Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta (Krista Kiuru sd) | Suullinen kysymys palkkatasa-arvosta (Fatim Diarra vihr) | Suullinen kysymys pienituloisten palkkakehityksestä (Pia Lohikoski vas) | Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Timo Vornanen tv) | Suullinen kysymys lasten ja nuorten terapiatakuusta (Maaret Castrén kok) | Suullinen kysymys reserviläistoiminnasta Nato-tehtävissä (Jari Ronkainen ps) | Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin yhteistyön tiivistymisestä (Mats Löfström r) | Suullinen kysymys nuorten väkivaltarikollisuudesta (Sari Tanus kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri Orpo, te olette sanonut toistuvasti, että suomalaiset sosiaali‑ ja terveyspalvelut saavat miljarditolkulla lisää rahaa. Me olemme tästä eri mieltä. Se, mitä te ette ole sanonut, on se, että ensi vuonnakin annettavalla 2,2 miljardin euron panostuksella te ette anna lisärahaa, sillä sillä katetaan jo toteutuneita kustannuksia ja siten se perustuu edellisen hallituksen päätöksiin, eikä niitäkään kustannuksia voida kokonaan korvata, koska sote-kulut ovat nousseet viime vuosien aikana paljon ennakoitua enemmän olosuhteiden muututtua. Kuten valtiovarainministeriökin on todennut, tämä ei johdu sote-uudistuksesta vaan esimerkiksi palkkojen oikeutetusta noususta, kiinteistöjen ja ostopalveluiden hintojen noususta ja kuntien alibudjetoinnista.

SDP on esittänyt monenlaisia ratkaisuja, mutta teiltä nämä ratkaisut puuttuvat. Ette ole toimineet puoleentoista vuoteen, mutta esitätte kuitenkin jälleen kerran 685 miljoonan euron leikkauksia. Kysynkin: miten suomalaiset pääsevät nyt hoitoon ja tulevat hoidetuiksi, koska näitä rahoituksen pohjia ei anneta riittävästi eli rahoitus ei ole riittävää?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on huolehtia siitä, että ihmiset saavat hyvinvointipalvelut tänään ja tulevaisuudessa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] ja siinä on keskeistä se, että me huolehdimme myöskin tämän rahoituspohjan kestävyydestä. Meidän hyvinvointialueet saavat ensi vuodenkin budjetissa lähes kolmasosan valtion budjetista, eli todellakin se on arvovalinta, että me pidämme huolen tästä peruspohjasta. Hyvinvointialuejohtajat ovat kertoneet, että itse palveluiden järjestäminen ja näiden lakisääteisten palveluiden turvaaminen ei ole ollut se huoli, mutta se huoli, mikä meillä on pitkän aikavälin kehityksessä, on se, että nämä menot kasvavat hyvin voimakasta tahtia. Nyt haemme niitä keinoja, joilla rahat riittävät myöskin tulevaisuuteen. Kyllä, nämä rahat kasvavat karkeasti kahdella miljardilla ensi vuodenkin budjettiin. Sillä huolehditaan siitä, että se rahoituspohja on myöskin riittävä, mutta se vaatii sitä, että tehdään uudistuksia. Tällä hallituksella on käynnissä laaja korjauspaketti tähän teidän aikaisempaan sote-uudistukseenne. Me uudistamme rahoitusta, me uudistamme ohjausta, me uudistamme palvelulainsäädäntöä, jotta hyvinvointialueet selviävät. [Vilhelm Junnilan välihuuto] Me olemme lisänneet koulutuspaikkoja, kehitämme hyvinvointia siellä alueilla. Meillä on nämä Kela-korvaukset, [Puhemies koputtaa] joita kehitetään, ja hyvinvointialueilla on muutosohjelmat, joiden toteuttamista me tuemme. [Puhemies koputtaa] Eli muutostyötä tehdään koko ajan ja tuetaan onnistumista.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän sekä edustajia että ministereitä kunnioittamaan minuutin aikarajaa. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen liittyen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä se fakta on se, että te uudistatte suomalaista sotea leikkaamalla. [Vasemmalta: Näin on!] Juuri eilen hallitus toi uusimman leikkausesityksensä eduskunnan käsiteltäväksi, ja käytännössä sillä tavoitellaan jälleen 225 miljoonan euron lisäsäästöjä. Mitä tämä 225 miljoonaa euroa tarkoittaa? Se on kolme miljoonaa lääkärikäyntiä tai kolmetuhatta ympärivuorokautisen hoidon paikkaa. Me olemme tiellä, jolta ei ole paluuta, jos te jatkatte. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Me kysyimme tositarkoituksella teiltä, pääministeri, äsken teidän hokemastanne, ja väistitte vastuun. Nyt kysyn teiltä uudelleen. Olette luvannut kunnioittaa tehtävässänne perustuslakia, kun aloititte, ja kysynkin teiltä: petättekö te lupauksenne, sillä me emme ole vieläkään kuulleet, mihin toimiin te aiotte nyt ryhtyä [Puhemies koputtaa] omin toimin varmistaaksenne riittävän sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Silloin kun kausi alkoi, oli luotu uusi sote-järjestelmä, jonka tunnette erinomaisen hyvin, ja me lähdimme rakentamaan sille sisältöä. Me olemme tekemässä siihen lukemattomia korjauksia, joita se teidän mallinne vaatii [Antti Kurvinen: Mitä ne ovat?] ja joita ministeri Ikonen erinomaisesti äsken kuvasi. Mutta kyllä se niin on, että — tekin puhuitte kahden miljardin panoksesta — kaksi miljardia me olemme joutuneet etsimään muualta lisää suomalaisten ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitamiseen. Kaksi miljardia me olemme joutuneet löytämään muualta, koska kulut kasvavat. Se on totta, kulut kasvavat, emmekä me voi olla niitä rahoja etsimättä. Ne ovat pois muualta. Me ollaan jouduttu leikkaamaan eri puolilta, etsimään säästöjä — te olette muuten vastustaneet niistä ihan jokaista. Mutta kyllä me kannamme vastuutamme. Teidän rahoitusmallinne ja teidän sote-mallinne rahoittamiseksi me olemme tehneet töitä. [Antti Kurvinen: Kantakaa vastuu!] Ja nyt samaan aikaan, edustaja Kurvinen, meidän ministerit kantavat vastuuta, tekevät töitä, [Puhemies koputtaa] ja siellä alueilla ihmiset kantavat vastuuta, ei sitä voi vähätellä. [Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täällä me peräämme nimenomaan vastuuta ministereiltä siitä, että kun te leikkaatte alueilta rahoitusta, niin miten käy ihmisten palveluiden.

Haluamme nostaa esimerkiksi ikäihmisten palveluitten tilanteen Suomessa. Meidän ympärivuorokautisen hoidon saatavuuden kynnys on noussut erittäin korkeaksi, sinne pääsee erittäin huonokuntoisia ihmisiä, he joutuvat odottamaan hyvinkin pitkiä aikoja, että saavat hoitoa. Mutta samaan aikaan, ministeri Juuso, te leikkaatte sieltä lähes 90 miljoonaa ensi vuonna. Mistä te aiotte saada aikaiseksi tämän leikkauksen täältä ympärivuorokautisesta hoidosta? Toisaalta kotihoidon tilanne on erittäin katastrofaalinen. Vanhusasiainvaltuutettu on ottanut useaan kertaan kantaa, että ihmiset ovat jopa heitteillä, että he eivät saa apua, vaikka he tarvitsisivat.

