Hallituksen vuosikertomus 2019

Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun meillä on käytössä nämä lyhyemmät puheenvuorot, niin tässä pohdin, millä tavalla tällaiseen isoon asiaan kuin hallituksen vuosikertomukseen vuodelta 2019 kannattaa ylipäätänsä tarttua. Ajattelin, että turhaa oikeastaan käydä niitä lukuja läpi, mitkä ovat elettyä elämää. Mutta tässä hallituksen vuosikertomuksessa on aina sellainen mielenkiintoinen osio, ja se on tämä osio 3, jossa sitten kerrotaan nämä toimenpiteet, mitä eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta on tehty. Elikkä tavallaan niistä asioista, mitä eduskunta on laittanut näillä lausumilla liikenteeseen ja kohti tulevaisuutta, joudutaan sitten antamaan ihan oma erillinen liite, jossa sitten käydään läpi sitä, mitä on tapahtunut.

Täällä on ihan muutama sellainen, joista ajattelin muistuttaa ihan hallituspuolueittenkin kansanedustajia, joita täällä salissa on, että esimerkiksi vaalijärjestelmän kehittämisestä eduskunta on lausunut. Ja nyt sitten täällä vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä on todennut, että oikeusministeriön tarkoitus on alkuvuodesta 2020 asettaa pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelmassa tarkoitettu parlamentaarinen työryhmä selvittämään vaalilain, puoluelain ja vaalirahoituslain ja tarvittaessa muuta poliittista toimintaa koskevan lainsäädännön kehittämistarpeita. Ja tässä varmastikin — voi sanoa, että luulen — esimerkiksi tämä annettu sote-maakuntaesitys saattaa olla sellainen, joka jollakin tavalla liippaa myös tämän työryhmän työtä, mikäli siellä päädytään sitten jonkinlaiseen maakuntarajojen siirtelyyn.

No, toinen sellainen, josta voisi sanoa, että kristillisdemokraateilla on pitkä historia, ovat nämä keliakiakorvaukset, koska aikoinaan tämä keliakiakorvaus on syntynyt sitä kautta, että meidän silloinen kansanedustajamme Marja-Leena Kemppainen oli tätä ajamassa eduskunnassa vahvasti läpi ja keliakiakorvaus tuli voimaan, mutta viime hallitus poisti tämän keliakiakorvauksen. Eduskunta lausui kuitenkin, että keliakiakorvauksen palauttamiseen liittyvä selvitys tehdään pikaisesti ja keliakiakorvauksen palauttamisen vaatimat kustannukset otetaan huomioon seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa. Tässä on aika pitkähkö vastaus, miten sosiaali- ja terveysministeriö on tätä asiaa tuonut esille, ja valitettavasti tässä vastauksessa edelleenkin on sisällä se väite, että keliakia olisi kuin mikä tahansa ruokavalio, jota ihminen päättää noudattaa, ja verrataan siihen, halutaanko nyt erilaisille ruokavalioille sitten olla antamassa tukea vaiko ei. Tässä on kyllä valitettava väärinkäsitys. Keliakian ainut mahdollinen hoitokeino on se oikea ruokavalio, eli kyse on silloin lääkkeestä. Ja siinä mielessä toivon, että tässä asiassa erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa toimivat kollegat pitävät huolta, että tämä oikea näkemys tästä asiasta tulee esille ja että tätä asiaa viedään hyvään suuntaan.

Sitten hallitukselle annan tässä kehuja. Täällä eduskunta on edellyttänyt, että tämä nykyjärjestelmä toimeentulotukijärjestelmästä selvitetään, ja se, että kun Kelalle siirrettiin tämä toimeentulotuen myöntäminen, niin mitä ongelmia se on aiheuttanut. Tähän hallitus on nyt tarttunut, ja tämä on hyvä asia. Siinä mielessä tästä voi antaa plussaa, että asioita on pistetty liikenteeseen.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen vuosikertomuksesta voisi nostaa esille vaikka mitä, kuten edustaja Essayahkin tässä sanoi, mutta nostan nyt yhden silmiini osuneen asian.

