Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettua lakia. Esityksen pääasiallinen tavoite on mahdollistaa säännellyn terveydenhuollon ammatin harjoittaminen kansainvälisen avun yhteydessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädäntöä uudistetaan kokonaisuudessaan, ja tämä valmiutta ja varautumista tukeva esitys on tarkoitus toteuttaa ensimmäisten muutosten joukossa. Lisäksi samassa yhteydessä tehtäisiin eräitä luonteeltaan teknisiä muutoksia.

Esityksellä on tarkoitus mahdollistaa kansainvälisen avun viivytyksetön vastaanottaminen poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Laillistetun terveydenhuollon ammatin harjoittaminen edellyttää lähtökohtaisesti toimivaltaisen viranomaisen myöntämää ammatinharjoittamisoikeutta. Jotta Suomi voisi yhteiskunnan kriisitilanteissa vastaanottaa kansainvälisenä apuna annettavaa terveydenhuoltoa, tulee kansainvälisenä apuna annettava terveydenhuollon ammatinharjoittaminen rajata ammattihenkilösääntelyn ulkopuolelle. Tämä toteutettaisiin lisäämällä terveydenhuollon ammattihenkilölakiin uusi säännös, jonka mukaan lakia ei sovellettaisi henkilöön, joka harjoittaa Suomessa säänneltyä terveydenhuollon ammattia osana kansainvälistä apua.

Esityksessä ehdotettu ratkaisu mahdollistaisi sen, että kansainvälisen avun tehtävissä Suomeen lähetetyt terveydenhuollon ammattilaiset, kuten lääkärit ja sairaanhoitajat, voisivat harjoittaa ammattiaan Suomessa ilman, että heidän olisi ensin haettava ammatinharjoittamisoikeutta toimivaltaiselta viranomaiselta. He eivät myöskään olisi viranomaisvalvonnan piirissä. Näin he voisivat nopeasti ja tehokkaasti tukea hyvinvointialueita ja suomalaisia terveydenhuollon ammattihenkilöitä erilaisissa kriisitilanteissa. Suomeen lähetetyt ammattilaiset toimisivat hyvinvointialueiden olemassa olevissa rakenteissa hyvinvointialueen henkilöstön rinnalla.

Ehdotettu muutos turvaisi ihmisten oikeutta elämään ja terveyteen tilanteessa, jossa paikallisen terveydenhuollon toimintakyky on uhattuna. Ilman ehdotettua muutosta Suomi ei voisi vastaanottaa kansainvälisenä apuna annettavaa terveydenhuoltoa läheisiltä kumppaneiltaan tai kansainvälisiltä järjestöiltä ilman, että Suomeen saapuva terveydenhuollon ammattilainen ensin hakee ammatinharjoittamisoikeutta valvontaviranomaiselta. Tämä tarkoittaisi kuukausista jopa vuosiin kestävää hakemuskäsittelyä sekä esimerkiksi kielitaidon todistamiseen ja käytännön harjoitteluun liittyviä vaatimuksia, jotka käytännössä voivat merkittävästi viivästyttää tai täysin estää kansainvälisen avun vastaanottamisen.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä luonteeltaan teknisiä muutoksia ammattihenkilölakeihin. Kyse on valtion aluehallintouudistuksen edellyttämistä muutoksista, joilla ammattihenkilölaki päivitettäisiin vastaamaan 1.1.2026 muuttuvaa virastorakennetta. Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilölaissa olevaa asetuksenantovaltuutta muuttamalla mahdollistettaisiin asetustasoiset muutokset ammattihenkilölainsäädännön uudistuksen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2026.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa Suomen kykyä toimia nopeasti ja tehokkaasti tilanteissa, joissa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon voimavarat joutuvat äkillisesti koetukselle. Esityksessä muutetaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilölakeja siten, että kansainvälisen avun vastaanottaminen mahdollistuu selkeästi ja ilman viivettä silloin, kun Suomi sitä eniten tarvitsee. Muutoksen myötä sääntelyssä terveydenhuollon tehtävissä toimivat ulkomaiset ammattilaiset voisivat työskennellä Suomessa kansainvälisen avun osana ilman erillisiä suomalaisia lupamenettelyjä niissä tilanteissa, joissa apua on pyydetty valtioneuvoston tai tasavallan presidentin toimesta. Samalla tehdään myös tekniset muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölakeihin, jotta ne vastaavat uudistuvaa valtion aluehallintorakennetta ja uuden lupa- ja valvontaviraston perustamista.

