Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Anette Karlsson sd) | Suullinen kysymys määräaikaisista työsuhteista (Pia Lohikoski vas) | Suullinen kysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys tasa-arvon toteutumisesta peruskoulussa (Sofia Vikman kok) | Suullinen kysymys lapsiperheiden tukemisesta (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys aluehallinnon toimipisteiden lakkauttamisesta (Vesa Kallio kesk) | Suullinen kysymys järjestöjä koskevista leikkauksista (Sofia Virta vihr) | Suullinen kysymys kasvojen peittämisen kieltämisestä kouluissa (Sara Seppänen ps) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies, ärade talman! Hyvä hallitus, te olette olleet vallassa nyt tuhat päivää. Suurista lupauksista huolimatta Suomella on Euroopan korkein työttömyys. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut 50 000:lla tämän hallituskauden aikana.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan analyysin mukaan enemmistö pitkäaikaistyöttömistä on vaikeasti työllistyviä. Mitä iäkkäämmästä ihmisestä on kyse, sitä heikommalla todennäköisyydellä hän työllistyy. Nyt hänen olisi oikea aika opiskella. Hyvä hallitus, te mahdollistatte vain avoimen korkeakouluopintojen suorittamisen työttömyysturvalla. Suuri osa työttömistä ei tästä juuri hyödy. SDP on esittänyt laajaa oikeutta opiskella työttömyysturvalla myös toisella asteella.

Arvoisa työministeri Marttinen: eikö nyt olisi aika ottaa tämä SDP:n esitys toteutukseen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvin tärkeän asian esille nostamisesta.

On totta, että hyvin vaikeana talouden aikana nimenomaan työttömyyden ja ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden kysymys on noussut entistä voimakkaammin esille, ja näyttää siltä, että nimenomaan Suomessa — johtuen useista eri syistä — työttömyys on rakenteellistumassa, ja se on totta kai tälle kansakunnalle iso, vaikea ja vakava kysymys kaikkinensa.

Otatte esille aivan oikein opiskelun ja taitojen kehittämisen edellytykset. Tulemme tosiaan laajentamaan työttömyysturvalla opiskelun mahdollisuuksia, ja haluan muistuttaa teitä, hyvät kansanedustajat, että jo tällä hetkellä työttömillä on varsin laajat mahdollisuudet opiskella, kehittää omaa osaamistaan. Jos ajatellaan vaikka tilannetta, jossa työttömäksi jääneellä henkilöllä on jäänyt vaikka tutkinnon suorittaminen kesken, niin se on hyvin todennäköisesti mahdollista suorittaa loppuun. Samoin myös kohtalaisen laajoja opintokokonaisuuksia jo tällä hetkellä on mahdollista opiskella ja suorittaa valmiiksi, [Puhemies koputtaa] mutta olen teidän kanssa samaa mieltä siitä, että osaamisen kehittämisen kysymys on äärimmäisen tärkeä asia [Puhemies koputtaa] työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Karlsson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Hallitus nojaa työllisyyspolitiikassaan pelkästään talouskasvuun. Toivominen ei ratkaise pitkäaikaistyöttömyyttä. Tuoreen analyysin mukaan merkittävä osa työvoimasta ehtii syrjäytyä ennen kuin talous ehtiä elpyä. Viimeksi eilen keskustelin 50-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän kanssa. Hän on hakenut satoja työpaikkoja, ja hänellä on vahvaa asiantuntemusta, mutta töitä ei vain löydy.

Arbetslöshet handlar inte bara om siffror. Det handlar om människor som söker jobb varje dag men inte kommer vidare. Ärade minister Marttinen, kan ni lova att långtidsarbetslösa efter ramrian får det stöd de förtjänar?

Arvoisa ministeri, voitteko luvata, että kehysriihen jälkeen pitkäaikaistyötön saa ne tarvitsemansa tukitoimet, jotka hän tarvitsee?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Ja jälleen kiitoksia kysymyksestä. Nyt on tärkeää, hyvät kansanedustajat, muistaa myös se, että nyt toista vuotta työllisyyden hoidon tehtävät ovat meidän kuntien ja kaupunkien vastuulla. Näin ollen tässä kokonaisuudessa on tärkeää muistaa se, että kuntien ja kaupunkien päättäjien täytyy myös kantaa oma vastuunsa tästä tilanteesta: huolehtia siitä, että paikallisella tasolla, missä nyt ollaankaan — ollaan Porvoossa, ollaan Raumalla, ollaan Tampereella, Joensuussa, Kittilässä, missä tahansa muualla — tehdään myös niitä oikeita toimenpiteitä, joilla myös tuetaan sitä, että ihmiset löytävät paremmin työtä, ja ennen kaikkea jotta työttömäksi jääneet saavat ne tarvitsemansa palvelut, jotta taas vastaavasti tukea on sitten saatavilla.

Selvää on se, hyvät kansanedustajat, että minusta tämä työ ei missään tapauksessa jää kiinni. Olen vienyt eteenpäin hyvin määrätietoisesti uudistuksia meidän palvelujärjestelmään ja pitänyt huolta siitä, että työttömyysturvalla opiskelun mahdollisuuksia voidaan taas vastaavasti laajentaa. Olemme ottaneet käyttöön myös nuorille oman työllistymissetelin, jotta nuoret työttömäksi jääneet saisivat toivoa siitä, että pääsevät töihin. [Puhemies koputtaa] Me jatkamme tätä työtä, totta kai.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.

Puhemies! Ministeri Marttinen, te sanoitte, että vastuu on siirtynyt kunnille. Kyllä, mutta kun kunnissa ei ole sitä työtä, mitä hakea, työpaikkoja ei ole. 45-vuotias prosessityöntekijä sai yt-lapun isoissa yt-neuvotteluissa, ja lopputili tuli. Hän hakee aktiivisesti töitä, mutta kun niitä töitä ei yksinkertaisesti ole. Hän yrittää päästä uudelleenkoulutukseen, mutta sekin mahdollisuus on kaatunut hallituksen toimien takia.

Tämä on kohtuutonta ja tehotonta politiikkaa. Te sanotte, ministeri, että voi opiskella työttömyyden aikana. Tämä ei päde sellaiseen ihmiseen, joka haluaa opiskella vaikka toisen asteen uuden tutkinnon. Hän voi aloittaa niitä opintoja, tai hän voi suorittaa niitä loppuun, jos ne on aiemmin aloitettu, mutta hän ei voi opiskella kokonaan uutta ammattia tässä ajassa. Eikö nyt, ministeri Marttinen, olisi oikea aika opiskella, kun työtä ei ole, ja valmistautua siihen, kun sitä työtä tulevaisuudessa on, vai haluatteko te, että tämä pitkäaikaistyöttömyys rakenteellistuu entistä enemmän, kun ihmisillä ei ole mitään mahdollisuuksia tehdä yhtään mitään? [Ben Zyskowicz: Kyllä, sitä se Marttinen haluaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Jos te, edustaja Malm, olette kuunnellut, mitä olen vastannut täällä aikaisemmin, niin eikö se nyt kuitenkin ole kertonut siitä huolesta, mitä varmasti kaikki tässä salissa tuntevat tästä tilanteesta, ja siitä, että toimia on tehty ja toimia tullaan tekemään vielä lisää?

Siis jo tällä hetkellä työttömyysturvalla opiskelun mahdollisuudet ovat varsin laajat Suomessa. Kyllä, erimittaisia kokonaisuuksia on siis mahdollista suorittaa myös työttömyysturvalla opiskellessa, mutta totta kai on selvää, että tässä tilanteessa täytyy arvioida koko ajan sitä, mitä uusia toimia meidän täytyy myös tehdä. Tällä hetkellä me teemme taas valmistelua kehysriiheen ja käymme nyt läpi sen, mitä uusia täsmätoimia voitaisiin myös valmistella. Selvää on, että minun viestini työttömille suomalaisille on kuitenkin se, että me teemme kaiken voitavan, mikä on meidän käsissä, jotta he pääsevät töihin. Me teemme vahvasti töitä sen puolesta, että tulevaisuus on parempi suomalaisille ja että yhä useamman suomalaisen luottamus [Puhemies koputtaa] omaan talouteen ja oman perheen tulevaisuuteen voisi vahvistua. [Aleksi Jäntti: Erittäin hyvä vastaus!]

