Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd) | Suullinen kysymys raskaan polttoöljyn käytöstä arktisella alueella (Johanna Karimäki vihr) | Suullinen kysymys nollatuntisopimuksista (Kari Uotila vas) | Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Mikaela Nylander r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa rouva puhemies! Tänään on mukava aloittaa kyselytunti, kun olemme saaneet kuulla, että hallitus peruu päätöksensä leikata veteraanien rintamalisää. Vaadimme viime kyselytunnilla, että hallitus peruisi veteraaneihin kohdistuneet leikkaukset. Nyt hallitus on toiminut viisaasti ja kuunnellut oppositiota.

Arvoisa rouva puhemies! Tänään haluamme kuitenkin nostaa esiin niiden 250 000 ihmisen huolen, jotka sairastavat kakkostyypin diabetesta. Hallitus on leikkaamassa näiden ihmisten lääkekorvauksia niin, että lääkekustannukset saattavat nousta pahimmillaan jopa 500 euroa vuodessa. Suurin osa diabeetikoista on yli 65-vuotiaita. Leikkauksenne kohdistuu kaikkein kipeimmin juuri pienituloisiin, ikääntyneisiin ja sairaisiin ihmisiin. Heidän tilanteensa jo ennen tätäkin leikkausta on monella tapaa kohtuuton ja vaikea. Kysynkin nyt ministeri Mattilalta: eikö teidän kannattaisi vielä harkita esitystänne uudelleen ja perua diabetesihmisten lääkekorvausleikkaukset?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin se, mitä edustaja otti esille, että hallitus on perunut esityksensä: Eihän sitä ole peruttu. Se on käsitelty eduskunnassa, jonka päätöksiä suuresti arvostan, ja se on yhteisesti täällä päätetty.

Lääkesäästöt on nyt tehty, ja täällä esityksessä, niin kuin kuvasitte, on kakkostyypin diabeteslääkkeiden korvausta muutettu niin, että se on samalla viivalla sydän- ja verisuonitautien lääkityksen kanssa ja siellä säilyy edelleen se 65 prosentin korvaus. On totta, että lääkekulut joillakin saattavat nousta, mutta on myös totta, että meillä säilyy edelleen myös lääkekatto, ja se tulee vastaan siinä tilanteessa, kun lääkekulut nousevat sinne tiettyyn rajaan. Sen lisäksi hallitus on sitoutunut toteuttamaan rationaalisen lääkehoidon ohjelmaa, ja kyllä, kannustan sitä kautta myöskin etsimään ja kehittämään rinnalle esimerkiksi lääkkeetöntä hoitoa. Se on varmasti hyvä apu myöskin kakkostyypin diabeetikoille.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Te olette perustelleet tätä leikkausta myös valtiontalouden säästöillä. Jos diabeetikoilla ei ole taloudellisesti mahdollisuutta hoitaa sairauttaan, osa potilaista siirtyy insuliinihoitoihin, jotka korvataan heille täysimääräisesti. Toisaalta on myös suuri riski, että hoitamaton diabetes johtaa liitännäissairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin, amputaatioon tai munuaissairauksiin. Näiden sairauksien kustannukset ovat moninkertaisia verrattuna diabeteksen hoitoon. Ministeri Mattila, oletteko te tietoinen siitä, että hoitamaton diabetes on kokonaisuudessaan kaikkein kallein sairaus Suomessa? Eri asiantuntijoiden, myös Kelan, perusteella nyt esittämänne leikkaukset tulevat yhteiskunnalle entistäkin kalliimmaksi. Hyvä diabeteshoito on kaikkein edullisinta. Oletteko todella sitä mieltä, että vaikka tämä ei tuo yhteiskunnalle eikä valtiolle säästöä, te silti ette suostu arvioimaan leikkauspäätöstänne (Puhemies koputtaa) uudelleen?

Arvoisa puhemies! Olen sitoutunut ministerinä tuomaan nämä budjettilait, säästölait, tänne eduskuntaan. Olen sitoutunut ministerinä osaltani hallituksen työskentelyyn siinä, että tällä tasapainotetaan julkisen talouden ongelmia. Olen sitä mieltä, että kaikki sairaudet täytyy hoitaa hyvin, myös kakkostyypin diabetes, ja moni sairaus tulee kalliiksi. Ennen kaikkea se on epäinhimillistä kärsimystä, kaikki sairaudet, ei yksinomaan kakkostyypin diabetes. Ja niin, olen edelleen sitä mieltä, että meidän tulee sitoutua myöskin siihen rationaalisen lääkehoidon kehittämiseen, löytää myöskin sitä kautta hoitoa kakkostyypin diabetekseen. Ja korostan vielä sitä, että tänne jää edelleen se 65 prosentin korvaus ja myöskin (Välihuuto) — kyllä — insuliinit ovat edelleen 100-prosenttisesti korvattavia, ja viime sijassa se on kai lääkäri, joka päättää sitten insuliinihoitoon siirtymisestä, ei varmaankaan yksinomaan ministeri. Jos täällä jotakin muuta vaihtoehtoa eduskunta esittää, totta kai siitä voidaan keskustella, mutta nyt esitys on tämä.

Arvoisa puhemies! Kuten, ministeri Mattila, te totesitte, tähän sairauteen liittyy monia liitännäissairauksia, kuten sepelvaltimosairaudet, ja siellä on myös reumaa ja verenpainetautia, joita on näiden potilaiden kohdalla, ja nämähän ovat alemmassa korvausluokassa. Tämä on totta.

Kun katsotaan tätä uudistusta — kun nyt kuitenkin tiedämme, että tämä teidän säästönne kohdistuu nyt kaikkein eniten sairastaviin ihmisiin ja kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin — niin ei kai nyt voi pitää perusteena tätä, että nyt diabeetikoiltakin pitää saada korvaukset alemmaksi eli siirtää heidät 100 prosentin korvauksesta 65 prosentin korvaustasolle? Heillähän on jo muita lääkekustannuksia, he joutuvat syömään verenpainelääkkeitä, monilla on reumalääkkeitä, ja he ovat ikääntyneitä ja tarvitsevat paljon palveluita. Eikö tämä voisi nyt olla asia, jonka ihan ministeri ottaisi ja esittäisi peruutettavaksi, ettei meidän tarvitse (Puhemies koputtaa) valiokunnassa sitä tehdä?

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja tietää, että valiokunta tekee sitten viisaita päätöksiä, ja arvostan kyllä sitä eduskunnan työtä. Mutta kyllä kaikkein eniten sairastavat, kaikkein eniten lääkkeitä käyttävät ovat myös tukijärjestelmien piirissä, kuten mainitsin. Meillä on olemassa lääkekatto, meillä on olemassa toimeentulotuki. Niistä ei olla leikattu.

Edelleenkin: meidän täytyy kokonaisvaltaisesti tarkastella myöskin tätä lääkekorvausjärjestelmää, ja sitä työtä ollaan jatkamassa ministeriössä tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo poistaa makeisten ja jäätelön valmisteveron ensi vuoden alusta. Verosta luopuminen aiheuttaa valtiolle yli 100 miljoonan euron vuosittaisen verotuottomenetyksen, joka katetaan muilla keinoilla, muun muassa heikommassa asemassa olevien etuusleikkauksilla. Kyseessä on lähes samansuuruinen tulojen menetys kuin nämä tulevat lääkemenojen leikkaukset, joissa tosiaankin etenkin diabeetikkojen lääkekorvauksia alennetaan. Kärjistetysti sanoen hallitus lisää toiminnallaan karkin ja jäätelön käyttäjiä ja maksattaa verovajeen diabeetikoilla. Tätä on aika vaikea ymmärtää, varsinkin kun muutenkin kaikenlaiset terveysongelmat liittyen hampaiden reikiintymiseen, ylipainoon, sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseenkin uhkaavat kasvaa. Eikö olisi järkevää lisätä näitä epäterveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuvia veroja ja samalla kustannusvaikuttavasti edistää terveyttä ja vähentää sosioekonomisia terveyseroja? Eikö olisi jatkossakin parempi periä tämä karkki- ja jäätelövero ja jättää nämä diabeetikkojen lääkekorvaukset ennalleen?

