Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps) | Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin  Suomen  rajoilla (Pia Kauma kok) | Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien lasten auttamisesta (Jussi Saramo vas) | Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys Suomen metsätalouden tulevaisuudesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys Ukrainan sodan  vaikutuksesta  ruokamarkkinoihin (Anders Norrback r) | Suullinen kysymys maailman terveysjärjestön roolista Suomen terveydenhuoltoa koskevissa päätöksissä (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on päätymässä esittämään uusia ilmastotoimia, siis nyt, kun elämme epävarmuudessa Ukrainan sodan takia, sodan, jonka vaikutukset ovat paitsi epävarmoja myös ehdottomasti suuria, myös täällä. Lehtitietojen mukaan hallitus on esittämässä muun muassa jakeluvelvoitteen kiristämistä, [Eduskunnasta: Oho!] joka nostaa polttoaineiden hintoja pumpulla jopa kymmeniä senttejä litralta — siis tässä tilanteessa. Arvoisa hallitus, voisitteko kertoa kansalaisille, että tämä ei ole totta? Diesel maksaa paikoittain tällä hetkellä kaksi ja puoli euroa litralta. Tämä uusin hintapiikki johtuu sodasta ja siihen reagoimisesta, ja emme ole tässä nähneet vielä läheskään kaikkea, mutta hallitus on pahentamassa tilannetta entisestään — siis omilla toimillaan pahentamassa tilannetta. Arvoisa ministeri, voitteko kertoa kansalaisille, paljonko hinnat tulevat kasvamaan teidän toimienne takia ja miksi ette tässäkään tilanteessa voi luopua kustannuksia lisäävistä toimista?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Harakka siellä, olikin kuolleessa kulmassa, en huomannut ensin. [Sebastian Tynkkynen: Nyt konkreettisia vastauksia! — Perussuomalaisten ryhmästä: Raha ei näy tilillä!]

Arvoisa puhemies! Me kaikki jaamme suuren huolen siitä, että polttoainekustannukset ovat nousseet lähes sietämättömiksi varsinkin kuljetusalan tulevaisuuteen nähden, [Riikka Purran välihuuto] ja hallitus miettii koko ajan keinoja, joilla kuljetusalan ahdinkoa voidaan auttaa useissa eri ministeriöissä.

Sen sijaan kysyjän esittämä väite siitä, että hallituksella olisi joitain uusia, tuoreita toimia, jotka liittyisivät jakeluvelvoitteen nostoon, ei pidä paikkaansa. Tällaista päätöstä ei sellaisenaan ole missään tehty. [Oikealta: Millaisena on tehty?] Sen sijaan meidän täytyy muistaa se, että — kuten kysyjäkin tuossa huomautti — tämä erittäin traaginen maailmantilanne on jo vaikuttanut tähän polttoaineen hintaan erittäin voimakkaasti. Siksi meidän täytyy — samoin kuin hänen puolueensa edustaja aikaisemmin mainitsi siitä — [Puhemies koputtaa] nyt tästä fossiilisesta riippuvuudesta päästä eroon, ja kotimainen biokaasu ja kotimaiset tuotteet ovat sellaisia, [Puhemies: Ja nyt aika on täyttynyt!] jotka auttavat sekä kuljetusalan ahdinkoon että pitemmällä tähtäimellä ilmastotavoitteisiin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja pyydän niitä edustajia, jotka tästä nimenomaisesta aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Ja edustaja Purra jatkaa, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jakeluvelvoitteen kiristämistä ei siis ole tulossa. Tämä on hyvä tietää. Lehdistö kertoo asian toisin.

Mutta myös suomalainen ruoantuotanto kuulemma saa teiltä osumaa. Maataloudessa ja ruoantuotannossa on suuria ongelmia ja riskejä alkaen lannoitteiden saatavuudesta, polttoaineiden hinnasta, siitä, saadaanko kevätkylvöjä ylipäätänsä tehtyä. Ruoan hinta on noussut ja nousee edelleen rajusti. Samaan aikaan — jälleen olemme lehtitietojen varassa — hallitus esittää paketissaan kymmenen uutta maatalouteen kohdistuvaa ilmastotoimea, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] siis samaan aikaan, kun me kuulemme joka päivä, millaisessa kriisissä maatalous on. Sodan vaikutukset leviävät kaikkialle. Ykkösasiamme pitäisi olla oman turvallisuuden ja huoltovarmuuden varmistaminen — ja se, että suomalaiset pärjäävät.

Arvoisa ministeri, onko todella nyt oikea hetki asettaa maataloudelle uusia ilmastotoimia?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Leppä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja koko Suomen ykköstehtävä on turvallisuuden ja huoltovarmuuden takaaminen. Mitään muuta tärkeämpää tehtävää tässä hetkessä maailmassa, Suomessa, Euroopassa ei ole. [Sebastian Tynkkynen: Sanoja!] Me olemme nähneet, minkälainen tilanne on tällä hetkellä olemassa. Ympäri maailmaa on sekasorto markkinoilla, joka puolella raaka-aineiden, puolivalmisteiden, valmistuotteiden hinnat ovat rajusti nousseet, ja näyttää vain nousu jatkuvan. Tämä on se asia, joka hallituksen pitää hoitaa, ja se hoidetaan. Kenenkään suomalaisen ei tarvitse olla eikä pidä olla nälässä eikä vilussa. Se on kaikkein keskeisin asia huoltovarmuuden kannalta, ja sen eteen me tulemme tekemään kaikkemme. Siinä on keskeisessä roolissa suomalaisen maatalouden, suomalaisen ruoantuotannon, kilpailukyky, kannattavuus, joka on aivan alamaissa tällä hetkellä, ja se vaatii toimia niin hallitukselta [Riikka Purra: Ilmastotoimia!] kuin myöskin markkinoilta, ja sitä työtä me teemme. Me emme tarvitse yhtään lisärasitetta suomalaiselle maataloudelle yhtään mihinkään.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Peltokangas.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Leppä, maaseudulta kantautuu hätähuuto. Me olemme viime viikkoina kuulleet teiltä maaseudun tuottajia tyynnyttäviä puheenvuoroja niin kuin äskenkin. Arvoisa ministeri, teidän hallitusohjelmanne on näyttänyt sen, mihin maaseutua ajetaan. Nämä hätähuudot eivät tule turhaan. Siellä eivät ole asiat nyt hyvin. Arvoisa ministeri, aiotteko te jatkaa? Seisotteko te tämän vihervasemmistolaisen maataloutta alas ajavan politiikan takana yhä vai ryhdyttekö te oikeisiin toimenpiteisiin suomalaisen niin energiatuotannon kuin ruokahuollonkin parantamiseksi?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Leppä.

Arvoisa puhemies! On selvää, että ilmastotoimissa on tehty virheitä. Kysyisin energiahuoltovarmuudesta ja -omavaraisuudesta. Turve on tärkeä kotimainen energianlähde, jota tarvitaan ja tullaan tarvitsemaan varsinkin lähitulevaisuudessa. Nyt helmikuusta lähtien on maksettu tukea siitä, että turvetuotantokoneita on romutettu.

Nyt kysyn ministeriltä: eikö ennemminkin näitä turvetuotantokoneita pitäisi lunastaa varastoihin, sanotaan vaikka valmiusvarastoihin viime kädessä, sen sijaan, että niitä nyt romutetaan?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Edustajalta hyvin tärkeä kysymys, ja sitä on käsitelty eri puolilta, turvetta. Itse näen, että tässä tilanteessa, jolloin on oletettavaa, ihan viimeisten tuntien tietojen mukaan, että vastapakotteita tulee Venäjältä, meidän tulee varautua siihen, että me korvaamme sitä hakepuolta, ja siinä ehdottomasti nopein ja realistisin vaihtoehto on turve.

Meillä on turvekalustoa käytännössä noin 20 terawattitunnin nostamiseen. Meillä on kai parhaimmillaan, tai enimmillään, nostettu noin 15, eli kyllä meillä koneistoa on. Me olemme käyneet läpi tämän hyvinkin tarkkaan tällä hetkellä. [Oikealta: Kuinka kauan?] Ja ne viestit, mitä on toimijoilta tullut, kertovat, että kyllä he pitävät kaluston, kun he saavat näkymän siitä, että tuotantoa tullaan nostamaan myös tässä siirtymäajassa, mitä se tulee olemaankaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Tavio.