Haluaisinkin kysyä, ministeri Juuso: mitä haluatte sanoa näille ikääntyneille? Toivon, että ette mene hyvinvointialueitten selän taakse, vaan nyt toivotaan teiltä johtajuutta. Mitä teette ikäihmisten palveluitten saatavuuden parantamiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä. [Antti Kurvisen välihuuto]

Arvoisa puhemies! Olen erittäin monta kertaa sekä täällä salissa että julkisuudessa painottanut sitä, että ikääntyvien osuus meidän väestöstä kasvaa ja meidän tulee erityisesti huolehtia siitä, että he ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Olen korostanut sitä, että omaishoitajuus on tärkeä, perhehoito on tärkeä, ja toivon, että minua kuunnellaan myöskin siellä hyvinvointialueilla. Tämän sanoman olen sanonut koko ajan, ja olen harmissani siitä kehityksestä, mitä Suomessa tällä hetkellä tapahtuu, että näitä säästöjä kohdennetaan mielestäni väärään paikkaan. Ja siihen minä en voi vaikuttaa, koska rahoitusmalli on yleiskatteellinen. Eli en mene hyvinvointialueiden selän taakse, vaan sanon sen faktan, [Antti Kurvisen välihuuto] että se on yleiskatteellinen rahoitus, josta päättävät hyvinvointialueiden valtuutetut. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meillä on huoli ihmisten lähipalveluista. [Oikealta: Niin meilläkin!] Liian moni ei saa ajoissa hoitoa, päivystykset ovat tukossa, yöpäivystyksiä lakkautetaan, liian moni vanhus ei saa kunnollista hoivaa, ja lastensuojelu toimii aivan äärirajoilla. Yksi hallituksen säästöohjelman kulmahammas on vanhusten ja sairaiden palveluiden rahoituksen kiristäminen. Ei tämä uusi sote-malli täydellinen ole, ei tietenkään, mutta sitä pitää korjata, ja sitä pitää parantaa, ei heikentää. Uusilla säästöillä hoitajien työtaakka kasvaa, ja on iso, iso riski, että jo lyhenemään saadut hoitojonot alkavat jälleen pidentyä. Pelkäänpä, että vaivat näin pahenevat, kalliiden erikoishoitojen tarve kasvaa ja säästöt voivat muuttua äkkiä laskuiksi. Ongelmia pitää korjata, mieluiten yhdessä. Pari ehdotusta: laitetaan suitsia kalliille vuokralääkäritoiminnalle ja ostopalveluille ja siirretään Kela-kyydit alueiden vastuulle.

Arvoisa puhemies! Minä kysyn pääministeriltä hyvinvointialueiden tilanteesta: kuinka vastaatte hoivan vaikeutuvaan tilanteeseen, ja oletteko valmis antamaan pääministerin ilmoituksen tästä asiasta eduskunnalle [Puhemies koputtaa] ja Suomen kansalle? [Antti Kurvinen: Perusteltu kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meidän vastuuministerimme, ministeriryhmä ja virkamiehet tekevät tällä hetkellä hartiavoimin töitä näiden korjausten tekemiseksi, minkä toistan ja niin kuin ministeri Ikonen ja myös Juuso tässä kuvasi. On varmasti niin, että jossakin vaiheessa tulevaisuudessa meidän on hyvä käydä tästä perusteellinen keskustelu eduskunnan salissa, mutta katsomme sen ajankohdan silloin, kun meillä on todella eduskunnalle kerrottavaa konkreettisista, etenevistä asioista. [Antti Kurvisen välihuuto] — Edustaja Kurvinen, niitä valmistellaan koko ajan. [Antti Kurvinen: Kolmasosa vaalikaudesta!] Niitä valmistellaan koko ajan, ja niillä siis korjataan edellisen hallituksen tekemää perustaa sote-uudistukselle, korjataan ja parannetaan. Minä luulen, että tämä on meidän yhteinen tavoitteemme. [Antti Kurvinen: Pääministeri, ottakaa vastuu!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Meillä Suomessa on yhä kasvava määrä muistisairaita yksin kotona. Meillä on lapsia ja nuoria, jotka eivät saa apua mielenterveysongelmiin, ja omaishoitajien sopimuksia irtisanotaan ilmoitusluontoisesti. Moni ihminen kokee, että ambulanssi on ainoa keino saada joku kontakti palveluihin. Samaan aikaan te leikkaatte ja heikennätte ihmisten palveluja entisestään, mutta isojen yhtiöiden voitontavoittelu ihmisten terveyden edellä sen kuin vain kasvaa, kiitos Kela-maksujen.

Julkisen terveydenhuollon kyky tarjota palveluita heikkenee, eikä ihmisillä ole varaa yksityisten terveysjättien palveluihin. Tässä maassa sairastetaan paljon vakaviakin sairauksia, ja valitettavasti tässä maassa ei kyllä ennaltaehkäisylle oikein ole löytynyt tilaa eikä mahdollisuuksia.

Ministeri Juuso, miten ihmeessä te aiotte turvata terveydenhuollon palvelut heikko-osaisimmille ja niitä eniten tarvitseville tässä tilanteessa, johon te olette meidät ajanut?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ikääntyvien osuus tosiaan on kasvamassa Suomessa kovaa vauhtia, ja tämä on suuri haaste meidän yhteiskunnalle, miten me hoidamme kunniakkaasti heidän elämisensä ja olemisensa. Tämä haastaa meidät kaikki, myöskin teidät siellä hyvinvointialueilla, meidät omaiset ja kaikki perheet.

Jos vielä puhun tästä lasten ja perheiden tulevaisuudesta, niin muistutan, että me olemme kuitenkin mielenterveyspalveluihin satsaamassa aika paljon tällä hallituskaudella, tuomme terapiatakuun ja on monenlaista rahoitusta ja lastensuojelulakia, mitä on tulossa siltä osin, mutta edelleenkin painotan ja olen koko ajan painottanut, ja varmasti koko hallitus on minun kanssani samaa mieltä siitä, että meidän tulee ikäihmiset hoitaa kunnolla ja meidän tulee kehittää meidän palvelujärjestelmää sillä tavalla, että me selviämme siitä väestörakenteen muutoksesta, mikä meillä on jo tapahtumassa ja tulee edelleenkin korostetusti tapahtumaan tulevina vuosina. [Niina Malm: Miten?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olemme äärettömän tärkeän aiheen piirissä. Se viesti, mikä tulee itselleni hyvinvointialueilta, on se, että kautta rantain kaikki ovat pulassa tässä vaikeassa tilanteessa. Se hallituksen tahti niille leikkauksille ja niille alijäämille on niin kova, että monella alueella joudutaan tekemään aika äkkipikaisia leikkauksia, ja niissä äkkipikaisissa leikkauksissa leikataan juuri niistä ennaltaehkäisevistä palveluista, koska ne ovat aika useasti ei-lakisääteisiä, ja sitten tehdään pitkällä juoksulla todella lyhytnäköistä politiikkaa. [Vasemmalta: Onko siihen varaa?] Samaan aikaan tulee työntekijöiltä viestiä siitä, että jaksaminen on äärettömän vaikeassa tilanteessa, ja ei pystytä myöskään panostamaan hyvinvointialueilla riittävästi siihen työhyvinvointiin.

Olisinkin kysynyt hallitukselta: miten te varmistatte tämän kaiken kriisin keskellä, että juuri niistä ennalta ehkäisevistä palveluista ei leikata niin paljon tai ei leikattaisi ylipäätänsä, koska se on se kriittinen osa tulevaisuuden budjetointia? Ja sitten toinen kysymys: On kuulunut hienoa uutista siitä, että Kela-korvauksiin on tulossa mahdollisesti uutta mallia, [Puhemies koputtaa] koska tässä salissa on niitä kritisoitu kovin paljon. [Eduskunnasta: Ja aiheesta!] Mielellään kuulisimme myös siitä [Puhemies koputtaa] lisää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueilla on tällä hetkellä paljon töitä käynnissä, ja siellä se pääviesti on ollut näitten palveluitten osalta kuitenkin se, että he pystyvät huolehtimaan näistä lakisääteisistä tehtävistä. Mutta me näemme, että tämän talouden hallinnan osalta alueiden tilanne alkaa eriytyä hyvin paljon. Meillä on erilaisia alueita. Toisilla ne haasteet ovat isompia, ja toisissa näyttää, että tavoitteisiin päästään oikein hyvin. Näitä alueita, jotka kokevat isompia haasteita, me tulemme ottamaan tiiviimpään ohjaukseen myöskin hallituksen taholta ja ministeriöiden yhteistyössä. Haemme yhdessä ratkaisuja, joilla sitten alueet voivat onnistua tässä työssään.

