Suullinen kysymys polttoaineiden jakeluvelvoitteen korottamisesta (Jouni Kotiaho ps) | Suullinen kysymys sähkön hinnasta (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys sähkön hinnasta ja riittävyydestä (Heikki Autto kok) | Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd) | Suullinen kysymys musiikkiviennin edistämisestä (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kysymys metsäluonnon ja hiilinielujen vahvistamisesta (Atte Harjanne vihr) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Kun jo valmiiksi kansa ja yritykset kamppailevat jokapäiväisten sähkö- ja polttoainehintojen kanssa, niin hallitus ei hellitä kurjistamista. Nyt esitätte polttoaineiden jakeluvelvoitteen korottamista, joka voi nostaa polttoaineiden hintoja vuonna 2024 kertaheitolla jopa 55 senttiä litralta. Hallituksen esityksessä on hyvää vain se, että jakeluvelvoitetta laskettaisiin ensi vuodeksi väliaikaisesti. Sitä osaa perussuomalaiset kannattavat, mutta siihen se hyvä sitten loppuukin. Vuonna 2024 hinnat nousisivat hallituksen esityksellä niin, että loppukin tukka lähtee päästä. Ilmeisesti haluatte rangaista kansalaisia siitä, että ensi vuonna he saavat pienen helpotuksen polttoainetukiin. [Eduskunnasta: Vaalikikka!] Jakeluvelvoitteista tulee luopua kokonaan, ainakin väliaikaisesti. Vaadimme, ettei ilmastopolitiikkamme saa kallistaa pumppuhintoja ainakaan enempää kuin mitä EU vaatii. Nythän te menette EU:sta ohi, elikkä kalliimmaksi. Hyvä hallitus, oletteko valmiina tekemään nämä perussuomalaisten esitykset?

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän huomioimaan, että kysymykset ja vastaukset saavat kestää enintään minuutin. — Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin kysyjä viittasikin, jakeluvelvoite antaa loivennusta tulevina vuosina, ja nämä korotuksethan lähtisivät vuodesta 26 eli olisivat vuosina 26—30, eikä kukaan ole missään nimessä suoralla korotuksella niitä laittamassa.

Nyt pitää toisaalta muistaa myös se, että tässä salissa on ollut verrattain kattava yhteisymmärrys biopolttoaineitten lisäämisestä, kotimaisten polttoaineitten lisäämisestä. Nämä ovat keskeinen osa tätä jakeluvelvoitetta, ja uskon, että nämä tulevat olemaan monissa tapauksessa keskeisessä roolissa myös tulevaisuudessa. Eilen esimerkiksi välikysymyskeskustelussa käytiin biokaasusta täällä erittäinkin vahvasti keskustelua — samalla lailla tulevat olemaan nämä biopolttoaineet.

Puhemies Matti Vanhanen

Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kotiaho.

Arvoisa puhemies! Hallitus, teette tämän kaiken ilmastopolitiikan nimissä. Te mieluummin leikitte ihmisten toimeentulolla, elinkeinoilla, pärjäämisellä kuin luopuisitte yltiöpäisestä ilmastopolitiikasta. Siitähän tässä on kyse. Te haluatte näyttää EU:lle esimerkkiä, mutta panoksena on suomalaisten ihmisten hyvinvointi. Meille suomalainen toimeentulo ja elinkeino tulevat ensin — ilmastopolitiikassa tulee olla edes joku tolkku etenkin, kun koko huoltovarmuutemme on kriisissä. Euroopassa on sota, ja te kiristätte ruuvia.

Eilen käsittelimme välikysymystä maatalouden kriisistä. Tiedättekö, mitä muutenkin karmean kustannuskehityksen keskellä tämä esityksenne tekee suomalaiselle ruoantuotannolle vuoden päästä? Ei suomalaista ruoantuotantoa tällä menolla pian olekaan.

Arvoisa hallitus, perutteko tai edes korjaatteko tätä järkyttävää esitystä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Venäjän hyökättyä Ukrainaan on tullut hyvin selväksi energiapuolella, että Suomen energiastrategia — pitkäaikainen energiastrategia, joka on ollut useamman hallituksen ajan voimassa — on ollut kotimaiseen energiaan kannustava ja pois fossiilisista, ja tietyllä tavalla siinä on ollut ajavana tekijänä ympäristötekijät mutta nyt voimakkaasti myös turvallisuuspuoli. Tämä on oikeastaan ehkä se keskeinen syy, että Suomi on pärjännyt verrattain hyvin suhteessa muihin EU-maihin tässä tilanteessa, koska me olemme lähteneet irtautumaan venäläisestä energiasta. Tämä biopolttoaine on ennemmin kotimaista polttoainetta kuin ulkomaista fossiilista. Samalla me olemme pystyneet turvaamaan kotimaista omavaraisuutta energiassa — lähtien jostain risupaketeista, joita aikoinaan pilkattiin aika suuresti, mutta nyt on osoittautunut, että ne ovat olleet hyvinkin tärkeässä roolissa tässä tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset seuraavat kauhuissaan sähkönhinnan kehitystä, ja monen suomalaisen joululahjat jäävät ostamatta, kun kaikki liikenevät rahat menevät järkyttävän suuriin sähkölaskuihin. En usko, että löytyy yhtään suomalaista, joka voi käsittää sähkönhinnan kehittymistä ja sitä sähköhimmeliä, johon Suomikin on sotkeutunut. Hallituksen toimet sähkölaskujen osalta ovat kuin pienen laastarin laittamista avoimena vuotavaan valtimoon.

Suomalaisilla sähkönkäyttäjillä on todellinen hätä. Lisäksi sähköfutuurit ennakoivat sähkönhintojen rajua nousua vielä entisestään. Samanaikaisesti sähköyhtiöt takovat käsittämättömiä voittoja. Arvoisa hallitus, miten aiotte muuttaa suomalaisia sähkömarkkinoita, jotta tällaisilta katastrofeilta vältytään? Miten voitte taata suomalaisille, että sähkölaskuihimme vaikuttaa oma sähkönkäyttömme eikä esimerkiksi se, minkä verran kaasu Saksassa maksaa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Erittäin tärkeä, relevantti kysymys, mutta nyt kysyjän kanssa olen pikkasen eri mieltä, että tämä olisi pikkunäpertelyä. Nämä tukitoimet, joita nyt on tehty — alv:n tiputtaminen, verovähennys, energiatuki — ovat noin 900 miljoonaa. Vähän huolestuttaa, jos tässä salissa ruvetaan 900 miljoonasta puhumaan pikkunäpertelynä.

Ongelma on poikkeuksellinen tilanne. Meillä on aiemmin verrattain hyvin toiminut tämä markkina, mutta tällaisessa poikkeustilanteessa se ei toimi. Siitä minä olen kysyjän kanssa täsmälleen samaa mieltä.

No, monesti kuulee sitten sen, että miksei aseteta hintakattoa. Meillä olisi periaatteessa kaksi vaihtoehtoa: Tukkukaupan puolen hintakatto, jonka seuraus olisi todennäköisesti se, että koska olemme riippuvaisia tuontisähköstä, meille ei tulisi sähköä, eli jos me laitettaisiin katto, 100 yksikköä, ja jos muualla maksettaisiin 200, se sähkö menisi muualle. [Puhemies koputtaa] Me jäätäisiin ilman. Ja vähittäiskaupan puolella me ei voida asettaa, ilman että valtio kompensoisi [Puhemies: Aika!] sitä erotusta markkinan ja katon välillä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on viime aikoina riidellyt paljon, mutta riitelyn sijaan nyt pitäisi keskittyä ongelmien ratkaisemiseen. Vaikka tänään on lauha päivä, sähkö maksaa yli 40 senttiä kilowattitunnilta. Moni pohtiikin juuri tätä kysymystä, kuinka rahat riittävät, kun pakkaset pian tulevat. Samoin huolestuneena seurataan, riittääkö sähköä ylipäätään. Hallitus on toki esittänyt näitä ministerin esittelemiä tukitoimia, mutta ne eivät poista sitä tosiasiaa, että monien sähkölaskut ovat tukien jälkeenkin moninkertaiset.