Arvoisa puhemies! Näillä muutoksilla on yksi selkeä tavoite: varmistaa, että Suomi pystyy saamaan ja antamaan kansainvälistä apua silloin, kun kyse on kiireellisestä, ihmishenkiä koskevasta tilanteesta. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista riittävän nopeaa reagointia. Lupaprosessit tai hallinnolliset esteet eivät saa olla syynä avun viivästymiseen suuronnettomuudessa, pandemiatilanteessa tai kriittisissä tilanteissa, joissa terveydenhuollon kotimainen kantokyky on koetuksella ja vaarantuu.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys liittyy suoraan Suomen kokonaisturvallisuuteen. Sote-järjestelmä on tärkeä osa yhteiskunnan kriittisiä palveluita. Kun avun vastaanottamista helpotetaan, vahvistamme koko järjestelmäämme ja sen iskunkestävyyttä. Tämä on tärkeä osa suurempaa kokonaisuutta, jossa Suomi rakentaa varautumistaan yhdessä kumppanimaiden kanssa. On tärkeää, ettei meidän tarvitse poikkeusoloissa keksiä hätäisiä väliaikaisia ratkaisuja, vaan valmiudet ovat kunnossa jo hyvissä ajoin ennakolta. Huoltovarmuus, varautuminen ja valmius on syytä rakentaa jo syvän rauhantilan aikana. Tämä vahvistaa myös kansalaistemme luottamusta ja sitoutumista yhteistoimintaan, kun keskeiset ratkaisut ja toimintamallit ovat tiedossa hyvissä ajoin etukäteen. Esityksessä ei rakenneta rinnakkaista järjestelmää eikä luovuta suomalaisen sääntelyn korkeista vaatimuksista. Kyse on hallitusta, tarkkaan rajatusta toimivallasta, joka tulee käyttöön vain kansainvälisen avun yhteydessä silloin, kun Suomi sitä eniten tarvitsee.

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä vahvistetaan Suomen kykyä huolehtia omasta väestöstään ja turvata sotepalvelut myös poikkeusolojen keskellä. Se on vastuullinen ja realistinen askel kohti vahvempaa kansallista varautumista. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme olevan hallituksen esityksen tarkoituksena on toteuttaa hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan osana valmiutta ja varautumista luodaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon lainsäädäntö ja toimintamallit kansainvälisen avun vastaanoton ja antamisen mahdollistamiseksi.

Tämä hallitus tiedostaa, missä Euroopassa ja koko maailmassa mennään. Sota Ukrainassa jatkuu, ja erilaisten kansainvälistenkin levottomuuksien riski on aivan ilmeinen ties kuinka pitkälle tulevaisuuteen. Pienen Suomen paras turva on ennakoiminen.

Toki poikkeusoloja ja häiriötilanteita on myös toisenlaisia. Ne voivat liittyä esimerkiksi terrorismiin, suuronnettomuuksiin, luonnonkatastrofeihin ja niin edelleen. Ikävä kyllä osa näistäkin riskeistä on kasvusuhdanteessa myös meillä koto-Suomessa. Tilanteet saattavat edellyttää kansainvälisen avun vastaanottamista, ja silloin avun pitää olla nopeaa ja tehokasta. Se säästää ihmishenkiä.