Me kehitämme tätä rahoitusmallia. Eilen täällä käsiteltiin ensimmäistä kannustinelementtiä tähän rahoitukseen, ja tulevaisuudessa tulemme esimerkiksi vahvistamaan HYTE-kerrointa eli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painoa tässä rahoituksessa. Lisäksi hyvinvointialueet uudistavat näitä palveluitaan. Esimerkiksi digiklinikalla annetaan monella alueella lupaus, että kymmenessä minuutissa saat jo vastauksia ja pääset hyvinkin nopeasti — saattaa saman illan aikana saada diagnoosin, reseptin ja muuta. [Krista Kiurun välihuuto] Näissä löytyy aivan uudenlaisia tekemisen tapoja, [Puhemies koputtaa] ja jos me puhumme kustannusten hillinnästä, niin olennaista on löytää näitä uusia tekemisen tapoja, [Puhemies koputtaa] joilla hoitoonpääsy paranee, henkilöstön riittävyys paranee [Puhemies: Kiitoksia!] ja rahat riittävät.

Puhemies Jussi Halla-aho

Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus saksii suomalaisten palveluita ankaralla kädellä. Leikkuriin joutuvat muun muassa kulttuuripalvelut, sosiaaliturva ja ammatillinen koulutus. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta heikennyksiä tulee muun muassa lastensuojeluun, vanhustenhoivaan ja perusterveydenhuoltoon. Romutatte siis yhteiskunnan keskeisimpiä palveluita kautta linjan ja sanotte, että näistä kaikista on pakko säästää, mutta sehän ei ole ollenkaan uskottavaa, kun samaan aikaan kaadatte satoja miljoonia euroja yksityisten terveysjättien omistajien taskuun. Niinpä kaikesta siis on pakko vetää se johtopäätös, että tämä leikkaaminen on ideologista. Valtiovarainministeri Purra onkin ääneen kritisoinut ylipaisunutta sosiaalivaltiota.

Nyt kysyisin teiltä, pääministeri Orpo: Millaisen arvon te näette suomalaisten julkisilla peruspalveluilla? Ovatko ne mielestänne vain harmillinen kuluerä, kuten tästä hallituksen leikkausinnosta voisi päätellä? [Ben Zyskowicz: Nyt kannattaa kuunnella vastaus!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksella ei ole kuin yksi tavoite, ja se on se, että me turvaamme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelut. [Vasemmalta: Leikkaamalla!] Me teemme sen eteen töitä, mutta se tarvitsee onnistuakseen talouden kasvua, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] korkeaa työllisyyttä, verotuloja, joilla me pystymme rahoittamaan nämä palvelut. Se, että julkinen sektori on vuosia ollut liian tehoton, uskon siihen valtiovarainministerin viittaamaan, se on ollut liian tehoton, se on kasvanut liian suureksi suhteessa meidän kantokykyyn — liian suureksi suhteessa meidän kantokykyyn. [Välihuutoja] Siksi meidän täytyy saada yksityinen sektori kukoistamaan, lisää työpaikkoja, menestyviä yrityksiä [Välihuutoja] ja meidän täytyy saada [Puhemies koputtaa] tuottavuutta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen, jotta me saamme ihmisille hyviä palveluita — jotta me saamme ihmisille hyviä palveluita. Eikö niin, hyvä oppositio, sitähän me kaikki haluamme, hyvät palvelut suomalaisille? Mutta nykyisellä järjestelmällä se ei onnistu eikä nykyisellä rahoituspohjalla. Molemmat täytyy laittaa kuntoon samalla kertaa. [Krista Kiuru: Nykyisellä hallituksella se ei onnistu!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vanhus-asiavaltuutettu on huolissaan vanhustenhoidon tilasta Suomessa. Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan paikkoja vähennetään, ja kotihoidossa ei ole riittäviä resursseja. Vanhusasiavaltuutettu ja myös muut vanhusasiantuntijat näkevät yksiselitteisenä syynä tähän sen, että hyvinvointialueille ei anneta riittäviä resursseja.

Arvoisa ministeri Juuso, alkuvuodesta eräässä tv-ohjelmassa te paheksuitte sitä, että hyvinvointialueet leikkaavat vanhusten hoitopaikkoja ja olitte sitä mieltä, että näin ei saa tehdä. Voisitteko kertoa meille edustajille ja ennen kaikkea näille vanhuksille ja heidän omaisilleen, mitä tässä vaikeassa tilanteessa voisi tehdä tälle asialle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitän tästä kysymyksestä, ja olen edelleenkin samaa mieltä: meidän ikääntyvä väestönosamme kasvaa, ja heidän palvelutarpeensa tulee tyydyttää. Jos siellä ympärivuorokautisessa hoivassa on sellaisia henkilöitä, jotka pärjäävät vähemmällä hoidolla, niin on ihan selvää, että heidät voidaan ja on mahdollista siirtää yhteisölliseen asumiseen, missä ei yövalvontaa ole. Tämä tarkastelu täytyy tietysti tehdä jokaisella hyvinvointialueella, jokaisessa hoivapaikassa erikseen — mikä on kenellekin hyvä hoitomuoto.

Toiseksi tällä kaudella — ja mitä hyvinvointialueet tekevät — panostetaan myöskin eri tavalla kotipalveluihin kuin aikaisemmin. On monenlaisia palveluyksiköitä, mitkä voivat mennä suoraan sinne kotiin ja vähentää sitä päivystysten ruuhkaa, mutta kyllähän se ihan selvä asia on, että meidän täytyy tarkastella näitä palveluita yksilöllisesti. Vanhukset ja ikääntyvät eivät ole yksi massa, jotka kaikki tarvitsevat samanlaisia palveluita, vaan ne täytyy yksilöllisesti sovittaa kunkin palvelutarpeisiin. Edelleenkin puhun tässä sen puolesta, että lisätkää perhehoitoa, arvostakaa omaishoitajia — tämä on [Puhemies koputtaa] ainoa tie, jolla me tästä selviämme.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksella on vastuu kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista, ja me suomalaiset olemme olleet ylpeitä tästä meidän hyvinvointivaltiostamme. Se on ollut meillä kunnia-asia, että lääkäriin pääsee ja että hoitotakuu toimii ja vanhukset pärjäävät kotona ja siellä laitoksissa, että sairaat ja hauraat, hekin pysyvät mukana. Nyt on äärimmäisen huolettava uutinen se, että luottamus kansalaisten keskuudessa terveydenhuoltoon horjuu. Se oli kevään Kansalaispulssissa alimmillaan 58 prosentissa. Syitä voi vain arvailla. [Ben Zyskowicz: Aivan, onkohan sote-uudistuksella mitään tekemistä sen kanssa?] Se on varmaan tämä tempoileva, hyvin lyhytnäköinen sote-politiikka. Se on tämä edellisen hallituksen jatkuva syyttely, [Ben Zyskowicz: Kyllä!] ja kyllä se on varmaan tämä kohtuuton leikkauspolitiikka. [Vilhelm Junnila: Oiskohan demarien sote-uudistus?] Te sanotte toki, että te lisäätte rahaa sinne soteen, mutta tosi asiassa te katatte vain niitä lakisääteisiä kuluja, ja mitään uutta te ette esitä soteen, pikemminkin eilen esititte lisäleikkauksia.

Nyt, herra puhemies, kysymys on hallitukselle: kuinka palautetaan kansalaisten luottamus sosiaali- ja terveydenhuoltoon? [Puhemies koputtaa] Pääministeri Orpo, teillä on vastuu. Aiotteko te antaa eduskunnalle ilmoituksen, [Puhemies koputtaa] kuinka te korjaatte sote-kriisin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. Nyt minuutti on käytetty. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Emme me tempoile tässä sosiaali- ja terveyspolitiikassa, vaan me yritämme laittaa toimeen sitä mallia, jonka edellinen hallitus ja eduskunta sääti. Ei kai tämä ole kenenkään syyttämistä, kun minä vain totean, että se on edellisen hallituksen, teidän, johdolla tekemä malli, me yritämme saada sitä toimimaan. [Keskeltä: Ottakaa vastuu!] Ja me teemme siihen uudistuksia. Kun te puhutte jatkuvasti esimerkiksi tästä alijäämän kattamisvelvollisuudesta: Se on edellisen hallituksen luoma rahoitusmalli, teidän rahoitusmallinne. [Välihuutoja] Miten te voitte myöskään syyttää nykyistä hallitusta siitä, mitä te olette olleet tekemässä? Minusta tämä on aivan käsittämätöntä keskustelua. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Ja edelleen palaan siihen samaan asiaan: Meillä on ainoastaan yksi tavoite, ja se on saada suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut toimimaan ja saada rahat riittämään [Jenna Simula: Teidän jäljiltänne!] ja saada henkilöstö riittämään näihin. Me teemme kaikkien näiden kanssa samaan aikaan töitä, mutta tämä on Suomen historian suurin uudistus, joka on vielä keskeneräinen, ja se ottaa aikansa. Mutta kuunnelkaa, [Puhemies koputtaa] mitä ministerit vastaavat. He tekevät koko ajan näitä asioita, joilla tätä korjataan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus tekee kaikkensa korjatakseen soten ongelmia ja tämän hallintokoneiston ongelmia, mitä edellinen hallitus teki, ja hyvinvointialueet tekevät täysillä töitä sen eteen, että ihmiset saavat palvelunsa. Sieltä on tullut myös viestiä siitä, että palvelut toimivat paremmin kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää.

