Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää metsälahjavähennystä tilojen sukupolvenvaihdoksiin. Vähennysoikeus syntyy metsätilojen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä maksetun lahjaveron perusteella. Vähennys tehdään metsätalouden pääomatulosta, kuten puun myyntitulosta. Vähennysoikeus riippuu metsän verotusarvosta ja pinta-alasta. Metsätalouden pääomatulosta kertyvät verot vähenevät vuositasolla noin 18 miljoonalla eurolla.

Puun kysyntä joka tapauksessa lisääntyy muun muassa biotalousinvestointien takia, joten on vähintäänkin erikoista erikseen subventoida valtion tuilla puun tarjontaa. Metsälahjavähennys onkin sananmukaisesti lahja hallitukselta suurten metsäomaisuuksien haltijoille. MTK:n mukaan yli kaksi kolmasosaa metsänomistajista ei hyödy vähennyksestä lainkaan. Vähennys on monimutkainen — sen tunnustavat kaikki — ja hallinnollisesti raskas. Tasavertaisen kohtelun kannalta vähennys on ongelmallinen, koska se kohdistuu vain metsämaahan ja vain tietyn vähimmäiskoon ylittäviin metsämaalahjoituksiin.

Ikävä kyllä metsälahjavähennyksen kansantaloudellista hyötyä ei ole osoitettu tai se on todettu "maltilliseksi", koska se suuntautuu varsin pienelle joukolle. Samalla lukitaan metsäomaisuus nykyisille omistajasuvuille ja lahjavähennyksen arvioidaan nostavan metsäpalstojen hintoja. Huojennuksen voi olettaa lisäävän puun tarjontaa, koska hyödyn saisi vain, jos verovelvollisella on tuloja metsästä. Puukauppa, kuten jo totesin, käy nyt hyvin, joten antelias lahjoitus suurmetsänomistajille on turha varsinkin nykyisessä valtiontaloudellisessa tilanteessa.

Puun saanti pitää ilman muuta turvata. Puun myyntiä on kannustettava kohtuullisella metsäverotuksella. Biotalouden vauhdittaminen ja puun tarjonnan kasvattaminen ovat hallituksen keskeisiä tavoitteita. Tällä esityksellä ei juurikaan vaikuteta myönteisesti näihin pitkän aikavälin tavoitteisiin. Sosialidemokraatit ovat esittäneet metsäverotuksen koko-naisuudistusta, minkä tarkoituksena on turvata metsäteollisuuden kohtuuhintaisen raaka-aineen saatavuus.

Metsälahjavähennys on veroteknisesti äärimmäisen monimutkainen. Se mutkistaa verotusta entisestään, ennen kaikkea metsäverotusta. Tässä yhteydessä eri asiantuntijat ovat käyttäneet luonnehdintoja härveli ja innovaatio. Tämän vuoksi on perusteltua, että hallitus selvittää metsäverotukseen liittyvät ongelmat ja antaa eduskunnalle esityksen metsäverotuksesta, joka yksinkertaistaa ja selkeyttää metsäverotusta. Samassa yhteydessä hallituksen tulee korjata metsänhoitoon liittyvät laiminlyönnit.

Eli ehdotamme edellä olevan perusteella, että lakiehdotus hylätään ja että hyväksytään yksi lausuma, joka kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen metsäverotuksen kokonaisverouudistuksesta ja metsänhoitovelvoitteita, muun muassa ensiharvennusvelvoitteita, tiukentavat esitykset."

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys metsälahjavähennyksestä tilojen sukupolvenvaihdoksiin. Tämä vähennysoikeus syntyy metsätilojen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä jatkossa maksettavan lahjaveron perusteella. Hallitus esittää, että vähennys tehtäisiin metsätalouden pääomatulosta, siis tässä tapauksessa puun myyntitulosta. Olemme esittäneet valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä, että tämä lakiehdotus hylättäisiin ja hyväksyttäisiin yksi lausuma, jonka edustaja Harakka täällä jo esitti.