Luvussa ”Turvallinen oikeusvaltio Suomi” kerrotaan tässä turvapaikanhakijoita käsittelevän kohdan alla siitä EIT:n antamasta langettavasta päätöksestä, josta äsken kyselytunnillakin kysyin. Silloin irakilaismies, joka ei siis Maahanmuuttoviraston mukaan ollut oikeutettu kansainväliseen suojeluun, oli palannut vapaaehtoisesti Irakiin, ja — näin uskottiin — saanut surmansa. Ratkaisun seurauksena Maahanmuuttovirasto päätti käydä läpi noin 500 viraston tekemää turvapaikkapäätöstä mahdollisten vastaavien tapausten tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisun edellyttämällä tavalla. Jo tuolloin ihmettelimme, miten aidoksi todentamaton kuolintodistus voi toimia EIT:n todisteena, vaikka Suomen maahanmuuttovirastokin oli tätä asiaa käsitellyt. Kuten tiedämme, krp tutkii asiaa, koska mies ei kuollutkaan eli kyseessä oli siis oletettavasti huijaus, jossa näyttää olevan paljon ihmisiä mukana.

Vuosikertomus on julkaistu toukokuun lopussa muutama viikko sitten. Ihmettelen, minkä takia kyseistä asiaa ei ole sinne voitu edes viitteenomaisesti lisätä tai korjata, tai sitten ottaa vaikka koko kohta pois, jos siitä ei voi vielä mitään lausua, kun tutkinta on kesken. Tapauksessa Suomen oikeusvaltio — minkä otsikon alla tämä siis on — tai Maahanmuuttovirasto, ei ole tehnyt mitään väärää eikä virhettä, päinvastoin. Jos jotain tässä kohdassa tulisi arvostella, niin se voisi sitten olla EIT, joka tekee langettavia päätöksiä selvästi täysin puutteellisen evidenssin varassa.

Tässä vuosikertomuksessa puhutaan monessa kohtaa, esipuheesta alkaen, myös koronasta, joten vastaus tähän ihmettelyyni ei voi olla se, että tämä käsittelee vain viime vuoden asioita. Jotenkin toivoisin että hallitus omassa vuosikertomuksessaan haluaisi kuitenkin näyttää Suomen oikeusvaltion ja oman toimintansakin ehkä mahdollisimman hyvässä valossa eikä suinkaan näyttää syylliseltä sellaisessa asiassa, missä emme ole tehneet virhettä.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen vuosikertomuksessa vuodelta 2019 ei käsitellä millään tavalla koronaepidemian vaikutuksia yhteiskuntaan, joten siinä mielessä tämän kertomuksen pohjalta ei voi käydä oikeastaan minkäänlaista keskustelua taloustilanteesta, mutta toisaalta esimerkiksi vuosikertomuksessa käsitelty vihreän talouden ja kestävän kehityksen merkitys ei ole vähentynyt lainkaan, pikemminkin on käynyt päinvastoin: talouden toipuminen koronaepidemiasta edellyttää panostuksia muun muassa vihreään siirtymään. Olemme edelläkävijöitä muun muassa cleantechissä ja biotaloudessa, ja nyt tätä edelläkävijyyttä on osattava hyödyntää entistä paremmin globaaleilla markkinoilla.

Minä olen nyt tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtajana selannut tätä kertomusta, ja päällimmäisenä ajatuksena minulla on, pohtiessani tätä hetkeä ja verratessani tähän kertomukseen, että nyt tarvitaan todellakin uudistavaa resilienssiä eli uudistavaa muutoksensietokykyä ja sitä kuuluisaa suomalaista sisua. Nyt on tärkeää nähdä haasteiden ja ongelmien lisäksi myös mahdollisuuksia, jotta viimeistään sitten vuoden 2021 vuosikertomuksesta voisimme nähdä koronasta toipumisen käynnistyneen myös taloudellisesti.