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä kysymys. Me tiedämme täällä sen, että tämän makeis- ja karkkiveron poistaminen johtuu Euroopan unionista, mutta minä olen jo viime kerralla täällä todennut, että me selvitämme edelleen valtiovarainministeriössä, löydämmekö me veron, joka olisi hyvinvointiperusteinen, terveysperusteinen vero. Näitä asioita on selvitetty jo edeltäjieni toimesta — myöskin edustaja Rinne varmaan tuntee asiaa — ja tämä ei ole todellakaan helppo. Mutta olisi erittäin järkevää, jos pystyisimme verottamaan epäterveellisiä ruoka-aineita, karkkia ja limonadeja järkevällä tavalla. Me koetamme löytää tähän ratkaisun, mutta me elämme Euroopan unionin lainsäädäntöympäristössä, ja se velvoittaa ja rajoittaa meitä tässä asiassa, valitettavasti.

Arvoisa puhemies! Kuten kysyjänkin, minunkin on hyvin vaikea ymmärtää tätä makeisveron poistoa — eipä tässäkään asiassa tuolta EU:sta oikein hyvää kuulunut.

Mutta mitä tulee sitten tämmöiseen terveysperusteiseen, terveysvaikutuksia hakevaan verotukseen, niin kyllä mielestäni sellaista tulee etsiä.

Arvoisa rouva puhemies! Jos ministerin on vaikea ymmärtää makeisveron poistamista, niin miksi ihmeessä te teette sen sitten? (Välihuutoja) On aivan aiheellista kysyä, eikö voitaisi nyt perua sitten makeisvero ja samalla perua tämä diabeetikoihin kohdistuva heikennys. Ja perään hallitukselta myöskin vastuuta siitä, miten te teette näitä päätöksiä. Nyt te iskette yhteen ryhmään ihmisiä, jotka sairastavat tiettyä sairautta. Ette ole tehneet minkäänlaista kokonaisarviointia ilmeisestikään, jossa olisitte voineet päätyä oikeudenmukaiseen ratkaisuun, joka ei kohdistuisi ryhmään ihmisiä, jotka tyypillisesti ovat hyvin pienituloisia ja tulevat taustaltaan hyvin pienituloisista perheistä. Ja jos olisitte tehneet kokonaisarvioinnin, olisitte huomanneet myöskin sen, että makeisveron poistaminen puolestaan lisää tyypin 2 diabetesta, ja sitten sen jälkeen te vielä poistatte tuen niiltä ihmisiltä, jotka te ensin itse omilla toimillanne sairastutatte tyypin 2 diabetekseen. (Välihuutoja) Eikö tämä ole aika vastuutonta (Puhemies koputtaa) toimintaa hallitukselta?

Arvoisa puhemies! Tämä puheenvuoro oli melkoinen viritys, koska te tiedätte aivan hyvin, että se makeisveron poisto ei johtunut tämän hallituksen päätöksistä vaan se johtuu EU-lainsäädännöstä, ja ne päätökset on tehty jo aiemmin. Ja kuten jo sanoin, niin me selvitämme edelleen, vaikka tehtävä on vaikea, miten me voisimme luoda tämmöisen terveysvaikutteisen veron, jolla olisi kansanterveydellisiä vaikutuksia. Tämä on aivan selvä, olen kertonut tämän täällä jo viime viikolla, toistan sen taas ja sanon vieläkin kerran sen, että tehtävä ei todellakaan ole helppo, koska on erittäin vaikea rakentaa sellaista terveysvaikutteista veroa, joka kohtelisi tasapuolisesti erilaisia ruoka-aineita, koska pelkästään sokerin määrittely ja sen käyttö erilaisissa ruoka-aineissa ei ole ihan yksinkertainen asia verotuksellisesta näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! On totta, että EU-säännösten vuoksi nykyisen kaltainen makeisvero ei ole enää mahdollinen, mutta uskon, että osaamme rakentaa terveysperusteisen lisätyn sokerin veron, mikä on monissa muissakin EU-maissa käytössä, ja se on syytä tehdä.

Mutta, arvoisa puhemies, diabeteksen hoidossa muiden kuin insuliinilääkkeiden erityiskorvattavuuden laskeminen on diabeetikoita kohtuuttomasti rankaiseva säästökeino. Diabeteslääkkeiden korvaustason alentaminen ei ole hyväksyttävää sosiaalisesti, hoidollisesti eikä edes taloudellisesti. Toteutuessaan esitys tulisi lisäämään terveyseroja jakamalla diabetesta sairastavat niihin, keillä on varaa tarvitsemiinsa lääkkeisiin, ja niihin, keillä niihin ei ole varaa. Insuliinihoito ei ole kaikille diabeetikoille paras hoitomuoto. Ja kun lääkettä ei valita hoidollisin vaan taloudellisin perustein, seurauksena voi olla iso lisälasku puutteellisesta hoidosta. Uskotteko te tosiaan, että tällä esityksellä saadaan edes tavoiteltuja säästöjä?

Niin, aluksi tähän makeisverokysymykseen: Ei varmasti kukaan tässä salissa vastusta mitään makeisveroa, mutta tämä on EU-lainsäädäntöä, mitä meidän tulee noudattaa. Eikä varmasti kukaan myöskään tässä hallituksessa vastusta sitä, ettemmekö me voisi kehittää terveysperusteista verotusjärjestelmää.

Ja mitä tulee tuohon kakkostyypin diabetekseen, niin edelleenkin korostan sitä, että lääkkeet säilyvät siellä 65 prosentin korvausluokassa. Varsinaisista lääkepäätöksistä, lääkityksestä, vastaa tietysti lääkäri. Korostan sitä, että edelleenkin potilailla on oikeus sitten myöskin muihin tukiin.

Totta kai kaikkeen lainsäädäntöön liittyy seurantaa. Parhaillaan STM:ssä ollaan valmistelemassa tällaista lääkehoidon kokonaiskehittämistä.

Arvoisa puhemies! On totta, että sokeritaudin elinmuutosten estämisen osalta on kaikkein tärkeintä, että hoitotasapaino on mahdollisimman hyvä, sokeri on kaiken aikaa mahdollisimman optimaalisella tasolla. Suomessa on kokemuksia siitä, että kansalaisten omahoitoa kehittämällä, opastamalla heitä, miten tässä tavoitteessa päästään paremmin perille, voidaan säästää merkittävästi, kymmeniä miljoonia vuodessa, kansantalouden kuluja. Miten näette, ministeri Mattila, että kansalaisia voitaisiin paremmin auttaa hoitamaan itseään entistä paremmin ja sitä kautta voimaan entistä paremmin, jotta heidän elinkomplikaationsa vähenisivät?

