Suullinen kysymys sulkutoimista poikkeusoloissa (Mari Rantanen ps) | Suullinen kysymys hybridistrategian ja viestinnän selkeyttämisestä (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys koulujen tukipalveluista koronakriisin jälkeen (Kim Berg sd) | Suullinen kysymys koronarokotuksista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys suunnitelmasta koronakriisin jälkeiseen aikaan (Tuomas Kettunen kesk) | Suullinen kysymys lähityötä tekevien suojaamisesta (Anna Kontula vas) | Suullinen kysymys oppilashuollon resursseista (Outi Alanko-Kahiluoto vihr) | Suullinen kysymys lapsiin ja nuoriin kohdistuvista rajoituksista (Sandra Bergqvist r) | Suullinen kysymys terveydenhuollon yhtiöiden toiminnan turvaamisesta (Pauli Kiuru kok) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Hallitus on tänään pitänyt tiedotustilaisuuden, jossa se on kertonut koronarajoitusten tiukentamisesta sekä poikkeusolojen julistamisesta. Tätä toimenpidettä on perusteltu muuntoviruksella sekä teho-osastojen kuormituksella, joka erityisesti HUS-alueella on ollut suurta. Nyt kuitenkin nämä niin kutsutut sulkutoimet ovat tulossa voimaan vasta 8.3., noin puolentoista viikon kuluttua. Voisitteko kertoa nyt, arvoisa pääministerin sijainen, kansalaisille, mistä on kysymys, jos tänään todetaan hätätila ja puolentoista viikon päästä vasta ryhdytään näihin sulkutoimiin?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! On tärkeää käydä yhdessä läpi tämä aikataulutus. Ensinnäkin tuo ajatus 8.3. alkavasta sulunomaisesta tilasta Suomessa koskee nyt sitä ravintoloiden kolmen viikon kiinnioloajanjaksoa. Samassa yhteydessä hallituksen näkemys on, että etäopetukseen siirtyisivät yläkoululaiset, toinen aste ja korkeakoulut. Kaikki muut, tänäänkin julkisuudessa mainitut toimet, kokoontumisrajoitukset tai julkiseen liikenteeseen liittyvät rajoitukset, voidaan alueviranomaisten päätöksellä laittaa toimeen niin pian kuin mahdollista. Miksi ravintoloiden osalta voidaan toimia vasta 8.3.? Tämä perustuu keskusteluun eduskunnan johdon kanssa siitä, millä aikataululla on mahdollisuus tuo lainsäädäntö tämän talon läpi viedä niin, että se huolellisesti ja perusteellisesti valiokunnissa ja tässä salissa käsitellään.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Rantanen, Mari.

Arvoisa puhemies! Tässä kun ministeri Saarikko otti esiin nämä ravintolarajoitukset, niin onko teillä tarkoitus niputtaa nämä kaikki ravintolat nyt tässä yhteydessä yhteen, vai onko tarkoitus se, että kenties yökerhot, baarit ja ruokaravintolat erotetaan toisistaan? Jos olette päätymässä siihen, että kaikki ravintolat menevät kategorisesti kiinni kolmeksi viikoksi, niin onko teillä tarkoitus nyt kytkeä kenties tähän tämmöiseen take away -ruoan hakuun myöskin tämä alkoholin ulosmyynti, joka osaltaan voisi helpottaa ravintolayrittäjien asemaa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Meillä on faktakäsitystä siitä, että ravintolat valitettavasti ovat yksi sellainen kohde, jossa koronavirus on tässä maassa, niin kuin maailmallakin, levinnyt. Näitä paikkoja on toki myös muita, ja keskeisin päätös koronarajoitusten osalta tähän mennessä on tehty koskien maan ulkorajoja, jotka niin ikään olivat iso riski taudin leviämisen näkökulmasta.

Ravintoloiden rajoittamiseen valmistellaan lainsäädäntöä aukioloaikojen ja anniskelujen osalta tiukentavasti. Se tuodaan eduskuntaan niin ikään mahdollisimman pian, mutta tämä kolmen viikon sulkua koskeva lainsäädäntö on tismalleen samankaltainen kuin se, minkä eduskunta sai viime vuonna käsiteltäväksi, ja siinä kaikkia ravintoloita lähtökohtaisesti kohdellaan samanarvoisesti. Esitys pitää sisällään, niin kuin viime vuonnakin vastaavassa tilanteessa — korona jatkuu nyt toista kevättä keskuudessamme — mahdollisuuden niin kutsuttuun take awayhin eli noutoruokamahdollisuuden.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Halla-aho.

Kiitoksia, rouva puhemies! Koronakriisissä on nähty sama mielenkiintoinen ilmiö kuin muutama vuosi sitten, kun terrori-iskut koettelivat Eurooppaa, nimittäin se, että jostakin syystä EU:ssa on helpompaa rajoittaa liikkumista ja olemista jäsenmaiden sisällä kuin liikkumista rajojen yli. Betoniporsaita ja piikkilankaa sai huoletta vetää julkisille paikoille, mutta jos samaa tehtiin sisärajoilla, komissiolta tuli hyvin helposti noottia ja valitusta vapaan liikkumisen rajoittamisesta. Näin on nytkin.

Hallitusta on kiitettävä siitä, että rajaturvallisuuden suhteen on viimein ryhdytty toimiin komission jyrähtelyistä huolimatta. Kansallisten koronatoimien hyöty on hyvin rajallinen, jos tartuntoja ja virusmutaatioita tulee samaan aikaan rajojen yli esteettä. Kysyisin: miten hallitus aikoo torjua taudin leviämistä naapurimaista myös työmatkaliikenteen ja muun niin sanotun välttämättömän liikenteen mukana?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksestä.

Euroopan unionin mittakaavassa Suomen rajapolitiikka ja jo kohta vuoden ajan tehdyt päätökset ovat olleet itse asiassa tiukimmasta päästä. Suomi on tietysti liittynyt Schengenin vapaan liikkuvuuden alueeseen, ja siellä ajatus on se, että ihmiset, tavarat, palvelut liikkuvat kätevämmin, ja Schengeniä ollaan tällä hetkellä kehittämässä myös paremmin vastaamaan tällaisiin kansainvälisiin kriisitilanteisiin.

Se, mitä hallitus lisäksi on tehnyt, on se, että on pyrkinyt jatkuvasti lisäämään niitä terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat ennen kaikkea ministeri Kiurun puolella ja kun-tien ja aluehallintoviranomaisten alaisuudessa, että saadaan rajoille lisää ihmisiä, jotka voivat tehdä sitä testausta, että jokainen maahantulija testataan, ja sen lisäksi lisää ihmisiä, jotka voivat asettaa ihmisiä karanteeneihin. Tätä kaikkea tarvitaan, mutta yksikään maa tässä maailmassa ei ole ollut valmiina sellaisten testausmäärien nostamisiin, mitä tämän kriisin aikana on jouduttu tekemään, ja nyt pakkotestausmalli on [Puhemies koputtaa] vähitellen tulossa käyttöön.

Puhemies Anu Vehviläinen

Haluan todeta, että tästä samasta aiheesta, korona-aiheesta, on tehty lukuisa joukko kysymyksiä, joten tulemme käyttämään tästä kyselytunnista suurimman osan koronan käsittelyyn. — Ja seuraava puheenvuoro, edustaja Juuso.

Arvoisa puhemies! [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]

Arvoisa puhemies! Vajaa vuosi sitten perussuomalaiset ihmettelivät täällä, miksi lentoasemilla ei ollut testausta ulkomailta Suomeen tuleville kansalaisille. Silloin ymmärrettiin, että testauskapasiteettia oli vähän, ja jostain syystä sitten, kun testauskapasiteetti kuitenkin lisääntyi tässä koko ajan, ei edelleenkään ei lähdetty siihen, että oltaisiin tehty nämä tes-taukset pakollisiksi. Meillä on tälläkin hetkellä voimassa tartuntatautilain 16 §, joka käsittääkseni antaa aveille mahdollisuuden pakollisiin terveystarkastuksiin rajalla. Mikäli nämä rajatarkastukset olisi otettu käyttöön jo paljon aikaisemmin, meidän ei tarvitsisi rajoittaa toimintoja sillä tavalla kuin nytten. Minusta hallitus on nukkunut ruususenunta. Miksi ihmeessä te ette ole tuoneet tätä esitystä pakollisista rajatarkastuksista ja terveystarkastuksista aikaisemmin?

