Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain 10 §:n muuttamisesta

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on perustuslain muutos, joka tarvitaan, jotta tiedustelulait voidaan hyväksyä tällä kaudella eduskunnassa. Kysymys on siitä, että lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin suojaan myös rikosten torjunnassa. Tähän mennessä se on ollut mahdollista rikosten selvittämiseksi. Lisäksi uutena perusteena on kansallinen turvallisuus.

Asia ei suinkaan ole mustavalkoinen, mutta kannatan tätä perustuslain muutosta. Eduskuntakäsittelyssä haluan varmistaa, että tiedustelulle on tiukat palomuurit ja toimitaan aina ihmisoikeuksia kunnioittavasti. Luvan tiedusteluoperaatioon voi saada vain vahvoin perustein Helsingin käräjäoikeuden kautta. Uusi tiedusteluvaltuutettu on merkittävä laillisuusvalvoja, ja parlamentaarisesta valvonnasta vastaa uusi tiedusteluvaliokunta.

Vihreät pitävät välttämättömänä suojelupoliisin eli supon koko toiminnan saamista parlamentaariseen valvontaan. Sen rooli muuttuu nyt poliisiorganisaatiosta tiedusteluorganisaatioksi. Huolellinen eduskuntakäsittely on tarpeen, jottemme luo turvallisuuden turvin kansalaisten urkintakoneistoa. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Kiitos. — Massavalvontaa ei voi hyväksyä, ja ymmärtääkseni lakien reunaehdoilla se on suljettu pois. Dataa voi seuloa vain tietyin kriteerein epäilysten pohjalta. Järjestelmän valvonnan toimivuus on kaiken a ja o.

Tiedustelulakien tarpeiden lähtökohdat ovat olleet keskusteluissa hyvin esillä. Me tarvitsemme uudet siviili- ja sotilastiedustelulait, sillä on kyettävä reagoimaan ajoissa voimistuviin uhkiin, kuten terrorismiin. [Ben Zyskowicz: Hyvin sanottu!] Nykyiset lait eivät mahdollista viranomaisten tiedonhankintaa kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Tällä hetkellä olemme tiedustelussa riippuvaisia siitä, mitä tietoja saamme muiden maiden tiedusteluviranomaisilta, sillä meillä ei ole omaa ulkomaantiedustelua. Muiden maiden valtiollisten tahojen tiedustelu saattaa myös vahingoittaa yritystemme toimintaa. Uhkien havaitseminen mahdollisimman aikaisin on tärkeää. Tiedustelulait ovat iso paketti, jonka pykäliin on huolella tutustuttava.

Lakivaliokunta tarkastelee erityisesti tiedustelun valvontaan ja lupamenettelyyn liittyviä kysymyksiä. On tärkeää saada sellaiset lait, jotka turvaavat kansallisen turvallisuuden ja ovat tasapainossa yksilönsuojan kanssa. Ministerit vakuuttivat tiedustelulakien lähetekeskustelussa, etteivät lait mahdollista massavalvontaa ja että kansalaiset voivat tehdä tiedusteluvaltuutetulle kanteluja ja tutkimuspyyntöjä. Lakivaliokunnan tehtävä on paneutua muun muassa tiedusteluvaltuutetun rooliin ja toimivaltaan sekä siihen prosessiin, jossa tuomioistuin antaa luvan supolle tai Puolustusvoimille tiedusteluun. Perusoikeuksien suoja huolettaa, ja siksi siihen puuttumisen on oltava tarkkarajaisesti määritelty. Tietoliikennetiedustelun on oltava mahdollisimman kohdennettua ja rajattua.

Toimintaympäristö on muuttunut nopeasti viime vuosina. Perustuslakivaliokunnan mietintö on tarkkaan punnittu, eikä valiokunta näe estettä perustuslain kiirehtimiselle tässä asiassa. Mikäli lain kiirehtiminen on huomenna äänestyksessä, aion äänestää lain kiirehtimisen puolesta. — Kiitos.

Puhemies Paula Risikko

Pyydän rauhoittumaan ja kuuntelemaan. — Edustaja, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelemme perustuslain uudistusesitystä toisessa käsittelyssä. Viime viikolla oli ensimmäinen käsittely, ja oli merkille pantavaa, että sekä sisällöstä että perustuslain muutoksen tarpeellisuudesta vallitsi suuri yksimielisyys. Se on erittäin merkittävä asia.

