Suullinen kysymys yritysten investointimahdollisuuksista (Joona Räsänen sd) | Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas) | Suullinen kysymys kansalaisten ostovoimasta (Sheikki Laakso ps) | Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys viljelijöiden ahdingosta (Mauri Kontu kesk) | Suullinen kysymys kertakäyttökulutuksesta (Tiina Elo vihr) | Suullinen kysymys diabeteshoidoista (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Suomen taloudella on pitkään mennyt huonosti. Kasvu mataa, työllisyys kyntää, ja sitä myötä julkinen velkaantuminen sen kuin kiihtyy. Myönteisiäkin merkkejä toki on paljon ilmassa. Ihmisten ostovoima on vahvistumassa, yritysten taseet ovat vahvassa kunnossa, ja paljon erilaisia investointiaikeita on kyllä vireillä.

Mutta jostain syystä kasvu ei kuitenkaan näytä käynnistyvän. Suurin syy on varmaan tämä epävarmuus, joka vaivaa niin kuluttajia kuin yrityksiä, ja tästä pitäisi päästä eroon, koska lapio ja kuokka on saatava maahan, jotta saadaan investoinnit liikkeelle ja ihmisille töitä. Hallituksen vastaus on aina ollut se, että syy on jonkun muun — joko edellisen hallituksen, nykyisen opposition, maailmanpolitiikan suhdanteiden tai ties kenen tahansa, mutta ei koskaan hallituksen itsensä. Mutta eri alojen yritykset ovat nyt yhä enenevässä määrin todenneet, että syy epävarmuuteen on itse asiassa hallituksen tempoilevassa politiikassa. Arvoisa pääministeri Orpo, miten arvioitte, että hallituksen aiheuttama epävarmuus on vaikuttanut yritysten investointihalukkuuteen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aloitetaan siitä, että ei hallituksen politiikka taloudessa ole ollut tempoilevaa. Me tehtiin hallitusohjelma, ja me olemme noudattaneet sitä hallitusohjelmaa, vieneet määrätietoisesti eteenpäin niitä uudistuksia, joita tämä maa on tarvinnut, joita suomalaiset yritykset ovat tarvinneet. Me ollaan vahvistettu kilpailukykyä, parannettu yrittämisen edellytyksiä, työn tarjonnan ja kysynnän lisäämistä. Tästä on tullut erittäin paljon kiitoksia laajasti yrittäjäkentältä, laajasti pienistä yrityksistä suuriin yrityksiin.

Vaikka nyt maalasittekin tässä alussa näin, että syitä etsitään jostain, niin ehkä taloustieteilijänä voin kuitenkin todeta, että on aivan ilmiselvää, että Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut eniten Euroopassa Suomen talouteen ja se vaikuttaa edelleen. Valitettavasti se epävarmuus tulee rajojemme ulkopuolelta, mutta me olemme osaltamme laittaneet kilpailukykyä kuntoon. Meidän kone on valmiina, kun kasvu lähtee liikkeelle.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä nyt on käynyt osin niin, että investointiympäristön vakaudessa hallitus on kyllä ajoittain ollut itse itsensä pahin vihollinen. Käydään muutama esimerkki läpi: Esimerkiksi tuossa kevättalvella elintarviketeollisuuden investoinnit te saitte jäihin omalla päätöksellänne. Sitten, kun te peruitte tämän päätöksen, te juhlitte sitä suurena voittona. Seuraavaksi siirsitte tämän epävarmuuden konesali-investointeihin ja jälleen kävitte liput liehuen taistoon omaa päätöstänne vastaan. Ja nyt hallitus kuumeisesti pohtii, mitä se tekee, kun se on saanut kaivosteollisuudenkin miljardi-investoinnit jumiin: millä se pystyisi taas perumaan itse itsensä aiheuttaman ongelman? Arvoisa pääministeri, kyllähän te tällä tempoilulla olette tehneet tähän itsellenne sellaisen kasvujarrun, joka hidastaa Suomen lähtemistä kasvuun.

Arvoisa pääministeri, en nyt pyydä paljoa, mutta voisitteko te ainakin olla itse heikentämättä Suomen tilannetta ja investointiympäristöä, jotta ihmisille saataisiin töitä ja [Puhemies koputtaa] investoinnit saataisiin liikkeelle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minä iloitsen Fazerin investoinnista Lahteen. Olen todella iloinen siitä, ja minusta on järkevää ylipäänsä, kun tarkemmin asioita valmistellaan, jos tulee perusteltuja syitä, että on myöskin joustavuutta ja kykyä tehdä uutta harkintaa. Oletteko tästä eri mieltä? En usko. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei olla!] Ollaan iloisia Fazerin investoinnista. Se saatiin näiden keskustelujen myötä liikkeelle.

Mitä datatalouteen tulee, me haluamme varmistaa, että tässä valtavassa datakeskusbuumissa, joka Suomeen kohdistuu, mikä on hieno asia — eri puolilla Suomea kymmeniä miljardiluokan hankkeita on liikkeellä — ne ovat kestäviä. Ja siksi tästä veropäätöksestä pidetään kiinni, mutta me valmistelemme tukimallia, jolla varmistetaan, että nimenomaan ne hyvät datakeskukset lähtevät liikkeelle ja ne saadaan Suomeen. Minä tulen iloitsemaan niistäkin, aivan jokaisesta, ja toivottavasti myöskin sosiaalidemokraattinen kansanliike.

No, te luettelitte näitä epäonnistumisiksi määrittelemiänne asioita, mutta puhutaanpa sitten vaikka jäänmurtajista. [Puhemies koputtaa] Puhutaan jäänmurtajista tai risteilijöistä tai niistä investoinneista, [Puhemies koputtaa] mitä tehdään tällä hetkellä vaikka tuulivoimaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, mainitsitte nimenomaan tuulivoiman, ja tuulivoima on ollut merkittävä investointien lähde niin meillä Vaasan vaalipiirissä ja Pohjanmaalla kuin muuallakin Suomessa. Tällä hetkellä tuulivoimaan kohdistuu merkittävää epävarmuutta teidän hallituksenne toimesta, koska olette säätämässä turvaetäisyyden, tai miksikä sitä pitäisi kutsua. Oletteko ajamassa edelleen tätä turvaetäisyyttä ja hidastamassa myöskin näitä tuulivoimainvestointeja, jotka meille tuovat työtä, vai aiotteko luopua tästä esityksestä?

Edustaja Bergin kanssa kun kierrämme Vaasan vaalipiirin kaikki kunnat joka vuosi — tänäkin vuonna — niin tällä hetkellä toinen kritiikki, joka yrityksiltä tulee, on se, että pankkirahoitusta ei ole saatavilla. Toisaalta Suomen Pankista ja Finanssivalvonnasta sanotaan, että mikään ei ole sääntelyssä muuttunut. Pankit syyttävät sääntelijöitä. Voisitteko pääministerinä ottaa vastuun siitä, että voisimme saada tämän tilanteen selkiytymään ja rahoitusta yrityksille, jotta kasvuinvestoinnit voisivat kaikilla toimialoilla lähteä liikkeelle? [Timo Harakka: Ei näköjään halua pääministeri ottaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Vastaan nyt siltä osin kuin kysymys on tästä energiapuolesta eli tuulivoiman osalta.

