Suullinen kysymys kansanäänestyksen  järjestämisestä  EU:n  elpymispaketista (Rami Lehto ps) | Suullinen kysymys kansanäänestysten järjestämisestä (Ano Turtiainen at) | Suullinen kysymys valtion ensi vuoden talousarvion linjauksista (Elina Lepomäki kok) | Suullinen kysymys työllisyystoimien tekemisestä (Katri Kulmuni kesk) | Suullinen kysymys  asuntomarkkinoiden  vääristymisen  korjaamisesta (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys koronakorvauksen maksamisesta hoitohenkilöstölle (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys nuorisotyön järjestämisestä koronarajoitteiden aikana (Hanna Holopainen vihr) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! EU:n uusi satojen miljardien tukipaketti uhkaa viedä suomalaisilta miljardikaupalla rahaa kilpailijamaiden tukemiseen. Hallitus ja kokoomus ovat valmiita kippaamaan noin 6,4 miljardia euroa veronmaksajien rahoja pakettiin, josta saadaan takaisin vain reilut 3 miljardia euroa.

Kyse ei ole kuitenkaan pelkästä rahasta vaan merkittävästä vallansiirrosta unionille. Sellaista kansa ei hyväksy eivätkä perussuomalaisetkaan. Euroopan ulkosuhdeasiain neuvoston kysely kertoo karua kieltään. Sen mukaan puolet suomalaisista suhtautuu EU:n tukipakettiin huolestuneesti, turhautuneesti tai vihaisesti. Vain kolmannes suhtautuu pakettiin positiivisesti.

Perussuomalaiset haluavat järjestää neuvoa-antavan kansanäänestyksen EU:n uudesta satojen miljardien tukipaketista ja vallansiirrosta EU:lle. [Puhemies koputtaa] Asiasta on jätetty kansalaisaloite sekä lakialoite. Arvoisa hallitus, [Puhemies koputtaa] miten on: aiotteko kuunnella kansan mielipidettä ja järjestää kansanäänestyksen? [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä kysymys! — Tärkeä kysymys!]

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä, että kansalaisia kuunnellaan ja keskustelua käydään, ja Suomessa kansalaisten mielipiteen vaalien välillä muodostaa eduskunta, [Perussuomalaisten ryhmästä: Mutta ymmärretäänkö?] ja eduskuntaa edustaa suuri valiokunta silloin, kun Euroopan unionin asioista päätetään. Kun heinäkuussa päämiehet ovat sopineet siitä, että perustamme tällaisen kertaluontoisen ja määräaikaisen elpymisrahaston, [Jani Mäkelän välihuuto] jolla autetaan alueemme yritykset, alueemme työpaikat koronan jälkeiseen uuteen kasvuun, tämä mandaatti on saatu suurelta valiokunnalta, ja tältä osin kansanvalta on toteutunut. [Jukka Mäkynen: Entäs se kysymys?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Ette siis uskalla viedä tätä kansanäänestykseen, sillä pelkäätte kansan tyrmäävän liittovaltiohaaveenne. Kyseessä on ylivoimaisesti suurin taloudellinen ja oikeudellinen kysymys koko kauden ja pidemmänkin ajan kuluessa. Tukipaketti on koronan varjolla tehty velkaunioni, jonka tavoitteena on pelastaa toimimaton euro ja pulassa olevat Etelä‑ ja Keski-Euroopan pankit. EU:sta tulee tulonsiirtounioni, jossa EU saa merkittävää valtaa jäsenmaista. Velkavankeuden kautta EU:lle annettaisiin verotusoikeus, ja näin liittovaltio syvenisi suuntaan, jossa me emme halua olla mukana. Kyseessä on merkittävä muutos EU:n perussopimukseen. Kyse on merkittävästä toimivallan siirrosta EU:lle, ja siksi kansalla pitää olla oikeus äänestää asiasta, kuten oli EU-jäsenyydestäkin.

Arvoisa hallitus, oletteko luovuttamassa taloudellisenkin vallan EU:n liittovaltiolle? [Puhemies koputtaa] Miksi ette vie asiaa kansanäänestykseen? [Jussi Halla-aho: Edelleen hyvä kysymys! Saadaanko nyt vastaus?]

Arvoisa puhemies! Te maalaatte aika synkillä sävyillä, vaikka tavallaan värikästä kieltä tässä käytättekin. Minä luulen, että kansalaisia huolettaa nyt enempi tämä koronatilanne, tämä terveysturvallisuustilanne ja sen myötä seurannut väistämätön talouskriisi, [Jussi Halla-aho: Vastuun pakoilua!] joka runtelee myös suomalaisia työpaikkoja, suomalaista taloutta, suomalaisia yrittäjiä ja meidän elinkeinoelämäämme. Nyt tarvitaan toimia, ja olen vakuuttunut siitä, että suomalaiset näkevät tarpeen yhteiselle elvyttämiselle. Me teemme toimia täällä kansallisella tasolla, mutta se ei yksin riitä, koska meidän taloutemme on niin yhteen kietoutunut Euroopan talouden kanssa. Meidän täytyy elvyttää yhdessä, ja sitä varten tämä määräaikainen ja tilapäinen elvytysrahasto on luotu, ja se on tehty täysin Euroopan unionin perussopimusten puitteissa, joten tältä osin teidän huolenne siitä, johtaako tämä elpymisrahaston luominen liittovaltioon, on turha.

Rouva puhemies! Suomen kansanäänestyksessä EU-jäsenyydestä vuonna 94 tosiasioita ei käsitelty oikein, vaan kansalaisten EU-tietoisuus oli pitkälti EU-myönteisen propagandan varassa. EU esiteltiin lähinnä kauppaliittona, joka lisää taloudellista hyvinvointia. Sitä ei kuitenkaan kerrottu, että menetämme oman valuuttamme, joudumme EU:ssa nettomaksajiksi ja EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka tulee avaamaan rajat elintasosiirtolaisuudelle.

EU:n uusi elvytyspaketti ei ole elvytyspaketti vaan vakava yritys luovuttaa Suomen itsemääräämisoikeutta lisää EU:lle. Perussuomalaiset eivät hyväksy uutta velkaunionia eivätkä tulonsiirtounionia. Pelkäättekö te, pääministeri Marin, EU-liittovaltiomyönteisenä poliitikkona tätä ehdotettua kansanäänestystä siksi, että kansa ei kenties hyväksyisikään EU-liittovaltiota?

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ministeri Tuppurainen aiemmin vastauksessaan kuvasi, Suomen eduskuntaa edustaa tässä kysymyksessä suuri valiokunta, joka on myös käsitellyt tämän kokonaisuuden, mutta sen lisäksi tämä kysymys tuodaan myös koko salin käsiteltäväksi omien varojen päätöksen kautta, eli eduskunta, joka edustaa Suomen kansaa vaaleilla valituin edustajin täällä salissa, pääsee yhdessä käsittelemään tämän kokonaisuuden omien varojen päätösten kautta.

Arvoisa puhemies! Tämä niin sanottu elvytyspaketti, joka oikeasti on rahansiirtopaketti, on Suomelle kallis virhe rahallisesti. Te sanotte, että se tuo Suomeen työpaikkoja. Tosiasiassa me kuitenkin maksamme miljardeja, että muut voivat saada kilpailukykyetua ja viedä Suomesta yrityksiä ja työpaikkoja.

Mutta ennen kaikkea tämä on suuri virhe Suomen itsemääräämisoikeuden kannalta. Jos jokin valta annetaan EU:lle, se ei sieltä koskaan takaisin tule. Päinvastoin, jokaisen kriisin myötä kriisiä härskisti ja häikäilemättä hyväksikäyttäen EU tulee kahmimaan lisää sitä valtaa. Nyt olisi ainut ja viimeinen hetki sanoa ”ei” tälle kehitykselle. Arvoisa hallitus, onko tässä mielestänne mitään järkeä, että te kehtaatte sanoa Suomen kansalle luovuttavanne Suomen itsemääräämisoikeuden ja rahat ulkomaille ilman, että edes  järjestätte siitä kan-sanäänestystä?