Perustuslain muutos on aina merkittävä asia ja siihen on valmistauduttava huolellisesti, ja voi todeta, että tämä muutosesityksen valmistelu on tapahtunut perusteellisesti, huolellisesti ja laajapohjaisesti. Oikeastaan tämä työ käynnistyi jo viime vaalikaudella, ja varsinaisesti perustuslain osalta oikeusministeriön työryhmä asetettiin 2015 ja sai työnsä valmiiksi syksyllä 2016. Tässä oli laajapohjainen asiantuntijatyöryhmä, joka myös kuuli merkittävän joukon asiantuntijoita. Loppuvuodesta 2015 asetettiin myös parlamentaarinen seurantaryhmä, joka tätä perustuslain muutosta on huolella käsitellyt. Tässä oli myös laaja lausuntokierros ennen kuin tämä sitten tuli eduskuntaan.

On syytä todeta, että tämä perustuslain muutos on varsin tarkkaan rajattu: se koskee yhden pykälän yhtä momenttia. Tässä hallituksen esityksessä oli yksi vähän laajempi kohta, jonka perustuslakivaliokunta rajasi perustellusti pois.

On syytä todeta, että tämä perustuslakivaliokunnan mietintö on yksimielinen ja mietintöä tehdessään ja mietinnöstä päättäessään valiokunta oli täysilukuinen. Tämä ei ole vähämerkityksellinen asia. Tämä luo myös pohjan jatkokäsittelylle. On syytä todeta, että tässä työssä ei ole ollut asetelmana hallitus—oppositio, vaan tämä on parlamentaarista valmistelua. Tätä muutosesitystä ei ole tehty tätä hallitusta varten eikä seuraavaa hallitusta varten, vaan pitkälle tulevaisuuteen, ja siksi tähän on syytä rakentua vahva luottamus. Huolimatta poliittisten suhdanteiden muutoksista, joita aina on, tähän järjestelmään täytyy voida luottaa. Se on meidän yhteiskuntamme turvallisuuden kannalta aivan avaintekijä, eli me teemme tässä tulevaisuutta.

En käy läpi nyt tässä yhteydessä näitä erityislakeja eli substanssilakeja, siviilitiedustelua, sotilastiedustelua, valvontaa, laillisuusvalvontaa ja parlamentaarista valvontaa, se on omansa, mutta tämä perustuslain muutos luo näille pohjan.

Yhden näkökulman otan tässä tästä esille, asian, joka on paljon ollut keskustelussa, ja se on se, salliiko tämä massavalvonnan. On syytä selkeästi todeta, että ei salli. Perusoikeuksien rajoitusedellytykset ja ne edellytykset, mitä valiokunta linjasi, ovat täysimääräisesti voimassa silloin, kun arvioidaan näiden erityislakien suhdetta tähän perustuslakiin. Tämä luo turvallisen näkökulman.

Nyt on keskusteltu siitä, miten kiire tällä on ja onko jotakin nyt yhtäkkiä tapahtunut. Voin todeta, että se kiire on ollut jo kauan, ei se ole nyt hetkessä tullut. Siksi voi todeta, että jos tämä lykkääntyy, niin sekin on varsin iso päätös. On myös syytä todeta, että tästä ei voi vetää sitä johtopäätöstä, että aina perustuslain muutos tehtäisiin kiireellisellä menettelyllä. Tämän hyvin vahvasti perustuslakivaliokunta tuo mietinnössään esille.

Arvoisa puhemies! Teen viitaten perustuslain 73 §:ään ehdotuksen, että tämä lakiesitys julistetaan kiireelliseksi eli käsitellään kiireellisellä menettelyllä, mikä tarkoittaa sitä, että se voidaan näillä valtiopäivillä hyväksyä.

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan perustuslakivaliokunta on arvioinut mietinnössään hallituksen esityksen Suomen perustuslain 10 §:n muuttamisesta. Valiokunta ei näe esteitä sille, että perustuslakia muutettaisiin kiireellisessä säätämisjärjestyksessä. Näin mahdollistettaisiin tiedustelulainsäädännön laatiminen vielä tällä kuluvalla vaalikaudella. Parlamentaarisen historiamme kannalta on erittäin merkittävää, että perustuslakivaliokunta teki yksimielisen mietinnön tästä asiasta. [Eero Heinäluoma: Oikein!]