Tästä todellakin meillä on vahva tahtotila, että Suomesta rakentuu ja on jo oikeastaan rakentunut puhtaan energian suurvalta. Meidän sähköntuotannostamme 95 prosenttia on jo tuotettu ei-fossiilisilla tuotantomuodoilla, [Vasemmalta: Kiitos Marinin!] ja tätä kehitystä tietysti haluamme jatkaa. Tällä hetkellä ehkä merkittävin este sille, että meillä ei juurikaan synny uusia investointeja tuotantoon, on se, että kulutuspuoli myöskin on vielä pyörimässä siellä, eli ei vielä ole selkeitä esimerkkejä siitä, että meillä olisi suuri tarve sille uudelle sähkönkulutukselle. Nämä kulkevat käsi kädessä, ja me pyrimme nyt edesauttamaan molempien investointipuolien edistämistä erilaisilla kasvutoimilla, muun muassa näillä verohyvityksillä, suorilla tuilla, joita me hallituksessa olemme päättäneet. Sen lisäksi tietenkin haluamme tehdä sellaista lainsäädäntöä, jolla nämä investoinnit eivät esty. Yksi etu meillä tällä hetkellä tässä maassa on myöskin edullinen sähkön hinta, ja se on yksi syy sille, miksi monet sähköntuotantoinvestoinnit tällä hetkellä eivät vielä käynnisty, ennen kuin on se selvä kysyntäpuoli siellä tulossa. Eli tämä asia kyllä etenee Suomessa jatkossakin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, jälleen rehvastelitte sillä, kuinka olette panneet yritysten toimintaedellytyksiä kuntoon, mutta todellisuus on aivan toinen. Tänä vuonna tehdään synkkä ennätys konkurssien suhteen, joita pantiin vireille, ja edellinen ennätys on sekin teidän hallituksenne ajalta viime vuodelta. Joka päivä pannaan vireille kymmenen konkurssia. Olette saaneet aikaan syöksykierteen. Ennätystyöttömyys aiheuttaa työttömyyden pelkoa joka perheessä. Rahat pannaan säästöön mieluummin kuin kulutukseen, vaikka kuinka määräätte. Kun kuluttajien luottamus on nollassa, kauppa ei käy ja yritykset menevät nurin ja konkurssit aiheuttavat lisää työttömyyttä ja niin edelleen. Tässä on kierre. En oikeastaan halua kysyä teiltä, pääministeri, yhtään mitään, koska varoitin tästä asiasta jo kutakuinkin tasan vuosi sitten, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] mutta kysyn nyt kuitenkin: teettekö ennen joulua vielä jotakin, että tämä synkkä konkurssiennätys ei toistu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ei puuttunut enää kuin heinäsirkkaparvet tästä kysymyksestä. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä — Timo Harakka: Jos ette te usko tilastoja!] Mitä varoitteluun tulee, niin taisimme varoittaa kuusi vuotta sitten teitäkin, ministeri Harakka, että olisiko aika pistää taloutta kuntoon ja painaa sitä velkaantumisen jarrua. Silloin jäivät uudistukset tekemättä, ja asiat hoidettiin velalla.

No, niitä on nyt todellakin laitettu kuntoon. [Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa] Ja kun minä en usko tähän negatiiviseen puheeseen. Minä näen edelleenkin paljon hyviä merkkejä Suomen taloudessa. Minä näen, miten suomalaiset yritykset myöskin samaan aikaan menestyvät. He uskovat tulevaisuuteen. Uskokaa tekin. He tekevät joka päivä tekoja, jotta yritykset pärjäävät ja voivat pitää työntekijöistään kiinni tässä ajassa, missä aidosti meidän keskeiset vientimarkkinat ovat epävarmuuden tilassa. [Timo Harakka: Tosiasiat ovat tilastoissa!] Me olemme aidosti pistäneet asioita kuntoon, ja nyt me teemme yksi kerrallaan tekoja, sillä teot ovat toivoa, sellaisia asioita, joilla me saadaan Suomeen investointeja.

Arvoisa herra puhemies! Oikeistohallitus on antamassa jättimäisen veronalennuksen kaikkein rikkaimmille ja suuryrityksille. Samaan aikaan köyhimpien suomalaisten viimesijaisesta turvasta, toimeentulotuesta, leikataan 70 miljoonaa euroa. Kyse on köyhistä lapsiperheistä ja usein myös työkyvyttömistä ja pitkäaikaissairaista. Me olemme saaneet vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä valtavan määrän viestejä pienituloisilta kansalaisilta, jotka pelkäävät toimeentulonsa puolesta, ja luen teille niistä nyt yhden: ”Tällä hetkellä olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja avopuolisoni saa vain toimeentulotukea. Joudumme vammaisina ja sairaina kestämään muun muassa lääkäri-, lääke- ja matkakuluja, joiden takia elämme jo nyt niin tiukoilla, ettei esimerkiksi ruokaan ole usein varaa.” Arvoisa pääministeri, te puhutte paljon toivosta. Löytyykö teiltä lainkaan empatiaa näille ihmisille? Onko todella niin, että tämä 70 miljoonan euron leikkaus on välttämätön, [Puhemies koputtaa] kun samalla miljonääreille kuitenkin rahaa riittää?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meillä on Suomessa hyvinvointivaltio ja vahvat turvaverkot myös tästä eteenpäin, ja siitä syystä nimenomaan niitä veroja maksetaan Suomessa, että meillä pystytään ylläpitämään palveluita ja viimesijaistakin toimeentulon turvaa jokaiselle. Tästä hallitus pitää vahvasti kiinni. Olkoonkin kuitenkin niin, että meidän täytyy tehdä myös julkiseen talouteen säästöpäätöksiä. Se on ihan välttämätöntä, ja täällä salissa kaikki puolueet ovat sitoutuneet tähän velkajarruun, jolla hillitään tätä holtitonta velkaantumistahtia, joka Suomessa on viime vuosina kiihtynyt. [Perussuomalaisten ryhmästä: Melkein kaikki!] Kasvu on tietysti se, mitä ennen kaikkea tarvitaan, ja työpaikkoja, niin että saadaan nostettua Suomea jaloilleen ja autettua myöskin ihmisiä ja tuotua toimeentulon turvaa.

Toimeentulotuen kokonaisuudistuksen säästötavoite on 70 miljoonaa euroa, mutta tavoitteena on sen lisäksi myöskin vähentää nuorten syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta ja painottaa myös ensisijaisia etuuksia ja niiden hakemista ja kannusteita ja mahdollisuuksia siihen, että erityisesti nuorten pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta voidaan vähentää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Pääministeri Orpo, te sanoitte, että hallituksen politiikka ei ole ollut poukkoilevaa, mutta niin kuin tässä edellä jo viitattiin, ensin hallitus kaavaili makeisveroa, perääntyi siitä yritysten painostuksesta, sitten kaavaili datakeskusten sähköverohuojennuksen poistamista, sitten rakenteli yritysten painostuksesta siihen uuden tuen, ja nyt sitten kaivosveron ympärillä ilmeisesti käydään hallituksen sisällä keskustelua, pitäisikö siitäkin yritysten painostuksesta mahdollisesti luopua. Mutta mitä hallitus ei ole perunut? Hallitus ei ole perunut leikkauksiaan työttömiltä, pitkäaikaissairailta, lapsilta ja nuorilta, pienituloisilta, eläkeläisiltä ja opiskelijoilta. Pääministeri Orpo, haluaisin kysyä teiltä: miksi teille tuntuu olevan niin vaikeaa karsia suuryritysten tukia ja ottaa käyttöön haittaveroja, ja suhteessa niin paljon helpompaa leikata suomalaisten perusturvasta ja palveluista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En nyt muista tarkkoja lukuja, mutta jotenkin minulla on sellainen olo, että hallituksemme on muun muassa yritystukia leikannut enemmän kuin se hallitus, jossa te olitte neljä vuotta, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] ja me ollaan myöskin kiristetty haittaveroja.

Sitten haluan myöskin sen sanoa, että kun minä katson näitä investointisuunnitelmia Suomeen, niin minä näen siellä työpaikkoja ja potentiaalisia työpaikkoja. Niiden puolesta olen valmis ja olemme valmiit tarkentamaan meidän ehdotuksiamme, jos niitä saadaan aikaan. Tässä mainitsitte makeisveron. Mielestäni tässä tilanteessa oli paljon arvokkaampaa se, että Fazerin, sinivalkoisen suomalaisen yhtiön, investointi saatiin Lahteen, satoja työpaikkoja kymmeniksi vuosiksi suomalaisille. Minusta se on erinomainen asia.