Arvoisa puhemies! Kun Suomi 26 vuotta sitten liittyi Euroopan unionin jäseneksi, niin ne keskeiset perustelut liittyivät paitsi talouteen myös turvallisuuteen. EU on meille keskeinen turvallisuuspoliittinen yhteisö, se on meidän turvallisuutemme kivijalka, ja se on myös meidän arvoyhteisömme. Me hallituksessa haluamme vahvistaa myös EU:n yhteisiä arvoja, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] joihin kuuluvat demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate, ja tähän me toivomme saavamme koko eduskunnan tuen. Ja nyt katseeni kohdistuu teihin, perussuomalaiset: kuinka te näette EU:n yhteisen oikeusval-tioperiaatteen?

Mutta tähän elpymisrahastoon: Ajatus on, että tämä komission ottama laina maksetaan takaisin vuoteen 2058 mennessä. Eli meillä on aikaa kehittää talouttamme. Meillä on aikaa luoda EU:lle myös uusia omia varoja, jotka kenties perustuvat uusiin järkeviin aloitteisiin. Ajatus on tehdä tulevaisuusinvestointeja. Niitä me olemme hallituksessa kestävän kasvun strategiassa suunnitelleet, ja näillä yhteisillä investoinneilla [Puhemies koputtaa] me laitamme talouden uuteen kasvuun.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsittelyprosessissa on tällä hetkellä kolme kansanäänestysaloitetta. Tänään tässä istunnossa käsitellään seuraavaksi kansalaisaloitetta ja lakialoitetta, joissa kummassakin vaaditaan kansanäänestyksen järjestämistä.

Suomessa on aiemmin järjestetty vain kaksi kansanäänestystä. Oikeusministeriö on jo vuosituhannen alussa tehnyt selvityksen valtiollisen kansanäänestyksen kehittämistarpeista. Suora lainaus siitä: ”Kansanäänestys on yksi keskeisimmistä valtiollisen tason suoran kansanvallan keinoista, mistä syystä sillä on keskeinen asema suoraa kansanvaltaa kehitettäessä.” Kysyn: aikooko hallitus kehittää kansanvaltaa siihen suuntaan, että kansan mielipidettä suurissa asioissa tiedustellaan kansanäänestyksillä?

Arvoisa puhemies! Meillä on tässä salissa 200 kansanedustajaa, jotka Suomen kansa valitsee joka neljäs vuosi, ja tässä on se kansan ääni ja kansan valta. Niin kuin edustaja totesi, niin Suomessa on aikaisemmin pidetty kaksi kansanäänestystä. Ensimmäinen oli vuonna 1931, jolloin pidettiin kansanäänestys kieltolain kumoamisesta, ja toinen kansanäänestys oli sitten 94, jolloin äänestettiin Suomen liittymisestä EU:hun, Euroopan unionin jäseneksi. Ei ole vireillä sellaista hanketta, että lähdettäisiin muuttamaan meidän perustuslakiamme. Meillä tässä salissa on valta päättää siitä, koska kansanäänestyksiä järjestetään.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Vanhanen, mainitsitte syksyllä, että tästä tullaan tekemään vaikutusarvio, millä tavalla tämä elpymispaketti auttaa Eurooppaa ja näitä maita pääsemään eteenpäin. Meillä on suuri epäilys siitä, että niitä rahoja ei välttämättä käytetä siten, että se auttaa erityisesti Suomen työllisyyden parantamista, vaikkapa viennin osalta. Ovatko nämä arviot valmiita?

Toisekseen täytyy moittia hallitusta siitä, että te pakoilette nyt vaalien taakse. Te ette halua, te ette uskalla antaa kansalle päätösvaltaa tässä asiassa. Jos te olisitte vaaleissa sanoneet, että me tulemme jatkamaan tällä tiellä, että me tuemme Euroopan unionia tulonsiirroilla näin merkittävässä määrin, niin luulen, että vaalitulos olisi ollut joku toinen. Joten tässä tapauksessa, kun ollaan perustavanlaatuisesti rikottu jo alkujaan niitä periaatteita, millä EU:hun liityttiin, olisi syytä välillä tarkistaa kansalta, millainen valtakirja meillä todellisuudessa on. En usko, että kansa on antanut sellaisen valtakirjan, että me lähdemme pelastamaan [Puhemies koputtaa] saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja, mitä tässä tosiasiassa nyt vain tehdään.

Arvoisa puhemies! Komissio on tehnyt ensimmäisen talousennusteensa, jossa on mukana tämä elpymisväline, ja se päätyi arvioon, että parhaina vuosina se tulee kasvattamaan noin 2 prosenttiyksiköllä unionin taloutta. [Mika Niikko: Entä Suomessa?] — Kyllä jos koko meidän yhteinen talousalueemme kasvaa vahvasti, niin se tarjoaa myös Suomen viennille hyvin paljon mahdollisuuksia.

Mutta tähän kansalaisaloitteeseen, joka tänään on myöhemmin eduskunnassa käsittelyssä. Minusta siinä on se ongelma, että kun hallitus ja eduskunta ovat tiukasti olleet sitä mieltä, että tämä on kertaluontoinen ratkaisu, tämä ei ennakoi tulevaisuutta, niin en ymmärrä sitä logiikkaa, että varsinkin ne, jotka pelkäävät sitä, että tälle tulisi jatkoa, yrittävät luoda käsityksen, että tässä olisi jo sisällä joku sitoumus tulevaisuuteen. Hallituksen mielestä tämä on kertaratkaisu, ja piste.

Arvoisa puhemies! Isossa-Britanniassa järjestettiin kansanäänestys, ja sen seurauksena Iso-Britannia on lähdössä Euroopan unionista. Siellä puhuttiin silloin, että kun lähdetään EU:sta, niin on enemmän rahaa käyttää omaan terveydenhoitoon. Nyt on Business Insider laskenut, että jo tähän mennessä bkt on laskenut niin paljon tämän lähdön takia, että 27 vuoden jäsenmaksut on nyt jo hävitty, ja aivan varmasti käy niin, että huomattavasti vähemmän on rahaa käytössä terveydenhoitoon ja muihin palveluihin kuin silloin, jos Iso-Britannia olisi jatkanut Euroopan unionin jäsenenä. Eli tämä vain näkökulmana siihen, että kannattaa hiukan harkita ennen kuin näihin kansanäänestyksiin lähdetään. [Eduskunnasta: Olisiko se koronan aiheuttamaa?]

Mutta vielä kysymys hallitukselle tästä oikeusvaltioperiaatteesta: Kun Unkari ja Puola ovat nyt haastaneet tämän sovun ja haluavat tehdä tällaista iltalypsyä, niin eikö voida tätä asiaa ratkaista ilman Unkaria ja Puolaa? He ovat nettosaajia, eikö se sovi meille, että heidät jätetään pois tästä sopimuksesta, jos he eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä?

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Satoselle tärkeästä havainnosta. On aivan selvää, että Puola ja Unkari kantavat nyt raskasta vastuuta tästä heidän viivyttelemisestään. He ovat nyt käytännössä pysäyttäneet päätöksenteon monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä elpymisrahaston käyttöönotosta, ja nyt meidän on pantava vastuu sinne, minne se kuuluu, eli näihin kahteen maahan.

Mutta on aivan selvää, että Suomi pitää tärkeänä sitä, että EU pysyy vahvana ja yhtenäisenä. Meidän tavoitteemme ei ole työntää yhtään maata EU-jyrkänteen yli, ei sen enempää Isoa-Britanniaa kuin Puolaa ja Unkariakaan, mutta jos pysytään mukana, silloin täytyy sitoutua yhteisiin arvoihin. EU:n arvot eivät ole mitään moraali-ihanteita tai mielipiteitä, vaan ne on kirjattu perussopimuksen artiklaan 2. Ne ovat juridinen tosiseikka. Jälleen kerran minä kysyn nyt perussuomalaisilta, jos puhemies sallii: oletteko te vielä sitoutuneita oikeusvaltioperiaatteeseen, kun te eduskunnan suuressa valiokunnassa sanouduitte irti tavoitteesta kytkeä EU-rahoitus yhteisten pelisääntöjen, oikeusvaltioperiaatteen, noudattamiseen?