Näin ollen ensinnäkin alkuun haluan todeta, että kannatan edustaja Harakan tekemää hylkäysehdotusta ja hänen täällä esittämäänsä lausumaa.

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt yksi kolmesta rosvosta käsittelyssä osana kaverikapitalismin ilmentymiä. Hallituspolitiikassa on siis lähdetty siitä, että näin vaikeina aikoina olisi mahdollisuus kuitenkin tukea niin sanotusti kasvun nimissä erityyppisiä vähennyksiä, jotka verotuksessa on esitetty tehtäväksi. Tässä tapauksessa metsälahjavähennys on ollut kritiikkimme kohteena muutamasta syystä.

Lähdetään ensinnäkin siitä liikkeelle, että metsälahjavähennys on suoraan sanottuna suuri lahja niille henkilöille, jotka metsää jo omistavat. MTK:n mukaan tämä lahja kohdentuisi niin, että yli kaksi kolmasosaa metsänomistajista käytännössä tästä lahjasta ei hyötyisi. Tämä tarkoittaa siis käytännössä sitä, että ne, joilla jo on metsävarallisuutta ja jotka sukupolvenvaihdoksen tuloksena haluavat sitä siirtää seuraavalle sukupolvelle, pystyvät myös jatkossa luottamaan siihen, että heihin kohdistuu sellainen verotuksellinen etu, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Asia on kiusallinen erityisesti siksi, että tätä metsälahjavähennystä on perusteltu sillä, että puun kysynnän vauhdittamiseksi tarvitaan metsälahjavähennystä. Moni voisi kysyä, miksi puun kysyntään pitäisi reagoida metsälahjavähennyksellä, joka käytännössä kohdistuisi niin, että pitäisi odottaa sukupolvenvaihdosta tai jopa tässä tapauksessa monesti jonkun metsää omistavan kuolemaa, jotta tämä puun kysyntää vauhdittava vähennysoikeus sitten todellisuudessa tulisi. Aika kiusallista, eikö totta?

Me sosialidemokraatit esitämme, että puun kysyntää voi vauhdittaa pikemminkin sillä, että me tosiasiassa käymme metsäverotuksen kimppuun ja teemme siitä niin kannattavan, että puun saanti tulee turvattua. Puun myyntiä on mielestämme kannustettava erityisen kohtuullisella metsäverotuksella. Se on kaikkein oikeudenmukaisin tapa saada puun tarjonta liikkeelle. Olemme esittäneet pitkän aikavälin tavoitteita myöskin siihen, että metsäverotuksen kokonaisuudistus voitaisiin tehdä, ja jopa parlamentaarisesti. Olemme halunneet, että tuo metsäverotuksen kokonaisuudistus tehdään, erityisesti siksi että me voisimme turvata metsäteollisuuden kohtuuhintaisen raaka-aineen saatavuuden.

Arvoisa puhemies! On hyvä todeta, että tämä metsälahjavähennys monimutkaistaa jatkossa erityisesti metsäverotusta. Nyt otetaan käyttöön sellainen vähennys, joka on erittäin monimutkainen ja hallinnollisesti raskas. Tasavertaisen kohtelun kannalta vähennys on ongelmallinen siksikin, että se kohdistuu vain metsämaahan ja se kohdistuu tietyn vähimmäiskoon ylittäviin metsämaan lahjoituksiin. Näin ollen nämä piirretyt rajat tekevät siitä erittäin raskaan vähennyksen. Olemme esittäneet siis, että tarkistettaisiin metsäverotukseen liittyvät ongelmat, jotka ovat jo nykylainsäädännössä, ja katsottaisiin nämä uudet vähennykset, jotka tähän iltaan tulevat toiseen käsittelyyn. Ja näin, arvoisa puhemies, uskon, että tosiasiassa metsäverotuksen yksinkertaistamisella ja selkeyttämisellä saadaan paljon parempia tuloksia aikaan. Olemme myös samassa yhteydessä esittäneet, että hallituksen tulisi korjata metsänhoitoon liittyvät nykyiset laiminlyönnit.