Ministeri Ikonen täällä äsken myös sanoi, että lakisääteiset palvelut turvataan kaikille kaikilla hyvinvointialueilla. Tämän viestin hän on myös saanut. Haluaisinkin tässä nostaa esille kansalaisten luottamuksen näitten palveluiden saatavuuteen. Me annetaan täällä aivan väärä kuva siitä, missä tilassa tällä hetkellä Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on. Meidän pitäisi lisätä luottamusta, lisätä myöskin houkuttelevuutta henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi alueille. Tässä tehdään karhunpalvelus myöskin meidän alueille, kun meidän pitäisi lisätä luottamusta sekä asukkaille [Puhemies: Ja kysymys!] että hyvinvointialueille. — Ja kysymys kuuluu, että luottamusta lisäisi myös omalääkäri-, [Puhemies koputtaa] omatiimijärjestelmä. Missä tilanteessa hoidon jatkuvuuden malli tällä hetkellä on, ministeri Juuso?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Laiholta oli hyvä huomio se, että mihin se luottamus perustuu. Se luottamus perustuu hyvin pitkälle siihen julkiseen keskusteluun, mitä aiheesta käydään. Hyvin paljon nostetaan esille yksittäisiä huonoja kokemuksia, mutta ne hyvät asiat tahtovat jäädä varjoon, joten toivoisin, että niitäkin nostettaisiin enemmän. Nostan itse tässä esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen onnistumisen digiklinikan suhteen: 30 000 käyntiä kahdessa kuukaudessa. Aivan loistavaa työtä, ja tällaiselle toivoisin tietysti jatkoa.

Mitä tulee omalääkärimalleihin, niin omalääkärimalleja ja erilaisia tiimimalleja voidaan hyvinvointialueilla jo nykyisen lainsäädännön puitteissa toteuttaa ja kokeilla. Ei ole mitään lainsäädännöllistä estettä siihen. Mitä tulee ammatinharjoittajamalliin, niin sitä kokeillaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, ja kunhan saamme siitä jonkunnäköistä raporttitietoa, miten se on onnistunut, niin pyrimme tietenkin laajentamaan sitä myöskin muualle. Tavoitteenahan on se, että ihminen voisi mennä samalle lääkärille: hänellä olisi oma lääkäri, jonka luo hän voisi mennä, joka tietäisi hänen historiansa, ja ei tarvitsisi aina joka kerta selittää uudestaan. [Puhemies koputtaa] Kyllä tämä tavoite on selkeä, ja uskon, että me tällä kaudella kyllä pääsemme aika pitkälle, [Puhemies koputtaa] kunhan mennään vielä vähän eteenpäin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, totesitte, ettei hallituksenne tempoile sote-politiikassa — olen samaa mieltä. Hallituksen linja on johdonmukainen: te ette tee mitään parantaaksenne suomalaisten julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita. [Naurua — Hälinää] Te saitte käteenne ette täydellistä mutta kehityskelpoisen sote-uudistuksen. [Hälinää] Alkajaisiksi kuitenkin päätitte irrottaa siitä kriittisen tärkeät nurkkapultit, ja nyt vaarannatte koko uudistuksen onnistumisen, eli sen, saavatko suomalaiset nykyistä paremmin hoitoa vai eivät.

Jokainen julkisissa terveyspalveluissa asioinut tai työskennellyt ymmärtää, ettei neuvoloissa, päivystyksissä, tehoilla, lastensuojelussa ole pikasäästöjä, mitä ottaa — vai väitättekö, että hoitajat, lastensuojelutyöntekijät, lääkärit tekisivät tehotonta työtä nykyisellään?

Te pakotatte hyvinvointialueet leikkaamaan liian nopeasti liikaa. Kaksi lisävuotta auttaisi jo paljon. Jos ihminen on sairas, [Hälinää] hän on sairas. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Jos lapsi tarvitsee lastensuojelua, hän tarvitsee lastensuojelua riippumatta siitä, että te leikkaatte.

Kysynkin arvon sosiaali- ja terveysministeriltä, vääntäisittekö vielä meille oppositiolle ja suomalaisille rautalangasta, miten hoitotakuusta, eli [Puhemies koputtaa] siitä, kuinka nopeasti hoitoon pääsee, leikkaamalla, parannetaan suomalaisten terveyttä [Puhemies koputtaa] ja suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies ja hyvät edustajat! Sote-uudistuksen voimaantulo viime vuonna tarkoittaa myöskin sitä, että jonkin täytyy muuttua. Tarkoitus ei varmaankaan ole, että kaikki jatkuu niin kuin ennenkin. [Vasemmalta: Hoitoon voisi päästä!] Muutosvastarinta on osittain todella kovaa, mutta hyvinvointialueilla tapahtuu hyvin paljon hyviä asioita, ja minusta hyvinvointialueet ovat parantaneet toimintaansa koko ajan ja kuulen positiivisia uutisia päivittäin siitä, miten ihmiset pääsevät hoitoon, miten on onnistuttu ja näin poispäin. Hoitotakuun kolmen kuukauden aikarajan palauttamisen ei tarvitse näkyä siellä hoidossa sillä, että venytetään kaikkien tapaamista kolmeen kuukauteen, kuten olen usean kerran tässä sanonut, koska rahoitus on yleiskatteellista ja hyvinvointialueet itse päättävät, miten rahoituksen kohdistavat.

Mutta nostan vielä tässä edelleen tämän Pirkanmaan onnistumisen digiklinikan suhteen, sillä nämä palveluthan nopeuttavat olennaisesti hoitoon pääsyä. Mitä enemmän näitä pystytään digitaalisesti hoitamaan, sitä nopeammin pääsevät hoitoon myöskin he, jotka tarvitsee kohdata sitten henkilökohtaisesti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on todellakin sulkemassa yöpäivystyksiä ja lakkauttamassa leikkaustoimintaa ympäri Suomen, muun muassa Iisalmessa, Salossa ja Varkaudessa. Te siis olette päättäneet lähteä päättämään näistä asioista ohi hyvinvointialueen päättäjien. Toiset saavat jatkaa, toiset eivät — todella epäoikeudenmukainen päätös kansalaisille ympäri Suomen.

Pohjois-Savosta oli eilen täällä Helsingissä karvalakkilähetystö, joka olisi kovasti tahtonut tavata teidät, ministeri Juuso, koska heillä on hätä — heillä on hätä tämän päivystyksen puolesta. Harmi, että ette ehtinyt tavata heitä, [Jenna Simula: Vähän kohtuutonta!] mutta kysyn teiltä, ministeri Juuso: oletteko valmiit harkitsemaan näitä päivystyspäätöksiä uudelleen, jos ja kun näyttää siltä, ettei näitä tavoiteltuja säästöjä tulla saavuttamaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tapaamispyyntöjä kylläkin on tullut, ja sihteerini on tietojeni mukaan ilmoittanut esteestä ja ilmoittanut myöskin siitä, [Keskustan ryhmästä: Aika ylimielinen asenne!] että sairaalaverkkoesitys on loppuun käsitelty sosiaali‑ ja terveysministeriön kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmässä, [Antti Kurvisen välihuuto] se on lähetetty eteenpäin arviointineuvostoon, minkä jälkeen se tulee eduskuntaan. Ihan piakkoin pääsette sitä käsittelemään. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Elikkä nämä adressit ja kaikki muut tämmöiset — minä en niihin pysty enää vaikuttamaan, vaan seuraava vaikuttamisen paikka on eduskunnassa ja nimenomaan valiokunnissa. [Jenna Simula: Kurvinen ei tiedä, mitä sihteerit tekee!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te sanoitte hetki sitten, että pitää saada yksityinen sektori kukoistamaan. Minusta se kukoistaa aika hyvin tällä hetkellä. Eräs läheiseni kävi aika vaatimattoman hengitystieinfektion takia, ja lasku oli 475 euroa. Kyllä meidän täytyy kehittää tätä julkista palvelujärjestelmää. Siinä voi tietysti olla yksityisiä alihankkijoita mukana, mutta julkiseksi sen tekee se, että se on silloin julkisesti rahoitettu.

