Suullinen kysymys leikkauspäätösten perumisesta (Suna Kymäläinen sd) | Suullinen kysymys Suomen etujen ajamisesta EU:ssa (Petri Honkonen kesk) | Suullinen kysymys kaivosteollisuuden sääntelystä (Inka Hopsu vihr) | Suullinen kysymys kansalaisten kriisivalmiudesta (Sari Tanus kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä valtiovarainministeri Purra, opposition viesti kehysriihen päätösten toimimattomuudesta on ainakin osittain tavoittanut myös hallituksen. Ministerit pakittelevat nyt julkisuudessa tehtyjä leikkauspäätöksiä. Kouvolan sairaalalle on luvattu toivoa, ja maksuttomasta toisesta asteesta ei ehkä luovutakaan. Erittäin hyvä näin — tosin hallituksen toiminta ei tietenkään minkäänlaisia tyylipisteitä tältä osin kovin suuresti kerää.

Huolta herättää nyt tämän ilmoituksen ajankohta juuri ennen eurovaaleja. Mitä takeita suomalaisilla on siitä, että hallitus pitää nyt linjansa? Kysyn nyt teiltä avoimuuden nimissä: Pidättekö lupauksistanne todella kiinni, vai ovatko kyseessä vaalien alla lausutut juhlapuheet? Ettehän anna suomalaisille ihmisille turhaa toivoa, vaan annattehan todellisen lupauksen, että perutte huonoiksi todetut päätöksenne?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kumpi haluaa vastata? — Ministeri Purra, ja sitten ministeri Juuso saa myöskin poikkeuksellisesti vuoron.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tosiaan kehysriihessä joutui julkisen talouden tilanteen ja EU:n komission alijäämämenettelyn välttämiseksi tekemään kolmen miljardin lisätoimet. Toisaalta hallitusohjelmassa on jo kuudella miljardilla sekä säästöjä että erilaisia rakenteellisia toimia. Niin hyvin kuin hallitusneuvotteluissakin kykenimme asioista neuvottelemaan kahdeksan viikon ajan — ja myös kehysriihen yhteydessä neuvottelut olivat varsin pitkiä — niin kyllä meidän erilaisissa säästökokonaisuuksissamme on joitakin epäselvyyksiä sen osalta, että ei esimerkiksi päästä siihen tavoitteeseen, mitä ollaan haettu, tai on tullut joitakin lainsäädännöllisiä mutkia. Tämä on ihan normaalia työtä. Hallitus on koko prosessin ajan etsinyt vastaavia korvaavia säästöjä, mikäli näin on käynyt. Sitä on tapahtunut eri ministeriöiden valmistelun edetessä. Tämä on aivan normaalia toimintaa. Hallitus ei tule perääntymään siitä kokonaissummasta, jonka me säästämme.

Ylipäätänsä finanssipolitiikassa muutenkin meidän liikkumavaramme on hyvin kapea. Mikäli käy ilmi, että joku säästö ei tule toteutumaan sellaisenaan ja se jopa lisäisi kustannuksia, niin me teemme vastaavia säästötoimenpiteitä jossain muualla. [Ben Zyskowicz: Tämä on järkevää politiikkaa! — Perussuomalaisten ryhmästä: Tämä on järkevää politiikkaa!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja sitten vielä ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Purra jo hyvin tähän vastasikin.

Mitä tulee Kouvolaan ja sairaalaverkkoesitykseen, niin se on nyt lausunnolla, kuten kaikki hyvin tiedätte. Odotamme siihen lausuntoon vastineita, ja katsomme sen jälkeen, ovatko ne esitykset, mitkä on tehty, tavoitteiden mukaisia.

Totta kai, kuten tiedätte, aina lausunnot katsotaan ennen kuin varsinainen hallituksen esitys annetaan. Lausuntopalautteita tarkastellaan hyvin huolellisesti, ja totta kai, jos näyttää siltä, että joku hallituksen esitys ei ole järkevä tai ei tuo niitä säästöjä, mitä on ajateltu, niin on luonnollista, että silloin täytyy miettiä, mistä muualta ne säästöt otetaan. [Eduskunnasta: Näinhän me ollaan sanottu koko ajan!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Ja edustaja Kymäläinen jatkaa.

No niin, arvoisa puhemies! Kysymys oli nyt siitä, mitkä päätökset te olette valmiit perumaan. Tässä nyt kuultiin ministeriltä Kouvolan yöpäivystyksen osalta, Ratamon osalta, mutta te olette sanoneet myös, että tilalle tulee sitten uudet leikkaukset, jos nämä eivät toteudu. Onko kyseessä siis jonkun muun sairaalan palveluiden leikkaus, ja minkä sairaalan? Tässä ennen vaaleja kansalaisilla on oikeus kuulla se, [Ben Zyskowicz: Kun meillä ei ole loputtomasti rahaa, niin kuin teillä on!] kun juhlapuheissa puhutte nyt tämän osalta.

Kysyn: pidättekö kiinni ennen vaaleja antamistanne lupauksista, vai unohtuivatko nämä aikeet vaali-illan, tulosillan jälkeen?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Lupaan, että tämä hallitus pääsee julkisen talouden sopeuttamisen kannalta siihen tavoitteeseen, joka hallitusohjelmaan on kirjattu. Mikäli alkaa näyttää siltä, että tämä tavoite menee kauemmaksi, me etsimme lisätoimia, ja näin hallitus koko ajan on tehnyt. [Vilhelm Junnila: Missä Harakan setelit?] Kehysriihessä kesken hallituskauden me pystymme tekemään lisätoimia, kun luvut alkoivat näyttää heikommilta, kun luvut alkoivat näyttää siltä, että me joudumme alijäämämenettelyyn, [Vilhelm Junnilan välihuuto] me teemme, kannamme vastuun tässä asiassa ja huolehdimme siitä, että me saamme meidän velkasuhteen ja kasvun vakiintumaan tämän hallituskauden loputtua.

Sen sijaan, mitä olen teidän niin sanottuun vaihtoehtoonne perehtynyt, [Anne Kalmarin välihuuto] teillä lähinnä näitä miljardeja vedetään hihasta. En voi kuvata teidän vaihtoehtoanne millään muulla nimellä kuin taikaseinäksi.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lindén.

Arvoisa rouva puhemies! Kaikki tuo, mitä ministeri Juuso äsken vastasi, pätee täysin hoitotakuuseen. On tarkat laskelmat olemassa sosiaali- ja terveysministeriössä, että hoitotakuun käyttöönotto, joka lyhentää sitten avohoidon jonoja, vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia 50 miljoonaa ja terveyskeskusten vuodeosastojen kustannuksia 20 miljoonaa. STM toimitti kehysriiheen myös ehdotuksen siitä, että voimakkaammin pitäisi edistää omalääkäri—omahoitaja-mallia eli hoidon jatkuvuutta, jonka todetaan vähentävän sairaalan käyttöä ja päivystyskäyttöä ja pidentävän ihmisten elinikää. Eivätkö nämä samat perusteet täysin ole sellaiset, että näillä perusteilla pitäisi palata takaisin siihen eli peruuttaisitte sen hoitotakuun heikennykset?

Vielä jatkan, että 30. päivä toukokuuta Kauppalehti kertoi erittäin mittavasta kuluttaja- ja kilpailuviraston tutkimuksesta, jonka mukaan oli tutkittu 13 vuodelta kaikki terveysalan yrityskaupat, ja se osoitti, että kun pääomasijoittajat ostivat itselleen pieniä terveysasemia, [Puhemies koputtaa] niin kustannukset nousivat välittömästi 20 prosenttia. [Puhemies: Aika!] Ja nyt siihen järjestelmään te olette laittamassa [Puhemies koputtaa] Kela-korvauksia, [Puhemies: Aika!] niinkö?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Seuraavaksi, olkaa hyvä, ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Tämä kolmen kuukauden hoitotakuu tuli voimaan 1.9.23, eli sen edellinen hallitus jätti meille perinnöksi, ja silloin lisäsitte siihen sen summan rahaa, mitä me nyt ollaan poistamassa siitä näiden säästöjen nimissä.

Mitä tulee omalääkärimalliin, niin kyllä olen edustaja Lindénin kanssa samaa mieltä: tämä on erittäin hyvä suuntaus. Sitä tehdään jo monella hyvinvointialueella ilman uutta lainsäädäntöä. On omalääkärimalleja ainakin Lapissa kokeilussa, Vantaa—Keravalla on omatiimimalleja kokeilussa, Länsi-Uudellamaalla ammatinharjoittajamallia kokeillaan. Eli kyllä tämä etenee, ja ihan hyvään suuntaan mennään.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.