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta on omana hankkeenaan lähtenyt tutkimaan lainsäädäntötyön vaikutusten arviointia. Olemme saaneet esiselvityksen tuloksen, ja kyllähän tässä meidän vaikutusten arvioinnissa on paljon kehitettävää tämän selvityksen perusteella. Myös tässä kertomuksessa puhutaan laadusta, eli puhutaan vaikuttavuustavoitteiden arvioinnin laadusta, ja haluan tähän puheenvuoroni loppuun oikeastaan referoida täältä viimeisiltä sivuilta, mitä tänne on kirjattu. Täällä sanotaan: ”Vaikuttavuustavoitteiden toteutumisen raportoinnin ja arvioinnin onnistuminen riippuu myös tavoiteasetannasta. Tavoitteiden asettamista valtion talousarviossa tulee kehittää siten, että toteutumisen arviointiin on nykyistä paremmat mahdollisuudet, ja arviointi voisi nykyistä enemmän perustua indikaattoreihin. Tärkeää olisi myös etukäteen tavoitteita asetettaessa suunnitella riittävän kattavasti ja yksimielisesti tiedonmuodostus arvioinnin taustalle sekä prosessi tavoitteiden saavuttamista koskevien arvioiden valmistelemiseksi ja päättämiseksi.”

Itse asiassa tässä äsken mainitsemassani lainsäädännön vaikutusten arvioinnin esiselvityksessä tuotiin samantyyppisiä ongelmia esille, ja lisäksi vielä tässä kertomuksessa sanotaan: ”Toimintaympäristön muutosten ja riskien tarkastelu on vielä sisällöltään vaihtelevaa ministeriöiden välillä. Riskien käsittelyä tulisi viedä analyyttisempaan suuntaan, riskejä tulisi tarkemmin tarkastella selkeämmin suhteessa hallitusohjelmaan ja ministeriöiden tavoitteisiin sekä kytkeä riskien arviointi osaksi organisaation toiminta ja tavoitteiden asettamista.” Eli kahdesta raportista nyt ikään kuin samaan suuntaan vieviä kehittämisideoita ja ajatuksia.

Arvoisa rouva puhemies! Ihmiset aina kysyvät, mitä kansanedustajat tekevät muuta kuin säätävät lakeja, ja kerron aina heille, että muun muassa lausumilla yritämme saada asioita vietyä eteenpäin. Hallituksen vuosikertomuksen liite 3 on erittäin hyvä kirja. Se on aivan vastaava kuin oikeusasiamiehen kertomus, josta olen aina toivonut, että se jalkautuisi tuonne kuntakentälle ja ihmisille luettavaksi siitä, mitä Suomessa tapahtuu. Tämä liite, jossa kerrotaan näistä kansanedustajien lausumista ja toimenpiteistä, joihin ne ovat johtaneet, on erittäin hyvä kirjanen. Sieltä näkee, että oikeasti ne lausumat, joita me esitämme valiokunnissa, voivat johtaa toimenpiteisiin, ja se on erittäin tärkeä asia.

Nostan täältä kolme lausumaa, jotka ovat olleet erityisen tärkeitä perussuomalaisille, joita perussuomalaiset ovat ajaneet valiokunnassa eteenpäin, liittyen muun muassa vanhuspalvelulain toteutumiseen ja henkilöstömitoituksen aikaansaattaminen. Siitä on meillä täällä lausuma, ja nythän meillä on täällä myös lakiesitys. On myös erittäin tärkeää, että vanhuslakia seurataan, siitäkin on meillä lausuma, ja toteutumista todellakin seurataan.