Olen tutkinut hallituksen omia asiakirjoja. Minulla on tässä kädessäni hallitusohjelma. Siellä on 1 120 miljoonaa euroa säästöä hyvinvointialueiden omista toimista, 225 miljoonaa euroa säästöä sillä eilen esitellyllä rahoituslain muutoksella, ja sitten kehysriihessä teitte 685 miljoonaa euroa säästöä 11:ssä eri tehtävämuutoksessa. Minusta järkyttävimpiä näistä, joista juuri tässä äsken puhuttiin, on se, että hoitotakuusta leikattiin 130 miljoonaa euroa, koska juuri se, että pääsisi nopeasti julkisesti rahoitetulle lääkärille, on kaiken ydin. [Puhemies koputtaa] Aiotteko peruuttaa tämän lakiesityksen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sektoriministeri voi varmasti vastata tähän jälkimmäiseen kysymykseen, mutta haluan kommentoida tätä ensimmäistä. Kun te puhutte julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista, niin mistähän se raha mahtaa tulla? [Aki Lindénin välihuuto] No se tulee sieltä yksityiseltä sektorilta, siltä kukoistavalta yksityissektorilta, elinkeinoelämästä, työpaikoilta, yrityksistä, [Välihuutoja vasemmalta — Hälinää] joissa on töissä ihmisiä, jotka maksavat veroja, jotta me voidaan kustantaa meidän arvokas hyvinvointivaltio, julkisen sektorin palvelut. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Sosiaalidemokraateilta aina unohtuu tämä toinen puoli. [Krista Kiurun välihuuto] Ei ole jotain julkisen sektorin rahoitusta ilman toimivaa yksityistä sektoria. Siksi me teemme kasvupolitiikkaa. Siksi me luomme työpaikkoja ihmisille. Siksi me halutaan investointeja Suomeen, jotta meillä on varaa pitää yllä tätä maailman hienointa hyvinvointivaltiota.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Alun perin oli tarkoitus kysyä aivan toinen kysymys, mutta tartun tähän edustaja Virran esittämään väitteeseen siitä, että tämä hallitus ei mukamas tee mitään hyvää suomalaisten sote-palveluiden eteen. Konkreettinen esimerkki yhdestä, omasta mielestäni aivan mahtavasta esityksestä on tämä lasten ja nuorten terapiatakuu. [Eduskunnasta: Juuri näin! — Hälinää] Edellinen hallitus pelkästään haaveili tämän tekemisestä, mutta ei saanut mitään aikaiseksi, ei kerta kaikkiaan mitään. Tämä hallitus toteuttaa vihdoin tämän. [Krista Kiurun välihuuto] Olisin kysynyt ministeri Bergqvistiltä, minkälaisia vaikutuksia ajattelette tällä terapiatakuulla olevan lasten ja nuorten hyvinvointiin. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Terapiatakuu on todellakin tulossa nyt voimaan 1.5. Se tulee teille eduskunnan käsiteltäväksi ensi viikolla, ja toivon tietysti nopeaa käsittelyä ja positiivista mietintöä. Tämä on kyllä erittäin erittäin suuri asia, koska se takaa kaikille alle 23-vuotiaille nopean pääsyn erilaisiin psykososiaalisiin interventioihin [Petri Huru: Toivottavasti oppositio ei vastusta tätä!] terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai oppilashuollon kautta, ja se on myöskin ilmainen. [Petri Huru: Kuulitteko, ilmainen!] Ja tähän hoitotakuuseen kommentoin vielä edustaja Lindénin kysymykseen, että se lopullinen summa, mitä siitä säästöjä laskettiin, oli 96 miljoonaa euroa ja nimenomaan sen vuoksi, että nämä alle 23-vuotiaat jätettiin sen kolmen kuukauden rajauksen ulkopuolelle, eli heillä säilyy hoitotakuu 14 vuorokaudessa. [Välihuutoja — Ben Zyskowicz: Viime kaudella vihreät kaatoivat terapiatakuun!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, [Hälinää — Puhemies koputtaa] tekin ehkä olette ollut joskus vuosia sitten tilanteessa, jossa esimerkiksi aamuvarhaisella havaitsette, että lapsella on kova kuume ja hänen vointinsa on muutenkin heikko ja hänet on vietävä lääkäriin. Nyt hallituksenne leikkaa voimakkaasti hyvinvointialueiden rahoituksesta, ja alueet ovat joutuneet karsimaan palveluverkkoa rahanpuutteen vuoksi. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Leikkauspolitiikka näyttää jatkuvan ja jopa voimistuvan. Jos lähin terveysasema sijaitsee kymmenien, jopa satojen kilometrien päässä, hoitoon hakeutuminen on vaikeampaa ja se tulee kalliimmaksi, ja pitkä matka myös pitkittää hoitoon hakeutumista. Pelko palveluiden katoamisesta ja pitkistä odotusajoista saa ihmiset syystäkin huolestuneiksi. [Jenna Simula: Mitäs pelottelette!] Luottamus julkiseen terveydenhuoltoon rapautuu.

Arvoisa pääministeri Orpo, kansalaiset ovat huolissaan. Mitä te vastaatte näille vanhemmille, joiden arki vaikeutuu, kun lasten lääkäriinvientimatka pitenee? Puhutte ongelmista, mutta ratkaisuja ei oikein näytä kuuluvan. Pääministerin ilmoitus olisi kyllä paikallaan. Kertokaa suomalaisille, mitä te teette, että pelastatte suomalaisille tärkeät palvelut. Kertokaa se nyt suomalaisille. [Ben Zyskowiczin välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se, mitä tässä nyt ollaan tekemässä, on yöpäivystyksen lakkauttaminen joissakin päivystyspisteissä. [Jenna Simula: Ei aamupäivystystä!] Mikäli lapsi yöllä sairastuu korkeaan kuumeeseen — ymmärrän, että se huolestuttaa vanhempia, se on totta — meillä on Suomessa käytössä tällainen puhelinnumero kuin 116 117, minne voi soittaa. Siellä on ammattilainen toisessa päässä vastaamassa. Sieltä voi kysyä neuvoja, miten kannattaa toimia, [Antti Kurvisen välihuuto] onko sellainen tapaus, että voidaan odottaa aamuun, vai onko tarpeen pyytää ensihoitoa paikalle. [Antti Kurvinen: Persut puhui vaalikentillä vähän muuta!] Mikäli sieltä tai myöskin ensihoidosta tehdään se punninta, että ensihoito paikalle ja sitten viedään jatkohoitoon, niin totta kai se hoidetaan ensihoidon turvin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen leikkaukset asettavat hyvinvointialueet kestämättömään tilanteeseen, kuten useammissa puheenvuoroissa on käynyt ilmi. Alueet joutuvat nyt tasapainottamaan talouttaan ilman riittävää rahoitusta, vaikka alueiden resurssit ovat jo nyt tiukoilla. Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Ahonen on todennut tästä teidän soimaamastanne sote-uudistuksesta seuraavasti: ”Ilman tätä sote-uudistusta olisimme vielä heikommassa tilanteessa ja meillä olisi vielä huonommat mahdollisuudet reagoida tähän.” Kysynkin pääministeri Orpolta: Miten hallitus aikoo varmistaa, että suomalaisille turvataan laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut, kun hyvinvointialueet joutuvat taloudelliseen ahdinkoon? Aiotteko te jatkaa vain edellisen hallituksen ja hyvinvointialueiden syyttelyllä tekemättä itse mitään konkreettista tilanteen parantamiseksi? [Antti Kurvinen: Tämä on aika hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos me katsomme näitä hyvinvointialueitten haasteita, heillä on tällainen niin sanottu triplahaaste: Yksi niistä on se, että heidän pitää pystyä turvaamaan ihmisten palveluitten ja hoidon saanti pitkällä aikavälillä. Toinen on se, että heillä on haasteena se, saadaanko osaavaa työvoimaa riittävästi. Sen riittävyys on iso haaste. Ja kolmas on se, miten rahoitus riittää. Tällä hetkellä pitää samaan aikaan ratkoa kaikkia näitä kolmea asiaa, ja tällä hetkellä henkilöstö ja rahoitus eivät riitä entisellä tavalla toimimiseen. Sen takia pelkkä tämmöinen hallinnon rakenteen uudistus ei ole riittävä. Se on vasta kuori sille.