Arvoisa puhemies! Hyvä valtiovarainministeri Purra, te tuossa äsken lupasitte, että hallitus pääsee asettamiinsa finanssipoliittisiin tavoitteisiin. Näin lupasitte [Krista Kiuru: Kova lupaus!] tämän salin edessä. Kun nyt sitten käydään läpi, mikä tilanne on, niin hallitus on luvannut satatuhatta uutta työpaikkaa. Tällä hetkellä niistä ollaan perässä kymmeniätuhansia, ollaan siis miinuksella.

Hallitus on luvannut, että velkasuhde taittuu. Velkasuhde ei ole taittumassa tällä vaalikaudella. Ja kun te olette luvanneet, että hallituksen toimenpiteet parantavat julkista ta-loutta 9 miljardilla eurolla — siitä te olette puhuneet — niin esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusviraston lausunto liittyen tähän julkisen talouden suunnitelmaan toteaa, että näistä toimenpiteistä julkista taloutta vahvistaa korkeintaan 4,4 miljardia euroa. [Vasemmalta: Melkein puolet!] Arvoisa valtiovarainministeri, jaatteko sen arvion, joka Valtiontalouden tarkastusvirastolla on, että hallituksen päätökset vahvistavat julkista taloutta 4,4 miljardilla eurolla? [Ben Zyskowicz: Jaatteko teidän työllisyysvaikutukset?]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Purra.

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeriö, jonka ennusteisiin ja arvioihin tämä hallitus nämä omat toimensa pohjaa, uusimmissa luvuissaan lähtee nimenomaan siitä, että me tulemme pääsemään tähän velkasuhteen vakauttamisen tavoitteeseen. Ja kuten jo sanoin, niin mikäli näyttää siltä — toivottavasti ei — että nämäkään toimet eivät siihen riitä, me olemme valmiita tekemään uusia toimia.

Sen sijaan yleisesti ottaen tässä keskustelussa te arvostelette meidän finanssipolitiikkaa ja meidän 9 miljardin sopeuttamista ikään kuin riittämättömäksi, kun teillä itsellänne ei ole minkäänlaisia vaihtoehtoja. [Petri Huru: Juuri näin! — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei euroakaan! — Vilhelm Junnila: Olisi edes yksi euro!] Teidän omat säästötoimenpiteenne nojaavat käytännössä täysin ilmaan, ja jopa vielä väitätte, että ne perustuvat valtiovarainministeriön arvioihin, mikä ei pidä paikkaansa. Suhdanne on vaikea, kyllä. Onneksi tänään on saatu pikkusen valoa jälleen, kun Euroopan keskuspankki on ensimmäistä kertaa päässyt laskemaan ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Rahapolitiikka on Suomen osalta hyvin kireää, mutta toivottavasti tällä on positiivisia vaikutuksia Suomen talouteen. [Eveliina Heinäluoma: Ei tainnut olla vastaus kysymykseen!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Werning.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Purra, vierailitte hiljattain Suomen suurimmassa varuskuntakaupungissa, lähes 80 000 ihmisen kotikaupungissa, myös minun. Vaikka tilaisuus, missä olitte, liittyi puolueiden eurovaaleihin, niin media nosti esiin myös teidän seuraavan kommenttinne: ”Mikäli käy ilmi, että säästötoimenpiteet ja osaaminen ja henkilöstön riittävyyden kannalta tehtävät muutosesitykset eivät toteuta tavoitettaan, niin järkevä hallitus on niitä valmis uudelleen tarkastelemaan.”

Kymenlaakson hyvinvointialueen toimesta teille on toimitettu tarkat laskelmat siitä, mitä Ratamo-sairaalan akuuttilääketieteen ympärivuorokautisen päivystyksen lopettaminen tulisi maksamaan. Toivon, että tutustutte näihin huolella. Kolleganne ministeri Juuso on tulossa tulevana maanantaina vierailulle meille Kouvolaan ja tutustuu Ratamo-päivystykseen ja psykiatriseen sairaalaan, ja olen kiitollinen tästä. Ministeri Purra, Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja kouvolalaisena kansanedustajana kutsun lämpimästi myös sinut kyseiselle vierailulle sopivana ajankohtana. Olettehan valmis tarttumaan tähän tilaisuuteen?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kuka ottaa? — Ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on taas tällaista puolueeseen liittyvää kysymystä. [Välihuutoja vasemmalta] Voin kertoa, että olen kyllä kiertänyt tänä vuonna käytännössä koko maan, eri puolilla maata olen käynyt haistelemassa näitä tunnelmia. Tähän Kouvolaan liittyvään päätökseen mielestäni vastasin ensimmäisessä kysymyksessä omalta osaltani, ja ministeri Juuso täydensi muilta osin. Ylipäätänsä hallitus tekee sellaisia säästötoimenpiteitä, jotka säästävät. [Välihuutoja]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Edustaja Tuppurainen.

Arvoisa rouva puhemies! Pääministerin sijainen, ministeri Purra, teidät tunnetaan tinkimättömänä ja jopa armottomana päätöksentekijänä. Olette sanonut, että puntti ei tutise. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä!] Nähtävästi kuitenkin hieman tutisee, koska Kouvolan sairaalan suhteen puheenne ovat muuttuneet, ja se herättää kysymyksen johtajuudesta hallituksen sisällä. Myös muita asioita on ikään kuin liikkeessä: me emme tiedä, mikä on hallituksen kanta Ruanda-mallin suhteen, hätää kärsivien kyydityksestä pois silmistä, [Mauri Peltokangas: Se on loistava malli!] ja me emme tiedä, mikä on hallituksen kanta toisen asteen maksuttomuuteen ja oppimateriaaleihin. Nyt on kysymys siitä, että mihin kansalaiset voivat luottaa, niin Kouvolassa kuin maamme opiskelevat nuoret, ja pitääkö hallituksen sana ennen vaaleja ja vaalien jälkeen. Ministeri Purra, etenkin teillä on varsin huonot näytöt: ennen vaaleja te kerroitte palkansaajille, että pidätte heidän puoltaan, ja te kerroitte, että arvonlisäveroa ei koroteta, ja vaalien jälkeen politiikka on täysin toista. [Puhemies koputtaa] Voiko teidän sanaanne nyt luottaa?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Tähän Kouvola-kysymykseen on muutamaan kertaan jo vastattu. Mikäli hallitus hakee säästöä, jonka arvio on vaikka kymmenen miljoonaa, ja käy ilmi, että siitä ei ole saatavissa sitä kymmentä miljoonaa, niin me haemme toiset toimenpiteet, joilla on saatavissa tämä kymmenen miljoonaa. [Välihuutoja] Tämän noin vuoden aikana, kun olemme olleet pystyssä ja näitä valmistelutöitä on tehty eri ministeriöissä, me olemme tehneet useita kertoja jonkinlaisia muutoksia näihin esitettyihin säästötoimenpiteisiin, ja teemme jatkossakin. [Ben Zyskowicz: Näin toimii vastuullinen hallitus! — Perussuomalaisten ryhmästä: Ja järkevä hallitus!] Hyvin usein, käytännössä muutaman viikon välein talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, joka esimerkiksi näitä asioita tarkasti seuraa valtiovarainministeriön esittelemänä, käsitellään erilaisia säästötoimenpiteitä ja mahdollisuutta korvata niitä jollakin muulla, mikäli niihin ei olla pääsemässä.

Mitä tulee sitten kolmannessa maassa tapahtuvaan suojeluun, niin tässä viittaan hallituksen EU-avaintavoitteisiin ja hallitusneuvotteluissa yhdessä sovittuun.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Mattila.

Arvoisa rouva puhemies! Eduskuntavaalien alla perussuomalaiset lupasivat puolustaa lähipalveluita ja pieniä sairaaloita samalla tavalla kuin me keskustalaiset. Säätytalolla nämä lupaukset unohdettiin, jotta saatiin pikkutiukennuksia maahanmuuttoon ja Ylen rahoitukseen.