Arvoisa puhemies! Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään ristiriitaisissa tunnelmissa, kun oikeistohallitus askel askeleelta murentaa tasa-arvoa tässä maassa. Pienituloisten, lapsiperheiden ja erityisesti yksinhuoltajien toimeentuloa on leikattu rajusti, työttömiltä ja koulutuksesta on leikattu, hoitajia on irtisanottu tuhansittain ja naisten työmarkkina-asemaa huononnetaan edelleen.

Ministeri Marttinen, teidän esittämänne pätkätyölaki heikentäisi työntekijöiden asemaa ja kasvattaisi raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä. Tätä vasemmistoliitto ei voi hyväksyä, eivätkä sitä hyväksy myöskään naisjärjestöt, eivät edes hallituspuolueiden naisjärjestöt. Tämän esityksen perusteluteksti myös paljastaa, että tämä ei lisää työpaikkoja eikä työllisyyttä. Arvoisa hallitus, kun nyt näyttää siltä, että tämä pätkätyölaki ei edes viilaamalla parane, niin eikö olisi järkevintä vetää esitys kokonaan pois?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Ja kiitoksia kysymyksestä, vaikka täytyy kyllä myöntää, että en ole teidän kanssanne samaa mieltä siitä, millaista politiikkaa maan hallitus tekee. Me haluamme, että suomalaisilla on tulevaisuudessa enemmän mahdollisuuksia työntekoon kuin tällä hetkellä.

Hyvät kansanedustajat, kuunnelkaa nyt, mitä teille vastaan. Pyrin aina vastaamaan myös näihin kysymyksiin, mitä te kansanedustajat taas vastaavasti meille esitätte. Tämän lakipaketin keskeisenä tarkoituksena on luoda meidän nuorille lisää mahdollisuuksia päästä työhön. Edustaja Honkasalo, meidän nuorille. Nuorisobarometrissa 70 prosenttia suomalaisista nuorista totesi, että työnsaanti ja epävarmuus sen ympärillä on heidän suurimpia huoliaan. [Pia Lohikoski: Te lisäätte epävarmuutta!] Minä haluan luoda lisää mahdollisuuksia meidän nuorille, jotta he taas vastaavasti pääsevät töihin, kiinni siihen ensimmäiseen työpaikkaan. Ja siinä, kyllä, tämä esitys tulee auttamaan meidän nuoria. Samalla olemme tehneet tähän myös täsmämuutoksia, joilla vastataan myös siihen keskusteluun ja niihin huoliin, [Puhemies koputtaa] joita on noussut esille. Minusta tämä kokonaisuus on varsin tasapainoinen, ja tulemme viemään sitä eteenpäin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aktiivista työvoimapolitiikkaa ei tällä hallituksella juuri ole ollut, ja ne toimet, joita on ollut, ovat olleet aika pienimuotoisia — ihan oikeita otsikoita, mutta toimet aika pienimuotoisia. ”Nuorisosetelikin” on ihan oikea otsikko, mutta se vaikuttaa siinä kohderyhmässä ehkä vain noin viiteen prosenttiin työttömistä. Se on aika pieni määrä siinä. Eli meidän pitäisi saada enempi aktiivisia toimia. Nyt meillä on pitkäaikaistyöttömiä 140 000, joista puolet ovat olleet yli kaksi vuotta työttöminä. Tämä on se ydinjoukko, joka sulaa todella hitaasti. Nyt tarvittaisiin sosiaalisia palveluja, tarvittaisiin terveyden seuraamista ja tällaisia toimia ja lisäksi sitten osaamisen päivittämistä ja osaamisen nostamista, joilla työllistämiskynnys paranisi. Näihin kaikkiin toimiin pitäisi nyt ryhtyä eikä odotella pitkään, koska nyt on kolme vuotta odoteltu näitä toimia ja niitä tarvittaisiin nyt. Eikö niin, ministeri Marttinen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Edustaja Lylyn kanssa olemme käyneet paljon keskustelua tässä tämänkin kauden aikana, ja arvostan teidän pitkää kokemusta ja näkemystä työllisyyspolitiikan hoidosta. Olen myös monista näistä johtopäätöksistä aivan samaa mieltä teidän kanssanne. Mutta siinä olen eri mieltä teidän kanssanne, että tämän kauden aikanahan on tehty kyllä koko ajan näitä toimenpiteitä, joilla pyritään auttamaan meidän työttömiä taas vastaavasti siinä, että he voivat kehittää omaa osaamistaan ja että he saisivat myös palveluita, koska ennen kaikkea pidempään työttömänä olleet tarvitsevat enemmän tukea ja apua taas työllisyyspalveluissa. Sen takia tämän vuoden alusta myös lainsäädäntöä on muutettu niin, että kunnissa ja kaupungeissa voidaan kohdistaa enemmän sitä panostusta, enemmän tukea ja apua, pidempään työttömänä olleisiin. Minusta on hyvin perusteltua, että heihin panostetaan, koska he tarvitsevat myös enemmän tukea päästäkseen taas vastaavasti eteenpäin. Vakuutan, että me jatkamme tällä linjalla kyllä eteenpäin, koska myös lisää toimia tarvitaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Keskusta on tehnyt jo kaksi välikysymystä suurtyöttömyydestä. Miksi kaksi? Koska tilanne on mielestämme sietämättömän huono. Meillä on valitettavasti koko Euroopan unionin pahin työttömyystilanne, ja tämähän on aivan uskomattoman huono tilanne. Tähän ei pidä tyytyä, ja siksi haluamme kirittää hallitusta tekemään enemmän työttömyyden painamiseksi laskuun.

Olette sanonut, että uusia työllisyystoimia on suunnitteilla. Millä mallilla tämä valmistelu on tällä hetkellä? Ja ennen muuta peräänkuulutamme nopeasti vaikuttavia toimia. [Juha Mäenpään välihuuto] Kaksi ehdotusta, mitkä olisivat helposti toteutettavissa nopeasti, olisi perua kaksi huonoa päätöstä:

1. Palauttakaa verotuksen hyvin toiminut kotitalousvähennys ennalleen.

2. Palauttakaa työttömyysturvan suojaosa.

Miten suhtaudutte, työministeri, näihin ehdotuksiin? Ja mitä vielä aiotte tehdä nuorisotyöttömyyden suhteen, joka on erityisen vakava työttömyyden muoto? Jotain olette tehneet, mutta valitettavasti ette alkuunkaan vielä riittävästi. Eli, puhemies, onko meillä nyt viimein lupa odottaa nopeasti vaikuttavia [Puhemies koputtaa] työllisyystoimia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Kumpikaan näistä ehdotuksista, mitä, edustaja Kaikkonen, otitte esille, ei ole omassa salkussani, mutta niistä, suojaosista, taas vastaavasti sitten kollegaministerit vastaavat, ja verokysymykset ovat taas ministeri Purran vastuulla. Mutta tahtotilahan tähän on totta kai meillä yhteinen ja hyvin vahvasti jaettu.