Puhemies Anu Vehviläinen

Nyt jäi taas mikrofoni pois päältä. Voitteko avata?

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Terveysturvallisuus toimii täydellisesti silloin, jos olemme tilanteessa, että rajojen volyymi on sen kaltainen, että me pystymme aidosti nämä kaikki ihmiset testaamaan. Ja ensimmäistä kertaa, toisin kuin edustaja Juuso antoi ymmärtää, me olemme hallituksena tehneet tämän muuntoviruksen johdosta todella kovan ratkaisun, eli tämä rajavolyymi on laskettu sille tasolle, että vain aivan välttämättömin liikenne tosiasiassa tulee läpi. Se on iso kysymys yhteiskunnan kannalta, mutta se on tehty terveysturvallisuuden mahdollistamiseksi rajoilla ja tämä testaus on ulotettu kaikille rajoille.

Olen itse elokuussa jo ottanut esille tämän rajaturvallisuuskokonaisuuden, ja sitä on riskiperustaisesti laajennettu jo silloin nimenomaan siltä pohjalta, mitä eduskunnassa on toivottu ja haluttu, ja itse olen ollut tässä etulinjassa vaatimassa näitä vahvoja toimia. Se, mikä tässä on tärkeää, on se, että avi on eilen tehnyt lopulta sen kauan odotetun päätöksen, johon heitä on ohjattu nämä ajat, [Puhemies koputtaa] että pakkotestaus tulee kaikille Suomen rajoille käyttöön, ja siitä ei enää voi rajoilla missään [Puhemies koputtaa] olosuhteissa kieltäytyä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Muistutan jälleen minuutin puheenvuoroista sekä ministereiltä että edustajilta. — Seuraavaksi edustaja Tavio.

Rouva puhemies! Koronaeristäytyminen ja rajoitustoimet ovat varmasti kansanterveydessä jollain aikavälillä näkyvä haitta. Kysyisin sitä, että nyt kun liikuntapaikkoja suljetaan, niin mitä tulee tilalle. Minua huolestuttaa varsinkin, kun nuorten harrastamismahdollisuuksia kavennetaan, nuoret eivät liiku. Tästä liikkumattomuudesta seuraa kaikille ikäryhmille varmasti fyysistä haittaa, fyysisiä ongelmia, mutta näistä seuraa myös mielenterveysongelmia, siitä eristäytymisestä, liikkumattomuudesta. Haluaisin hallitukselta tähän selvennystä, miten te oikein laitatte ihmiset liikkumaan nyt Suomessa, mitä te oikeasti teette menetettyjen liikuntamahdollisuuksien tilalle. Ja kysyisin: miten te arvioitte näiden rajoituksien hyödyt ja haitat, niin että haitat eivät siis muodostu käytännössä hyötyjä suuremmiksi?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kaikkia eduskuntapuolueita hallituksen puolesta kiittää hyvästä yhteisestä keskustelusta tänään, jossa hallitus halusi informoida suunnitelmistaan koko eduskuntaa, kaikkia sen puolueita ja myös antaa oppositiopuolueille mahdollisuuden niille samoille koronatilanteeseen liittyville kysymyksille.

Tämä aihepiiri on valtavan tärkeä. Koronarajoitusten oikea-aikaisuus, oikeasuhteisuus ja vaikuttavuus ovat kultavaa’alla punnintaa. Sitä ovat tehneet Suomi ja Suomen eduskunta, sitä ovat tehneet kaikki maailman maat. Me olemme tarjonneet taloudellista tukea yrityksille, kulttuurialalle. Me olemme kohdistaneet lisäeuroja sosiaalitoimeen, viimeimmäksi tänään taloudelliset tuet kunnille sosiaalitoimen tukemiseen, toisen asteen koulutuksen helpottamiseen.

Nuorten ja lasten osalta hallituksen kanta on kirkas. Me lähdemme aikuiset ensin ‑ajattelusta, ja se tarkoittaa, että nämä lasten ja nuorten [Puhemies koputtaa] ensinnäkin vain nuoriin yläkouluikäisistä ylöspäin painottuvat rajoitukset [Puhemies koputtaa] harrastusten ja lähikouluopetuksen osalta rajautuvat kolmeen viikkoon.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Orpo.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin oli nyt hyvä kuulla, että jospa tämä pakkotestaus vihdoinkin rajoilla toteutuu: jo oli aikakin, sillä nyt tilanne on kieltämättä hyvin vakava. Tämä virusmuunnos on erilainen koronavirus kuin se, minkä kanssa me olemme olleet aikaisemmin tekemisissä, ja tämä on meidän kaikkien otettava todella vakavasti. Jos tämä kasvu jatkuu myös tautitapauksissa, niin se uhkaa vakavasti meidän tehohoitoamme ja sitä, että ihmiset saavat hyvää hoitoa, jos he sairastuvat koronavirukseen.

Haluan myöskin sanoa kokoomuksen puolesta sen, että tämä ei edelleenkään ole hallitus—oppositio-kysymys, tämä on yhteinen haaste. Tämä on yhteinen haaste, jossa me ponnistelemme. Me odotamme hallitukselta, jolla on valta ja vastuu, johtovastuu tässä, että te tuotte hyviä esityksiä, ja me sitoudumme siihen, että ne nopeasti ja asiallisesti käsitellään eduskunnassa, arvioidaan niiden tarkoituksenmukaisuus ja riittävyys. Viime kädessä on kaikessa kysymys siitä, että me nyt vältämme ylimääräisiä kontakteja, ja vetoankin kaikkiin suomalaisiin, [Puhemies koputtaa] että kontaktit, kaikki ylimääräiset, [Puhemies koputtaa] jätetään pois, ja kysynkin pääministerin sijaiselta: eikö tämä ole se oleellisin asia?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Haluan lausua lämpimät kiitokset oppositiojohtaja Orpolle ja kokoomuksen eduskuntaryhmälle tästä tavasta, millä haluatte tunnistaa tämän haasteen olevan todellakin yhteinen. Niin kuin sanottua, meillä on paljon erilaisia näkemyksiä, meistä varmasti jokainen kansanedustaja on tämän päivän aikana saanut kansalaisten viestejä erilaisista huolista, erilaisia tarkentavia kysymyksiä, ja lupaan osaltani koko hallituksen puolesta, että me teemme parhaamme ja tuomme tänne ajantasaista, hyvää lainsäädäntöä, ja myöskin että viestimme suomalaisille olisi yhteinen.

On juuri näin: virus on erilainen, se leviää aggressiivisemmin, vauhdikkaammin, ja siksi olemme hyvin samanlaisessa tilanteessa kuin missä moni Euroopan maa on ollut jo aikaisemmin. Juuri nyt on toimittava, nyt viimeistään on toimittava, on toimittava myös ennakoidusti. Ja kun olemme viestineet tästä kolmen viikon sulun ajasta Suomessa, niin se on ravintolalainsäädäntöä, se on koulujen siirtymistä etäopetukseen yläkoulusta eteenpäin, [Puhemies koputtaa] mutta se on myös käyttäytymistä kaikilta meiltä, [Puhemies koputtaa] oman arjen muutosta siksi ajaksi vähintään — ja varmasti, valitettavasti, myös sen jälkeen.

Puhemies Anu Vehviläinen

Aika! Edustaja Laiho.