Sen lisäksi, että hallitus on ajanut hyvinvointialueet ahdinkoon pakkosäästöillä, teitte kehysriihessä päätöksen sairaalaverkon keskittämisestä. Nyt sitten on ilmennyt harkintaa peruuttaa päätös Kouvolan Ratamon sairaalan yöpäivystyksen lopettamisesta epäilemättä sen vuoksi, että tämä on huolestuttanut alueen hallituspuolueen kansanedustajia. Kysyn ministeri Juusolta: Voisitteko peruuttaa myös suunnitelmanne Raahen yöpäivystyksen lopettamisesta, vaikkei Raahesta olekaan perussuomalaista kansanedustajaa? Teidän perussuomalaiset aluevaltuutetut eivät kannata Raahen yöpäivystyksen lopettamista. [Aki Lindénin välihuuto]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Nämä, missä yöpäivystys nyt on loppumassa, ovat kaikki poikkeusluvalla, ja tämä poikkeuslupa on saatettu voimaan silloin, kun keskusta oli hallituksessa ja teki keskittämistä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Poikkeusluvista on luvattu, että mikäli alueet niitä hakevat, niin voidaan myöntää vuoden 25 loppuun, mutta se, millä perusteella mikin sairaala tai terveyskeskus [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] on näihin valikoitunut, niin se on sen poikkeusluvan perusteella, ja sitä nyt tarkastellaan. [Annika Saarikko: Niin, hoidatteko? — Välihuutoja vasemmalta — Eduskunnasta: Jatkuvatko poikkeusluvat?] — Poikkeusluvat eivät tule jatkumaan, sen voin kertoa tässä ja nyt. [Annika Saarikko: No niin!] Niitä ei ole mitään järkeä kahden vuoden välein antaa, poikkeuslupaa poikkeusluvan perään. Jossakin vaiheessa täytyy tehdä pysyvät ratkaisut, ja niissä ratkaisuissa täytyy ottaa huomioon se, että meillä täytyy riittää lääkäreitä sellaisiin paikkoihin, missä on suuri tarve. Jos meillä on kovin monta lääkäripäivystystä kovin usealla alueella, niin meillä eivät riitä lääkärit, vaan me tarvitaan koko ajan vuokralääkäreitä. Tämä on yksi syy, miksi vuokralääkärikustannukset kasvavat, ja tähän yritetään myöskin täällä puuttua, [Puhemies koputtaa] ja kuitenkin samalla turvataan palvelut asukkaille.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Kalli.

Arvoisa rouva puhemies! Politiikassa, kuten elämässä ylipäätään, on viisautta tarkastella päätöksiään ja linjauksiaan, jos näyttää siltä, että ne eivät tuota toivottua tulosta. Suurin osa hallituksen linjaamista leikkauspäätöksistä kohdistuu todella suomalaisten arjen, hoivan ja hoidon kannalta keskeisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämä siis tarkoittaa sitä, että jos hallituksen linjaukset toteutuvat, suomalaisia hoitaa ja hoivaa tulevaisuudessa vähemmän lääkäreitä, vähemmän hoitajia, vähemmän palomiehiä ja vähemmän ensihoitajia. Lukuisat asiantuntijat ovat todenneet, että valitettavasti nämä päätökset eivät tuota niitä säästöjä, joita hallitus tavoittelee, vaan päinvastoin ne tuottavat lisäkustannuksia, koska ihmiset eivät hakeudu hoitoon tai heitä ei hoideta tai hoivata sillä tavalla, joka olisi myös talouden kannalta järkevää. Siksi kysyn, arvoisa valtiovarainministeri Purra: oletteko valmiit perumaan nämä sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuneet säästöt, [Puhemies koputtaa] koska ne eivät tuota niitä säästöjä, joita niillä tavoitellaan?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Purra vai ministeri Juuso? Ei ole väliä, kumpi vain.

Arvoisa puhemies! Substanssiministerinä vastaan tällaisiin kysymyksiin. — Meidän väestörakenne on muuttunut ja muuttuu koko ajan siten, että meidän väestö vanhenee, mutta näkyvissä ei ole, että hoitohenkilöstön määrä lisääntyisi samassa suhteessa kuin väestö vanhenee. Eli me olemme hyvin tiukassa tilanteessa, ja meidän täytyy miettiä ja olisi täytynyt miettiä jo kymmenen vuotta sitten, miten me hoidamme tämän ongelman, miten me tarjoamme palveluja ikäihmisille, jotka lisääntyvät koko ajan.

Meille on tullut uusia palvelumuotoja, on etäyhteyksiä, on liikkuvia palveluita ja kotisairaalaa. Nyt on kehitetty todella hyviä hankkeita näiden hyvinvointialueiden aikana, mitä nyt on ollut vasta suurin piirtein puolitoista vuotta voimassa, ja on laajennettu liikkuvia palveluja, ja pyritään koko ajan siihen, että me sivistysvaltiona hoidamme meidän ikäihmiset ihan hyvällä tavalla. Se tarkoittaa sitä, että kaikki resurssit eivät voi olla kiinni seinissä, vaan meidän täytyy saada resursseja niihin palveluihin. Me joissakin tapauksissa tuomme palvelut sinne kotiin sen sijaan, [Puhemies koputtaa] että ylläpidämme seiniä jossakin taajamassa.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin, pysytään minuutissa. — Seuraavaksi edustaja Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, tuntuu, että lupauksilla ei ole teille niin väliä — ei sillä, että lupasitte olla leikkaamatta kaikista pienituloisimmilta, perussuomalaiset; ei sillä, että lupasitte olla leikkaamatta koulutuksesta, kokoomus; ei sillä, että lupasitte suojella ne valtion vanhat luonnontilaiset metsät. Ja niin vain pienituloisimmille rapsahtaa useita päällekkäisiä leikkauksia ja koulutuksesta lähtee satoja miljoonia euroja. Teidän mukaanne koulutuksesta on pakko leikata, mutta turpeeseen, turkiksiin, tuoppeihin, kovatuloisimmille ja kestämättömiin yritystukiin [Hannu Hoskonen: Turpeeseen lisää rahaa!] kyllä riittää teillä rahaa. Kiitänkin ilolla, että olette nyt alkaneet perumaan näitä huonoja päätöksiänne. Ja kysyn teiltä, arvon opetusministeri: Perutteko nämä karut sadan miljoonan euron leikkaukset ammatillisesta koulutuksesta? Panostatteko siihen, että amiksiin saadaan lisää henkilöstöä ja lisää lähiopetusta?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitushan panostaa perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Perusopetukseen panostetaan 200 miljoonaa euroa lisää tällä hallituskaudella [Välihuutoja vasemmalta] ja tehdään todella tärkeitä uudistuksia. Siitä hallitus pitää kiinni, että perusopetuksesta ei leikata. Se on aivan selvää. Meidän pitää panostaa lapsiin ja nuoriin.

Mitä ammatilliseen koulutukseen tulee, niin valitettavasti meillä on se tilanne, niin kuin tiedätte kaikki tässä salissa, että meidän on löydettävä ne kolme miljardia lisää. Osa tätä ratkaisua oli myös se, että hallitus päätti, että ammatillisesta koulutuksesta vähennetään sata miljoonaa. [Saara Hyrkön välihuuto] Haluan painottaa, että edelleen ammatilliseen koulutukseen panostetaan yli kaksi miljardia euroa eikä oppivelvollisilta tulla leikkaamaan. Haluan myös todeta, niin kuin tässä kyselytunnilla muutama viikko sitten totesin, että nyt haetaan myös korvaavia säästöjä niin, että oppimateriaalit säilyisivät maksuttomina. [Li Andersson: Hyvä! Kiitos!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Saramo.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Asunnottomuustyön kentältä on tullut nyt todella huolestuttavaa viestiä. Asunnottomuus, häädöt ja kriisimajoituksen tarve ovat nyt rajussa kasvussa. Lähes koko minun elinikäni ajan Suomessa asunnottomuus on laskenut, vähän alle viidesosaan siitä, mitä se oli, ja Suomi on ollut maailman mittakaavassa hieno esimerkki. Olen itsekin päässyt kansainvälisille vieraille esittelemään sitä asunnottomuustyötä, mitä meillä on tehty. Mutta nyt ensimmäistä kertaa minun elinikäni aikana tämä on kääntymässä rajusti huonoon suuntaan. Asumistukea leikataan, vuokria nostetaan, ja pelaatte sijoittajien pussiin, kun ARA-toimintaa ajetaan alas. Pienituloisilla työntekijöillä ei ole enää varaa käydä töissä, ja 100 000 uutta ihmistä työnnätte toimeentulotuelle. Tänä keväänä olen tavannut valtavasti ihmisiä, jotka eivät enää näe itsellään tulevaisuutta. 17 000 uutta lasta köyhyyteen. Ihmisillä ei ole varaa lääkkeisiin ja joutuu miettimään, syökö vai ostaako lääkkeitä.

Arvoisa puhemies! Kysyisin valtiovarainministeri Purralta: kun nämä teidän tekojenne karmeat seuraukset nyt tulevat näkyville, [Puhemies koputtaa] oletteko te valmis esimerkiksi laittamaan kansainväliset, [Puhemies: Aika!] nyt verotuksesta kokonaan vapautetut sijoittajat verolle lähdeveron mukaan ja perumaan nämä leikkaukset?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Seuraavaksi sitten ministeri Mykkänen vastaa.