Hallituksen riitelyä seuratessa nousee mieleen kysymys, ehtiiköhän hallitus huomioida näitä arjen asioita ja ymmärtääkö hallitus, että monet suomalaiset ovat todella joutumassa aivan kohtuuttomaan tilanteeseen. Kysynkin energiaministeri Lintilältä: Mitä uusia lisätoimia hallitus aikoo vielä tehdä, etteivät sähkölaskut kasva kohtuuttomiksi? Voiko ministeri valaehtoisen varmasti sanoa tässä eduskunnan edessä, että kaikki mahdollinen on tehty, jotta kiertäviltä sähkökatkoilta talven paukkupakkasilla vältytään?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Voin edustaja Autolle sanoa, että kyllä omalla sektorilla on niin paljon ongelmia, ettei tässä ole riitelemään ehtinyt. [Naurua] Kyllä voin senkin sanoa, että tullaan tekemään kaikki ne toimet, joilla pidetään hinta niin alhaisena kuin se on mahdollista. Meillä taitaa nyt viimeisimpänä olla Meri-Porin kivihiilivoimala otettu käyttöön, ja tällä hetkellä me ei oikeastaan pystytä lisää tehoja saamaan — lähinnä vesivoiman jatkopuolelta, eli tätä tällä hetkellä tutkitaan.

Ne toimet, joilla voidaan kompensoida, ovat niitä, joita tällä hetkellä seurataan. Olen itse nimennyt seurantaryhmän seuraamaan esimerkiksi yritysten energiatilannetta ja sitä, tuleeko siihen puuttua. Nyt pitää koko ajan muistaa se, että kaikki ne kompensointitoimet, joita tehdään, valtion on kuitattava. Sen voin kyllä sanoa, että ensi talvi ja seuraava talvi tulevat olemaan huomattavasti kalliimpia energiamarkkinoilla kuin edelliset talvet.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Autto.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on esittänyt laajan joukon toimenpiteitä, joilla sähkön riittävyys turvataan ja hintaa kohtuullistetaan. Haluamme, että suomalaisilla on varaa pitää kodit lämpiminä niin tänä talvena kuin tulevaisuudessakin. Suomen ja Euroopan energiakriisin helpottamiseksi meidän on otettava kaikki mahdollinen tuotanto käyttöön ja hyödynnettävä käytettävissä olevat keinot kulutuksen tasaamiseen. Tulevaisuudessa kokoomus haluaa tehdä Suomesta puhtaan ja edullisen energian suurvallan. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä muun muassa ydinvoiman lisärakentamiseksi ja erityisesti pienydinvoiman käyttöönottamiseksi.

Arvoisa puhemies! Miksei hallitus ole antanut markkinoille selvää viestiä, että ydinvoiman lisärakentaminen on tervetullutta — nythän pitäisi viestiä vahva tuki kaikille lupaehdot täyttäville hankkeille — ja eikö nyt pitäisi Ruotsin tavoin laittaa uusi vaihde silmään myös pienydinvoimaloiden kehittämisessä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä markkinoille ja yrityksille on annettu erittäin selkeä viesti, että me olemme hyvin avoimia uusille ydinvoimahankkeille, mutta valitettavasti näyttää siltä, että tällä hetkellä ei ole investoijaa, jolla olisi se seitsemän kahdeksan miljardia rahaa. Muilta osilta vaikuttaa, että kokoomuksen energiaohjelma on hyvin samanlainen kuin hallituksen energiaohjelma. En kyllä tässä tilanteessa, joka on näin vakava, lähtisi tekemään eroa hallituksen ja opposition välille, ja voihan olla, että vaalien jälkeen tilanteet vielä muuttuvatkin.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Minulle soitti eilen perheenisä, joka kertoi, että hänellä on kaksi vaihtoehtoa: joko hän maksaa sähkölaskunsa tai sitten hän pitää talonsa kylmänä. Kysyin, kumman hän valitsee. Hän sanoi, että hän valitsee sen, että hän pitää talonsa kylmänä, koska hän on tottunut siihen, että hän maksaa laskunsa, ja lapset pääsevät sitten kouluun lämmittelemään.

Mutta kun tänään aamulla sanoitte, ministeri Lintilä, että sähköön ei voi laittaa hintakattoa, koska silloin yhtiöt tekevät tappiota ja valtio joutuu maksamaan tämän tappion, niin miten se on mahdollista, että te sitten olette laittamassa windfall-veroa, joka verottaa näiden yhtiöiden voittoja, jos kerran yhtiöt eivät tee mitään voittoja? Ettekö te voi allokoida edes tätä yhtiöiden voittoa näihin sähkölaskuihin?

Toinen kysymys tähän loppuun vielä: Olette sanonut, että Kela-korvauksia voi hakea. Kuinka suuren osan budjetista olette allokoinut sinne Kela-korvauksiin?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Ministeri Lintilä voinee vastata puhemiehen salliman ajan puitteissa energiamarkkinaa laajemmin koskeviin kysymyksiin, mutta vastuullani on valmistella veroa, joka on lisävero energiayhtiöille juuri näiden poikkeuksellisen energiakriisin aiheuttamien ylimääräisten voittojen verottamiseksi.

Korostan: On oikein ja kohtuullista, että yritystoiminnasta syntyy voittoja. Se on yrittäjäriskiin perustuvaa, ja näin kuuluu olla. Mutta tämä tilanne on synnyttänyt myöskin kohtuuttomia voittoja, joita käytännössä sähkön kuluttajat laskuissaan maksavat. Tuo vero on parhaillaan lausuntokierroksella, ja tarkoitukseni on antaa tästä hallituksen esitys vielä tämän vuoden aikana. Tämäkin kasvattaa eduskunnan jo ennestään laajaa työkuormaa, mutta uskon, että suomalaiset pitävät tätä veroa oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tärkeänä. Mittakaavaa, jolla tuolla verolla voidaan rahaa valtionkassaan kerätä — ja kyllä, sitä kautta rahoittaa näitä toimia kansalaisten ja mahdollisesti yritystenkin hyväksi — on vielä mahdotonta sanoa, se riippuu energian hinnasta, mutta se voi olla jopa miljardin suuruinen vero.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mäkynen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Mikäli hallituksen suunnitelmat toteutuvat, Suomen teillä huristellaan kohta selvästi nykyistä enemmän biopolttoaineiden voimalla. Biopolttoaineet valmistetaan sokeri- ja tärkkelyspitoisista kasveista sekä öljypitoisista kasveista ja bioraaka-aineista. Tämä vaatii aina pellonraivausta ja viljelyä. Lisäksi biopolttoaineen sekoittaminen polttoaineisiin aiheuttaa kulutuksen kasvua, koska kevyemmissä tisleissä on vähemmän tehoa. Kun jakeluvelvoitteet kasvavat tuotantokapasiteettia nopeammin ja raaka-ainepohja on rajallinen, joudutaan materiaalia tuomaan Suomeen muualta, mikä taas aiheuttaa päästöjä. Kysynkin ministeri Ohisalolta: ovatko vihreät tehneet tarkkoja laskelmia hyödyistä ja haitoista jakeluvelvoitteen kanssa, jos meidän täytyy niitä sekoittaa Euroopan unionin vaatimuksia enemmän? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Taitaa kuulua energiaministerille kuitenkin. — Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä edelleenkin korostan sitä, että meillä kannattaa panostaa kotimaisiin polttoaineisiin. On varmaan tosi, että osa raaka-aineista tullaan tuomaan ulkoakin, mutta toisaalta meillä on kotimaista jalostustuotantoa, muun muassa Neste, joka on ihan maailman huippua. Voin sanoa sen, että kun olen kiertänyt maailmalla erilaisissa vienninedistämishankkeissa, niin kyllä Neste on Suomesta se yhtiö, joka kiinnostaa, ja nimenomaan heidän biopolttoaineosaamisensa. En kävisi nyt missään nimessä tässä tilanteessa vähättelemään tuota puolta.