Perustuslakiin esitetty viestintäsalaisuuden muutos on rajattu koskemaan vain vakavia kansallisen turvallisuuden uhkaajia, olivatpa he kotimaisia tai ulkomaalaisia ääritoimijoita. Massavalvontaa ei esitetty perustuslain muutos siis mahdollista. Rajanveto on tältä osin riittävän selkeä ja myös yksiselitteinen. Turvallisuudesta vastaavien viranomaisten valtuuksien kasvaessa lainsäädännöllä on samassa yhteydessä varmistettava kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen myös käytännössä. Samalla tiedonvälityksen lähdesuoja ja salassapitovelvollisuuden suojaamien tietojen koskemattomuus tiedustelutoiminnassa on taattava. Tätä hallituksen esityksessä toteuttavat tiedusteluvaltuutetun viran perustaminen ja parlamentaarisen tiedusteluvalvontavaliokunnan muodostaminen. Luotan, että hyvässä parlamentaarisessa yhteistyössä varmistamme selkeät ja riittävät rajat tiedustelutoiminnalle.

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin arvokkaana, että eduskuntakäsittelyssä on voitu yksimielisesti tulla sille kannalle, että hankkeen yhteydessä toteutetaan koko suojelupoliisin valvonta. Supon toiminnan parlamentaarisesta valvonnasta on vuosia käyty keskustelua. Nyt on tärkeää, että supon valtuuksien lisääntyessä koko supo tulee parlamentaariseen valvontaan. Valvonnan laajentaminen on tärkeää myös kansalaisten supoa kohtaan kokeman luottamuksen säilyttämiseksi. Tämä oli yksi sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän edellytys uudistuksen toteuttamiseksi.

Koko itsenäisyytemme ajan täällä eduskunnassa on pystytty tekemään puoluerajat ylittävää yhteistyötä valtiollista turvallisuutta koskevissa asioissa. Se on ollut Suomen vahvuus. Tästä pitkästä linjasta on pidettävä kiinni myös nyt, kun käsittelemme vaativaa hanketta tiedustelulainsäädännön toteuttamiseksi. Tosiasioita on katsottava silmiin, kun puhumme kansalaisten turvallisuuden takaamisesta. Lainsäädäntöä on välttämätöntä kehittää vastaamaan Suomen muuttunutta turvallisuusympäristöä. Suomi tarvitsee ajantasaisen tiedustelulainsäädännön varautuakseen uusiin uhkiin.

Arvoisa rouva puhemies! Demokratian on myös kyettävä puolustamaan itseään. Kansalaisten perusoikeudet ja kansalliset turvallisuustarpeet ovat yhdistettävissä, kun parlamentaarinen valvonta viranomaisten uusille valtuuksille ja koko supon toiminnalle on kunnossa. Tältä osin hallituksen esitys perustuslain muuttamisesta on perusteltu. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä antaa tukensa tiedustelulakien voimaansaattamiselle vielä tällä vaalikaudella. Näin ollen minulla on ilo kannattaa edustaja Töllin tekemää esitystä julistamisesta kiireelliseksi.

Arvoisa rouva puhemies! Perustuslain muuttamiseen pitää olla aina erittäin korkea kynnys, ja tämä kynnys tulee jo siitä, missä järjestyksessä perustuslakia pitää muuttaa. Vielä korkeampi kynnys, aivan äärimmäisen korkea kynnys, pitää olla kiireellisyydessä, siinä, että julistetaan muutos kiireelliseksi.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa on syytä erottaa perustuslain muutos, tiedustelulait ja perustuslain muutoksen kiireelliseksi julistaminen. Ensimmäisessä käsittelyssä kävi ilmi, että perustuslain muutos nauttii yhteisymmärrystä täällä: kaikki ovat valmiita sen tekemään. Tiedustelulait, joihin erityisesti edustaja Karimäki puheessaan keskittyi, ovat täysin eri asia. Ne tulevat myöhemmässä vaiheessa käsittelyyn. Niiden sisällöstä on monia duubioita, mutta ne on mahdollista säätää sen jälkeen, jos tämä perustuslain muutos hyväksytään. [Markku Rossi: Ja tarve on suuri!] Mutta nyt se kolmas kysymys on, onko muutos niin kiireellinen, että tämä pitää julistaa kiireelliseksi.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on aivan oikein todettu, että perustuslakivaliokunta antoi yksimielisen mietinnön asiasta. Perustuslakivaliokunta ei lähtenyt mietinnössään itse esittämään kiireelliseksi julistamista. Perustuslakivaliokunta arvioi asiaa puhtaasti valtiosääntöoikeudellisesta näkökulmasta ja totesi, että ehdotonta valtiosääntöoikeudellista estettä kiireellisen järjestyksen käytölle ei ole. [Eero Heinäluoma: Juuri näin!] Tämä on minusta tärkeä nähdä, että perustuslakivaliokunta ei esittänyt kiireellisyyttä, mutta ei myöskään nähnyt sille estettä, jos niin halutaan toimia. Asia jää siis eduskunnan ratkaistavaksi. [Eero Heinäluoma: Juuri näin!]