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Saramon kysymys keskittyi asunnottomuustyöhön, joka onkin Suomessa ollut pitkäjänteinen ja tärkeä kysymys, jossa erityisesti 1900-luvun aikana meillä oli merkittävä ongelma, joka edelleen vaatii hoitoa. [Välihuutoja] Onneksi täytyy sinänsä todeta se, että tämä on ollut asia, jossa on pitkäjänteisesti yli hallituskausien pystytty työskentelemään niin, että tänä päivänä meillä pitkäaikaisasunnottomien määrä on murto-osa siitä, mikä vielä vaikkapa minun ja edustaja Saramon lapsuudessa se tilanne oli.

Tämän hallituksen tavoite on hallitusohjelman mukaisesti ajaa pitkäaikaisasunnottomuus pois tästä maasta, ja siihen teemme myös toimia. Meillä on siihen erillisrahoitusta, joka on itse asiassa juuri lisätalousarvion myötä myös budjettiin aktivoitu, ja hyvää yhteistyötä kaupunkien kanssa — tämähän on erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muutamassa muussa isossa kaupungissa näkyvä ongelma. Täytyy muuten se korjata myös, että itse asiassa juuri katsoin tilastoja, ja tämän alkuvuoden aikana korkotukilainavaltuudella tuettuja asuntoja on aloitettu kyllä selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] ja meillä rakennetaan itse asiassa ennätysmäärin tällä hetkellä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja hyödynnetään tätä suhdannetilannetta, kuten pitää. [Vasemmalta: Entäs ne häädöt?] Silloin sekä veronmaksaja että myöskin asuntoalan työllisyys kiittävät ja saadaan niitä kohtuuhintaisia asuntoja.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Yritetään pitää minuutin kysymys ja minuutin vastaus. — Seuraavaksi edustaja Valkonen.

Arvoisa rouva puhemies! Terve talous on hyvinvointiyhteiskunnan perusta, ja on äärettömän tärkeää, että tässä salissa puhutaan talouspolitiikkaa, jota tehdään näinä vuosina erittäin tiukassa raossa. Se on valitettavasti käynyt selväksi, että ennen vaaleja ja vaalien jälkeen sosiaalidemokraattisen puolueen talouspolitiikan uskottavuus on pyöreä nolla. [Oikealta: Kyllä! Juuri näin!] Te ette julkaise oman vaihtoehtonne puolueettomia arviointeja. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Te yhdessä puheenvuorossa täällä vastustatte joka ainoaa sopeutuspäätöstä. [Veronika Honkasalon välihuuto — Välihuutoja vasemmalta] Te olette vastustaneet kaikkia rakenteellisia työmarkkinoiden- ja sosiaaliturvan uudistuksia, [Aki Lindénin välihuuto] joita hallitus vie eteenpäin, ja sitten täällä sen lisäksi taivastelette velkatahtia. Tämän hallituksen talouspolitiikka ei ole miellyttävää, se ei ole mukavaa, [Li Andersson: Kenelle?] mutta se on vastuullista, se on välttämätöntä, jotta Suomi säilyy hyvinvointiyhteiskuntana.

Kysyn eurooppaministeriltä, [Aki Lindénin välihuuto] kun te kuljette laajasti Euroopan kentillä: miten Suomen taloudenpitoon muut jäsenmaat ja komissio suhtautuvat, kun näyttää siltä, että olemme vaarassa joutua alijäämämenettelyyn? [Aki Lindénin välihuuto]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Adlercreutz.

Kuten kysyjäkin tietää, niin se kolmen miljardin lisäsopeutus, johon jouduimme tässä keväällä tarttumaan, on tietenkin seurausta siitä, että Suomenkin tilannetta seurataan. Taloudesta oli tiettyjä ennusteita silloin vuosi sitten, kun hallitusohjelmaa jo kirjoitettiin. Jouduimme päivittämään näkymää ja tarttumaan toimeen tilanteen vakauttamiseksi. On ihan selvä, että kun finanssipoliittisia sääntöjä Euroopassa kirjoitetaan, niin ne koskevat kaikkia maita. Ne koskevat myös Suomea, ja meillä on vastuu noudattaa niitä ihan kuten kaikilla muillakin, ja siksi on tärkeätä tietenkin, että nämä kevään päätökset pannaan toimeen ja siinä samalla tehdään pontevasti töitä, jotta saataisiin Suomi kasvu-uralle, jotta saataisiin ne investoinnit, jotka kolkuttavat Suomen ovea, toteutumaan, ja siihenkin liittyen tehdään täällä tiukasti uudistuksia ja reformeja. [Aki Lindénin välihuuto]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Edustaja Juvonen.

Arvoisa rouva puhemies! Jotta sosiaali- ja terveydenhuollon sektori toimii Suomessa, me tarvitsemme lähihoitajia ja me tarvitsemme sairaanhoitajia ja lisää heitä. Hallituksen kanta huutavaan henkilöstöpulaan on se, että täydennyskoulutukseen kohdennetaan 10 miljoonaa euroa vuosittain. [Välihuutoja vasemmalta] Työelämässä olevien täydennyskoulutukseen kohdennetaan siis 10 miljoonaa euroa, ja tämä kohdistuu erityisesti sairaanhoitajakoulutukseen ja erityisopettajakoulutukseen. Hallitus tietää sen, että näiltä aloilta puuttuu työntekijöitä, Suomesta puuttuu muun muassa 16 600 sairaanhoitajaa, 2 500 erityisopettajaa ja lähihoitajia 8 800. Eli hallitus on tarttunut toimeen.

Kysynkin teiltä, ministeri Multala, liittyen ammattikorkeakouluihin ja alan opiskelijoihin: millä tavalla tämä uusi malli, tämä 10 miljoonan euron vuosittainen panos, kohdennetaan sinne täydennyskoulutukseen, [Tuomas Kettusen välihuuto] ja onko sinne jo ilmoittautunut halukkaita lähtemään opinahjoon [Vasemmalta: Ja mihin se riittää!] tälle tärkeälle ja hyvälle alalle, sote-alalle?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja sieltä ministeri Multala.

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä kysymyksestä. Sote-alalla on työvoimapula, ja hallitus on aiemmin jo kohdentanut rahoitusta uusiin aloituspaikkoihin. Nämä on myös jaettu korkeakouluille hakemusten perusteella. Silloin lisättiin paikkoja sairaanhoitajakoulutukseen, bioanalyytikkojen koulutukseen ja röntgenhoitajien koulutukseen ammattikorkeakouluissa, ja näitä tuli laajasti eri puolille Suomea. Tämä on yksi teko, jonka olemme tehneet. Toki tämä ei vielä kaikkea ratkaissut. Sen lisäksi tarvitsemme myös jo alalla oleville lisää nimenomaan mahdollisuuksia erikoistua ja pätevöityä.

Aikuiskoulutustuki ja tämä korvaava ratkaisu sinällään kuuluvat ministeri Satoselle. Siksi en tämän tarkemmin pysty vielä vastaamaan siihen, millä tavalla nämä tulevat päätökset sitten kohdentuvat ja mille korkeakouluille mahdollisesti tai miten ne muuten helpottavat, koska aikuiskoulutustukihan ei ole sinällään koulutukseen kohdennettua rahaa, vaan se on sellaista rahaa, jolla ihmiset ovat voineet olla pois töistä ja sitten kouluttautua ja pätevöityä.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ja sitten tämän aiheen alkuperäinen kysymyksen esittäjä, edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vaikeina aikoina Suomea pitäisi johtaa reilusti ja johdonmukaisesti. Päätöksiä tulee tehdä tutkitun tiedon pohjalta, jotta niillä on vankka selkänoja. Hallitus ei tunnu itsekään tietävän, mitkä linjat pitävät. Kyllä ja ei Unkarin EU-puheenjohtajuudelle, kyllä ja ei Kouvolan yöpäivystykselle, kyllä ja ei toisen asteen maksuttomuudelle — lista on pitkä ja näyttää pitenevän päivä päivältä. Mikä on hallituksen yhteinen linja, viimeinen linja niin sanotusti?

Pääministerin sijainen Purra, kuka on hallituksen kartturi? Selvää on, että ratin takana on tyhjää, vaikka kaasu on pohjassa. Aiotteko nyt höllätä kaasujalkaa ja ryhtyä tekemään huolellisempaa ja oikeudenmukaisempaa politiikkaa?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitusta johtaa pääministeri, joka tällä hetkellä on valitettavasti sairaana.