Me näimme jo tuossa loppuvuoden aikana, viimeisen vuosineljänneksen aikana, että tehtyjen työtuntien määrä, työllisten määrä, on lähtenyt oikein hyväänkin kasvuun. Myös viennin luvut ovat olleet jopa rohkaisevan hyviä, ja kyllä tällä hetkellä näyttää siltä, että meidän vientiyritykset pärjäävät kyllä kohtalaisen hyvin. Mutta on pakko sanoa, että tämä Iranin tilanne ja sen muodostama uhka globaaliin talouteen on jälleen uusi, musta pilvi myös Suomelle, ja on totta kai niin, että jos tämä kriisi tulee pidentymään, on sillä valitettavasti myös vaikutukset Suomen taloustilanteeseen, ja tässä tilanteessa me emme tarvitsisi enää yhtään uutta globaalia iskua meidän talouteen. Mutta tämä vain korostaa sitä, että kaikki ne päätökset, mitkä ovat meidän omissa käsissämme, täytyy tehdä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja vielä sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on ollut erittäin aktiivinen siinä, että olemme pyrkineet purkamaan kannustinloukkuja, luomaan uutta kasvua, uusia työpaikkoja, olemme tehneet työmarkkinauudistuksia, olemme tehneet rakenteellisia uudistuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mutta se, mikä meillä on ongelmana, on tämä toimintaympäristö. Jälleen vaikeuskerroin kasvoi, kun Lähi-idän tilanne kiristyi, ja sillä on väistämättömiä vaikutuksia myöskin Suomen talouteen ja valitettavasti työttömyyteen.

Kun tässä kysyttiin keinoista suojaosien palauttamiseen, niin se on ollut hallitukselle julkisen talouden säästötoimenpide. Eli tässä keskustelussa jälleen unohtuu se asia, että elämme erittäin velkaantuvassa maassa, vaarallisesti velkaantuvassa, [Mikko Savolan välihuuto] onneksi kuitenkin maailman onnellisimmassa maassa, mutta meillä ei ole sitä mahdollisuutta tässä hallituksessa, että voisimme tehdä sitä edustaja Lylyn peräänkuuluttamaa aktiivista työllisyyspolitiikkaa velaksi, koska Suomi ei voi velkaantua enää lisää. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Se on näin. Elikkä ei ole niitä keinoja, että voitaisiin tehdä sen tyyppistä politiikkaa. Suojaosien palauttaminen automaattisesti tarkoittaisi työpaikkojen syntyä, [Anne Kalmarin välihuuto] eikä VATTin tutkimuksen mukaan se myöskään ole romahduttanut osa-aikatyön kannusteita tai suosiota. [Aki Lindén: Yhteisövero ja perintövero!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen, te edellä kuvasitte velkaantumista vaaralliseksi, mutta tiedättekö, mikä on myös vaarallista? Nuorten pitkäaikaistyöttömyys. Kolmessa vuodessa nuorten pitkäaikaistyöttömyys on tässä maassa lähes tuplaantunut. Ja jos pitkäaikaistyöttömyys on kova paikka ihan kenelle tahansa meistä, niin ajatelkaa sitä nuorta, joka ei ole vielä edes saanut jalkaansa työmarkkinoiden ovenrakoon. Miten pitkäaikaisia vaikutuksia sillä on, jos nuorten pitkäaikaistyöttömyyteen ei toden teolla puututa? Te, ministeri Marttinen, olette vastauksissanne yrittänyt kuvata sitä, miten hallitus on jo tehnyt joitakin toimia, mutta täytyy kysyä: kun te katsotte näitä nuorten pitkäaikaistyöttömyyden lohduttomia lukuja, niin riittävätkö ne, vai voidaanko odottaa, että te otatte tämän, sanoisinko, kansallisen kriisin vakavasti ja tuotte välittömästi tänne lisää toimia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Kiitoksia kysymyksestä. Nyt toki olisin myös mielelläni kuullut, mitä ne lisätoimet taas vastaavasti sitten myös vihreiden mielestä tässä tilanteessa voisivat olla, sillä tämä hallitus on kuitenkin tehnyt hyvin laajasti toimenpiteitä, joilla ensinnäkin tuetaan suomalaisia pk-yrityksiä ennen kaikkea siinä, että he voisivat jatkossa tarjota taas lisää työtä suomalaisille.

Vastaavasti myös sitten työllistämisen edellytyksiä on tuettu sen kautta, että on otettu käyttöön uusi nuorten työllistymisseteli, jonka esittelin hallitukselle viime syksynä, ja nyt nämä tukirahat on jo jaettu kuntiin ja kaupunkeihin. Tämä tarkoittaa tuhansille nuorille apua, tukea siihen, että pääsee... [Välihuuto vasemmalta] — Olisiko se pitänyt, edustaja Harakka, jättää tekemättä? SDP:n puheenvuorosta tuntui jäävän semmoinen kuva, että tässä hyvin vaikeassa tilanteessa kaikki, mitä maan hallitus tekee, on siis väärin sammutettua. Te kritisoitte hyvin laajasti kaikkia näitä toimenpiteitä. Me teemme hyvin vahvasti taas toimenpiteitä, ja minä vakuutan teille, [Puhemies koputtaa] että minä suhtaudun nuorten työttömyyteen äärimmäisen vakavasti ja teen sillä vakavuudella töitä joka päivä, [Puhemies koputtaa] jotta yhä useampi nuori saa vahvemman luottamuksen omaan tulevaisuuteen ja pääsee töihin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä ihailla ministeri Marttisen pokkaa, kun hän perustelee tätä määräaikaisten työsuhteiden lisäämistä nuorilla, joiden elämää ja työelämää tämä nimenomainen esitys tulee vaikeuttamaan. Te olette varmasti, ministeri Marttinen, tutustunut omaan esitykseenne, mutta kun vaikuttaa siltä, että ette sitä vielä osaa, niin muistutan teitä siitä, että tämä esitys ei edes hallituksen oman esityksen mukaan tuo lisää työpaikkoja eikä lisää työtä. Tämä esitys ei tuo lisää uusia määräaikaisia työsuhteita työmarkkinoille, vaan niitä syntyy jatkossa toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden kustannuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että ne nuoret, jotka tulevat työelämään, saavat kivisemmän alun ja kivisemmän polun kohti työelämää ja toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta.

Te pudistelette päätänne, mutta minä kysyn teiltä: kuinka te kehtaatte perustella nuorilla esitystä, joka heikentää nuorten asemaa? [Ben Zyskowicz: Eiks se ole parempi saada määräaikainen työ kuin työtä ollenkaan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kun opposition puheenvuoroja kuuntelee, niin tulee sellainen olo, että ikään kuin tässä olisi kysymys nyt vastaavasti siitä, että sen määräaikaisen työsuhteen vaihtoehto on se vakituinen työsuhde, [Vasemmalta ja keskeltä: Esityksessä lukee niin!] mutta, hyvät kansanedustajat, näin ei ole, vaan [Välihuutoja] — kuunnelkaa nyt, kun vastaan teille — sen määräaikaisen työsuhteen vaihtoehto on usein työttömyys.

Jos kysytään siitä, olenko minä valmis viemään eteenpäin uudistuksia, joilla tuetaan nimenomaan nuorten pääsyä työelämään, jotta he pääsevät kiinni siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan, niin kyllä olen. Kyllä totisesti olen valmis viemään eteenpäin niitä ehdotuksia, joilla näin taas vastaavasti voidaan tehdä.

Kun katsotaan tilastoja, niin näemme myös sen, että reilusti yli puolet määräaikaisessa työsuhteessa työskennelleistä siirtyy myöhemmin vakituisiin työsuhteisiin, joten kyllä: monelle suomalaiselle se määräaikainen työsuhde on polku vakituiseen, parempaan asemaan työelämässä, ja tämä meidän kaikkien kannattaa myös muistaa.

Kiitos, arvoisa puhemies! Talouskasvu on ainoa, joka lisää työllisyyttä. Jos katsomme, mitä muut maat ovat tehneet, niin esimerkiksi Ruotsi on tehnyt päinvastoin: kotitalousvähennystä nostettiin, keskituloisten verotusta kevennettiin, kun täällä taas suurituloisten verotusta kevennettiin, mikä todistettavasti ei lisää kulutusta.

