Arvoisa puhemies! Korkeakoulukirjastoista tapahtuvan lainaamisen saattaminen lainauskorvauksen piiriin on ollut sivistysvaliokunnan pitkäaikainen tavoite. Tällä hetkellä tekijänoikeuslaki mahdollistaa lainauskorvauksen vain kuntien yleisistä kirjastoista tapahtuvista lainaamisista. Näin esimerkiksi opetus- ja tutkimuskirjallisuutta julkaisevat kirjailijat ovat jääneet lainauskorvausten ulkopuolelle. Uudistus saattaa korvauksiin käytettävän rahamäärän yleispohjoismaiselle tasolle. Vuoden 2017 talousarviossa esitetään lainauskorvausten rahamäärän korottamista 15,6 miljoonaan euroon, mikä on 6,3 miljoonaa euroa enemmän verrattuna vuoden 2016 tasoon.
Lainauskorvausten piirin laajentaminen pohjautuu parlamentaarisen työryhmän esitykseen. Keväällä 2015 se esitti yhteisen kannanoton, jonka mukaan opetus- ja tutkimuskirjastojen lainaukset tulisi saattaa lainauskorvauksen piiriin. Näin ollen esityksellä on laaja hyväksyntä puolueiden taholta. Uudistus helpottaa niukasti toimeentulevien tietokirjailijoiden arkea. Uudistus varmistaa myös kotimaisen opetus- ja tutkimuskirjallisuuden laadukkaan tekemisen ja sen, että Suomessa ei jouduta turvautumaan ainoastaan ulkomaalaiseen opetus- ja tutkimuskirjallisuuteen. Parantamalla kirjailijoiden työskentelymahdollisuuksia lakimuutos hyödyttää myös kotimaisia kustantamoja, kääntäjiä, kirjapainoja, jakelijoita, kirjakauppoja ja kirjastoja. Sillä on parhaimmillaan myös työllistäviä vaikutuksia. Lainauskorvauksia alettiin maksaa vuonna 2007 Suomessa, ja Pohjoismaissa niitä on maksettu jo kymmeniä vuosia, joten paljon oli kirimistä.
Parlamentaarinen ryhmä perustettiin tätä varten viime hallituskaudella, olin itsekin siinä mukana. Tämä hallitus lisäsi korvauksia, vaikka meillä on vaikea taloudellinen tilanne. Se on hienoa, koska nyt alamme olla pohjoismaisella tasolla lainauskorvausten suhteen, ja todella, kun opetuskirjat otettiin vielä mukaan ja summa on melkoisen suurikin, se tarkoittaa sitä, että lainauskorvaukset tekijöille joka suhteessa tulevat nousemaan. — Kiitos.