Se, että tämä hallitus kesken kautensa kykenee esimerkiksi tekemään sen kolmen miljardin lisäsopeutuspaketin, kertoo siitä, miten yhdenmukaisesti me toimimme. Totta kai koalitiohallituksessa, jossa on neljä puoluetta, joilla on kaikilla oma linjansa, se vaatii yhteensovittamista, ja sitä me olemme erityisesti tehneet hallitusneuvotteluissa. Mutta erityisen tyytyväinen minä olen juuri siihen, että tämä hallitus kykenee viemään hyvinkin vaikeita päätöksiä läpi, [Vasemmalta: Kouvolan päivystys, maksuton toinen aste!] seisomaan niiden takana, ja me olemme sitoutuneita myös tämän julkisen talouden eteen vaadittaviin toimiin ja tekemään niitä tarvittaessa lisää, mikäli näyttää siltä, ettemme vielä tälläkään siihen pääsisi.

Kun valitettavasti muistelen sitä edellistä hallituskautta, kun te riitelitte keskenänne lehtien palstoilla ja näytti siltä, että teillä oli hyvin paljon ongelmia, [Puhemies koputtaa] mikä sitten näkyi tietenkin siinä, että niitä rahan jakamisella myös ratkottiin, [Hälinää] niin en voi olla kuin hyvin tyytyväinen, [Puhemies koputtaa] että itse sijaitsen tässä hallituksessa. [Jussi Saramo: Kuka se jakaa rahaa rikkaille?]

Arvoisa rouva puhemies! Keskustan mielestä hallituksen, Suomen meppien ja kaikkien muidenkin suomalaisten päättäjien tärkein tehtävä Euroopan unionissa on pitää Suomen puolta. Orpon—Purran hallitus lupasi suomalaisille vahvempaa EU-vaikuttamista. [Laura Huhtasaari: Ja sitä on tullut, ennallistamisesta lähtien!] Kuitenkin hallitus on vakavasti epäonnistunut Suomen puolen pitämisessä, sillä linja on löperö.

Tosiasiat ovat tosiasioita: Ovi Euroopan unionin yhteisvelalle vihreän siirtymän rahoittamiseen on auki. Itäiseen Suomeen ei ole tullut uutta EU-rahaa. [Sanna Antikainen: Höpö höpö!] Brysselin valvontavalta metsiin on siunattu. [Jenna Simulan välihuuto] Tämän lisäksi tilannetta pahentaa se, että päähallituspuolue kokoomuksen mepit toimivat Suomen etua vastaan. Nimittäin mepit Pietikäinen ja Virkkunen ovat äänestäneet Suomelle erityisen vahingollisen luonnon ennallistamisasetuksen puolesta.

Arvoisa pääministerin sijainen, miten te selitätte tämän hallituksen epäonnistumisen EU-poliittisessa vaikuttamisessa, kuten päätösvallassa metsien käytöstä? [Puhemies koputtaa] Ja onko tämä kokoomuksen EU-linja [Puhemies: Aika, aika!] suomalaiselle maataloudelle myös hallituksen linja?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän, että käymme kolmen vuorokauden kuluttua vaaleja, [Välihuuto vasemmalta] mutta on hyvin vaikea ymmärtää tätä edustajan väitettä tästä kokonaisuudesta.

Viittaan ensinnä meidän hallitusohjelmaamme, [Anne Kalmarin välihuuto] jonka EU-poliittinen linja on hyvin selkeä. Se on selkeä sekä tulonsiirtojen että yhteisvastuiden [Annika Saarikon välihuuto] lisäämisen osalta. Se on selkeä siinä, mitkä ovat meidän profiilitavoitteitamme. Se on selkeä siinä, miten me ennakkovaikutamme. [Anne Kalmarin välihuuto] Ja juuri sillä tavalla tämä ministeriryhmä on toiminut. Jokainen ministeri omassa neuvostossaan on pyrkinyt toimimaan hallitusohjelman mukaisella tavalla Suomen kansallista etua edistäen. Me olemme ennakkovaikuttaneet, me olemme neuvotelleet asioista huomattavasti ennen kuin ne ovat tulleet listoille. Toisaalta meidän linjamme näihin asioihin, joita nostitte esille, on hyvin selkeä.

Sen sijaan kyllä pidän erittäin surullisena sitä päätöstä, että edellinen hallitus on hyväksynyt epäsymmetrisen, tulonsiirtoihin liittyvän yhteisvelan, [Puhemies koputtaa] ja nyt tätä [Puhemies koputtaa] valitettavasti tarjoillaan meille ratkaisuksi [Välihuutoja] asiaan kuin asiaan. [Puhemies koputtaa] Mutta hallituksen linja [Puhemies: Aika!] on ihan selvä.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pysytään minuutissa. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Honkonen jatkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä kuulimme, kun pääministerin sijainen, valtiovarainministeri esitteli tätä EU-vaikuttamista. Mutta herääkin kysymys, missä ovat tulokset. Siihen ette vielä päässyt, etenkin, kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on lyhyen ajan sisään käynyt kahdesti Suomessa, viimeksi tällä viikolla. Näyttää kuitenkin siltä, että näistä vierailuista ei ole jäänyt Suomelle mitään käteen.

Tätä Euroopan unionin yhteistä yhteisvelkaa vihreän siirtymän rahoittamiseen ajetaan, päätösvalta metsistä luisuu Brysseliin, ja itäinen Suomi on laiminlyöty. Tulokset ovat nolla. [Ari Koposen välihuuto] Uutta rahaa itäiselle Suomelle ei ole ohjattu eikä erillistä rahoitusta EU:n ja Venäjän rajamaille, jotka tästä tilanteesta eniten kärsivät, vaikka Suomenkin itäraja on myös EU:n ulkoraja. [Laura Huhtasaari: Siihen ollaan ennakkovaikuttamassa!] Huoli ja hätä pärjäämisestä itäisessä Suomessa sen sijaan jatkuu ja voimistuu. Meillä ei ole varaa jättää näin isoa osaa Suomesta taantumaan ja tyhjenemään. Kysynkin pääministerin sijaiselta: miksi hallitus on laiminlyönyt itäisen Suomen EU-politiikassa ja vaikuttamisessaan, [Puhemies koputtaa] ja milloin itäiselle Suomelle tulee sitä uutta EU-rahaa, mitä tässä kovasti on lupailtu? [Ben Zyskowicz: Vieläkö hakkaatte vaimoanne?]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin, ottaako ministeri Rydman? — Olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! On hieman koomista, kun edellisen hallituksen valtiovarainministeripuolue keskusta syyllistää tätä hallitusta siitä, että Eurooppa-poliittinen vaikuttamistyö olisi laiminlyöty. [Mikko Savola: Mutta mites nykyinen?] Teidän hallituksenne aikaan kaikki se, mikä Brysselistä tuli, nieltiin sellaisenaan. [Välihuutoja] Kun siirryttiin yhteisvastuun aikaan Euroopan unionin velkapaketin muodossa, teillä oli muutama rohkea kansanedustaja, muun muassa edustaja Hoskonen, joka rohkeni äänestää vastaan. [Oikealta: Jolle annoitte varoituksen!] Miten keskusta palkitsi edustaja Hoskosen? Hän joutui luopumaan ympäristövaliokunnan puheenjohtajuudesta sen johdosta. [Oikealta: Oho! — Hälinää — Puhemies koputtaa]

Tämä hallitus sen sijaan on ollut valmis asettumaan myöskin komission esityksiä vastaan. [Anne Kalmari: Ainutkertainen!] Me olemme yritysvastuudirektiivissä. Toimimalla sillä tavoin kuin toimimme saimme siirrettyä sen nimenomaisesti Suomen kannan mukaiseen suuntaan. Ennallistamisasetuksessa olemme myös olleet tiukkoina, ja silläkin on ollut vaikutuksensa. Ja mitä tulee Itä-Suomen asiaan, se on meidän aivan keskeinen vaikuttamisprioriteettimme. Ja koheesioasioista vastaava [Puhemies koputtaa] komissaari Elisa Ferreira on vieraillut Suomessa ja on erittäin hyvin tietoinen. [Puhemies: Aika!] Ja olen hyvin vakuuttunut siitä, että Euroopan itäinen ulkoraja tulee olemaan keskeinen prioriteetti myöskin seuraavan komission aikakaudella. [Mauri Peltokangas: Loistava vastaus, täydellistä!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja sitten edustaja Saarikko. [Hälinää] — No niin.