Kunnioitettu, arvoisa puhemies! SDP kasasi hallituksen vaalien häviäjistä. Pahoin pelkään, että nyt te olette härskisti ohittamassa kansan mielipiteen. Onko teillä todellakin niin korkealentoiset käsitykset omasta hyvyydestänne, että toimitte näin? Kysyn vielä kerran, koska tärkeästä asiasta on kysymys: petättekö te Suomen kansan vai annatteko te kansan päättää elvytyspaketista? Tämä on se tärkein tieto, minkä toivoisin kuulevani pääministeri Marinilta selitysten sijaan. Kertokaa Suomen kansalle, kuunteletteko te heitä vai teettekö päätöksen ilman heidän mielipidettään. — Kiitos.

Niin, arvoisa edustaja Peltokangas, meidät kansanedustajat on tänne eduskuntaan valittu tekemään näitä päätöksiä, ja meillä on vastuu näitä asioita käsitellä ja näistä asioista päättää. Kuten aikaisemmin kuvasin, myös eduskunnan suuri sali saa tämän kokonaisuuden käsiteltäväkseen omien varojen päätöksen kautta, ja tuolloin jokainen kansanedustaja, kukin eduskuntapuolue ja eduskuntaryhmä muodostavat tähän oman kantansa.

Suuri valiokunta antaa mandaatin hallitukselle, sen ministereille — myös pääministerille — neuvotella tämänkaltaisia kokonaisuuksia, ja me toimimme aina suuren valiokunnan ohjeistuksen mukaisesti, niin myös tässä asiassa olemme toimineet. Sen jälkeen, kun kokous on ollut heinäkuussa, ollaan myös toimitettu asiasta asianmukaisesti kokousraportti suurelle valiokunnalle.

Mutta sen lisäksi koko sali pääsee tätä asiaa käsittelemään omien varojen päätöksen kautta, ja on meidän velvollisuutemme kansanedustajina tästä asiasta päättää.

Arvoisa puhemies! Ministeri Vanhanen ja muukin hallitus ovat toistuvasti vakuuttaneet, että elpymispaketti on ainutkertainen ja kertaluonteinen ratkaisu. Kuitenkin hallituksessa on myös luotu sellaista mielikuvaa, että Suomi ei voisi jättäytyä tämän paketin ulkopuolelle tai pysäyttää sen etenemistä, koska tämä merkitsisi eroamista Euroopan unionista. No, me olemme nyt nähneet, että Puola ja Unkari kieltäytyvät osallistumasta siihen, tosin aivan eri syistä kuin miksi Suomen pitäisi kieltäytyä siihen osallistumasta. Minun mielestäni on kummallista, jos kaksi nettosaajamaata pystyy kieltäytymään tällaisesta paketista, kun taas sen nettomaksaja, kuten Suomi, ei voisi kieltäytyä tästä paketista. Haluaisin kuitenkin kysyä ministeri Vanhaselta: Jos Suomi edellä mainituista syistä ei käytännössä voi kieltäytyä osallistumasta tähän pakettiin tai pysäyttää sitä, niin miten te voitte taata sen, että tämä on ainutkertainen ratkaisu? Entä, kun tulee seuraava paketti käsiteltäväksi, onko meillä [Puhemies koputtaa] silloin muka enemmän muskeleita kieltäytyä siitä?

Puhemies! Aivan kuten pääministeri totesi, omien varojen päätös tarvitaan jokaisesta maasta, ja kansalliset parlamentit, myös Suomen, tekevät sen päätöksen, omien varojen päätöksen, jolla vahvistetaan lopullisesti sekä EU:n seuraavan seitsemän vuoden budjetti että siihen kytketty elpymispaketti. Ja jokainen maa, joka ei sitä hyväksy, tulee kaataneeksi sen paketin. Eli ei tätä päätöstä vielä ole tehty, se tehdään kansallisissa parlamenteissa, ja se pitää hyväksyä jokaisessa jäsenmaassa. Eli tämä päätöksentekoprosessi lopulliselta osaltaan tulee talvella vielä eduskunnan päätettäväksi.

Minun pointtini on se, että minusta Suomen, joka ei kannata sitä, että tästä elpymisvälineestä tulisi joku pysyvä järjestelmä, intressissä ei missään tapauksessa ole se, että me luomme sellaista ikään kuin eurooppaoikeudellista tulkintaa, että tämä on jonkinlainen ennakkopäätös tulevaisuuteen. Minusta meidän pitää olla johdonmukaisesti sitä mieltä, että tämä on kertapäätös tällä kertaa [Puhemies koputtaa] eikä tämä luo tulevaisuuteen ennakkotapausta.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän perussuomalaisten kysymyksen, jos kyse on asian selvittelystä eduskunnalle. Tiedämme hyvin tämän kansanäänestyksen historian, johon hallitus on täällä muutamaan kertaan viitannut eri perustein, en käy sitä tietysti läpi. Kun täällä sanotaan, että EU-tietoisuus oli heikko, kun kansanäänestys järjestettiin, niin millä joku voi taata, että tässä kysymyksessä nyt se tietoisuus olisi jollakin tavalla poikkeavaa siitä, mihin me olemme aikaisemmin väittäneet menevämme?

Eduskunta ei voi olla lapanen. Eduskunta ei voi olla vätys, joka välttää vastuunsa silloin, kun asiat tuodaan sen käsiteltäväksi. Sen on otettava vastuu niistä asioista eikä juostava pakoon omaa aluettaan. Meidät on asetettu kantamaan vastuuta, tekemään päätöksemme, ja sen vuoksi kysyn: onko jokin muu Euroopan maa, joka on järjestämässä kansanäänestyksen tämän kysymyksen ympärillä? Suuresti epäilen, että senkaltaisia esimerkkejä ei ole kovin helppo löytää. [Puhemies koputtaa — Mauri Peltokangas: Voisimmeko olla edelläkävijä?]

Arvoisa puhemies! — Lyhyesti sanottuna: ei ole. Ei ainakaan minun korviini ole kuulunut, että yksikään jäsenmaa järjestäisi nyt kansanäänestystä tällaisesta asiasta, joka rakentuu täysin EU:n normaaliin päätöksentekokehikkoon, noudattelee EU:n perussopimuksia EU-instituutioiden näkemyksen mukaan niin komission, jäsenmaiden neuvoston kuin monen, myös suomalaisen, EU-oikeusoppineen näkökulmasta. Tämä on kertaluontoinen ratkaisu, joka on tehty, on syytä muistuttaa, tämän koronakriisin johdosta. Tämä ei ole pankkienpelastuspaketti, mikään eurokriisi‑, finanssikriisipaketti, vaan kysymyksessä on EU:n solidaarisuus, joka oli olennainen osa jo siinä EU:ssa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Syy vaihtuu, rahat lähtee!] johon Suomi liittyi jäseneksi. Ei jäsenmaiden vastuu toisistaan ole mikään tänään keksitty asia, vaan EU on rakentunut jäsenmaiden keskinäiselle solidaarisuudelle, ajatukselle siitä, että kun hätä tulee, niin me saamme toinen toisistamme apua. Tämä saattaa olla jonain päivänä Suomelle myös turvallisuuspoliittisesti tavattoman tärkeä asia, mikä myöskin on syytä pitää mielessä, mutta päätökset tehdään demokraattisesti, [Puhemies koputtaa] viime kädessä Suomen eduskunta tulee tekemään EU:n omista varoista päätöksen.

Arvoisa rouva puhemies! Oli 16.10.1994, poutainen päivä, jolloinka tämä äänestys järjestettiin. Siinä äänestyksessä kysyttiin sanatarkasti näin: ”Tulisiko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?” Mutta pitääkö tämä nyt enää paikkaansa, kun on muuttunut tämä systeemi ihan toiseksi? Nyt ollaan antamassa elvytyspakettia, mistä ehkä osa rahoista menee kenties jopa mafialle — jopa mafialle. Silloin kun tästä äänestettiin, niin sehän oli aika lailla tarkalla, sillä ”ei” sanottiin esimerkiksi Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Keski-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Elikkä ei se asia ihan selkeä ollut vielä silloinkaan.