Arvoisa puhemies! Jotta pääsisimme hallitusohjelmakirjauksen tavoitteeseen, on kansainvälisen avun vastaanottaminen huomioitava myös terveydenhuollon ammattihenkilöstösääntelyssä. Esitys toisi mukanaan uuden säännöksen, jolla rajoitettaisiin lain soveltamista kansainvälisen avun vastaanottamiseen liittyvään säännellyn terveydenhuollon ammatin harjoittamiseen. Soveltamisalarajaus olisi sidottu kansainvälisestä avusta tehtyyn päätökseen ja siinä määriteltyyn avun laatuun, laajuuteen ja kestoon. Tätä laajemmassa harjoittamisessa sovellettaisiin normaalisti terveydenhuollon ammattihenkilölakia.

Esityksellä mahdollistettaisiin myös terveydenhuollon ammattilaisten työskentely Suomessa humanitäärisen avun tehtävissä ilman toimivaltaisen viranomaisen lupa- ja rekisteröintivaatimuksia. Hätätilanne ei kaipaa yhtään byrokratioita hidasteeksi.

Kansainväliseen apuun kuuluva ammatinharjoittaminen ei olisi esityksen mukaisesti kansallisten valvontaviranomaisten valvonnan piirissä. Lakikirjaan tulisi myös valtion aluehallinnon uudistuksen edellyttämät välttämättömät tekniset muutokset sekä asetuksenantovaltuutta koskeva tarkennus.

Täysin kannatettava kokonaisuus siis kyseessä. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on vahvistaa maamme valmiutta ja varautumista tässä maailmantilanteessa, jossa meidän täytyy huomioida turvallisuus entistä paremmin ja monipuolisemmin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut sen, että turvallisuustilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti ja ilman ennakkovaroitusta. Tämän seurauksena myös Suomen täytyy pystyä reagoimaan niin poikkeusoloihin kuin myös vakaviin häiriötilanteisiin entistä tehokkaammin. Yksi keskeinen osa tätä varautumista on mahdollisuus vastaanottaa kansainvälistä apua silloin, kun oma kapasiteettimme ei siihen riitä.

Arvoisa puhemies! Nykyinen terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädäntö ei tunne erityisjärjestelyä sellaisille tilanteille, joissa kansainväliset terveydenhuollon ammattilaiset saapuvat Suomeen auttamaan kriisitilanteen keskellä. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että heidän tulisi hakea suomalainen ammatinharjoittamisoikeus, täyttää lupavaatimukset, kielitaitovaatimukset sekä muut edellytykset, vaikka tilanne ja avuntarve olisivat kiireellisiä ja akuutteja. Se ei ole toimiva järjestely silloin, jos meitä kohtaa vakava häiriö tai kriisitilanne, jolloin jokainen tunti voi olla ratkaiseva avunsaannin kannalta.

Tässä esityksessä keskeinen muutos koskee uuden säännöksen lisäämistä terveydenhuollon ammattihenkilölakiin. Sen myötä lain soveltamisalaa voisi rajata niissä tilanteissa, joissa Suomi vastaanottaa kansainvälistä humanitääristä apua. Tämä mahdollistaa ulkomaisten terveydenhuollon ammattilaisten työskentelyn Suomessa ilman normaaleja lupa- ja rekisteröintivaatimuksia silloin, kun kyse on kiireellisestä avusta. Heidän toimintansa ei myöskään kuuluisi Suomen valvontaviranomaisten piiriin, vaan he toimisivat lähtövaltionsa valvontajärjestelmien mukaisesti.

Lähtökohta ja toive tämän muutoksen osalta on siinä, ettei tätä lakia tarvitsisi koskaan hyödyntää. Emme kuitenkaan voi ennustaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, minkä vuoksi meidän pitää varautua erilaisiin tilanteisiin, myös niihin ikäviin. Tämä muutos on välttämätön siksi, että Suomi voi hyödyntää kansainvälistä tukea nopeasti sellaisissa tilanteissa, jos ja kun terveydenhuoltojärjestelmämme joutuu äärirajoille.