No niin, arvoisa puhemies, joka tapauksessa laajasti eduskunnassa kaikki me puolueet sitouduimme siihen, että ajatus eurooppalaisesta yhteisvelasta jatkuvana ratkaisuna taloudellisiin ongelmiin... että se päätös, joka jouduttiin koronan keskellä tekemään, on ainutkertainen. [Välihuutoja oikealta] Ja nyt on epäselvää, aiotteko te pitää tästä linjasta kiinni.

Arvoisa puhemies! Keskityn puheenvuorossani ja kysymyksessäni hallitukselle ennen kaikkea siihen, että EU on pohjimmiltaan alueiden yhteisö. Se, että suomalainen maaseutu ja maatalous ja täällä nyt jo kysymyksessä esiin nostettu itäinen Suomi erityiskysymyksenä saavat myös rahaa EU:n suunnalta, on osa sitä pakettia, jossa me maksamme paljon rahaa EU:lle ja meidän tehtävämme on valvoa, että me myös sieltä omiin tärkeisiin tarpeisiin saamme rahaa. Voisin kuvitella, että tämä on myös valtiovarainministerin mielestä oikea periaate. Siksi kysyn: miksi te ette ole taistelleet sen puolesta, että itäinen Suomi koko Euroopan ja Venäjän välisenä rajana saisi erityisen rahoituksen tässä poikkeuksellisessa tilanteessa? Ja vielä vaikeampi kysymys, arvoisa puhemies, on: miksi te olette tehneet [Puhemies koputtaa] sellaisia kansallisia leikkauksia, [Puhemies: Aika!] jotka estävät EU:sta rahan saamisen? Nyt ne rahat [Puhemies: Aika!] lähetetään mieluummin vaikka Romaniaan, jotka voisivat olla Suomen raja-alueiden tukena. [Puhemies: Aika!] Se on ollut järjetön linjaus.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pysytään siinä minuutissa, kiitos. — Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Saarikko on aivan oikeassa siinä, että lähtökohdan pitäisi olla se, että EU:sta myöskin saataisiin rahaa ja mieluummin ehkä vähän enemmän kuin mitä sinne maksetaan. Sikälikin erikoisemmalta tuntuu se, että silloin, kun te olitte valtiovarainministerinä, te hyväksyitte tämän niin kutsutun elpymispaketin, jossa Suomi maksaa kolme euroa saadakseen ehkä hieman vajaan euron Brysselistä takaisin. [Oikealta: Hyvä diili!] Ja te nimenomaisesti halusitte, että tämä paketti tulee hyväksytyksi. Jos Suomi olisi sen kaatanut, niin me emme olisi siinä tilanteessa, jossa yhteisvelkaa yhä uudelleen tarjotaan ratkaisuksi kaikkeen.

Ja mitä tulee Itä-Suomen edunvalvontaan... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] — Aha, keskusta otti puheenvuoron omin lupinensa, mutta ei se mitään, jatketaan puheenvuoroa. — Mitä tulee tähän Itä-Suomen edunvalvontaan, se on meillä aivan keskeinen prioriteetti. Me olemme koonneet samanmielisten EU-maiden ryhmää Baltian maista, Puolasta ja muistakin ja nimenomaisesti kaikissa yhteyksissä rummuttaneet, että kyse on koko Euroopan unionin yhteisestä turvallisuudesta. Me tarvitsemme [Puhemies koputtaa] vahvaa koheesiopanostusta myös koko EU:n itärajalle, [Puhemies koputtaa] ja olen hyvin vakuuttunut, että viestimme on kuultu, [Puhemies koputtaa] kuullaan ja se tulee vaikuttamaan. [Oikealta: Aivan eri meininki kuin keskustalla!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja edustaja Saarikko vielä vastaa.

Arvoisa puhemies! Jos tämä yhteisvelka-asia, jossa mielellään näitä vanhoja muistelette — ja se sopii — on näin selvää, aivan näin kirkasta ja selvää, niin minkä takia täällä eduskunnassa hallituspuolueet eivät voineet rakentaa Suomen avaintavoitteita selkeän kielteiselle linjalle jatkoyhteisvelkapaketeille? Miksi te itse asiassa estitte sen äänestämällä ja jätitte oven raolleen? Se on kysymys, joka koskee tulevaa, ja siihen te, ministeri Rydman tai muu hallitus, ette näköjään kykene vastaamaan.

Ja mitä tulee itäiseen Suomeen, arvoisa puhemies, on hienoa, että teillä on prioriteetteja ja tavoitteita, niin hallituksella pitääkin olla, mutta tosiasia on se, että mitään saantoa ei ole näköpiirissä, ei minkäänlaista. Kaikki ne lupaukset, mitä tähän mennessä on saatu, ovat sellaisia, jotka kuuluvat Suomelle automaattisesti.

Sen lisäksi toistan kysymykseni valtiovarainministerille: mitä järkeä oli tehdä kansallisia leikkauksia, jotka ovat olleet sellaisia, että jos laitat 30 kansallista rahaa, saat siihen 30 samaa rahaa Brysselistä? [Puhemies: Nyt on minuutti mennyt!] Arvoisa puhemies, silloin valtiovarainministeriö on tehnyt ratkaisun, että Brysselistä rahat lähetetään mieluummin jonnekin muualle kuin Suomeen. Haluaisin tähän vastauksen.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ottaako Essayah? — Olkaa hyvä

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Nyt arvelen, että kysyjä viittaa tässä näihin maaseudun kehittämisrahoihin. Uskon, että entisenä valtiovarainministerinä ymmärrätte tuota budjettikirjaa ehkä keskimääräistä kansanedustajaa vielä paremmin. On aivan selvä, että olemme pystyneet hoitamaan nimenomaisesti nämä maaseudun kehittämisrahat sillä tavalla, että lisätalousarvio kakkosessa [Anne Kalmari: Että leikattiin viljelijöiden tuista!] käytimme näitä siirtymäajan rahoja, joilla pystymme varmistamaan sen, että joka ikinen sentti, mikä sieltä Brysselistä on meille tuleva, myöskin tulee. Eli tämä hoidettiin tällä tavalla hienosti maaliin.

Arvoisa puhemies! Minun on pakko siteerata lausetta: ”Meidät ajaisi vain pahempaan tilaan, jos olisimme yhteisen elvytysratkaisun ulkopuolella.” Kuka sanoi näin? Sen sanoi valtiovarainministeri Annika Saarikko 28.1.2021, [Välihuutoja] joten ihmettelen kyllä kovasti tätä keskustan linjaa tässä kysymyksessä.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja vielä ministeri Adlercreutz, jos haluatte käyttää puheenvuoron.

Hallituksella on kielteinen linja sille, että RRF:n kaltaista välinettä tulisi vastaan uudelleen. Mutta on ihan selvä, että vaikka Ukrainan kohdalla vaihtoehtoja ei kannata sulkea pois, kannattaa olla tietoinen myös nykytilasta. Monivuotisen rahoituskehyksen välitarkastuksessa [Anne Kalmari: Mikä on linja?] sovittiin 50 miljardin Ukraina-välineestä, [Välihuutoja] josta itse asiassa komissio lainaa 33 miljardia, eli siinä on jo sinänsä lainakomponentti käytössä.

Mitä tulee tähän koheesiopolitiikkaan, Elisa Ferreira on täällä käynnin jälkeen itse tätä itäisen raja-alueen huomioon ottamista nostanut toistuvasti esille, eli kyllä näiltä osin voidaan sanoa, että Suomen viesti on mennyt hyvinkin komissioon asti perille. On tarkan vaikuttamisen paikka, että saadaan tämä myöskin sitten tulevan komission työohjelmaan linjaukseksi.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja sitten suuren valiokunnan puheenjohtaja Autto, olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Uskon, että naurismaan aidatkin nauravat tälle keskustan esittämälle kritiikille, koska nykyisen hallituksen EU-politiikkahan on ollut valtava menestys Suomen kannalta. [Hälinää] Esimerkiksi yritysvastuudirektiivi saatiin säädettyä juuri Suomen toivomassa muodossa, Suomelle haitallinen ennallistamisasetus on saatu estettyä, ja jos ajatellaan vaikka, kuinka Suomen aloitteesta EIP pystyy nyt tukemaan puolustusteollisia investointeja, niin nämä kaikkihan ovat valtavia menestyksiä Suomen EU-vaikuttamisessa.