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin vastauksena siihen se, että kyllä elintavoilla on varmasti merkitystä, ja erityisesti, kun me olemme uudistuksen äärellä, terveyden edistämisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin uudistus on tulossa, siinä täytyy ottaa huomioon terveellisten elintapojen edistäminen, ja nyt jo ollaan suunniteltu sitä niin sanottua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerrointa, valtionosuuskerrointa, joka sitten tulisi kunnille ja maakunnille, jota kautta sitten siirretään sitä terveyden edistämisen työtä kuntiin. Mainitsemanne elämäntapoihin liittyvät asiat otetaan aivan varmasti esille tuossa rationaalisen lääkehoidon ohjelmassa, joka on sosiaali- ja terveysministeriössä työn alla.

Arvoisa rouva puhemies! Diabeteslääkkeiden korvausten heikentäminen ei asiantuntijalausuntojen mukaan toisi säästöjä. Suunnitelma vaarantaa kakkostyypin diabeteksen hoidossa saavutetut hyvät hoitotulokset ja potilasturvallisuuden. Maksutaakan kasvattaminen voi johtaa riittämättömään lääkehoitoon ja heikentyneeseen hoitotasapainoon erityisesti pienituloisten diabeetikoiden kohdalla, jotka myöskin turhaan siirtyvät kalliimman insuliinin käyttöön. Kysynkin: halutaanko näin ollen tällä lakiesityksellä ottaa tietoinen riski, että diabeetikoiden vointi huononee?

Arvoisa puhemies! Tämä on huolellisen lainvalmistelun tulos, ja tässä on todellakin tehty tämä esitys, että sitä korvausta lasketaan 100 prosentista 65 prosenttiin. Minä uskon myös suomalaiseen korkeatasoiseen lääkehoitoon, hoitotyöhön, potilaitten seurantaan ja myöskin sitten siihen lääkkeettömään hoitoon, jota ollaan kehittämässä. Riskejä totta kai täytyy arvioida, ja sen tekee nyt sitten tietysti myöskin eduskunta, kun se tätä lakiesitystä käsittelee.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Mattila, haluan vielä painottaa, että meillä on erilaista tutkimustietoa siitä, että nämä lääkekorvaukset diabeteksen osalta eivät tuota yhteiskunnalle säästöjä. Päinvastoin diabeteksen lääkekorvauksesta on uhkana, että siitä syntyy yhteiskunnalle lisää kustannuksia. Me otamme siis tietoisen riskin siinä, että jos ihmisillä ei ole mahdollisuutta hoitaa diabetesta, näiden ihmisten sairastavuus kasvaa ja vaikeutuu. He joutuvat käyttämään entistä enemmän terveydenhuollon palveluita diabeteksen ja muiden sairauksien hoitoon. He joutuvat myös käyttämään erilaisia lääkkeitä eri sairauksiensa hoitoon. Arvoisa ministeri, esityksellänne ei ole kyllä nyt todellista pohjaa eikä perustetta. Oletteko te aidosti sitä mieltä, että olette viemässä tätä lakiesitystä eteenpäin, joka kaikkien arvioiden mukaan vain lisää yhteiskunnan menoja? Miksi te ette peru lakiesitystänne?

Arvoisa puhemies! Te varmasti tunnette tämän asian ja olette kokenut kansanedustaja, ja täällä eduskunnassa toimii diabetesryhmä.

Meillä on myöskin muita ryhmiä, pienituloisia lääkkeitten käyttäjiä, jotka ovat alemmissa korvausluokissa, ja meidän tulee myös heistä kantaa huolta ja kantaa huolta sitten myös ihan tästä kokonaistaloudesta. Mutta kuten sanoin, meillä on edelleen muut tukijärjestelmät, on edelleen lääkekatto — siihen ei olla puututtu, on päinvastoin laskenut sekin taso, mistä lääkekatto muodostuu — meillä on toimeentulotuki. En tarkoita sitä, että tällä haluaisin olla mitenkään erityisesti ajamassa ihmisiä muiden tukijärjestelmien piiriin, vaan sitä, että meillä on olemassa yhteiskunnalliset turvaverkot pienituloisten osalta.

Arvoisa puhemies! Suomella on kunnia olla Arktisen neuvoston puheenjohtaja ensi vuonna. Se velvoittaa suojelemaan herkkää luontoa ja asettamaan luonnonvarojen käytölle rajoja.

Suuri osa laivoista käyttää polttoaineenaan raskasta polttoöljyä. Arktiksella öljyonnettomuuden riski on suuri. Raskas polttoöljy on myrkyllistä ja tahmeaa, ja sen siivoaminen on liki mahdotonta Arktiksella, jossa se uhkaa herkkää luontoa. Etelänavalla raskaan polttoöljyn käyttö on kielletty. Ministeri Soini, olette sanonut, että mustan hiilen aiheuttamia haittoja on ehkäistävä tehokkaasti. Musta hiilihän, jota syntyy raskaan polttoöljyn poltosta, kiihdyttää myös ilmastonmuutosta. Aiotteko te, ministeri Soini, Arktisen neuvoston puheenjohtajana ajaa raskaan polttoöljyn käyttökieltoa Arktiksella?

Arvoisa rouva puhemies! Asia on mitä ajankohtaisin. Ulkoministeriö on julkaissut tämmöisen Arktinen kattaus ‑teoksen, ja me valmistaudumme vakavasti tähän meidän tulevaan EU-puheenjohtajuuteen. Meillä on siinä keskeisinä prioriteetteinä myös ympäristö-, ilmastoasiat, kulkuyhteydet ja alkuperäiskansojen asiat. On erittäin tärkeää, että me rakennamme semmoisen kokonaisuuden, että arktisilla alueilla voidaan myös elää, suojellaan paitsi luontoa myös ihmisiä eikä ole pelkästään taloudellista hyväksikäyttöä. Yksityiskohtana tuohon en vielä ota kantaa. Suomi rakentaa arktisen puheenjohtajuutensa vastuullisella tavalla. Olemme tehneet paljon yhteistyötä USA:n kanssa, ja meillä on jo menossa suunnitelmat (Puhemies koputtaa) Islannin kanssa, joka seuraa meitä sitten, (Puhemies koputtaa) tulee seuraajaksi kahden vuoden päästä.

Puhemies Maria Lohela

Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! USA ja Kanadahan ovat jo IMOssa esittäneet huolensa raskaan polttoöljyn käytöstä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on neljä viidesosaa tunnetuista fossiilivaroista jätettävä maaperään, joten on sulaa hulluutta edistää uusien fossiilisten polttoaineiden käyttöönottoa ja etsintää Arktiksella.

Toisaalta, myös herkkä luonto vaatii kansainvälisesti yhdessä sovitut luonnonsuojelualueet — kalakannat, linnut, mursut, valaat. Muutenkin, jos annamme arktisen jään sulaa ja ilmastonmuutoksen ryöpsähtää käsistä, lapsiltamme ja heidän lapsiltaan häviävät hyvän elämän edellytykset tällä planeetalla. Miten Suomi aikoo ottaa konkreettisesti tässä puheenjohtajuusohjelmassaan huomioon ilmastonmuutoksen torjunnan ja herkän alueen luonnonsuojelun?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus on Suomelle suuri tilaisuus, koska Arktiseen neuvostoon kuuluvat Pohjoismaat ja sen lisäksi Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada. Olemme nyt sellaisessa porukassa, että me todella voimme vaikuttaa, ja meidän tavoitteemme on se, että kaikki nämä maat osallistuisivat täydellä voimalla tähän työhön — ja vain tällä yhteistyöllä me voimme saada aikaan sellaisia kestäviä ratkaisuja, joilla on merkitystä.

