Suullinen kysymys budjettiriihestä (Tytti Tuppurainen sd) | Suullinen kysymys budjettiriihestä (Tuomas Kettunen kesk) | Suullinen kysymys budjettiriihestä (Sofia Virta vihr) | Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas) | Suullinen kysymys budjettiriihestä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps) | Suullinen kysymys budjettiriihestä (Otto Andersson r) | Suullinen kysymys metsästyksestä (Timo Vornanen tv) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Suomi on syvissä vaikeuksissa. Työttömyys kasvaa, valtio velkaantuu, konkurssien määrä on ennätyskorkealla. Näiden vaikeuksien edessä ja tässä tilanteessa Suomen istuva oikeistohallitus joutuu käyttämään juuri päättyneessä budjettiriihessään suurimman osan ajasta sen asian käsittelyyn, joka meille kaikille suomalaisille on aivan selvä: jokainen ihminen on saman arvoinen. Näiden vaikeuksien edessä ihmisten pitäisi voida luottaa siihen, että maassa on toimintakykyinen hallitus, hallitus, joka huolehtii Suomen taloudesta, työllisyydestä ja ihmisten hyvinvoinnista. Tämä herättää kysymyksen: onko hallitus toimintakykyinen? [Oikealta: On!] Ministeri Purra, kun nyt pääsitte rasismisopuun, niin jos nyt jatkossa joku kansanedustaja, vaikkapa perussuomalaisten kansanedustaja, puhuu maahanmuuttajista ihmisarvoa alentavasti heikompilaatuisina, [Puhemies koputtaa] tuleeko tästä seuraamuksia, valtiovarainministeri Purra?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Jaha, pääministeri haluaa vastata. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Purra! — Suna Kymäläinen: Ei voi olla totta!]

Arvoisa puhemies! Presidentti Kekkosen syntymästä tuli eilen kuluneeksi 125 vuotta. Mitähän se Kekkonen sanoisi hallituksen menosta tällä viikolla? Ehkä voimasanoin maustetun parahduksen tunareista. Suomi rämpii lamassa ja työttömyydessä, ja hallitus riitelee kaksi päivää siitä, onko jokainen ihminen saman arvoinen.

Puhemies! Kekkonen nimitti hätätilahallituksen, kun maassa oli yli 60 000 työtöntä. Nyt työttömänä on yli viisi kertaa enemmän porukkaa, eli joka kahdeksas on ilman työtä. Vakavinta on, että näkymää paremmasta ei ole. Yhä useammalta uhkaa päinvastoin mennä työpaikka alta.

Nyt etenkin hallituksen pitäisi elää samaa arkea kuin tavalliset ihmiset. Hallituksella on valta ja vastuu. Keskustalle 340 000 ihmisen työttömyys on kansallinen hätätila. Pääministeri, milloin te tulette samaan todellisuuteen suomalaisten kanssa, lopetatte suhdanteiden syyttämisen ja alatte tehdä jotain?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ei suhdannetilanne ole minun keksintöni. Se on realismia. Ukrainassa Venäjän hyökkäyssota neljättä vuotta on totta — joka yö, joka päivä se jatkuu — ja se, että euroalue on ollut erittäin matalan kasvun suhdanteessa, on ulkopuolinen asia, johon me emme hirvittävästi voi vaikuttaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä Kettunen sen tietää!]

Me voimme vaikuttaa kotimaassa päätöksiin. Me olemme tehneet historiallisen paljon talouden kasvuun, kilpailukykyyn ja työllisyyteen liittyviä päätöksiä riihessä. [Keskeltä: Missä tulokset?] Sen sijaan, että keskustelu teidänkin osaltanne viedään muualle, niin kannattaisi, jos puhuu työllisyydestä ja kasvusta, keskittyä niihin asioihin, mitä me todella päätimme, esimerkiksi historialliset veronkevennykset, joilla halutaan, että ihmisille jää enemmän palkkaa käteen.

Sitten vielä sanon lopuksi sen, että ei tämä tilanne ole toivoton. Kesän aikana talous on selkeästi piristynyt ja lähtenyt kasvuun. Siitä on paljon merkkejä. Investointeja on eri puolilla Suomea. Tämä todellakin on kääntymässä, ja nyt on tärkeintä tukea tuota kasvua, myöskin puheenparrella. Ei tämä tilanne ole toivoton. Suomi on hieno maa, meillä on upeita yrityksiä ja meillä on suuria mahdollisuuksia, ja tämä on lähdössä parempaan suuntaan. [Puhemies koputtaa] Tuetaan sitä yhdessä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se, minkä takia me tässä hallituksen toimintakyvyn perään kysymme, on se, että tilanne on todella se, että Suomen velka teidän johdollanne kasvaa EU-maista kaikista nopeiten. [Perussuomalaisten ryhmästä: Onneksi teidän johdolla ei velkaantunut!] Suomen työllisyys on ollut EU-maista kaikista heikointa. Olette viemässä kovaa vauhtia meitä EU:n korkeimman työttömyyden maaksi, ja kun tässäkin budjetissa otatte 11 miljardia euroa tosiasiassa lisää velkaa, niin kysymme, mikä on hallituksen toimintakyky, jos se yli puolet budjettiriihestä käyttää asioiden pohtimiseen, joiden pitäisi olla hyvin yksinkertaisia — että ihmisistä ei puhuta heikkolaatuisina. Ja kun edelleenkään Purra ei suostu vastaamaan, niin kyllähän tämä jättää kysymyksiä.

Mutta mennään nyt siihen budjettiin. Sanoitte, että kaikille tulee veronkevennyksiä. Arvoisa pääministeri: 6 000 euroa tienaava insinööri, 2 000 euroa ansaitseva myyjä — heille ei jää mitään käteen tästä hallituksen kokonaisuudesta. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Mitkä ne semmoiset veronkevennykset ovat, joista nämä ihmiset eivät kostu mitään?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus keventää kauden aikana työn verotusta noin puolellatoista miljardilla eurolla. Hallituksen päätöksillä jokaisen verotus kevenee — hallituksen päätöksillä. Mutta me aloitetaan siitä, mihin me keväällä jäätiin. Tässäkään SDP:n puheenjohtajan puheenvuorossa ei tullut ainuttakaan SDP:n omaa ehdotusta. [Välihuutoja] Ei ainuttakaan omaa ehdotusta eikä näkemystä. Kritisoida saa, sillekin on tilansa ja paikkansa, mutta viimeistään nyt kun syysistuntokauteen mennään, meillä kaikilla on lupa odottaa ja teillä velvollisuus kertoa, mikä on se reilumpi vaihtoehto. [Timo Heinonen: Älkää pidättäkö hengitystä!]

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, vaikka te viittasitte siihen, miten Suomen taloutta hallitus kasvattaa ja suomalaisten tulisi kasvattaa puheenparrella, niin — aikaisempiin rasismikohuihin viitaten — teidän hallituksennehan puhuu teoin. Kun Suomessa leipäjonot kasvavat ja asunnottomuus lisääntyy, on teidän tekonne ollut työntää 27 000 lasta köyhyyteen. Kun Suomessa oppimistulokset laskevat eikä tuottavuus kehity talouskasvua turvaamaan, on teidän hallituksenne teko ollut leikata jopa puoli miljardia koulutuksesta. Kun asiantuntijat varoittavat, että tulevaisuudessa suomalaiset kotimaiset firmat eivät kasva, koska ei ole tekijöitä, on teidän hallituksenne teko vaikeuttaa maahanmuuttoa, syventää tulevaisuuden osaajapulaa. Kun ilmastokriisi etenee, te lisäätte päästöjä. Kun luontokato pahenee, te leikkaatte historiallisen paljon luonnonsuojelusta. Kun ihmiset eivät saa apua ja hoitoa, te pidennätte hoitojonoja, kaadatte rahaa yksityisille. Onko tässä mitään järkeä? Se on varmasti se tunne, mikä monilla suomalaisilla on. Kysynkin, arvon pääministeri, teiltä: voitteko te nyt luvata, että tämä rasismiriihen kaltainen sekoilu loppuu, että te löydätte yhteisymmärryksen sekä siitä, että jokainen tässä maassa on yhtä arvokas, [Puhemies koputtaa] että myös siitä, että talouden suunta ei käänny vain leikkaamalla ja jarruttamalla kasvua [Puhemies koputtaa] vaan niillä kuuluisilla teoilla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tuossa tuli niin paljon kaikenlaisia syytöksiä, ja osa tuntui vähän vääriltäkin, [Sofia Virta: Mikä niistä?] että en edes yritä vastata niihin.