Kysyisin tästä elpymispaketista: Missä se vaikutusarviointi on, kun sitä ei ole ilmeisesti tehty vieläkään? Onko sitä?

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, komissio on ensimmäiseen talousennusteeseensa nyt sisällyttänyt ensimmäisen arvionsa tämän elvytyspaketin vaikutuksesta. Ne lopulliset vaikutukset tulevat sen kautta, että jokainen maa joutuu tekemään ohjelman, jossa ovat tavoitteet ja tapa, jolla ne vaikutukset arvioidaan ja mitataan, ja niiden yhteisvaikutuksesta sitten nähdään, mikä se lopullinen vaikutus tulee olemaan. Eli tähän palataan sitten, kun sen ohjelman toimeenpano on kunnolla käynnissä.

Täällä ei saa toiseen suuntaan esittää kysymyksiä, mutta silti kysyn: Eikö teidän perussuomalaistenkin mielestä olisi hyvä ottaa se tulkinta, että tämä on vain kertapäätös? Tämä on tähän ainutlaatuiseen kriisiin, maailmanlaajuiseen pandemiaan, liittyvä talouden elvyttämispaketti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Uskotko itsekään?] Ajatteko te sitä, että tämä on vain kertapäätös, vai annatteko te ikään kuin lupalapun niille, jotka Euroopassa haluavat, että tästä tulisi joku pysyvä järjestely?

Rouva puhemies! Vaikutusarviota tulisi tehdä tietysti Suomen osalta, ja on myöhäistä tehdä vaikutusarviota enää siinä vaiheessa, kun rahat on jo käytetty. Ei tarvitse olla mikään erityinen matemaatikko sanoakseen, että jos Suomi aikoo tässä antaa yli kuusi miljardia ja lisäksi kuutisen miljardia taata muiden velkoja ja saa siitä vastineeksi ehkä, hyvällä tuurilla, sen kolmisen miljardia, niin silloin se vaikutus on Suomen taloudelle negatiivinen. Suomi saisi halvemmalla parin miljardin lisälainan, jos hallitus haluaisi lisätalousarviona sellaisen tehdä. Se olisi siis vielä lainallisestikin edullisempaa ottaa oma laina.

Tämä paketti muuttaa koko EU:n perusluonnetta, ja tämä perusluonteen muutos lähemmäs kohti liittovaltiota on se syy — kun ministeri Vanhanen kysyi — miksi tämä ei ole kertaluonteinen vaan EU on, ja Suomi on, historiallisessa tienhaarassa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ensin ministeri Vanhanen ja sitten pääministeri.

Arvoisa puhemies! Minä en ymmärrä ollenkaan sitä, miten te alistutte siihen, että te tulkitsette siten, että tämä on jonkunlainen avaus liittovaltioon. Minusta semmoiseen ajattelutapaan ei pidä alistua, koska ei tässä ole kyse siitä. Suomelle tämä on kertaratkaisu, ja me pidämme siitä tulkinnasta kiinni.

Vaikutusarvio pitää tehdä, ja kun se aikanaan tehdään, sen pitää olla tarkka. Siihen vaikuttaa hyvin paljon esimerkiksi se, käytetäänkö tätä avustusrahaa esimerkiksi vaikka jonkun sellaisen kunnallisen tai kaupungin energiayhtiön investointiin, johon tästä annetaan 10 prosenttia, joka vivuttaa sitten 90 prosenttia sen yhtiön omia varoja, ja saadaan joku satojen miljoonien investointi aikaan. Vaikutusarvioon vaikuttaa se, jos ympäri Eurooppaa esimerkiksi uusiutuvan energian, energiasäästöjen, digitaalisuuden aloille tehdään vaikka 200 miljardin investoinnit aloille, joilla Suomella on erittäin paljon vientiyrityksiä, jotka voivat tuottaa [Puhemies koputtaa] tuotteita näihin investointeihin. [Puhemies koputtaa] Nämä lopulta muodostavat sen, mikä vaikutus tällä on.

Arvoisa puhemies! Keskeisin kysymyshän tässä on se, miksi tämänkaltainen elpymisväline tehdään. Se tehdään sen vuoksi, että Euroopan talous elpyy koronakriisistä. Tämä on ollut aivan poikkeuksellinen terveydellinen kriisi, mutta se on ollut erittäin vakava taloudellinen kriisi, kriisi työllisyyden näkökulmasta, kriisi hyvinvoinnin näkökulmasta. Me teemme tämän elpymisvälineen sen vuoksi, että me voimme yhdessä toipua ja elpyä tästä kriisistä. Hyödyttääkö Suomea, että Euroopan talous elpyy? Kyllä hyödyttää. Se hyödyttää monella muullakin tavalla kuin vain sen kolmen miljardin kautta, mitä me todennäköisesti tästä elpymisvälineestä saisimme käyttöömme investointeihin, joita Suomessa tehdään, koska Euroopan yhteisen talouden elpyminen — Euroopan yhteisen talouden elpyminen, sisämarkkinoiden elpyminen — on Suomen kannalta aivan kriittisen tärkeä kysymys.

Arvoisa rouva puhemies! Viime keväänä, kun ensimmäisen kerran tämä elpymispaketti oli täällä salissa, hallitus itse toivoi sitä, että tästä käytäisiin kansalaiskeskustelua, eikö näin? Ja täytyy sanoa, että sitten kun kesän aikana, heinäkuuhun mennessä, tuo paketti nopeasti runnottiin läpi, niin eipä sitä kansalaiskeskustelua käyty. Ei sitä valitettavasti ole käyty tämän syksyn aikanakaan.

Kristillisdemokraatit ovat koko ajan alleviivanneet sitä, että olisi ollut järkevää pitää monivuotinen rahoituskehys ja elpymispaketti erillään. Me emme olisi joutuneet tällaiseen tilanteeseen, jossa näitä EU:n omia sopimuksia on tulkittu uudelleen, mistä myöskin tasavallan presidentti on ollut huolissaan.

Kun suomalaiset aikanaan antoivat mandaatin liittyä EU:hun, se oli hyvin toisenlainen EU: ei ollut tietoa yhteisistä veloista, ei yhteisistä veroista eikä näistä kasvavista tulonsiirroista. Ja kun täällä on sanottu, että tämä on kertaluontoinen, niin jos me nyt avaamme tien EU-verotukselle, ne verot tulevat olemaan seuraavat vuosikymmenet meidän ristimme.

Olisin halunnut kysyä pääministeriltä: Koska tämä omien varojen sopimus on tulossa tähän saliin? Onko mahdollista, että se käsitellään [Puhemies koputtaa] kahden kolmasosan enemmistövaatimuksella, [Puhemies: Aika!] koska sillä siirretään EU:lle verotusoikeutta eli toimivaltaa?

Arvoisa puhemies! Hallitus tuo tämän omien varojen päätöksen eduskuntaan heti, kun se on mahdollista. Heti kun tämä kokonaisuus saadaan, niin me tuomme sen välittömästi eduskuntaan. Tämä on meidän tarkoituksemme. Ja mitä tulee kysymykseen siitä, minkälaisella enemmistöllä tämä käsitellään, niin tästä asiasta varmasti kuulemme perustuslakivaliokunnan arvion, eli tämä käsitellään asianmukaisessa valiokunnassa, ja sieltä arvion saamme.

Arvoisa puhemies! Viime viikkojen heikosta tautitilanteesta huolimatta valoa alkaa näkyä tunnelin päässä ja koronan päätepiste häämöttää. Rokote saattaa olla tulossa jo ensi vuoden alussa. Meillä olisi edessämme iloinen 20-luku, mutta valitettavasti Suomen pulmat näyttävät olevan vasta alkamassa, ja tekojen aika olisi nyt.