Ja mitä tulee tähän ikään kuin välittämiseen, niin minä uskon oikeasti siihen, että vain sitä kautta, että me saadaan näitä investointeja Suomeen ja me saadaan työpaikkoja Suomeen, syntyy toivoa myös niille ihmisille, jotka ovat vähempiosaisia, niille ihmisille, joilla ei ole tänään töitä, niille isille ja äideille, joilla ei ole työpaikkaa, jotka ovat pienituloisia. Vain työpaikkojen kautta tämä kääntyy, ja sitä työtä me olemme tehneet. [Puhemies koputtaa] Ja me todellakin jatkamme sitä emmekä anna periksi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Taitaa oppositiossa osa jo nukkuakin huonosti, kun pelottaa, että se talouskasvu sieltä kuitenkin tulee. [Hälinää] Tällaista synkistelyä olemme täällä saaneet kuunnella jo pitkään, mutta toivoa on näkyvissä. Talouskasvu on käynnistymässä ja vauhdittumassa. Pehmeät mittarit, yrittäjien luottamus ja kuluttajien luottamus, ovat kohentuneet. Yritykset eivät enää, arvoisa oppositio, teidän tapaanne synkistele. Kyselyt ja tunnelmat ovat näitä pehmeitä mittareita, mutta kovissa mittareissa esimerkiksi bkt:ssä, joka mittaa toki aina mennyttä, nyt elokuun muutos oli kyllä positiivinen viesti. Se näytti jo parempaa tälle syksylle ja tulevalle vuodelle. Ostovoima korjaantuu edellisen hallituksen montusta, ja työn verotusta kevennetään ensi vuonna historiallisella tavalla painottaen pieni- ja keskituloisia. [Sheikki Laakso: Juuri näin!]

Kysyisin työministeri Marttiselta: Minkälaisena te näette meidän työllisyyden tulevaisuuden? Onko siellä jo toivoa näkyvissä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle tästä kysymyksestä. Minä kyllä mietin sitä, kun suomalaiset katsovat näitä meidän eduskunnan keskusteluita, onko todella niin, että Suomen lasi on puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä. Jos on kyse oppositiosta, niin tällä pelottelulla, hyvät kansanedustajat, se kasvu ei kyllä taatusti lähde liikkeelle. [Timo Harakan välihuuto]

Mutta jos me katsomme taas, edustaja Harakka, kuitenkin faktoja, me tiedämme sen, että ostovoima kehittyy tällä hetkellä erittäin merkittävällä tavalla. Verotuksen keventäminen tukee sitä. Se antaa taas vastaavasti mahdollisuutta ja laajentaa sitä, että esimerkiksi palvelusektoreille voi syntyä taas uusia työpaikkoja. Pk-kentän näkymä tulevaisuuteen on vahvistunut, ja se taas indikoi sitä, että yhä useammat yritykset haluavat investoida tähän maahan. Me teemme kaiken voitavan, jolla helpotetaan vaikka rahoituksen saatavuutta, me uudistetaan työmarkkinoita, kevennetään normitusta, jotta taas vastaavasti kaikki yritykset voivat kehittää toimintaansa tässä maassa. Tätä viestiä ja tätä työtä me jatkamme. [Timo Heinonen: Toivoa on selkeästi!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, luottamus on talouden paras valuutta, [Jani Mäkelä: Miksi te rikotte sen?] ja sitä nyt Suomi kaipaa. Se on myös edellytys sille, että tulee niitä kasvuja ja tulee niitä investointeja, joista varmasti jokaisesta ilo tässä salissa, hyvä pääministeri, uskallan arvata, on yhteinen. [Sheikki Laakso: Ei näytä siltä!]

Nyt kun olen paljon keskustellut elinkeinoelämän, sijoittajien kanssa, niin kyllä sieltä tulee vähän huolta, että tämä hallituksen poukkoilu vaikkapa makeisvero- tai datakeskusasiassa tai vaikkapa tässä tuulivoiman rakentamisen vaikeuttamisessa nyt vähentää sitä luottamusta, jota tarvittaisiin, jotta yritykset saadaan investoimaan.

Toisaalta luottamuksen puute näkyy siinä, että suomalaiset säästävät tileille tällä hetkellä erittäin paljon. Meidän kotitalouksien tili- ja rahoitusvarallisuus on ennätyksellinen, yli 200 miljardia.

Teenpä nyt tässä ehdotuksen, tein sen tänään Talouselämässä — taas uusi ehdotus kasvurahoituksen pullonkaulojen purkamiseksi. Kelpaisiko ajatus siitä, [Puhemies koputtaa] että näihin listaamattomiin yrityksiin sijoittavien kasvurahastojen verokohtelu tuotaisiin lähemmäksi normaaleja sijoitusrahastoja, jotta saataisiin suomalaisten kotitalouksien, piensijoittajien varat tukemaan paremmin Suomen kasvua?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän, että kaikki edustajat kunnioittavat minuutin aikarajaa. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kaikki ehdotukset käydään läpi, niin kuin on tehty tähänkin asti. Mitä tulee yritysten kasvun rahoitukseen, niin jo hallitusohjelmavaiheessa me päätettiin siitä, että valtion työvälineet kerätään yhteen, jotta me pystytään tehokkaammin toimimaan. Me ollaan pääomitettu ja me ollaan sitouduttu pääomittamaan Teollisuussijoitusta, jolla me pystytään merkittävästi antamaan kasvun rahoitusta suomalaisille yrityksille. Me teemme tätä koko ajan.

Me tehdään myöskin veropuolella ratkaisuja ja myöskin selvityksiä siitä, mitä me voimme tehdä vielä enemmän, koska siinä te olette aivan oikeassa, että rahoituksen saaminen on varmistettava. Hyvälle suomalaiselle yritykselle, joka haluaa investoida, pitää löytyä rahoitusta. Valtion osalta me teemme tätä täysillä. Me käymme tällä hetkellä keskustelua finanssialan kanssa, suomalaisten pankkien kanssa, että he myöskin osallistuisivat vielä enemmän, ehkä vähän isommalla riskillä suomalaisten yritysten rahoittamiseen eri puolilla Suomea. Tämä on aivan ydinkysymys, olen tästä samaa mieltä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Hyvä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kaksi ja puoli vuotta on hallituskautta mennyt. Ei sinä aikana kasvua ole kovastikaan näkynyt. Työttömyys on kyllä kasvanut hälyttävän korkealle tasolle. Mutta kyllä me todellakin keskustassa toivomme, että se lähtisi käyntiin, siitä se ei ole kiinni. Olemme tässä hengessä mukana.

Te olette aikeissa laittaa aika paljon paukkuja yhteisöveron alentamiseen, mikä kyllä ekonomistien mukaan ei välttämättä ole paras keino kasvun aikaansaamiseksi. Se hyödyttää lähinnä suuryrityksiä, jos niitäkään, ja aika hitaasti. Me panostaisimme mieluummin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Näemme, että erilaiset verokannusteet kannattaisi suunnata sinne. Siellä olisi isompi ja nopeampi kasvupotentiaali.

Samoin, mitä tulee tuloveroon, kyllähän te olette kohdistamassa niille kansalaisille, joilla on kaikista suurimmat tulot — yli kymppitonni kuussa — suurimmat tuloveron kevennykset. Heille tulee eniten massia käteen. Me katsomme, että isompi tarve olisi siellä ihan tavallisissa työtä tekevissä keskituloisissa suomalaisissa, tavallisissa palkansaajissa. Oletteko, arvoisa hallitus, miettineet nämä painopistevalintanne nyt varmasti ihan loppuun saakka? Kysyn tämän mieluiten pääministeriltä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin jälleen kerran tähän veropolitiikkaan: Tästä noin puolentoista miljardin kokonaisrahasta, jolla kevennetään suomalaisen palkansaajan verotusta, yli miljardi suunnataan pieni- ja keskituloisille. Mutta minä puolustan, niin kuin olen tehnyt ennenkin, myöskin sitä, että tätä maailman kovinta progressiota, joka Suomessa on, pitää pystyä laskemaan. Meille on esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto suositellut vielä paljon alempaa kuin mihin me nyt laskemme nämä ylimmät marginaalit. Suomen pitää olla maa, jossa kannattaa opiskella, kehittää itseään, yrittää, voi pärjätä, voi menestyä, koska vain sillä meillä on myöskin hyvätuloisia, niitä veronmaksajia.