Suomi tietysti ajaa kestävää kehitystä, ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden, ottaa huomioon alkuperäiskansat mutta myös näkee ne taloudelliset mahdollisuudet, joita esimerkiksi viestintäyhteyksien ja kulkuyhteyksien kautta voidaan saada aikaan. Tämä on meille myös työllisyyskysymys. Meilläkin asuu ihmisiä napapiirin tuolla puolella, ja siellä pitää olla oikeus asua, elää, tehdä työtä ja tulla toimeen.

Arvoisa puhemies! Arktinen alue on monin tavoin meidän ilmastojärjestelmämme sydän. Arktisen jään sulaminen voi vaikuttaa meren happamoitumiseen, joka on jo lisääntynyt. Se vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Se voi vaikuttaa myös jäävirtoihin, ja tietysti Grönlannin alueen jäätiköiden sulaminen uhkaa merenpinnan nousemisen aiheuttamisella. Ja näihin kaikkiin asioihin voi vaikuttaa sillä, että otetaan käyttöön uutta, puhdasta ympäristöteknologiaa eli aina tunnetaan luonnon kantokyvyn rajat ja etsitään ratkaisuja, jotka edistävät ilmastonmuutoksen torjuntaa eivätkä ainakaan aiheuta sitä. Näin ollen toivon sitä, että Suomi Arktisen neuvoston puheenjohtajana niin liikennesektorilla kuin myös ympäristösektorilla tunnistaa nämä mahdollisuudet. Me olemme panostaneet telakkateollisuudessa puhtaaseen teknologiaan. Meillä on maailman huippututkimusta tällä saralla. Kysyn liikenneministeriltä ja ympäristöministeriltä: miten te aiotte neuvoston puheenjohtajakauden aikana ajaa sitä, että Suomi edistää herkkien alueiden suojelua sekä puhdasta liikennettä arktisella alueella ja öljyonnettomuuksien ehkäisyä?

Arvoisa puheenjohtaja! Kysymys on hyvin ajankohtainen, sillä tällä viikolla on IMOn kokous, jossa käsitellään muun muassa juuri tätä kysymystä. Ympäristöjärjestöt ovat kohdassa "Muut ajankohtaiset asiat" myöskin jättäneet esityksen siitä, voisiko harkita käsittelyä, jolla arvioidaan raskaan polttoaineen käyttö- ja/tai kuljetuskieltoa arktisilla alueilla. Arktisella alueella on asutusta, joka tarvitsee tällä hetkellä vielä raskasta polttoainetta myös energian saamiseksi, ja tästä syystä on ollut keskustelua siitä, voimmeko kieltää kuljettamista, mutta laivojen käyttökieltoa on toki syytä tässä kohtaa jo vakavasti käydäkin läpi. Suomi tulee perjantaina omassa kannanotossaan suhtautumaan ympäristöjärjestöjen esitykseen myönteisesti ja myöskin ottamaan tämän asian käsittelyyn ja edistämään sitä myöskin tällä tulevalla kaudella, ja sitä sitten voidaan viedä eteenpäin myöskin neuvoston puheenjohtajakauden aikana.

Arvoisa puhemies! Ympäristöasiat kaiken kaikkiaan tulevat olemaan erittäin painavasti agendalla, kun Suomi tuon Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden ottaa. Olemme hallituksessa päättäneet, että tulemme järjestämään myös ympäristöministerien kokouksen tuon puheenjohtajakauden aikana. Siitä, mitkä ovat ne konkreettiset edistysaskeleet, vielä hallituksen sisällä ja muitten maitten kanssa toki keskustelemme.

Tämä mahdollinen raskaan polttoöljyn käyttökielto on toki hyvin merkittävä aloite, koska paitsi että se vähentää pienhiukkaspäästöjä, mustahiilen kertymää arktisille alueille, se myös estää sen, että onnettomuuden sattuessa tämä äärimmäisen hitaasti hajoava aine pitkäksi aikaa vaikeuttaisi herkän luonnon elämää ja toipuminen tulisi olemaan todella hidasta. Eli tässä on monia syitä pyrkiä rajoittamaan raskaan polttoöljyn käyttöä, mutta konkreettiset edistysaskeleet tuolla puheenjohtajuuskaudella ja ehdotuksemme määrittelemme vielä vähän myöhemmin.

Arvoisa puhemies! Tuolla napapiirin pohjoispuolella asuvana tuntuu valitettavasti siltä, että arktiset asiat ovat uppoamassa eikä hallituksella ole kiinnostusta niihin. Tästä on lukuisia esimerkkejä. Muun muassa Barents-keskus, joka on lisännyt Suomen näkyvyyttä Barentsin alueella, kehittänyt liikenneyhteyksiä ja pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksia, ei saanut toimintaansa enää jatkorahoitusta. Myös Rovaniemelle tuleva arktinen informaatiokeskus on vastatuulessa, koska poliittista painetta ei tällä hetkellä siihen luoda. Hallitus päivitti äskettäin arktisen strategian, mutta siitäkin puuttuvat rahalliset panostukset täysin. Arktiseen politiikkaan tarvitaan uskottava ja tarpeeksi vaikuttava hanke, jota Suomi voi edistää aloittaessaan tämän puheenjohtajuuskauden. Tällainen hanke voisi olla junarata Jäämerelle. Rata hyödyttäisi kotimaista metsä- ja kaivannaisteollisuutta sekä Norjan kalateollisuutta. Myös matkailulle tämä asettaisi suuria uusia mahdollisuuksia. (Puhemies koputtaa) Kysynkin arvoisalta ministeriltä: tuletteko edistämään tätä asiaa?

Arvoisa puheenjohtaja! Jäämeren rata on yksi hyvin keskeinen hanke, kun katsomme Suomen logistista asemaa kokonaisuutena. Ja kun Suomi on tehnyt aiesopimuksen Tallinnan tunnelin selvittämisestä, niin samassa yhteydessä se myös väistämättä tarkoittaa, että toisesta päästä myöskin Jäämeren rataa tulee selvittää jollain aikavälillä. Tästä näkökulmasta, logistisesta näkökulmasta, me haluamme katsoa Suomea kokonaisuutena, ja meiltä toki puuttuu tällä hetkellä se yhteys sinne Jäämerelle, ja raideyhteys sinne olisi luonteva tapa ratkaista asia. Eli suhtaudumme tähän kokonaisuuteen osana selvitystä, jota meillä selvitysmiehet myöskin tekevät, jossa katsomme, minkälainen infra Suomella tulisi olla vuonna 2050 ja sitä ennen eri aikajaksoina. Tämä selvitys valmistuu maaliskuussa, ja sitä tekevät meille Esko Aho, Lauri Lyly ja Inka Mero. Silloin siihen päästään myös palaamaan.

Arvoisa puhemies! Etelämantereelle onnistuttiin aikanaan saamaan merkittäviä luonnonsuojelullisia sopimuksia. Nyt samanlaisia suojelualueita ollaan suunnittelemassa myöskin tänne pohjoiseen, arktiselle alueelle. Kysyisin ympäristöministeriltä ja miksei myöskin ulkoministeriltä: missä vaiheessa nämä asiat ovat tällä hetkellä näitten laajojen suojelualueitten perustamiseksi myöskin tänne Pohjoisen jäämeren alueelle?