Herra puhemies! Suomessa ei ole kohta enää kellään varaa liikkua autolla. Perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että hallituksen on pikaisesti ryhdyttävä torjumaan polttoainehintojen nousua laskemalla veroja. Muistakaa: pumppuhinnoista yli puolet on veroa.

Suomen hallitus pyrkii ilmastotoimillaan nostamaan autoilun hintaa. Kuten pääministeri Marin on täällä useasti toistanut, te teette maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, paljon muita EU-maita kalliimpaa ja kunnianhimoisempaa, ja kokoomuksen tuella näin toimitte. [Timo Heinonen: Höpsis!] Täällä on käynyt selväksi, että hallitus näkee autoilijat lähinnä saastuttajina ja verottajan lypsylehminä. Ymmärtääkö hallitus, kuinka kalliiksi ihmisille, yrityksille ja valtiollekin se tulee, jos Suomen pyörät eivät enää pyöri?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Harakka.

Arvoisa puhemies! Verotuksesta vastaava ministeri Saarikko ei ole nyt tässä kertomassa verotuksesta, mutta kyllä se muisti tuntuu olevan siinä mielessä vähän lyhyt, että meillä oli tiistaina täällä kyselytunti, [Oikealta: Keskiviikkona!] jossa keskityttiin Ukrainan sotaan, ja nyt näyttää siltä, että koko teema on unohtunut. Ukrainan sota on merkittävä tekijä tässä polttoaineen hinnan nousussa, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] ja nyt esimerkiksi meillä on olemassa venäläisen öljyn ostoboikotti maailmanlaajuisesti. [Juha Mäenpään välihuuto] Se liittyy näihin traagisiin tapahtumiin Ukrainassa, ja Brent-laadun hinta on nyt reilussa viikossa kasvanut yli kolmanneksen. Joten väite ei pidä paikkaansa: Meillä hallituksessa on suuri huoli kuljetusalan turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. Meillä on myöskin suuri huoli siitä, millä tavalla suomalaiset pystyvät liikkumaan myös jatkossa, myöskin tilanteessa, jossa julkista liikennettä ei ole riittävästi saatavilla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei todellakaan näytä siltä! — Entäs se verotus?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Grahn-Laasonen.

Arvoisa puhemies! Voin vakuuttaa, että tämä sali ei ole tätä Venäjän raakaa hyökkäystä Ukrainaan unohtanut ja siitä on vakavasti täällä keskusteltu. [Jukka Gustafsson: Lähinnä tarkoitettiin perussuomalaisia!]

Tähän energian hintaan: Energiaturvallisuus nimittäin liittyy tähän aiheeseen. Energian hinnannousun taustalla on nyt Putinin hyökkäys Ukrainaan. Euroopan on siitäkin syystä nopeasti irtauduttava fossiilisesta tuontienergiasta Venäjältä, ja se tulee olemaan erittäin suuri ponnistus. Se on tärkeää myös suomalaisesta näkökulmasta, siirtyminen puhtaaseen energiaan, ja siksi toivon, että hallituksella on jo keinoja siihen, miten voimme vauhdittaa energiainvestointeja Suomessa.

Haluaisin kysyä teiltä, mitä voidaan tehdä nopeasti. Kokoomus on esittänyt jo ennalta aiemmikin, ennen tätä kriisiä, ja nyt entistä akuutimmin esimerkiksi raskaan liikenteen ammattidieseliä, jolla pystyttäisiin varmistamaan, että tavara liikkuu ja kuljetusyritykset pystyvät toimimaan. Tässä polttoaineen hinnannousun tilanteessa se olisi niin kuin vastaantulo, [Puhemies koputtaa] sanoisin, että aivan välttämätön sellainen. Ja toinen on verotuksen keventäminen [Puhemies: Ja kysymys!] suomalaisten ostovoiman parantamiseksi, niin että näistä kustannuksista voidaan selvitä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä tilanne kyllä tunnistetaan ja tunnustetaan erittäin kipeästi hallituksen piirissä, eli polttoaineen hintojen nousu. Huono uutinen on se, että itse en henkilökohtaisesti näe, että tämä oli vielä tässä, valitettavasti. [Mika Niikko: No mitäpä tehdään?] Epätietoisuus — te ette löydä lähihistoriasta niin nopeaa päivävaikutteista öljyn hinnan muutosta kuin mitä on tapahtunut viime päivinä. Se kertoo siitä, että se epävarmuus on erittäin voimakas.

Ammattidiesel on selvityksessä, ja se menee eteenpäin, mutta se on valitettavan hidas tähän akuuttiin tilanteeseen. [Sebastian Tynkkysen välihuuto] Eli itse ehkä lähtisin siitä, mistä ei ole vielä hallituksen piirissä käyty keskustelua, että jakeluvelvoite on sellainen, joka tällä hetkellä nostaa käytännössä dieselin hintaa oikeastaan ohi bensan. Eli olisiko meillä sitten ammattipuolella mahdollisuus jakeluvelvoitteesta luopua määräajaksi [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta saada tätä kannattavuutta paremmaksi?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Sipilä.

Arvoisa herra puhemies! Maanviljelijöille pitää tässä tilanteessa taata työrauha ja toimeentulo. Jos me asetetaan lisää velvoitteita ilmastotoimien puolella, niin niiden paras kanava olisi markkinaehtoisten hiilensidontamekanismien kautta, jolloin viljelijä saa siitä kunnollisen korvauksen, jos hän tekee viljelytottumuksiinsa muutoksia sillä tavalla, että päästöt vähenevät.

Mitä tulee jakeluvelvoitteeseen, niin jakeluvelvoitteessa valitettavasti nämä komponentit ovat Aasiasta tulevia elintarviketeollisuuden jätteitä, paistinrasvoja ja niin edelleen. Sen alkuperäisen tarkoituksen mukaisia kotimaisia komponentteja on valitettavasti siinä vain muutama prosentti. Jakeluvelvoitteen nostaminen tässä tilanteessa olisi kyllä virhe.

Mitä voidaan tehdä nopeasti? Nopeasti voidaan kasvattaa biokaasun osuutta. Ja kysyisinkin ministeri Harakalta: mitä toimia me voidaan tehdä nopeasti biokaasun osuuden kasvattamiseksi? [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Harakka.

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Sipilää erittäin tärkeästä ja hyvästä kysymyksestä. Se on juuri näin, että mitä suurempi biokaasun osuus voisi olla tässä uusiutuvien polttoaineiden kokonaisuudessa, niin sitä kotimaisempi, sitä huoltovarmempi ja myöskin maatalouden puolelta päästöjä vähentävämpi tulos on, puhumattakaan siitä, että sen hintavaikutus ei myöskään olisi liiallinen.

Ja tältä osin olemme pyytäneet epävirallisen selvitysmiehen nopeuttamaan tätä meidän toimeenpano-ohjelmaamme biokaasuohjelman käynnistämiseksi niin, että me pääsisimme jo viime budjettiriihessä sovittuun neljän terawattitunnin tuotantoon mahdollisimman nopeasti. Sillä olisi siis sekä maaseudun päästövähennyksiin että sitten myöskin liikenteen ja varsinkin raskaan liikenteen käyttövoimamuutokseen hyödyllisiä tuloksia.

Ja tässä on liikenne- ja viestintäministeriön panos tähän suureen murrokseen, mikä meillä liikenteessä on, [Puhemies koputtaa] löytää uusia, puhtaampia käyttövoimia, kannustaa niihin myöskin ihan rahallisesti. [Puhemies: Minuutti on täyttynyt!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Ranne.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen pelossa ollaan tekemässä teknistaloudellisesti tuhoon tuomittuja ratkaisuja. Ydinvoiman alasajo ja tuulivoimauskonto ovat ajaneet eurooppalaisen energiamarkkinan kuilun reunalle. Nyt Venäjän sota Ukrainaa vastaan on työntämässä Euroopan markkinat ja meidät sen mukana reunan yli hintakatastrofiin.