Mitä muuta te olette tehneet? Te laskette yhteisöveroa kahdella prosentilla. Otetaan esimerkiksi OP-ryhmä: se tekee voittoa 2 263 miljoonaa euroa ja saa lisäksi nyt 44 miljoonaa euroa osinkotuloja, yhteisöveroa, lisää — ei varmasti vaikuta mihinkään, ei lisää investointeja. Olette rakentaneet junaratoja. Takaisinmaksu on 36 vuotta. Lisääkö talouskasvua? No, ei lisää talouskasvua.

Kaikki teidän isot toimenne eivät lisää talouskasvua. Te syytätte koko ajan ulkomaailmaa, että se on se, joka vaikuttaa talouskasvuun, [Puhemies koputtaa] mutta miten muissa maissa sitten talous kasvaa koko ajan? Kertokaa se, ministeri Purra.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies puhemies! Edustaja Harkimo aloitti juuri oikein: vain talouskasvu lisää työllisyyttä. Juuri se on se, minkä vuoksi me teemme toimia niin työmarkkinoilla, niin luvituksessa, niin verotuksessa, jotta meillä olisi tulevaisuudessa paitsi yrityksiä — niitäkin Suomeen saa tulla lisää [Anne Kalmari: Kaikki energiainvestoinnit takkuaa!] — yrityksiä, jotka kykenevät palkkaamaan ihmisiä ja työllistämään, ja jotta tätä kynnystä voitaisiin laskea.

Vastaavasti ymmärrämme esimerkiksi sosiaalidemokraattien nostaman valtavan huolen nuorisotyöttömyydestä ja pitkäaikaistyöttömyydestä, joka itse asiassa on Suomessa oikein ominaispiirre, valitettavasti. Se on sitä ollut myös teidän hallituskaudellanne, ja siihen pitää puuttua omilla toimillaan.

Mitä sitten tulee näihin edustajan nostamiin verotuksellisiin seikkoihin, tämä hallitus keventää merkittävästi pieni- ja keskituloisten työn verotusta. [Ben Zyskowicz: Just näin!] Sen lisäksi me kyllä alennamme ylimpiä marginaaleja. Tämä on erittäin hyvä kasvutoimi suurimmasta osasta asiantuntijoita ja ekonomisteja. Samaa mieltä on valtiovarainministeriö, samaa mieltä ovat talouspolitiikan arviointineuvosto [Puhemies koputtaa] ja monet muut tahot. Tämä on juuri oikeanlaista politiikkaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tuhat päivää Orpon hallitus on ollut nyt vallassa, ja saldo on kyllä melkoinen: koko Euroopan unionin heikoin työllisyyskehitys, siis ei löydy Euroopan unionista toista hallitusta, jossa kehitys olisi sen aikana ollut niin huono kuin se on ollut Orpon hallituksen aikana; EU:n korkein työttömyys, korkein työttömyys — ei löydy toista maata, jossa on näin raju työttömyystilanne kuin Suomessa; kasvu kehittyneiden maiden heikoimmasta päästä viime vuonna [Sheikki Laakson välihuuto] ja, ministeri Grahn-Laasonen, velkaantuminen koko EU:n nopeinta, ja tähän päälle vielä nämä valtavat veronkevennykset velaksi. [Pia Viitanen: Hallituksella on varaa!] Mutta se, mihin teillä ei ole varaa, ovat ne aidot kasvu- ja työllisyystoimet, joita tässä on kaivattu jo pitkään.

Ministeri Marttinen, kun te sanotte, että te aiotte jatkaa nyt sillä linjalla, joka esimerkiksi lisää tätä epävarmuutta, joka vähentää luottamusta ja joka vähentää kasvua, niin kyllä minusta teidän kannattaisi uudelleen miettiä. Teidän oma ministeriöhän katsauksessaan puolitoista vuotta sitten sanoi, että hallituksen toimet heikentävät [Puhemies koputtaa] työllisyystilannetta, [Juha Mäenpää: Pitäisikö lähettää Italiaan rahaa?] joten kysyn nyt: käykö varapuheenjohtaja Malmin malli [Puhemies koputtaa] siitä, että ihminen voi kouluttautua uudelleen työttömyyden aikana?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Tästä SDP:n puheenvuorosta saa nyt sellaisen kuvan, että tämä tilanne ratkeaisi jollain yhdellä näppärällä, helpolla toimenpiteellä. [Välihuutoja vasemmalta] — Antakaa nyt vastata teille, puhutaan yksi kerrallaan. — Me olemme tehneet hyvin laajasti meidän työmarkkinoille, teollisuuspolitiikkaan, veropolitiikkaan toimenpiteitä, joilla on tuettu nimenomaan kotimaista kulutusta, sitä, että suomalaiset voivat mennä vaikka Raumalla sinne paikalliseen kauppaan Vanhassa Raumassa tai mennä parturiin, käyttää rahaa, mikä taas luo kysyntää ennen kaikkea naisvaltaisten pienten yritysten tilanteeseen, ja tämän päälle olemme vielä tehneet toimia, joilla tuetaan taas vastaavasti julkisia työllisyyspalveluita. Totta kai on niin, että pitää tehdä lisää toimenpiteitä, mutta haluan muistuttaa teitä, hyvät kansanedustajat, että jo tällä hetkellä meidän järjestelmässä työttömillä on hyvin laajat mahdollisuudet tehdä myös opintoja, ja olen aivan vakuuttunut siitä, että myös alueilla, kunnissa ja kaupungeissa [Puhemies koputtaa] katsotaan koko ajan sitä, mitä toimia voidaan tehdä vielä lisää, [Puhemies koputtaa] jotta alueen työttömiä voidaan auttaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Eikö tässä taloustilanteessa tulisi nimenomaan kannustaa ihmisiä tekemään itselle tärkeitä asioita, pysymään aktiivisena? Rankaisemiselta se todella tuntuu, jos työttömyysturva uhataan periä takaisin, kun ihminen tekee esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Tai onpa uutisoitu myös tapauksesta, jossa työvoimaviranomainen näki näyttelijän työllistyneen, kun tämä näytteli omassa työnhakuvideossa. Tai taksinkuljettaja menetti työttömyystuen, kun latasi harrastuksena tekemäänsä musiikkia muiden kuultavaksi saamatta siitä tuloja.

Vihreät ovat esittäneet rajoitusten purkamista vapaaehtoistyötä ja oman osaamisensa ylläpitämistä koskien sekä määräaikaisena toimena kaikille työttömille oikeutta opiskella. Erityisesti kun kyse on nuoresta ihmisestä, kaikenlaisen aktiivisena pysymisen tulisi olla kannustettavaa. Omaehtoinen aktiivisuus ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja tulee sitä kautta yhteiskunnalle halvemmaksi. Hyvä ministeri Marttinen, onko teidän mielestä yhteiskunnan kannalta järkevää istuttaa työttömiä kotona vai kannustaa heitä aktiivisuuteen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Ja kiitoksia edustajalle erittäin hyvästä puheenvuorosta. Mitä tulee tähän vapaaehtoistyön tekemiseen, niin olen kyllä teidän kanssa täysin samaa mieltä siitä, että meidän järjestelmän täytyy kannustaa ihmisiä omaan aktiivisuuteen, oman osaamisen kehittämiseen, siihen, että sitä omaa työkykyä pystyy ylläpitämään silloin, jos työtä ei ole tarjolla. Olemme käymässä läpi nyt myös lainsäädäntöä ja katsomme tarkemmin näitä kysymyksiä, koska selvästi on myös niin, että eri puolilla Suomea nämä tulkinnat ovat erilaisia. Se kertoo myös siitä, että joissakin tapauksissa... On totta, että vaikkapa nämä kertomanne tarinat ovat aivan kummallisia, ja näin ei tietenkään pitäisi myöskään olla. Mutta vakuutan teille, että tämä asia on meillä ministeriössä kyllä tunnistettu ja katsomme tämän läpi, niin että me saamme myös nykyistä selkeämmät tulkintaohjeet kentälle, jotta ihmiset tietävät myös sen, että vapaaehtoistyön tekeminen ja vapaaehtoistyöhön osallistuminen [Vasemmalta: Hyvä!] on hyvin arvokasta ja tärkeää tässä maassa, ja me haluamme totta kai myös edistää sitä.