Mutta totean edelleen siis sen, että tämä maa ei kasva millään muulla kuin työllä ja yrittämisellä, ei millään muulla. Siksi hallitus on riihessään tehnyt päätöksiä, joilla suomalaista työtä ja yrittämistä edistetään, kilpailukykyä parannetaan, ihmisille jää enemmän rahaa käteen palkastaan, saadaan investointeja Suomeen. Se on ainut tie, jotta me emme olisi jatkuvassa näivettymisen kierteessä. Jos me katsotaan noita velkalukuja, niin kun me ollaan sopeutettu ennätykselliset, historialliset kymmenen miljardia, niin me ollaan sillä estetty Suomen liukuminen hallitsemattomaan velkakierteeseen. Me saamme näillä sen velkaantumisen kasvun taittumaan, mutta seuraava hallitus ja seuraavat hallitukset joutuvat jatkamaan tätä tiukkuuden linjaa, jotta se julkinen sektori ei uudelleen lähde siihen hallitsemattomaan velkaantumiseen. Ja siksi me tarvitaan Suomeen työpaikkoja, ja kuten kerroin, niitä toimia me tehdään.

Mutta me tarvitaan, kyllä, myöskin panoksia koulutukseen. Siksi OKM:n sektorin loppusumma on jo paljon korkeampi kuin silloin, kun me aloitettiin. Siksi tuotekehitykseen ja innovaatioihin [Puhemies koputtaa] käytetään miljardi euroa julkista rahaa tämän kauden aikana. [Puhemies koputtaa] Siksi perusopetukseen peruskouluissa panostetaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Rasismi on itse asiassa aika erikoinen arvovalinta hallitukselta. Teillä eivät meinaa pysyä nämä mölyt mahassa. Pääministeri Orpo, näytti äsken, että te ette voinut antaa puheenvuoroa Riikka Purralle, koska te pelkäsitte, mitä hän sanoisi. [Naurua oikealta] Siltä se tänne katsomoon näyttää.

Pääministeri, tämä on vakava paikka, että te käytätte tällaisella hetkellä aikanne siihen, että tämä porukka ei pysy aisoissa. Se kertoo tästä hallituksesta todella paljon. Tässä te olette vältelleet edustajien kysymyksiä. Me olemme hyvin huolissamme siitä, että työllisyyskehitys ja kasvu ovat menossa aivan väärään suuntaan, ja te käytätte teidän aikanne tämäntyyppiseen, mihin te olette kaksi päivää saaneet aikaanne kulumaan. Pääministeri, nyt on vakava paikka. Te johdatte tätä maata, ja näyttö ei siltä näytä.

Nyt kysynkin teiltä: Aiotteko te saada työllisyyskehityksen ja kasvun kuntoon, ja aiotteko te todella sumuttaa suomalaisia vielä sillä, että kaikille on tulossa historialliset verojen kevennykset, [Puhemies koputtaa] koska te juuri itse todistitte, että näinhän ei ole? Hallituksen päätöksin kyllä, [Puhemies koputtaa] mutta kaikilla vaikutuksilla ei ole tulossa. Kysynkin: tuleeko kaikille vai ei?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Muistaakseni edellisellä kaudella vastaava riihi taisi kestää kuusi seitsemän päivää. [Välihuutoja]

Me tehtiin päätöksiä. Edellinen hallitus pystyi kasaamaan kokoon, vaikka velkaantuminen oli lähtenyt lujasti liikkeelle, noin 300 miljoonan euron leikkaukset yhteensä. [Juha Mäenpää: Älä unohda Uniperia!] Kymmenen miljardia — me saimme edellisen hallituksen jäljiltä täysin konkurssikypsän Suomen, jota me laitamme kuntoon, mutta se työ alkaa tuottamaan tulosta. Nyt jo nähdään, että työllisyyskehitys on lähtenyt kääntymään parempaan suuntaan. Ensi vuodelle ennustetaan jo selkeästi parempaa työllisyyttä, selkeästi parempaa talouden kasvua. Tämä on kääntymässä. [Timo Harakka: Satatuhatta uutta työpaikkaa?] Katsokaa ennusteita, kuunnelkaa niitä merkkejä, joita eri puolilta Suomea tulee. Meillä on lupa uskoa parempaan. Ilmeisesti ainoat, jotka pelkäävät, että talous ei lähde liikkeelle, olette te.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tahdon nyt huomauttaa pääministerille, että viime kaudella oli Ukrainan sota käynnissä ja sen lisäksi oli korona, mutta ei se ollut kokoomukselle mikään peruste, [Sanna Antikainen: Selittää vain kolmanneksen!] ja me otimme paljon vähemmän velkaa silloin. Kyllähän tämä tällä viikolla ollut budjettiriihi, rasismiriihi, osoittaa sen, että te tulette siirtämään kaikki vaikeat talouden rakenteelliset, isot sopeutuspäätökset seuraavalle hallituskaudelle. Mutta siitä, puhemies, olen pääministerin kanssa samaa mieltä, että vaihtoehtoja pitää kyetä esittämään, ja olen teidän kanssanne siitä samaa mieltä, että SDP:n vaihtoehdot eivät minuakaan oikein vakuuta. Sen sijaan keskusta on esittänyt kymmeniä, itse asiassa yli 50 keinoa, joilla kasvu voitaisiin saada käyntiin ja talouskasvu tuplattua. Me ollaan ehdotettu yhteisöveroreformia, eläkeikää saavuttavien työntekijöitten veroporkkanaa, rakennusalalle veroporkkanaa, pienyritysten yrittäjävähennystä, kattoa päivärahalle ja samalla pakollisten vakuutusmaksujen keventämistä, elintarvikealan vientiedellytysten vahvistamista, kasvavien yritysten rahoituksen saatavuuden parantamista ynnä muuta, ja, pääministeri, hallitus on nauranut keskustan kasvuohjelmalle. [Eduskunnasta: Eikä ihme! — Puhemies koputtaa] Kysyn nyt, kun ollaan näin syvällä suossa: voisitteko te nyt ottaa edes jonkun keskustan keinon käyttöön?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Keskustalla on hyviä keinoja, ja keskustalla on ollut hyviä keinoja. Me ollaan toteutettu työreformia ja ollaan luettu tarkkaan Rukan hankien ajatuksia, kun työmarkkinoita on uudistettu ja sosiaaliturvaa on uudistettu. Jatkakaa samalla linjalla. Sieltä löytyy hyviäkin ajatuksia, millä yrittämiseen ja työntekoon tässä maassa kannustetaan. Kyllä me ollaan tehty koko ajan, mutta kun te ette tunnu niitä lukevan. Nyt juuri kerrottiin, että kun me teimme viime vuonna suurien investointien verotukimallin, niin hakemuksia tuli 54, yhteisarvoltaan yli 20 miljardia. Jos noista osakin lähtee liikkeelle ja toteutuu, se on huikea juttu, kuulkaa, Suomelle. Se voi tarkoittaa kymmeniätuhansia työpaikkoja, rakennusaikaisia työpaikkoja. Kävin Oulussa edustaja Tuppuraisen kanssa vihkimässä Stora Enson yli miljardin euron tehdasta. [Oikealta: Hienoa!] Minä kuulin hienoista investoinneista niin Raahessa, Vaasassa, eri puolilla, missä uskotaan siihen, että Suomi lähtee tässä liikkeelle, ja niitä investointeja tehdään. Ne perustuvat siihen, että me ollaan laitettu kilpailukykyä kuntoon. [Puhemies koputtaa] Ne perustuvat siihen, että me ollaan tehty oikeita asioita, ja niistä meitä myös kiitetään.