Markkinoiden dynamiikka muuttuu. Eurooppa imee Norjan ja Ruotsin sähkön hintaan mihin hyvänsä. Meillä lääkkeeksi tarjotaan lisää ilmastotoimia ja lisää tuulivoimaa. Saksassa on tuullut viimeisen kahden viikon ajan murto-osan normaalista. Pohjoismaissa tuuli eilen ja toissa päivänä viidesosan siitä, mitä tänään. Milloin tunnustetaan, että oli tuulivoimaloita kuinka paljon tahansa, niin kun ei tuule, niin ei tuule, eikä sähköä synny eikä Norja pelasta?

Arvoisa ministeri Lintilä, helppoa tai nopeaa ratkaisua tilanteeseen ei ole. Siksi on tärkeää tietää, koska ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä hiilineutraalin, sääriippumattoman energiantuotannon, [Puhemies koputtaa] kuten pienydinvoimaloiden, edistämiseksi Suomessa. Selvitysmiehet ja selvitykset eivät nyt riitä vastaukseksi.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Meillä taitaa tällä hetkellä olla Euroopan halvin sähkön hinta. Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa oli käsittääkseni nyt halvempi, muuten meillä on Euroopan halvin. [Timo Heinosen välihuuto] Eli ei tämä tilanne nyt ihan valtavan huono ole tuon sähkön suhteen. [Välihuutoja oikealta] Kyllä me tarvitaan omaa itsenäistä energiatuotantoa hajautetusti, aivan niin kuin meillä tällä hetkellä onkin. Nyt pitää huomioida, että eilen taidettiin ajaa Olkiluoto kolmosesta ensimmäisen kerran ulos sähköä, eli kyllä Olkiluoto kolmonen on meille merkittävä ratkaisu. Ja me tullaan jatkamaan ihan selkeästi näitä linjauksia, joita on olemassa. Meillä on tuulivoimaa merkittävästi tulossa, mutta myös ydinvoima on erittäin vahvasti mukana.

Nyt pitää muistaa sellainenkin asia, että jos puhutaan pienydinvoimaloista, niin ei se prosessi ole yhtään erilaisempi, teetkö sinä pienemmän pöntön vai isomman pöntön. Tässä nyt annetaan pikkuisen väärää kuvaa julki. [Puhemies koputtaa] Eli ei se ole mikään takapihalle laitettava pönttö, kyllä se on ydinvoimala. [Naurua — Jukka Gustafsson: Taas hyvä vastaus!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Aika täynnä. — Edustaja Harjanne.

Arvoisa puhemies! Energian hinta ja maatalouden tila ovat erittäin tärkeitä huolia — ilmastopolitiikka kuitenkin vaarallisen väärä maalitaulu. Ukrainan sota nimenomaan alleviivaa tarvetta vauhdittaa kestävää siirtymää, se on ilmaston ja isänmaan etu. Hallitus edistää sähkön ja kaasun liikennekäyttöä — hyvä. Myös laajempi korkeaseosetanolin käyttö auttaisi vähentämään fossiiliöljyn tarvetta liikenteessä. Sen käyttöä kuitenkin rajoittaa nykyinen sääntely, joka tekee etanolikonversiot alle 13 vuotta vanhoille autoille lähes mahdottoman kalliiksi. Kysyisin hallitukselta: voisiko tätä ehkä nyt tarkastella?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Harakka.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Harjanteelle tärkeästä kysymyksestä. Nämä polttoaineet, joita voi käyttää polttomoottoriautoissa, jotka tulevat olemaan Suomen teillä vielä kymmeniä vuosia siitä huolimatta, että liikenteen sähköistyminen edistyy — itse asiassa ajateltua nopeammin — ovat edelleen tärkeitä. Minä ymmärrän — olen sen verran vaatimattomista oloista — että kaikilla ei ole varaa ostaa sähköautoa välittömästi, ja siksi olemme itse asiassa jo tarkastelemassa sitä, voitaisiinko lainsäädäntöä ja käytäntöjä muuttaa siltä osin, että se etanolille muuntaminen olisi nykyistä helpompaa ja yleisempää. Hyvin moni suomalainen haluaa tavalla tai toisella omien kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan osallistua näihin ilmastonmuutoksen vastaisiin talkoisiin. Silloin niitäkin ihmisiä, joilla on mahdollisuus muuttaa auto etanolille taikka sitten käyttää kaasukonversiota, tässä halutaan yhtä lailla tukea [Puhemies koputtaa] kuin niitä, jotka harkitsevat auton vaihtoa jossain vaiheessa sähköautoon.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Jo kymmeniä vuosia olemme tienneet, että ilmastonmuutosta täytyy torjua sen vuoksi, että planeettamme pysyy elinkelpoisena meidän lapsillemme ja jälkipolvillemme. Viimeisen vuoden aikana on nähty, että fossiilisesta energiasta kannattaa irtautua sen vuoksi, että se käy edullisemmaksi kukkarolle. Siellä, missä riippuvuus on suurta, on maksettu nyt enemmän.

Sen jälkeen, kun Venäjä aloitti brutaalin, julman, oikeudettoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan 24.2., on nähty, että tämä fossiilisista irrottautuminen, Venäjän letkuista irrottautuminen on myös turvallisuuskysymys, [Eduskunnasta: Juuri näin!] ja olen iloinen, että tässä ajattelu on myös kehittynyt. Siteeraan: ”Jos vihreän siirtymän on tapahduttava, se tapahtukoon sitten tässä kohdassa, pakon edessä.” Näin totesi viime viikolla ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Minusta tämä oli viisas lausunto.

Mutta, arvoisa puhemies, [Puhemies koputtaa] tässä välissä on varmasti tarpeita kompensoida. Onko hallitus valmis tekemään lisätoimia muutaman viikon takaisen [Puhemies: Ja nyt aika on täyttynyt!] kompensoinnin lisäksi? [Satu Hassi: Hyvä kysymys!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja siellä ministerit... — Ministeri Harakka.

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä tärkeästä kysymyksestä. Asia on juuri niin kuin tässä kuvasitte, ja yhdyn tähän kiitokseen, edustaja ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon näkemykseen, joka on ehkä uusi huomio siitä, että täytyy edistää tätä Venäjän fossiilisesta polttoaineesta irrottautumista.

Totta on se, että tämä murros tuottaa suomalaisille sekä hyötyä että kustannuksia. Uudessakaupungissa saimme juuri kuulla, että Valmet on tehnyt ennätystuloksen, ja siellä julkaistaan tuhat uutta työpaikkaa harva se päivä. Ja sitten taas vastaavasti muilla on tilanne se, että toimeentulovaikeuksia on. Hallituksen kaksi viikkoa sitten tekemän kompensaatiopaketin lisäksi mietimme koko ajan keinoja, joilla voimme useiden ministeriöiden kesken auttaa — ja ennen kaikkea vaikeuksissa olevaa kuljetusalaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Tynkkynen.

Arvoisa herra puhemies! Hyvä liikenneministeri Harakka, te olette täysin häpeämätön mies. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Pääministeri Rinne aikanaan lupasi vappusatasia, mutta te lupasitte autoilijoille pankkitilille rahaa. Kun meidän puheenjohtajamme Purra tässä totesi, että Ukrainan sodan vuoksi bensan hinta on ollut nousussa, niin te sitten lähditte puolustelemaan sillä tavalla, että nyt te olette unohtaneet Ukrainan sodan. Miten te kehtaatte väittää tuollaista ja antaa sellaisen signaalin suomalaisille kuin tätä eduskuntaa ei kiinnostaisi se, mitä Ukrainassa nyt tapahtuu? Tuo on täysin hävytöntä.

Mutta takaisin asiaan: Yli puolet pumppuhinnasta on veroa, ja te pystytte vaikuttamaan verotuksen kautta, laskemaan hintoja. Aiotteko te tehdä tätä, hyvä hallitus?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja muistutan edustajia kunnioittavasta puhetavasta. — Ministeri Harakka.