Lopetan siihen, arvoisa puhemies, että totean, että tämän metsälahjavähennyksen kansantaloudellinen hyöty on jäämässä hyvin arveluttavaksi. Se on todettu "maltilliseksi", koska se suuntautuu niin pienelle edunsaajajoukolle, ja tätä kautta se keskittyy siis niille suvuille, joilla jo tänä päivänä on metsäomistusta. Pahimmassa tapauksessa, asiantuntijat ovat arvioineet, metsäpalstojen hinnat sen kuin kasvavat, ja sitä kautta voi pelätä, että miten puuta saadaan jatkossakaan liikkeelle tai kuka ylipäänsä sijoittaa metsävarallisuuteen tulevina vuosina, kun luodaan sellaisia kannustinjärjestelmiä, jotka huojennuksen kautta voivat pikemminkin johtaa päinvastaiseen suuntaan? Tämän huojennuksen kun saisi vain jos verovelvollisella on tuloja metsästä.

Sitä kautta täytyy toivoa, että tämäntyyppisessä esityksessä vielä olisi sellaisia hallituspuolueiden kansanedustajien hyvässä harkinnassa mahdollisesti ilmeneviä ongelmia, jotka te haluatte korjata. Näistähän päästään vielä äänestämään sitten salissa, nyt kun tämä asia on toisessa käsittelyssä. Mutta pidän tätä 18 miljoonan investointia näillä perusteilla sellaisena, että hylkäämme tämän esityksen ja tältä lausuman pohjalta etenemme.

Eli kannatan edustaja Harakan tekemiä ehdotuksia.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tahdon kannattaa edustaja Harakan tekemää vastalausetta, hylkäysesitystä ja vielä sitä lausumaakin, minkä edustaja Harakka esitti. Käsittelyssä on varmaankin sellainen esitys, jota edes edustaja Kankaanniemi ei varmaan pysty käsi sydämellä rehellisesti perustelemaan hyvänä ja järkevänä, vaikka hallituksen puolustajana hän on täällä erittäin hyvin ansioitunut. (Vasemmalta: Älä yllytä!) Tämä esityshän on ihan puhtaasti sekä hallitusohjelman vastainen että terveen markkinatalouden vastainen.

Miksi hallitusohjelman vastainen? Kun lukee, mitä hallitusohjelmaan kärkitavoitteena osana verotusta on kirjattu, niin tavoite laajasta veropohjasta ja matalista verokannoista jää hyvin kauas. Tämä esitys kulkee aivan päinvastaiseen suuntaan. Tilanteessa, jossa puukauppa käy kuumana kuin se hellankoukku konsanaan, on hyvin vaikeata löytää semmoisia markkinatalouteen liittyviä perusteita, että juuri siinä hetkessä pitäisi vielä lisätä subventioita. Sen sijaan että verojärjestelmää monimutkaistetaan entisestään, sitä pitäisi yksinkertaistaa, ja ehkä ne raskauttavimmat syyt vielä tähän esityksen hylkäämiseen liittyvät siihen, että kun rahaa on vähän, kannattaa miettiä erittäin järkevästi ja harkitusti, minne sen rahan kohdentaa. Tämä esitys ei tue työllisyyttä vaan on pois niistä euroista ja keinoista, joilla työllisyyttä voitaisiin aidosti tukea, eikä tällä esityksellä ole myöskään myönteisiä kansantaloudellisia vaikutuksia, joilla sitä pystyisi perustelemaan.

Tämä esitys, jos mahdollista, on vielä pöhkömpi esitys kuin se makeisveron poistaminen. Toivon, että tämä tässä salissa hylätään.