Kokoomus esitteli tällä viikolla uudistusohjelman, Toivon polun, joka toisi maahan 120 000 uutta työpaikkaa, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] tekisi yrittäjyyden ja investoinnit jälleen kannattaviksi, parantaisi arjen ostovoimaa, pienentäisi kestävyysvajetta 4 miljardilla, toisi terapiatakuun, satsaisi osaamiseen ja ennen muuta loisi toivoa Suomelle. Arvoisa pääministeri, kelpaako teille Toivon polku? [Vasemmalta: Se on epätoivon polku!]

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla keskustelimme eduskunnassa oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista, ja mielestäni on arvokasta, kuten tuolloin jo keskustelussa totesin, se, että oppositiopuolueilla on mahdollisuus esitellä oma vaihtoehtonsa hallituksen politiikalle ja siitä käydään salissa yhteinen keskustelu. Hallitus on tuonut eduskuntaan budjettiesityksen ensi vuodelle, ja tämä on se budjettiesitys, jonka takana hallitus seisoo. Toki varmasti me kaikki haluamme nähdä niitä valon ja toivon pilkahduksia tulevaisuudessa, mutta itse kyllä katson, että hallituksen budjettiesitys verrattuna oppositiopuolueiden ehdotuksiin on se toivon polku, millä meidän pitää edetä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat käyttää tästä teemasta puheenvuoron ja esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee kasvua ja ihmiset mahdollisuuksia. Korona-aikana vaihtoehdot ovat olleet vähissä, mutta ihmisille olisi pian avattava uusi, valoisa horisontti.

Suomalaisten kotitalouksien ostovoima on heikentynyt vuosi vuodelta, ja arjen kustannukset ovat korkeimmat koko euroalueella. Toivon polku laskee työn ja yrittämisen verotusta, se laajentaa kotitalousvähennystä ja laskee Suomen huippukorkeaa kokonaisveroastetta. Se mahdollistaisi sujuvamman arjen ja toisi maahan toimeliaisuutta. Lapsiperheelle jäisi vuodessa tonni enemmän käteen. Mitä jos paisuttaisimme julkisen velan sijaan ihmisten kukkaroita?

Arvoisa pääministeri, toverinne Ruotsissa laskevat veroja. Miksei se toimisi Suomessa? Miksi te nostatte veroja?

Arvoisa puhemies! Varmasti valtiovarainministeri Vanhanen, joka on budjetin eduskuntaan esitellyt hallituksen puolesta, voi täydentää tätä vastausta, mutta meidän keskeinen tehtävämme ensi vuonna edelleenkin on tietenkin turvata kaikkien ihmisten hyvinvointi ja terveydenhuollon kantokyky vastata kaikkiin koronakriisistä aiheutuviin kustannuksiin. Tähän hallituksen budjettiesityksessä on varattu rahaa, ja tämä eduskunnassa käsitellään kokonaisuudessaan. Eli kyllä se meidän keskeinen tehtävämme vielä ensi vuonna on tästä kriisistä selvitä ja sen lisäksi tehdä sellaisia elvyttäviä toimia, jotka tuovat Suomeen uusia investointeja, uusia työpaikkoja, niitä toivon näkymiä, joista meillä on yhteinen näkymä. Uskon, että me kaikki tässä salissa haluamme niitä toivon näkymiä ja niitä valoisamman ajan näkymiä.

On totta, että esimerkiksi tämä rokoteuutinen, joka on nyt saatu, on erinomaisen hyvä asia. Hallitus on käsitellyt tällä viikolla, eilen, neuvotteluissaan Suomen rokotestrategiaa, ja toivomme tietenkin, että mahdollisimman pikaisesti [Puhemies koputtaa] saamme myyntiluvan rokotteille, niin että pääsemme Suomessa rokottamaan [Puhemies koputtaa] ja pääsisimme tästä koronakurimuksesta eroon.

Arvoisa puhemies! Tässähän nyt ei suoraan pääministeri vastannut itse kysymykseen. Siis koronapolitiikka on yksi osa, ja toinen on se, millä Suomi nousee tästä talouskriisistä. Nyt jos katsotaan aiempien vuosikymmenten kriisejä, niin nimenomaan keskeistä on myös tehdä kriisissä toimenpiteitä, joilla Suomi ei jää näivettymisen kierteeseen vaan myös nousee sieltä kriisin pohjalta. Tästä on kyse.

Nyt kokoomus on esittänyt osittain veromalleja ja osittain työllisyyskeinoja. Ja nyt kysymys kuuluu pääministerille: nyt kun hallituksessa on selvästi vain muutama ministeri, jotka suhtautuvat positiivisesti näihin uusiin työllisyyskeinoihin, ja loput ministereistä etsivät keinoja, joilla voi estää näitä työllisyyskeinoja, niin voitteko te nyt eduskunnalle sanoa, kun puolitoista vuotta on istunut tämä hallitus, Rinteen—Marinin hallitus, tuleeko niitä työllisyyskeinoja? Kokoomus on esittänyt ne keinot. Teidän pitäisi niitä tehdä, jotta Suomi pääsisi kasvuun.

Viime kädessä [Puhemies koputtaa] tässä on kyse perimmäisestä asiasta: hyvinvointi syntyy työstä eikä velkarahasta.

Arvoisa puhemies! Hallitus on koko kautensa ajan tehnyt työllisyystoimia, [Juhana Vartiainen: Väärän merkkisiä!] ja viimeisimmältä osin budjettiriihessä esittelimme työllisyystoimet yli 30 000:n työllisen osalta. Osa tästä kokonaisuudesta annettiin vielä työmarkkinajärjestöjen arvioitavaksi, ja toivoimme tietenkin, että työmarkkinajärjestöiltä olisimme saaneet ratkaisun yli 55‑vuotiaiden työllisyysasteen ja työntekijöiden turvan parantamiseen. He tekivät tärkeää työtä, mutta valitettavasti ratkaisuesitystä emme saaneet, ja sen vuoksi hallitus tulee tekemään nämä päätökset vielä tämän vuoden puolella. Aivan yhtä lailla tulemme jatkamaan työllisyystoimien tekemistä myös ensi vuoden osalta, niin kehysriihessä kuin siitäkin eteenpäin, ja hallitus on sitoutunut siihen, että tällä hallituskaudella 80 000:n työllisen osalta päätökset tehdään.

Nämä vaikutukset tulevat näkyviin tällä vuosikymmenellä. Koronakriisin keskellä on ymmärrettävää, että tämä yleinen taloudellinen tilanne on iso haaste meille kaikille, ja sen vuoksi meidän pitää tehdä [Puhemies koputtaa] niitä elvyttäviä toimia, jotta työllisyys myös tässä ajassa paranee. [Välihuuto]

Arvoisa puhemies! On selvää, että hallituksen aika on ymmärrettävästi mennyt koronan akuuttiin hoitoon. Toisaalta tiedämme jo, että korona tulee todennäköisesti häviämään tämän vuoden aikana. Siksi olenkin hieman huolissani, että hallitukselta puuttuu koronan jälkeinen exit-strategia. Tämän ovat myös monet asiantuntijat todenneet.

Kokoomus on toden totta tuonut tällä viikolla oman vaihtoehtonsa eduskuntaan arvioitavaksi. Varsinkin työllisyys- ja velkaantumisasteet ovat siinä toista luokkaa kuin hallituksen budjetissa. Me kaikki täällä salissa haluamme turvata hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden. Tällä nykyisellä hallituksen politiikalla me emme sitä pelasta. Teillä pitäisi olla jo näkymä, millä toimin saisimme esimerkiksi työllisyysasteemme muiden pohjoismaiden tasolle 80 prosentin suuntaan. Milloin teiltä tulee tämmöinen näkymä paremmasta Suomesta?

Arvoisa puhemies! Hallitus on työskennellyt heti alkumetreistä lähtien työllisyysasteen nostamiseksi. Tavoite oli yhdessä sovittu 75 prosenttia, mutta sitten tuli korona, joka esti tämän aikajänteen toteutumisen, mikä oli suunniteltu. Koronan myötä me näemme myös, että työttömyys on noussut, lomautukset ovat kasvaneet, ja tässä tilanteessa meidän pitää osata myös toimia oikealla tavalla. Hallitus ei ole luopunut niistä toimenpiteistä ja tavoitteista, jotka alussa luotiin.