Arvoisa puhemies! Polttoaineen hinnasta suurin osa on veroa, siinä edustaja Tynkkynen oli tässä pitkässä puheenvuorossaan tässä asiassa aivan oikeassa. [Oikealta: Se oli lyhyt, alta minuutin! — Timo Heinonen: Tuntui pitkältä!] Ja kun ajatellaan sitä veronkorotusta, sitä ainoaa ja viimeistä, jonka hallitus on tehnyt, niin sen vaikutus silloiseen polttoaineen hintaan oli 6,7 senttiä per litra. Nyt kun polttoaineen hinta on noussut, ja olen samaa mieltä, on noussut liialliseksi, sen vaikutus on noin 9 senttiä per litra. Tässä salissa valtiovarainministeri on moneen kertaan kertonut sen, minkälaisia seurauksia olisi laajamittaisella polttoaineveron laskulla valtiontalouteen. Puhutaan siis miljardiluokasta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ammattidiesel ammattiautoilijoille, työmatkavähennyksen voimistaminen — olen ymmärtänyt, että hallituskin näistä lupauksia antoi. Lintilä kertoi, että ovat selvityksessä — valmistuvathan selvitykset näillä lumilla ja siirrytte toimintaan? Hätä on pumpuilla nyt.

No, tämä kauppasota kestänee pitkään, valitettavasti, ja pidemmällä aikavälillä on niin kuin täällä ministerit Harakka ja Lintilä todistivat, että tarvitsemme nopeasti uudenlaisen energiajärjestelmän Eurooppaan. Iso osa tässä on se, että saadaan lupajonoa nopeammin purettua. Se koskee niin niitä biokaasulaitoksia kuin vaikka kaukolämmön uusia lähteitä tai niitä pienydinvoimaloita, joita täällä aivan oikein nostettiin esiin. Mutta ministeri Lintilä, miksi uskoisimme, että tällä kertaa näin tapahtuu? On aiemminkin direktiivillä luvattu nopeampia takuuaikoja uusiutuvan energian laitoksille, mutta hallitus on käytännössä minimalistisesti toteuttanut nämä. Miten te aiotte luvata, että käsittelyajat todella puolittuvat uusiutuvan energian investoinneille nopeasti?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mykkänen, en muista, että olisin itse kyllä sanonut, että puolittuvat käsittelyajat, mutta se on hyvä tavoite — se on hyvä tavoite. [Kai Mykkänen: Nythän te sanoitte! — Naurua]

Viime maanantain energiaministereitten kriisikokouksessa tämä luvitusasia nousi usean maan kesken keskusteluun, ja tämä on oikeastaan sellainen, josta kannetaan huolta, koska nyt tullaan näkemään erittäin voimakas siirtymä. Halutaan eroon venäläisestä energiasta. Kansalle riittävät nämä 24. päivän jälkeen tauluihin tulleet Putin-hinnat, eli halutaan pois venäläisestä, halutaan pois fossiilisesta.

Kyllä meillä varmasti on kotimaan lupakäytännöissä parantamista, mutta EU:n puolelta, direktiiveistä tulevat ovat aika sellainen hallitseva asia tähän kokonaisuuteen. En ole koskaan nähnyt EU:ta niin yhtenäisenä kuin se oli toissa maanantaina tuossa kokouksessa, ja siellä on nyt sellainen voima ja tahtotila, [Puhemies koputtaa] että nämä direktiivit ajetaan siihen luokkaan, että luvitukset eivät hidasta tätä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt on aika täyttynyt. — Ja vielä tähän aihealueeseen edustaja Meri, ja sen jälkeen vaihdamme hieman aihetta.

Kiitos, arvoisa puhemies! Pitkäaikainen energiaitsenäisyys on sellainen asia, että siitä me kaikki olemme täällä samaa mieltä, mutta ihmiset ovat nyt todella huolissaan tuolla ruutujen ääressä, miten on ruokaa ja energiaa tulevaisuudessa. Tuossa Maaseudun Tulevaisuudessa MTK-Satakunnan hanketyöntekijät kertovat, että tilanne on nyt järkyttävä ja kaikki keinot meidän pitäisi täällä nyt käyttää ruokahuollon varmistamiseen. He toteavat, että ”julkisuudessa tähän mennessä esitetyt keinot tuntuvat näpertelyltä tilanteen vakavuuteen nähden. Aikaa ei ole tuhlattavaksi”, työntekijät vetoavat. Ja ihan aidosti, täällä nyt tuodaan sähköautoja ja tulevaisuuden pitkiä visioita ja energiaitsenäisyyttä — kaikki varmasti ihan hyviä ajatuksia, ei siinä mitään — mutta tuolla ruutujen ääressä on hätä. Kertokaa, mitä konkreettista maatalouden eteen tehdään ja millä aikataululla. Täällä on muuten 11 hyvää keinoa. Ottakaa täältä koppi. [Puhuja näyttää paperia]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Leppä.

Arvoisa herra puhemies! Olen itsekin nähnyt tuon listan, se on myöskin minulle toimitettu, ja se on hyvä lista, siinä on konkreettisia ehdotuksia. Ne ovat kaikki siinä pöydällä, kun hallitus tällä hetkellä valmistelee toimia huoltovarmuuden toteuttamiseksi ja sen varmistamiseksi kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Me tiedotamme tästä asiasta niin pian kuin mahdollista, kun se on meillä valmis, mutta aikataulu on pikainen. Tässä vaiheessa en käy vielä arvailemaan sitä tarkkaa päivää tai niitä toimenpiteitä. Ne kyllä aikanaan selviävät.

Järeän huoltovarmuuspaketin me tarvitsemme, se on ihan selvä, ja se hätä on suuri. Se on juuri näin, hätä on suuri, [Perussuomalaisten ryhmästä: Tiedetään!] ja siksi myös hallituksen on tähän reagoitava. Mutta toistan uudelleen sen, että myös markkinoiden on reagoitava tähän tilanteeseen. Ei voi olla niin, että tämä on vain ja ainoastaan viljelijöiden ja hallituksen vastuulla. Markkinoilla on myös vastuu tämä asian hoitamisessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Olette puhunut kolme viikkoa tätä samaa jargonia!]

Arvoisa puhemies! Venäjän aggressiivinen hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut, että Venäjään ei voi luottaa ja Venäjä on arvaamaton. Venäjä ylläpitää listaa itselleen vihamielisistä maista, ja äskettäin sinne on lisätty EU-maat mukaan lukien Suomi. Tästä voi päätellä sen, että eräänlaisia hybridioperaatioitakin voi olla odotettavissa näissä maissa. Jos mennään ajassa taaksepäin, niin vuoden 2015 turvapaikkakriisin yhteydessä Pohjois-Suomen alueelle Raja-Jooseppiin tuli parisentuhatta turvapaikanhakijaa Venäjän ohjaamana. Silloin asia saatiin neuvoteltua kahdenvälisesti Venäjän kanssa. Tässä uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, jossa Venäjä toimii ennalta arvaamattomasti ja aggressiivisesti, voi olla, että turvapaikanhakijoita ei olisikaan 2 000 vaan 200 000. Millä tavalla hallitus on varautunut siihen, että tällainen hybridioperaatio tulisi [Puhemies koputtaa] Suomen rajoille?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! On totta, että nyt kun tämä globaali turvallisuustilanne on muuttunut, niin meidän on syytä varautua erilaisiin uhkiin ja erilainen laajamittainen vaikuttaminen varmasti tulee kohdistumaan jossain vaiheessa myös Suomeen. Sen takia hallituksessa on tehty varautumistyötä. Meidän viranomaiset tekevät koko ajan, jatkuvasti, varautumista erilaisiin uhkiin, ovat ne sitten erilaisia kyberuhkia, ovat ne erilaisia hybridiuhkia tai esimerkiksi tällaista välineellistämistä, mitä voidaan tehdä rajoilla. Ja onneksi noista vuosista, mistä edustaja puhui, olemme paljon ottaneet opiksi. Olemme päivittäneet erilaisia suunnitelmia, olemme harjoitelleet — viranomaiset ovat yhteistoiminnassa harjoitelleet — erilaisia tilanteita, jotta me voimme varmistaa sen, että tällaisissa tilanteissa pystymme pitämään rajat turvallisina.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Kauma jatkaa.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti sisäministerin vastaus ei tyydytä minua. Se kuulostaa sanahelinältä. Me tarvitsemme muutoksia valmiuslakiin, rajalakiin ja moniin muihinkin lakeihin, niin että siinä tilanteessa, jossa meillä todella on se ihmisvyöry siellä rajalla, me saamme pysäytettyä tämän toiminnan, ja että meidän kansallisen turvallisuuden ollessa uhattuna meidän ei tarvitsisi ottaa käsittelyyn näitä hakemuksia. Mitä konkreettisia toimenpiteitä te olette tehneet, että valmiuslaki viimeinkin saadaan uudistettua? Kunpa ette menisi aina vain sen kokonaisuudistuksen taakse ja parlamentaarisen yhteistyön taakse. Me tarvitsemme toimia, arvoisa hallitus.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Mikkonen.