Haluan vielä edustaja Harkimon kysymykseen sanoa, että puhuin siis erikseen tukkukaupasta, erikseen vähittäiskaupasta, ja nämä ovat kaksi erillistä asiaa totaalisesti. [Jukka Mäkynen: Kiitän ministeri Ohisaloa vastauksesta!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Koulumies.

Arvoisa puhemies! Täällä hallitus mainitsi, että te selvitätte windfall-veron. Sehän ei varsinaisesti ilmeisesti alentaisi sähkön hintaa kuluttajille. Se saattaisi jopa korottaa sitä. Se on pääosin vain uusi vero, joka sinällään verottaa energiayhtiöitä, jotka nyt tekevät aika isoja voittoja kuluttajien kustannuksella. Kysyisin: Mitä muita keinoja hallituksella on nyt alentaa energian hintaa kuluttajille, ottaen huomioon, että nämä suorat rahanjakotuet, joita olette nyt tehneet, eivät auta sellaisia suomalaisia, jotka käyvät töissä ja maksavat itse asumisensa ja energiakustannuksensa? Onko teillä jotakin ratkaisuehdotusta, millä tavalla energian hintaa voitaisiin alentaa nyt tulevina aikoina Suomessa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Kyllä meillä on ratkaisuja, vaikka myönnettävä on, että tilanne on poikkeuksellisen vaikea, ei yksin Suomessa vaan koko eurooppalaisessa energiamarkkinassa. Ja kyllä, joudumme myöntämään, että kaikkia näitä poikkeuksellisen suuria laskuja ja hinnankorotuksia ei kansalaisille tai yrityksille voida hyvittää.

Hiukan epäselväksi jäi arvoisan edustajan puheenvuoron jälkeen nyt kokoomuksen linja. Oletteko te siis sitä mieltä, että tämä oikeudenmukaisuutta lisäävä ylisuurten lisävoittojen verottaminen ei olekaan hyvä asia? Tämähän on tietenkin melkoinen linjaero teidän ja maan hallituksen välillä. Tässähän ei sitä paitsi ole kysymys pysyvästä verosta vaan väliaikaisesta verosta ensi vuodelle, jolloin energiakriisi on nostamassa kohtuuttomiksi voittoja energiayhtiöille, johtuen vain ja ainoastaan tästä energiakriisistä.

Kyllä, pelkästään tämä toimi itsessään ei siis alenna yhdenkään kansalaisen tai sähkönkäyttäjän sähkölaskua, mutta tietenkin siitä saatavat voitot tulevat kipeään tarpeeseen valtionkassaan, jonne on tullut raha-aukkoja nyt näistä tuista, joita kohdistamme muun muassa tavallisille, vaikkapa työssäkäyvillekin, ihmisille juuri erityisen sähkövähennyksen kautta, joka rinnastuu kotitalousvähennykseen verotuksessa.

Puhemies Matti Vanhanen

Aika. — Edustaja Tanus.

Arvoisa puhemies! Suomi päätti 2000‑luvun alussa panostaa voimakkaasti ydinvoimaan. Olkiluoto 3 ‑ydinvoimala sai rakennusluvan vuonna 2005, ja luvan mukaan sen piti aloittaa sähköntuotanto muutaman vuoden sisällä. Elämme nyt vuoden 2022 loppua, eikä laitos edelleenkään toimi. Osittain myös tästä syystä jokainen sähkönkäyttäjä Suomessa maksaa sähköstään tähtitieteellistä hintaa.

Arvoisa ministeri! Voisitteko kertoa meille suomalaisille, mikä on ydinvoimayhtiön vastuu tilanteesta? Minkälaiset viivästysmaksut ydinvoimayhtiö joutuu maksamaan, ja kuinka paljon Teollisuuden Voima maksaa tällä hetkellä korvauksia suomalaisille sähkönkäyttäjille?

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Minua pikkasen häiritsee tässä keskustelussa se, että annetaan kuva, että tämä on ihan suomalainen ongelma. Tämä menee ihan läpi Euroopan. Itse asiassa me olemme keskihintojen alapuolella, sähkössä me olemme Euroopan halvimpia.

Olkiluoto kolmosen tilanteesta pitää tietysti muistaa, että kyseessä on yksityinen projekti, jossa ei ole tietyllä tavalla välttämättä tiedonsaantioikeuttakaan heidän sopimuksistaan. Ja itse olen kyllä keskittynyt antamaan heille työrauhan. Siellä on tällä hetkellä pumppujen siipiratasongelma, jota on ratkottu — nämä murtuneet on lähetetty kolmeen eri laboratorioon, joista saadaan analyysit. Edelleen tavoitteena on, että tässä kuussa alkaa uudelleen koekäyttö, eli pystytään ajamaan täyttä 1 600:aa megaa. Eli kyllä minä luotan erittäin vahvasti siihen osaamiseen, mitä siellä on. Tämä on Suomelle äärettömän tärkeä hanke.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Lehto.

Arvoisa puhemies! Bensiinin kuluttajahinnasta reilusti yli puolet on veroa, ja te, hallitus, haluatte kurittaa autoilijoita vielä lisää. Jo nykyisellään pelkästään auton omistamista verotetaan ajoneuvoverolla, jota kerätään vuoden jokaiselta päivältä, ja te keräätte ajoneuvoveroa vuodessa yli miljardi euroa — suurin piirtein saman verran kuin te lähetätte vuosittain kehitysapuna maailmalle, Kankkulan kaivoon. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Samaan aikaan te viette autoilevaa kansaamme kohti aikaa, jolloin kuljettiin vielä kinttupolkuja pitkin hevoskärryillä. Teidän elokapinassanne ei ole enää tilaa yksityisautoilevalle kansalle.

Arvoisa hallitus, kansa tarvitsee kohtuuhintaista ruokaa, sähköä, liikenne- ja lämmityspolttoaineita sekä liikkumista. Muutama kuukausi sitten ministeriaitiosta kehotettiin menemään Kelan luukulle, jos hallituksen ilmastotoimet hintojen nousuun eivät miellytä. Kysynkin teiltä: Te olette ohjaamassa ilmastokartallanne suomalaiset nyt suoraan Kelan luukulle. Tätäkö te haluatte?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Kallis energian hinta ei johdu hallituksen ilmastotoimista, eikä se johdu kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta, joka Suomella on — ja onneksi on — vaan se johtuu Venäjän aggressiivisesta hyökkäyssodasta Ukrainaan, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] se johtuu siitä, että Venäjä käyttää energiaa kiristysruuvina koko Euroopassa. Ja itse asiassa, jos me vertaamme tällä hetkellä Suomen tilannetta monien muiden Euroopan maiden tilanteisiin, meidän tilanteemme on verrattain hyvä. Tämä ei tietenkään lohduta kansalaisia, jotka joutuvat tällä hetkellä tämän sodan, niin Venäjän hyökkäyssodan kuin tämän energiasodan, vuoksi maksamaan äärettömän kalliita laskuja sähköstä, energiasta kokonaisuudessansa. Tämä heijastuu meidän yhteiskuntaan monella tavalla, mutta tämä ei kyllä johdu hallituksen ilmastopolitiikasta, jonka pitääkin olla kunnianhimoista, koska itse asiassa tämä ilmastopolitiikka, ilmastotoimet, joita me olemme tehneet, ovat aiheuttaneet myös sen, että me olemme nyt paremmassa asemassa kuin moni muu maa, joka ei näitä ilmastotoimia, uusiutuvan energian investointeja, ole ajoissa tehnyt. Mutta tämä koko tilanne on tämän sodan ja energiasodan seurausta.