Arvoisa puhemies! Oikeistohallituksen farssiksi muuttuneen budjettiriihen suurimpia huijauksia oli niin sanottu rakennusalan vauhdittaminen. Tämä hallitus on jo aiemmilla toimillaan syventänyt rakennusalan ahdinkoa, lisännyt häätöjen määrää ja kääntänyt asunnottomuuden Suomessa kasvuun ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. Se on ollut oikeistohallituksen tietoinen päätös ja kenties tavoitekin.

Nyt kohtuuhintaista asuntotuotantoa ollaan ajamassa alas rajusti ja nopeasti. On arvioitu, että korkotukilainavaltuuksien leikkaaminen johtaa jo ensi vuonna siihen, että kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrä jopa puolittuu verrattuna viime vuoden tasoon. Vuonna 2027 romahdus on vielä rajumpi.

Pääministeri Orpo: miksi miljonäärien ja suuryritysten veronalennukset ovat teille tärkeämpiä kuin se, että jokaisella suomalaisella olisi koti, jossa asua?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Taas väärää informaatiota. Ensinnäkin tänä vuonna, siis meidän hallituksemme päätöksillä, nämä korkotukivaltuudet ovat ennätyskorkealla — siis ennätyskorkealla tänä vuonna — ja nythän me juuri halutaan, että ne rakennushankkeet lähtevät liikkeelle. Ja rakennusalaltakin jälleen hyvä uutinen: he itse sanovat, että pahin alkaa olla takana. Tätä pitää tukea, ja siksi meillä on ennätyskorkeat takausvaltuudet. Ensi vuodelle me lisäsimme sinne 135 miljoonaa, [Vasemmalta: Olitte ensin leikanneet sieltä!] yhteisarvo takausvaltuuksissa 1,135 miljardia. Sen lisäksi takauslainojen myöntövaltuutta, joka on erittäin tärkeä, nostetaan 100:sta 200 miljoonaan.

Eli ensi vuonna nämä meidän välineet ovat lähes samalla tasolla kuin tänä vuonna, joka on ennätyskorkea. Vuonna 27 todella toivotaan jo, että rakennusala olisi lähtenyt liikkeelle ja että yksityinen rakentamistuotanto olisi vauhdissa, mutta me olemme myöskin kirjanneet, että jos vuonna 27 vaaditaan vielä lisätoimia, niin me ollaan valmiita niitä tekemään. Eli teillä oli väärät luvut, väärät tiedot. Huoli pois. [Vasemmalta: Ei! — Oikealta: Ei ole eka kerta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Gebhard, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Joudun nyt vielä palaamaan siihen, mikä tässä on olennaista, eli se, että rasismiin ja ihmisarvoa loukkaavaan puheeseen puuttumisen pitäisi olla täysin itsestäänselvä asia, ei mikään kiemurtelun aihe. Uutiset näistä pelisääntökeskustelun käänteistä tai hallituksen toistuvista rasismikohuista eivät anna hyvää kuvaa hallituksen toimintakyvystä. Pääministeri Orpo, joudun kysymään, jospa viimein saisimme vastauksen: miten hallitus esimerkiksi kykenee hoitamaan huolestuttavaa työttömyystilannetta, köyhyyden lisääntymistä ja tavallisten ihmisten taloudellista ahdinkoa, kun edes omaa hallitusta ei saada toimimaan yhdessä? Miten suomalaiset voivat luottaa siihen, että hallitus saa aikaan mitään muuta kuin kaikista rikkaimpien ihmisten veroalen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomessa ei sallita minkäänlaista rasismia. Ei sallita. Ehkä oli paikallaan käydä keskustelua siitä, mikä sen tiedonannon sisältö oli, varmistaa, että kaikki ymmärtävät samalla tavalla ja että me olemme sitoutuneet. Mutta viesti suomalaisille on: hallituksessa ei suvaita rasismia, emme tee sellaista politiikkaa, emme sellaisia linjauksia. [Vasemmalta: Entäs puheita?]

Ja mitä toimintakykyyn tulee, niin minä palaan edelleen siihen varsinaiseen budjettiin, joka pystyttiin tekemään, kylläkin hyvällä taustavalmistelulla, pitkällä, huolellisella, mutta no, sitten varsinaisessa riihessä noin vuorokaudessa saamaan kasaan poikkeuksellisen hankala budjettikokonaisuus erittäin vaikeassa ja haastavassa tilanteessa. Mutta me pystyimme tekemään niitä päätöksiä. Me pystyimme jälleen tekemään kipeitä sopeutustoimia. Ei niitä mielellään kukaan tee, ja koska kyseessä on nyt jo neljäs kerta, niin jokainen ymmärtää, että se tulee koko ajan vain vaikeammaksi. Minusta tämä on vahva osoitus siitä, että hallitus on päätöksentekokykyinen, [Puhemies koputtaa] sillä se, mikä meitä erityisesti yhdistää, on vastuu Suomesta, Suomen taloudesta ja ihmisten toimeentulosta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Talous on paitsi numeroita myös tunnetta. Suomen julkinen talous on tällä hetkellä niin vaikeissa ongelmissa, että ajattelisin, että politiikasta ja myös budjettiriihien kaltaisista prosesseista tärkein viesti, joka pitäisi suomalaisille välittyä, on luottamuksen lisääminen ja luottamuksen palauttaminen suomalaisille kuluttajille ja yrityksille talouteen. Erityisen huolissani olen siitä, miten suomalaiset nuoret voisivat katsoa nykyistä rohkeammin ja valoisammin mielin tulevaisuutta.

Budjettiriihen tuloksia voidaan arvioida euromääräisesti yksittäisten päätösten osalta, mutta sitten sitä voidaan myös arvioida sen mukaan, minkälainen viesti ja tunne kansalaisille jäi tästä kokonaisuudesta, tästä prosessista, mikä käytiin nytten tulevan vuoden budjetin osalta.

Nyt haluaisin kysyä arvoisalta pääministeriltä: Miten arvioisitte kaiken tämän jälkeen, mikä täälläkin on tullut esille: lisäsikö tämä suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen, omaan talouteen ja suomalaisten yritysten luottamusta tulevaisuuteen? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä lisäsi, hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi teki tärkeän kysymyksen, ja toki mieluummin riihtä olisi viety eteenpäin puhtaasti riihiasioissa, mutta nämä tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen, liittyvät kysymykset ovat myöskin niin tärkeitä kysymyksiä, että varmaan olemme kaikki samaa mieltä siitä, että niistä on hyvä puhua, jotta meillä on sama ymmärrys siitä, miten Suomessa toimitaan.