Arvoisa puhemies! Näin Minna Canthin päivänä on hyvä muistaa, että hallitus on tehnyt lukuisia tasa-arvoa lisääviä päätöksiä. [Eduskunnasta: Höpö höpö!] Pakkoavioliitot ja silpominen on kriminalisoitu, väkivaltaan puututaan aiempaa tiukemmin, naisten terveyspalveluita on parannettu ja työperäiseen hyväksikäyttöön puututaan.

Työelämän tasa-arvon kivijalka on peruskoulu, johon hallitus on panostanut erityisen paljon: pysyvää lisärahoitusta, työrauhan parantamista, kännykkäkieltoa, lisää aikaa oppimiseen, lisää aikuisia. Oppimistulosten erot ovat kuitenkin pitkään kasvaneet, erityisesti pojat jäävät jälkeen, tyttöjen ahdistuneisuus on lisääntynyt, ja meillä Suomessa koulutuksen alavalinnat eriytyvät sukupuolen mukaan kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen vahvasti. Kysyn opetusministeriltä: miten peruskoulu vastaa tulevaisuudessa paremmin näihin tasa-arvohaasteisiin huolehtien [Puhemies koputtaa] sekä tyttöjen että poikien tarpeista nykyistä paremmin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! [Hälinää — Puhemies koputtaa!] Kiitos äärimmäisen tärkeästä kysymyksestä. Me olemme huomanneet tosiaankin, että oppimistulokset eriytyvät. Tytöt voivat huonommin koulussa mutta pärjäävät paremmin. Pojat ehkä voivat paremmin mutta pärjäävät huonommin. Me olemme tähän tarttuneet tekemällä lukuisia muutoksia kouluun.

Toisaalta olemme yrittäneet työrauhaa parantaa, toisaalta uudistaneet oppimisen tukea, mikä minun mielestäni on oleellinen kysymys tässä, siis on todella tärkeätä, että pystymme hyvissä ajoin tarttumaan näihin haasteisiin, ja se työ tietenkin alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Sitten me olemme tuoneet kouluun laajan yhdenvertaisuuden kehittämisohjelman, joka puuttuu tietenkin tällaisiin kysymyksiin mutta myöskin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemiin haasteisiin, jotka näkyvät herkästi myöskin koulussa.

Puutuitte siihen, että mitä polkuja tarjotaan siitä eteenpäin. Kyllä minä itse ajattelen, että kun saadaan oppimistuloksia parannettua, tasapainotettua, kun saadaan vaikka parannettua poikienkin asemaa koulussa, [Puhemies koputtaa] niin se eroavaisuus — joka tänään on hyvinkin iso siinä, miten pyritään toiselle asteelle [Puhemies koputtaa] — toivottavasti myöskin tasoittuu.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä. — Pahoittelut. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen työllisyyspolitiikka on keskittynyt kolmeen asiaan: työttömiltä leikkaamiseen, työntekijän työsuhdeturvan heikentämiseen, työntekijän ja työttömän koulutusmahdollisuuksien huonontamiseen. Työttömyysturvan leikkauksella hallitus kannusti työttömiä työllistymään. Työttömyysturvan suojaosan poistoa hallitus perusteli niin, että tällä leikkauksella osa-aikatyöntekijää autettiin työllistymään kokoaikaiseksi työntekijäksi. Ja kuinkas on käynyt: työtön ei ole työllistynyt, vaikka hallitus kuinka heiltä on leikannut, koska niitä töitä ei ole.

Arvoisa työministeri, voisiko yksi pitkäaikaistyöttömän työllistämistoimi olla se, että palauttaisitte vuorotteluvapaan? Aikanaan vuorotteluvapaalle jääneen työntekijän tilalle palkattiin pitkäaikaistyötön, ja vuositasolla tämä tarkoitti useitten tuhansien työntekijöitten, siis niiden, jotka olivat pitkäaikaistyöttömiä, palkkaamista ja työllistämistä. Voisiko tämmöinen toimi olla yksi vaihtoehto?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Arvostan sitä, että oppositio tekee tällaisia rakentavia ehdotuksia. Totta kai on minusta hyvä, että käymme hyvin avoimesti tätä keskustelua, vaikka en voi tässä nyt tietenkään luvata, että vuorotteluvapaajärjestelmää palautettaisiin, [Krista Kiuru: Teillä oli kuitenkin lupaus, että jonkunlainen tulee!] mutta totta kai on hyvä arvioida eri kokonaisuuksia ja katsoa taas vastaavasti tässä nyt sitten, kun teemme omaa valmistelua, mitkä päätökset ovat perusteltuja. Haluan kuitenkin, hyvät kansanedustajat, muistuttaa teitä siitä, että kun puhumme pitkäaikaistyöttömyydestä, niin tällä hetkellä jo meillä on myös hyvin toimivia julkisen työllisyyspolitiikan välineitä, kuten palkkatuki, jota olen parhaillaan uudistamassa, ja sen tavoitteena on nimenomaan myös madaltaa kynnystä yrityksissä, vaikka Porissa, että Porissa sitten yhä useampi yritys voisi saada sitä palkkatukea ja sen kautta taas vastaavasti sitten myös tarjota työtä yhä useammalle työntekijälle. Eli teemme myös julkisen työllisyyspolitiikan taustalla useita päätöksiä, joilla nimenomaan pyritään myös parantamaan tätä palvelujärjestelmää, [Puhemies koputtaa] ja tämän osalta tulen palaamaan tämän talon suuntaan vielä tämän kevään aikana.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nuorisotutkijana sattuu sieluun joka kerta, kun kuulen, kuinka Orpon hallituksen ministerit perustelevat omia päätöksiään nuorilla ja nuorten aseman vahvistamisella, kun samaan aikaan se ryhmä, jolta te leikkaatte kaikkein eniten, on 18—24-vuotiaat nuoret. Te leikkaatte heidän toimeentulostaan, te leikkaatte heidän koulutuksestaan. Te teette päätöksiä, jotka nostavat lapsiperheköyhyyttä tässä maassa. Te leikkaatte sote-palveluista, joita nuoret käyttävät.

Ministeri Marttinen, aivan niin kuin edustaja Tynkkynen täällä sanoi, meillä on tässä maassa hätätilanne nuorisotyöttömyyden suhteen. Nyt haluan kuulla teiltä niistä konkreettisista toimenpiteistä, joita te aiotte tehdä, jotta tähän tartutaan. Missä ovat ne konkreettiset toimet? Työllistymisseteli on hyvä, mutta sen ulkopuolelle jää tosiaan 95 prosenttia työttömistä nuorista. [Puhemies koputtaa] Työllisyysrahoja te leikkaatte. Missä ovat konkreettiset toimet?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Täytyy nyt kuitenkin todeta se, kun puhuitte näistä palveluista, että tämä hallitus on kuitenkin toteuttanut nuorten terapiatakuun, mitä taas vastaavasti aiempi hallitus ei tehnyt. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Jos ajatellaan sitä, että jos nuoren mieli järkkyy, niin totta kai on niin, että myöskin opinnoissa eteneminen tai vaikka työnhaku tai työllistyminen kaikki taas vastaavasti saavat osumaa. Siksi on tärkeää pitää huolta myös siitä, että nuorten palvelut pysyvät kunnossa. Se on meille erittäin tärkeä asia, ja tätä työtä me vastaavasti myös jatkamme.