Arvoisa herra puhemies! Tulen itse tuolta arktiselta alueelta, jossa on jo kolme kylmää talvikuukautta takana ja yhtä monta vielä edessä, ja nyt sähkölaskut vievät kohtuuttoman suuren osan tavallisen kansalaisen lompakosta ja tekevät siihen suuren loven. Ei ole oikein, että perheet joutuvat miettimään ruoan, lääkkeiden tai lastenvaateitten ostamisen johdosta, ostaako sähköä arjen tarpeisiin.

Kysynkin ministeri Lintilältä: miten valtio voi omalta osaltaan edistää sitä sähköntuotannon lisäämistä Suomessa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja sillä tavoin auttaa ratkomaan tätä käsillä olevaa energiakriisiä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Tuo kansalaisten huoli on kyllä varmasti meidän kaikkien huoli. Kyllä tämä hintataso tulee olemaan täysin poikkeuksellisen korkea — täysin poikkeuksellisen korkea — ja siitä johtuen tehdään niitä toimia, joita tässä on tullut keskustelun aikana.

Mitä me voidaan tehdä? Tietysti tärkein ja hienoin asia, mitä kansalaiset tällä hetkellä jo tekevät, on sähkön säästäminen. Marraskuun säästömäärä oli noin 10 prosenttia pienempi, ja myös yritysten säästöt ovat siinä. Eli tämä keskimääräinen vähennys, 10 prosenttia viime vuodesta, on äärettömän hyvä. Se on nopein tapa. Sillä voidaan vaikuttaa sähkön hintaan ja saatavuuteen eli varmistaa saanti. Tärkein asia sille, että me pystyttäisiin tekemään uusia investointeja, on energiapuolen ennustettavuus. Energiapuolen investoinnit ovat aina satojen miljoonien isoja investointeja, ja pitää olla kyllä sitten hyvin vahva poliittinen sitoutuminen siihen ennustettavuuteen [Puhemies: Aika!] ja vakauteen.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Lintilä puhui tässä juuri sähkön säästämisestä astetta alemmas. Kävin juuri yhden suuren suomalaisen sähköverkkojakelijan ohjaamossa, ja siellä kovasti aika huolestunein ilmein nyt mietitään listoja Energiavirastolle siitä, mitä alueita katkaistaan sähköistä irti missäkin järjestyksessä. Ihmettelivät siellä, miksi tämä tehdään näin, kun meillä on sadoissatuhansissa käyttöpaikoissa, sähkölämmitteisissä taloissa, etäohjattavat releet, jotka hyvin pienillä muutoksilla voitaisiin toteuttaa niin, että suoraan verkkoyhtiön ohjauksella sähkölämmitykset voidaan muutamaksi tunniksi keskeyttää silloin kun tulee tehopula. Tätä ei juurikaan edes huomaisi talossa, verrattuna siihen, että me ajetaan parin tunnin sähkökatko alueelle, mistä tulee kaikkien arvioiden mukaan valtavat kustannukset, ja se on aika tuntematon tie. Mitä te olette, ministeri Lintilä, tehnyt tänä syksynä, jotta tehtäisiin tämä ihmisten kannalta helpompi keino [Puhemies: Aika!] eikä tätä kaikista vaikeinta ja kalleinta keinoa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Meille ja keskeisille toimijoille, joita käytännössä Suomessa ovat Fingrid ja energiatoimittajat, releet on ihan tuttu aihe, [Kai Mykkänen: Hyvä!] ja tuossa käyttömäärässä tähän nopeaan tilanteeseen ei pystytä reagoimaan. [Kai Mykkänen: Ei enää!] Ehkä tässä on tullut vähän sellainen kuva, että yhtäkkiä tulee sähkökatko ja kaikki on pimeänä. Meillä on hyvin selkeä järjestelmä. Me ollaan nimittäin koko ajan oltu — vuodesta 2016 ainakin, taitaa olla jo vuodesta 12 — siinä tilanteessa, että meidän maksimikulutus ja tuotto ovat reilusti erillään toisistaan, eli tämä ei ole mikään uusi tilanne. Meillä on kolmiportainen järjestelmä siinä. Siinä vaiheessa kun Fingrid havaitsee ensimmäiset havainnot, että sähkö voi loppua, mikä tapahtuu vuorokautta aikaisemmin, tulee ennakkovaroitus, sen jälkeen tulee seuraavassa vaiheessa varoitus, ja sitten jakeluyhtiö ottaa yhteyden, että nyt alueella tulee näille alueille sähkökatko, onko se sitten tunnin tai kahden. Mutta se ei tule tapahtumaan yllättäen vaan informoituna.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Vallin.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tänään täällä myöhemmin lakiesitys, joka uhkaa nostaa liikenteessä käytettävien polttoaineen hintoja pitkälle tulevaisuuteen. Kyseessä on siis laki, joka velvoittaa sekoittamaan tavalliseen polttoaineeseen kalliimpaa biopolttoainetta. Jos laki astuu voimaan, niin tätä jakeluvelvoitetta kiristetään ja polttoaineiden hintoja korotetaan vuosi vuodelta 2024—2030. Tällä tulisi olemaan merkittäviä vaikutuksia kuluttajiin, kotitalouksiin, kuljetusalan yrityksiin ja koko kansantalouteen. Ne vaikutukset olisivat negatiivisia.

Liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnitti huomiota lisääntyvään liikenneköyhyyteen. Polttoaineiden hintojen korotukset osuvat kipeimmin alimman tuloluokan kotitalouksiin, joissa polttoainekustannukset muodostavat suuren osan kokonaiskulutuksesta. Kysyn: ymmärrättekö te hallituksessa, että kallis ja kallistuva polttoaine johtaa liikenneköyhyyteen? [Sanna Antikainen: Hyvä kysymys, vaan eivät näytä ymmärtävän!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Edelleen tähän jakeluvelvoitteeseen: Me tiedetään, että venäläisen dieselin tuonti loppui tässä kuussa. Se tulee todennäköisesti nostamaan dieselin hintoja läpi Euroopan. Me jo aiemmin oltiin tilanteessa, että keskitisleiden, joista diesel tehdään, hinta nousi. Me nähdään kaikki se noilla tauluilla tuolla, kun katsotaan, että dieselin hinta on korkeampi kuin ysivitosen hinta. On täysin mahdollista, että tuossa tilanteessa biopolttoaineitten tuottaminen tulee olemaan täysin kilpailukykyistä verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Ja edelleen haen kyllä sitä, että ennemmin kotimaista uusiutuvaa kuin venäläistä fossiilia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sitä ei kysytty!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Grahn-Laasonen.

Arvoisa puhemies! Ministeri Lintilä, vaikuttaa ja on syntynyt semmoinen vaikutelma, että johtamanne työ- ja elinkei-noministeriö miettii kyllä, miten sähkö saataisiin riittämään, eli tehon riittävyyttä, mutta ei riittävästi toimi keinoin, kuten Mykkänen esitti innovatiivisia ratkaisuja, joilla voitaisiin ongelmatilanteita ehkäistä, eikä varsinkaan mieti ihmisten näkökulmaa, siis sähkön hintoja. Tosiasia ja tilannehan on, että ihmiset eivät tule tänä talvena selviämään omista sähkölaskuistaan. [Välihuutoja vasemmalta] Määräaikaiset sähkösopimukset päättyvät, ja uudet hinnat yllättävät pienituloiset ihmiset, eläkeläiset ja yksinasujat. Omakotitaloissa varsinkin eletään tosi kovia aikoja, ja lapsiperheissä, joiden arjessa näkyvät myöskin ruoan kallistuminen ja asuntolainojen nousevat korot.