Jos nytkin katsotaan eilisen päivän saldoa, niin ne hyvätuloiset maksavat karhunosan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan veroista. Mutta me tarvitaan heitä enemmän. Ja minä uskallan puolustaa sitä, että matalampi progressio — kun meillä edelleen on progressio, joka tasaa niin, että hyvätuloinen maksaa enemmän — tuo Suomeen työntekijöitä. [Puhemies koputtaa] Se tuo Suomeen yrittäjyyttä, ahkeruutta ja enemmän verotuloja.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi on pieni mutta sitkeä maa ja varmasti nousee näistäkin vaikeuksista — tekoja se kuitenkin vaatii. Se vaatii myös rohkeutta katsoa sinne, missä kasvupotentiaali todella on. Sen sijaan, että me tekohengitetään supistuvia aloja, on oltava rohkeutta tasata kilpailukenttää ja avata markkinoita sinne, missä potentiaali lepää: cleantech-teknologia, luovat alat, biotalous, kiertotalous, startupit. Haitallisia yritystukia leikkaamalla voidaan poistaa tuottavuuden esteitä, ja toisin kuin täällä väitettiin, käsitykseni kyllä on, että viime hallitus karsi näitä tukia tätä hallitusta enemmän. Onneksi teillä on vielä hallituksessa aikaa muuttaa suuntaa, sillä meistä kukaan ei varmasti halua, että Suomi on tulevaisuuden banaanivaltio, joka vie sellua tai halpoja turkiksia ulkomaille.

Me haluamme korkean tason innovaatioita, korkean jalostusarvon tuotteita, sitä, että tässä maassa koulutukseen panostamalla turvataan osaamista jokaiselle riippumatta siitä, mihin perheeseen sattuu syntymään, ja että heikoimmista voidaan aina pitää huolta. Kysynkin pääministeriltä: onko teidän hallituksenne valmis ja rohkea tekemään sen peliliikkeen, että laitetaan katse sinne kasvualoihin ja kasvustrategiaan ja lopetetaan niiden joka tapauksessa supistuvien alojen tekohengittäminen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sanotaan nyt ensimmäiseksi, että iso sellainen tuki, jota te varmaan tarkoitatte, on sähköistämisen tuki, joka päättyy siis nyt vuodenvaihteeseen [Sofia Virta: Niin!] — erittäin iso päätös. Edellinen hallitus taisi ottaa sen käyttöön. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!]

Mutta muuten, juuri näin, biotalous, digitalous, 6G, kvanttiteknologia, tekoäly, digitalisaatio kaikkineen. Juuri tähän hallitus panostaa. Me ollaan yhdessä parlamentaarisesti viime kaudella päätetty t&k-panosten nostamisesta neljään prosenttiin. Tältä pohjalta me laitamme miljardi euroa tutkimukseen ja kehitystoimintaan, juuri näihin asioihin. Ne ovat hallituksen strategian ytimessä, ja me nähdään, että se toimii. Näille aloille Suomessa syntyy uusia yrityksiä ja syntyy investointeja. Tämä on juuri sitä, mitä me teemme, ja tehdään sitäkin asiaa yhdessä. — Kiitos puheenvuorosta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kerta toisensa jälkeen suomalaisille on vakuutettu, että kyllä se kasvu kohta alkaa, mutta kasvua ei ole näkynyt. Ja kyllä, pitäisi niitä positiivisia merkkejä alkaa jo olla, koska moni tekijä puhuu sen puolesta. Korot ovat tulleet alas, inflaatio on kurissa ja reaalitulot ovat kasvaneet, mutta syystä tai toisesta kasvua vaan ei näy. Jokainen hallitus saa leiviskänsä, mutta vaikuttaa siltä, että tämä hallitus on kyllä leiviskänsä haudannut ja aika usein sortuu syyttämään edellistä hallitusta, kansainvälistä tilannetta tai kansainvälistä suhdannetta, koska kasvua ei Suomessa näy.

Pääministeri Orpo, on kuitenkin niin, että yritykset itse nimeävät hallituksen poukkoilevan politiikan yhdeksi syyksi sille, että investointeja ei tehdä, sillä toimintaympäristön ennustettavuus on yrityksille yksi kaikkein keskeisin luottamusta rakentava tekijä. Pääministeri Orpo, eikö teillä siis ole mitään tekemistä tämän yritysten epävarmuuden kanssa? Pesettekö te täysin kätenne siitä, että Suomessa talouskasvua ei vain näy?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Puhemies! Minulta on täällä moneen kertaan tivattu aina näitä faktaperusteluja, ja nyt minä toivoisin näkeväni sen tutkimuksen, jossa kerrotaan, että suomalaiset yritykset syyttävät hallituksen politiikkaa. [Tytti Tuppurainen: Makeisvero!] — On varmasti selvää, että makeisveroon tuli kritiikkiä. Te juuri sanoitte, että yritykset ovat painostaneet hallitusta muun muassa makeisveroasiassa. Niin kuin minä sanoin, me halusimme sen investoinnin ja me haluttiin varmistaa se. Oliko siinä jokin väärin? Olisitteko jättäneet sen makeisveropäätöksen voimaan, ja sitä investointia ei olisi tullut? [Timo Harakka: Miksi teitte sen päätöksen?] Halu on löytää makeisveroratkaisu, mutta se on yhtä vaikeaa kuin se oli viime vaalikaudellakin.

Mutta, edustaja Tuppurainen, te luettelitte juuri niitä asioita, mistä ollaan monta kertaa puhuttu, miten meillä se perusta on laitettu kuntoon. Me ollaan tehty niitä uudistuksia. Unohditte mainita työmarkkinauudistukset ja paikallisen sopimisen, joka on esimerkiksi aivan loistava suomalaisille yrityksille. Mutta kyllä se vaan on totta, se ei ole kenenkään syyttelyä, että turvallisuuspoliittinen tilanne vaikuttaa Suomessa ilmapiiriin, se vaikuttaa koteihin. Minä tiedän, minullekin tulee postia, [Puhemies koputtaa] miten epävarmuus jäytää suomalaisia. Minä haluan edelleenkin antaa toivoa: Suomessa ovat asiat hyvin, meillä on perusta kunnossa. [Puhemies koputtaa] Nyt on hyvä aika investoida, [Puhemies: Kiitoksia, pääministeri Orpo!] vaihtaa asuntoa, remontoida, lähteä liikkeelle. [Vasemmalta: Ei tullut vastausta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Muistutan minuutin aikarajasta.

Arvoisa puhemies! Kansalaisten ostovoima on vahvistunut koko tämän hallituskauden ajan. Vertailun vuoksi edellisen hallituksen vahtivuorolla se romahti, ja siitä nähdään myös nämä konkurssit, mitä nytten tulee. [Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!]

Ostovoima jatkaa kasvuaan ensi vuonna, kun työn verotusta kevennetään noin miljardilla eurolla. Erityisesti lapsiperheet hyötyvät, kun nyt tuplataan työtulovähennyksen lapsikorotus, elikkä kolmilapsinen perhe maksaa jopa 600 euroa vähemmän veroja ensi vuonna. Hallitus tekee lapsimyönteistä politiikkaa.

Perussuomalaisille on myös tärkeää, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että hallitus on tehnyt lukuisia päätöksiä, joilla bensan hintaa ja autoilun kustannuksia on vähennetty ja näitäkin toimia on vahvistettu. Suomessa pitää pystyä asumaan myös punavihreiden kuplien ulkopuolella.

Arvoisa pääministeri Orpo, kuinka paljon kansalaisten ostovoima olisi laskenut edellisen hallituksen politiikalla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ehkä on parempi kehua meidän hyvän hallituksemme päätöksiä keventää ansiotulojen verotusta. Me ollaan tehty töitä sen eteen, että Suomessa on inflaatio saatu kuriin muun muassa ratkaisuilla polttonesteisiin, jotka mainitsitte. Me ollaan aidosti kiinnitetty kaikissa ratkaisuissa huomiota siihen, että kansalaisten ostovoima säilyy.

Me ollaan kiinnitetty samalla huomiota siihen, että yrittämisen ja työn teettämisen ja vastaanottamisen verotusta ei kiristetä, että investointeja ei tehdä mahdottomaksi uusilla päätöksillä.

Tämä on hallituksen selkeä linja. Huolehditaan kansalaisten ostovoimasta. Sitä kautta pyritään saamaan talouden rattaat pyörimään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.