Kiitos! Jatkamme varmasti tätä keskustelua niin, että oikeusministeri, joka vastaa valmiuslaista, voi sitten sen osalta vastata.

Tämä kysymyshän on ollut esillä jo syksyllä. Tästä oli välikysymys, ja sen jälkeen esimerkiksi sisäministeriössä on tehty selvitys tästä normaaliajan lainsäädännöstä, [Ben Zyskowiczin välihuuto] mitä muutoksia siihen tarvitaan, minkälaisia tarkennuksia siellä tarvitaan. Itse asiassa tästä meillä on yhdessä eduskuntaryhmien kanssa keskustelu ensi viikolla. Tämä keskustelu piti pitää jo pari viikkoa sitten, mutta Ukrainan sota siirsi tätä keskustelua. Mutta tämä on yhtä lailla ajankohtainen, koska nimenomaan on tärkeää, että olemme varautuneet ja valmistautuneet näihin tilanteisiin. Sen takia tässä selvityksessä tarkasteltiin näitä normaaliajan lainsäädäntöjä. Sieltä löytyi erinäisiä muutoksia, mitä meidän on syytä tehdä, [Oikealta: No tehkää!] ja totta kai samanaikaisesti meidän täytyy huolehtia esimerkiksi siitä, että meidän tiedusteluresurssit ovat riittäviä, [Puhemies koputtaa — Sari Sarkomaa: Mitä hallitus on tehnyt?] jotta voimme ennakoida näitä tapahtumia riittävän ajoissa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Risikko.

Arvoisa puhemies! Nythän on mahdollista, että meidän todella tarvitsee antaa paikka näillä ukrainalaisille, jotka tulevat tänne, ja mehän tietenkin autamme heitä. He ovat hädänalaisessa tilanteessa.

Nyt kysyn tästä vähän viitaten tuohon, mitä sanoitte, arvoisa ministeri, että paljon on jo tehty ja on pohdittu, mitä tehdään valmiuslaille ja niin edelleen. Me tarvitaan tosiaan rajalakiin muutoksia, ja ne pitäisi tehdä nyt aika nopeasti, koska sieltä saattaa samanaikaisesti tulla muitakin kuin ukrainalaisia. Kysyisinkin: kun teillä on ollut valmistelussa se, että laittomasti maassa oleville annettaisiin tuosta noin vaan turvapaikka, niin oletteko te edelleen sitä mieltä, että niitä lakeja viedään eteenpäin, kuten olette valmistellut ihan pykäliin asti? [Ben Zyskowicz: Kyllä siihen on tarmo riittänyt!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin. — Ja ministeri Mikkonen.

Kuten tiedämme, niin me olemme varautuneet siihen, että sotaa pakenee Ukrainasta nyt valtavat määrät ihmisiä. Itse asiassa eilen tuo luku oli kaksi miljoonaa, jotka ovat Ukrainasta jo lähteneet — tänään se on varmasti jo huomattavasti suurempi — ja koko EU on yhdessä valmis siihen, että annamme turvaa ja suojaa näille ihmisille.

Valitettavasti Ukrainan kriisi ei tietenkään ole ainoa kriisi maailmassa — niitä on ollut jo ennen Ukrainaa, ja varmasti me näemme erilaisia kriisejä myös Ukrainan jälkeen ja tässä samanaikaisesti — ja sen takia on tietysti syytä huolehtia, että kaiken kaikkiaan meidän turvapaikkapolitiikka on ajantasainen ja kunnossa ja että me voimme auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat, mutta tietenkin meidän täytyy huolehtia myös siitä, että sitä ei käytetä väärin, koska se riski aina on. Sen takia myös EU-tasolla yhdessä tehdään työtä sen eteen, että turvapaikkajärjestelmät ovat ajantasaisia, että ne antavat turvaa ja kansainvälistä suojelua niitä tarvitseville, mutta samanaikaisesti meidän täytyy huolehtia ja varmistua siitä, että [Puhemies koputtaa] niitä ei käytetä väärin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Talvitie.

Arvoisa puhemies! Tosiaan sisäministeriön selvitys varautumisesta muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen valmistui toissa viikolla. Oppositio kysyi tästä asiasta jo marraskuussa eli neljä kuukautta sitten, ja tämän välikysymyksen tavoitteena oli nimenomaan se, että asetetaan se varautuminen ja vastaaminen tähän hybridivaikuttamiseen ykkössijalle ja tehdään sitä varautumista. Nyt kuulostaa siltä, että sitä varautumista ei ole tehty ulkomaalaislain  ja rajavar-tiolain osalta, koska ministeri viittaa tähän parlamentaariseen keskusteluun. On toki hyvä, että parlamentaarinen keskustelu näistä muutostarpeista on tulossa, mutta jos näitä muutostarpeita nyt odotetaan tässä parlamentaarisessa keskustelussa ja siitä myöskin ohjataan, niin kysyn nyt sitten ministeriltä tästä meidän päätöksentekokyvystämme ja johtosuhteestamme liittyen tähän hybridivaikuttamiseen: onko tämä asia kunnossa?

Palaan vielä sen verran viime kauteen, että saamme olla sinänsä tyytyväisiä, että sekä sotilaspuolustus [Puhemies koputtaa] että siviilitiedustelulainsäädäntö [Puhemies: Ja nyt aika on täyttynyt!] saatiin viime kaudella tehtyä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Mikkonen.

Kiitos, puheenjohtaja! Totta kai koko ajan tehdään työtä. Ei ole sellainen tilanne, että olisimme jotenkin pysähtyneet ja jääneet odottamaan esimerkiksi tämän selvityksen valmistumista tai sitä, että me pääsemme yhdessä tästä käymään keskustelua. Koko ajan sisäministeriössä tehdään työtä, muissa ministeriöissä tehdään työtä ja viranomaiset tekevät työtä ja valmistautuvat erilaisiin, myös kaikkein pahimpiin, skenaarioihin. Ja tässä tietysti meillä on myös tehty tarkastelua sen osalta, mitä lainsäädäntöä mahdollisesti tulee muuttaa, ja myös näitä on viety jo eteenpäin, vaikka tätä itse selvitystä emme ole vielä laajalla joukolla päässeet käsittelemään. Mutta pidän tärkeänä, että eduskuntapuolueet pääsevät myös yhdessä tähän selvitykseen tutustumaan, koska yhdessä silloin sovimme täällä välikysymyskeskustelua käydessämme, että tällainen tehdään ja kaikki parlamentaariset ryhmät otetaan siihen mukaan. Mutta työtä tehdään koko ajan. Suomi on hyvin varautunut [Puhemies koputtaa] ja valmistautunut erilaisiin tilanteisiin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Rydman.

Arvoisa herra puhemies! Ukrainan sota Venäjän sinne raukkamaisesti ja laittomasti hyökättyä on ansaitusti vienyt kaiken huomiomme. On myös aivan oikein, että kun Ukrainasta pakenee ihmisiä, niin eurooppalaiset avosylin ottavat heidät vastaan. He ovat todellisia pakolaisia, heidän hätänsä on konkreettinen, ja eurooppalaisina heille myöskin luontainen pakosuunta ovat toiset eurooppalaiset valtiot.