Arvoisa rouva puhemies! Kun edustaja Aalto on hyvä ystäväni ja vielä saman vaalipiirin edustaja ja saman kaupungin asukas, niin annan vähän köyttä ja totean, että tämä metsälahjavähennys menettelynä on monimutkainen ja kohdentumisessakin on jonkin verran toivomisen varaa. Mutta edustaja Aalto hyvin tietää ja varmasti myös edustaja Harakka — syntyjään äänekoskelaisena — että esimerkiksi Äänekosken yli miljardin arvoisen tehdashankkeen puuntarve kasvaa ensi syksynä noin 4 miljoo-nan kuution verran vuodessa. Se on valtava tarve, mikä siellä on puulle. Meidän on nyt huolehdittava monin tekijöin siitä, että Äänekosken tehdas, suunnitteilla olevat Kemijärven, Kemin, Pietarsaaren ja Kuopion, ehkä muutkin tehtaat ja olemassa olevat tehtaat saavat raaka-ainetta ja näin saadaan tähän talouteen vientituloja ja sitä kautta työllisyyttä. Siihen tarvitaan erilaisia toimenpiteitä. Tämä on yksi toimenpide — ei mikään kovin tehokas mutta kuitenkin — jolle on perustelut. Me tiedämme, että nuori metsänomistaja myy puuta paljon herkemmin kuin vanha. Ei yhdeksänkymppinen metsänomistaja enää myy, hän säästää sitä pahan päivän varalle, mutta nuori myy, kun hän tarvitsee rahaa muihin tarpeisiin. Näin ollen tämä kannustaa nuoria saamaan tilat ja myymään puuta. Eli sitä kautta me varmistamme todellakin teollisuutemme raaka-aineen saannin.

Arvoisa puhemies! Edustaja Krista Kiuru sanoi, että pitää luoda kannattava metsäverojärjestelmä. Edustaja Kiuru, mikä on kannattava verojärjestelmä (Puhemies koputtaa) yleensä, ja mikä on kannattava metsäverojärjestelmä?

Arvoisa puhemies! Me tästä ensimmäisessä käsittelyssä jo sanailimmekin, ja silloin pöytäkirjaan aika pitkän lurituksen laitoin vastaukseksi edustajalle, mutta otetaan uusiksi.

Kyllä me lähdemme siitä, että metsäverotusta voidaan uudistaa, erityisesti siksi, että me haluamme saada myös puuta liikkumaan. Tältä osin ensimmäinen tavoite on se, että me voimme turvata metsäteollisuuden kohtuuhintaisen raaka-aineen saatavuuden. Toiseksi lähdemme siitä, että kun tähän koko metsäverotuksen kokonaisuuteen lisätään vielä metsälahjavähennys, niin saadaan aikaan varsin monimutkainen ja hallinnollisesti raskas järjestelmä, ja siltä osin on syytä arvioida näitä kysymyksiä vielä uudelleen. Lisäksi olemme sitä mieltä, että yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen on metsäverotuksessa nykyäänkin paikallaan. Tältä osin haluamme myös korostaa viimeisenä puolena sitä, että metsänhoitoon liittyvät (Puhemies koputtaa) laiminlyönnit tulee korjata. Siinäkin on jo aika monta tehtävää.

Arvoisa puhemies! Ehkä on lyhyesti syytä kerrata tämä realismi. Kun henkilö saa metsää lahjaksi, niin hänhän maksaa siitä normaalin lahjaveron, joka perustuu omaisuuden todennäköiseen luovutushintaan eli käypään arvoon. Hän voi siis saada osittain tätä lahjaveroa tavallaan takaisin myymällä puuta 15 vuoden aikana tuosta lahjan saannosta. Tässä hallituksen esityksessä ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on mainittu, että lahjaverosta voidaan saada myymällä puuta tuloverohelpotuksena takaisin jopa 74 prosenttia.