Puhemies! Valtion haltuun syyskuussa otettu Valmet Automotive ilmoitti tiistaina irtisanovansa jopa 235 työntekijää Uudenkaupungin autotehtaalta ja panevansa lähes 900 pakkolomalle. Yli tuhannelta loppuu työ. Valtio-omistaja on vastuussa. Uusia tilauksia ei ole kuulunut. Aiesopimus Patria-yhteistyöstä ei paljoa lupaa, jos lupaa mitään. Patrian johdon mukaan sen nykyinenkin kapasiteetti kyllä riittää, ja panssariajoneuvotilaukset sitä paitsi tehdään yleensä kohdemaassa.

Kysymyksiä Valmet Automotiven tulevaisuudesta on omiaan herättämään myös se, että tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa hallitus hakee valtuuksia Valmet Automotiven kaikkien osakkeiden myyntiin. Hallituksen mukaan yhtiön omistamiseen liittyykin nyt ainoastaan finanssi-intressi. Ensin valtio siis ostaa yhtiön, satsaa järjestelyyn 120 miljoonaa pelastaen samalla sijoittajat. Sitten yhtiö pannaankin myyntiin. Pääministeri Orpo, voitteko valaista, mitä peliä te ihmisten työpaikoilla oikein pelaatte?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Strand, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Teiltäkin tuli kiitosta silloin, kun menimme siihen järjestelyyn mukaan ja turvattiin tämä osaaminen Suomessa. On selvää, että valtion Valmet Automotiven strategiana on tarjota jatkossa osaamistaan autoteollisuuden lisäksi myös muille teollisuudenaloille, muun muassa puolustusteollisuuteen, joten annetaan nyt heille hieman aikaa tästä eteenpäin.

Se, että kyse on lomautuksista, on yleensä merkki siitä, että on myös valoa tunnelin päässä: ei massiivisesti irtisanomisia vaan lomautuksia.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Datakeskuksista on ollut paljon puhetta tänään. Datakeskuksia on Suomeen suunnitteilla noin 200 kappaletta, ja syy siihen, miksi ne haluavat Suomeen, on se, että Suomessa on melkein halvin sähkö koko EU-maissa. Sen lisäksi annetaan vielä tukia näihin datakeskuksiin, jotta niitä rakennettaisiin. Kun datakeskuksia rakennetaan, niin se on monessa noin miljardin kustannus, ja se antaa työtä ihmisille, jotka ovat rakennusteollisuudessa, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen, kun datakeskukset ovat valmiita? Onko meillä tarpeeksi sähköä näihin datakeskuksiin? Yksi alue on jo ilmoittanut, että ihmisten sähkö nousee. Oulun yliopisto teki tutkimuksen, jossa sanottiin, että Suomi ei ole omavarainen vielä kymmenen vuodenkaan kuluttua sähkössä, mikä todistaa sen, että jos datakeskukset imevät kaikki nämä sähköt, mitä kuluttaja joutuu maksamaan.

Sitten toinen kysymys, pääministeri Orpo: Kun te kehutte näitä datakeskuksia, niin kertokaa minulle: [Puhemies koputtaa] Työllistävätkö ne enemmän kuin koiran ja vahtimestarin silloin kun ne ovat valmiita? Kuinka monta ne työllistävät?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Toivottavasti energiaministeri voi vastata tähän sähkökysymykseen. — Datakeskukset työllistävät kyllä valmistuttuaankin. [Harry Harkimo: Kuinka monta?] Esimerkiksi olen nähnyt Kouvolan osalta lukuja, että puhutaan noin paristasadasta vakituisesta työpaikasta. Minusta se on paljon Kouvolan kokoiseen kaupunkiin. Rakennusaikana puhutaan eri puolille Suomea jopa kymmenistätuhansista työpaikoista vuosien periodilla näiden rakentamisen aikana. Kannattaa perehtyä, kun hallitus teetti selvityshenkilöllä raportin datataloudesta. Siellä käydään läpi tämä sähkön riittävyys. Me haluamme varmistaa sen, että kansalaisille ja yrityksille riittää kohtuuhintaista sähköä Suomessa. Siellä käydään läpi nämä datakeskusten työllisyysvaikutukset ja pohditaan sitä, miten siihen ympärille voitaisiin rakentaa datataloutta enemmän, niitä datakeskuksia hyödyntävää työllisyyttä. Meillä on loistavia mahdollisuuksia. Me ollaan tekoälyssä ja monissa muissa asioissa aivan huippua maailmassa. [Puhemies koputtaa] Minä ja hallitus näemme aidosti mahdollisuuksia kymmenilletuhansille työpaikoille rakennusaikana, mutta myös vielä sen jälkeen tuhansissa työpaikoissa eri puolille Suomea. [Timo Harakka: Näin on, hyvä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja yritystoiminnan uudistuminen ovat avainasemassa talouskasvun lisäämiseksi Suomessa. Erityisesti uusien yritysten menestys perustuu suurelta osin riittävään rahoituksen saatavuuteen. Nyt yrittäjiltä tulee toistuvasti viestiä siitä, että rahoitusta ei järkeviinkään hankkeisiin saada, tai jos lainaa myönnetään, niin ehdot ovat kovat. Vaaditaan suurta omarahoitusosuutta, korkeita korkoja, lyhyttä laina-aikaa tai kiinteistöjä vakuudeksi savupiippua myöten.

Eilen vietettiin veropäivää, ja parasta tulosta olivat tehneet meidän pankkien liikelaitokset ja rahoituslaitokset. Vaikka varaa lainoittaa hankkeita on, pankkien nyörit pysyvät tiukasti kiinni. Pankkien sääntely olisi perattava, ja edustaja Mäkynen tässä kysyikin asiaa jo etukäteen, mutta siihen vastausta saamatta, jotta lainansaanti helpottuisi ja talous lähtisi nousuun. Arvoisa ministeri, onko tältä osin tulossa toimia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia edustajalle erittäin tärkeästä kysymyksestä, sillä tämä sama asia tulee varmasti meille kaikille vastaan eri puolilla Suomea, ja kun itsekin paljon olen kentällä ja kierrän tapaamassa yrittäjiä, niin kyllä se tuska on melkoinen siinä.

On samalla myös todettava niin, että kun katsotaan meidän pankkien tilannetta, niin meidän koko pankkisektorihan on EU:n mittakaavassa erittäin hyvässä kunnossa, hyvin keskittynyt, ja samalla myös luottotappiot ovat hyvin pieniä, elikkä kyllähän tässä nyt jotain mätää on selvästi olemassa. Elinkeinoministeri Sakari Puisto on myös tässä salissa todennut jo aikaisemmin, että tätä pankkisääntelyä nyt arvioidaan, ja meillä on kyllä vahva tahtotila löytää nyt myös omin kotimaisin toimin uusia työkaluja siihen, että kun yrittäjä kävelee siitä pankin tuulikaapista sisälle, niin häntä ei sieltä taas käännytetä takaisin ulos vaan hän pääsee tiskille, hänen kanssaan neuvotellaan, sovitaan asioista, ja hän saa rahoitusta niitä hankkeitaan varten, koska nehän luovat kestävästi työpaikkoja joka puolelle Suomea ja uusia työpaikkoja. Me olemme tähän työhön täysin sitoutuneita.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeää, että me tätä kasvua haemme yhdessä ja koetamme löytää todellisia ratkaisuja. Pääministeri, teidän tehtävänne on optimismin luominen, mutta myös konkreettisin teoin. Menee niin, että kun saamme investointeja, me saamme työpaikkoja ja kun yritykset pystyvät toimimaan, niitten ei tarvitse irtisanoa, ja kasvusta ei tule mitään ilman rahoituksen hakemista. Siitä viestiä on tullut todella paljon, että sitä ei löydy.

Teillä on nyt mahdollisuus suorassa lähetyksessä myös näyttää vähän lämmintä sydäntä niille konkurssia hakemaan joutuville yrittäjille. Niitä on yksin vaikka suomalaisella vaatesektorilla satoja. Sanoitte äsken, aikaisemmin, kun tästä keskusteltiin, että te ette usko lukuja, vai mitä kuulin siinä, kun edustaja Harakka sanoi, että meillä on ennätysmäärät koko tällä vuosituhannella konkursseja. Myös sinne on mahdollisuus saada.