Arvoisa puhemies! Aivan kuten kysyjä kysyi, olisi toki tärkeää, että myös tuonne arktiselle alueelle saataisiin kansainvälisesti sovittua merensuojelualueista. Suomi on tätä pitkäkestoisesti ja johdonmukaisesti eri foorumeilla ajanut. Valitettavasti tässä kohtaa muitten Pohjoismaitten asenne on hieman penseämpi, ja tulen esimerkiksi ensi viikolla ympäristöministerien kokouksessa Kööpenhaminassa ottamaan tämän asian esille, että mikä olisi muittenkin Pohjoismaitten mielestä se sopiva foorumi ja tapa edistää asiaa, joka on tärkeä. Uskon, että loppujen lopuksi löytyy tuo oikea reitti, josta sitten arktisen alueen maat, mitkä ministeri Soini tässä jo aiemmin mainitsi, voisivat asiasta sopia. Mutta katsotaan, mikä on se oikea kanava edistää asiaa.

Arvoisa rouva puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen, teillä on pitkä ura vastuullisena ympäristöihmisenä, sellaisena, joka myös huomioi luonnon ja elinkeinoelämän yhteis-elon. On täysin selvää, että paitsi että Suomi tulee satsaamaan näihin asioihin Pohjoismaiden kesken, kuten ministeri Tiilikainen sanoi, meillä on tässä nyt tuhannen taalan paikka Yhdysvaltain, Kanadan ja Venäjän kanssa saada näitä aikaan. Me tarvitsemme tästä konsensuksen, ja olen valmis ja hallitus on valmis sitä edistämään.

Arvoisa puhemies! Ministeri Tiilikainen toikin jo hyvin esille ne painavat ympäristösyyt, jotka puoltavat raskaan polttoöljyn kieltämistä arktisella alueella. Lisäisin siihen vain sen, että mustan hiilen eli noen päästöjen vähentäminen on yksi nopeimpia ja halvimpia tapoja jarruttaa ilmastonmuutoksen kiihtymistä ja sikäli helpottaa koko sitä muuta savottaa, mitä ilmastonsuojelussa on tehtävänä. Kysyisin: Ymmärtääkö hallitus tämän nyt kunnolla, ja aikooko hallitus tarttua tähän tilaisuuteen? Kysymyksessähän on Suomen kannalta tällainen talouden ja ympäristön win-win-asia, koska nythän on jo näkyvissä, että merenkulun ympäristövaatimusten tiukentaminen on yksi niitä osatekijöitä, jotka ovat parantaneet suomalaisen meriteollisuuden kilpailukykyä ja asemaa ja tuoneet meille uusia tilauksia. Ja aikooko hallitus tarttua siihen tilaisuuteen, että Yhdysvallat ja Kanada ovat myöskin Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä ajaneet (Puhemies koputtaa) näitä merenkulun päästöjen vähentämisiä?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä musta hiili eli noki meillä on jo ohjelmassa, ja sehän tulee pääasiassa voimalaitoksista, ja suomalaisella teknologialla pystytään ratkomaan näitä ongelmia, niin että se ei leviä herkille alueille ja sitä kautta edistä esimerkiksi jäätikköjen sulamista. Tämä on juuri sellainen tyypillinen win-win-tilanne, jossa suomalaisella teknologialla pystytään ratkomaan kipeitä, kansainvälisiä ongelmia, ja hallitus tulee tekemään kaikkensa, että nämä asiat pysyvät agendalla ja että pystymme myöskin löytämään konkreettisia polkuja näiden asioiden ratkaisemiseksi suomalaisella teknologialla.

Arvoisa rouva puhemies! Olin aikoinaan jäsen työryhmässä, joka valmisteli lain kansalaisaloitteesta. Kansalaisaloite on merkittävä demokratiaa parantava ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia parantava uudistus. Esimerkiksi eduskunnan käsittelyssä olevan kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämiseksi allekirjoitti yli 63 000 kansalaista. Aloitteessa halutaan parantaa nollatuntisopimuksessa työskentelevien asemaa monella tavalla. Arvoisa pääministeri, te sanoitte sunnuntaina radion Pääministerin haastattelutunnilla, että te ette ole kuullut kenenkään esittäneen nollatuntisopimusten kieltämistä lailla ja että nollatuntisopimusten kieltäminen ei ole kenenkään intresseissä. Arvoisa pääministeri, pidän tätä kansalaisaloitteen unohtamista suuren kuuntelijajoukon edessä suorastaan loukkauksena niitä yli 63 000:ta kansalaista kohtaan, jotka ovat tämän lakialoitteen nollasopimusten kieltämiseksi allekirjoittaneet. Miten teiltä on mennyt ohi tällainen kansanliike, (Puhemies koputtaa) ja mitä nyt vastaatte näille yli 63 000 allekirjoittaneelle?

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa Pääministerin haastattelutunnin kysymyksessä keskusteltiin työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyöstä ja niistä keskusteluista, ja näihin keskusteluihin viittasin. Eli me otamme osana tätä aktiivista työvoimapolitiikkaa esille työmarkkinajärjestöjen pyynnöstä myöskin pelisääntöjen laatimisen nollatuntisopimuksiin. Noissa keskusteluissa ei noussut vaatimusta siitä, että ne kokonaan kiellettäisiin, vaan nähtiin, että joissakin tilanteissa ne ovat hyvinkin toimivia. Mutta näissä pelisäännöissä on runsaasti puutteita, jotka hallitus on luvannut työryhmätyöskentelyssä käydä läpi ja löytää niihin selkeän ratkaisun.

Olen toki tietoinen kansalaisaloitteesta, enkä viitannut millään tavalla siihen vastauksessani Pääministerin haastattelutunnilla.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että näin vastasitte, arvoisa pääministeri, koska monet tämän kansalaisaloitteen takana olevat tahot ja ihmiset ovat todella ihmetelleet tätä Pääministerin haastattelutunnilla ollutta mielipidettänne. Siinä keskustelussa tuli esiin niitä pyrkimyksiä, joilla nollatuntisopimuksien alla työskentelevien asemaa voitaisiin parantaa, mutta ne ovat jäämässä kuitenkin varsin vaatimattomiksi.

Olemme juuri saaneet Tilastokeskuksen arvion siitä, että Suomessa EU:n köyhyysrajan alapuolella elää 660 000 suomalaista kansalaista eli 12 prosenttia väestöstä. Siellä on joukossa varmasti niitä, jotka joutuvat tekemään niin vähän työtunteja, saavat niin vähän työtunteja ja palkkaa, että joutuvat köyhyysrajan alle. Kertokaa nyt, arvoisa pääministeri ja muut ministerit, mitä konkreettista aiotte tehdä ja nopeasti näiden pätkätöissä ja nollatuntisopimuksissa olevien aseman parantamiseksi.

Arvoisa rouva puhemies! Me olemme luvanneet reilut pelisäännöt nollatuntisopimuksiin, ja olen tavannut kansalaisaloitteen tekijät. Heidän kanssaan on käyty asiallinen keskustelu. Me olemme käyneet keskustelua myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan kanssa siitä. Meillä on kaikilla yhteisymmärrys siitä, että pelisäännöt tarvitaan. Tiedän, että tämä kansalaisaloite lähtee siitä, että siellä on 18 tunnin raja ja esitys siitä, ja tiedän, että on esitetty näitten nollatuntisopimuksien kieltämistä, mutta hallitus ei ole missään vaiheessa sellaisesta puhunut, ja meidän ymmärryksemme on, että me haemme reiluja pelisääntöjä, jotka mahdollistavat myös työn tarjoamisen. Tästä on minun ymmärtääkseni hyvä yhteisymmärrys ainakin valiokunnan puheenjohtajan kanssa — käytiin eilen tätä keskustelua — siitä, että tämä on se käsitys, ja me autamme myös valiokuntaa, tehdään yhteistyötä siinä, että meillä on virkamies, joka koko ajan kommunikoi tässä asiassa. Hallitus on luvannut nämä pelisäännöt, ja pelisäännöt tulevat.