Kokoomus on toistuvasti tuonut esiin ehdotuksia, siis monia ehdotuksia, mitä voidaan tehdä nopealla aikataululla — hintakatto on yksi näistä ehdotuksista ja erilaiset kulutusjoustot — mutta sitten tuonut myös esiin, että kun tämä ongelma ei ole poistumassa, miten voitaisiin nopeasti nopeuttaa luvitusta, indikoida yhtiöille, että ydinvoiman rakentaminen kannattaa tässä maassa, [Puhemies: Kysymys?] ja uudistaa ydinenergialakia, niin että mahdollistetaan pienydinvoima nopeammin kuin 2028. Ministeri Lintilä, mitä te tekisitte nyt tämän ongelman ratkaisemiseksi? [Välihuuto vasemmalta]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja edellisenä ministerinä kyllä varmasti tietää, että kyllä se kansan viesti tulee sinne ministerille asti ja ministeriön valmisteleville virkamiehille. Eli pidän aikamoisena vähättelynä, kun sanotte, että me emme tiedä, mitä kansassa tapahtuu. [Välihuutoja] Kyllä me tiedetään erittäin hyvin, ja ihan yhtä kipeästi se koskee. [Hälinää]

Otamme mielellämme erilaisia malleja, joilla pystytään tuotantoa lisäämään, mutta uskon kyllä omaan virkamieskuntaani, jotka ovat huippuammattilaisia, että he käyvät läpi kaikki mahdolliset... Ja sitten haluan samalla kiittää teollisuutta ja energiateollisuutta siitä, että he ovat erittäin yhteistyöhakuisesti hakeneet tällä hetkellä esimerkiksi joustokohteita. Mikäli tulee tilanne, että jouduttaisiin lähtemään rajoittamaan sähkönsaantia, niin meillä on olemassa listaus yhtiöistä, jotka ovat ilmoittaneet, että he voivat ajaa silloin omaa tuotantoaan alaspäin.

Puhemies Matti Vanhanen

Anteeksi, ministeri. — Yksi puhuu kerrallaan tässä salissa. — Ministeri Lintilä.

Edustaja Junnila.

Arvoisa puhemies! Väite siitä, että Suomessa on Euroopan halvinta energiaa, ei pidä paikkaansa. Yritykseni Puolassa voi ostaa hieman alle 700 zlotylla megawatin energiaa. Ystäväni Puolassa voivat ostaa 2 000 kilowattituntia neljä kertaa halvemmalla kuin Suomessa. Ministeri Lintilä, tämä on hintakatto, se osuu sekä yrityksiin että kansalaisiin. Lisäksi, jos lapsiperheessä on kolme lasta tai enemmän, silloin puolalainen perhe voi ostaa tätä hintakattoon kuuluvaa energia 2 600 kilowattituntia. [Välihuutoja] Tämä on merkittävästi halvempaa kuin Suomessa, kuten jokainen kotikatsomossa tietää.

Miksi, ministeri Lintilä, ette lähde toteuttamaan Puolan kaltaista hintakattoa? Tulen tästä tekemään huomenaamulla esityksen ja toivon, että mahdollisimman moni kansanedustaja sen allekirjoittaa. Tämä on sidottu siihen, että paikalliset energiayhtiöt Puolassa voivat tätä hintakattoa hyödyntää, ja sitten se sovelletaan myös kaikkiin kansalaisiin. [Puhemies: Aika!] Miksi suomalaiset ovat erilaisessa asemassa kuin samoilla sisämarkkinoilla toimivat [Puhemies koputtaa] puolalaiset?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin nyt korjaan yhden asian. Tässä salissa ei ole kukaan sanonut, että Suomessa on Euroopan halvin energia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri te sanoitte! — Naurua — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Keskimääräistä halvempi on eri asia.

Hintakatto on, kuten sanoin, hyvin haasteellinen esimerkiksi siinä, että koska me olemme siirtojen varassa, me joutuisimme todennäköisesti sähkökatkoihin, koska me emme saisi tarpeeksi sähköä Suomeen. Toisaalta polttoaineissa esimerkiksi Unkari käytti hintakattoa, kunnes he havaitsivat, että he eivät saa polttoainetta, ja luopuivat hintakatosta.

Tämä on varmasti aihe, joka on miellyttävää sanoa ulos niin, että ”laitetaan tuohon raja ja valtio maksaa kaikki sen yli menevät”, mutta koko ajan pitää muistaa se, että se on sitten valtio, joka sinne vähittäiskaupassa kompensoi, jos me pakotetaan toiminta miinusmerkkiseksi. [Välihuutoja eduskunnasta]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Heinonen.

Arvoisa puhemies! Sähkön hinta ja polttoaineiden hinta huimaa. Kesän huipuista polttoaineen hinnat ovat hivenen laskeneet, mutta dieselin hintaa uhkaa raju nousu nyt talvella. Venäjän öljyntuontikielto joulukuussa ja dieselin tuontikielto helmikuussa tulevat näkymään hinnoissa. Dieseliä tarvitsee etenkin raskas liikenne, 90 000 rekkaa. Nyt tarvitaan, arvoisa ministeri, se ammattidiesel. Kysyn: koska se tulee?

750 000 henkilöautoa kulkee dieselillä. Te, ministeri Lintilä, totesitte Suomenmaassa 1. marraskuuta: ”Dieselverolle ei ole perusteita, koska diesel on kalliimpaa kuin bensa — ’ensimmäisiä asioita seuraavan hallituksen pöydässä’”. Kysyn, ministeri Lintilä: Minkä takia vasta seuraavan hallituksen pitää hoitaa tämä asia, kun sille ei enää tänään ole perusteita? Miksi te ette hoida tätä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Verotukseen liittyvät energiakysymykset kuuluvat vastuulleni, ja kysytte kahta eri kokonaisuutta.

Ensinnäkin ammattidiesel, jossa kuvailitte aivan oikein tavaroiden ja ihmisten liikkumisen paikasta toiseen tässä maassa. Kustannukset ovat pitkien välimatkojen Suomessa kohonneet merkittävästi, ja siksi on perusteltua, että hallitus toteuttaa omaa kirjaustaan vuoden alkupuolelta, jossa sitouduimme ammattidieselin valmisteluun. Ensi viikolla, täällä lupaamallani tavalla, olen kutsunut koolle kaikkien eduskuntapuolueiden johdon, jotta valtiovarainministeriön virkakunta voi esitellä tuon nyt hyvin loppusuoralla olevan valmistelun. Mittakaavaltaan se on tietenkin valtion verotulojen näkökulmasta iso satsaus, satojen miljoonien eurojen kokoinen, ja kukin puolue on perusteltu harkitsemaan tykönään, onko valmis tuota esittämään. Tarkastanpa kokoomuksenkin vaihtoehdon, olisitteko te tämän toteuttaneet jo ensi vuoden aikana. Mutta tämä on tärkeää, että valmistelu tehdään perustellusti.

Toinen: dieselin käyttövoimavero. Ymmärrän hyvin, että perusteita sille on erittäin vaikea esittää nyt dieselin hinnannousun aikana. Taustalla on EU-lainsäädäntöä, ja mikäli yhdessä Suomena sitoudumme siihen, että haluamme tästä eroon, alkaa vimmattu vaikuttamistyö EU:ssa. Henkilökohtaisesti olen siihen kyllä valmis. [Timo Heinonen: Näköjään voi oppositiossa vaikuttaa!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kivisaari.

Arvoisa puhemies! Kiitän siitä, että hallitus on panostanut tutkimus- ja kehitystoimintaan enemmän kuin monet muut hallitukset koskaan. Se on ollut kunniakasta. Maakunnat ovat ominaisuuksiltaan ja vahvuuksiltaan erilaisia, mutta osaajia ja koulutusta tarvitaan kaikkialla Suomessa. Tarvitsemme uusia keinoja osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi, työllisyyden vahvistamiseksi ja investointien edistämiseksi, ja tarvitsemme siis aluepolitiikkaa, joka vahvistaa kehittymisen edellytyksiä maan eri osien välillä. Vain sillä saamme koko Suomen nousuun. Kysyisin teiltä, arvoisa pääministeri: kuinka voisimme yhä painokkaammin tukea alueiden vahvuuksia ja vauhdittaa koko Suomen kehitystä tilanteessa, jossa osaamisen vahvistamisen ja kasvun eväät ovat sirpaloitumassa useamman ministeriön alaisuuteen? [Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt rikottiin kyselytuntisääntöä!]