Arvoisa puhemies! Korona on tullut rajojen yli Suomeen riittämättömien rajatoimien takia, ja sen takia aikaisemmin on jouduttu laittamaan lapset ja nuoret etäkouluun ja myöskin rajoittamaan harrastuksia, ja nyt taas he joutuvat tähän asemaan. Haluaisinkin kysyä: millä tavalla te tulette nyt varmistamaan sen, että lapset ja nuoret saavat sen riittävän tuen, mitä he tarvitsevat etäkouluaikana? Useat kunnat ovat ottaneet kouluterveydenhoitajia rokotustoimintaan, koska ei ole yksityisiltä hankittu niitä rokotuspalveluita. Nyt tarvittaisiin kaikki kouluterveydenhoitajat pysymään kouluissa tukemassa näitä lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat tukea. Ja kuten olemme nähneet myöskin, nuoret voivat huonosti. Me emme voi ohittaa tätä, emme edes poikkeustilanteessa. Miten tulette antamaan tukea lapsille ja nuorille?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saramo.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on vastannut lasten ja nuorten oppimis- ja hyvinvointivajeeseen monin toimin. Viime keväänä tehtiin massiivinen tukipaketti, jonka myötä varhaiskasvatukseen kohdistettiin 14 miljoonaa, perusopetukseen 70 miljoonaa, lukioon 17 miljoonaa ja ammatilliseen koulutukseen 30 miljoonaa euroa. Näistä tukipaketeista on tullut valtavan hyvää palautetta kentältä, kun on voitu palkata sinne kuntiin, sinne kouluihin aikuisia, jotka ovat pystyneet paikkaamaan näitä oppimisvajeita ja auttamaan myös muunlaisissa ongelmissa.

Mutta on aivan totta, että pelkästään näitä ongelmia korjaamalla tästä ei selvitä vaan pitää päästä mahdollisimman nopeasti siihen tilanteeseen, että kaikki lapset ja nuoret voivat olla lähiopetuksessa. Tähän hallituksen nyt tekemät linjaukset tähtäävät, että tämän sulun jälkeen meillä on niin tiukat rajoitukset aikuisten kontakteille ja jatketaan niitä aikuisten rajoituksia, [Puhemies koputtaa] että lapset ja nuoret voivat elää normaalisti [Puhemies koputtaa] siellä kouluissa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Myös omalta tontiltani haluan sanoa, että me saimme tänään nimenomaan niitä uusia resursseja lisätalousarviossa myöskin lasten ja nuorten palveluihin kohdistaa ja myös viime vuonna saimme lisätalousarviossa aika potin tähän samaan tarkoitukseen.

Mutta halusin vielä kommentoida edustaja Laihon argumenttia siitä, että koronavirus on täällä Suomessa nimenomaan sen takia, että se on päästetty rajojen yli. Tämä on ehkä hiukan suoraviivainen kanta. Totta kai korona tulee sieltä, mistä se on alun perin lähtenyt liikkeelle, ja kaikissa olosuhteissa me tulemme kamppailemaan maailmassa sen kanssa, että koronavirus tulee olemaan silloinkin, kun Suomen kotoperäinen tilanne on parempi. Mutta on muistettava, että meidän haasteenamme on se, että ihmiset, jotka on ohjattu rajoilla karanteeniin, eivät ole karanteenissa pysyneet, ja tämä on vakava kysymys. Esimerkiksi meidän naapurimaassamme Eestissä juuri tällä hetkellä keskustellaan siitä, miksi näiden ihmisten karanteeni ei pidä, koska silloin tämä korona pääsee leviämään. Minä en haluaisi liian yksinkertaisia totuuksia kuitenkaan [Puhemies koputtaa] välittää kansalaisille totuutena.

Arvoisa rouva puhemies! Suomi kulkee jälleen kohti poikkeusoloja. Hallituksen hybridistrategia osoittautui, niin kuin odotettavissakin oli, hankalaksi, eikä sen avulla saatu estettyä koronan toisen aallon tulemista. Lähes vuosi sitten monet meistä vetosivat koronan tukahduttamisstrategian puolesta ja tasavallan presidenttikin ehdotti valtakunnallisen koronanyrkin perustamista.

Parhaan asiantuntemuksen on oltava käytössä myös käytännön toimeenpanon, valtakunnallisten ohjeiden ja viestinnän osalta. Ohjeiden ja viestien on oltava selkeitä. Nyt kansalaisille on ollut epäselvää, mitä eri tahot tarkoittavat ja kenen ohjeita kuunnellaan. Samoin rokotuksesta ja sen etenemisestä on paljon epätietoisuutta. Huoli on yhteinen. Kysyisinkin asianosaisilta ministereiltä: miten hallitus aikoo tehostaa ja selkeyttää pandemian torjunnan strategiaa ja viestintää?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Saanen olla kyllä eri mieltä siitä, onko Suomessa onnistuttu. Ajattelen, että me taidamme olla yksi niistä Euroopan maista, jotka ovat pystyneet tasapainottelemaan tässä vaikeassa tilanteessa, ja haluaisin kyllä puolustaa niitä toimia, joita tuolla terveysviranomaiset ovat aamusta yöhön tehneet. Kyllä tällä on ollut todella paljon vaikuttavuutta. Kun marraskuun puolivälistä alkoi tämä tilanne, siihen puututtiin saman tien. Suvantovaiheessa me... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]

No niin, taisi olla sen verran kovaa asiaa, että haluttiin, että tämä vaiennetaan. — Haluan sanoa, että marraskuun puolivälistä, kun meillä ensimmäinen nousu tapahtui tämän suvantokesän jälkeen, mehän saimme näillä alueellisilla tiukoilla rajoitustoimilla tätä tilannetta hillittyä, me ollaan oltu 60:n ilmaantuvuudessa, kun silloin mentiin yli sadan. Nyt me ollaan tilanteessa, että me näemme, että noin puolitoista viikkoa meillä on mennyt tässä maassa liian kovaa, ja nyt on jo reagoitu. Nimenomaan koko eduskunta antaa täällä tukeansa sille, että tehdään nopeasti jälleen nämä toimet, että tämä ei lähtisi lapasesta.

Ja nyt me nimenomaan toteutamme sitä hybridistrategiaa, siirrämme Suomen tasolle 2 ja otamme jo myöskin sieltä tasolta 3 ravitsemusliikkeitä koskevaa sääntelyä käyttöön, jotta tämä paketti olisi riittävän tiukka ja tehtäisiin tämä sulku niin, että jokainen suomalainen nyt osallistuu ja kolmen viikon päästä sitten päästetään lapset ja nuoret vähän vähemmälle. Sitten me aikuiset jatkamme.

Kyllä tässä on aika paljon tehty.

Puhemies Anu Vehviläinen

No niin, nyt joku laittoi ministerin mikrofonin pois päältä. — Nyt voitte jatkaa.

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Minusta, edustaja Tanus, te olette siinä oikeassa, että tähän koronaan liittyy viestinnällisiä ongelmia. Yritän nyt kuvata, mihin se minusta erityisesti on liittynyt: On varmasti niin, että me olisimme voineet tehdä asioita paremmin, olla vielä suoraviivaisempia ja selkeämpiä, mutta yksi iso osa tätä on se, että me valittiin sellainen toimintatapa ja suunnitelma, että edetään alueellisen tautitilanteen mukaan. Ja se suunnitelma tehtiin erityisesti viime kesän suvantovaiheen jälkeen arvioidaksemme myös sitä, mikä suomalaisten henkinen kantti olisi kestää rajoituksia täysimääräisesti siellä, jossa tautitilanne on hyvä, koska totta kai rajoitukset pitää tehdä heikoimman alueen ehdoilla, sen alueen ehdoilla, jolla menee huonoimmin. Ja se on ollut omiaan lisäämään varmasti sekavuutta: Päijät-Hämeessä näin, Uudellamaalla näin, Länsi-Pohjassa näin. Mutta se on mahdollistanut myös sen, että olemme voineet elää väljempää, normaalimpaa arkea. Ja oli kysymyksessä alue mikä hyvänsä, tautitilanne mikä hyvänsä, suurin haasteemme on se, [Puhemies koputtaa] että vain noudatettu rajoitus merkitsee.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Essayah.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten me kaikki tiedämme, niin meillä on nyt menossa koulujen talvilomaviikot. Hiihtokeskuksiin suuntautuu varmasti paljon matkustajia ja on myöskin jo suuntautunut, ja tämä tietysti altistaa virukselle paitsi näitä matkailijoita itseänsä niin myöskin sitten kyseisen alueen asukkaita. Nämä matkailijat eivät välttämättä lähde hakeutumaan pienistä oireista paikallisiin terveyskeskuksiin tai lääkäriasemille, ja on hyvin huolestuttavaa, että on mahdollista, että nämä tartuntaketjut siellä vain laajenevat ja ei pystytä jäljittämään näitä tartuntoja, kun ihmiset eivät välttämättä edes tiedä, että he ovat viruksen kantajia. Olisiko mahdollista ohjeistaa näitä alueellisia terveysviranomaisia siihen, että siellä voitaisiin järjestää sellaisia paikalla olevia testauspisteitä tai vastaavia, jolloinka voitaisiin varmistaa, että kun nyt eletään niitä kaikkein, voisi sanoa, kriittisimpiä viikkoja, niin tänä aikana tämä tilanne ei pääsisi pahentumaan? Erityinen huoli on esimerkiksi juuri [Puhemies koputtaa] näistä alueista, sanotaan nyt vaikka Lappi ja Itä-Suomi, missä tällä hetkellä on paljon matkailijoita.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Minusta kysymys on erittäin hyvä ja aiheellinen, ja uskallan kai tässä paljastaa, että esititte sen minulle jo tuossa puolitoista tuntia sitten. Kahdesta meidän suurimmasta matkailukeskuksesta vasta toiseen ehdin ottamaan yhteyttä, joten tämä työ on vielä vähän kesken.