Arvoisa puhemies! Syy, minkä takia tämä aloite on edennyt eduskuntaan asti, on se, että nimenomaan pelisääntöjen puute aiheuttaa hyvin suuria ongelmia suomalaisilla työmarkkinoilla tällä hetkellä, myöskin ongelmia monen pätkätyöläisen arjessa. Nollatuntisopimusten ongelmat eivät liity ainoastaan karenssijärjestelmiin, joista on puhuttu julkisuudessa aika paljon, vaan myöskin siihen, että työnantajalla on mahdollisuus esimerkiksi kokonaan kiertää lakisääteistä työsuhdeturvaa sellaisissa tilanteissa, joissa esimerkiksi on erimielisyys työnantajan ja työntekijän välillä. Nollatuntisopimuksilla työskentelevät ovat hyvin usein myöskin pätkätyöläisiä, joiden tulot jäävät hyvin pieniksi johtuen siitä, että työtunteja ei ole riittävästi. Minusta on hienoa, jos hallitus nyt on ymmärtänyt, että tarvitaan parempia pelisääntöjä, mutta jäin vielä kaipaamaan konkretiaa, eli jos tämä 18 tunnin vähimmäisviikkotyöaika ei riitä, niin mitkä ovat ne konkreettiset pelisäännöt, (Puhemies koputtaa) jotka hallitus nyt tulee esittämään?

Arvoisa rouva puhemies! Se, mistä tässä työmarkkinajärjestöjen kanssa käydyssä keskustelussa konkreettisesti puhuttiin, oli esimerkiksi tällainen tilanne, kun nollatuntisopimuksella ei työntekijälle ole tullut pitkään aikaan toimeksiantoja ja työntekijä haluaa irtisanoa sen sopimuksensa, joka ei ole käytännössä johtanut hänelle työtehtäviin. Siitä seuraa karenssi tuossa ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa, ja tämä on selvä epäkohta, ja tässä oikeastaan kaikki pöydän ääressä nyökyttelivät. Eli ymmärsin, että täältä löytyy konkreettisia asioita, joissa päästään eteenpäin, mutta hallitus ei toki ole kirjoittanut valmiiksi työryhmälle agendaa, jonka mukaiseen lopputulokseen pitää päästä, vaan työryhmä käy läpi puutteet ja hallitus sitten toimii lopputuloksen mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin ministeri Lindström sanoi, tähän on tulossa pelisäännöt, ja se on äärimmäisen tärkeä juttu — viittaan nyt pääministerin puheeseen siitä, että näitä puutteita korjataan.

Mutta itse tämä asia, nollatuntisopimukset, ei välttämättä ole ihan huono, kun se mahdollistaa työntekijälle useamman työnantajan käytön. Tämmöisessä tilanteessa, (Välihuutoja vasemmalta) että on useampi työsopimus, työntekijä voi saada useamman viikoittaisen työtunnin ja sitä kautta parantaa ansiotasoaan. Minä kysyisinkin nyt ministeri Lindströmiltä: nyt kun tätä TE-keskuksien työnhakuakin parannetaan, niin otetaanko tässä parannustyössä huomioon se, että työntekijällä voi olla useampia työnantajia, ja vaikka viikoittainen tuntimäärä ei olisi kovin iso, näistä kuitenkin muodostuisi työntekijälle riittävä viikkotuntimäärä?

Arvoisa rouva puhemies! Koetin ensimmäisessä puheenvuorossani aukaista sitä, mitä tarkoittaa pelisääntöjen luominen. Se tarkoittaa toisaalta sitä, mihin pääministerikin viittasi, liittyen yhteiseen huoleen tästä epäoikeudenmukaiseksi koetusta karenssista, mutta toisaalta on sitten tämä, mitä edustaja Turunen sanoi, että pitää jättää tilaa sille, että on mahdollisuus, että me emme rakenna systeemiä, joka estää työllistymisen. Siitä lähtökohdasta lähdetään rakentelemaan näitä pelisääntöjä. Se on tässä se pointti: ei estetä työllistymistä, mutta rakennetaan pelisäännöt.

Arvoisa puhemies! On totta, että jokaisessa tilanteessa nollasopimus ei ole huono asia, mutta on vaikea kuvitella, mikä olisi se tilanne, jossa siitä todellisuudessa on lisäarvoa. Meillä on esimerkiksi henkilöstövuokrausyrityksissä sellaisia, joissa kaikilla on nollatuntisopimukset, ja sitten aivan samalla toimenkuvalla henkilöstövuokrausyrityksiä, joissa kellään ei tarvita nollatuntisopimuksia. Kun me tiedämme, että meillä on joku järjestelmä, josta varmasti on joillekin haittaa mutta ei kenellekään erityistä hyötyä, miksi me emme voisi sellaista järjestelmää kieltää? Merkittävä osa nollatuntisopimuksilla työskentelevistä ihmisistä on pitkään työskennellyt kokoaikaista työaikaa. Siitä huolimatta heillä ei ole mahdollisuutta esimerkiksi sairastumiseen siinä pelossa, että työtunnit lakkaavat siihen. Jos työnantajalla on tarjota nolla tuntia, miksi ylipäätään sopia työsopimuksia?

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kyse siitä, että voi olla ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti ilmoittavat, että haluavat tämmöisen nollatuntisopimuksen siinä elämäntilanteessa, missä ovat. Pitäisikö meidän estää se? Minun mielestäni ei. Kun meillä on muutenkin valtavasti työttömyyttä tässä maassa, niin miksi me rakentaisimme sellaisen systeemin, joka estäisi sen? En minä millään lailla sitä puolustele, pääsääntöisesti siellä on ollut todella paljon ongelmia — viittaan nyt vaikka tähän epäoikeudenmukaiseen karenssijärjestelmään — mutta nyt ollaan rakentamassa pelisääntöjä, ja minun mielestäni silloin mennään iso askel eteenpäin. Tästä toivottavasti on kaikilla yhteisymmärrys.

Värderade talman! Svenska riksdagsgruppen har länge efterlyst en reform av familjeledigheterna och hemvårdsstödet, och vi har nu i vår alternativa budget presenterat ett konkret förslag till helhetsreform som även innehåller fyra timmar avgiftsfri småbarnspedagogik för barn över tre år.

Arvoisa puhemies! Perhevapaiden uudistaminen on välttämätöntä. Alkuviikosta julkaisimme varjobudjettimme ja esitimme konkreettisen ratkaisun perhevapaiden ja kotihoidon uudistamiseksi. Meidän mallimme on samansuuntainen mutta laajempi kuin esimerkiksi SAK:n malli, josta on keskusteltu paljon julkisuudessa. Me esitämme myös, että kaikilla yli 3‑vuotiailla olisi oikeus maksuttomaan varhaiskasvatukseen 4 tuntia päivässä. Mielestämme tarvitsemme laajaa uudistusta, joka tarkastelee perhepolitiikkaa kokonaisuutena, siksi haluamme kytkeä tähän myös varhaiskasvatusta. Pitääkö paikkansa, pääministeri Sipilä, ymmärsinkö oikein, että hallitus on nyt käynnistämässä työtä perhevapaiden uudistamiseksi? Onko tämä päätös jo tehty?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on uudistus, joka yleensä keskustelussa kohdistuu esimerkiksi pelkästään kotihoidon tukeen. Siitä siinä ei saa olla kysymys. (Mikaela Nylander: Ei!) Me lähdemme siitä, että pitää olla valinnanvapautta myöskin tässä asiassa.