Me olemme nostamassa työllisyyspalvelut pohjoismaiselle tasolle. Me haluamme päästä juuri siihen, mistä puhuitte, arvoisa edustaja Häkkänen, päästä pohjoismaiselle tasolle. Se edellyttää työllisyyspalveluiden voimakasta vahvistamista, ja siihen budjetissa on nyt suunnattu resurssit, ja me tulemme tekemään sen. Me haluamme käydä käsiksi siihen, että ihmiset saavat kunnollista palvelua alusta lähtien, tiivistää palvelupolkua, [Puhemies koputtaa] me haluamme osatyökykyiset työhön, luomme siihen oman mallin. [Puhemies koputtaa] Käytämme siinäkin Ruotsin mallia. Meillä on lukuisa joukko toimenpiteitä, [Puhemies: Aika!] joilla tulemme tähän tavoitteeseen pääsemään.

Arvoisa puhemies! Työministeri Haatainen puhui näistä alkumetreistä. Minä muistan ne alkumetrit oikein hyvin. Silloin työllisyyskysymykset dumpattiin kolmikantatyöryhmille, joista ei sitten pitkään aikaan kuulunut yhtään mitään. Sitten alkoi tämä epidemia, jolloin saattoikin alkaa puhua muista asioista.

Täällä on käsitelty tällä viikolla budjetteja, vaihtoehtobudjetteja ja niiden realismia. No, oppositiopuolueilla ei ole virkamiehiä, mutta kun keskeinen kysymys nyt on kuitenkin se, miten tästä kriisistä tullaan ulos, ja ennusteet näyttävät, että Suomi tulee tästä ulos valtavalla alijäämällä, toisin kuin muut Pohjoismaat, niin eikö meillä pitäisi olla edes realistinen tiekartta? Minun mielestäni, arvoisa valtiovarainministeri Vanhanen, se julkisen talouden tiekartta, jota valtioneuvoston kautta tarjoatte, on lähinnä naurettava. Siellä saadaan miljardeja digitalisaation taikaseinästä ja palkkamaltin taikaseinästä ja yleisestä kilpailukyvyn ylläpitämisestä. [Puhemies koputtaa] Eikö nyt olisi aika esittää jotain realistista? [Puhemies koputtaa] — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Julkinen talous kuitenkin muodostuu niistä palveluista, joita me tuotamme. Niiden tuottamisen hintaan, kustannuksiin vaikuttaa se, millä tavalla käytämme muun muassa digitaalisuutta tai millä tavalla käytämme valtion, kuntien 50 000—60 000 kiinteistöä ja millä tavalla kilpailutamme hankintoja. Tällä kaikella on vaikutusta siihen, teemmekö sen säästeliäästi vai kuluuko rahaa.

Tämän epidemian jälkeen suurella joukolla yrityksiä kassat ovat tyhjiä. Ne ovat käyttäneet omia varojaan pitääkseen yllä työllisyyttä. Millä tavalla me pääsemme kasvuun uudelleen liikkeelle — sen takia hallitus on valmistelemassa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, elpymiskokonaisuutta, jolla laitetaan investoinnit liikkeelle ja luodaan rohkeutta siihen, että Suomeen kannattaa investoida, täällä pitää investoida. Meidän ei pidä tyytyä ennustelaitosten [Puhemies koputtaa] ensi vuodelle ja seuraavalle vuodelle ennustamaan hyviin matalaan ja vaatimattomaan kasvuun. [Juhana Vartiaisen välihuuto]

Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että Suomi nyt velkaantuu välttämättömien korona- ja suhdannemenojen tukiratkaisujen takia, ja sitä suuremmalla syyllä kaikesta hukasta ja turhasta pitää päästä eroon. Ne muodostavat kasvun jarrun jatkossa. Kaikki tarpeeton lisävelkaantuminen täytyy estää. Julkisen talouden järkevöittäminen on pandemian rajoittamisen ohella ylivoimaisesti parasta suhdanne- ja työllisyyspolitiikkaa. Te kaikki tiedätte sen. Aiotteko te, arvon hallitus, arvon ministeri Vanhanen, ryhtyä tasapainottamaan julkista taloutta, vai jatkatteko te sen paisuttamista suurten, turhien ja tuottamattomien toimien seurauksena? Vai haluatteko te lisää laatua? Eli lisää määrää vai lisää laatua?

Arvoisa puhemies! Laatua on parannettava. Laatua ja tuottavuutta on parannettava. Se on se peruskeino siihen, että käytettävissä olevat rahat riittävät niihin, voisi sanoa, kasvaviin tarpeisiin, joita julkisella palveluntuotannolla on, koska meillä väestö samalla ikääntyy. Mutta ehkä tämän tasapainottamisen helppoudesta tai vaikeudesta jonkinlaisen esimerkin antaa se vaihtoehtobudjetti, jonka, perussuomalaiset, juuri eilen esittelitte eduskunnalle. Ensi vuoden osalta se ero alijäämän suhteen hallituksen esitykseen oli 70 miljoonaa euroa. Yli 11 miljardin euron tasossa 70 miljoonaa euroa — se kertoo siitä, että teillä on mittakaava oikeastaan tismalleen sama kuin hallituksella.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä kokoomuksen Toivon polussa me esitämme ensi vuodelle keinot, joilla Suomen taloutta ohjataan parempaan suuntaan peräti miljardin verran paremmin kuin teidän keinoillanne. Pitkällä tähtäimellä tämä on 4 miljardin euron verran plussalla verrattuna hallituksen suunnitelmiin. Kysymykseni kuuluu: miksi te ette nyt tee näitä esityksiä, kun budjetin aika on ja niitä pitäisi tehdä? Me luomme 120 000 uutta työpaikkaa, tulee kotitalousvähennys, paikallista sopimista ja niin edelleen. Me pystymme oppositiossa tällä pienellä porukalla tekemään budjetin, joka on Suomen kannalta hyvä. Siellä on positiivisia avauksia kaikille. On pakko kysyä: mitä se teidän historiallisen suuri erityisavustaja- ja avustajaporukkanne tekee, kun te ette saa aikaan yhtään kunnon ehdotuksia tänne meidän arvioitavaksemme?

Arvoisa puhemies! Tätä kysymystä ei ollut oikein kenellekään kohdistettu. Hallitus on tehnyt esityksiä, hallitus on luvannut tehdä seuraavat työllisyyspäätökset tämän joulukuun aikana, ja eduskunta pääsee varmasti niitä talven aikana käsittelemään. Hallituksen ensi vuoden budjettiesitys on juuri parhaillaan eduskunnassa viimeistelyvaiheessa, ja se luo, voisi sanoa, koko taloudellisen kehikon ja myös taloudellisen turvallisuuden kansalaisille ensi vuoden ajaksi.

Aikaisemmin kysyttiin, miksi me emme alenna veroja. Meillä on se perusanalyysi tällä hetkellä se, että esimerkiksi ihmisten, kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen kaikkein eniten tällä hetkellä vaikuttaa se, minkälaiseksi turvallisuudentunne tunnetaan. Ja me olemme huolehtineet tämän vuoden ajan ja huolehdimme ensi vuoden ajan siitä, että näissä kriisin olosuhteissa ihmiset voisivat mahdollisimman hyvin jatkaa normaalielämäänsä. Se luo perustan myös sille, että tämän kriisin jälkeen sitten olisimme kaikki valmiita yhdessä ottamaan vauhtia eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Kun tässä on kuunnellut kokoomuksen puheenvuoroja tästä heidän vaihtoehdostaan, niin tulee semmoinen tunne, että kokoomus on onnistunut tekemään vaihtoehdon, jossa kaikki voittavat ja kukaan ei häviä. [Kokoomuksen ryhmästä: Kyllä!]