Haluan sanoa, että meillä on esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiirissä hyvin pienilläkin paikkakunnilla nyt tämä testaus juuri tämän takia, mutta siinä, että tuotaisiin se vielä vaikka sieltä Kittilän terveysasemalta aivan siihen kylänraitin keskustaan, voisi olla logiikkaa nimenomaan nyt, kun siellä on näin paljon ihmisiä.

Haluan korostaa, että Lapissa on todella paljon suomalaisia tällä hetkellä muilta alueilta, ja siinä, minkä me näemme Lapin ilmaantuvuutena, me näemme vain sen ilmaantuvuuden, joka siinä Lapin väestöpohjassa on sairastuvuutta, ja se menee nyt yli 50:n per 100 000 per kaksi viikkoa — se on hyvin huolestuttavaa. Tämä on leviämässä Lapissa nyt väestöpohjaan, ja sen takia on arvioitu jopa, että kolmannes niistä tartunnoista, jotka siellä ovat, [Puhemies koputtaa] sijoittuu sitten kotipaikkarekisteriin muualle, ja sen takia meidän täytyy ottaa tämä Lapin tilanne vakavasti.

Arvoisa rouva puhemies! OAJ totesi tänään, että koronasulun takia kaikkia opetussuunnitelman tavoitteita ei tulla saavuttamaan ja että oppilaisiin ei välttämättä saada edes yhteyttä etäopetuksen aikana. Rajoitusten vaikutukset näkyvät myös nuorissa sukupolvissa vielä pitkään sen jälkeen, kun virus häviää. Nyt jos koskaan tarvitaan resursseja kouluterveydenhuoltoon sekä kuraattori- että mielenterveyspalveluihin. Opetusministeri Saramo, kuinka hallitus aikoo järjestää kriisin jälkihoidon ja varmistaa kaikille nuorille ympäri Suomen riittävät tukipalvelut kouluissa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saramo.

Kiitos erinomaisesta kysymyksestä.

Arvoisa rouva puhemies! Tällä etäopiskelulla todella on suuria haitallisia vaikutuksia paitsi siihen oppimiseen, niin ihan mielenterveyteen, yleiseen hyvinvointiin, ja sen takia lähdetään siitä, että etäopiskelujaksot pitää pitää niin lyhyinä kuin ikinä mahdollista. Kuitenkin minä tässä aiemmin jo kerroin, että monenlaisia rahoituslähteitä on kunnille annettu, jotta niitä kuoppia saadaan täytettyä. Rahoja on käytetty opettajien palkkaukseen, pienryhmätyöskentelyyn, tukiopetukseen, moneen muuhun. Mutta sitten on tärkeää myös tämä pysyvä tuki. Hallitus antaa mitoituksen ja rahoituksen kunnille koulukuraattoreihin ja koulupsykologeihin. Meillä on monenlaista, esimerkiksi tämä sitouttava kouluyhteistyö, jossa tarkoitus on palkata kouluihin muunlaisia aikuisia, esimerkiksi nuorisotyöntekijöitä, monenlaisia, jotka voivat auttaa sitten näissä kiusaamisongelmissa, kaikenlaisessa työssä, mitä siellä koulussa tehdään, joten valitettavasti tämä ei ilman rahaa [Puhemies koputtaa] hoidu. Mutta me olemme antaneet kunnille, ja olemme antamassa lisää, [Puhemies koputtaa] rahaa, jolla voidaan palkata lisää aikuisia.

[Puhuja ei saa mikrofonia auki]

En saa. [Toinen edustaja auttaa mikrofonin avaamisessa] — No niin.

Joo, naapuri on parempi. — Arvoisa rouva puhemies! Rokotuksia on tullut Suomeen noin 600 000, vähän yli, ja niitä on annettu vain vähän yli 300 000. Mistä tämä johtuu? Onko rokotuksien antamisissa joku ongelma? Mitä tapahtuu sitten, jos niitä rokotuksia tulee vielä enemmän? Onko siihen varauduttu, ja onko se järjestetty jotenkin tulevaisuudessa? Voimmehan toivoa, että joskus rokotuksia tulisi Suomeen vähän enemmän.

Puhemies Anu Vehviläinen

Saatteko mikrofonin laitettua päälle?

Naapuriapu paras apu.

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä on kurjaa, tämä rokotetilanne tällä hetkellä. Näitte varmasti eilen AstraZenecan ilmoitukset, jotka julkisuuteen tulivat. Tällä hetkellä meillä on menossa Eurooppa-neuvosto, jossa pääministeri edustaa Suomea, ja kaikkien päämiesten huulilla on tämä keskustelu, minkä takia nämä EU:n hankkimat rokotteet, jotka meille on sillä jako-osuudella luvattu, joka on tilattu, eivät sitten tule näiltä myyntiluvallisilta valmistajilta: tuotanto-ongelmien vuoksi sekä näiden erien pienuuden vuoksi monista syistä, myöskin siitä syystä, että näitä EU-rokotteita ei ole vain haluttu tässä aikataulussa toteuttaa. Olemme käyneet myös keskustelun siitä, onko niin, että niitä muualle sitten jaetaan tämän alu-een ulkopuolelle.

No, haasteeksi tulee sitten se, pystytäänkö täällä kotimaassa tähän tahtiin. Me olemme korostaneet sitä, että nyt nopeasti on toimittava. Kun rokote-erä tulee maahan, [Puhemies koputtaa] noin satatuhatta viikossa, se laitetaan saman tien. [Puhemies koputtaa] Ja nyt ollaan suurin piirtein siinä tahdissa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt erittäin vaikeita mutta pakollisia päätöksiä koronaepidemian hillitsemiseksi. Ne iskevät moneen, mutta ne on tehty ihmishenkien suojelemiseksi. Me suomalaiset tarvitsemme nyt yksituumaisuutta ja yhteen hiileen puhaltamista taistelussa koronaa vastaan. Meidän on nyt jaksettava, jotta viimeistään kesällä voimme jo hengittää vapaammin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oletko varma?]

Koronarokotukset ovat avainasemassa tästä kriisistä selviämisessä. On oleellisen tärkeää, että saamme Suomessa rokotekattavuutta ylöspäin. Hallitus tekee kaikkensa, että saamme Suomeen entistä enemmän rokotteita, ja paljon on jo tehtykin, sillä Suomi on rokottanut toiseksi eniten kansalaisiaan EU-maista. Se luo uskoa valoisampaan tulevaisuuteen.