Mutta sitten jos ajatellaan sitä, mikä se sisältö oikeasti on, kun siihenkin varmasti päästään, ja toivottavasti päästään: Me tullaan syksy käsittelemään meidän budjettiehdotusta täällä eduskunnassa, ja silloin tullaan näkemään niitä positiivisia asioita, mitä budjettiriihen päätökset pitävät sisällään. Me kerroimme 30 miljoonan euron panostuksesta nuorten työllistymisseteliin, tuhannet nuoret voivat päästä tällä työelämään kiinni. Me nostamme äitiyspakkauksen arvoa. Me laitamme rahaa turvakoteihin. Me tehdään paljon asioita, jotka eivät vielä näy, jotka ovat äärettömän tärkeitä asioita suomalaisille, suomalaisille kodeille, suomalaisille perheille. Toivon, että nämä viestit myöskin tulevat välittymään, ja niistä saa myöskin puhua. [Suna Kymäläinen: 27 000 lasta köyhyysrajan alapuolella!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meille poliitikoille se, että pystymme rakentamaan luottamusta tulevaisuuteen, on todella tärkeää, aivan kuten edustaja Lohi täällä totesi. Suomen talous on viimeinkin kääntymässä kasvuun, ja tästä on useita merkkejä nähtävillä. Teollisuuden tilauskirjat täyttyvät, suomalaisten ostovoima vahvistuu, asuntolainoja on nostettu enemmän, ja investointien määrä kasvaa. Kesällä myös kulutus piristyi, mistä kertoo muun muassa korttimaksuliikenteen kasvu. [Antti Kurvinen: Toinen todellisuus!] Ensi vuodelle ennustetaan jopa kahden prosenttiyksikön talouden kasvua. Hallitus on jo toteuttanut merkittäviä uudistuksia työmarkkinoille: verotusta on kevennetty ja luvitusta helpotettu. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, te olette varmasti katsonut näitä lukuja talouden ja budjetin näkökulmasta monelta eri kantilta. Miten teidän mielestänne nyt budjettiriihessä päätetyt uudet toimet vahvistavat edelleen talouskasvua ja yrittäjyyden edellytyksiä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on koko kautensa tehnyt nimenomaan sellaisia uudistuksia, jotka vahvistavat tässä maassa työn, yrittämisen, investointien ja tulevaisuuden talouskasvun edellytyksiä. Me kaikki olemme samaa mieltä siitä, että suhdanne ja maailman myrskyäminen ja ongelmat, joita meillä on, ovat hyvin vakavia, mutta samaan aikaan me olemme kyenneet tekemään merkittäviä uudistuksia esimerkiksi työmarkkinoille.

Tässä budjettiriihessä me jatkamme tätä työtä. Teemme edelleen uudistuksia, esimerkiksi sinne luvituspuolelle, takaamme investointien etenemistä. Mutta ennen kaikkea ne, mitkä haluan tästä budjetista nostaa esille, ovat tietenkin erittäin merkittävät veronalennukset, jotka tämä hallitus tekee ensi kaudelle ja joita jatkaa vielä hallituskautensa loppuun. Paitsi että tämä parantaa ostovoimaa, se tietenkin vaikuttaa myös yrittäjiin, ylipäätänsä koko tähän yhteiskuntaan ja taloutemme toimintaan. Työn verotus kevenee, ja esimerkiksi liikenteen polttoaineissa edelleen tapahtuu kevenemistä, joka vaikuttaa itsessään siellä bensapumpuilla ja ylipäätänsä ostovoimaan. On perintöverotusta, lahjaverotusta [Puhemies koputtaa] ja monia muita tähän liittyviä kokonaisuuksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Hallituksen budjettiriihessä ei tällä kertaa ehkä kuitenkaan olennaisinta ollut se, mitä siellä päätettiin, vaan se, mitä jätettiin päättämättä. Hallitus ei taaskaan päättänyt leikata käytännössä lainkaan ympäristölle haitallisia yritystukia. Sen sijaan, mistä hallitus kyllä leikkaa, on vihreän siirtymän edistämisen tuista ja tki-rahoituksesta. Hallitus ei taaskaan päättänyt hyödyntää käytännössä lainkaan ympäristöveroja, vaikka niillä voidaan samaan aikaan tasapainottaa valtiontaloutta ja ratkaista aikamme isoja ympäristöongelmia. Hallitus ei päättänyt perua asiantuntijoiden lähes yksimielisesti tyrmäämää yhteisöveron alennusta, vaikka se pahentaa velkaantumista tässä maassa olennaisesti. Ja hallitus ei, jälleen kerran, päättänyt perua isoja leikkauksia suomalaisten perusturvasta ja palveluista, vaikka niin kuin olemme tänäänkin kuulleet, ne suistavat tässä maassa 27 000 lasta köyhyyteen. [Vasemmalta: Ei tunnu missään!] Kysyn teiltä, hallitus: miksi näin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelman keskeinen runko on se, että me teemme kahta asiaa samaan aikaan: Me tasapainotamme julkista taloutta ja pyrimme hillitsemään liian nopeaa velkaantumista. Se on haastavaa, se työ on kesken, ja siinä edetään. Siinä me joudumme perkaamaan koko ajan, mistä me voimme supistaa, säästää, ilman ettemme haittaa talouden kasvua ja työllisyyttä. Samaan aikaan me keskitymme siihen, mistä me saamme talouteen kasvua. Me ollaan valittu työn ja yrittämisen verotuksen keventäminen ja yrittämisen edellytysten parantaminen meidän aivan keskeisiksi painopisteiksi, koska vain sillä, että meillä on menestyviä yrityksiä, meillä on ihmisillä työpaikkoja ja palkkatuloja, joista jatkossa jää enemmän käteen.

Totta kai kyse on valinnoista. Nämä ovat meidän hallituksemme selkeitä linjauksia, strategisia valintoja. Muun muassa tki-rahoitus pysyy erittäin, historiallisen korkealla tasolla edelleen. Kyllä meillä on, edustaja Tynkkynen, aivan selkeä politiikan linja. Sille tulee erittäin paljon myös kannustusta ja kiitosta nimenomaan yritysmaailmasta, [Puhemies koputtaa] siitä, että Suomi nähdään jatkossa vakaana yrittämisen ympäristönä, jonne kannattaa investoida.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Haluaisin palata näihin verokevennyksiin, joita te koko ajan mainostatte. Jos ihminen tienaa 1 600—6 000 euroa ja hän joutuu maksamaan työttömyysvakuutusmaksun korotuksen 0,3 prosenttia, niin hänen tulonsa eivät nouse yhtään. Se on vaan fakta. Minä haluaisin nähdä, pääministeri, laskelmat siitä, miten näyttää, että ne nousevat. Jos siihen lasketaan vielä lisäksi, että hän kuuluu liittoon, niin sen jälkeen hän joutuu maksamaan enemmän veroja. Jos vielä katsotaan arvonlisäveron lisäys siihen, niin se menee reilusti pakkasen puolelle.

Minä haluaisin tietää nyt, pääministeri, kertokaa minulle, paljonko 1 600—6 000 tienaava ihminen saa teidän mielestänne lisää, kun minun laskutoimitukseni mukaan sitä lisää ei tule.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kun katsotaan näitä veronalennuksia, niin tällä hallituskaudella me teemme pieni- ja keskituloisten työhön noin 1,3 miljardin alennukset. Onko tämä teidän mielestänne mitätöntä? Sen lisäksi ne ylimmät marginaalit me laskemme Ruotsin tasolle 52 prosenttiin. Tämä on hyvä kasvutoimi, jota ainakin muistelen, että tekin olette aiemmin kannattanut. Samaan aikaan teemme muita merkittäviä veronalennuksia. Mutta kyllä, suhdanne ja sen aikaansaamat vaikutukset esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksussa ovat toinen asia, mutta tämä hallitus hoitaa sen, mihin tämä hallitus voi puuttua, ehdottomasti. [Vasemmalta: Ei tullut vastausta!]

Jos sitten katsotaan, miten kokonaisveroaste kehittyy tällä hallituskaudella, niin tiedättekö mitä, edustaja Harkimo? Kun tämä hallitus lopettaa, niin kokonaisveroaste on alempi kuin tämän hallituksen aloittaessa, ja mielestäni se on aika hyvin tehty tilanteessa, jossa kymmenen miljardin sopeutus- ja uudistustoimet viedään läpi ja samaan aikaan vakautetaan velkasuhde. Aika hyvin tehty. [Krista Kiuru: Ei tullut historiallista alennusta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Turvallisuus on asia, joka on ollut keskeisesti esillä politiikassa, poliittisessa keskustelussa, jo pitkään. Sisäinen turvallisuus, joka keskustelussa on jäänyt ulkoisen turvallisuuden jalkoihin, on oleellinen asia kaikille meille jokapäiväisessä arjessa. Sisäistä turvallisuutta ylläpitää ja rakentaa kokemus siitä, että on arvokas ihmisenä ja kuuluu osaksi yhteiskuntaa ja pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä.