Arvoisa rouva puhemies! Luen nyt täältä suuren valiokunnan lausunnosta: ”Suuri valiokunta katsoo, että elpymisväline oli poikkeuksellinen ja kertaluontoinen ratkaisu. Suuri valiokunta ei hyväksy vastaavanlaisen järjestelyn toistamista tai muuttamista pysyväisluontoiseksi.” Ja kysyn valtiovarainministeriltä: onhan varmaa, että toisin kuin silloin, kun keskustalla oli valtiovarainministerin salkku, nyt Suomi ei Ecofinissä tai euroryhmässä ole myötäilemässä mitään yhteisvelkaratkaisuja? [Välihuutoja]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin, ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja luki sieltä hyvin selvää tekstiä, joka taisi myös olla juuri näitä eduskunnan hyväksymiä lausumia viime kaudelta, joita salin joiltakin puolilta kannatettiin erityisen paljon, kun vastustettiin tämän paketin läpiviemistä. Yksi sellainen varoitus, jota silloin paljon salissa käytettiin, oli se, että avataan tämä tie vain kerran, ja varoitettiin, mitä sitten tulee tapahtumaan. Valitettavasti nyt me olemme juuri siinä tilanteessa. [Annika Saarikon välihuuto — Antti Kaikkosen välihuuto] Kyllä, meille EU:ssa erityisesti eteläisistä jäsenmaista, toisaalta jostakin komission suunnalta, kyllä, esitetään erilaisia EU-tason instrumentteja ja yhteisvelkapaketteja mitä erikoisimpiin tavoitteisiin, esimerkiksi kilpailukykyyn tai investointikuoppaan. Me olemme takamatkalla suhteessa Yhdysvaltoihin, mutta sitä ei korjata lisäämällä julkista, veronmaksajan rahaa vaan mobilisoimalla yksityistä rahoitusta ja kehittämällä pääomamarkkinaunionia, kuten tämä hallitus ajaa. [Puhemies koputtaa] Nämä suuren valiokunnan kirjaukset ovat hyvin selkeitä ja yksinkertaisia.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja vielä edustaja Malm.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tässä nyt itäisen Suomen osalta tulee sellainen olo, että hallituksella ei nyt ole se ajoneuvo hallinnassa. Välillä painetaan kaasu pohjassa kohti leikkauksia ja sitten painetaan jarrua niin, että sakset sinkoilevat ohjaamossa.

Eilen uutisoitiin itäisen Suomen nuorista, joista yli 60 prosenttia on kotiseuturakkaita. He haluaisivat asua omalla alueellaan, opiskella siellä, jäädä sinne, käydä töissä. Sen sijaan, että hallitus pystyisi tekemään mitään konkreettisia tekoja Itä-Suomen eteen, täällä puhutaan juhlapuheita strategiasta, mutta ei kuulu edes sinne toiselle asteelle niitä signaaleja, että se opiskelu olisi mahdollista, vaan ammattikouluopiskelijoiltakin leikataan. Miten te, arvoisa hallitus, aiotte turvata Itä-Suomen nuorten tulevaisuudennäkymän, vai onko teidän tarkoitus saada kaikki muuttamaan kaupunkikeskuksiin?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Multala.

Arvoisa puhemies! En tiedä, edustaja, on varmaan hyvä kerrata, koska nyt nimenomaan puhutaan korkeakoulupolitiikasta paljon siinä, [Niina Malm: Toisesta asteesta!] miten nuoret haluavat jäädä omalle alueelleen. — Mutta vastaan itse korkeakoulupolitiikasta ja vastaan tähän kysymykseen. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Itä-Suomen yliopisto haki ja sai merkittävän määrän, esimerkiksi tohtorikoulutukseen 70 paikkaa, 17,8 miljoonaa euroa. Samoin aloituspaikoista kohdentui merkittävä määrä... [Hälinää] — Arvoisa puhemies, on vaikea vastata, [Puhemies koputtaa] kun ei kuule omaa ääntään. [Puhemies: Nyt kannattaa kuunnella!] — Yliopistojen aloituspaikoista, korkeakoulujen aloituspaikoista myönnettiin myös merkittävä määrä Itä-Suomen alueelle, niin sinne pohjoisempaan Itä-Suomeen kuin LUTiin Lappeenrantaan. Sitten vielä voin nostaa tämän EuroHPC-hankkeen, joka sijaitsee Kajaanissa. Sinne on panostettu. Kun konkreettisia tekoja kysyttiin, niin tässä on konkreettisia tekoja. Hallitus varautuu myös Lumin jatkoon, se on 250 miljoonan euron investointi Suomelta. [Oikealta: Mahtavaa!]

Arvoisa puhemies! Ministeri Mykkänen, te olette puolustanut kaivosteollisuuden lisäämistä Suomessa sillä, että meillä se tehdään puhtaammin kuin muualla. No tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa kaivosteollisuuden sääntely on paljon tiukempaa. Meillä itse asiassa säädellään kaatopaikkojakin tiukemmin kuin kaivoksia. Suomessa tarvitaan tiukempia rajoja kaivosjätteille ja jätevesille. Tarvitaan kunnon kaivosvero, koska nyt hyödyt valuvat kansainvälisille kaivosyhtiöille. [Petri Huru: Miksi näitä ei tullut viime kaudella?]

Arvon hallitus, kannoitte eilen huolta vanhojen metsien osalta yksityisten metsänomistajien eduista. Missä on teidän huolenne yksityisten maanomistajien eduista, kun kaivosvarauksia tehdään? Ministeri Mykkänen, eilisessä keskustelussa te toitte esiin, että olette valmis vakaasti harkitsemaan kaivoksen rakentamista kaksinkertaisesti suojellulle Viiankiaavalle? Haluan kysyä nyt: oletteko todella edistämässä kaivoksia Viiankiaavan alueelle ja valmis [Puhemies koputtaa] ottamaan sen riskin, että suojeltu luonto vahingoittuu? [Perussuomalaisten ryhmästä: Hei vihreä siirtymä!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin sinänsä Suomessa on uudessa kaivoslaissa säädetty kunnalle monopoli kaavoituksella päättää kaivoksen sijainnista ja sitä kautta paikalliselle yhteisölle katsoa, onko se kokonaisedun mukaista vai ei. Toiseksi, kaivosveroa on sinänsä tämän hallituksen päätöksin myös maltillisesti nostettu. Tietysti pääosa eduista tulee taloudelle ja myös itse asiassa louhimismaksun osalta sille paikallisyhteisölle.

Mitä tulee Viiankiaapaan, niin ensinnäkin todettakoon, että mikäli hanke siis Sodankylän Viiankiaavan alueella maan alle rakennettavaksi kaivokseksi etenee, niin se tulee todennäköisesti edellyttämään valtioneuvoston päätöstä. Ja jos sellainen kysymys tulee harkittavaksi, niin siinä vaiheessa punnitaan rauhallisesti ja huolellisesti hyödyt ja haitat, kuten muissakin maissa Euroopassa tämmöisissä tapauksessa on tehty. Sinänsä kun keskustelua ja pelottelua asialla tehdään, niin sen totean, että kyse ei ole hankkeesta, jossa rakennettaisiin avolouhos suojellulle suolle. Kyse ei ole edes hankkeesta, [Puhemies koputtaa] jossa rakennettaisiin suon keskuksen alle jotain, vaan hankkeesta, joka tulisi koskemaan satojen metrien syvyydessä suon reunaa, ja kysymys on silloin [Puhemies: Aika!] siitä, vaikuttaako se miltä osin suon [Puhemies: Aika!] vesitasapainoon. [Eduskunnasta: Järkevää politiikkaa!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää tästä aiheesta lisäkysymyksiä, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Ja edustaja Harjanne.

Arvoisa puhemies! Kyselytunti kääntyy loppua kohden, ja on hyvä katsoa hetki sinne alkuun taas, jolloin puhuttiin kehnoista talouspäätöksistä peruuttamisesta. Niille antaisi tilaa se, että katsottaisiin, mitä vihreät itse asiassa vinkkasivat kehysriihen alla: haitoille hinta — tehottoman, haitallisen yritystukikentän karsiminen. [Sebastian Tynkkynen: Entä viime hallitus?] Tällaisilla toimilla olisi mahdollista auttaa siinä luontokadon pysäyttämisessä, johon hallitus eilen kirkkain silmin sitoutui tuomatta mitään toimia sen puolesta esiin, vieläkään. [Sanna Antikainen: Ja teillä unohtui viime kaudella, ups!] Kysynkin nyt: löytyisikö hallitukselta rohkeutta tehdä näitä toimia ja ottaa käyttöön sellaisia keinoja, joilla sekä vahvistettaisiin julkista taloutta että parannettaisiin luonnon tilaa, kuten maankäytön muutosmaksu tai kaivosveron korottaminen pois banaanivaltion tasolta?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Onko ministeri Mykkänen? — Mykkäsen sanoin, ja jos ensiksi Mykkänen ja sitten Purra.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin suojellun luonnon määrä Suomessa kasvaa. [Välihuutoja vihreiden ryhmästä] Se kasvaa sekä budjettikirjasta ilmenevillä Metso- ja Helmi-ohjelmilla säästöjen keskelläkin ja erityisesti yritysrahoitteisen luontotyön kautta, johon rakennamme pelisääntöjä ja luomme sille kasvuedellytyksiä, ja kyllä myös vielä erikseen tehtävillä vanhoja metsiä koskevilla päätöksillä.