Samoin koulutuksen puolella meillä on edelleen erittäin paljon koulutusvolyymia käytössä niin ammatillisen koulutuksen puolella kuin korkeakoulutuksen puolella, jonne maan hallitus on myös lisäämässä aloituspaikkoja. Me haluamme pitää huolen siitä, että jokainen nuori löytää sen oman paikkansa meidän koulutusjärjestelmästä ja sen jälkeen taas vastaavasti pääsee töihin. Kuten totesin, nuorten työllistymisseteli on juuri otettu käyttöön. Uskon ja odotan, että tämän kevään aikana tämä tarkoittaa [Puhemies koputtaa] tuhansille suomalaisille nuorille toivoa paremmasta ja siitä, että pääsee siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan kiinni.

Arvoisa puhemies! Suomen valtiontalouden haasteista huolimatta ja opposition synkistä tilannekuvista huolimatta Suomi on yhdeksättä kertaa rankattu maailman onnellisimmaksi maaksi — yhdeksättä kertaa rankattu maailman onnellisimmaksi maaksi. Yksi selittävä tekijä on, että meillä perhe- ja työelämä on varsin tasa-arvoista, mutta edelleen tehtävää on.

Meille kristillisdemokraateille perheiden tukeminen ja lapsitoiveiden toteutuminen on keskeinen tavoite, jonka edistämiseksi olemme esittäneet muun muassa opiskelijavanhempien tilanteen helpottamista, perheverotuksen kehittämistä, valinnanvapauden ja joustavuuden edistämistä päivähoidossa ja niin edespäin. Kysyn ministeri Grahn-Laasoselta: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta perheen perustamista harkitsevien nuorten parien luottamus tulevaisuuteen vahvistuu ja lapsihaaveet toteutuvat? Entä koska saamme väestöpoliittisen selonteon eduskunnan käsiteltäväksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Varmasti yksi syy siihen, että Suomi on maailman onnellisin maa jo yhdeksättä kertaa, on se, että Suomi on panostanut lapsiperheisiin ja vauvoihin ja lapsiin [Välihuutoja vasemmalta] ja luonut järjestelmän, jota kansainvälisesti ihaillaan. Meillä on erinomaiset lasten palvelut ja myös terveydenhuolto, joka on esimerkiksi saanut maailman mitassa käytännössä vietyä lapsikuolleisuuden Suomessa aivan maailman pienimmälle tasolle. Näitä palveluja me olemme luoneet kaikkina vuosikymmeninä.

Tälläkin hallituskaudella on muun muassa parannettu äitiyspakkausta, on panostettu opiskelijavanhempien lapsilisään, on tuotu työtulovähennykseen lapsikorotukset ihan merkittävänä lapsiperheiden tukena, palkansaajien työn verotusta on kevennetty [Sofia Virran välihuuto] ja pyritty luomaan niitä edellytyksiä Suomessa. Meillä on lisäksi tehty täsmätoimia myöskin lapsihaaveiden ja ‑toiveiden toteutumisen puolesta muun muassa palauttamalla Marinin hallituksen leikkaamat Kela-korvaukset hedelmöityshoitoihin ja korottamalla niitä tuntuvasti. Monia muitakin toimia tässä on tehty sen eteen, että Suomi on myöskin maailman onnellisin ja paras maa toivoa ja toteuttaa lapsihaaveita. [Puhemies koputtaa] Jatketaan tätä työtä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Bensarahaa tulee!]

Arvoisa puhemies! Ministeri Marttinen haastoi minua siitä, etteikö hänen setelinsä ole hyvä, siis se, joka jättää 95 prosenttia nuorista työttömistä ulos. Kyllä minä sanon, kauniisti sanottuna, että se on riittämätön. [Perussuomalaisten ryhmästä: Bensasetelit jäi tulematta!]

Tänä päivänä pitkäaikaistyöttömiä on yhtä paljon kuin 90-luvun laman synkimpinä hetkinä, 140 000. Heillä on perheet, heillä on lapsia, jotka elävät vaikeissa oloissa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tankkaamaton auto!] Me emme saa toistaa 90-luvun laman syrjäytymisen kierrettä. Syrjäytymistä, joka siirtyi vanhemmilta lapsille ja joka näkyy tänä päivänäkin. Meidän tehtävämme on siis tehdä pikaisia täsmätoimia, jotta ihmisiä nostetaan toivon piiriin, ja niitähän SDP on esittänyt monia. Nuorten lisäksi yli 30-vuotiaiden on voitava täydentää osaamistaan työttömyysturvalla. Lakkautitte aikuiskoulutustuen ja lupasitte tilalle uuden mallin. Sitä on puolitoista vuotta odotettu. Mitä sille kuuluu? Kertokaa, ministeri Marttinen, yksi täsmäkeino viisikymppisen pitkäaikaistyöttömän puolesta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Palkkatuen uudistaminen — koska se nimenomaan madaltaa myös sitä kynnystä, sitä hallinnollista työtä taas vastaavasti siinä, että yhä useampi yritys ajattelisi, että mehän voisimme myös käyttää palkkatukea apuna. Ja taas mitä enemmän palkkatukea tässä maassa käytetään, niin se kohdistuu nimenomaan juuri heihin, joiden työmarkkina-asema on kaikista heikoin, kuten vaikka pitkäaikaistyöttömiin. Tämä työ on meillä parhaillaan käynnissä ministeriössä.

Mutta totta kai on niin, että tilanne on hyvin vaikea, hyvin haastava. Totta kai myönnän sen, että on tehtävä vielä paljon, paljon lisää päätöksiä. Se on aivan selvä asia. Pidän hyvänä, että eduskunta käy tätä keskustelua, jotta taas voidaan nostaa esille erilaisia ehdotuksia, ja totta kai katsomme myös läpi sen, mitä muuta voidaan vastaavasti tehdä. Olen teidän kanssanne samaa mieltä siitä, että tarvitaan nimenomaan täsmäkeinoja. Oikeastaan täsmäkoulutukset on ehkä se oikea sana, ja tiedän, että niitä eri alueilla on käytetty jo tällä hetkellä hyvin paljon. Tällä hetkellä näitä koulutuksia pitää saada vastaavasti liikkeelle enemmän, jotta taas sitten tulevien vuosien [Puhemies koputtaa] työvoiman tarpeeseen voidaan nykyistä paremmin vastata.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On hallitukselta massiivinen epäonnistuminen ja virhe, että pitkäaikaistyöttömyyden on annettu kasvaa. 140 000 yli vuoden työttömänä ollutta, ja kasvua tämän hallituksen aikana 50 000, mikä on keskikokoisen kaupungin asukasluvun verran. Se, että on työtön, ei vie keneltäkään ihmisarvoa, mutta se vie monelta toimeentulon, ja se on inhimillinen tragedia sen vuoksi. Se on myös taloudellinen ongelma, koska kun se kasvu jonain päivänä käynnistyy, nämä nyt pitkään työttömänä olleet eivät itsestään työllisty, vaan he tarvitsevat tukitoimia, aktiivisia toimenpiteitä, joita, ministeri Marttinen, te ette ole riittävällä tavalla tarjonnut. SDP on esittänyt lukuisia toimia: muun muassa suojaosien käyttöönoton, yli 30-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille työllisyysseteliä, ja nyt viimeisimpänä olemme esittäneet varapuheenjohtaja Malmin mallin, jotta työttömyysturvalla voisi opiskella myös ammatillisessa oppilaitoksessa. [Puhemies koputtaa] Ministeri Marttinen: kun te lupasitte nyt paljon, paljon päätöksiä ja lupasitte arvioida uusia toimia, voisitteko te arvioida tätä Malmin mallia, jotta myös ammatillista osaamista voisi päivittää työttömyysturvalla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Ainakin te olette onnistuneet brändäämään tämän ehdotuksen oikein, niin että varmasti jää kyllä mieleen, mistä tässä on ollut kysymys.