Ja toinen: teillä on mahdollisuus suorassa lähetyksessä myös poistaa epävarmuutta, johon ei tullut vastausta aikaisemmin. Milloin poistuu tämä hihasta vedetty tuulivoiman etäisyyssäätelyriski, [Puhemies koputtaa] joka tarkoittaa rakennuspaikkojen vähenemistä esimerkiksi Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomessa [Puhemies koputtaa] 75—100 prosenttia joidenkin arvioiden mukaan? Milloin tämä epävarmuus poistuu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, edustaja. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Puhemies! On täysin selvää, että konkurssi on aina todella valitettava asia. Samaan aikaan kuitenkin tähän pitää huomauttaa, että meillä syntyy myös jatkuvasti valtavasti uusia yrityksiä, ja se on tietenkin aina positiivista. [Välihuutoja vasemmalta]

Tuulivoiman etäisyyssääntelystä: Olen samaa mieltä siitä, että meillä on paljon paikkakuntia, missä tällä hetkellä haluttaisiin luoda edellytyksiä sille tuulivoiman syntymiselle ja sitä pyritään luomaan esimerkiksi maakuntakaavoittamalla niitä paikkoja. Tällä hetkellä itse asiassa suurin syy epävarmuuteen, mikä liittyy tähän, ei ole suinkaan tämä meidän lainsäädäntömme tässä kohdin, vaan se, että siellä on tehty muun muassa erilaisia tulkintoja metsäpeuran suhteen, jotka haastavat sitä kaavoituksen eteenpäinviemistä. Noudatetaan erityistä varovaisuutta metsäpeuran suhteen, ja tätä ongelmaakin me haluamme ratkoa.

Mutta totta kai me haluamme myös luoda edellytykset sille, että jatkossakin tuulivoiman rakentaminen Suomessa on erityisen mahdollista samaan aikaan, kun huolehditaan siitä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että kuntien rajat ylittävät haitat pystytään minimoimaan ja asukkaiden kuuleminen myöskin parhaalla mahdollisella tavalla huomioimaan. Tätähän me ratkomme alueidenkäyttölaissa, ja ratkaisu tulee varmasti aivan lähiaikoina.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.

Arvoisa puhemies, värderade talman! On pakko todeta, että tämän kahden ja puolen vuoden aikana hallitus on tehnyt poikkeuksellisen paljon toimia ja tuonut läpi tänne eduskuntaan lakeja, joilla on haluttu edistää Suomen kilpailukykyä ja kasvua. Mainittakoon tässä muutama.

Aloitetaan vaikkapa työmarkkinauudistuksista: paikallinen sopimus on toteutettu, ja tämän lisäksi myöskin on tehty yritykselle helpommaksi palkata se ensimmäinen työntekijä, mikä yleensä on yksi iso pullonkaula, kun yritys lähtee kehittymään. Tämän lisäksi luvitusta on sujuvoitettu. Olen itse kotoisin Länsi-Uudeltamaalta, jossa on paljon puhtaan siirtymän hankkeita liikenteessä, ja on ollut mahtavaa kuulla, että enää ei se hallinto-oikeuden käsittely kestä puoltatoista vuotta, vaan se voi kestää 6—8 kuukautta. Tällä on tosi iso merkitys sille, että me saadaan investointeja Suomeen. Sen lisäksi työn ja yrittämisen kannusteita on myöskin kaikin keinoin parannettu, muun muassa veroporkkanoin. Tähän haluan tuoda esiin ja kompata myöskin sosiaalidemokraattien esiin tuomaa huolta tästä rahoituksen tilanteesta, koska kun keskustellaan pk-yritysten kanssa, niin itse saan jatkuvasti myöskin sitä viestiä, että se suurin pullonkaula liittyy rahoitukseen, ja tämän eteen ja tämän ratkaisemiseksi hallitus tekee myöskin toimia.

Itse olisin kysynyt työministeri Marttiselta, joka valmistelee tällä hetkellä hankintalain uudistusta, jonka avulla halutaan myöskin vahvistaa kasvua: millä tavalla uskotte ministerinä, [Puhemies koputtaa] että hankintalain uudistus tulee vahvistamaan ennen kaikkea pk-yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä

Kiitoksia, herra puhemies! Kiitoksia myös erittäin hyvästä kysymyksestä. Kun Suomessa meidän kunnat, kaupungit, hyvinvointialueet ja muut julkiset organisaatiot tekevät vuositasolla kymmenillä miljardeilla euroilla julkisia hankintoja, siis veronmaksajien rahalla, niin totta kaihan meidän yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että ne hankinnat tehdään kustannustehokkaasti ja vielä niin, että myös pienemmät yritykset pääsevät niihin julkisiin hankintoihin kiinni. Tässä meillä on ollut tiettyjä ongelmia myös lainsäädännössä, ja nyt tässä hankintalain uudistuksessa on nimenomaan tarkoitus tehdä muutoksia, joissa tullaan velvoittamaan jakamaan näitä hankintoja myös pienempiin osiin ja toisaalta taas turvaamaan se, että myös pk-yritykset, pk-kenttä, ympäri Suomea pääsevät tarjoamaan omia tuotteitaan ja omia palveluitaan näissä julkisissa hankinnoissa. Tässähän oikeastaan näen, herra puhemies, että tämähän on aivan yhteistä työtä, sillä totta kai vaikka Iisalmessa tai Kuopiossa, Kittilässä, missä päin Suomea ollaankin, kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden etu on se, että mahdollisimman suuri osa niistä julkisista hankinnoista jää sinne omalle kotiseudulle, jolloin myös se työllisyysvaikutus [Puhemies koputtaa] on kaikkein suurin siellä paikallisella tasolla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Totta kai me kaikki täällä varmasti toivomme, että kasvu lähtee liikkeelle, koska jos se ei lähde, niin emme me selviä. Näin yksinkertaista se on. Mutta, arvoisa pääministeri, ei se taida ihan vain pelkästään hurskailla toiveilla lähteä. Jos se kasvun liikkeelle lähteminen on kiinni siitä, että täällä pitää sulkea silmät, olla hiljaa epäkohdista, niin tehdään sitten niin joka päivä: kokoonnutaan piiriin ja taputellaan toisiamme selkään ja lauletaan Kumbayata, [Naurua] jos se sillä sitten lähtee liikkeelle. Mutta varmasti tässä tarvitaan myös aktiivisia politiikkatoimia ja ainakin sellaisia toimia, ettei itse mennä vaikeuttamaan sen kasvun liikkeelle lähtemistä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, arvostan sitä, että suhtaudutte rakentavasti tähän ehdotukseen siitä, että yritysten rahoitus voitaisiin varmistaa ja varsinkin kasvuyritysten rahoitus voitaisiin varmistaa sillä, että saataisiin paremmin piensijoittajat mukaan tähän yritysten kasvun rahoittamiseen. Voisitteko tässä kyselytunnin päätteeksi todeta, että olette valmis tuomaan tästä vielä hallituksen esityksen eduskunnan käsittelyyn?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Oli taas hauskat rytmit edustajan kysymyksessä, mutta nyt kuitenkin haluan sanoa sen, että me ollaan todella tehty paljon näitä uudistuksia, mutta sen lisäksi kädet savessa koko ajan tehdään töitä, jotta investoinnit etenevät, jotta kauppoja syntyy: jäänmurtajat, Meyerin telakan jättikaupat kymmeneksi vuodeksi, datataloutta, datakeskuksia, joka päivä eri puolilla maata edistetään, tämä Fazerin investointi, tuulivoimahankkeita.

Mitä autotehtaaseen tulee, niin sen ongelmat johtuvat ennen kaikkea eurooppalaisen autoteollisuuden suuresta kriisistä. Kapasiteettia on liikaa, kysyntä alhaalla. Teemme kaikkemme, jotta sinne löytyy lisää autoja. Autetaan, jotta he saavat lisää autoja valmistettavaksi. Ja se, mitä me voimme valtiona tehdä, on etsiä sinne myöskin puolustusteollisuuden valmistusta.

Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, mitä me tehdään. Me emme lauleskele Kumbayata, vaan me teemme töitä, me haemme Suomeen investointeja, me autamme yrittäjiä, investoreita.

On kiva kuulla, että teilläkin on yksi idea, millä saadaan ihmiset sijoittamaan. [Naurua] Katsokaa, mitä hallitus on tehnyt, kun minä en halua tätä silmänkääntötemppua, [Puhemies koputtaa] että hämätään yhdellä pikku-uudistuksella ja haukutaan kaikki ne todelliset uudistukset, [Puhemies koputtaa] mitä hallitus on tehnyt. Mutta tervetulleena otetaan tämäkin ehdotus vastaan, mutta älkää hämätkö.

Arvoisa puhemies! Viime viikolla Varsinais-Suomen Somerolla järjestettiin kriisikokous. Sali oli täynnä suomalaisia ruuantuottajia, 800 viljelijää, ja tunnelma oli vakava. Viljelijät tuottavat meille kaikille ruuan. Ei voi olla niin, että kauppa ja teollisuus vievät leijonanosan ja viljelijät jäävät nuolemaan näppejään. Kriisitilannetta ei kerta kaikkiaan voi enää vain seurata sivusta.

Viljelijöiltä lähti vahva vetoomus hallitukselle. Ennen kaikkea kyse on reilusta tulonjaosta. Ministeri Essayah, valitettavasti teillä oli este, ette päässyt sinne paikalle. Siksi kysyn teiltä: Miten vastaatte Somerolla esitettyyn viljelijöiden vetoomukseen? Aiotteko te — ja millä keinoin — ryhtyä tätä kurimusta ratkaisemaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Aivan oikein, kuten edustaja totesi, olin tosiaankin ministerineuvoston kokouksessa, jossa Suomea aina edustaa ministeri, eli en pystynyt osallistumaan silloin tuonne Someron kokoukseen. Mutta kokouksessa kyllä ilmaistiin erittäin tärkeä ja vakavasti otettava huoli. Elikkä meillä erityisesti kasvinviljelijät, viljanviljelijät ovat tällä hetkellä tilanteessa, että takana on ennätysmäisen hyvä sato ja myöskin määrällisesti yksi suurimpia satoja, mikä sitten valitettavasti tarkoittaa sitä, että viljan hinta laskee, kun tavaraa on paljon markkinoilla.

Oikeastaan tästä viljan hinnasta voisi todeta, että kun katsotaan tilastoja taaksepäin, niin meillä markkinahinnan lasku on ollut noin 19 prosenttia lähtien edellisen EU-kauden elikkä vuoden 2014 taitteesta. Siinä mielessä, kun katsoo taas sitten esimerkiksi tukipolitiikkaa, sillä puolella keskimäärin tukien nousu on ollut noin kolme prosenttia. Jokainen ymmärtää, että tuo yhtälö on kestämätön. Silloin on katsottava, millä tavalla pystytään markkinasta saamaan parempi hinta. Hallitushan on juuri antanut lausunnoille elintarvikemarkkinalain toisen osan, [Puhemies koputtaa] jossa lähdetään hakemaan elintarvikemarkkinaketjuun sitä tasapainoa, [Puhemies koputtaa] jota meidän tuottajat tarvitsevat, parempaa hintaa meidän tuottajille, jotta voidaan [Puhemies koputtaa] varmistaa viljantuotanto myös Suomessa jatkossa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Essayah, te kirjoititte pari vuotta sitten teidän Instagramiinne: ”Joka päivä 2—3 maatilaa pistää ovet säppiin, samalla kun kauppa ja pankit tahkoavat ennätystuloksia. Viljelijät eivät kaipaa tuekseen uusia hankkeita vaan reilun korvauksen työstään! Hallituksen kriisipaketilla on nyt kiire ja kaikenlainen vitkastelu on vastuutonta.” Olen hyvin samaa mieltä. Samassa päivityksessä vaadittiin myös näitä reilumpia elintarvikemarkkinoita.

Te tosiaan aioitte laittaa kaupan kuriin, mutta nyt vaalikausi on yli puolessavälissä ja ihan hirveän hyvää uutista ei sieltä kentältä tule, että tämä tilanne olisi nyt ratkaistu. Maatalouteen piti tulla suunnanmuutos. No, onhan se toki suunnanmuutos, että jauheliha loppuu kaupan hyllyiltä, mutta se on suunnanmuutos väärään suuntaan. Se on hyvin harmillista. Ja kyllä sitä kriisipakettiakin voitaisiin tarvita nyt.

Me tarvitaan oikeasti ratkaisuita sinne maatalouteen, ei vain sitä sympatiseerausta. Joten, arvoisa ministeri Essayah, milloin se kauppa alkaa maksaa sitä todellista, oikeaa hintaa meidän tuottajille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä hallitus on sitoutunut siihen, että kun parlamentaarinen työryhmä teki viime kaudella työtä, jossa katsottiin niitä toimenpiteitä, joilla lähdetään nimenomaisesti sitä tuottajan asemaa siellä elintarvikeketjussa parantamaan, niin niitä toimenpiteitä tämä hallitus on tehnyt. Ja vielä lisäksi on muistettava se, että tämä hallitus ei ole tehnyt, huolimatta vaikeista taloudellisista ajoista, laisinkaan leikkauksia ruokaa tuottavaan maatalouteen. Me olemme olleet tuottajan asialla, koska me ymmärrämme sen, että viime kädessä kotimainen ruuantuotanto on meidän omavaraisuuden, meidän huoltovarmuuden ja viime kädessä meidän turvallisuuspolitiikan ydintä.

Tosiaankin tällä kaudella olemme antaneet jo elintarvikemarkkinalain ensimmäisen osan, joka eduskunnassa hyväksyttiin ja joka antaa elintarvikemarkkinavaltuutetulle paremmat mahdollisuudet tiedonsaantiin. Siinä yhteydessä teimme myöskin muutoksia kilpailulakiin, ja nyt tämä elintarvikemarkkinalain kakkososa lähtee juuri siitä, että meillä on oltava sellaiset kauppatavat tässä Suomenmaassa, että tuottaja pärjää siinä ketjussa. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi erilaisia kostotoimenpiteitä ei voida osoittaa tuottajaa kohtaan. [Puhemies koputtaa] Kaupan omat merkit on myöskin huomioitava sillä tavoin, [Puhemies koputtaa] että niissä kaupankäynnin on oltava reilua.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Viljelijöillä on ennennäkemätön kannattavuuskriisi, kuten Someron kokous osoitti. Viljantuotanto on tappiollista jo kolmatta vuotta peräkkäin, kotieläintuotannon tuottajahinnat ovat Euroopan alhaisimmalla tasolla, vaikka tuotantokustannukset ovat Euroopan korkeimpia, tuet vähenevät, ja maksatukset viivästyvät. Missä on hätätilaksi julistaminen? Miksi maataloutta ei vapauteta kiinteistöverosta, vaikka keskusta näytti mallin, miten toimia? Miksi korotettua energiaveron palautusta ei tule, vaikka sitä Somerolla vaadittiin? Miksi oikeudenmukainen hinta viljelijälle ei tapahdu edelleenkään, vaikka sanoitte sitoutuvanne parlamentaarisen ryhmän työhön? Milloin aiotte avata kilpailulain? Missä on Makeran pääomittaminen kymmenellä miljoonalla? Ja miksi valtioneuvoston periaatepäätös suomalaisista ruokahankinnoista julkisissa palveluissa ei enää päde? [Juho Eerola: Ja kuka oli edellisessä hallituksessa?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Nyt täytyy muistuttaa edustajaa siitä, että meillähän tällä hetkellä jos katsotaan maataloustuotantoa, on aika erilainen tilanne riippuen vähän siitä, mikä tuotantosuunta on kyseessä. Meillähän nimenomaisesti tällä hetkellä sekä lihan että maidon tuottajahinnat nousevat, eli sillä puolella ei ole tätä kannattavuusongelmaa, mitä edustaja kuvasi. Siellä viljantuotantopuolella se pitää paikkansa, ja sanoin, että tämä kehitys siellä viljapuolella on jatkunut viimeiset voi sanoa kahdeksan yhdeksän vuotta, elikkä 19 prosenttia ollaan tultu viljan hinnoissa alas.