Arvoisa puhemies! Koronarajoitukset alkavat jo väsyttää monia. [Puhemies koputtaa] Tarvitsemme näkymää valoisampaan huomiseen, ja siksi kysynkin pääministerin sijaiselta: [Puhemies koputtaa] onko hallitus tehnyt suunnitelmaa polusta [Puhemies: Kysymys! — Oikealta: Ohhoh!] ulos tästä kriisistä? Ja vielä, puhemies, toinen kysymys: onko hallituksella tulevaisuussuunnitelmaa [Puhemies: Aika!] koronan jälkeiseen aikaan?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä viitattiin kesään. Nyt ollaan helmikuun lopulla. Muutama kuukausi aikaa. Mitä kesästä pitäisi ajatella? Kannattaa seurata ja kannattaa toimia kolmen asian puolesta. Niistä ensimmäinen on rokotteet, joissa, aivan kuten ministeri Kiuru sanoi, riittää perattavaa EU-pöydissä siinä, miten ja millä tolalla asiat ovat. Yllättävää kyllä, ikään kuin kansalliseen keskusteluumme vedoten, vähän niin kuin vääristä mielikuvista poiketen Suomessa rokotustilanne on hyvä moneen muuhun EU-maahan verrattuna, mutta kaikkiaan rokotteita on liian vähän. Toinen seurattava asia on tietenkin se, saako tämä tauti myös hyvän kausivaihtelumuodon, niin kuin viime kesänä tapahtui. Ja kolmas seurattava asia, jonka eteen jokainen meistä voi tehdä, on tietysti se, miten paljon nämä nyt voimaan laitettavat tiukemmat rajoitukset merkitsevät suomalaisille, sitoudutaanko niiden noudattamiseen. Jos näissä kolmessa asiassa onnistutaan, [Puhemies koputtaa] kesä todella näyttää valoisammalta, ja suunnitelmat on tehty.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Autto.

Arvoisa rouva puhemies! Kesä todella sillä tavalla näyttää valoisammalta, kun maailmalta tulee uutisia, kuten vaikkapa tämä eilinen uutinen siitä, että Pfizerin koronarokote osoittautui yli miljoonan ihmisen tutkimuksessa 94-prosenttisen tehokkaaksi. Tämä on tietenkin nyt paras käytettävissä oleva tieto siitä, ja se antaa ymmärtää, että kyllä meillä Suomessakin lähimmän puolen vuoden sisällä päästään pois tästä painajaisesta, jonka läpi olemme kansakuntana joutuneet nyt vaeltamaan.

Jatkaisin oikeastaan tässä edellä esitettyyn hyvään kysymykseen: Onko hallituksella nyt tarkoitus tehdä sitten joitain päätöksiä, jotka antavat selviä askelmerkkejä vaikkapa työllisyyden kannalta todella tärkeälle toimialalle matkailulle? Milloin Suomeen pääsee? Mitkä ovat esimerkiksi meidän oman rokotusasteemme raja-arvot tähän kysymykseen, tai miten vaikkapa lähtömaassa pitää olla rokotettuna ihmisiä, jotta Suomeen voi matkustaa? Tämä on esimerkiksi pelkästään Lapissa miljardin euron kysymys. Tuhansien ihmisten toimeentulo on siinä kyseessä, [Puhemies koputtaa] joten tähän toivotaan nyt selviä vastauksia.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu kuvastaa hyvin sitä, että me elämme kahta aikaa: yhtä aikaa valmistaudumme siihen, että esitämme poikkeusoloihin siirtymistä juuri nyt tapahtuvan tilanteen vuoksi, ja samalla valmistaudumme parempaa aikaa kohti.

Muutamia konkreettisia vastauksia edustaja Auton hyvään kysymykseen. Esimerkiksi tapahtuma-alalle, josta viime viikolla täällä käytiin hyvä keskustelu, sen laajalle sektorille on valmisteltu askelmerkit terveysturvalliseen avaamiseen. Sama koskee harrastustoimintaa, jossa erittäin hienosti eri puolilla Suomea on onnistuttu niitä jo noudattamaan vaikkapa lasten harrastuksissa. Ja sitten on laajempi ikään kuin tulevaisuusnäky kaikesta avaamisesta, ikään kuin ulospääsysuunnitelma Suomelle. Sitä niin ikään valmistellaan hallituksen sisällä parhaillaan. Juuri nyt tällä viikolla olemme keskittyneet tietenkin tämän akuutin tilanteen haltuunottoon, mutta lähiviikkoina se tuodaan pöydällemme, ja mielellään käydään siitäkin yhdessä keskustelua. Sellainen suunnitelma pitää olla, ja yksi askel [Puhemies koputtaa] tietysti on puoliväliriihi, kun katsomme talouden tulevaisuutta.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä työpaikat ovat merkittäviä tartuntalähteitä. Viime aikoina on purettu eritoten telakoiden ja rakennustyömaiden koronaryppäitä. Osin näiden alojen korostumista selittää, että niillä on tyypillisesti paljon reissutyöntekijöitä, jotka asuvat ahtaissa tilapäismajoituksissa. Mutta eivät asiat itse työpaikoillakaan kaikkialla ole kunnossa, vaan turvatoimien taso vaihtelee melkoisesti. Eilen uutisoitiin vantaalaisesta rakennustyömaasta, jossa työntekijöitä oli kirjallisesti kehotettu vastaamaan terveysviranomaisten kysymyksiin totuuden vierestä.

Koronasulussakaan ei kaikkea voi sulkea. Satojatuhansia ihmisiä tarvitaan joka päivä pyörittämään yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Kysynkin hallitukselta: millaisin toimin suojataan niitä ihmisiä, jotka eivät voi jäädä etätöihin?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Pekonen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta, että tämä uutinen ohjeesta, johon edustaja Kontula viittaa, todella järkytti minua. Ei ole kenenkään etu, että työntekijöitä kehotetaan valehtelemaan viranomaisille — ei todellakaan kenenkään: ei työntekijän, ei hänen kollegoidensa eikä työnantajankaan etu. Nämä työpaikat, joilla tehdään lähitöitä, ovat todella kriittisissä vaiheissa, ja selvästi kaikki työnantajat eivät ole ottaneet riittävän vakavasti velvollisuuttaan varmistaa, että työ on työntekijöilleen terveellistä ja myöskin turvallista.

Me tulemme nyt selvittämään, onko työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksia mahdollista laajentaa tartuntojen ennaltaehkäisemiseksi työpaikoilla, mutta haluan myöskin muistuttaa, että jo nyt tartuntatautilääkäri voi asettaa karanteeniin kaikki ne henkilöt työpaikoilla, joiden voidaan perustellusti epäillä olevan altistuneita, ja näin saada sitten myöskin [Puhemies koputtaa] tartuntaketjuja siellä työpaikoilla katkaistua.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Reijonen.

Arvoisa rouva puhemies! Korona tulee jättämään ison lommon tähän aikakauteen, mutta se jättää ison lommon myös tulevaisuuteen. Korona vaikuttaa joka kodissa, kaikissa kodeissa. Hallituksella on paljon omia suunnitelmia hallitusohjelmassa. Siellä on muun muassa tämmöinen henkilötunnusuudistus, joka vaikuttaa jokaiseen ihmiseen ja on melko kallis uudistus. Oletteko valmis lykkäämään tätä, koska korona kuitenkin tarvitsee aika paljon rahoitusta? Samoin tämä sote-uudistus on myös aika iso asia, ja sitä aika tiukalla aikataululla nyt yritetään viedä läpi. Oletteko valmis lykkäämään näitä uudistuksia tällä koronan varjolla, että saataisiin sitä rahaa sinne koronaan ennemmin?

Kokisin, että olisi ihan tärkeätä miettiä näitäkin asioita, ja toivoisin, että kun tämmöinen kriisi seuraavan kerran Suomeen tulee, niin heti mietitään, kuka on vastuuministeri. Nythän, kun tämä kriisi tuli, niin meillä ei ollut semmoista vastuuministeriä nimettynä. Ainakin seuraavan kerran, kun tulee joku kriisi, [Puhemies koputtaa] niin toivon, että se nimetään.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Koko maan hallituksella on yleisvastuu Suomesta, ja kyllä jokaiselle asialle on vastuullinen tästä joukosta löytynyt.