Mutta ei ole kovinkaan kauan aikaa siitä, kun Valko-Venäjä ja Venäjä yhdessä organisoivat muuttoliikettä Lähi-idästä ja monelta muultakin suunnalta Eurooppaan, nimenomaisesti tarkoituksenaan hämmentää, koetella ja sotkea eurooppalaisten rivejä. Nämä yritykset onneksi torjuttiin päättäväisesti, mutta se on herättänyt myöskin kysymyksen: mikäli tällainen operaatio kohdistuisi Suomeen, onko meillä riittävä kyky sulkea rajat tällaisessa tilanteessa tilapäisesti turvapaikanhaulta? Onko meillä tähän valmiutta? [Leena Meri: Ei ole!] Jos ei ole, [Puhemies koputtaa] mitä aiotaan tehdä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Mikkonen.

On juuri näin, kuten edustaja kertoi: on aivan mahdollista, että tällaisia erilaisia hybridioperaatioita tehdään ja ne kohdentuvat Suomeen, ja nimenomaan tällainen ihmisten välineellistäminen on yksi mahdollinen keino. Meillä on totta kai mahdollisuus vastata tähän, ja me voimme jo nyt tällaisissa tapauksissa sulkea esimerkiksi rajat siinä kohdin, jolloin voimme varmistaa, että tänne ei tällaista vaikuttamista tapahdu. Ja tähän liittyen, tähän koko isoon kokonaisuuteen liittyen, me todella olemme tehneet myös tarkastelua, vaatiiko tämä jonkuntyyppisiä lainsäädännöllisiä muutoksia. [Eduskunnasta: Vaatii!] Meillä on jo nyt keinot tähän vastata, mutta me haluamme vielä varmistaa sen niin, että me katsomme, että lainsäädäntö on kaiken kaikkiaan kunnossa niin normaalioloissa kuin sitten poikkeusoloissakin. Ja tämä on totta kai meidän yhteinen halumme — meidän täytyy varmistaa se, että Suomen itsenäisyys [Puhemies koputtaa] säilyy.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Heinonen.

Arvoisa herra puhemies! Valmiuslain osakorjaus rajojen sulkemiseksi pitää tehdä osana ja välittömästi. Ukrainalaisia ja Ukrainaa pitää auttaa kaikilla mahdollisilla tavoilla, mutta nyt tämä säteilee Suomeen monenlaisina erilaisina huolina. Moni on kysynyt, miksi hallitus on halunnut, että Allegro jatkaa edelleen kuljetuksia Venäjältä Suomeen. Ei edes ukrainalaisia vaan venäläisiä tuodaan tällä junalla Suomeen. [Vasemmalta: Suomalaisia, uskomatonta!] Kaksoiskansalaisuus on toinen kysymys, joka on herättänyt suomalaisten keskuudessa ihmetystä, miksi me tunnistamme yksipuolisen kaksoiskansalaisuuden.

Mutta se, mitä haluan kysyä, on maaomistukset strategisesti merkittävissä kohteissa. Jos oligarkki ostaa ränsistyneen talon lentomelualueelta, niin kysyn, arvoisa hallitus, mitä te uskotte oligarkin, venäläisen, silloin tavoittelevan tällaisen hankinnan kanssa. Oletteko te valmiita [Puhemies koputtaa] muuttamaan meidän lainsäädäntöä niin, [Puhemies: Ja nyt aika on taas täynnä!] että nämä maaomistukset saadaan takaisin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että olemme varuillamme juuri näitä erilaisia uhkia ja hybridiuhkia vastaan, joita Suomeen saattaa kohdistua. Samaan aikaan on hyvin tärkeää, että niille ihmisille, jotka eivät ole olleet vastuussa presidentti Putinin päätöksistä ja Venäjän päätöksistä, emme kohdista vihaamme, esimerkiksi täällä olevaan venäläiseen vähemmistöön. [Timo Heinonen: Ei tietenkään!] Se on äärimmäisen tärkeää. Ja meillä on kohta tilanne, jossa Suomeen tulee myöskin ukrainan kieltä puhuvia ihmisiä. Tavalliset ihmiset eivät erota kadulla, onko kieli venäjän vai ukrainan kieli. On hyvin tärkeää, että emme kohdista mitään syrjiviä toimia näitä henkilöitä kohtaan. [Timo Heinonen: Ei tietenkään!]

Mutta näistä kysymyksistä, joista vastasitte: Meillä on edelleen tilanne, jossa ne henkilöt, joille on perustellusti myönnetty viisumi — nythän se on korona-aikana ollut hyvin rajoitettua — voivat edelleen rajan ylittää. Raja toimii tässä tilanteessa normaalisti, mutta totta kai olemme varuillamme ja katsomme, miten tilanne kehittyy, ja katsomme myöskin, että Suomeen ei päästetä ketään epäystävällisissä tarkoituksissa.

Arvoisa puhemies! Tulin toissayönä Puolasta, jossa linja-auto- ja juna-asemat olivat täynnä sotaa Ukrainasta pakoon lähteneitä äitejä ja lapsia makuupussien ja lähes vaihtokelvottoman valuutan kanssa. Ukrainasta sotaa on paennut jo yli kaksi miljoonaa ihmistä, heistä valtaosa Puolaan, ja Puola ei kauan pysty auttamaan heitä. Siellä on valtavasti vapaaehtoisia, tekevät hienoa työtä. He haluavat pysyä lähellä kotiaan, jotta nopeasti voisivat palata, mutta tämä tilanne ei voi kauaa jatkua näin. Varmasti sodan pitkittyessä myös meille Suomeen tulee — ja on hyväkin, jos voi tulla — sieltä ihmisiä.

Ja täällä eduskunnassa on aivan oikein mietitty, miten näille ihmisille voidaan esimerkiksi tarjota työtä tilanteen pitkittyessä näin, mutta olen huolissani, koska erityisen iso osa heistä on nyt lapsia. Miten voidaan näille lapsille tarjota apua, palveluita? Erityisesti miten koulutusjärjestelmä meillä kestää? Tilanne on kuitenkin erilainen kuin esimerkiksi [Puhemies koputtaa] vuosikymmeniäkin jatkuneiden erilaisten konfliktien jaloista tulevien [Puhemies koputtaa] pakolaisten kanssa, joilla ei ole näkymää siitä nopeasta kotiinpaluusta. [Ben Zyskowiczin välihuuto]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin. — Ja ministeri Andersson.

Niin, arvoisa puhemies! Kunnissa on varauduttu siihen, että tulee myöskin lapsia Suomeen, ja perusopetuslaki takaa kaikille lapsille, jotka Suomessa oleskelevat, myöskin oikeuden käydä koulua. Ja jos vieraskielisiä lapsia Suomeen tulee, niin yleensä sitten aloitetaan valmistavan opetuksen kautta, ja kunnissa nyt varaudutaan siihen, että tällaisia ryhmiä mahdollisesti pitää perustaa myöskin sellaisissa kunnissa, joissa ei välttämättä aikaisemmin ole ollut hirveästi vieraskielisiä oppilaita.

Varhaiskasvatuslaki ei ole yhtä selkeä kuin perusopetuslaki. Se ei takaa samanlaista oikeutta sen ikäisille lapsille käydä päiväkotia, mutta monet kunnat kyllä ovat halunneet vapaaehtoisesti itse tätä lapsille järjestää.

Tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriö myöskin kartoittaa, onko meillä mahdollisuuksia, osaavia ihmisiä, jotka pystyisivät myöskin opetusta esimerkiksi ukrainan kielellä järjestämään, siitä syystä, että monet näistä perheistä varmaan toivovat pystyvänsä palaamaan omaan kotimaahansa aika nopeasti, ja silloin se valmistava opetus suomen tai ruotsin kielellä ei välttämättä ole ensisijainen vaihtoehto, [Puhemies koputtaa] mikä on mielessä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Rantanen, Mari.