Puhemies! Tarkastelin hiukan tarkemmin tätä kokoomuksen vaihtoehtoa, ja kävi ilmi, että kyllä tässä nyt vähän jotain jätetään kertomatta. Sain tietopalvelulta arvion, jossa kerrotaan, että itse asiassa tässä on aika paljon häviäjiä ja heitä, joille tämä polku on kyllä aika kivinen, esimerkiksi opiskelijat, jotka nyt eivät ole kovin suurituloisia — opiskelijakotitaloudet ovat reilusti häviämässä tässä, jopa parisataa euroa — ja pitkäaikaistyöttömät. Ja toden totta, sitten kun katsotaan, miten tämä kohdistuu eri väestöryhmiin, suurimmat voittajat ovat kaikkein hyvätuloisimmat ja suurimmat häviäjät ovat kaikkein pienituloisimmat. Eli siellä on isot leikkaukset asumistukeen, toimeentulotukeen, työttömyysturvaan, työttömien eläkekertymään.

Arvoisa puhemies! Korona on osoittanut, että kun kansakunta [Puhemies koputtaa] pysyy yhtenä, niin se on vahva. Aikooko hallitus jatkaa tällä tiellä?

Arvoisa puhemies! Hallituksen punainen lanka koko kriisin ajan on ollut se, että me haluamme pitää ihmisistä huolta, perheistä huolta, yritysten toimintaedellytyksistä huolta. Kuntien tilanteesta kannamme myös huolta ja sen vuoksi olemme esimerkiksi niin alueille, kunnille, yrityksille kuin myös ihmisille tehneet tukitoimia, jotta yhdessä voisimme tästä kriisistä selvitä. Esimerkiksi nämä kunnille suunnatut tuet, mitä olemme kasvattaneet hyvinkin mittavasti, ovat juuri sen vuoksi, että voisimme turvata ihmisten peruspalvelut, koulutuksen järjestämisen ja kantaa huolta tällaisessa kriisitilanteessa siitä, että aivan kaikki pärjäävät.

Hallituksen politiikka ei lähde siitä, että otamme pienituloisilta ja annamme suurituloisille, vaan kyllä se peruslinja on se, että meidän kaikkien pitää yhteiskunnassa yhdessä pärjätä, ja tämän kantavan ajatuksen varaan myös ensi vuoden talousarvioesityksemme on laadittu.

Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että kaikki maat velkaantuvat koronan myötä, mutta valitettava ero meidän ja muiden Pohjoismaiden tai meidän keskieurooppalaisten verrokkimaiden kanssa on se, että Suomessa ei ole edes näköpiirissä sitä, että meidän velkaantuminen alkaisi vähenemään, vaan koko tuleva vuosikymmen otetaan velkaa, ja se on erittäin huolestuttavaa. Valitettavasti on niin, että niitä julkisen talouden tasapainon tavoitteita ei tietenkään saavuteta koronasta johtuen, mutta Suomen talouden ongelmathan eivät ole mihinkään kadonneet koronasta seuraten, vaan ne ovat ainoastaan monimutkaistuneet, ja vastuullista talouspolitiikkaa on tietenkin se, että kun tehdään menolisäyksiä, niin täytyy tehdä myös työllisyystoimia. Ei voi olla niin, että menolisäykset ovat ensin ja työllisyystoimet vuosikymmenen lopussa. Arvoisa pääministeri, onhan niin, että hallitus kykenee työllisyystoimiin ja niihin päätöksiin, [Puhemies koputtaa] jotka vahvistavat julkista taloutta [Toimi Kankaanniemi: Ei näytä kykenevän!] ja ovat senkaltaisia, että ne tulevat myös voimaan ja työllisyystoimet saadaan aikaiseksi siten, että ne ovat julkista taloutta vahvistavia — eivät sellaisia, että ne heikentävät julkista taloutta? [Juhana Vartiainen: Hyvä puheenvuoro! — Sari Sarkomaa: Järjen ääni!]

Arvoisa puhemies! Koko hallitus on sitoutunut työllisyystoimien tekemiseen. Päätökset tullaan tekemään tällä hallituskaudella 80 000 työllisen lisäyksen osalta, mutta on selvää, että tällaisessa syvässä koronakriisissä, jossa me olemme, me tarvitsemme myös aktiivista finanssipolitiikkaa, elvyttävää politiikkaa, yritysten, alueiden ja kuntien tukemista, jotta tässä ja nyt voimme minimoida niitä vaurioita ja vahinkoja, joita tämänkaltaisesta hyvin vakavasta terveydellisestä ja taloudellisesta kriisistä aiheutuu, mutta voin vakuuttaa, että koko hallitus on yhdessä sitoutunut työllisyystoimien tekemiseen.

Puhemies Anu Vehviläinen

Tässä vaiheessa viimeinen tähän tematiikkaan.

Arvoisa puhemies! Te, pääministeri, sanoitte, että ette halua leikata pienituloisilta ja viedä suurituloisille — no, emme mekään. Ongelma on se, että me olemme nyt jo Pohjoismaiden köyhälistöä, ja jos tätä tietä jatketaan, mitä te vedätte, niin me olemme kohta Euroopassa juuri niitä pienituloisia, ja sen takia olisi katsottava vähän pidemmälle kuin nytten nämä muutamat kuukaudet tästä eteenpäin.

Valitettavasti sain tässä itse asiassa muutaman kansalaisviestinkin siitä, minkä takia pääministeri ei vastaa selvään kysymykseen. Me kysyimme veroista. Ja te olette itse puhunut ilmeisesti SDP:n puheenjohtajan suulla sen puolesta, että Suomessa pitäisi vielä kiristää verotusta. Toinen ministeri puhui progression kiristämisen puolesta. Ymmärrättekö te, että te olette valinnut Euroopan mittakaavassa aivan täysin äärivasemman tien? Mitä sen tunnelin päässä pilkottaa? Ja mikä teidän veropolitiikkanne lopulta on? Eli aiotteko vieläkin lisätä suomalaisten verorasitusta, jo tässä tilanteessa?

Arvoisa puhemies! Hallituksella on yhteinen linja. Se on sovittu hallitusohjelmassa, ja hallitus yhdessä tekee budjettiesitykset eduskunnalle, ja eduskunta nämä käsittelee. Ei ole olemassa hallituksen osalta yksittäisten puolueiden linjoja, vaan on hallituksen yhteinen linja. [Juhana Vartiainen: Mikä se on? — Sari Sarkomaa: Mikä on se linja?] Ja kun te viittaatte siihen tiehen, jota Suomi kulkee, niin viittateko te siihen, että Suomi on Euroopassa hoitanut koronakriisiä tähän mennessä verrattain hyvin? Me olemme selvinneet vähäisemmin taloudellisin vaurioin kuin monet muut maat. Ja tästä tietenkin iso kiitos kuuluu Suomen kansalle, suomalaisille ihmisille, jotka ovat kaiken kaikkiaan hyvin noudattaneet terveysviranomaisten ohjeita ja rajoituksia.

On pidettävä mielessä, että tämä tilanne on yhä edelleen hyvin vakava ja meillä kaikilla on yhdessä vastuu siitä, että selviäisimme tästä kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin. Hallitus on tehnyt töitä sen eteen, että tekisimme sellaisia toimia, joilla voimme vähentää näitä vaurioita, kantaa yhteiskuntaa yli tämän kriisin, ja sen vuoksi valtio on ottanut kovempaa iskua tästä kriisistä [Puhemies koputtaa] ihmisten, perheiden, yritysten ja alueiden puolesta.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa vuokralla asuvien asumismeno-osuus on tuoreen selvityksen mukaan kaikkien OECD-maiden korkein. Korkeat vuokrat ovat osaltaan johtaneet siihen, että vuoden 2010 jälkeen Kelan asumistukimenot ovat kasvaneet peräti 65 prosenttia. Viime vuonna Kela maksoi yli 2 miljardia asumistukea.

No, mistä tämä johtuu? Se johtuu siitä, että meillä on järjestelmävika. Monissa uusissa asunto-osakeyhtiöissä velka-aste voi nykyään olla erittäin huomattava, jopa 80 prosenttia. Taloyhtiön kautta otetusta lainasta sijoitusasunnon omistaja voi vähentää vuokratulosta koko rahoitusvastikkeen, joka sisältää sekä koron että myös lainanlyhennyksen, jos asuntoyhtiö on näin päättänyt. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tällainen asuntomarkkinoita vääristävä ja epäoikeudenmukainen järjestelmävika purettaisiin?