Viime päivien repivä keskustelu ja hallituksen talouspäätökset — esimerkiksi veroale, joka ei kosketa kaikkein pienituloisimpia, sekä työllisyyttä tukevat päätökset, joita edelleen odotamme — eivät tunnu tukevan ja rakentavan sisäiselle turvallisuudelle oleellista ilmapiiriä.

Arvoisa puhemies! Kysynkin hallitukselta: miten toteuttamanne veroale suurituloisille ja hallituksenne sisäinen pelisääntökeskustelu ihmisistä ja ihmisarvosta rakentaa sisäistä turvallisuutta ja vahvistaa heidän, jotka eivät tästä alennuksesta pääse osallisiksi, ja heidän, jotka kokevat ihmisarvonsa tulleen loukatuksi, [Puhemies koputtaa] luottamusta tulevaisuuteen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos otan sieltä sen verokysymyksen, niin kyllä, me alennamme niitä ylimpiä marginaaleja, mutta se on niin, että pitää Suomessa myöskin tilanteessa, jossa hyvätuloisimmat maksavat suuren osan meidän veroista ja sitä kautta osallistuvat merkittävällä tavalla suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan olemassaoloon, siihen, että me pystymme pitämään heikoimmista huolta, pystyä sanomaan se, että näitä veroja ja näitä tulojakaan ei voi aivan kohtuuttomasti verottaa. Siksi me laskemme ne samalle tasolle kuin Ruotsissa, ja ne ylimmät marginaalit ovat edelleen 52 prosenttia. Mutta minusta tämä on kasvutoimi. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että tämä rahoittaa itse itsensä, ja tämä oli tietenkin erittäin tärkeää.

Mutta meidän täytyy pitää Suomessa suomalaiset osaajat, meidän pitää pystyä houkuttelemaan ulkomailta osaajia Suomeen ja suomalaisia ulkomaille muuttaneita osaajia takaisin Suomeen. Siksi tämä veropolitiikka ja korkeimpien, ylimpien marginaalien laskeminen ja progression keventäminen on niin oleellista, jotta Suomi pärjää, [Puhemies koputtaa] jotta meillä on varaa pitää niistä heikoimmista ihmisistä huolta [Puhemies koputtaa] ja pitää huolta meidän turvallisesta, hyvästä Suomesta. [Timo Harakka: Ei tullut mitään vastausta!]

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt lukuisia perussuomalaisten tavoitteiden mukaisia julkista taloutta tervehdyttäviä ja työssäkäyvien kansalaisten arkea helpottavia päätöksiä. Pieni- ja keskituloisten työn verotus kevenee yli miljardilla eurolla. Lapsikorotus on toteutettu ja tuplattu, ruuan arvonlisävero kevenee, polttoaineveroa on madallettu ja madalletaan vielä lisää, kehitysyhteistyömenoista on säästetty historiallisen paljon ja taloudelle haitallista maahanmuuttoa on rajoitettu. Lisäksi olemme leikanneet puolueiden monista tuista ja järjestöavustuksista sekä karsineet valtionhallinnon menoja. Samalla on ryhdytty purkamaan haitallisen sääntelyn viidakkoa, joka on kurjistanut työtä, yrittämistä ja investointeja.

Arvoisa pääministeri, näettekö, että näillä julkista taloutta vahvistavilla ja kansalaisten ostovoimaa parantavilla toimilla Suomella on edessä paremmat ajat? [Keskeltä: Nyt tuli haaste! — Nyt on paha!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Tekisi mieli vastata vain, että kyllä, kyllä näen, mutta käytetään nyt tätä aikaa, kun sitä kerrankin saa.

Aivan oleellista on todellakin saada julkisen sektorin velkaantuminen taittumaan, eli meidän täytyy keventää julkista sektoria, karsia ylimääräisiä kuluja ja samaan aikaan painaa kaasua sinne talouteen, jossa on valittu yhdessä hallituksen kumppaneiden kesken, että nimenomaan ostovoima, sen ylläpitäminen ja vahvistaminen, on meille tärkeää, jotta kodeissa olisi enemmän euroja käytössä, jotta siitä omasta palkasta jäisi enemmän käteen ja että valtio ottaisi siitä vähemmän. Nämä ovat erittäin tärkeitä periaatteita, ja niitä kohti työ jatkuu. [Suna Kymäläinen: 27 000 lasta köyhyysrajan alapuolella!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te sanoitte äsken, että vasemmistoliitolla on väärät luvut ja väärät tiedot liittyen näihin korkotukivaltuuksiin. Tänä vuonna korkotukivaltuuksia on 1 750 miljoonaa euroa, ensi vuonna 1 135 miljoonaa euroa, vuonna 27 enää 500 miljoonaa euroa. Nämä ovat oikeat luvut.

Mutta tämä ei ole ainoa leikkaus, jonka te olette tehneet. Te olette myös puolittaneet asumisneuvonnan resurssit, te olette leikanneet asumistukea, te olette heikentäneet opiskelijoiden asumistukea, te olette leikanneet erityisryhmien investointiavustuksia, te olette siirtäneet Valtion asuntorahaston itsenäisestä rahastosta budjettitalouteen, te olette lakkauttaneet ARAn itsenäisenä virastona. Ovatko nämäkin tiedot väärin, pääministeri Orpo? Asunnottomuus on teidän kautenne aikana lähtenyt ensimmäistä kertaa nousuun 12 vuoteen. Se ei ole sattumaa, se on teidän politiikkanne.

Pääministeri Orpo, kun te nyt suorastaan ylpeilette sillä, miten korkealle olette korkotukivaltuudet nostaneet, niin miksi te olette sitten leikanneet tulevaisuudesta niin paljon nimenomaan näitä valtuuksia? [Puhemies koputtaa] Ja kun te itse tunnustatte, että nämä korkotukilainavaltuudet ovat tärkeä suhdannepoliittinen työkalu, [Puhemies koputtaa] niin miksi te heikennätte tarkoituksellisesti edellytyksiä käyttää tätä työkalua jatkossa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. Nyt aika on käytetty. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Luulen, että se, ovatko ARAn rahat ministeriön alaisuudessa vai itsenäisessä virastossa, ei ole ratkaisevaa tässä. Minä toivon, että kun ne ovat ministeriön suoraohjauksessa, niin rahojen käyttö ja asuntopolitiikka on järkevämpää. Siksi tämä uudistus on tehty. Me myöskin kohdistetaan tuettua asuntotuotantoa erityisesti sellaisille ryhmille, joille asuntotuotantoa ei synny markkinaehtoisesti, kuten vammaisille ja kodittomille. Opiskelija-asuntojen osalta hallitus on valmistellut lakiesityksen, joka mahdollistaa sadan prosentin korkotukilainaosuuden opiskelija-asuntohankkeille. [Minja Koskela: Vammaiset, vanhukset!]