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä sitä, että meillä on parlamentaarinen yhteisymmärrys tutkimus-, tuotekehitys-, innovaatiotoiminnan rahoituksesta, näkymästä siitä, että käyttäisimme neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä nimenomaan tki-toimintaan. Tämä on yksi maailman kunnianhimoisimmista tavoitteista, ja sen takana voimme kaikki ylpeästi seistä. On tärkeää, että meillä on parlamentaarinen yhteisymmärrys ja näkymä tästä tulevaisuuteen.

Mitä tähän kyselytunnin muuhun aihepiiriin tulee, me olemme käsitelleet tänään energiaa, ilmastokysymyksiä. Yksi huomionarvoinen asia on se, että kyllä nämä uusiutuvan energian investoinnit, joita me kipeästi tarvitsemme, jotta me saamme painettua energian hintaa alas, jotta me saamme tuotantokapasiteetin vahvistettua, tehdään eri puolilla Suomea, ovat ne sitten tuulivoimaa tai muita uusiutuvan energian investointeja. Näitä toteutetaan kaikkialla Suomessa, ja kaikilla näillä hankkeilla on myös se ominaisuus, että niillä voidaan vahvistaa alueen elinvoimaa, alueen tulevaisuudennäkymiä ja myös luoda muuta teollista toimintaa, muuta elinkeinotoimintaa, joka on energiaintensiivistä ja energiariippuvaista.

Puhemies Matti Vanhanen

Palataan alkuperäisen kysymyksen aiheeseen. — Edustaja Purra.

Arvoisa herra puhemies! Aloitetaan rakentavasti. Perussuomalaiset tukevat sellaista windfall-veroa, joka toteuttaa kaksi ehtoa: se pidetään kansallisissa käsissä, eli päätösvaltaa ja tuottoa ei anneta Euroopan komissiolle, vaan pidetään Suomessa tämä vero, ja sen tuotto jaetaan nimenomaan niille kotitalouksille ja yrityksille, jotka sähkön korkeasta hinnasta erityisesti kärsivät.

Sitten toiseen asiaan, siihen, että te korostatte tätä uusiutuvaan energiaan satsaamista. Ymmärtäkää nyt tämä perusmalli. Vaikka tässä maassa olisi sata kertaa enemmän tuulivoimaa, se ei auta lainkaan silloin, kun ei tuule. Meillä ei ole riittävästi säätövoimaa näihin koviin pakkasiin, tuulettomiin päiviin, ja te olette tehneet sellaisia energiapoliittisia ratkaisuja, että näin juuri on.

Se, mitä täytyy nyt tehdä, on saada sähkön hinta alas. Millään yksittäisellä tukitoimella ei kyetä tätä ongelmaa ratkaisemaan. Tällä hetkellä tehdään satumaisia voittoja monissa yhtiöissä juuri siksi, että tämä koko markkinamalli on rakennettu vihreän siirtymän nimissä. Se ei vastaa tuotantokustannuksia. [Puhemies: Kysymys!] Kysyn: oletteko valmiita perussuomalaisten ehdotusten mukaisesti muuttamaan sähkömarkkinamallia?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Sähkömarkkinamalli, joka tulee meille Nord Poolin kautta, taitaa olla kahdeksan maan yhteinen tällä hetkellä. Se ei ole Suomen lainsäädännön piirissä, vaan se on Norjan lainsäädännön piirissä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Kun kysyjä viittasi tuulivoimaan, on totta, että se vaatii tasausta, mutta esimerkiksi ulkomaiset investoijat, jotka ovat yhteyksissä, kysyvät ensimmäisenä minulta: onko teillä tuulivoimaa, ja jos teillä ei ole tuulivoimaa, onko teillä ydinvoimaa? Mielestäni tästä tulee se keskeinen kysymys eli se tasaava voima. Tässä aikaisemmin tulivat nämä pienydinvoimalat esille, ja sen tiimoilta me ollaan tällä hetkellä tekemässä USA:n kanssa yhteisymmärryspöytäkirjaa, joka tulee olemaan merkittävä nimenomaan pienydinvoimaloitten kannalta. Ja niissä meillä tulee olla hyvin selkeä tavoite: suunniteltu Suomessa, valmistettu Suomessa ja omistettu Suomessa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Sarkomaa.

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisissa perheissä on valtava huoli kasvavista sähkölaskuista ja huoli ehkä vähän kasvoi, kun energiaministeri täällä puhuu halvasta energiasta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä kaikkein tärkein asia ennen kuin budjetti hyväksytään on se, että varmistamme, että varmasti täältä talosta tulee ratkaisuja, joilla suomalaiset perheet ja yritykset selviävät yli tämän talven. Tilanne on erittäin haastava, ratkaisua tarvitaan heti, mutta sitten on katsottava myöskin pidemmälle. Kotitalousvähennyshän on ollut vaikuttava keino helpottaa arjen kustannuksissa ja myöskin vauhdittaa niitä remontteja, joita tehdään esimerkiksi asuintaloissa, jotta energiaa voidaan säästää ja voidaan ottaa uusiutuvaa energiaa käyttöön.

Kotitalousvähennyksen remonteista saa omakotitaloissa, se on erittäin hyvä asia, mutta asunto-osakeyhtiöissä se ei ole mahdollista, vaikka ne remontit maksetaan sitten yhtiövastikkeissa. Hallitus päätti eräässä kehysriihessään, että selvitetään, voitaisiinko helpottaa myöskin energiaremontteja asunto-osakeyhtiöissä. Valtiovarainvaliokunta on tätä vauhdittanut, ja kansalaiset ovat tästä yhteydessä. Kysynkin valtiovarainministeriltä: onko hallitus viemässä tätä asiaa eteenpäin, kun on itse linjannut, että tätä asiaa selvitetään, niin että asunto-osakeyhtiössäkin voitaisiin saada kotitalousvähennys ja voitaisiin tehdä remontteja, joilla energiaa säästettäisiin ja otettaisiin käyttöön uusiutuvaa energiaa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Erittäin hienoa, että kokoomus, edustaja Sarkomaa, jakaa sen huolen, jota hallitus on pitkin syksyä ja itse asiassa jo vuoden alusta lähtien kantanut nousseista energiahinnoista. Ensiksi Suomessa, aivan oikein, keskustelu kilpistyi liikkumisen hintaan, nyt sähkön hinnan noustua, sodan edettyä ja valitettavasti jatkuttua huomio on vahvasti sähkön hinnassa. Siksi ryhdyimme toimiin ei pelkästään kaikkein pienituloisimmille kansalaisille Kela-avustuksen kautta vaan myöskin sille vaikkapa työssäkäyvälle yksin- tai kaksinasujalle, jonka omakotitalo lämpiää sähköllä ja laskut nousevat kohtuuttomiksi. Tämä rinnastuu kotitalousvähennyksen kaltaiseen sähkövähennykseen. Sitä saa silloin, jos laskut kohoavat satoihin euroihin ja poikkeavat normaalista aiemmista verratuista talvista. Se on oikeudenmukaista, se on uusi muoto tuille, jonka loimme tähän kriisin keskelle.