Meillä käsiteltiin täällä joku vuosi sitten myös eutanasiakansalaisaloite, ja siihen liitettiin vahvasti saattohoitoteema, ja meillä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa oli myös siitä lausuma, että saattohoitoa kehitetään Suomessa ja mietitään lainsäädännölliset muutostarpeet. Toivon todellakin, että hallitus toisi niin sanotun saattohoitolain meille tänne käsiteltäväksi.

Sitten meillä on vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaaminen, jossa erityisesti edustaja Jari Ronkaisen kanssa olemme tehneet vahvaa yhteistyötä, ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa myös lausumaan saakka saimme asioita vietyä eteenpäin. Ja kyllähän tätä vakuutuslääkärijärjestelmää nyt myös hallitus vie eteenpäin ja parantaa näitä tahteja, eli on hieno asia, että luottamusta parannetaan.

No sen sijaan sitten tästä hallituksen kertomuksesta haluan nostaa esille sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen. Kyselytunnilla käytiin keskustelua siitä, että aina emme saa sitä tietoa, mitä haluaisimme. Välillä tuntuu, että hallitus on kuin salaisuuksien kammio, josta virkkuukoukulla saamme kaivaa sitä oikeaa tietoa ja erityisesti soteen liittyen. Viime kaudella Sipilän hallitus erosi 8.3.2019 ja sotekin kaatui. Oli odotettavissa, että sote teki kaatumista, mutta meille ei vain kerrottu, meidät laitettiin käsittelemään sotea, jopa viime heinäkuussa istuimme sitä tekemässä, vaikka kaikki tiesimme, että sote kaatuu, se ei johda minnekään. No silloin kävimme keskustelua ja sovimme niin sanotusti herrasmiesmäisesti, että tulevaisuudessa valmistelemme sotea parlamentaarisesti, ja nyt hallitus on tuonut kuitenkin itsenäisesti tämän sote-esityksen, joka lähtee kohta, ensi viikolla, lausuntokierroksille, ja me emme nyt tiedä ollenkaan, mitä siellä tapahtuu.

Puheenjohtaja! Otan toisen puheenvuoron tähän, että saan jatkaa.

Vai saanko jatkaa tästä suoraan?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Se sallitaan.

Ette saa, ottakaa puheenvuoro.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen paperissa puhutaan aika paljon siitä, että ollaan isompia kuin ollaankaan, vaikka sitten puhutaan monissa salikeskusteluissa — niin kuin äskenkin kuulin tuossa, sattuikin olemaan edellisessä keskustelussa tämä asia — että kun me olemme niin pieniä, meidän vaikutusmahdollisuudet ovat hyvin minimaaliset. Se on kumma juttu, että sitten meidän vaikutusmahdollisuudet mukamas ovat kauhean isot, kun otetaan kysymykseen ilmasto, Afrikka tai joku muu vastaava ideologinen asia. En meinaa ymmärtää sitä, minkä takia ei voida tunnustaa oikeasti sitä, missä asemassa me olemme esimerkiksi EU:n myötä. Ja sitten tehdään kuitenkin hallituksen kertomus viime vuodesta niin, että oltaisiin jollain tavalla tehty jotain isoa ja mahtavaa. Eiköhän meidän pitäisi olla sen kokoinen maa kuin me olemme, ja lopetetaan se tavoittelu niissä asioissa, missä meillä ei kuitenkaan ole juurikaan minkäännäköisiä resursseja vaikuttaa siihen kokonaiskuvaan. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Täytyy tähän alkuun todeta, että minusta tuota oli ihan ilokin lukea. Toki siellä haasteita riittää, ja kuten edustaja Mäkisalo-Ropponen totesi, puhui tästä lainvalmistelun tasosta ja laadun tasosta, niin se on sellainen asia, mihin joka kerta törmäämme, ja olipa kuka tahansa tai mikä puolue tahansa hallituksessa, niin aina tuntuu, että siinä on kirittämisen paikka, että paljon on siinä vielä tehtävää.