Kuten olen todennut jo aikaisemmin, niin työttömyysturvalla opiskelumahdollisuuksia ollaan nyt laajentamassa. Tämä totta kai kohdistuu nyt ennen kaikkea korkeammin koulutettuihin henkilöihin, mutta pidän sitä perusteltuna, että... [Hälinää] — Malttakaa kuunnella. — Pidän perusteltuna, että heille kuitenkin avautuu nyt entistä laajemmat mahdollisuudet opiskella, ja samalla myös se hallinnollinen työ vähenee työllisyyspalveluissa. Se on ihan oikea suunta, minne meidän kuuluu mennä. Samaan aikaan tiedämme myös sen, että jo tällä hetkellä työttömäksi jääneillä henkilöillä on laajat mahdollisuudet — jo tällä hetkellä — opiskella työttömyysturvalla. Haluan korostaa sitä, että alueilla, kunnissa ja kaupungeissa on työkalut käytössä myös siinä, että he voivat tarjota myös täsmäkoulutusta ja katsoa, mikä on se kasvava yritysten työvoiman tarve, ja räätälöidä taas siihen liittyen uusia koulutuksia. Minä vakuutan kyllä teille, hyvät SDP:n kansanedustajat, että me emme jätä kyllä pitkäaikaistyöttömiä [Puhemies koputtaa] tai yhtään työttömäksi jäänyttä yksin tässä tilanteessa.

Arvoisa herra puhemies! Noin 240 valtion aluehallinnon toimipaikkaa on lakkautettu tai ollaan lakkauttamassa: poliisiasemia, ajokorttikoepaikkoja, oikeusaputoimistoja, maanmittaustoimistoja, maistraatin palveluja ja ulosottotoimistoja — siis 240 toimipaikkaa. [Juho Eerola: Mikä poliisiasema lakkautetaan!] Tämä on hallituksen valinta, vaikka Suomen turvallisuutta tulisi luoda yhdessä valtion, hyvinvointialueiden, kuntien, viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja paikallisten yhteisöjen voimin. Julkisen vallan tehtävä on turvata yhteiskunnan toimintaedellytykset koko maassa. Tämä on välttämätöntä kaikissa strategioissa, suunnitelmissa ja erityisesti lainsäädäntöhankkeissa.

Arvoisa puhemies! Kysymys pääministerin sijaiselle: Kun hallituksen jo tehdyillä ja tulossa olevilla päätöksillä valtio on keskittämässä palvelunsa suurimpiin kaupunkeihin ja vetäytymässä suuresta osasta maata, niin mitä teillä on sanoa niille lukemattomille ihmisille, jotka tuntevat olonsa hylätyksi ja turvattomaksi teidän politiikkanne seurauksena?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä käsiteltiin erityisesti tätä Poliisihallituksen käynnissä olevaa selvitystä, joka on viime päivinä ollut julkisuudessa. Poliisihallitus ja erityisesti ylin poliisijohtaja ovat perustelleet tätä tarvetta sillä, että tällä saadaan paitsi lisää kustannustehokkuutta myös erityisesti poliisin toimintaa tehokkaammaksi ympäri maan, myös siellä harva-alueilla.

Tällä selvityksellä ei poliisi ole poistumassa miltään paikkakunnalta, henkilöstöä ei olla vähentämässä, päinvastoin hallituksen tekemät lisäpanostukset poliisitoimeen näkyvät jatkuvasti. Tämä hallitus kantaa ehdottomasti merkittävää huolta sisäisestä turvallisuudesta, kuten ulkoisestakin, ja olemme tehneet sinne panostuksia. Vastaavasti on hyvä huomata, että myös näissä valtiontalouden laajoissa sopeutustoimissa turvasektorit ovat säästyneet paljon vähemmällä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei mennyt perille!]

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, tällä vaalikaudella käytännössä valtion aluehallinto on poistettu täysin tai poistuu seutukaupungeista tai pienemmistä kunnista. Erityisesti 10 000—20 000 asukkaan kunnista lähtivät viimeisetkin valtionhallinnon toimipisteet.

Oma kotikaupunkini Kauhava, vajaat 15 000 asukasta, on tyypillinen esimerkki. Kerrataanpa, mitä kaikkea Orpon hallitus on tällä kaudella Kauhavalta poistanut: Metsäkeskuksen toimipiste on lakkautettu, käräjäoikeuden istuntopaikka, oikeusapu ja velkaneuvonta, nyt sitten Traficom ja mahdollisuus suorittaa ajokortti. Nyt olette aloittaneet myöskin poliisilaitosten keskittämisen. Alajärvi Etelä-Pohjanmaalla on toinen esimerkki seutukaupungista, josta samantyyppisiä palveluita on poistettu, myös Maanmittauslaitoksen toimipiste.

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, olette myös puhunut voimakkaasti etätyötä vastaan, ettekä halua, että valtion virkamiehet ja työntekijät tekevät etätöitä maaseudulta. Kysynkin teiltä, pääministerin sijainen: Miksi hallitus keskittää ja miksi erityisesti perussuomalaiset ministerit ovat keskittäneet toimipisteitä? [Puhemies koputtaa] Laskin: 211 toimipistettä 240:stä [Puhemies koputtaa] perussuomalainen ministeri keskittää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Seinät eivät tuo turvallisuutta, seinät eivät tuo palveluita. [Mikko Savola: Käsittämätöntä!] Tervetuloa, keskusta, tähän nykymaailmaan. Kerron, minkälainen se on. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Yksi asia on se, että tämä hallitus tekee merkittäviä säästötoimia, ja kyllä, niitä kohdistuu myös valtionhallintoon ja koko virastorakenteeseen. Me olemme tehneet yli 600:lla miljoonalla erilaisia toimintamenosäästöjä. Ne kohdistuvat kaikkiin ministeriöihin ja kaikkiin virastoihin siinä alla.

Samaan aikaan palveluita kehitetään jatkuvasti. Ne kuuluvat erityisesti muiden ministerien sektoreille, mutta sen verran osaan asiaan vastata. Me olemme keskittäneet toimintoja esimerkiksi sinne digitaaliselle puolelle, sähköisiin.

Kuten sanoin edellisessä vastauksessani, poliisi ei ole poistumassa yhdeltäkään paikkakunnalta. Totta kai asioita pitää tehdä järkevämmin. Samaan aikaan me huolehdimme, että koko maassa on riittävät palvelut, myös siellä, missä asuu huomattavasti vähemmän ihmisiä, mutta on hyvä ymmärtää se, että mikäli tietyiltä alueilta ihmisiä koko ajan vähenee ja siellä ikääntyminen on merkittävä ominaispiirre, niin ei valtiolla ole mitään hopealuotia, [Puhemies koputtaa] jolla tämä kehitys voitaisiin kääntää. Meillä on tiukat resurssit, [Puhemies koputtaa] joiden puitteissa me pyrimme toimimaan niin, että kansalaisilla on palvelut ja turvallista. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Edustaja Savola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, ymmärrättekö te, että kaikki teidän keskittämänne asiat osuvat — kuten edustaja Kurvinen sanoi — samoille paikkakunnille? Jos samalta paikkakunnalta viedään Maanmittauslaitos, sieltä viedään poliisi, sieltä viedään Traficomin toimipisteet, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja eläintarhatkin!] niin ne ovat kaikki samojen alueitten työpaikoista pois, [Juho Eerola: Pandatkin vietiin!] ja tällä on suuret kerrannaisvaikutukset. Meinasin kysyä, eivätkö teidän ministerinne halua ohjata alaisiaan virastoja, mutta he eivät selvästikään tee sitä. Etelä-Pohjanmaan liitosta tänään kysyimme Traficomin perään ja kirjelmöimme, miksi ajokorttipalvelut pitää keskittää. Välitön vastaus tuli: pitkä litania syitä, minkä takia ajokorttipalvelut keskitetään. Jakelussa oli myös teidän ministerinne. Miksi teidän ministerinne eivät ohjaa alaisiaan virastoja siihen, että palvelut myös maaseudulla säilyisivät?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me olemme tällä hallituskaudella ensinnäkin tehneet aluehallinnon uudistuksen, ja siinä meidän lähtökohtamme oli alueellinen läsnäolo, eli siinä pysyttiin läsnä kaikissa maakunnissa.