Siitä olen samaa mieltä, että tämä asiakokonaisuus on sellainen, joka pitkässä juoksussa pitää huolellisesti valmistella ja uudistaa. Hallitus ei ole tehnyt päätöstä tämän uudistuksen valmistelusta, mutta se, mitä nyt tapahtuu — tulee erilaisia malleja ja keskustellaan — on minusta hyvää pohjustusta siihen, että ensi vaalikaudella voitaisiin sitten uudistus tehdä. Se tuskin enää ehtii tämän vaalikauden aikana valmiiksi, mutta nyt on hyvä käydä laaja, perusteellinen keskustelu siitä, mitä ja miten se pitäisi tehdä.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Me tiedämme kaikki ne haitat ja kielteiset vaikutukset, joita nykymallilla on esimerkiksi tasa-arvoon, naisten palkka- ja eläkekehitykseen ynnä muuta. Jos hallitus ei aio nyt tällä kaudella tarttua tähän uudistamistyöhön, niin mietin, miten aiotte sitten puuttua näihin epäkohtiin. Onko näin, että hallitus nyt vain keskustelee eri malleista kolme vuotta, kaksi ja puoli vuotta, mitä tässä on jäljellä, ja ei tee mitään uudistamistyötä?

Haluaisin myös kysyä ministeri Grahn-Laasoselta: onko mahdollista, kun hallitus nyt sitten keskustelee malleista, kytkeä tämä varhaiskasvatus tähän kokonaisuuteen? Se olisi äärimmäisen tärkeää.

Puhemies Maria Lohela

Tuli kysymyksiä useampaan suuntaan. — Ministeri Grahn-Laasonen.

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä sitä, että käydään laajaa keskustelua perhevapaajärjestelmän uudistamisesta, ja aivan varmaa on, että puolueilla on erilaisia näkemyksiä siitä, millainen uudistus tarvitaan ja millaisella aikataululla siinä voidaan edetä. Pidän myöskin ihan keskeisenä sitä, että tähän keskusteluun kytketään varhaiskasvatus ja sen kehittäminen tiiviisti. Nyt eletään siinä mielessä hyviä aikoja, että varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet on juuri hyväksytty Opetushallituksessa, mikä antaa ison mahdollisuuden varhaiskasvatuksen pedagogiikan vahvistamiselle ja sen laadun parantamiselle. Sen lisäksi tarvitaan keskustelua siitä, millä tavalla voidaan nostaa varhaiskasvatukseen osallistumisen astetta, koska se vähentää muun muassa syrjäytymistä.

Arvoisa rouva puhemies! Kotihoidon tuki on ollut juuri se, joka on mahdollistanut perheiden valinnanvapauden, ja tällaiset erilaiset kiintiömallit, 6+6+6 ynnä muut, ovat sellaisia, jotka nimenomaan rajoittavat sitä perheiden omaa valinnanvapautta. Naisten ja miesten välinen palkkaero työmarkkinoilla on tosiasia, ja se osaltaan johtaa siihen, että naiset käyttävät kotihoidon tukea enemmän kuin miehet. Olisinkin kysynyt: millä tavalla hallitus aikoo naisvaltaisilla aloilla korvata näitä erilaisia vanhempainvapaiden kustannuksia? Minusta on väärin, että tätä asiaa yritetään hoitaa ikään kuin takaoven kautta rajoittamalla perheitten todellista valinnanvapautta. Annetaan perheitten päättää näistä asioista siellä keittiönpöydän ääressä eikä ruveta täältä käsin päättämään heidän puolestaan. Mutta on tärkeää, että naisvaltaiset alat eivät yksistään joudu kantamaan kustannusrasitetta näistä vanhempainvapaista. Mitä hallitus tässä asiassa pyrkii tekemään ja on kenties jo ehkä tehnyt?

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus ja sitä kautta myös eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen, jossa työnantajille tulee 2 500 euron kertakorvaus tasaamaan tätä äitiyden ja vanhemmuuden kustannusten eroa nimenomaan työnantajalle. Tämä on tehty, tämä on ihan lain kirjain, ja myös eurot ovat olemassa.

Toisekseen edustaja Nylanderin ja edustaja Essayahin kysymykset: Samasta aihepiiristä on monta eri näkökulmaa. Toivon, että kun tätä keskustelua jatkossakin varmuudella käydään ja on näitä erilaisia kielteisiä asioita tasa-arvoon liittyen, eläkekarttumaan liittyen, aina muistettaisiin myös vanhemmuuden ja lapsen etu. Esimerkiksi keskustelu kotihoidon tuesta on ymmärrettävä, mutta sekin pitää muistaa, että me olemme aikoinaan perustaneet järjestelmän osaksi meidän päivähoitojärjestelmää ja — kuten nykyisin pitää lausua — varhaiskasvatusjärjestelmää. Tälläkin näkökulmalla on iso merkitys siinä, miten tätä kokonaisuutta lähestytään (Puhemies koputtaa) lapsen edun näkökulmasta.

Arvoisa rouva puhemies! Lapsella pitää olla oikeus molempien vanhempien — silloin kun ne on — hoitoon ja hoivaan. Se on myös isän oikeus ja se on äidin oikeus: mahdollisuus olla lapsen kanssa kotona ja hoitaa lasta.

Viime hallituskaudella hallitus teki merkittävän parannuksen: isälle tuli kaksi viikkoa lisää korvamerkittyä vanhempainvapaata, ja järjestelmää myös joustavoitettiin niin, että sitä voi käyttää joustavasti siihen asti, kun lapsi on kahden vuoden ikäinen. Tämä on lisännyt sitä, että isät käyttävät vanhempainvapaita — sitä ovat käyttäneet muun muassa monet kansanedustajat jo tämän kauden aikana. Jos katsoo sitten sitä osaa, joka on vapaasti valittavissa vanhempien välillä, niin vain 3 prosenttia siitä on isien käyttämää, 97 prosenttia äitien käyttämää, ja nyt kysymykseni kuuluukin: jos te ette saa kokonaisuudistusta aikaan, eikö pitäisi tehdä ainakin pieniä samanlaisia askeleita (Puhemies koputtaa) kuin edellinen hallitus teki, (Puhemies koputtaa) jotta saadaan tasa-arvoa edistettyä?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edelliselle hallitukselle siitä, että mahdollistettiin, lisättiin valinnanvapautta. Nämä samat luvut voi nähdä niinkin, että nämä toimenpiteet, joita tuolloin tehtiin, ovat lisänneet isien (Paavo Arhinmäki: Kyllä!) osallistumista lasten hoitoon ja hoivaan. Ja kiitos, edustaja Arhinmäki, siitä, että totesitte tämänkin, että esimerkiksi kansanedustajat ovat tätä mahdollisuutta käyttäneet — esimerkilläkin kun näissä asioissa on merkitystä.