Ja mitä tulee sitten tähän suhdannepolitiikkaan: Siis viime hallitus teki töitä aikana, jolloin suhdanne rakennusalalla oli todella jopa kuumentunut. Siitä huolimatta pidettiin korkotukivaltuuksia ennätysmäisellä tasolla. Nyt on perusteltua, että se tänä vuonna pysyy siellä erittäin korkealla tasolla, mutta me pyrimme siihen, että se rakentaminen saadaan liikkeelle nyt, suhdannepoliittisesti järkevämpään aikaan. Ja kun ennusteidenkin perusteella tilanteen pitäisi olla vuonna 27 parempi, niin silloin me laskemme nyt sitä tasoa. Lupasin jo aikaisemmin, että jos tarve vaatii, me tarkastelemme tätä vielä. [Puhemies koputtaa] Olemme valmiit tarkastelemaan. — Ei kannata levitellä käsiä, koska vastasin kysymykseen. [Naurua]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos me nyt katsotaan tämän hetken talouslukuja, niin ne näyttävät heikommilta kuin miltä ne näyttivät keväällä vielä. Keväällä ne näyttivät paremmilta, ja selvä on nyt, että hallitus ei tule tavoittamaan sitä velkaantumisen tasapainottamista vuoteen 27 mennessä. Se, että me uimme syvällä, tulee kestämään kauan. Aivan niin kuin pääministeri sanoi, seuraava hallitus löytää tämän edestään ja sitä seuraava hallitus löytää tämän edestään. Eikö tässä tilanteessa olisi hyvä, että meillä olisi kaikilla yhteinen näkymä siitä, mikä on tämä talouden tilanne ja mitkä olisivat niitä nurkkapaaluja? Minä kysyn tämän pääministeriltä. Mitkä ovat niitä nurkkapaaluja, joilla me voitaisiin löydä enemmän pitkäjänteisyyttä tähän meidän politiikkaan. Yrityksille tällainen neljän vuoden sykli on aivan liian lyhyt, ja yritykset ja kansalaiset odottavat meiltä ennustettavuutta, uskottavuutta politiikassa, luottamusta.

Arvoisa pääministeri, olisiko nyt aihetta kutsua parlamentaarinen istunto siitä, [Puhemies koputtaa] mikä on talouden kuva, mitä tulisi tehdä ja mikä on nimenomaan pitkä kaari siinä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lintilällä on hyvää talousanalyysiä. Tosiaan keväällä näytti jo hyvältä, mutta Trumpin kauppasotauhka oli niin merkittävä huolitekijä, että se painoi alkuvuoden kasvua alas. Mutta nyt kesäaikana tämä on kääntynyt monien mittareitten mukaan todella paljon positiivisempaan suuntaan. Tämä on pitkä puhde, ja kun se, mitä te toivotte, on tämä parlamentaarinen keskustelu Suomen talouden ylivaalikautisesta tilasta, niin itse asiassa siihen on parlamentaarinen kutsu toimitettu. Eli se on tämä niin sanottu velkajarrukeskustelu. Siinä — ja nyt suomennan tämän — haetaan parlamentaarista yhteistä sitoutumista siihen, että Suomen velka pidetään kurissa, että meillä on yhteinen tilannekuva ja että kaikki puolueet tästä salista sitoutuvat siihen, että tavoitellaan tiettyä rahoitusasemaa. Ja sen jälkeen se on sitten erilaisista keinoista kiinni. Keskustalla on varmasti omat keinonsa, vasemmistopuolella omat keinonsa, ja meillä on omat keinomme. Silloin me voidaan keskustella siitä, millä keinoilla siihen tavoitteeseen päästään. Nyt on jo etukäteen tyrmätty tätä velkajarrua [Puhemies koputtaa] ja parlamentaarista työtä, mutta tästä siinä on kyse: sovitaan yhdessä, mitä me tavoitellaan, millaista rahoitusasemaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.

Ärade talman! Då en välbärgad person får mer pengar i handen påverkar det inte personens konsumtion speciellt mycket, men då en låg- eller medelinkomsttagare får det bättre ekonomiskt ställt spenderas pengarna mer, vilket sätter fart på ekonomin. Att styra skattesänkningar mer till låg- och medelinkomsttagare vore alltså både rättvist och ekonomiskt vettigt i detta läge.

Arvoisa puhemies! Suurituloisille ei ole tulossa ainoastaan suurin veronkevennys rahamääräisesti vaan myös suhteellisesti, ja kun samaan aikaan monilta ihmisiltä vaaditaan kohtuuttomia uhrauksia niin, että lapsiköyhyys lisääntyy, syntyy ymmärrettävästi käsitys epäreiluudesta.

Tässä taloudellisessa tilanteessa pitäisi vahvistaa kansalaisten ostovoimaa. Tästä olemme samaa mieltä. On kuitenkin tärkeää ajatella kokonaisuutta ja ottaa huomioon myös hallituksen muut toimet, jotka heikentävät joidenkin tuloja, joten kysyn: Hyvä hallitus, oletteko valmiit vetämään pois esityksenne ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeuden ja työhuonevähennyksen poistamisesta, ja oletteko valmiita tarkistamaan veropolitiikkanne painopisteitä ja kohdentamaan veronalennukset enemmän pieni- ja keskituloisille? Onko todella tarpeen parantaa suurituloisten asemaa [Puhemies koputtaa] tässä kovien sopeutustoimien ajassa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen tekemät työn verotuksen keventämiset kohdistuvat ennen muuta pieni- ja keskituloisiin tulosegmentteihin: noin 1,3 miljardia euroa tavallisille suomalaisille työssäkäyville miehille ja naisille erityisesti lapsiperheisiin kohdistuen. Tämä on tosiasia.

Ylimpien marginaalien lasku 52 prosenttiin on sama taso kuin Ruotsissa. Esimerkiksi IMF on sitä mieltä, että ylimmät marginaalit olisi hyvä pitää noin 44 prosentissa, minkä jälkeen siitä syntyy jo heikkoutta kasvuun ja kannustimiin ongelmia. Me laskemme ne 52 prosenttiin. Tämän kustannus valtiontaloudelle staattisesti on reilut 300 miljoonaa, mutta tämänhetkisen arvion mukaan tämä rahoittaa ainakin osittain itse itsensä. Se on kasvutoimi. Se, että työn kannustimet ovat kunnossa, lisätyömahdollisuudet ovat paremmat, on koko kansantalouden ja yhteiskunnan etu.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On hämmästyttävää seurata hallituksen itsetyytyväisyyttä. Kyllähän te leikata osaatte, kyllä me sen tiedämme, mutta ei se ole vastuullisuuden mitta. Vastuullisuudesta kertoo se, miten taloutta hoidetaan ja minkälaisia tuloksia, vaikutuksia, siitä syntyy. Yksi lukema teidän tulostaulullanne on 27 000 lasta köyhyyteen. Siihen en olisi kovin tyytyväinen.

No, epäoikeudenmukaisuuden lisäksi kannan huolta hallituksen kyvyttömyydestä uudistaa talouden rakenteita. Tämä kyvyttömyys kiteytyy minusta kyvyttömyyteen puuttua tehottomiin ja ympäristölle haitallisiin yritystukiin. Puheet olivat kovia ennen budjettiriihtä, mutta lopputuloshan oli aikamoinen pannukakku.

On tyrmistyttävää ja itse asiassa taloudenkin kannalta vahingollista, että sen sijaan hallitus päättikin leikata kulttuurista. Siis satojen miljoonien edestä ympäristölle haitallisia tukia jäi täysin koskemattomiksi, kun kotimaisen elokuva-alan toimintaedellytykset heitetään lihamyllyyn. Se, että kulttuurileikkaukset yritetään naamioida yritystukileikkauksiksi, on joko aikamoinen väärinkäsitys hallituksessa tai sitten maailmanluokan bluffia. Kuulisin mielelläni, kummasta on kysymys. [Puhemies koputtaa]

Pääministeri Orpo: voisitteko perua tämän päätöksen, korjata tämän virheen, [Puhemies koputtaa] joka on eittämättä suomalaiselle, kotimaiselle elokuvateollisuudelle erittäin kova isku ja myöskin talouden kannalta vahingollinen päätös?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvä eduskunta! Kiitos tärkeästä kysymyksestä. Budjettiriihessä tehtiin tosiaan päätös noin vajaan kahdeksan miljoonan euron niin sanotusta tasoleikkauksesta, joka on 30 prosenttia tästä 26 miljoonasta eurosta, ja se kohdennettiin tuonne opetus- ja kulttuuriministeriön yleisiin avustuksiin taiteeseen ja kulttuuriin. Leikkausesitysten tarkemmat kohdennukset päätetään tässä lähiviikkoina niin, että hallituksen budjettiesitys eduskunnalle on valmis sitten syyskuun loppupuolella, ja se tarkentuu.