Olen tehnyt laskelmia siltä pohjalta, että metsässä on jo äärimmäisen vahva puusto ja että tämä lahjansaaja hakkaa sen koko puuston 15 vuoden aikana, ja olen tullut siihen tulokseen, että tämä johtaa suurin piirtein siihen, että siitä lahjaverosta voi saada 25—30 prosenttia takaisin näissä tapauksissa. Se vaihtelee tietysti tapauskohtaisesti hyvin paljon.

Tässä ei kannata aivan hirveästi suurennella tämän merkitystä. Varmaan tällä on merkitystä puun tarjonnan kannalta, ja puun kysyntä on — sen me tiedämme — kasvussa, kun tehdään merkittäviä metsäteollisuuden investointeja.

Sitten täällä sosialidemokraatit ovat vaatineet metsäverotuksen kokonaisuudistusta. Suomessahan on oikeastaan kaksi tämmöistä isoa metsäveroratkaisua tehty. Vuonna 1922 otettiin käyttöön pinta-alaperusteinen metsäverotus. Siitä sitten luovuttiin pitkän 13 vuoden siirtymäajan jälkeen vuoden 2006 alusta. Puun kiertoaika on Etelä- ja Keski-Suomessakin 70—80 vuotta, Lapissa 100—200 vuotta. Ei näitä metsäverotuksen kokonaisuudistuksia niin kovin usein tehdä.

Myönnän, että tämä on byrokraattinen mutta sinänsä ihan mikroluokan toimenpide kokonaisuuteen nähden metsäverotuksessa.

Arvoisa rouva puhemies! Sinällään emme tätä metsälahjavähennystä vastusta, ja oli hyvä kuulla tässä asiassa varmasti tämän salin parasta asiantuntemusta edustavan Esko Kivirannan puheenvuoro siitä, mitä tämä todellisuudessa suurin piirtein vaikuttaa.

Luin Maaseudun Tulevaisuudesta ihan mielenkiintoisen artikkelin metsänomistajalta, joka ei pitänyt tätä sinällänsä tehokkaimpana mahdollisena tapana, silloin kun puhutaan siitä, että pitäisi saada puu liikkeelle, ja tässä salissa tuntuu olevan aika lailla yksimielinen näkemys siitä, että me haluamme todellakin varmistaa sen metsäteollisuuden puunhankinnan. Siinä haastattelussa tuotiin esille esimerkiksi joku tällainen määräaikainen verovähennysoikeus erittäin pienille metsätiloille, koska meidän ongelmahan Suomessa on se, että meidän metsätilat ovat hyvin pirstaloituneita ja osa näistä metsätiloista on joutunut hyvin pieniksi erilaisten perimisjärjestelyjen mukana. Jos ajatellaan, että olisi joku tietty määräaika, esimerkiksi kolmen vuoden määräaika, jolloinka nämä hyvin pienet metsätilat voitaisiin myydä vaikkapa verovähennyksellä tai kokonaan ilman verotusta, niin uskon, että silloin kyllä puu lähtisi varmasti liikenteeseen, koska kyllä tosiasia on näin, että siinä vaiheessa kun perii metsää, niin en minä tiedä, onko se ensimmäinen ajatus, että nyt tämä perintö pistetään sitten matalaksi ja puut myyntiin. Ehkä ainakin itse ajattelisin näin, että sitä jollakin tavalla miettii, että hyvänen aika, jos edellisten sukupolvien perintö tulee, niin olisiko ensimmäinen ajatus se, että lähden hakkaamaan sen nyt sitten matalaksi. Siinä mielessä ajattelen, että siinä haastattelussa, joka oli siis metsänomistajan haastattelu, varmasti oli ihan aidosti ja rehellisesti pohdittu tätä asiaa ja mietitty, onko tämä tosiaankin se paras mahdollinen, tehokkain tapa, silloin kun mietitään sitä, että halutaan tätä puuta saada liikenteeseen. Siinä mielessä minun mielestäni on ihan rehellistä ja hyvä pohtia, mikä olisi sitä parasta mahdollista politiikkaa sen suhteen, kun puuta halutaan saada liikenteeseen.