Itse katsoin tuota, että tämä arviointineuvoston näkemys — mikä tuosta meidän kertomuksestakin tulee ilmi — ottaa kantaa siihen, että meidän pitäisi enemmän tehdä ministeriöiden välillä yhteistyötä, ja tähän on helppo yhtyä. Elikkä tämmöinen siiloutuminenhan ei tietenkään paranna sitä lainvalmistelun tasoa, päinvastoin se eriyttää. On hyvä, että siihen tulevaisuudessa ja jatkossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota, koska siihen me pystymme itse vaikuttamaan. On paljon asioita, joihin me emme välttämättä itse niin paljon pysty vaikuttamaan, joihin edellinen edustaja viittasi. Mutta on paljon niitä, joihin me voimme vaikuttaa, ja niihin minun mielestäni pitää meidän tässä keskittyä.

Mitä taas edustaja Essayah otti esille, tämän keliakiakorvauksen, niin sitähän nyt tarkastellaan. Minun mielestäni se on kanssa sellainen asia, että mielelläni näkisin, että se palautettaisiin, koska kyllähän se näin on, että edelleen gluteeniton ruokavalio on keliaakikolle se ainoa tapa hoitaa omaa sairauttaan. Kuten me kaikki, jotka asiasta tiedämme, tiedämme, että se on äärimmäisen kallis ruokavalio, ja varsinkin, jos se kertautuu niin, että perheessä on useampi, joka joutuu sille gluteenittomalle ruokavaliolle, eli ei ole valinta, vaan se on pakko, niin kyllä se sinne kukkaroon kovastikin koskettaa. Näitä asioita toivottavasti eteenpäin viedään.

Mutta tässä on kirjauksia, tulevaisuuteen katsovia sellaisia. Lapsistrategia on lähtenyt liikkeelle. Komitea kokoustaa sitten ensi viikolla, kun tällä viikolla jouduttiin se tiettyjen asioiden takia siirtämään. Sote- ja sotu-uudistukset etenevät. Kyllä minun mielestäni nämä ovat sellaisia kokonaisuuksia ja uudistuksia, joissa tarvitaan yli hallitus- ja oppositiorajojen sitä kuuluisaa yhteen hiileen puhaltamista ja yhteistyötä, koska nämä ovat niitä asioita, jotka menevät eteenpäin. Eivät ne tule valmiiksi tällä vaalikaudella vielä, vaan ne aina jatkuvat ja jatkuvat, ja sen takia on äärimmäisen tärkeää, että näitä valmistellaan parlamentaarisessa yhteistyössä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No nyt, edustaja Juvonen.

Arvoisa herra puhemies! Sipilän hallitus erosi 8.3.2019, ja käsiimme jäi keskeneräinen sote-uudistus, jota siihen saakka kyllä tehtiin kuin Iisakinkirkkoa, vaikka odotettavissa oli, että uudistus ei mihinkään siitä etene. Kyllä näistä tapahtumista pitäisi oppia.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Hänninen sanoitte: tulisi toimia yli hallintorajojen ja yhteiseen hiileen puhaltaa ja yhteistyötä tehdä. Mutta minua kyllä hämmentää se, että minkä takia hallitus ei ottanut oppositiota mukaan nyt tämän sote-uudistuksen valmisteluun, jolloin olisimme mukana ja tietäisimme, mitä se sote tarkalleen sisältää. Viime kausihan päättyi siihen, että hyvin vakaasti puhuimme yhdessä, että seuraava sote tehdään parlamentaarisesti yhdessä. Mutta näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kyllähän tämä herättää kysymyksen siitä, että onko nyt tulossa sitten salainen sote, eikö opittu mitään tästä viime kaudesta. Kyllä nämä asiat tulisi tehdä avoimesti ja yhdessä, jotta sitten ei tule vastaavia konflikteja, mitä tuli viime kauden päätteeksi. No, nyt tulevasta sotesta on se suurin kompastuskivi, valinnanvapaus, pois, ja nyt sitten katsotaan, että mitenkä hallituspuolueet keskenään sitten taiteilette viedä läpi tätä: onko se sitten sen mukainen, että te kaikki sen myös allekirjoitatte?