Kulttuuriministerinä ajattelen sillä tavalla, että teen parhaani, että vaikutukset tähän kotimaiseen elokuvatuotantoon olisivat mahdollisimman vähäiset, ja näitä asioita käydään lähiviikkoina läpi. Budjettiriihessä päätettiin kuitenkin myös se, että pystymme aloittamaan valmistelun tilausohjelmapalveluille investointi- ja maksuvelvoitteista elikkä niin sanotuista AVMS-direktiivin mukaisista investointi- ja maksuvelvoitteista. Maksu tullaan keräämään Suomessa toimivilta suoratoistopalveluilta, [Puhemies koputtaa] ja se tuo lähivuosina alalle huomattavan määrän lisäeuroja. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen talouden kannalta täysin keskeistä on se, että saamme kasvun käyntiin, ja siksi on äärimmäisen tärkeätä, että hallitus nyt tuo keväällä päätetyt voimakkaat kasvutoimet eduskuntaan, muun muassa yritys- ja työn verotuksen kevennykset. Se luo myös juuri sitä signaalia, mitä edustaja Lohi tuossa omassa hyvässä puheenvuorossaan peräänkuulutti.

Budjettiriihessä tehdyn sopeutuksen osalta on erittäin tärkeää, että hallitus ei esimerkiksi leikkaa koulutuksesta, korkeakouluista tai kolmannen sektorin erittäin tärkeistä sosiaali- ja terveysalan järjestöistä. [Eduskunnasta: Kaikista niistä leikataan!]

Helt centralt är också att det i budgetmanglingen inte gjordes nedskärningar i välfärdsområdenas finansiering. Däremot görs en höjning av mammalådans värde och antalet skyddshemsplatser ökas.

Työttömyystilanne Suomessa on vakava erityisesti nuorten osalta. Siksi on erittäin tärkeää, että ensi vuoden budjettiin esitetään 30 miljoonan euron määrärahaa nuorten työllistymisseteleihin. Tällä kannustetaan yrityksiä palkkaamaan nuoria vähintään puoleksi vuodeksi, [Puhemies koputtaa] erityisesti niitä nuoria, joilla ei juuri työkokemusta ole. Voisitteko, ministeri Marttinen, kertoa vähän enemmän tästä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Anderssonille erittäin tärkeään aiheeseen tarttumisesta, elikkä nuorten työllisyystilanteeseen, joka on eittämättä todella huolestuttavan näköinen. Me jokainen tiedämme sen, että nuorten osalta työttömyydellä voi olla hyvin pitkäkestoiset vaikutukset. Nuorten työttömyys on paitsi yhteiskunnallisesti mutta myös inhimillisesti täysin kestämätöntä. Sen takia on tärkeää, että me teemme kaikkemme, jotta voimme pitää huolen siitä, että nämä työttömyysjaksot saadaan katkaistua ja että nuorille saadaan rakennettua polkuja vahvemmin työelämään. Tämä hallituksen tekemä panostus nuorten työllistymissetelin käyttöönottoon on yksi erittäin konkreettinen toimenpide, jolla mahdollistetaan se, että tuhansille nuorille avautuu tämän uuden työkalun myötä pääsy työelämään. Tulemme painottamaan setelin käyttöönottoa nimenomaan sellaisiin nuoriin, joilla on vähän työkokemusta tai matala koulutustausta, ja pyrimme myös pitämään huolen siitä, että nuorten osaamista saadaan kehitettyä tämän työllisyysjakson aikana.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat Suomen kannalta raskaimpia lukuja tällä hetkellä. Nuorilta uhkaa mennä toivo, ja yli vuoden työttömänä olleelta uhkaa mennä usko. Kuinka herkkä oli se elämäntilanne, kun CV:ssä ei ollut ainuttakaan merkintää. Siitä ei ole pitkä matka osattomuuteen.

Nuorten työllistämisseteli on myönteistä ja hyvä päätös, mutta kuten kuvasitte, se auttaa muutamaa tuhatta nuorta. Nuoria on kuitenkin työttömänä 42 000. [Antti Kurvinen: Järkyttävä luku!] Pitkäaikaistyöttömiä on 130 000. Olemme enää 15 000 ihmisen päässä 1990-luvun huipuista. Siksi on niin surullista, että budjettiriihestä tuli rasismiriihi.

Keskusta palauttaisi työttömyysturvan suojaosan. Se olisi yksi ratkaisu pitkäaikaistyöttömyyden helpottamiseen. Kyllä osa-aikaistakin työtä pitää arvostaa. Arvoisa pääministeri, onko hallitus valmis tähän? [Antti Kurvinen: Loistava kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olemme täysin samaa mieltä siitä, että meidän pitää saada meidän nuoriso, nuoret töihin ja työelämään ja saada se jalka oven väliin ja tulevaisuudenuskoa ja toivoa meidän nuorisolle, koska tiedämme kaikki, että ne ovat ratkaisevia vuosia myöhemminkin työuran kannalta. Juuri tästä syystä työministeri Marttinen rakensi riiheen kokonaisen ohjelman siitä, miten edistämme työllisyyttä erityisesti nuorissa. Tämä nuorille suunnattu työllistämisseteli on nyt hyvä, uusi avaus, ja se tarvitsee sitten parikseen sen, että saamme myös nämä muut työmarkkinauudistukset eteenpäin. Tämä hallitus on tehnyt hartiavoimin työtä sen eteen, että myös työllistämisen kynnystä saadaan alemmas, eli että yritykset lähtevät työllistämään.

Suojaosien poistamisen tavoitteena oli kannustaa kokoaikatyöhön ja saada myöskin säästöjä julkiseen talouteen, sanon sen tässä aivan suoraan, ja sen palauttaminen olisi tietysti myöskin julkiseen talouteen lovi. Tavoitteena on se, että nimenomaan kannusteet ovat osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön, ja se on se hallituksen tavoite. Ei riitä ainoastaan se, että keskitytään täällä työllisyysasteeseen, vaan siihen myöskin, että tehdyt työtunnit tässä maassa kasvaisivat. Mutta jokainen tehty työ on arvokasta, [Puhemies koputtaa] ja siitä syystä tietysti arvioimme tätä päätöstä. [Puhemies koputtaa] Haluan nostaa esiin sen, että se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö työn tekeminen, [Puhemies koputtaa] myöskin pienen työn vastaanottaminen, kannattaisi Suomessa. [Krista Kiuru: Te leikkasitte ne suojaosat!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. Nyt minuutti on käytetty. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.

Puhemies! Hallitus pilkkaa ihmisarvoa myös sillä, että se jatkaa säälimätöntä leikkauslinjaansa näiden rasismikohujen taustalla. Sosiaaliturvaa ja palveluita leikataan. Järjestöjen rahoitus romutetaan. Valtion Eläkerahastoa ja Valtion asuntorahastoa kupataan budjetin tilkkeeksi. Sotilasmenoja lisätään estoitta ja pienituloisia rangaistaan.