Arvoisa rouva puhemies! Jos edustaja Kankaanniemi ja edustaja Kiviranta vielä pohtivat, pitäisikö tämä esitys hylätä vai kenties hyväksyä, niin itse asiassa omissa puheenvuoroissanne toivottavasti vakuutitte itse itsenne omilla sanoillanne, että ei ole oikeastaan kuin yksi järkevä vaihtoehto eli hylätä tämä esitys, sillä edustaja Kankaanniemikin toi hyvin esiin tässä, että kun puun tarve kasvaa, kysyntä kasvaa — juurikin niistä syistä, joita edustaja Kankaanniemi toi esiin — ja markkinat varmaan ohjaavat hinnan kohdalleen siinä tilanteessa. Tässä tilanteessa myös edustaja Kankaanniemen omin sanoin varsin tehoton, huonosti kohdentuva ja monimutkainen 18 miljoonan euron lahja ei ole varmaan kovinkaan järkevä. Ja itse asiassa edustaja Kiviranta antoi vielä raskauttavammat kommentit, miksi ehdotus pitää hylätä: sillä ei ole juurikaan merkitystä, ja edellisessä keskustelussa ensimmäisen käsittelyn yhteydessä toitte esiin, että tämän vähennyksen hyödyntäminen vaatii asiantuntevaa verosuunnittelua. Jos tämä asia on näin monimutkainen ja toimii markkinataloutta ja hallitusohjelmaa vastaan ja sillä ei ole oikeastaan kansantalouteen eikä työllisyyteen vaikutuksia ja se on vielä edustaja Kankaanniemen mukaan varsin tehoton, huonosti kohdentuva ja monimutkainen, niin eiköhän meillä pian ole tässä salissa äänestettävänä yksimielinen esitys, että hylätään tämä esitys — ja parhaimpina asiantuntijoina tämän hylkäysesityksen puolesta ovat edustaja Kankaanniemi ja edustaja Kiviranta.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Aalto puhui vähän mutta sitäkin painavampaa asiaa.

Muistan erittäin hyvin vapun 2014, jolloin Metsä Group ilmoitti harkitsevansa suurta investointia kotikuntaani Äänekoskelle — sen riemun ja tulevaisuuden näköalan, jonka se avasi paitsi kotikaupunkiini myöskin ennen kaikkea pohjoisen Keski-Suomen metsätaloudelle. Tuolloin välittömästi valtio panosti monin tavoin suurin summin edistääkseen tätä hanketta, ja myöskin ESIR-rahasto on ollut tässä Suomen metsäteollisuuden historian suurimmassa hankkeessa mukana.

On aivan selvää, että tässä tilanteessa, jossa puun kysyntä joka tapauksessa kasvaa, tuntuu markkinatalouden kannalta täysin mielipuoliselta, että sitä pitää vielä erikseen subventoida valtion varoin. Ei liene sattumaa, että edustajat Lepomäki ja edustaja Vartiainen eivät ole tässä salissa puolustamassa hallituksen esitystä ja tuskin julkisesti muutoinkaan.

Mutta tähän liittyy toinenkin markkinatalouden ongelma, ja se liittyy siihen, että miksi täytyy ehdoin tahdoin pitää nämä metsäomaisuudet nykyisillä omistajillaan. Miksi toisen kerran? Koska edellisen metsälahjavähennyksen yhteydessä vuonna 2008 kävi myös niin, että metsätilojen hinnat nousivat, ja nyt edelleen nostetaan metsätilojen hintoja, niin että se sijoitusmuotona ei ole enää yhtä kilpailukykyinen niille, jotka eivät jo ennestään ole syntyneet metsätilan omistajiksi.