Mitä tulee sitten kysymykseen näistä erilaisista yritystuista tai haittaveroista, niin niihin toki verojen osalta valtiovarainministeri ottaa paremmin kantaa, mutta sinänsä muistuttaisin, että sellaisia alhaalla roikkuvia helppoja hedelmiä, jotka olisivat satojen miljoonien eurojen kokoisia, ei kyllä helposti löydy. [Inka Hopsu: Kaivosvero on!] Me puhumme silloin siitä, kuinka paljon polttoöljy tulee maksamaan maassa enemmän maanviljelijöille ja koneissa, me puhumme siitä, laitetaanko puunpoltto millä rajuustasolla verolle, jos halutaan satoja miljoonia euroja, ja me puhumme siitä, että teollisuuden sähköistymistä vaikeutetaan poistamalla sieltä vielä nopeammin tukia kuin ne muutenkin ovat poistumassa. Niin että on hieman hankalaa väittää, että jossain olisi sellainen miljardin taikaseinä, joka ilman haittoja toisi rahaa. Jos sellainen on, otan mielelläni vinkkejä vastaan.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Vielä ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Aivan lyhyesti: Yleisesti ottaen tietenkin haittojen verottaminen on huomattavasti järkevämpää kuin hyötyjen verottaminen, ja niin tämä hallitus todellakin toimii. Me esimerkiksi kehysriihessä entisestään kiristimme alkoholiin kohdistuvaa verotusta ja tupakkaverotusta, tuomme nikotiinipussit verolle, ja me korotimme myös kaivosveroa. Toisaalta tiedän, että se, mitä te kutsutte bensapopulismiksi, ei ole tämän hallituksen intresseissä, sillä me näemme, että erityisesti pitkien välimatkojen maassa, [Petri Huru: Haja-asutusalueilla!] jossa polttoaineet muutenkin maksavat paljon, meidän pitää pyrkiä kuitenkin alentamaan niiden hintaa. [Välihuutoja] Edelliseen hallitukseen nähden mehän maltillistamme jakeluvelvoitetta huomattavasti, millä on selkeä vaikutus polttoaineen hintaan, ja myös alennamme useita autoiluun kohdistuvia veroja. [Välihuutoja vasemmalta]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Edustaja Kivelä, Mai.

Arvoisa puhemies! Viiankiaapa kuuluu Euroopan viimeisiin luonnontilaisiin aapasoihin, ja siksi se on syystä suojeltu sekä EU-tasolla että kansallisesti soidensuojeluohjelmalla. [Petri Hurun välihuuto] Tämä kuvastaa sitä, kuinka korvaamattomia luontoarvoja siellä on. No, nyt uhkana on se, että Viiankiaavasta tulee ennakkotapaus. Meidän on kyettävä ymmärtämään, että ilmaston kuumeneminen ja tarve puhdistaa meidän energiajärjestelmä ovat vain yksi osa ekologista kriisiä ja sen ratkaisemista. Toinen osa on tämä lajikato, joka paraikaa kiihtyy. Minimivaatimus on se, että meidän on kyettävä pitämään nämä kaikista arvokkaimmat alueet ihmistoiminnan ulkopuolella.

Vihreään siirtymään liittyy toki paljon taloudellisia mahdollisuuksia, mutta myös tästä luonnonsuojelupuolesta on kyettävä pitämään kiinni. Kysyisin, ministeri Mykkänen: käytättekö te todella teidän arvovaltaanne ympäristön ja luonnon puolustamiseen niin kuin teidän rooliinne kuuluu vai puolustatteko luontoa vain silloin, kun se on kaivosyhtiöiden mielestä ok?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Uskon, että meidän tehtävämme on yhteensovittaa vihreän siirtymän tarpeet mukaan lukien kriittisten mineraalien hankinta — jossa muuten esimerkiksi EU-tasolla yhdessä on todettu, että kriittisten mineraalien hankkimiseen pitää saada nopeampia prosesseja — toisaalta, aivan oikein, niin kuin edustaja Kivelä sanoi, ainutlaatuisen luonnon suojeluun.

Mitä tulee Viiankiaapaan, se punnitaan huolella, jos hakemus tulee. Ja lähtökohta on se, että ne olennaiset suojeluarvot, joiden takia nimenomaan tämä suoalue on Naturaan aikanaan liitetty, pitää pystyä säästämään. Ehkä mittakaavaa kannattaa siinä mielessä ottaa, että helsinkiläisestä perspektiivistä se on valtava alue. Itse asiassa 30 prosenttia Helsingin kaupungin rajojen sisällä olevasta pinta-alasta on tämän Natura-alueen koko.

Kysymys: Jos sinne rajalle, reuna-alueelle, satojen metrin syvyyteen tulee kaivoksen osa, niin kysymys on silloin siitä, tihkuuko sieltä vettä minkä verran, ja tätä täytyy tarkkaan arvioida. Ei ole kysymys siitä, että joku lanaisi suon nurin — pikemminkin päinvastoin, koska ne pienetkin riskit siellä pitää kompensoida [Puhemies koputtaa] suojelemalla, ennallistamalla muualla suoluontoa, jos tällaiseen hankkeeseen mentäisiin. Mutta tätä pitää objektiivisesti katsoa, harkita punnita. Me tarvitsemme myös niitä kriittisiä mineraaleja muun muassa liikenteen sähköistämiseen.

Arvoisa rouva puhemies! Euroopan tapahtumien toimintaympäristön muutosten myötä yhteiskunnassa tarvitaan aiempaa parempaa varautumista, huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä. Kiitos hallitukselle, että olette vieneet tärkeää varautumis- ja huoltovarmuusnäkökulmaa myös Eurooppaan. Varautumista tarvitaan yhteiskunnan eri toimijoiden ja kaikkien kansalaistenkin toimesta.

Suomessa viranomaistyön suunnittelu lähtee olettamasta, että kotitaloudet kykenevät omatoimisesti selviytymään häiriö- ja kriisitilanteissa vähintään 72 tuntia. Kodeissa tähän tarvitaan materiaalisen varautumisen lisäksi tietoja, taitoja ja henkistä kriisinkestävyyttä. Arjen taitojen hallintaa, monipuolista kotitalousosaamista tarvitaan varautumiseen. Mutta onko tätä kotitalousosaamista riittävästi nykyisin? Arjen taitojen, kotitaloustaitojen ja niiden opetuksen vahvistamista tarvitaan. Hallitus panostaa huoltovarmuuteen, mutta kysyisin: miten hallitus pyrkii vahvistamaan kansalaisten, kotitalouksien varautumistaitoja ja kriisinkestävyyttä tässä muuttuvassa ajassa?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Rantanen.

Arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisesta kysymyksestä edustaja Tanukselle.

Tämä on äärimmäisen tärkeä asia tällä hetkellä, kun niin meidän täällä Suomessa kuin koko Euroopassakin tulee varautua kaikkeen, myös uudenlaisiin uhkiin, jotka ovat meillekin tässä tulleet jo tutuiksi. On aivan selvää, että viranomaisille kuuluu valmius ja varautuminen, ja sitä työtä luonnollisesti nyt tehdään niin meillä kotimaassa kuin myöskin EU-tasolla muun muassa sen kautta, että Suomi on tehnyt aloitteen tästä varautumisunionista. Tämäkin on hyvä huomata, että jokaisen jäsenmaan täytyy lähtökohtaisesti itse varautua, mutta myös unionin tasolta on varmasti saatavilla hyötyä.

Mutta sitten lisäksi tähän, että vaikka viranomaiset, vaikka meidän valtio, kunnat — siis viranomaiset — varautuvat, on äärimmäisen tärkeätä, että myös kansalaiset ovat varautuneita, koska silloin kun tulee kriisi, niin kaikkien luokse ei välttämättä viranomaisia riitä. Ja tätä työtä tehdään nyt sisäministeriössä muun muassa siten, että omavarautumisen kampanjat ovat lähdössä käyntiin. On pyritty myöskin tunnistamaan sellaisia väestöryhmiä, joille tämä asia on vieraampi, ja siltä osin ollaan hyödynnetty muun muassa näitten someinfluenssereiden [Puhemies koputtaa] panosta tähän.