Sinänsä kiinnitätte huomiota, edustaja, ihan oikeaan asiaan, että samaan aikaan, kun on hoidettu tätä hyvin vaativaa kriisiä, jossa kukaan meistä ei koskaan ennen ole ollut ja on paljon pitänyt taikoa tyhjästä ratkaisuja ihmisten ja kansakunnan parhaaksi, myös sen talouden parhaaksi, on kaikkea sitä hallitusohjelmassa sovittua kuitenkin yritetty viedä samalla eteenpäin. Ja minä olen hyvin ylpeä siitä, että yhteistyössä eduskunnassa ja eduskunnan kanssa monia suuria uudistuksia on viety eteenpäin, kuten vaikkapa oppivelvollisuusiän pidentämistä tai sitä teidänkin mainitsemaanne sote-uudistusta, jota täällä parhaillaan käsitellään. Luulen, että aika moni, joka on ollut tekemisissä tämän koronan sote-puolen johtamisen kanssa, olisi toivonut sen uudistuksen olevan voimassa jo nyt. Tämän kaiken johtaminen olisi ollut huomattavasti helpompaa — ei 300 kuntaan vaan noin pariinkymmeneen [Puhemies koputtaa] hyvinvointialueeseen, maakuntaan. Uudistus tullaan viemään läpi.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Tuossa aikaisemmin edustaja Tanus kysyi tästä viestinnästä. Kun me oikeasti pysähdymme tähän hetkeen, niin meillä on viisi eri toimijaa tartuntatautilain toteuttajina: kunnat, sairaanhoitopiirit, sitten siellä on avit ja sen lisäksi THL ja sosiaali- ja terveysministeriö. Siinä on aika viisikko jo yksistään. Ja sitten kun otetaan huomioon, että yksistään näitä kuntia ja kuntayhtymiä on 195, 195 toimijaa tässä maassa, niin ei ole mikään ihme, että aika moniäänistä on meno silloin, kun johtovastuu on kentällä, niin kuin se tällä hetkellä on, ja sen takia itse olen sitä mieltä, että suurin virhe tässä ajassa olisi katsoa vähän liian lähelle. Liian lähelle ei tule tällaisessa kriisissä katsoa. Me ollaan opittu tästä kriisistä se, että hampaat irvessä, kuulkaa, siinä 24/7:ssä on löydettävä vielä nekin tunnit, että tämä sote-uudistus saadaan nyt läpi — tämä on näin.

Mitä tulee tähän vastuuministerilogiikkaan, niin on sanottava teille, että minä pidän sitä todella epäinhimillisenä, että ajatellaan, [Puhemies koputtaa] että yksi ihminen vastaisi tästä kriisistä, vaikka minut mielellään vastuuministeriksi mielletäänkin. [Sari Sarkomaa: Entä ne työllisyystoimet?] Semmoisia hartialeveyksiä ei ole kenelläkään.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edelleenkin muistutan tästä minuutin aikarajasta.

Arvoisa puhemies! Nuorten pahoinvointi on koronakriisin aikana kasvanut. Viime maaliskuun jälkeen toisen asteen opiskelijat ovat olleet enemmän etäopetuksessa kuin oppilaitoksissa. Yksinäisyys ja masennus ovat lisääntyneet, kriisin pitkittyminen väsyttää. Helsingissä yli tuhat nuorta keskeytti ammatillisen koulutuksen opintonsa viime vuonna. Opiskelijoiden keskuudessa toivottomuus on lisääntynyt. Kysynkin ministeri Saramolta: Miten hallitus pitää huolta koululaisista ja opiskelijoista tänä vaikeana aikana? Kuinka oppilashuollon voimavarat saadaan riittämään, ja kuinka varmistamme etenkin sen, ettei kaikista heikoimmassa asemassa olevia nuoria jätetä ilman tukea tänä vaikeana aikana?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saramo.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos myös erinomaisesta kysymyksestä. Tänään on itse asiassa hyväksytty valtioneuvoston istunnossa lisätalousarvioesitys, joka tuo ammatilliseen koulutukseen 17,5 miljoonan euron lisätuen, jolla sitten paikataan näitä oppimisaukkoja, joista tässä aiemmin on jo puhuttu, ja pidän kyllä selvänä, valitettavasti, että myös muille koulutusasteille tarvitaan lisää tukea. Aiemmin kerroin tässä jo, mitä viime vuonna päätettiin, ja ne rahat ovat vielä tänä keväänä käytössä, joten sen takia tällä hetkellä sitä työtä pystytään tekemään.

Mutta niin kauan kuin ne nuoret ovat siellä kotona etänä, valitettavasti mikään raha ei riitä, kun heihin ei saada yhteyttä ja ei pystytä sitä apua toimittamaan kunnolla perille. Sen takia tämä hallitus on nyt sitoutunut siihen ja nuorille on lähetetty nyt viesti, että tämän sulun jälkeen löydetään riittävän tiukat toimet aina aikuisille eikä nuoria enää laiteta takaisin sinne etäopetukseen, vaan kaikki pääsevät [Puhemies koputtaa] siihen kouluyhteisöön mukaan.

Arvoisa puhemies! 20-luvun nuorten elämä jää historiaan. Koulu on ollut etäkoulua, kavereiden tapaamista on täytynyt rajoittaa, ja harrastukset ovat paussilla.

Ärade talman! Regeringen meddelade i dag att grundskolans övre årskurser och andra stadiet bör övergå till distansundervisning. Också hobbyverksamheten begränsas. Samtidigt berättade regeringen att efter denna treveckorsperiod är målsättningen att inga restriktioner längre riktas mot barn och unga.

Hallitus kertoi tänään, että tämän kolmen viikon jakson jälkeen tavoitteena on, että rajoituksia ei enää tulla kohdistamaan lapsiin ja nuoriin. Toisin sanoen, jos tulevaisuudessa täytyy tehdä rajoituksia, niin lähtökohtana on se, että ne kohdistuvat vain aikuisiin. Ministerit Saarikko ja Saramo: Miten nuorten tulee suhtautua näihin rajoituksiin? Voimmeko valaa uskoa tulevaan, että jos te nuoret nyt jaksatte sinnitellä vielä tämän kolme viikkoa, niin sen jälkeen arjesta tulee helpompaa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ja ministeri Saramo.

Arvoisa rouva puhemies! Vuosi on todella valtavan pitkä aika nuoren elämässä, ja tässä todella on nyt erilaisia rajoitustoimia ollut jo vuoden ajan. Ja erityisesti todella siellä toisella asteella, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa, niitä on ollut — sen lisäksi, että on tullut vielä harrastusrajoitteita. Tämä hallitus todella on nyt luvannut sen, että nuorten harteille laitettu taakka loppuu tämän sulun jälkeen.

Mutta olen myös tänään viestittänyt sinne paikalliselle tasolle, että ennen kuin tämä sulku alkaa, niin olisi todella tärkeätä toisella asteella vielä palata lähiopetukseen siellä, missä se on mahdollista, koska on todella tärkeää, että kaikki lapset ja nuoret myös tavataan ennen kuin tämä sulku alkaa ja saadaan mahdollisimman hyvä lähtö siihen, että sekä sitä opetusta mutta myös sitten sitä muuta hyvinvointia voidaan vahvistaa. Ja kyllä minä olen myös sitä mieltä, että se tieto siitä, että ne sulut loppuvat tähän, [Puhemies koputtaa] varmasti tuo valoa kaikkien näiden nuorten elämään. [Puhemies koputtaa] Tässä vaiheessa se epätietoisuus on ollut ehkä kaikkein kamalinta.

[Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna — Elina Lepomäki tulee avaamaan Kiurun mikrofonin]

No niin, puolueen varapuheenjohtaja auttaa. Otetaan uudestaan. [Naurua]

Arvoisa puhemies! Pirkanmaalaisen Sydänsairaalan, Tekonivelsairaala Coxan sekä Fimlabin toiminta vaarantuu sote-lakien seurauksena. Hoitotulokset ovat erinomaisia, potilaat ja henkilöstö ovat tyytyväisiä, jonoja ei ole. 18 maakunnan kansanedustajaa puolusti Aamulehdessä Pirkanmaan helmiä ja vaati sote-esityksen muuttamista. Tiistaina pääministeri Marin otti Pirkanmaan sosialidemokraattien mukana kantaa sote-esitykseen. Tiedotteessa vaadittiin yhtiöiden tulevaisuuden turvaamista. Pääministeri käytännössä siis vastustaa kansanedustajana hallituksensa omaa esitystä. [Vasemmalta: Ei todella!] Arvoisa rouva puhemies! Kysyn ministeri Kiurulta: miten hallitus aikoo varmistaa sen, että Sydänsairaalan, Tekonivelsairaala Coxan ja Fimlabin kaltaiset yhtiöt voivat jatkossakin toimia?