Arvoisa puhemies! Tässä kävi ilmi, että Venäjä on julistanut Suomen ei-ystävällismieliseksi maaksi osana EU-maita. Nyt kun, ministeri, tilanne on tämä, niin silloin luonnollisesti riski tällaisiin hybridioperaatioihin kasvaa. Ja, ministeri Mikkonen, kerroitte äsken, että me olemme hyvin varautuneet tähän tilanteeseen, mikä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että me olemme varautuneet lisäämään vastaanottopaikkoja ja lisäämään viranomaistoimintaa siellä rajalla. Me emme ole varautuneet lainsäädännössä siihen, että me voisimme kenties lopettaa tällaisessa laajamittaisessa maahantulotilanteessa turvapaikkahakemusten vastaanottamisen — emme edes siinä tilanteessa, kun kyse on tällaisesta hybridioperaatiosta, jossa on valtiollinen toimija takana. Kysyn siis nyt suoraan: aiotteko te tuoda meille tänne sellaisen muutoksen rajavartiolakiin, jolla voidaan tällaisessa tilanteessa [Puhemies koputtaa] lopettaa yksinkertaisesti turvapaikkahakemusten vastaanottaminen?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Niin kuin monessa puheenvuorossa täällä on tullut esille, todellakin tämä muuttunut maailmantilanne tulee hyvin todennäköisesti johtamaan erilaisiin hybridivaikuttamisen muotoihin, myös Suomeen kohdistuviin, [Jari Koskela: Tiedetään se jo!] ovat ne sitten kyberturvallisuuteen liittyviä häiriöitä, ovat ne sitten erilaista taloudellista painostusta, ovat ne sitten tällaista välineellistämistä tai ovat ne joitain muuntyyppisiä vaikuttamiskeinoja, [Perussuomalaisten ryhmästä: Tämäkin tiedetään!] niin kuin informaatiovaikuttamista. Ja näihin kaikkiin Suomessa ollaan varauduttu. Viranomaiset tekevät tässä yhteistyötä, eri ministeriöt tekevät täällä yhteistyötä, ja myös yrityksillä on tässä tärkeä rooli, esimerkiksi kyberturvallisuudesta huolehtimisessa. Myös tähän, että välineellistämistä käytetään rajalla — elikkä tuodaan sinne rajalle ihmisiä, jotka eivät todellisuudessa ole turvapaikanhakijoita mutta joita yritetään tuoda meidän rajan yli — on varauduttu, ja nyt meidän lainsäädäntömme [Puhemies koputtaa] mahdollistaa sen, että tämmöinen rajanylityspaikka suljetaan. [Välihuutoja] Ja me tarkistelemme [Puhemies: Näin, aika!] tätä lainsäädäntöä ja varmistamme, että meillä [Puhemies: Nyt suljetaan!] on keinot tällaiseen... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Räsänen.

Arvoisa herra puhemies! Te, ministeri Mikkonen, olette nyt moneen kertaan vakuuttanut, että tätä viranomaisyhteistyötä on ja raja voidaan tarvittaessa sulkea. Mutta onko hallitus valmis sellaiseen lainsäädännön muutokseen, jolla voitaisiin tilapäisesti luopua turvapaikkatutkinnasta niissä tilanteissa, joissa tätä maahantuloa käytetään hybridivaikuttamisen välineenä? Ja haluaisin teitä nyt vielä motivoida sillä, että tasavallan presidentti täällä avatessaan valtiopäivät kiinnitti juuri tähän huomiota ja peräänkuulutti ennakointia ja valppautta lainsäädäntötyössä ja viittasi tähän mahdolliseen laajamittaiseen vihamielisten ulkopuolisten tahojen organisoimaan maahantuloon. Eli oletteko te valmis siihen, että lakia muutetaan niin, että tämä voidaan estää? Ihan yksinkertainen kysymys. Te olette nyt vastannut monta kertaa, mutta vastatkaa nyt kerrankin tähän itse kysymykseen. [Ben Zyskowicz: Onko tähän liian vaikeata vastata?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin. — Ja ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Mielestäni olen monta kertaa kertonut, että meillä on jo nyt välineitä vastata tällaisiin tilanteisiin. [Eduskunnasta: Ei ole, ministeri, ei ole!] On selvä, että tällaisessa tilanteessa me toimimme ja varmistamme sen, että meidän rajojamme ei loukata. Ja silloin meillä on nyt jo olemassa erilaisia keinoja, joilla ylläpidetään järjestystä rajoilla ja hillitään alueille suuntautuvaa muuttoliikettä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei sitä kysytty!] Ja jos rajalla tapahtuu väkivallantekoja tai maahan yritetään tunkeutua joukolla tai väkivalloin, niin silloin Suomen viranomaiset vastaavat tällaiseen tilanteeseen. [Välihuutoja] Ja me myös haluamme varmistaa, että meidän lainsäädäntömme on tältä osin kunnossa. [Välihuutoja]

Tämä on myös EU-tasolla käytävä keskustelu, johon EU:ssa on nyt yhdessä selvästi herätty entistä vahvemmin, ja kaikkialla tehdään tätä samaa varautumista ja valmistautumista siihen, että näihin tilanteisiin pystymme vastaamaan ja pystymme estämään tällaisen [Puhemies koputtaa] väkivaltaisen maahan tunkeutumisen. [Ben Zyskowicz: Voi voi, ministeri Mikkonen, nyt ei vihreä ideologia oikein auta!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja viimeinen kysymys tähän aihealueeseen tässä yhteydessä. — Edustaja Häkkänen.

Arvoisa puhemies! Onkohan nyt tilanteen vakavuus ymmärretty ihan oikein? Siis nyt Venäjä käy sotaa Ukrainaa vastaan ja on vuosikausia käyttänyt erilaisia keinoja, myös tätä siirtolaisten käyttämistä hyväkseen, horjuttaakseen yhteiskuntia. Nyt Suomella on viimeinen hetki myös tunnistaa kristallinkirkkaasti ne riskitekijät meidän yhteiskunnasta, joita vastaan meidän täytyy tehdä lainsäädäntötoimenpiteitä, resurssitoimenpiteitä, korjausliikkeitä. Me ollaan hyvin varautuneita, mutta meillä on näitä epäkohtia maakaupoissa, ruokahuollossa, energiavarmuudessa ja erityisesti liittyen tähän rajaturvallisuuteen, joten nyt kysyn pääministerin sijaiselta, kun sisäministerin vastaukset olivat vähän kiusallista katsottavaa: Voitteko jotenkin kuvailla, kuinka hallitus nyt ottaa jämäkän otteen näihin kaikkiin kokonaisturvallisuuden yksittäisiin osakokonaisuuksiin? Mikä on se johtamistapa, jolla te nyt otatte tämän homman haltuun?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä keskustelu, ja yhdyn edustaja Häkkäsen siihen ajatukseen, että tilanne on erittäin vakava. Olemme nähneet jo viime syksynä, niin kuin täällä viitattiin, Valko-Venäjän mobilisoimana tällaisen rajaturvallisuuden horjuttamisen Puolaa kohti, ja on vain hyvä muistaa taustaksi, että EU reagoi tähän hyvin voimakkaasti tukien Puolaa, tukien Latviaa ja Liettuaa. Tämä EU-aspekti on tärkeä, muun muassa kun  olemme  itsekin  mukana  Fron-texin yhteistyössä, ja odotamme tietysti muilta EU-mailta myöskin vastaavaa yhteistyötä, jos meihin kohdistuisi tällaista uhkaa.

Toiseksi, hallitus on nyt, tiedätte hyvin, tekemässä tällaisen ulko‑ ja turvallisuuspoliittisen selonteon tai turvallisuustilanteen muutokseen liittyvän selonteon, jossa käsitellään myöskin laajemmin näitä erilaisia turvallisuuden komponentteja. Varmasti siinä yhteydessä myöskin eduskunnalla on mahdollista käydä näistä keskustelua. Ministeri Mikkonen jo kertoi, millainen prosessi hänen ministeriössään on näissä asioissa menossa, mutta minusta on tärkeää, että koko eduskunta voi näistä jatkossa käydä keskustelua. Hallitus suhtautuu kaikkiin näihin uhkiin, myöskin hybridiuhkiin, erittäin vakavasti tällä hetkellä.