Arvoisa puhemies! Juuri luen tuosta Helsingin Sanomista uutista, että perustuslakivaliokunta vaatii muutoksia vanhustenhoivan henkilöstömitoitukseen. Elikkä siellä on nyt kaksi ongelmaa. Siellä on voimaantulo ja rahoituksen välinen epäsuhta. Eli nyt saamme lukea tuolta julkisuudesta sen asian, mitä olemme täällä lukuisia kertoja nostaneet esiin, että rahoitus tähän henkilöstömitoitukseen pitää olla tarkemmin ja varmemmin turvattu, ja nyt näyttää sille, että näin ei ole. Se vaikuttaa myös koko sote-uudistuksen eteenpäinviemiseen.

Tässäkin kannattaisi nyt olla äärettömän avoimena, ja lähetänkin hallitukselle terveisiä, että avatkaa tätä asiaa meille ja kertokaa, mistä nyt on kysymys, jotta me tiedämme, mitä siellä henkilöstömitoitusrintamalla tulee tapahtumaan. Kenttä odottaa sitä, niin työntekijät, ikäihmiset, ikäihmisten omaiset, koska tilanne on ollut vuosikausia Suomessa erittäin huono. Tätä asiaa on yhdessä viety eteenpäin, ja meillä on yhdessä myös asiasta lausuma.

Mutta todellakin tästä kirjasta oppineena suosittelisin kyllä, että emme tee asioita sillä tavalla kuin tehtiin viime kaudella vaikkapa soten suhteen, vaan olisimme avoimia. Tästä salailusta puhuttiin kyselytunnilla juuri äsken, kun käsiteltiin Suomen kantaa hätärahoitukseen. Niin kauan kuin suomalainen on maksumiehenä tai maksunaisena, on hyvä, että me tiedämme avoimesti, mitä Suomessa tapahtuu, ja sen takia tehdään yhdessä, avoimesti, parlamentaarisesti. Sitä toivon. — Kiitos.

Puhemies! Ihan lyhyesti tähän loppuun haluan kiittää tästä keskustelusta, mitä täällä on käyty. Täällä on erittäin tärkeitä näkökulmia ollut, ja varmastikin tarkastusvaliokunnassa — täällä on nyt kolme tarkastusvaliokunnan jäsentä paikalla — paneudumme tähän laajaan kokonaisuuteen huolella, ja tässäkin keskustelussa on tullut niitä tärkeitä näkökulmia.

Kuten tässä keskustelussa on tullut esille, tämän vuosikertomuksen yksi keskeinen tavoite ja tarkoitushan on seurannan kautta oppia asioista. Virheitähän tapahtuu aina. Eihän sellaista lainsäädäntöä tai semmoista systeemiä voi olla, jossa ei joskus tapahtuisi virheitä, mutta se on oppimisen mahdollisuus. Se on hölmöä, jos niistä virheistä ei opi. Siihen, että me opimme virheistä, tarvitaan avoimuutta. [Arja Juvonen: Joo!] Siinä minä olen edustaja Juvosen kanssa ihan samaa mieltä, että salailemalla ne virheet jäävät sitten sinne maton alle piiloon.

Nyt olen monessa asiassa edustaja Juvosen kanssa samaa mieltä, koska haluan vielä sanoa, että se on myöskin hyvä huomio, että lausumien kautta täällä eduskunnassa voidaan nimenomaan vaikuttaa ja varmistaa, että ne täällä tärkeinä pidetyt asiat eivät unohdu esimerkiksi vaalikausien vaihtuessa. Se valta on todella täällä, kun me osaamme tehdä oikeanlaisia ja oikeannäköisiä ja oikeista asioista lausumia, koska niihin palataan sitten niin kauan, kunnes ne ovat toteutuneet. — Kiitos.