Eilen juuri kun täällä käytiin keskustelua ohjauslaista, todettiin aivan yhdessä kaikki, jotka olivat läsnä, että tämä nykyinen lainsäädäntö vaatii korjaussarjan. Sitä me olemme tällä hetkellä tekemässä.

Toinen olennainen ulottuvuus on se, että kun rakenteilla ei korjata sitä, niin toiminnalla. Nyt pitää uudistaa toimintaa, hakea uusia tekemisen tapoja ja uudistaa ihmisten palveluita, jotta ihmiset saavat palvelunsa oikea-aikaisesti. Siitä on tällä hetkellä kyse. Sitä haetaan hyvinvointialueilla tällä hetkellä, ja sen eteen me teemme hallituksessa töitä. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minua on jo pitkään häirinnyt se tapa ja sävy, jolla te hallituksessa puhutte suomalaisten sote-palveluiden järjestämisestä ja niistä kustannuksista, joita siitä syntyy — ikään kuin olisi ihmisten vika, että he sairastuvat tai tarvitsevat hoivaa, [Sanna Antikainen: Kukaan ei ole näin sanonut!] ikään kuin olisi ihmisten vika, että Suomessa on sellainen ikärakenne kuin meillä on. Se ei ole oikein niitä ammattilaisia kohtaan, jotka tekevät joka päivä suurella sydämellä ja kovalla ammattitaidolla töitä auttaakseen ihmisiä ympäri Suomen. Se ei ole myöskään oikein niitä ihmisiä kohtaan, jotka tarvitsevat ja ansaitsevat hoitoa ja hoivaa.

Täällä todettiin, että hallituksen toimesta ei siis ole osoitettavissa mitään todellista lisärahaa mutta lisäleikkauksia todella on tulossa, ja nyt uudistan kysymyksen ministeri Juusolle: Miten te voitte puolustella esimerkiksi hoitotakuun heikentämisen perusteella esittämiänne leikkauksia, joiden säästövaikutus ei asiantuntijoidenkaan mukaan tule toteutumaan? Ettekö todella voisi vielä harkita ja vetää tämän esityksen pois?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensin haluan kommentoida tätä ensimmäistä syytöstä, että hallitus syyllistäisi ihmisiä siitä, että he tarvitsevat hoitoa. Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. En ole koskaan tällaista havainnut. Päinvastoin kyllä me olemme kansalaisten puolella ja haluamme, että ihmiset edelleenkin pääsevät hoitoon myöskin jatkossa, myöskin viiden ja myöskin kymmenen vuoden päästä. [Antti Kurvinen: Pääseekö muualle kuin siihen puhelimeen?] Se tarkoittaa myöskin sitä, että meidän tulee huolehtia siitä, että kulujen kasvu saadaan rajoitettua, koska meidän valtiontaloutemme horjuu, ja valtiontalouden tasapaino on kaiken a ja o. Se on pidettävä kunnossa. Varmasti ymmärrätte tämän kaikki. [Antti Kurvinen: 12 miljardia lisää velkaa!]

Mitä tulee hoitotakuuseen, olen siihen vastannut useamman kerran, että se kolmen kuukauden aika on vain maksimi, enkä usko, että hyvinvointialueet siihen menevät, koska digipalvelut ovat yleistyneet hyvin paljon, ihmisiä pyritään hoitamaan aikaisemmin [Antti Kurvinen: Voitteko toistaa sen puhelinnumeron? — Välihuutoja] ja jokaiselle, joka sinne kiireettömään hoitoon hakeutuu, tehdään hoidon tarpeen arviointi, minkä perusteella päätetään, kuinka nopea hoidon tarve on.

Puhemies Jussi Halla-aho

Pyytäisin edustajia hillitsemään hälinää silloin kun ministerit antavat vastauksia kysymyksiin, joita heille täällä edustajat esittävät. [Timo Heinonen: Kurvisella on niin paljon asiaa! — Naurua] — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Haatainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomessa elää 130 000 lasta lapsiköyhyydessä, ja hallituksen toimet tulevat lisäämään lapsiköyhyyttä 17 000:lla. Nämä lapset ovat myös hyötyneet hyvin paljon siitä kansalaisjärjestöjen työstä, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen työstä, joka auttaa ja tukee lapsia. Olin juuri lapsijärjestöjen asiantuntijoiden kanssa kuuntelemassa paneelikeskustelua, ja siellä kannettiin suurta huolta siitä, että sote-järjestöjen tukea tullaan leikkaamaan 30 prosentilla, eli sieltä lähtee 2027 tasolla 130 miljoonaa euroa. Kysyn hallitukselta: miten aiotte turvata lasten ja nuorten palvelut, perheiden palvelut, nyt kun palveluiden rahoitusta leikataan?

Todettiin myös, että ennalta ehkäisevä toiminta on kaikkein kustannustehokkainta, ja erityisesti nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen satsaaminen on kaikkein tehokkainta, ja näistä nyt leikataan. Voitteko kertoa, ministeri Juuso, miten tämä tullaan tekemään?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyse on STEA-avustuksista, sosiaali- ja terveysyhdistysten rahoittamisesta valtion tuella. Tämä tosiaan melkein 400 miljoonan potti, mikä sinne vuosittain on mennyt, on nyt laskemassa ensi vuonna 80 miljoonalla. [Vasemmalta: Ei se itsestään laske!] Se lasku kohdistetaan. On ihan selvää, että kun valtiontaloudesta joka puolelta haetaan säästöjä, niin kyllä niitä säästöjä täytyy hakea myöskin täältä, valitettavasti. Tilanne on tämä, ja ymmärrän, että kukaan ei näistä pidä. Vastustus on kova ja huoli on kova. Kuitenkaan 75:tä prosenttia yhdistyksistä, jotka nyt saavat STEA-avustuksia, nämä säästöt eivät tule koskettamaan, eli hyvin suunnitelmallisesti tehdään nämä isoimmista avustuksen saajista ja myöskin sellaisista kohteista, mitkä ovat niin sanottuja rajapintakohteita, mitkä itse asiassa kuuluvat hyvinvointialueiden vastuulle järjestää. [Vasemmalta: Niiltäkin leikataan!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Vihreille yksi tärkeimmistä työmarkkinapolitiikan kysymyksistä on palkkatasa-arvon edistäminen. Kuten tiedämme, naiset ovat edelleen monella saralla miehiä heikommassa asemassa työmarkkinoilla, naisvaltaisten alojen palkkataso on alhaisempi ja naisten työura myös kokonaisuudessaan on lyhyempi kuin miehillä. Lisäksi naiset tekevät työuransa aikana miehiä enemmän osa-aikatyötä. Ei kuitenkaan auta, vaikka naiset nykyään kouluttautuvat pitemmälle kuin miehet, sillä kokonaisuudessaan naisten tulokertymä jää väistämättä edelleen miehiä alhaisemmaksi.