Valiokunta kuitenkin painotti normaalijärjestyksen ehdotonta ensisijaisuutta ja kiireellisyyden poikkeuksellisuutta. Tämä on hyvin tärkeää. Hallinto-, puolustus- ja ulkoasiainvaliokunta kaikki ovat omalta osaltaan lausuneet perustuslakivaliokunnalle turvallisuustilanteen kehityksestä. Itse olen ulkoasiainvaliokunnan jäsen. Mitään sellaista radikaalia tai välitöntä uhkaa, mikä välttämättä edellyttäisi perustuslain kiireellistä muuttamista, ei tullut ilmi näissä kuulemisissa. Kuten perustuslakivaliokuntakin huomioi, on käsittelyssä mennyt myös jo sen verran aikaa ja vaalikausi on siinä vaiheessa, että asian siirto seuraavan eduskunnan ratkaistavaksi ei venyttäisi lakien voimaantuloa enää kuin vähän.

Arvoisa rouva puhemies! Näin myös toteavat valtiosääntöasiantuntijat, joita perustuslakivaliokunta on kuullut.

Martin Scheinin toteaa: On selvästi nähtävissä, että hallitus on priorisoinut muita kiireellisiä lainsäädäntöhankkeita. Tätä taustaa vasten lausumat perustuslain 10 §:n muutoksen kiireellisyydestä ovat menettäneet uskottavuuttaan. Samalla kahden eri menettelytavan käytöstä seuraavien aikataulujen ero on entisestään kaventunut.

Tuomas Ojanen toteaa: Jo yksin se, että perustuslain muutoksen käsittely on jäänyt kevätistuntokaudella kiirellisempinä pidettyjen sote- ja maakuntalakipakettien katveeseen — havaitsen antaneeni perustuslakivaliokunnalle ensimmäisen kerran lausunnon käsillä olevasta hallituksen esityksestä lähes neljä kuukautta sitten — on omiaan horjuttamaan hallituksen esityksen kantaa siitä, että Suomen turvallisuustilanteen heikentyminen ja tarve varautua Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavaan toimintaan todella muodostaisivat sellaisen poikkeuksellisen tilanteen, jossa perustuslain kiireellisellä muuttamisella on osoitettavissa välttämätön tarve. Jos näin todella olisi asianlaita, käsillä olevaa hallituksen esitystä olisi toivottavasti priorisoitu myös perustuslakivaliokunnassa niin sanotun sote-maku-lakipakettien tulipalokiireenomaisen käsittelyn sijaan.

Juha Lavapuro toteaa: Lopuksi kiinnitän valiokunnan huomiota ensinnäkin siihen, että perustuslakivaliokunta tekee kiireellistä menettelyä koskevassa kannanotossaan myös ennakkopäätöksen. Mitä kevyemmin perustein ja lyhyemmän ajan voittamiseksi kiireellinen perustuslain muuttamismenettely hyväksytään, sitä herkemmin ja vähäisemmin syin tähän poikkeukselliseksi tarkoitettuun menettelyyn voidaan turvautua myös jatkossa.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä ei ole siis erimielisyyttä siitä, pitääkö perustuslakia muuttaa. Meillä on erimielisyys siitä, onko tämä niin merkittävä ja kiireinen asia, että se pitäisi julistaa kiireelliseksi. Kysymys on perustuslain muuttamisjärjestyksestä ja ennen kaikkea demokratiasta.

Arvoisa rouva puhemies! Ulkoasiainvaliokunnassa kuulemieni asiantuntijoiden sekä lainaamieni perustuslakivaliokunnassa olleiden asiantuntijoiden näkemysten pohjalta olen tullut siihen tulokseen — ja olemme tulleet siihen tulokseen — että kiireellisyys ei ole tässä ylittynyt, se korkea, korkea kynnys, ja sen vuoksi emme kannata asian julistamista kiireelliseksi, vaikka kannatamme kyllä itse perustuslain muuttamista.