Puhemies Anu Vehviläinen

Naapuriapu jälleen paras apu, olkaa hyvä.

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin vaikea asia [Ilkka Kanerva: Miksi?] ja hyvin vaikeaa laittaa minuuttiin. Mutta totean sen, että meidän lähtökohtanamme on se, että me saisimme nämä nimenomaiset hyvät käytännöt säilymään täällä julkisen sektorin toimintana, mutta se pitää tehdä sillä tavalla kuin perustuslakivaliokunta on aikaisemmin linjannut. Ja tältä osin haasteeksi tulee se, millä tavalla nämä yhtiöt ovat sitten julkisen vallan piirissä ja toteuttavat julkista valtaa niillä reunaraameilla, jotka perustuslakivaliokunta on antanut. Tältä osin meidän lähtökohtanamme nimenomaan — ainakin omana lähtökohtanani ja luulen, että koko eduskunnan lähtökohtana — on se, että me saamme aikaan prosessin ja ne reunaraamit niin, että nämä yhtiöiden toiminnat voidaan säilyttää.

Sitten on eri asia se, tarvitseeko tehdä joitakin muutoksia, jotta tämä kaikki on mahdollista. Ja ne muutokset, jotka ehkä joudutaan tekemään, eivät voi olla sitä kokoluokkaa, josta julkisuudessa on peloteltu. Sen sijaan haluan sanoa, että se ei käy, että Sydänsairaala toimisi toisen hyvinvointialueen alueella ja sieltä kalastelisi [Puhemies koputtaa] näitä asiakkaita, koska se vaarantaa viime kädessä tämän alueen toiminnan ja se ei käy. [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat tästä esittää lisäkysymyksen, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Seuraavaksi edustaja Kiuru, Pauli.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä perustuslakiasia liittyy viime vaalikauteen ja niihin lausuntoihin. Nyt on uusi hallituksen esitys. [Vasemmalta: Ei, ei se noin mene!]

Pirkanmaan kansanedustajat ja yhtiöt ovat olleet aktiivisia ongelmien nostamisessa esiin, ja myös Tampereen kaupunki on ollut pormestarinsa Lylyn johdolla aktiivinen. Olette saanut arvokasta informaatiota ja palautetta. Olette kuitenkin jättänyt nämä huolet kuulematta, ja olette tuonut eduskuntaan lakiesityksen, joka vaarantaa Sydänsairaalan, Tekonivelsairaala Coxan ja Fimlabin toiminnan. Tiettävästi ette ole edes vieraillut koskaan näissä yksiköissä. Vierailuanne odotetaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kysyn ministeri Kiurulta: miksi ette kuullut kansanedusta-jien, yhtiöiden ja Tampereen huolestuneita viestejä asiassa vaan toitte eduskuntaan sote-esityksen, jolla toiminta vaarantuu?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Pysähdytäänpäs nyt, edustaja Kiuru, hiukan siihen, minkälaisia väitteitä te äsken totesitte. Te äsken väititte esimerkiksi, että en olisi kuullut, minkälaisia väitteitä tässä on esitetty, ja hakenut niille todellisuuspohjaa. Esimerkiksi luin lauantaina — muistaakseni se oli lauantain, viikonlopun lehti Pirkanmaalla — että oli hyvin suuri huoli siitä, että Fimlabin toiminta kokonaan loppuisi Pirkanmaalla. Olin hyvin järkyttynyt tästä ja soitin Lauri Lylylle, pormestarille, ja kerran toisensa jälkeen kerroin Pirkanmaan edunvalvojille, että näin ei ole tulossa tapahtumaan. Mutta siitä kuitenkin on käyty kuukausia keskustelua, että tämä huhu pitäisi paikkansa, ja jälleen kerran oikaisin tämän tiedon ja teen sen nyt myös tässä: tukipalveluiden osalta tällaista vaaraa ei ole, ja nyt te ette ottanut sitä tässä esiin, joten siltä osin maailmassa tapahtuu hyviä ja merkittäviäkin uudistuksia siinä, että uskotaan sentään se, mitä yritetään tehdä. Me yritämme täällä pitää huolta siitä, [Puhemies koputtaa] että nämä toiminnot voisivat säilyä osana julkista sektoria, [Puhemies koputtaa] ja sillä liikkeellä me olemme.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Ikonen. [Paavo Arhinmäki: Käydäänkö täällä Tampereen pormestarikampanjaa?]

Arvoisa puhemies! Yksi suuri kysymys tietysti tässä hetkessä, kun me olemme kriisin keskellä, on se, onko nyt oikea hetki viedä tällaista massiivista hallinnon uudistusta eteenpäin ja kiinnittää sote-ihmisten työpanos tähän. [Antti Kurvisen välihuuto] Nyt kaikki panos tarvitaan tänne kriisin hoitoon. [Paavo Arhinmäki: Kymmenen vuotta on huudeltu kokoomuksesta sote-uudistusta ja nyt sitä jarrutetaan!]

Mutta kun tässä kysyttiin ja tartuttiin näihin yhtiöihin, niin jatkan siitä.

Miksi tämä uudistus uhkaa näitä yhtiöitä? Siksi, että ne ovat yhtiömuotoisia, ja yksi keskeinen kysymys siellä jatkumisessa on virkalääkärivaatimus. Jatkossa vain virkasuhteessa oleva lääkäri voisi tutkia potilaan, päättää diagnoosista, tehdä hoidontarpeen arvion ja päättää hoitoratkaisuista. Eli jatkossa jokainen yksityisellä toimiva lääkäri tarvitsisi päällystakikseen virassa olevan maakuntalääkärin tekemiä päätöksiä. Tämä jos jokin on puhtaan ideologista, eikä sillä ole mitään tekemistä hyvän ja tehokkaan potilaiden hoitamisen kanssa. Päinvastoin, se luo uuden byrokratian kerroksen.

Arvoisa puhemies! Kysynkin: Mitä järkeä tässä virkalääkäreiden päällystakkimallissa on? [Puhemies koputtaa] Arvoisa hallitus, ettekö te luota lääkäreiden etiikkaan? [Antti Kurvinen: Kokoomus jarruttaa sote-uudistusta aina!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän tämän aluepoliittisen merkityksen, koska tässä pirkanmaalaiset kansanedustajat, molemmat, huolehtivat oman alueensa tärkeistä kysymyksistä, mutta niin kuin totesin jo äsken, Sydänsairaala ei voi vaarantaa toisen hyvinvointialueen kantokykyä sillä, että toimitaan toisen alueella, jos ei siellä haluta, että sinne tulee kutsumattomia vieraita. Tämä on vain yksimerkki tämän keskustelun eri kulmista, jotka ovat tässä Coxa ja Sydänsairaala ‑kysymyksessä esillä.

Yksi kysymys on se, mitä tarkoittaa julkisen vallan käyttö. Me emme lähteneet näihin eriin niin, että me emme olisi kysyneet jälleen kerran uudelleen, ovatko perustuslakivaliokunnan kannat sellaisia, että niitten pohjalta mennään näiden tunnettujen oikeusoppineiden taholta, jotka ovat näitä kantoja käyneet omalta osaltaan kertomassa perustuslakivaliokunnassa. Arvioimme tätä tilannetta myös tämän julkisen vallan käytön näkökulmasta.

Kysymys on siis siitä, että diagnoosin voi kyllä tehdä kuka tahansa lääkäri, niin kuin aina, kun ihminen tulee hoitoon, se tehdään. Kysymys siitä, [Puhemies koputtaa] kuka voi päättää yhteiskunnan resurssien käyttämisestä, Puhemies koputtaa] voidaanko se tehdä muuta kuin julkista valtaa käyttämällä, [Puhemies: Aika!] mistä voi valittaa — tässä tapauksessa on lähdetty siitä, että ei.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Vartiainen.