Sen sijaan edustaja pyysi kymmentä miljoonaa Makeraan. No, hallitus on laittanut 20 miljoonaa sinne takauksiin. Eli me korotamme 20 miljoonaan Makeran takaukset, eli olemme tuplanneet siitä, mitä edustaja tässä vaati.

Tosiaankin on huomioitava se, että kun me katsomme sitä tuottajan pärjäämistä, niin yhtä lailla tärkeää, ja vielä tärkeämpää, on saada oikea hinta sieltä markkinoilta, kuin että katsomme, mitkä ovat ne tuet. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Niin kuin totesin, tukienkin kohdalla tämä hallitus on pystynyt välttämään kaikki leikkaukset ruokaa tuottavaan maatalouteen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Viljanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomalaista ruokaa ei ole ilman kannattavaa suomalaista maataloutta. Nyt tilojen määrä vähenee, viljelijät väsyvät hallinnon, markkinoiden ja yhteiskunnan aiheuttamien paineiden alla. Nuoria viljelijöitä tulee alalle liian vähän alan tulevaisuuden turvaamisen takaamiseksi.

Lähes kaikkiin maataloutta vaivaaviin ongelmiin lääke on kannattavuuden parantaminen. Tämä hallitus lupasi aloittaessaan täyskäännöksen parempaan, sitä ei ole nähty. [Antti Kurvinen: Näin se on!] Viljelijät eivät kaipaa enää yhtään strategiaa, ohjelmaa tai kauniita juhlapuheita alan tärkeydestä. Viljelijät kaipaavat konkreettisia toimia ja niitten tuomia lisäeuroja. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: koska nämä kauniit puheet konkretisoituvat toimiksi ja etenkin koska ne lisäeurot, jotka on luvattu, ovat viljelijöiden käytettävissä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että kyllä kahdeksan keskustalaisen maatalousministerin vuoden jäljiltä on ollut tehtävää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho! — Hälinää — Puhemies koputtaa] Nyt on hyvä huomata, että kaksi... [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tällä hallituskaudella me olemme nähneet tämän käänteen tapahtuvan. Eli meillähän oli tavoitteena 250 sukupolvenvaihdosta, ja meidän yllätykseksi tehtiin lähestulkoon 300 sukupolvenvaihdosta, eli nuoret ovat löytäneet maatalouden uudelleen, kun hallitus on antanut politiikallaan uskoa siihen maatalouden tulevaisuuteen. Tänä vuonna todennäköisesti 350, eli koko ajan nousee näitten sukupolvenvaihdosten määrä. Nuoret ovat löytäneet maatalouden, koska he uskovat, että tämä hallitus on pystynyt palauttamaan myöskin sen tulevaisuudenuskon maataloustuotantoon. [Ritva Elomaa: Oikein!]

Me olemme nuoren tuottajan aloitustukia pystyneet korottamaan. Olemme myöskin suunnanneet erityisesti korvauskelpoisuutta nuorille tuottajille ympäri Suomea, eli sellainen tuottaja, jolla on hallussaan korvauskelvottomia peltoja, tulee saamaan korvauskelpoisuuden. Se on monilla tiloilla useita tuhansia euroja. [Puhemies koputtaa] Siinä mielessä kyllä maatalouden suunnanmuutos on tapahtunut, [Puhemies koputtaa] ja olen siitä todella iloinen. Tämä hallitus on tehnyt hyvää työtä.

Arvoisa puhemies! Kiinalaiset krääsäverkkokaupat ovat lisänneet myyntiään viime vuosina räjähdysmäisesti. Tullin arvion mukaan Suomeen lennätetään tänä vuonna 50 miljoonaa alle 150 euron pakettia. Näiden verkkokauppojen aggressiivinen mainonta on moraalitonta ja toiminta täysin piittaamatonta niin ympäristöstä ja ihmisoikeuksista kuin kuluttajien turvallisuudesta ja terveydestä. Se on myös epäreilua vastuullisesti toimiville kotimaisille yrityksille. Tälle järjettömälle pakettirallille on saatava loppu. Sitä vaativat myös yli 50 000 Krääsätalous kuriin ‑kansalaisaloitteen allekirjoittajaa.

On hyvä, että EU on ottamassa käyttöön tullimaksut pienille paketeille, mutta tämä ei riitä. Myös kansalliset keinot on otettava viipymättä käyttöön. Kysynkin asiasta vastaavalta ministeriltä: onko hallitus valmis kieltämään krääsäverkkokauppojen mainonnan ja etsimään keinot suitsia krääsätaloutta verotuksen keinoin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle erittäin hyvästä ja myös ajankohtaisesta kysymyksestä. Kuten edustaja tässä totesi, niin erityisesti Kiinasta tulevien verkkokauppatilausten ja pakettien lukumäärä on kasvanut jopa räjähdysmäisesti, puhutaan kolmenumeroisista kasvuprosenteista tältä osin. Totta kai on niin, että EU:n sisämarkkinassa pitää voida kilpailla, mutta silloin myös kaikkien ehtojen täytyy olla kaikille samat. Ei voi olla myöskään niin, että meille tulee valtava määrä jopa hyvin halpaa, jopa suorastaan roskaa EU-sisämarkkinaan, ja se ei myöskään noudata mitään esimerkiksi tuoteturvallisuuteen liittyviä velvoitteita, jotka taas koskevat kaikkia EU-sisämarkkinassa toimivia ja myös suomalaisia verkkokauppoja ja meidän yrityksiä. Tämän vuoksi olen päättänyt perustaa tästä nyt nopealla aikataululla virkamiestyöryhmän, joka valmistelee nyt näitä keinoja ja uusia toimenpiteitä, jotta me voimme käydä läpi sen, mitä toimenpiteitä voimme taas tehdä sen lisäksi, mitä jo suunnitellaan EU-tasolla.

Arvoisa herra puhemies! Huomenna vietetään kansainvälistä diabetespäivää. Diabeteshän on lisääntyvä kansantauti, jonka liitännäissairaudet tuovat suurimmat kustannukset palveluihin. Kysyn: millä tavoin hallitus aikoo edistää kustannus—hyöty-suhteeltaan modernien hoitokeinojen saatavuutta, esimerkiksi älypumppuja, sensoreita, tehokkaita lääkkeitä, samoin pätevien diabeteslääkäreiden ja hoitajien saatavuutta? Kun lisäksi tarvitaan kotipalveluita ja myös tasapuolisesti eri hyvinvointialueille omaishoitaja-asemaa diabeteslasten vanhemmille, joista valtaosa, yli 80 prosenttia, hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan on huolestuttavan uupuneita tämän ympärivuorokautisen hoitokuorman vuoksi, niin kysyn: millä tavoin hallitus aikoo diabetespotilaiden asemaa olla edistämässä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja tietää hyvin kaikki huonosti hoidetun diabeteksen kalliit jälkisairaudet, epäinhimilliset seuraukset potilaille, joiden verensokeri ei ole tasapainossa. Tärkein tehtävä, mitä tämä hallitus tekee, on ennakoiminen, eli meidän tulee saada kiinni ne potilaat, joilla on kakkostyypin diabeteksen riski, ja me pilotoimme tällä hetkellä tekoälyä. Olemme tuoneet hallitukselle myöskin lakiesityksen, jonka perusteella voimme ennakollisesti haravoida asiakas- ja potilastietokannoista niitä potilaita, joilla on riski nimenomaan kakkostyypin diabetekseen, jotta voimme tarjota heille jo ennaltaehkäiseviä palveluja. Sanoisin, että tämä on se suurin ja tärkein asia, mitä me voimme tehdä, nimenomaan ennaltaehkäisy, ja se on erinomainen käyttöaihe myöskin tekoälylle, ja tämä me tullaan tekemään. Millä tavalla diabeetikkoja sitten siellä hyvinvointialueilla hoidetaan, siitä vastuu on pääasiassa hyvinvointialueilla, mutta uskon, [Puhemies koputtaa] että tässä vaiheessa on jo hyvä tietoisuus siitä, minkälaisista riskeistä me puhumme.