Edustaja Sarkomaa, suhtaudun kotitalousvähennykseen erittäin myönteisesti, ja olen omalla vastuukaudellani sitä pyrkinyt parantamaan, muun muassa niin, että öljykattiloiden muutostyöt — siis energiamuutostyöt — ovat olleet korkeamman kotitalousvähennyksen piirissä. Asunto-osakeyhtiöistä: Palaan mielelläni kanssanne ja valtiovarainvaliokunnan kanssa tarkemmin asiaan. Kehityssuunta, jonka kuvaatte, olisi minusta oikea ja perusteltu.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Antikainen.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Voi kunpa tämän hallituksen huolen ja muun kivapuheen voisi muuttaa energiaksi, silloin meillä ei olisi mitään huolta. Mutta tiedättekö, että teidän kaiken tämän puheen pitäisi muuttua teoiksi? Vain niillä teoilla te voisitte auttaa suomalaisia tässä vaikeassa hetkessä.

Pääministeri Marin, teidän tekonne ovat tällä hetkellä riittämättömiä. Nyt tavalliset työssäkäyvät suomalaiset ovat kärsimässä hätää. He pelkäävät itsensä ja perheittensä puolesta ja oman toimeentulonsa puolesta. Ylipäätään tällainen yhteiskunta ei ole kestävällä pohjalla, jos omalla työllä ei voi tulla toimeen ja hinnat karkaavat käsistä, niin ettei ole kohta varaa edes ruokaan.

Ministeri Lintilä kertoi aiemmin, ettei mitään uusia tukitoimia ole tulossa, joten nyt joudun kysymään teiltä, pääministeri Marin: milloin te autatte tavallisia suomalaisia pärjäämään tässä ja nyt? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt koko syksyn päätöksiä, jotka ovat juuri astumassa voimaan ihmisten avuksi — esimerkiksi sähkön arvonlisäveron laskeminen 10 prosenttiin, verovähennys kotitalouksille, tukitoimet niille kotitalouksille, jotka eivät pysty verovähennystä hyödyntämään. Ja kyllä me hyvin ymmärrämme sen tuskan ja vaikeuden, minkä keskellä suomalaiset tänä päivänä elävät, aivan kuten eletään kaikkialla Euroopassa johtuen sodasta, johtuen siitä, että Venäjä käyttää energiaa ruuvina Eurooppaa vastaan. Meidän energiamarkkinamme ei ole tällä hetkellä normaalissa tilanteessa, ja me kaikki maat yritämme yhdessä löytää tähän ratkaisuja.

Tällä hetkellä kaikkein tärkeintä on se, että me teemme investointeja tulevaisuuteen. Me teemme uusiutuvan energian investointeja, joilla me varmistamme sen, että eurooppalaiset kodit niin täällä Suomessa kuin kaikkialla muuallakin lämpiävät ja voivat käyttää seuraavinakin talvina sitä sähköä, jota me tarvitsemme. Eli me tarvitsemme investointeja energiaan kipeästi. Sen lisäksi me tarvitsemme mekanismeja, joilla me saamme energian hintaa laskettua — millä tavalla me voimme esimerkiksi kotitalouksille kompensoida näitä kalliita hintoja. Siihen meillä on yhteisenä aloitteena windfall-vero, jota myös Suomessa valmistellaan niin, että näitä energiayhtiöiden ylisuuria voittoja voidaan verottaa [Puhemies: Aika!] ja tämä raha ohjata tavallisille ihmisille, tavallisille yrityksille, heidän avuksensa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kyllönen.

Arvoisa herra puhemies! Liikkumisen hinta puhuttaa syystä. Kymmenen vuotta sitten Suomessa yritettiin käynnistää keskustelua liikenteen verotuksen ja maksujärjestelmän kokonaismuutostarpeista. Lopputulos oli täystyrmäys, vaikka tiedossa olivat käyttövoiman muutospaineet, sen vaikutukset verokertymään, tiedossa olivat paineet päästövähennyksiin, kun tämä planeetta varmasti halutaan pitää elinkelpoisena myöskin tuleville sukupolville. Sota lisäsi painetta muutokseen, johonka valmistautumisessa ollaan oltu kymmenen vuotta lähes lähtökuopissa. Olisikohan nyt aika yhdessä rohkeasti tarkastella koko liikenteen maksu- ja verojärjestelmää uusiksi, niin että matti- ja maijameikäläisellä olisi jatkossakin mahdollisuus liikkua ja suomalainen logistiikka pärjäisi tässä kisassa, joka on hyvin raadollista suhteessa maailmaan, kun me katsotaan Suomen kilpailukykyä ja sitä, miten me pärjätään pitkillä välimatkoilla?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Silloin kun on tunnustuksen antamisen paikka, se pitää antaa. Se oli eräs liikenneministeri Kyllönen, jonka kaudella tätä selvitystä muistaakseni tehtiin, ja analyysinne on aivan oikea. Yhteiskuntamme ei ole päässyt tässä kysymyksessä eteenpäin. Valtiovarainministerikaudellaan puolestaan nykyinen puhemies, silloinen ministeri Vanhanen teki niin ikään esityksiä ja selvityksiä aiheesta, ja pidän perusteltuna, että suomalainen yhteiskunta käy tätä keskustelua eteenpäin. Se on vaikeaa — se on vaikeaa — mutta tosiasia on se, että me keräämme liikenteellä miljardeja valtionkassaan käyttääksemme ne yhteiseksi hyväksi vaikkapa ikäihmisten hoivaan tai teiden päällystämiseen.

Liikenne on murroksessa, ja on oikein ja oikeudenmukaista, että siellä, missä pitkät välimatkat velvoittavat oman auton käyttöön myös tulevaisuudessa, se on jatkossakin mahdollista. Täällä on esitetty oikeutettuja kysymyksiä myös liikenneköyhyydestä. Elämme muutoksen keskellä, ja suomalaisen yhteiskunnan pitää olla tähän valmis. Edustaja Kyllönen, viitoititte silloin aivan oikeaa tietä, ja moni viisas on sitä myöskin jatkanut.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kauma.

Arvoisa puhemies! Kyllähän arjen kustannuksista sähkön hinta on se, joka huolestuttaa kansalaisia tällä hetkellä eniten. Maassamme on noin puoli miljoonaa kotitaloutta, jotka lämpiävät suoralla sähkölämmityksellä, joten heillä tietysti huoli on kaikkein suurin. Mutta nyt kun olen kuunnellut keskustelua täällä, niin se vaikutelma, mikä hallituksen toimista syntyy, on se, että erilaisia asioita kyllä selvitellään mutta asioille ei kuitenkaan tehdä mitään. Minusta se on erittäin turhauttava viesti kansalaisille tässä tilanteessa, jossa myöskin täällä Etelä-Suomessa me olemme menossa kohti todella kylmeneviä kelejä. Keskituloinen, jopa hyvätuloinen, on siinä tilanteessa, että ei hänellä ole varaa maksaa tuhansien eurojen sähkölaskuja.

Kokoomus on jo viime keväänä esittänyt usean kohdan ohjelman, jolla sähkön hinnoittelumalliin voitaisiin puuttua, ja yksi niistä on se, että EU:ssa pitäisi asettaa sähkön tukkumarkkinoille kattohinta. Nyt kysyn teiltä, ministeri Lintilä: aiotteko yrittää viedä tätä asiaa eteenpäin EU-tasolla?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa edustaja Sarkomaan kommenttiin: en ole sanonut missään vaiheessa, että Suomessa on halpa energian hinta, mutta se on keskimääräistä edullisempi kuin Euroopassa ja nimenomaan suhteessa tulotasoon.

Meillä on tainnut olla kahdeksan energianeuvoston kokousta elokuun jälkeen Brysselissä, ja kaikissa näissä on käsitelty muun muassa hintakattoa: teknistä hintakattoa, tukkuhintakattoa ja niin edelleen. Yhteisymmärrystä maitten välillä ei ole tullut. Tämä on komissiolle äärettömän haastava tilanne. Ymmärrän komissiota siinä, että pitää muistaa perimmäinen syy eli Ukrainan sota. Tässä vaiheessa tarvitaan mahdollisimman tiivistä unionia, ja komissio on arka tuomaan esityksiä, jotka mahdollisesti repisivät unionia hajalle.