Arvoisa puhemies! Lisäksi tässä esityksessä tehdään myös useita teknisiä muutoksia terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilölakeihin. Ne liittyvät valmisteilla olevaan valtion aluehallinnon uudistukseen, jossa Valvira ja aluehallintovirastojen lupa- ja valvontatehtävät kootaan uuteen Lupa- ja valvontavirastoon. Näillä muutoksilla varmistamme sen, että ammattihenkilölainsäädäntö vastaa uudistuvan viranomaisrakenteen tarpeita vuoden alusta alkaen. Tämä muutos on myös ensimmäinen vaihe laajemmassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön uudistuksessa. Hallitusohjelman mukaisesti tämä työ jatkuu Hyvän työn ohjelman puitteissa.

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä varmistamme sen, että Suomi pystyy toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti sellaisissa tilanteissa, joissa tarvitsemme kansainvälistä apua. Olivatpa ne kriisit luonnonkatastrofeja, suuronnettomuuksia, terveyttä uhkaavia vaaratilanteita tai laaja-alaisia turvallisuuskriisejä, meidän täytyy huolehtia siitä, että olemme varautuneita. Se liittyy myös laajempaan kokonaisuuteen, kun mietimme yhteisesti, miten kehitämme Suomen ja suomalaisten varautumista poikkeustilanteisiin. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Elämme aikaa, jolloin meidän on vahvistettava varautumistamme mahdollisiin poikkeusoloihin ja kriiseihin hyvin laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Olemme jo aikaisemmin käsitelleet lainsäädäntöä, jolla suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän valmiutta, varautumista ja kykyä vastata kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin riskeihin sekä normaali- että poikkeusoloissa parannetaan. Tämä työ on tärkeää.

Suomessa voi syntyä tarve vastaanottaa kansainvälistä apua valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa mutta myös sellaisissa vakavissa yhteiskunnan häiriötilanteissa, joissa poikkeusoloja ei ole todettu. Tällä lainsäädännöllä pyritään varmistamaan, että niin lainsäädäntö kuin toimintamallimme mahdollistavat joustavan ja käytännössä mutkattoman kansainvälisen avun vastaanoton ja antamisen tilanteissa, joissa sitä tarvittaisiin.

Esityksen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin lisättäisiin uusi säännös, jolla rajoitettaisiin lain soveltamista kansainvälisen avun vastaanottamiseen liittyvän säännellyn terveydenhuollon ammatin harjoittamiseen. Esityksellä mahdollistettaisiin siis terveydenhuollon ammattilaisten työskentely Suomessa humanitäärisen avun tehtävissä ilman toimivaltaisen viranomaisen lupa- ja rekisteröintivaatimuksia. Kansainväliseen apuun kuuluva ammatinharjoittaminen ei olisi kansallisten valvontaviranomaisten valvonnan piirissä.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on kuitenkin ihan aiheellista sanoa muutama sana potilasturvallisuudesta. Tilanteessa, jossa apuun osallistuvilta ammattilaisilta ei tosiasiallisesti edellytettäisi ammatinharjoittamisoikeutta tai lupaa eivätkä he olisi terveydenhuollon ammattihenkilölain mukaisen viranomaisohjauksen tai -valvonnan tai -velvollisuuksien piirissä, ei ole täysin mahdollista varmistua siitä, että heillä olisi ammattitoiminnan edellyttämä koulutus.

On kuitenkin huomattava, että sekä valtioiden välinen että kansainvälisten järjestöjen tarjoama humanitaarinen apu on organisoitua ja ammattimaista ja lähtökohtaisesti luottamus siihen, että avunantajat ovat tehtäviensä tasalla ja osaavat asiansa, on vahva.

Lisäksi on huomioitava, että kansainväliseen apuun turvautumista vaativa kriisitilanne on niin merkittävä uhka ihmisten hengelle ja terveydelle, että poikkeaminen terveydenhuollon ammattihenkilölain vaatimuksista esimerkiksi koulutuksen ja kielitaidon osalta muodostaisi huomattavasti pienemmän riskin kuin kansainvälisen avun viivästyminen tai jopa estyminen kokonaan.