Ja täytyy huomauttaa, että kun tätä perustellaan sillä, että saataisiin puu tehokkaammin liikkeelle, niin tämä kohdentuu kuitenkin vain siihen kolmannekseen metsätiloista, jotka ovat suurimpia ja joissa voi olettaa, että metsätalous on jo äärimmäisen ammattimaisesti hoidettu. Siihen kahteen kolmasosaan, jossa metsänhoitoa ei hoideta yhtä hyvin ja jota voitaisiin tehostaa, tämä laki ei vastaa lainkaan, ikävä kyllä, ja siihen pitäisi nimenomaan kohdentaa. Siksi tämä on hukkaan heitettyä rahaa.

Arvoisa puhemies! Edustaja Aallolle totean, että en ole sanonut, että tällä metsälahjavähennyksellä ei olisi merkitystä, mutta ei sitä pidä liioitella.

Sitten mitä tähän byrokraattisuuteen tulee, niin olen aivan varma, että kun edustaja Aalto varmaan saa tässä ennen pitkää metsälahjan, niin kyllä hän matemaattisesti orientoituneena miehenä selviää tästä vähennyksestä ja pystyy sitä käyttämään.

Edustaja Essayahille sanoisin, että kyllä sitä metsää on vastuullista käyttää. Kirves on metsän paras lääke, se on tunnettu totuus. Eihän sitä metsää nyt ihan huvikseen pidetä, vaan sitä on tarkoitus käyttää.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Aallolle totean, että mietinnön mukaan tämän esityksen edut ovat suuremmat kuin haitat, ja näin ollen kannatan sitä, että tämä esitys hyväksytään.

Toiseksi nostan vielä esille sen, että meillä on monia biotuotehankkeita, ja luulisin, että edustaja Aalto vihreänä olisi siitä näkökulmasta huolissaan biotuotetehtaiden puunsaannin turvaamisesta jatkossa.

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että kovin pitkän matkan päästä edustaja Kankaanniemi lähti hakemaan tätä, niin että on vähän semmoinen pitkä savotta ja hirveä pakkanen ja yli metrin hanki, että nuo etuudet biotaloudelle sieltä sitten tulevat. Kun juuri tässä ollaan kuultu, kuinka pitkäkestoinen ja monimutkainen tämä verouudistus on, niin ehkä näin sitten melkeinpä pikkujoulutunnelmissa ja itsenäisyyspäivän juuri ohitettuamme täytyy sanoa: edustaja Toimi Kankaanniemi, ei ehkä kannata lähteä niin pitkälle savotalle hakemaan tälle oikeutusta, koska tämä ei nopeasti tee mitään.

Hallituksen tärkeämpi tavoite olisi ollut se, että oltaisiin esimerkiksi perikunnille luotu mahdollisuus muodostaa yhteismetsä ja antaa siihen perintöverohelpotusta. Silloin me olisimme saaneet näitä ei vain oikein äveriäiden perheiden ja isojen metsätilojen osalta tämmöisen verokohtelun piiriin, koska tiedän, että teidänkin puolueessanne ja myös keskustassa on kritisoitu kovasti sitä, että tämä kohdentuu nyt hieman tämän tehokkaan metsänhoidon osalta vain isoille metsälöille. Kun olisi tärkeätä saada niin, että meillä ei olisi sitä 60 000:ta suomalaista metsänomistajaa, jotka eivät tiedä omistavansa metsää, niin valtion ja erityisesti hallituksen olisi pitänyt ponnekkaasti lähteä kehittämään sellaista menettelyä, jolla ne hoitamattomat perikuntien metsät tulisivat metsänhoidon puitteisiin. Se, mitä he yhteismetsässä sitten tekevät, haluavat suojella tai olla talousmetsissä, olisi ollut heidän asiansa, mutta he olisivat tulleet hallitun järjestelmän piiriin.