Nyt olette säätämässä vientivetoista palkkamallia, joka pahentaa tilannetta entisestään. Tämä malli kurittaa kohtuuttomalla tavalla pienipalkkaisia ja naisvaltaisia aloja, vaikeuttaa huomattavasti palkkatasa-arvon edistämistä Suomessa ja kahlitsee viimeistään nämä naisvaltaiset alat ikuiseen palkkakuoppaan. Pääministeri Orpo, viime sunnuntaina totesitte, että ette halua hillitä sairaanhoitajien ja opettajien palkankorotuksia. Te totesitte, että tasa-arvonäkemykset pitää pystyä huomioimaan. Kysynkin siis nyt teiltä, pääministeri Orpo: lupaatteko te sairaanhoitajille, opettajille ja lukuisille muille naisille, että he eivät ajaudu tämän esityksen takia ikuiseen palkkakuoppaan? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä oli oikein hyvä kysymys, koska tämä asia on tarpeen käsitellä perusteellisesti. Ensinnäkin mistä tässä sovittelujärjestelmän kehittämisessä on kyse? Se ei ensinnäkään estä minkäänlaista sopimista järjestöjen kesken, ei minkäänlaista. Kyse on ainoastaan siitä, että silloin kun tullaan sovittelijalle, miten sovittelija siinä tilanteessa toimii. Se on totta, että se vahvistaa sitä, että sovittelija voi viennin päänavausta puolustaa aikaisempaa paremmin, mutta se jättää myös liikkumavaraa sinne, kun ei aiheuteta työmarkkinoille häiriötä.

Ruotsissa on toiminut tämä, jota te kutsutte vientivetoiseksi palkkamalliksi, 25 vuotta, ja sinä aikana palkkatasa-arvo Ruotsissa on parantunut, [Oikealta: Kappas!] ja se on parantunut nimenomaan sen takia, että julkisen sektorin sisällä palkankorotuksia on painotettu työvoimapula-aloille ja se on parantanut naisten asemaa. [Ben Zyskowicz: Kelpaako vastaus?]

Arvoisa puhemies! Hallituksen niin sanottu vientivetoinen palkkamalli tarkoittaa suomeksi sitä, että julkisen sektorin ja palvelualojen työntekijät sysätään pysyvästi palkkakuoppaan. [Ben Zyskowicz: Ei näköjään kelpaa!] Oikeistohallitus on siis asettamassa palkankorotuskaton jo ennestään alipalkatuille naisvaltaisille aloille.

Te, pääministeri Orpo, väititte viime sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla: ”Emme halua hillitä hoitajien tai opettajien palkankorotuksia.” Tämä on käsittämätön väite. Elinkeinoelämän keskusliitostahan on sanottu suoraan, että tämän esityksen tarkoitus on selvä: estää kesän 2022 tapahtumien toistuminen. Tuolloin hoitajat ja monet muut ammattilaiset saivat kolmevuotisen palkkaohjelman, joka nyt kuitenkin on vaarassa. Hallituksen valmistelema esitys kannustaa työnantajapuolta irtautumaan palkkaohjelmasta ja viemään työntekijöiltä jo heille luvatut palkankorotukset. [Puhemies koputtaa]

Eikö, pääministeri Orpo, olisi rehellistä myöntää, että tekeillä olevan esityksenne tarkoitus on polkea jo ennestään alipalkattujen ammattilaisten [Puhemies koputtaa] palkkakehitystä? [Oikealta: Kannattaa kuunnella vastaus!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ei ole tarkoitus polkea kenenkään palkkoja. [Välihuuto] — Ei ole. — Työntekijä on palkkansa ansainnut, ja ne ratkotaan työmarkkinaneuvotteluissa. Tämän lakiesityksen, joka on siis valmistelussa, tarkoitus on vahvistaa sovittelijan asemaa, mutta kuitenkin tavalla, joka mahdollistaa sen, että esimerkiksi työvoimapula-alat pystytään ottamaan huomioon, kun palkkaneuvotteluja käydään.

Arvoisa puhemies! Ihmisten terveydenhoitoon liittyvä kysymys, joten tämä on meille joka päivä ajankohtainen asia.

Sote-uudistuksen yhteydessä tuli hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyvä siirtymätasausjärjestelmä. On osoittautunut, että siirtymätasausjärjestelmä ei kohtele kaikkia hyvinvointialueita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Sen toimintamalli asettaa Suomen eri hyvinvointialueiden ihmiset ja sote-palveluntuottajat eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi nostan Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueet. Nämä alueet ovat olleet ennen sote-uudistusta varsinaisia mallioppilaita. Nyt näitä alueita rangaistaan siitä, että ne ovat olleet toiminnassa edelläkävijöitä. Siirtymätasausjärjestelmää tarkasteltaessa Päijät-Hämeen hyvinvointialue menettää tulevana vuonna yli 45 miljoonaa euroa, ja Pohjois-Karjalassa tuleva menetys on vieläkin suurempi, yli 60 miljoonaa euroa. [Puhemies koputtaa] Tähän järjestelmään tarvittaisiin korjausta. Arvoisa ministeri Ikonen, onko siirtymätasausjärjestelmään tulossa jotain korjausta, jotta hyvinvointialueiden rahanjaossa päästäisiin tasapuolisempaan tilanteeseen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia kysymyksestä. Hyvinvointialueitten rahoitusmallin osalta me lupasimme hallituksen aloittaessa hyvinvointialueitten toiveesta, että nyt ensimmäisinä vuosina emme tee muutoksia siihen rahoitusmalliin, eli vuosina 23—25 tämä rahoitusmalli pysyy siinä muodossa kuin se edellisen hallituksen aikana säädetyssä lainsäädäntökokonaisuudessa on säädetty. Tämä siksi, että hyvinvointialueet pystyvät ennakoimaan talouden kehitystä ja näkemään sen tulevaisuuden ennakoidusti, [Krista Kiurun välihuuto] ja siksi siitä pidettiin kiinni.

Mutta me olemme tuomassa nyt rahoituslakiin muutoksia vuodesta 26 alkaen. Ensimmäinen niistä oli täällä salissa käsittelyssä jo eilen, eli tuodaan sinne malliin ensimmäisessä vaiheessa tällainen kannustinelementti, joka kannustaa myöskin kustannusten hillintään — se voi joko lisätä tai vähentää rahoitusta sen mukaan, miten alueet onnistuvat. Ja nyt meillä on tällä hetkellä valmistelussa myöskin tämä rahoituslain toinen vaihe, jossa me käymme koko tätä rahoituksen kokonaisuutta tarkemmin läpi, ja sillä varmasti saamme kohdennettua paremmin sitä rahoitusta. Siinä käydään muun muassa tarvekriteerit läpi, miten ne määräytyvät, siinä käydään näitä eri elementtejä ja myöskin [Puhemies koputtaa] vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painoarvoa. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Itse asiassa tässä on esitetty tämä sama kysymys, jonka olimme valmistelleet, että suurin osa lapsista ja nuorista voi huonosti ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Viime kaudella vasemmistopuolueet lupailivat terapiatakuuta. [Oikealta: Äänestivät vastaan!] Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, ja kerta toisensa jälkeen vasemmistopuolueet äänestivät terapiatakuuehdotukset kumoon. Nyt hallitus on vihdoin tuomassa lasten ja nuorten terapiatakuuta toteen, ja haluamme, että jokainen lapsi ja alle 23-vuotias todellakin saa matalalla kynnyksellä apua. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tärkeä aihe!] Arvoisa sosiaali- ja terveysministeri Juuso, milloin tämä takuu on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi, ja mitä se teidän mielestänne oikeasti tarkoittaa lasten ja nuorten ja varsinkin perheiden kannalta? [Juho Eerola: Hyvä kerrata, niin tärkeä aihe!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämän terapiatakuun arvo on siinä, että on mahdollista hyvin nopeasti matalalla kynnyksellä päästä keskustelemaan henkilön kanssa erilaisista mieltä painavista asioista. [Juho Eerola: Vaikka ilmastoahdistuksesta!] Ajatuksena on, että tällöin pystymme ehkäisemään mielenterveysongelmien pahentumista. Ainahan ei nuorten kohdalla kysymys ole edes mielenterveysongelmista sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan nuorilla on huolia, erilaisia asioita, joista heillä on tarve puhua aikuisen ihmisen kanssa. Tätä me tuomme nyt terapiatakuulla sinne, ja hyvinvointialueilla on tietysti velvollisuus kouluttaa siellä näitä henkilöitä, jotka pystyvät näitä psykososiaalisia interventioita tekemään. Tämä on se kaikista paras. Se seitsemän päivän hoitotakuukin oli ihan hyvä, mutta terapiapalveluiden saaminen Suomessa on erittäin vaikeaa, ja siinä mielessä nämä psykososiaaliset interventiot ihan varmasti [Puhemies koputtaa] auttavat tilanteessa, jossa nuoret tarvitsevat pikaista keskusteluapua.

Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyden myötä Suomelle avautuu puolustustamme merkittävästi vahvistavia mahdollisuuksia liittolaismaiden kesken tehtävän yhteistyön kautta: on tiedusteluyhteistyötä, teknistä yhteistyötä ja esimerkiksi entistä laajempaa yhteistä harjoittelua. Useissa asioissa Suomi on enemmän opettajan kuin oppilaan roolissa. Suomen puolustusvoimien ykköstehtävänä säilyy myös Nato-jäsenyyden aikana isänmaan sotilaallinen puolustaminen ja sen koskemattomuuden turvaaminen. Nato ei anna vapaudu vastuusta ‑korttia, pikemminkin päinvastoin, ja Suomi kyllä pitää osastaan huolen, sen tämä hallitus turvaa.

Arvoisa puolustusministeri, aktiiviset reserviläiset kysyvät, mitä mahdollisuuksia, minkälaista osaamista tai koulutusta Nato-jäsenyys ja ‑yhteistyö voisi heille tuoda. Voisitteko avata näitä konkreettisia hyötyjä ja mahdollisuuksia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mainio kysymys. Suomi tunnetaan maailmalla siitä, että meillä ihmiset itse kantavat vastuuta Suomen turvallisuudesta eli reserviläisjärjestelmästä ja myös vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä, kokonaisturvallisuustyöstä, johon osallistuvat myös ne, jotka eivät ole välttämättä asepalvelusta käyneet. Nyt Nato-jäsenyyden myötä ja kansainvälisten harjoitusten kasvun myötä tarjoutuu yhä enemmän tehtäviä reserviläisille osallistua myös kansainvälisiin tehtäviin ja harjoituksiin, joissa voi siis kehittää omaa osaamistaan, mistä on myös hyötyä siviilielämän puolelle. Tietysti puolustushallinnossa pyrimme mahdollistamaan sen, että kaikki pystyvät osallistumaan näihin. Ne ovat vapaaehtoispohjalta lähtökohtaisesti, ja sen takia pyritään nyt mahdollistamaan, että kaikki tämä siviilien ja reserviläisten osaaminen otetaan myös Nato-tehtävissä käyttöön. Olen erittäin iloinen siitä, että suomalaiset reserviläiset ovat jo tähän mennessä osoittaneet korkealaatuista osaamista kansainvälisissä harjoituksissa, korkeampaa kuin monien maiden ammattisotilaat.

Tack, ärade talman! Sverige är Finlands närmaste samarbetspart. Statsminister Orpos regerings möte med statsminister Kristerssons regering i Stockholm i måndags var historiskt. Ett liknande möte har hållits en gång tidigare, för 15 år sedan i Tavastehus — då ett jubileumsår, denna gång ett sätt att ytterligare fördjupa samarbetet.

Arvoisa puhemies! Maanantainen Suomen ja Ruotsin hallitusten välinen kokous oli historiallinen. Tässä maailmantilanteessa, jossa poliittiset mannerlaatat tärisevät, jossa lähialueillamme on sota ja jossa EU on suurien päätösten edessä, saamme äänemme paremmin kuuluviin tekemällä yhteistyötä. Myös muut maat vaalivat tiiviitä kahdenvälisiä suhteita. Ranskan ja Saksan hallitukset tapaavat kaksi kertaa vuodessa niin kutsutun Élysée-ystävyyssopimuksen puitteissa. Suomen ja Ruotsin syventynyt yhteistyö tulisi rakentaa samoin. Arvoisa pääministeri, millaisia johtopäätöksiä hallitusten välisestä kokouksesta teitte? Tulemmeko näkemään Ruotsin hallituksen vastavierailulla täällä vielä tämän hallituskauden aikana?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todellakin tämä maanantainen hallitusten yhteiskokous oli historiallinen. Edellinen pidettiin todellakin Hämeenlinnassa 15 vuotta sitten, nyt oli korkea aikakin kokoontua. Me saimme paljon konkreettista aikaiseksi, ja se, mikä oli merkittävää siinä vielä kokea ja tuntea, oli se, kuinka yhteisessä tilanteessa me Ruotsin kanssa ollaan. Yhteinen turvallisuusympäristö, yhteiset haasteet energiamurroksessa, yhteinen Nato-jäsenyys, lukemattomia asioita, jotka yhdistävät meitä. Ja samalla voin kertoa, että siinä pöydän ääressä näkyi se, miten ministerit ovat puolin ja toisin vierailleet, suomalaiset Ruotsissa, ruotsalaiset Suomessa, tehneet töitä EU:ssa, EU-pöydissä yhdessä. Se yhteistyö on hyvin luontevaa. Tätä sovittiin syvennettävän, ja nyt ensimmäinen askel on se, että tämä tiivis yhteistyö jatkuu hallituskauden aikana, ja vähintään kerran hallituskaudessa — vaalirytmimme ainakin normaalijärjestyksessä on suunnilleen sama — tulemme kokoontumaan hallitustenvälisesti. Tämä oli erinomainen päivä, ja meidän kannattaa todellakin panostaa [Puhemies koputtaa] suhteisiimme Ruotsin kanssa, myös eduskunnan.

Arvoisa puhemies! Väkivaltarikosten, erityisesti nuorten henkirikosten, pahoinpitelyjen ja ryöstöjen, määrän kasvu huolestuttaa. Viime vuonna väkivaltarikoksesta epäiltynä tai tutkinnassa oli noin 12 000 alle 21-vuotiasta, ja näistä alle 15-vuotiaiden väkivaltarikosten määrä on yli kolminkertaistunut. Väkivalta on myös selvästi raaistunut. Useimmiten sitä tehdään ryhmissä, ja usein siihen liittyy myös uhrin nöyryyttämistä. 90 prosentissa poliisille ilmoitetuista nuorten väkivallanteoista juurisyy niihin löytyy sosiaalisen median alustoilta. Siellä saattaa olla pitkäaikaista, epäasiallista puhetta, nöyryyttämistä, haukkumista, uhkailua, ostamista, myymistä, ilmiantamista ja toisten pahoinpitelystä maksamista. Se kulminoituu lopulta väkivallan käyttämiseen. Ja on huomattava, että rikoksiin toistuvasti syyllistyvät nuoret ovat usein syrjäytyneitä, jotka tarvitsevat tukitoimia ja mielekästä tekemistä. Kysyisinkin hallitukselta: [Puhemies koputtaa] mihin toimiin hallitus on ryhtynyt näiden haasteiden ratkaisemiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos edustajalle tämän arvokkaan asian esille nostamisesta. — Me liian harvoin puhutaan siitä, että tämä hallitus otti nuoriso- ja jengiväkivallan ja nuorten välisen väkivallan ihan yhdeksi ykkösteemakseen, ja meillähän tuli keväällä, huhtikuussa, hallituksesta tämä laaja-alainen toimenpideohjelma, jossa on kaikille ministeriöille, oikeusministeriöön, sisäministeriöön, sosiaali- ja terveysministeriöön ja opetus- ja kulttuuriministeriöön, kouluihin ja koteihin toimenpiteitä, ja tuli myös rahoitusta. Eli meillä on pehmeitä keinoja — me panostetaan ennalta ehkäisyyn, nuorten ohjaukseen, niin Ankkuri-toimintaan kuin nuorten malliin — ja totta kai myös kovia keinoja. Meillä on tulossa myös puuttumista siihen, mistä kerroit, näihin rikoksiin, jotka liittyvät katujengeihin ja nöyryyttävään tekotapaan. Niihin pitää myös puuttua, ja siihen, niin kuin kerroit, että alle 15-vuotiaat ovat mukana, mutta myös tähän ongelmaan, että alle 15-vuotiaita käytetään rikoksentekijöinä oman rikollisen toiminnan osana, ja tämä tulee myös rikoksen koventamisperusteeksi. Meillä on ihan valtavasti toimia, ja tästä pitäisi puhua enemmän. [Puhemies koputtaa] Ottakaa näitä kyselytunnillakin esille, jotta kansalaisetkin kuulevat. [Puhemies koputtaa] — Nyt loppuu aika. [Naurua]