Potilasturvallisuutta ja potilaiden asemaa vahvistaa edelleen hyvinvointialueiden velvollisuus huolehtia lakisääteisten palvelujen toteutumisesta myös kriisin keskellä.

Arvoisa puhemies! Mitä soveltamisalarajaukseen liittyviin riskeihin tulee, niitä vähentää se, että kansainvälinen apu on aina kestoltaan ja laajuudeltaan rajattu kansainvälisen avun pyytämistä koskevaan päätökseen. Ammatin harjoittaminen olisi siis väliaikaista, ja siihen kuuluvat tehtävät liittyisivät käsillä olevaan kriisitilanteeseen.

Pidän tätä lakiesitystä perusteltuna ja jään odottamaan substanssivaliokunnan mietintöä siihen liittyen. — Kiitoksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä poikkeusoloihin varautuminen kaikin eri tavoin on äärimmäisen keskeistä. Ja kun puhutaan terveydenhuollosta, niin Ukrainan esimerkit osoittavat, että meillä on täysin piittaamaton rajanaapuri, joka on Ukrainassa pommittanut terveydenhuoltojärjestelmiä, siviilejä, kriittistä infrastruktuuria, sairaaloita ja niin edelleen, ja se tarkoittaa siis sitä, että meilläkin pitää varautua kaikin eri tavoin pahimpaan siinä tilanteessa, jos konfliktiin jouduttaisiin.

No, tämä lakiesitys häiriötilanteisiin valmistautumisesta sisältää sekä sotilaallisen konfliktin, terrori-iskut, luonnonkatastrofit että suuronnettomuudet siltä kantilta, että tarvittaisiin täydentämään meidän henkilökuntaa, meidän terveydenhuollon osaajia tähän maahan kriisiaikana joidenkin näiden edellä mainittujen asioitten sisällä. Mutta ongelmahan meillä on nyt tällä hetkellä se, että meillä terveydenhuoltojärjestelmää, meidän sairaalaverkostoa, keskitetään hyvin raa’alla tavalla tuolla maakunnissa. Ja samaan aikaan meidän pitäisi varautua, meidän pitäisi katsoa niitä esimerkkejä Ukrainasta, meidän pitäisi huolehtia siitä, että meillä olisi hajautettu terveydenhuoltojärjestelmä, niitä toimipaikkoja ympäri Suomea niin että me pystytään huolehtimaan koko ketjusta siinä tapauksessa, että kriisi tässä maassa olisi.

Katson kyllä äärettömän huolestuneena sitä, mikä tilanne tällä hetkellä on. Tilanne on nimittäin se, että meillä on aluesairaaloita, joita on joko laitettu kiinni tai niitä menee nyt kiinni, ja jollei näillä tiloilla, kiinteistöillä ole käyttöä tuolla maakunnissa, jollei niillä ole käyttöä tänä rauhanaikana ja tässä meidän perusterveydenhuollon järjestelmässä, niin niitä ruvetaan purkamaan. Niitä eivät yksinkertaisesti pysty kunnat ylläpitämään siellä, vaan tähän tarvitaan nimenomaan sitä ohjausta, mitä pystytään täältä antamaan, etteivät hyvinvointialueet niitä kiinni laittaisi. Se tarvitsee tietysti resursseja, mutta se vaatii ennen kaikkea käyttöä. Jos tämä kehitys jatkuu, niin meillä tulee olemaan hyvin supistettu terveydenhuoltoverkko ja meidän sairaalaverkosto seuraavan 5—10 vuoden sisällä, ja se ei muuten ole kriisinkestävyyden kannalta paras mahdollinen asia.