Se, mitä tapahtuu perhepolitiikan sisällä: Meillä on painopisteenä ollut ja tulee olemaan palvelujen parantaminen, ja meillä on muutosohjelma menossa, joka on jalkautumassa kenttävaiheeseen. Mutta mahdollisista liikkeistä, mahdollisista muutoksista, perhevapaajärjestelmässä on sitten hallituksen yhteinen päätöksenteko. Se ei ole vielä niin pitkällä, että pystyisi tässä vaiheessa kertomaan tämän (Puhemies koputtaa) enempää.

Arvoisa puhemies! Ensi maanantaina on naisten tilipäivä. Se on naisten palkkapäivä, joka kertoo siitä, että naisten ja miesten palkkaerot ovat edelleen sietämättömät 17 prosenttia. Jos verrataan naisten ja miesten vuosituloja, niin se on kuulkaa niin, että naisten palkanmaksu päättyy lokakuun lopussa. Onko tämä oikein? Tämä ei tietenkään ole missään tapauksessa oikein. Naiset ja miehet ansaitsevat saman palkan, ja tätä asiaa täytyy korjata. Tätä täytyy korjata rakenteellisilla toimilla purkaen työmarkkinoitten sukupuolittuneita rakenteita, sitä jakoa naisten ja miesten töihin, ja tätä täytyy purkaa myös uudistamalla perhevapaita.

Hyvä hallitus, tämä teidän 2 500 euroanne äidin työnantajalle ei auta yhtään mitään. (Välihuutoja) Päinvastoin se vain betonoi niitä työmarkkinoitten sukupuolittuneita rakenteita (Hälinää — Puhemies koputtaa) eikä mene sinne rakenteisiin, joilla purettaisiin tätä epätasa-arvoisuutta. (Eduskunnasta: Mikä on vaihtoehto?) Minä haluaisin kysyä teiltä, arvoisa pääministeri (Puhemies koputtaa) Juha Sipilä: Onko teistä oikein, että naisten ja miesten palkkaerot ovat edelleen 17 prosenttia? Mitä te aiotte tehdä todella samapalkkaisuuden edistämiseksi?

Arvoisa rouva puhemies! Olipa kaunista puhetta asiasta, josta tämä hallitus on saanut myönteistä palautetta. (Outi Alanko-Kahiluoto: Keneltä?) Yrittäjät, jotka saavat sen 2 500 euroa, sanovat, että tämä on toimenpide, jolla liikutaan juuri siihen suuntaan kuin pitää, helpotetaan naisen työmarkkina-asemaa sillä, että työnantaja saa tämän 2 500 euroa. Toisekseen, teidän kysymyksessänne, edustaja Tuppurainen, on juuri se teidän lähestymisnäkökulmanne, se yksi näkökulma tähän kokonaisuuteen. Vanhemman, äidin palkkatason, kaiken ohella pitää muistuttaa siitä ydinasiasta, lapsesta.

Arvoisa puhemies! Hallituksella on samapalkkaisuusohjelma yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa, jolla nimenomaan pyritään siihen, että tuo naisen euro olisi jatkossa lähempänä miesten euroa. Sekin pitää muistaa, että iso rooli tässä on työmarkkinajärjestöillä ja heidän sopimusmalleillaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kun puhutaan perhevapaiden uudistamisesta, niin on tärkeää muistaa, että meillä on hyvin erilaisia perheitä. Tämä monimuotoisuus on myöskin siinä tulevaisuuden mallissa todella tärkeää ottaa huomioon, ja toivottavasti valmistelu etenisi mahdollisimman nopeasti.

Samaan aikaan tässä kohtaa on tärkeää tarkastella erilaisia ryhmiä tänään, tässä ja nyt. Yksi räikeä kohta meidän lainsäädännössämme on tällä hetkellä isät, jotka hoitavat yksin lasta kotona. Nimittäin nämä isät eivät tällä hetkellä ole oikeutettuja minkäänlaiseen vanhempainvapaaseen tai myöskään minkäänlaisiin etuuksiin, koska tuo vanhemmuus ja etuudet on sidottu äitiin. Keskustelin viime viikolla isän kanssa, joka tällä hetkellä hoitaa kotonaan neljä kuukautta vanhaa tytärtä vailla minkäänlaista tukijärjestelmää. Hän on kolme kertaa käynyt prosessin läpi Kelan kanssa, ja tämä on tällä hetkellä lain tulkinta. Olosuhteista johtuen äiti ei osallistu lapsen hoitoon millään tavalla. Isä ei halunnut antaa lasta adoptioon tai pois, joten hän halusi kantaa vastuun omasta vanhemmuudestaan, mutta tällä hetkellä hän tekee sitä täysin oman tukiverkkonsa varassa. Haluan kysyä hallitukselta: kuinka nopeasti voidaan tarttua tähän räikeään epäkohtaan ja tehdä muutos? Tämä oli olemassa liitännäislakeihin liittyen, avioliittolakiin. (Puhemies koputtaa) Tällä hetkellä esityksessä sitä ei ole, mutta se täytyisi saada mahdollisimman nopeasti käytäntöön.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Toivola otti esille asian, joka on työpöydällä, se on valmistelussa. Siihen, millainen on sitten hallituksen esitys, sen lopullinen sisältö, minä en pysty vielä tänään, tässä ja nyt vastausta antamaan. Mutta tämä epäkohta, jonka nostatte esiin, kertoo siitä, minkälainen tarve muun muassa on meillä lainsäädännön muutoksiin. Perheiden monimuotoisuus on asia, joka ei ole riittävällä tavalla nykyisessä lainsäädännössä olemassa, mutta tätä työtä tehdään.

Värderade talman, arvoisa puhemies! Ministeri Rehulan mainitsema 2 500 euroa on toki hyvä asia, mutta se on helppo ratkaisu, se on laastari silloin, kun ei uskalleta tai haluta tarttua rakenteellisiin ongelmiin.

Hallituksella on tavoite päästä 78 prosentin työllisyysasteeseen. Erityisesti naisten osalta ollaan kaukana tästä tavoitteesta. Kun vertaa meitä muihin Pohjoismaihin, niin tilanne on erityisen huono. Onko todellakin niin, että tulkitaan hallitusohjelmaa sillä tavalla mekaanisesti, että koska siinä ei ole erikseen kirjoitettu tätä uudistusta, niin siihen ei uskalleta tai haluta tarttua, vaikka hallituksen sisältä kyllä kiitettävästi asia on yritetty nostaa esille? Eikö nyt olisi syytä pohtia hallitusohjelmaa strategisesti ja soveltaa sitä tilanteen vaatiman vakavuuden mukaan?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja ottaa tästä kokonaisuudesta — perhevapaa, tasa-arvo, lapsen etu osana varhaiskasvatusta, kotihoidon tuki, varhaiskasvatusjärjestelmän sisältöydin — yhden nurkan esiin.

Tämä hallitus on päättänyt hallitusohjelmassaan 26 kärkihankkeesta yhtenä tavoitteena saada meidän lapsiperheiden perhepalvelut sellaiselle tasolle, että lastensuojeluun kyettäisiin nykyistä paremmin puuttumaan, että me saisimme tämän vauvanaoloajan, nuoruuden-ajan palvelun paremmalle tasolle. Me panostamme tähän.

Toisekseen edustaja lähestyy asiaa niin, että yhtä nurkkaa liikuttamalla koko asia ratkeaa. Esimerkiksi tuo teidän mallinne, mistä tämä kysymys alkoi: tuo ei ole ihan ilmainen, ja jostakin pitää tulla taho, joka myös rahoittaa nämä hyvät muutokset. (Anders Adlercreutz: RKP:n varjobudjetti!)