Arvoisa hallitus, te näköjään jatkatte myös datakeskusten veroalea, josta viime keväänä lupasitte luopua. Tälle nollaverolle ei ole perusteita. [Eduskunnasta: No kyllä on!] Datakeskukset ovat globaalien jättiyhtiöiden omistamia, eivätkä ne juuri työllistä Suomessa. Hyödyt valuvat maasta ulos. Tämä veroale tulee jatkuessaan merkitsemään vuodessa jopa 600 miljoonan verotulomenetystä vuoteen 2035 mennessä valtiolle. Verovapauden poisto sisältyi sähköverolain luonnokseen vielä huhtikuussa. Se olisi tarkoittanut ensi vuonna noin 50 miljoonan lisätuloa valtion kassaan. Kuitenkin aivan yllättäen nyt kesällä lausunnolle lähti uusi lakiluonnos, josta konesalien veronkiristys oli poistettu. [Puhemies koputtaa] Veroministeri Purra, eikö olisi kohtuullista päättää tämä datakeskusten verovapaus? [Puhemies koputtaa] Aiotteko pitää vai syödä sananne, jotka keväällä annoitte?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Puheenvuorossa nostettiin huomattava määrä erilaisia toimia, joissa ymmärtääkseni hallituksen ja vasemmistoliiton näkökulmat eroavat toisistaan. Esimerkiksi väite siitä, että estottomasti lisäämme puolustuksen menoja, on hyvin huolestuttava tässä turvallisuustilanteessa, mikä Suomen lähialueilla on. [Oikealta: Juuri näin!] Itse asiassa jos katsotaan niitä puolustukseen tehtäviä merkittäviä resurssilisäyksiä ja toisaalta korkojen nousua tuolla julkisen talouden valtionvelassa, niin mikäli nämä olisivat vuoden 22 tasolla, niin itse asiassa julkisyhteisöjen rahoitusasema lähestyisi jo tasapainoa tulevina vuosina. Tämä kertoo siitä, kuinka merkittäviä lisätoimia me teemme puolustukseen ja turvallisuuteen, ja toisaalta, kuinka paljon korkotason nousu vaikuttaa näihin menoihimme.

Mitä tulee sitten datakeskuksiin, niin ylimääräisen sähkötuen poiston voimaantuloa on ensi vuodesta hieman lykätty, mutta sieltä se löytyy. Mutta samaan aikaan on hyvin tärkeää, että datakeskusten ympärille syntyvät ekosysteemit, jotka hyödyttävät meidän taloutta [Puhemies koputtaa] ja jotka ovat nimenomaan sitä, mitä me investointiympäristöön haemme, ja että me pystymme tarkastelemaan tätä kokonaisuutta. [Puhemies koputtaa] On jonkin verran väärääkin tietoa siitä, mitä tällä alalla tapahtuu.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja viimeinen lisäkysymys tähän aihepiiriin liittyen. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä tästä aika outo jälkikaiku jää. Tunti on puitu budjettiriihtä ja hallituksen toimintakykyä, eikä pääministeri Orpo voinut päästää ministeri Purraa ääneen ihmisten yhdenvertaisuudesta. [Välihuutoja] Tämä ei kyllä lupaa hyvää hallituksen toimintakyvystä. Tulemme jäljet näkemään.

Samaan aikaan Suomi on kriisissä, työttömyys kasvaa ja valtionvelka kasvaa, kansalaisten ja yritysten luottamus tulevaisuuteen horjuu. Ja lääkkeeksi te, pääministeri Orpo, lupasitte veronalennuksia kaikille, mutta katsotaanpa vähän tarkemmin. Nämä veronalennukset kiertävät tavallisen keskituloisen aika kaukaa: 2 000 euroa tienaava myyjä, 4 000 euroa tienaava opettaja ja jopa 6 000 euroa tienaava insinööri jäävät vaille näitä veronalennuksia, jotka te suuntaatte hyväosaisille. Sen sijaan tavallisen suomalaisen verotus on kireimmillään kymmeneen vuoteen.

Pääministeri Orpo: Miten tässä näin kävi? Kuinka te tulitte tällaisen valinnan budjettiriihessä tehneeksi, että tavallisen suomalaisen keskituloisen verotus ei kevene?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin puhemies jakaa täällä puheenvuorot myös ministereille, mutta on selvää, että pääministeri vastaa koko hallituksen toiminnasta.

Mitä sitten tulee riiheen edelleen, niin tässä vaikeassa maailman tilanteessa, matalassa suhdannetilanteessa, me teemme kolme isoa asiaa riihessä, ja ne ovat sitä, että me teemme lisää toimia edelleen velkaantumisen hillitsemiseksi, jotta päästään siihen velkatavoitteeseen, jonka olemme asettaneet.

Toiseksi me tehdään merkittävä määrä kasvutoimia, ja kyllä, siellä on myöskin yhtenä osana ansiotuloverotuksen keventäminen, jossa yli miljardi vaalikauden aikana suunnataan pieni- ja keskituloisille hallituksen päätöksillä.

Kolmas elementti, jonka päätimme riihessä, on se, että me lisäämme kuusi miljardia euroa Suomen puolustuskyvyn vahvistamiseen niiden linjausten perusteella, joita tässäkin salissa on tuettu. Tämä on aivan välttämätöntä tässä maailmanajassa, mutta se on myöskin valtava määrä rahaa. Se selittää sitä, miksi meidän velkaantuminen jatkuu niin korkealla tasolla korkotason lisäksi, kuten valtiovarainministeri tässä esitteli. [Puhemies koputtaa]

Mutta huoli pois, hallitus on päätöksentekokykyinen. [Puhemies koputtaa] Me esiteltiin sitä tekemällä erittäin hyvä budjettiesitys teidän käsiteltäväksenne.

Kunnioitettu puhemies! Menen itäisen Suomen asioihin. Karhunmetsästys on ollut jo kolme vuotta peräkkäin, siis kolme vuotta peräkkäin, jäissä sen takia, että Etelä-Suomessa oleva niin sanottu luonnonsuojelujärjestö tekee valituksia karhunmetsästyksestä. Selvästikään nämä Etelä-Suomessa asuvat valituksia tehtailevat ihmiset eivät ole huolissaan Itä-Suomessa asuvien ihmisten turvallisuudesta tai heidän elinkeinojensa harjoittamisesta. Meillä on Pohjois-Karjalassa kaikki paikat susia ja karhuja täynnä. Tämä tilanne on aivan mahdoton esimerkiksi lihakarjan ja lampaiden kasvattajille.

Arvoisat ministerit, tähän hommaan täytyy nyt saada jotakin järkeä. Ei tällaisten yhteiskunnallista haittaa aiheuttavien valitusten käsittely hallinto-oikeudessa voi kestää useita kuukausia, vaan tällaiset valitukset täytyy pystyä käsittelemään ripeästi kahdessa kolmessa viikossa. Onko asiaan tulossa jotain lakimuutoksia, jotta tällaisten valitusten kautta [Puhemies koputtaa] yhteiskunnalle tehtävä haitta saadaan loppumaan ja samalla hallinto-oikeudet saadaan tehostamaan toimintaansa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Maa- ja metsätalousministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys. Itäsuomalaisena ministerinä kyllä allekirjoitan täysin sen, mitä edustaja tuossa toi esille. Niin kuin edustaja kuvasi, hallinto-oikeus todellakin teki kesällä päätöksen siitä, että kun paikalliseksi rekisteröitynyt yhdistys, joka tosiasiallisesti kuitenkin toimii Etelä-Suomessa, teki nämä valitukset, niin jotta tämän valittajan oikeusturva voidaan taata, näitä poikkeuslupia ei annettu täytäntöönpanoon vaan todellakin keskeytettiin niitten täytäntöönpano.

Tässä tilanteessa nyt hallitus tässä riihen yhteydessä teki myöskin pöytäkirjakirjauksen, että me käymme läpi pohjoismaiset valitusprosessit, katsomme Pohjoismaat, jotka kuuluvat kaikki Århusin sopimukseen. Katsomme, millä tavalla nämä valitusoikeudet on eri Pohjoismaissa toteutettu, ja katsomme, onko sillä puolella jotakin liikkumavaraa. Teemme tämän yhteistyössä oikeusministeriön kanssa.

Mitä tulee muuten karhukantoihin, niin karhuhan on erittäin suotuisalla tasolla Suomessa. Suotuisan suojelutason määrä olisi 1 400 karhua, jonka olemme juuri EU:lle raportoineet, kun meillä tällä hetkellä on noin 2 500 karhua. [Puhemies koputtaa] Valitettavasti luontodirektiivin liitteessä karhu on edelleenkin siellä erittäin suojeltavissa eläimissä, [Puhemies koputtaa] vaikka meillä todellakin on hyvin suotuisa karhukanta, ja se on kolminkertaistunut Suomen EU-jäsenyyden aikana.