Arvoisa puhemies! Tähän liittyvä kokonaisuus on valmisteilla työryhmässä, ja siinä työssä ovat mukana nämä piirteet, jotka kysyjä, Östman, tässä esitti. Meillä on todella järjestelmässä mahdollisuus, että jos asunto-osakeyhtiössä on tietyt säännöt ja päätökset, niin osakas voi myös lainojen lyhennyksiä vähentää. Se ei ole normaalille asunnonomistajalle mahdollista.

Kokonaisuudessaan tässä asuntorahoituksessa on paljon tekijöitä, joita pitää nyt tarkastella. Hallituksen ja myös Finanssivalvonnan erityisenä intressinä on kiinnittää huomiota kotitalouksien velkaantumiskehitykseen, joka on ehkä näistä makrotalouden mittareista se, joka tällä hetkellä vilkkuu punaisella, ja erityisesti taloyhtiölainojen osuuden kasvu on ollut minun silmissäni yksi suurimmista tekijöistä siihen, että näin on käynyt. [Puhemies koputtaa] En muista työryhmän aikataulua, mutta ensi vuoden puolella tästä tulee esitys.

Arvoisa puhemies! Kojamo-yhtiö on Suomen suurin kiinteistösijoittaja, joka omistaa yli 35 000 vuokra-asuntoa. Kojamo tahkoaa tulosta koronasta huolimatta. Yhtiö ilmoitti osavuotiskatsauksessaan, että rakenteilla on huima määrä asuntoja.

Ay-liikkeellä on tuntuva omistus Kojamossa, ja liittojen suuret ja verovapaat sijoitustulot ovat herättäneet paljon julkista kritiikkiä. Miksi? No siksi, että merkittävä osa asumistuesta valuu ammattiliitoille ja on tuonut Suomeen Euroopan korkeimmat vuokrat. [Välihuutoja] Arvoisa hallitus, onko teistä oikein, että Kojamo on maksanut viiden viime vuoden aikana osinkoja 243 miljoonaa euroa, joista 130 miljoonaa on mennyt ammattiliitoille, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] ja nämä rahat ovat tulleet vuokra-asuntotuotoista? [Jussi Halla-aho: Pienituloisen asialla!]

Arvoisa puhemies! En koe, että minulla ministerinä on mahdollisuus ottaa kantaa siihen, onko joku yritys maksanut vaalitukea. Sen jokainen arvioi itse, onko se oikein vai väärin.

Vuokramarkkinoillahan on se tilanne, että jos omistamansa vuokra-asunnon velat on maksettu, se on käytännössä velaton, niin vuokratulosta erittäin suuri osa on voittoa sille omistajalle. Näin se vain toimii.

Meille on ollut tärkeää se, että meillä on ollut, voi sanoa, vahva insentiivi ja intressi rakentaa vuokra-asuntoja, koska niitä on tarvittu, ja niitä on rakennettu paljon viime vuosikymmeninä, ja tietysti se tarkoittaa silloin sitä, että joku ne asunnot aina omistaa, ja vuokratuloista jää paljon voittoa. Ja kysyjä on oikeassa siinä, että tähän järjestelmään liittyy se, että asumistukea menee paljon näihin vuokriin. Se on se tapa, [Puhemies koputtaa] jolla vuokralainen kykenee maksamaan sen vuokratason, joka rakennuskustannuksista ja vuokranantajan voitosta muodostuu.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Koronapandemia on kuormittanut merkittävästi sosiaali‑ ja terveydenhuoltohenkilökuntaa. Kuormitus on sekä henkistä että fyysistä, ja se on vaikuttanut myös vapaa-aikaan. Työntekijät ovat joutuneet riskeeraamaan oman terveytensä lisäksi perheensä ja läheistensä terveyden tehdessään koronakriisin hoidossa välttämätöntä työtään. Suojavarusteiden pitäminen koko työvuoron ajan on raskasta ja koettelee jaksamista. Hoitajat kertovat, että epävarmuus ja huoli ovat läsnä joka päivä. Erityisjärjestelyt, esimerkiksi vierailukiellot, koettelevat asiakkaiden lisäksi hoitajia.

Muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa hoitajat ovat saaneet poikkeuksellisen raskaasta ajasta rahallisen korvauksen ja heidän asemansa koronakriisin hoidossa on tunnistettu. Miten Suomen hallitus aikoo toimia tässä tilanteessa ja korvata rahallisesti hoitohenkilöstölle koronakriisin aiheuttamat [Puhemies koputtaa] mittavat kuormitukset?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru. — Löytyykö ministeriä vastaamaan? — Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Tiedämme kaikki, että hoitotyötä tekevät tekevät todella raskasta työtä tällä hetkellä siellä koronahoidon eturintamassa. Suuri kiitos meiltä kaikilta kuuluu sinne tähän työhön, ja toivomme tietenkin, että tämä koronaepidemia — tämä toinen vaihe — ei tästä nyt enää kiihdy enempää, jotta voimme välttyä siltä, että kuormitus sairaaloissa, osastoilla, teho-osastoilla kävisi yli kapasiteettirajan.

Kysymykseen siitä, miten hallitus vastaa siihen, maksettaisiinko erillistä korvausta: hallitus ei ole — valtiovalta ei ole — työmarkkinaosapuoli. Näitä neuvotteluja käydään ja nämä päätökset tehdään siellä työmarkkinapöydässä työnantajien ja palkansaajien kesken.

Arvoisa puhemies! Joulu lähestyy, ja sitä odotetaan nyt varsin erilaisissa tunnelmissa kuin mihin maassamme on totuttu.

Koronarajoitteet ja sosiaalinen eristäytyminen ovat koetelleet erityisesti nuorten henkistä kestävyyttä. Keväisen Allianssi ry:n kyselytutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia nuorista kertoi, että koronavirus on tuonut elämään huolia tai ongelmia tai pahentanut niitä. Nyt, kun uusia rajoitteita on otettu käyttöön, tilanne kääntynee kevään kaltaiseksi. Moni nuori on siirtynyt jälleen etäopintoihin, monet harrastukset on peruttu, ja tulevaisuus on epävarma. Myös nuorisotilat ovat kiinni. Nuorisotyön on haastavaa tavoittaa nuoria kodeissaan, vaikka joissakin kunnissa nuorisotyö onkin siirtynyt verkkoon. Kysynkin ministeri Saarikolta: miten kuntia ja järjestöjä on ohjeistettu nuorisotyön ja harrastustoiminnan organisoinnissa niin, että kevään kaltaiselta tilanteelta voidaan välttyä?

Arvoisa puhemies! Edustaja Holopainen, kuvailitte kysymyksessänne hyvin totuudenmukaisesti ja kyllä myös hyvin raastavalla tavalla sen tilanteen, joka nuorilla ja totta kai kaikilla suomalaisilla on nyt käsillään. Enää ei puhuta vain pääkaupunkiseudusta vaan valtaosasta maata.

Olen kiitollinen ja hyvilläni siitä, että suomalainen nuorisotyö on kyllä kyennyt venymään ja toteuttanut parhaimpaansa myös näinä aikoina, erityisesti digitaalisilla palveluilla. Onni on se, että nuorten kohderyhmä on myös ollut hyvin vastaanottavainen näille palveluille. Tässä välissä onneksi ehti olla myös ajanjakso, jolloin palvelut saattoivat olla jotakuinkin normaalin kaltaisia.

Erityinen huoleni liittyy sellaiseenkin tutkimustulokseen, joka opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamassa selvityksessä havaittiin erityisesti toisen asteen jälkeisten opintojen suorittaneilta, joille koulutie jatkoon ei avautunut tai työpaikkaa ei ole löytynyt. Tähän on ehdotettu toimenpiteitä ministeriölle, ja näihin aiomme pureutua. Se liittyy siis koulutuspolkuun ja toisaalta nuorten hyvinvointiin. Ihan erityisellä tavalla tämä kysyy nyt voimavaroja myös kolmannelta sektorilta ja meiltä itse kultakin [Puhemies koputtaa] näiden nuorten tueksi.