Arvoisa rouva puhemies! On myönnettävä, että en ihan täysin ymmärrä tätä vasemmistoliiton logiikkaa, vaikka edustaja Arhinmäki perusteellisesti esitteli heidän näkökulmansa asiaan. Jos ja kun vasemmistoliittokin pitää tätä perustuslain muutosta perusteltuna ja tarpeellisena ja kun perustuslakivaliokunta on tehnyt täysin selväksi, että tämä ei ole mikään ennakkotapaus sen suhteen, että jatkossakin aina muutettaisiin perustuslakia nimenomaan kiireellisessä menettelyssä, niin en ymmärrä, miten sen jälkeen päädytään kuitenkin vastustamaan tätä kiireelliseksi julistamista. Kukaan meistä ei näe tulevaisuuteen, kukaan ei tiedä, mitä tapahtuisi sen vuoden tai kahden aikana, minkä lakihanke tällä perusteella viivästyisi, mutta kun olemme jo nyt jäljessä näiden valtuuksien osalta suhteessa muihin Suomeen rinnastettaviin maihin, niin ei kiireellisyyttä pidä estää.

Arvoisa puhemies! Tiedustelulakien uudistamisesta vallitsee laaja yhteisymmärrys, ja on erinomaisen hyvä asia, että niiden sisällöstä on myöskin päästy nyt yhteisymmärrykseen. Mutta minua, ehkä vähän jälkijättöisesti, on jäänyt askarruttamaan kysymys siitä, olisiko ollut kuitenkin mahdollista viedä näitä tiedustelulakeja laki kerrallaan eteenpäin niin, että kukin laki säädettäisiin perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tiedän, että oikeusoppineet ovat ja itsekin olen sitä mieltä, että tällainen käytäntö ei ole hyvä ja on tärkeätä, että perustuslaki on riittävän selkeä antamaan kaikkiin kysymyksiin vastaukset.

Mutta kysymykseksi jää tämän jälkeen se, että kun hyväksytään nyt tämä perustuslakimuutos, niin tarkoittaako se sitä — ja toivon, että esimerkiksi edustaja Tölli voisi tätä kommentoida — että jatkossa voidaankin yksinkertaisessa lainsäädäntöjärjestyksessä esimerkiksi palata niihin hallituksen alkuperäisiin esityksiin, jotka nyt täällä on sovittu muutettavaksi kaikkien hyväksymällä tavalla, ilman että silloin enää tarvitaan mitään perustuslain muutosjärjestystä, [Puhemies koputtaa] koska se perustuslaki on näin muutettu.

Arvoisa puhemies! Mielestäni vasemmistoliiton ja edustaja Arhinmäen sekä äsken edustaja Tuomiojan esille nostamat näkökulmat ovat perusteltuja ja ne pitää ottaa vakavasti. Perustuslain muuttamisen kynnys on korkea, ja eduskunnan pitää osoittaa silloin, jos se päättää kiirehtiä perustuslain muuttamista, sellaista vakavuutta, että se samalla korostaa sitä, että tässä ei luoda ennakkotapausta sille, että perustuslaissa erityisesti perus- ja ihmisoikeuksia, joita tässä ollaan kieltämättä rajoittamassa, lähdettäisiin noin vain muuttamaan jatkossakaan.

Ainoa syy, miksi itse voin harkita tässä kiirehtimismenettelyä, on se, että tämä eduskunta laajasti, hallitus—oppositio-rajat ylittäen, näkee yhdessä sen tiedustelulakien sisällön kehittämisen sellaisena, että siitä voidaan laajasti päästä yhteisymmärrykseen, että me saamme sellaiset tiedustelulait, jotka tulevat kunnioittamaan myös tämän uuden perustuslain perus- ja ihmisoikeusvaatimuksia ja olemaan sellaisia, että myös valvontaa parannetaan. Silloin nähdään se, että vuoden—kahden hyöty siinä, että tiedustelulain käytännöt voidaan ottaa käyttöön, on niin suuri, että perustuslain kiireellisyys on poikkeustapauksena mahdollista, mutta silloinkin korostaen perustuslakivaliokunnan näkemystä siitä, että tämä on poikkeus. Se oli mielestäni tärkeä kannanotto perustuslakivaliokunnalta, [Puhemies koputtaa] joka suojaa tulevaisuutta ja suomalaisten perustuslakia.