Arvoisa puhemies! Eihän tässä perustuslaista ole kysymys, se on käynyt asiantuntijoiden lausunnoista kyllä selvästi ilmi, [Paavo Arhinmäki: Suurin perustuslain asiantuntija Vartiainen!] eikä tämä niin vaikea kysymys ole. Huonoksi sääntelyksi sanovat tutkijat sellaista sääntelyä, jossa joudutaan korjaamaan huonojen uudistusten vaikutuksia erilaisilla uusilla säännöillä ja sekamelskalla, ja siitähän tässä nyt on kysymys. Kun havaitsette, millainen tämän sote-uudistuksen seuraus on jossain, missä teillä on omia kannattajia, niin ette te sen kanssa haluakaan elää, ja nyt te sanotte, ministeri Kiuru, että nämä voidaan säilyttää. Ehkä te jonkin kommervenkin keksitte, mutta ymmärrättekö, että te samalla tuhoatte mahdollisuuden kaikilta tulevaisuuden vastaavilta, Sydänsairaalalta, Coxalta, Fimlabilta? Te tuhoatte mahdollisuuden, heikennätte sitä, että tulisi uusia innovatiivisia ratkaisuja toimialalla, joka on tulevaisuuden toimiala. [Puhemies koputtaa] Kysynkin, ministeri Lintilä, miksi olette halukas vaikeuttamaan [Puhemies koputtaa] yhden tulevaisuuden avaintoimialan [Puhemies: Aika!] kehittymistä Suomessa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Sote-kokonaisuus on tietysti kuntatalouden kannalta äärimmäisen tärkeä, ja uskon ja luotan siihen, että pitkään — taitaa olla 15 vuotta, mitä kaikkiaan on sote-uudistusta tehty — tässä tilanteessa on ne eri muodot arvioitu. Totta kai täytyy huomioida myös se, että myös jatkossa voi olla yksityistä toimintaa, ja se on varmasti sellainen, jota täytyy käsitellä vielä tämän sote-käsittelyn aikana.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Lindén.

Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisessa oikeuskäytännössä yhtiö on aina yhtiö riippumatta siitä, ketkä omistavat yhtiön tai onko kysymyksessä esimerkiksi osuuskunta, säätiö, ammatinharjoittaja tai muu — ne rinnastetaan meidän oikeuskäytännössämme niiden saamien etujen ja myös niihin liittyvien riskien kautta toisiinsa. Nyt me olemme tehneet kaikkemme, ja yrityksemme on se, että nämä erinomaiset yhtiöt, nämä julkisen sektorin omistamat yhtiöt, joista nyt erityisesti kokoomus tuntuu pitävän huolta ja joita itse arvostan erittäin suuresti, mutta joita nyt jostain syystä Suomen yrittäjät ovat alkaneet arvostella siitä, että niitä kohdeltaisiin erilaisella tavalla kuin muita yrityksiä, mihin äskeinen edustaja Vartiaisenkin puheenvuoro vähän viittasi... Olemme hakeneet ratkaisun, jossa pienellä julkisen vallan osuudella näiden yhtiöiden sisällä ne aidosti olisivat osa julkista terveydenhuoltojärjestelmää ja voisivat tehdä sitä hyvää, mitä ne tällä hetkellä tekevät. Kysynkin ministeri Kiurulta: onko tämä tulkintani [Puhemies koputtaa] tämän sote-esityksen perusteluista, joista olen sen lukenut, [Puhemies koputtaa] oikea?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Juuri näin, edustaja Lindén on aivan oikeassa, ja olette varmasti harjoitelleet tätä kysymystä jo siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa tämä ratkaisun paikka sitten perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen tulee olemaan. Me joudumme nyt päättämään Suomessa, mitä tarkoittaa se, että hyvinvointialue pitää piuhoja käsissään. Voiko Suomessa olla esimerkiksi semmoista hyvinvointialuetta, joka koko toimintansa ulkoistaisi omalle yhtiölleen, pois sen demokratian piiristä, joka siellä olisi, järjestäisi esimerkiksi nämä palvelut isoissa kokonaisuuksissa monien muiden hyvinvointialueiden kanssa? Me olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa meillä näitä hyvinvointialueita on pitkälti kolmattakymmentä, ja kysymys on siis siitä, onko sellainen hyvinvointialue omavarainen, missä tämä kaikki voitaisiin tehdä. Kyllä me joudumme sitten myös kohtelemaan näitä yrityksiä samalla tavalla, ja haasteeksi tulee sitten siinä tapauksessa se, kallistuvatko nämä merkittävät yhtiöt, jotka Pirkanmaalla toimivat ja joita suuresti arvostan, julkisen sektorin sisään vai julkisen sektorin ulkopuolelle. Minä olisin [Puhemies koputtaa] kallistamassa niitä nimenomaan tähän julkisen sektorin [Puhemies koputtaa] suuntaan.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Vallin.

Arvoisa puhemies! Tätä asiaa yritettiin kysyä maanantaina Tampereen valtuustossa pääministeri, valtuutettu Marinilta, mutta siellä hän ei suostunut kysymykseen vastaamaan, joten kysyn täällä asianomaiselta ministeriltä: Mitä hallitus aikoo sote-uudistukseen liittyen tehdä terveydenhuollon julkisomisteisille huippuyksiköille Coxalle, Sydänsairaalalle ja Fimlabille? Tämähän on kuuma aihe erityisesti Pirkanmaalla. Aiotaanko näiden huippuyksiköiden nykymuotoinen toiminta jotenkin purkaa, pilkkoa tai ajaa alas? [Aki Lindén: Ei ole tarpeen!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Ei ole tarpeen.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Satonen.

Arvoisa puhemies! Kun tässä asiassa nyt on kuullut ministerin vastauksia ja vähän myöskin edustaja Lindénin puheenvuoroa, niin tämä kuulostaa siltä, että kun on käytännössä todettu, että Coxa ja Sydänsairaala toimivat erinomaisesti ja palvelevat potilaita... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]

No niin. — Eli on käytännössä osoitettu, että tämä Coxan ja Sydänsairaalan malli toimii erinomaisesti sekä pirkanmaalaisten potilaiden että myös muiden ympäri Suomea tulevien potilaiden osalta. Erittäin tyytyväistä palautetta tulee kaikkialta. Monet ovat päässeet hoitoon nopeammin, kun ovat tulleet sinne, kuin olisivat päässeet omassa sairaanhoitopiirissään. Tämä toimii siis käytännössä, mutta teidän puheistanne saa sen käsityksen, että tämä ei toimi teoriassa, ja sen takia tätä asiaa pitää nyt tässä veivata. Ja haluan kysyä nyt ihan selkeällä suomella: hoidetaanko tämä asia nyt niin, että Coxa ja Sydänsairaala saavat jatkaa toimintaansa aivan samalla tavalla kuin ne tähänkin asti ovat toimineet ja saadaan se työrauha sekä näiden yksiköiden työntekijöille että ennen kaikkea niille potilaille, jotka ovat huolissaan siitä, saavatko he enää jatkossa yhtä hyviä palveluita kuin ovat tähän asti saaneet?

Puhemies Anu Vehviläinen

Nyt jälleen mikrofoni on pois päältä. Laittakaa mikrofoni päälle, kiitos.

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Otan nyt esimerkiksi tämän Sydänsairaalan. Me olemme tehneet linjauksen siitä, että Suomessa on nyt nämä 21 hyvinvointialuetta ja yksi Helsingin kaupunki, joka palveluita tässä kokonaisuudessa järjestäisi, ja näiden kantokyky on eri alueilla erilainen. Toisella sitä on enemmän kuin toisella. Jos esimerkiksi leikkaustoimintaa on tietyn verran, lonkkaleikkauksia ja esimerkiksi polvileikkauksia, niin tilanne on hauras. Jos tulee toisen hyvinvointialueen toimija, kuten Sydänsairaala, kilpailemaan sinne samalle alueelle samoista lonkka- ja polvileikkauksista, niin se saattaa johtaa siihen, että kohta sillä hyvinvointialueella, missä ihmiset asuvat, ei välttämättä olekaan enää riittävää määrää osaajia, jotka siellä hyvinvointialueella voisivat leikata näitä samoja lonkkia ja polvia.

No, tässä tapauksessa, kun me puhumme Sydänsairaalasta ja sydänsairauksien hoidosta, niin me emme voi tässä esityksessä sallia sitä, että jos tämä hyvinvointialue [Puhemies koputtaa] kokee, että siellä vaarantuu kantokyky ja siellä ei voi toimia, ja tältä osin tämä ehdotus ei ole Tampereen ja muiden toimijoiden mukainen.