Arvoisa herra puhemies! Aamun uutinen oli, että Itä-Suomessa kolmannes pelloista saattaa jäädä viljelemättä. Lannoitteiden ja polttoaineen korkea hinta tekee työstä kannattamatonta. Ensi kesän satokausi on tärkein vuosikymmeniin. Kylvöpäätökset tehdään nyt, ja siksi elintarviketurvan pelastamisella on kiire.

Markkinat pitää saada kuntoon, mutta sen lisäksi yksi nopea keino tukea tiloja olisi energiaveron palautuksen tuplaaminen. Tätä käytettiin viimeksi muutama vuosi sitten märän kesän jälkeen. Nyt jos koskaan se olisi perusteltua. EU-komissio on avannut jäsenmaille mahdollisuuksia kansallisille energiatuille, ja siksi hallituksen pitäisi kiireesti laittaa paperit vetämään maatilojen energiaveron palautuksen tuplaamisesta, jolloin palautukset saataisiin maksuun vielä tänä keväänä, [Puhemies koputtaa] kun niitä tarvitaan nyt.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Leppä.

Arvoisa puhemies! Analyysi, edustaja Östman, oli aivan oikea, ja se huoli on tullut hyvin perille tänne hallituksen tiimoille, myöskin se huoli, että viljakasveja, satokasveja, ei tänä vuonna, tänä keväänä — niin kuin sanoitte, tärkeimpänä keväänä vuosikymmeniin — aiota kylvää riittävää määrää. Tämä on iso, iso huoli, ja tämä vaikuttaa sinne meidän huoltovarmuuteemme, ja sen eteen nyt töitä teemme.

Me olemme käyneet komission kanssa jo pitkään keskusteluja niistä joustoista, joita me nyt tarvitsemme tämän kriisin selättämisessä. Uskon, että näitä joustoja saadaan, ja tätä pakettia valmistellaan. Kaikki keinot, mainitsemanne keinot mukaan lukien, ovat siinä repertuaarissa, jota me nyt parasta aikaa valmistelemme, ja tästä kuulemme piakkoin lisää, kunhan tämä paketti on sitten valmis. Mutta huoli on yhteinen, ja toimenpiteitä tulee.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Ensin turve, sitten maata-lous, nyt metsät. Ensin vietiin turveyrittäjiltä elinkeino, sitten ajettiin maatilat konkurssin partaalle. Nyt on sitten metsätalouden ja metsänomistajien vuoro joutua mankeliin. Jopa kolmasosa Suomen pinta-alasta on saatava takaisin luonnontilaan. EU:n komissio valmistelee laajaa lakipakettia, jolla ilmasto- ja luontohaitat saadaan kuriin vuoteen 2050 mennessä. Tämä on katastrofi Suomen metsätaloudelle ja metsänomistajille. EU:n komission ehdotus on tarkoitus julkistaa 23. maaliskuuta. Tämä asetus on Suomea velvoittava. Ministeri Leppä, jos tämä asetus tulee voimaan, ja kun Venäjältä loppuu tuontipuu, niin miten meinaatte tehdä, jotta Suomen metsäteollisuuden puuntarve turvataan? Miten käy suomalaisen metsänomistajan?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Leppä.

Arvoisa herra puhemies! Samanlaisia tietoja on myöskin täällä niistä ehdotuksista, joita komissio nyt suunnittelee. Jos ne toteutuvat tuollaisina, niin kuin, edustaja Harkimo, kuvasitte niiden olevan, pidän niitä ylimitoitettuina, sopimattomina Suomeen. Ne vaarantavat meidän huoltovarmuutemme ja juuri sen, mistä täällä on oikeastaan koko tämä kyselytunti puhuttu: irtautumisen mahdollisuuden venäläisestä energiasta ja tuotteista, ilmastonmuutoksen torjunnan ja kaiken sen. En pidä sitä lainkaan sopivana pakettina.

Meillä täällä on hoidettu suojelutoimi mielestäni mallikkaalla tavalla sieltä tiukasta suojelusta aina vapaaehtoiseen suojeluun asti, ja tällä välillä on lukuisa joukko erilaisia toimenpiteitä. Me pidämme huolen siitä, että luonnon monimuotoisuus säilyy, totta kai, se tehdään myös tuolla talousmetsissä, ja siksi en pidä tätä asiaa oikeasuhtaisena, mitä nyt esitetään, jos se tuollaisena tulee. Mutta niin kuin sanottua, tästä ei hallituksella kantaa ole, [Puhemies koputtaa] koska esitystäkään ei vielä ole.

Ärade talman! Ukraina är en mycket betydande livsmedelsproducent. Till följd av kriget har landet enligt tidningsuppgifter satt dessa produkter i ett temporärt exportförbud fram till slutet av detta år. Världsmarknadspriset på spannmål har stigit kraftigt och ökade produktionskostnader drabbar våra jordbrukare här i Finland, som redan länge varit i en väldigt svår situation.

Arvoisa puhemies! Euroopassa Ukrainalla on tärkeä rooli maataloustuotannossa, ja monet Euroopan maat ovat riippuvaisia Ukrainassa tuotetuista elintarvikkeista ja viljoista. Meidän suomalainen maatalous on nyt pitkään ollut haastavassa tilanteessa. Kysyn, arvoisa ministeri Leppä: miten näette, että Ukrainan tilanne tulee nyt vaikuttamaan ruuantuotannon ja ruuan saatavuuden osalta Suomessa mutta myös maailmalla? — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Leppä.

Arvoisa puhemies! Ukrainahan on valtavan merkittävä globaalissa viljakaupassa, öljykasvikaupassa ja muutenkin raaka-ainekaupassa. Jos tähän lisätään vielä Venäjä mukaan, niin me olemme melkein kaikissa tuotteissa näiltä osin maailmassa globaalissa kaupassa top 5:n joukossa, elikkä sen merkitys on valtava. Se on nähty myöskin viljamarkkinoilla, viljapörsseissä, futuureissa heti välittömästi tämän sodan alkamisen jälkeen hinnannousuina. Ja tämä on iso asia. Erityisesti se, että Lähi-itä, Pohjois-Afrikka ovat melkein kaikki vahvasti Ukrainan viljan varassa, ja nyt he hankkivat sitten sitä muualta, mikä luo sen  globaalin  markkina-ongelman, joka heijastuu myöskin tänne meille Suomeen. Siksikin suomalainen elintarvikkeiden, maatalouden omavaraisuus, huoltovarmuus on äärimmäisen tärkeä meidän säilyttää, ja sen eteen me teemme kaikkemme, että näin myöskin tapahtuu. Tämä on yksi osa sitä turvaa, sitä [Puhemies koputtaa] turvallista huomenta, jota me haluamme suomalaisille turvata.

Kiitos, arvoisa puhemies! Terveyspolitiikkaa koskevat päätökset ovat kuuluneet luonnollisesti kansalliseen päätösvaltaan. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että Maailman terveysjärjestö WHO:lla olisi tavoitteena saada yliote jäsenmaidensa kansallisesta päätöksentekovallasta. Kysyn hallitukselta: Onko Suomi osallistunut WHO:n kokouksiin, joissa on tällaista muutosta käsitelty? Ja onko Suomessa meneillään tätä asiaa koskeva valmistelutyö, ja jos on, mitkä asiat Suomi on hoitanut niin huonosti, että halutaan siirtää Suomen suvereniteettiin liittyvä päätösvalta WHO:lle? — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Lindén.

Arvoisa herra puhemies! Terveydenhuolto todellakin kuuluu kansallisen suvereniteetin piiriin, mutta niin kuin olemme nähneet tämän pandemian aikana, olemme saaneet erittäin suurta hyötyä siitä, että kansallisvaltiot ovat EU:n puitteissa yhdessä esimerkiksi hankkineet rokotteita, yhdessä luoneet esimerkiksi rajan yli toimivan sähköisen EU-välineen, niin että voimme käydä sitten eri maissa silloin, kun se on välttämätöntä. WHO on erittäin merkittävä kansainvälinen järjestö, johon Suomi osallistuu. WHO:lla ei ole päätösvaltaa yli kansallisten rajojen, mutta Suomi näkee hyvin tärkeäksi olla aktiivisesti mukana WHO:n eri foorumeilla.