Sen takia kyllä vetoan kovasti ministeriin, että näitten henkilöstöjärjestelyjen lisäksi — tämä on hyvä esitys — kannettaisiin vastuu myös siitä, että kriisiaikana terveydenhuoltoverkko meillä tässä maassa on paremmassa kunnossa ja hajautettu niin että pystymme kaikista ihmisistä myös siinä tilanteessa huolehtimaan ympäri Suomen, ettei me olla haavoittuvaisia niille vihollisen aikomille teoille.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Keskustelu on... — Pahoittelut. Haluaako ministeri kommentoida käytyä keskustelua? — Kolme minuuttia, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aika harvoin tuon tällaista esitystä, mikä on näin yksimielisesti hyvä. Odotan tietysti itsekin valiokunnan mietintöä, mutta odotusarvo on, että tämä on kaikkien hyväksyttävissä. Meidän on valmistauduttava tilanteisiin, joita vielä muutama vuosi sitten emme osanneet edes kuvitella. Tämä on osa sitä varautumisen ja valmiuden parantamista, mitä tehdään usealla eri sektorilla.

Sairaalat on kyllä huomioitu tässä valmistelussa, ja painotan edustaja Savolan puheeseen viitaten, että tämä hallitus ei ole yhtäkään sairaalaa sulkenut. Kaikki ovat toiminnassa, ja ainoastaan tehdään työnjakoa sairaalaverkkoesitys ykkösen mukaan. Tavoitteena tietysti on, että sikäli mikäli kriisi jossakin tilanteessa eskaloituu, niin kaikki sairaalat ovat siinä kunnossa, että ne voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön, kunhan me saadaan sinne siirrettyä henkilöstöä.

On selvää, että esimerkit Ukrainasta ovat varoitussignaali meille. Me olemme nähneet, mitä siellä tapahtuu, ja voimme todeta, että valitettavasti nimenomaan sairaalat ovat se prioriteetti ja ensimmäisiä kohteita, mihin siellä isketään, ja kyllä me tähän Suomessa varaudumme kaikin tavoin ja olemme varautumassa.

Tämä esitys, mikä koskee nyt kansainvälisen avun vastaanottamista, on osa sitä tärkeää varautumisen suunnittelua, mitä me valtioneuvostossa teemme. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Arvoisa ministeri, annan nyt vain esimerkiksi omalta kotiseudultani entisen aluesairaalan, Ähtärin sairaalan. Hyvinvointialue ei näe sille käyttötarkoitusta. Ainoastaan pieni osa tuosta kiinteistöstä olisi sotepisteenä. Samaan aikaan hyvinvointialueen johdosta sanotaan, että tätä voitaisiin tarvita kenties kriisiajan valmiuteen liittyen. Kiinteistöyhtiötä ylläpitää kunta. Millä ihmeellä kunta rahoittaa tuommoisen kiinteistön sitä kriisiaikaa varten, jos ei sille osoiteta ihan selkeää käyttöä? Ja kun hyvinvointialueille ei osoiteta riittäviä resursseja, niin se tarkoittaa sitä, että siellä supistetaan näitä toimipisteitä entisestään eikä osoiteta sitä käyttöä näin rauhanaikana. Tämä on ongelma. Te sanoitte, että sitten voidaan osoittaa henkilöstöä näihin kiinteistöihin. Eivät ne kiinteistöt siellä pysy itsestään, jos ne eivät ole koko ajan järkevässä käytössä, ja tämä on se ongelma. Vai lupaatteko te, rouva ministeri, että valtionhallinnolta tulee rahaa, että voidaan ylläpitää näitä kiinteistöjä, vaikka siellä ei käyttöä olisikaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ja ministeri Juuso, olkaa hyvä, kaksi minuuttia.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Savola ihan varmasti tietää, niin rahoitusasia on toisen ministerin vastuualueella. Rahoitus sinänsä hyvinvointialueilla on kasvanut erittäinkin voimakkaasti tämän hallituskauden aikana. Näköjään se pulma näyttää olevan se, että se kohdistuu hieman eri tavalla eri alueisiin. Tästähän ministeri Ikonen on tiedottanut viime viikolla, että alijäämänkattamiskausia pidennetään, ja muiltakin osin rahoituslakia tarkastellaan. Varmasti tulemme tähän vielä palaamaan. Kyllä se on tiedossa.