Siitä olen täsmälleen samaa mieltä, että kaikki ne keinot, joilla pystytään hintatasoja painamaan alaspäin, tulee käyttää, mutta rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että ne eivät tule olemaan halpoja, mikäli me lähdetään siihen, että me kompensoidaan. Toisaalta pitää muistaa, että niitten pitäisi myös olla erittäin nopeasti toimeen laitettavia, ja sellaisia ei tällä hetkellä ole.

Puhemies Matti Vanhanen

Nyt tarjoan aiheesta viimeistä kysymystä kysymyksen alkuperäiselle esittäjälle, edustaja Kotiaholle.

Arvoisa puhemies! Kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin ja sinne kirjattiin ammattidiesel, niin suora kysymys hallitukselle: Tuleeko ammattidiesel tämä hallituksen toimesta voimaan? Jos ei tule, niin miksi? Aikaa on kumminkin ollut jo tämä hallituskausi. Mitä hallitus vastaa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Vastaan niin, että ammattidieselin valmistelu on erittäin pitkällä. Hallituksen esityksenä sitä ei ehditä enää tällä vaalikaudella antamaan, mutta se on seuraavan hallituksen pöydällä [Naurua — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] välittömästi valmiina annettavaksi, mikäli uusi hallitus näin päättää. Käsitykseni mukaan, edustaja Kotiaho, vastasin juuri siihen kysymykseen, johon toivoitte. Hallitus ei ole tuomassa esitystä. Olen laittanut sen valmisteluun, se on täysin valmiina seuraavan hallituksen pöydällä, kunhan seuraava hallitus haluaa sen esityksen antaa. Sen mittakaava on euroissa useiden satojen miljoonien eurojen arvoinen ja erittäin merkittävä Suomen logistiikalle ja liikkumiselle ja tavaroiden, ihmisten paikasta toiseen liikkumiselle pitkien välimatkojen maassa. Täytyy tarkistaa, esitittekö te tätä osaltanne perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa toteutettavaksi jo nyt.

Tässä samassa yhteydessä ammattidieselin ohella hallitus on kyllä valmistellut paljon asioita. Edustaja Kauma, viittasitte siihen, että ikään kuin hallitus ei olisi tehnyt energiakriisin keskellä mitään. Listasin nopeasti: Työmatkavähennys, sen parannukset. Jakeluvelvoitteen alentaminen näkyi bensapumpuilla. Kela-tuki kaikkein pienituloisimmille sähkölaskuihin. Sähkövähennys kaikille veroja maksaville, joiden sähkölaskut muodostuvat kohtuuttomiksi. Lisävoittojen verotus energiayhtiöiltä. [Puhemies: Aika!] Minusta tämä on kattava lista toimia energiakriisin keskellä.

Ärade talman! I dag flaggar vi till äran av finsk musik och Jean Sibelius, landets främsta kompositör, som är känd världen över. Musikens betydelse är enorm. Den anknyter oss till andra människor, till känslor, platser och upplevelser i livet.

Musiken och de kreativa branscherna som helhet sysselsätter väldigt brett och skapar välfärd i samhället. Därför ser vi i SFP att kulturen tas bättre i beaktande i framtiden för att stärka Finlands export.

Arvoisa puhemies! Näin suomalaisen musiikin päivänä haluamme nostaa esiin musiikki-alan tärkeyden. Suomessa on paljon lahjakkaita artisteja, ja alalla olisi hyviä kasvun mahdollisuuksia. Kysynkin, arvoisa ministeri Skinnari: millä tavalla voisimme parantaa suomalaisen musiikin vientiedellytyksiä maailmalle?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Skinnari.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomalainen musiikki voi koronasta huolimatta erinomaisesti. Sibelius — ja oikeastaan koko meidän kulttuuri- ja musiikkikenttä — on suuri osa koko Suomen maakuvaa ympäri maailmaa meidän lähes sadassa suurlähetystössäkin.

Jos vertaa Ruotsiin ja katsoo meidän musiikkivientiä, meidän vientimme on noin 100 miljoonaa, Ruotsilla noin 230 miljoonaa. Eli se 100 miljoonaa, jota me yhteensä viemme, voisi olla paljon enemmän. Mutta uudesta sukupolvesta, monipuolisesta sukupolvesta — eli Nightwishin lisäksi — meillä on tulossa paljon uusia. Blind Channel ja kumppanit tekevät upeata työtä ympäri maailmaa.

Korostan sitä, että Music Finlandin työ ja uusi ulkoministeriöön nimittämämme musiikin, kulttuurin, luovien alojen suurlähettiläs ovat esimerkkejä siitä, että hallitus on ottanut vakavasti koronan aikana sen haasteen, mitä musiikkiala, kulttuuriala ja luovat alat ovat kohdanneet.

Arvoisa puhemies! Me elämme keskellä ihmisen aiheuttamaa kuudetta sukupuuttoaaltoa. Me jyräämme ihmiskuntana luontoa jo ison asteroidin voimalla. Eilen alkaneeseen YK:n luontokokoukseen Montrealiin on ladattu paljon odotuksia. Tavoitteena olisi saada aikaiseksi luontopolitiikan oma Pariisin sopimus, jotta luontokato saataisiin pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä.

Luonto on koetuksella sekä globaalisti että Suomessa. Puolet Suomen luontotyypeistä ja joka yhdeksäs laji on Suomessa uhattuna. Suomessa lajien uhanalaistuminen näkyy myös metsälajiston köyhtymisenä. Metsäpolitiikalla ja metsienkäytöllä on siis keskeinen rooli luontopolitiikassamme, siinä, että pysäytämme luontokadon Suomessa. Sitä suomalaiset meiltä odottavat. Metsiä tarvitaan myös hiilinieluina ja ‑varastoina. Myös valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro nosti ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisen toimet esiin tänään ja siinä myös nielujen hinnoittelun ja sen valmistelun. Kysynkin ministeri Kurviselta: millaisia toimia hallitus valmistelee suomalaisen metsäluonnon elpymisen ja hiilinielujen vahvistamisen turvaamiseksi?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kurvinen.

Arvoisa herra puhemies! On erittäin positiivinen asia, että edustaja otti esille tämän merkittävän Montrealin kokouksen. Aina kun me keskustelemme näistä asioista, meidän pitää muistaa YK:n kestävän kehityksen kehikko. Me tarvitsemme niin sosiaalisen, ekologisen kuin taloudellisenkin kestävyyden, jotta asiat etenevät. Lisäksi biodiversiteettitavoitteet, monimuotoisuustavoitteet, ovat mielestäni osin ristiriidassa myös ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa. Siinäkin tarvitaan yhteensovittamista.

Puhemies! Ei pidä kehuskella liikaa, mutta eteläpohjalaisena tietysti olen siihen joskus taipuvainen, ja rohkenisin sanoa, että tämä hallitus on ollut jos ei historian paras, niin parhaasta päästä oleva hallitus luonnonsuojelun näkökulmasta. [Petri Huru: Millä mittarilla?] Olemme runsaasti lisänneet varoja erityisesti vapaaehtoiseen suojeluun: Metso- ja Sotka-ohjelmat, virtavesien Nousu-ohjelma ja Helmi-ohjelma monien luonnonympäristöjen ennallistamisessa. Myös Metsähallitus tekee monimuotoisuustoimia paljon metsien osalta, ja tarvitaan myös talousmetsien luonnonhoitotoimia. Olemme juuri saaneet tuotua valtioneuvostosta maankäytön ilmastosuunnitelman eli MISU-suunnitelman. Siellä on runsaasti toimia.

Puhemies! Totean loppuun, että Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa hiilinielujen vahvistaminen on aivan keskeistä. Metsä pitää saada kasvamaan. [Puhemies: Aika!] Metsän pitää kasvaa — hoitotoimia ja lannoitusta.