Sitten kun nyt kysymykset oikeastaan koskevat näitä viranomaisten asiointitoimipisteitä, niin niiden osalta meidän linjamme on, että taataan ihmisille kohtuullinen asiointietäisyys erilaisiin palveluihin. Tätä varten me toimme tämän vuoden alusta esityksen: tuli voimaan tämä laki valtion palveluitten saatavuudesta ja toimintojen sijoittamisen perusteista, joka velvoittaa kymmenen keskeistä viranomaista tuottamaan näitä palveluita Suomi-pisteissä. Näitä rakennetaan vuoteen 2030 mennessä. Näissä ovat mukana Lupa- ja valvontavirasto, DVV, väestötietovirasto, elinvoimakeskus, Maahanmuuttovirasto, Maanmittauslaitos, Oikeuspalveluvirasto, poliisin lupahallinto, Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamusvirasto, Ulosottolaitos ja Verohallinto, ja samalla tuodaan mukaan myöskin Kelan, kuntien ja hyvinvointialueitten palveluita. Nämä tavallaan tuovat helpommaksi ihmisten asioinnin, niin että mahdollisimman läheltä voi asioida useamman viranomaisen kanssa yhtä aikaa. Näiden rinnalla säilyy vielä [Puhemies koputtaa] viranomaisten omaa toimipisteverkkoa, ja sitten on vielä näitä vanhoja sopimuksiin perustuvia [Puhemies koputtaa] yhteispalvelupisteitä. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä on, voi sanoa, kaikkien aikojen keskittäjähallitus. Minua kyllä kovasti kummastuttaa, kun puhutaan, että saadaan säästöjä. Keskittäminenhän maksaa. Sen maksaa aina joku, ja se on yleensä se ihminen siellä harvaan asutulla alueella, joka joutuu tankkaamaan sitä euron bensaa — ei kun korjaan, sehän on kahden euron bensaa nykyisin — että pääsee hakemaan palveluita kauempaa. [Juha Mäenpään välihuuto]

Nostan yhden esimerkin todella kalliista keskittävästä uudistuksesta. Se on hankintalakiuudistus, jossa nyt käytännössä pakotetaan pienet kunnat rakentamaan uudelleen järjestelmänsä. Se maksaa näille kunnille ja niiden kuntien veronmaksajille puoli miljardia euroa. Minä kysynkin, arvoisa valtiovarainministeri: miten on niin, että talouskuri kyllä pitää, mutta kun keskittää saa, niin sitten on aivan sama, vaikka se maksaakin puoli miljardia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Vaikka olen moneen kertaan keskustan vaihtoehtobudjetin käynyt läpi, niin nyt en muista, peruutatteko te siellä hallituksen tekemät toimintamenosäästöt. Arvaisin, että ette, mutta ehkä odotamme seuraavaan vaihtoehtobudjettiin sitten yli 600 miljoonan lisäpanostuksia. [Mikko Savolan välihuuto]

Te ymmärrätte hyvin, edustaja Riipi, että me joudumme tekemään toimet, jotka kohdistuvat eri sektoreille. Samaan aikaan teidän hankintalakiin kohdistamanne kritiikki: Me pyrimme lisäämään kilpailua, me pyrimme lisäämään yritysten mahdollisuuksia toimia. Hyvistä kilpailullisista asetelmista syntyy usein myös säästöjä, ja tämä on tämän hallituksen linja.

Arvoisa puhemies! Ministeri Rydman, kun te puhutte tehottomista sotejärjestöistä, viittaatte täikampoihin ja suojatyöpaikkoihin, niin tiedättekö todella, mistä puhutte? Puhutteko silloin niistä suomalaisista ammattilaisista, jotka auttavat tänäänkin päihdeongelman kanssa kamppailevaa nuorta? Puhutteko te kenties niistä suomalaisista ammattilaisista, jotka tekevät väkivallan vastaista työtä? Entä niistä lapsiperheitä kriisin keskellä auttavista henkilöistä tai vaikka omaishoitajien ja vammaisten ääntä pitävistä toimijoista? Tämä kun on se kenttä, josta puhutte, kun puhutte sotejärjestöistä.

Ja mistä taikurin hatusta te olette repäissyt tämän väitteen tehottomuudesta? Siis teidän mukaanne alle yksi prosentti, alle yksi prosentti, järjestöistä sai heikon arvion. Tehottomuudesta kun puhutaan, niin kannattaa katsoa sinne aitioon ja miettiä niitä tehottomia yhteisöveroalennuksia, jotka tulevat todella kalliiksi velalla.

Ihmettelen ylipäätään sitä, että kun te olette sosiaali- ja terveysministeri, teihin luottavat suomalaiset sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset niin järjestöissä, julkisella kuin yksityisellä, he katsovat teidän suuntaanne, niin se tapa, jolla te puhutte, tuntuu vähättelevältä, se tuntuu halveksuvalta. Miksi niin? Näin tasa-arvon päivänä kysynkin teiltä: oletteko ministerinä nyt valmis pyytämään [Puhemies koputtaa] näiltä ammattilaisilta anteeksi — Teitä naurattaa. Minua ei naurata, siellä ovat minunkin entiset kollegani töissä. — ja rakentamaan luottamusta siihen kenttään, [Puhemies koputtaa] jota teidän tässä salissa pitäisi puolustaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia.— Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kun olen puhunut näistä järjestöistä, niin ei, en ole puhunut niistä järjestöistä, jotka tekevät aidosti arvokasta työtä, niistä, joita te mainitsitte, [Hälinää — Puhemies koputtaa] sellaisista järjestöistä, jotka tekevät työtä esimerkiksi ensikotien ja turvakotien piirissä, jotka ovat erittäin arvokas osa tätä yhteiskuntaa.

Sen sijaan olen puhunut senkaltaisista järjestöistä, jotka ovat niin sanottuja järjestöjen järjestöjä, joiden tehtävä on lähinnä lobata omalle sektorilleen lisää rahaa, työllistää kovapalkkaisia, poliittisesti sidoksissa olevia henkilöitä, jotka kieltämättä ovat lähellä useita oppositiopuolueita, ja joiden tehtävät eivät siten ole tämän yhteiskunnan ydintoimintoja. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kun meidän on joka tapauksessa sopeutettava valtion menoja, niin minä kysyn teiltä: leikkaatteko te mieluummin peruspalveluista vai poliittisesti sitoutuneiden entisten politrukkien erityisavustajien työllistämistä [Välihuutoja] erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbarijärjestöistä? Minun valintani on selvä: minä haluan turvata peruspalvelut ja leikata mieluummin tämänkaltaisista rönsyistä. [Vasemmalta: Vakavia väitteitä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kyselytunnilla edustajat esittävät ministereille kysymyksiä. Olisi suotavaa, että edustajat myös malttaisivat kuunnella ministereiden vastauksia.

Arvoisa herra puhemies! Tänään vietetään kirjailijan ja tasa-arvon uranuurtajan Minna Canthin päivää. Suomi on ollut edelläkävijä naisten tasa-arvon edistämisessä aina eduskuntauudistuksesta 1906 lähtien.

Valitettavasti Suomeen on maahanmuuton seurauksena tullut tasa-arvoajatteluamme haastavia ilmiöitä. Näihin lukeutuu erityisesti konservatiivinen islamin traditio, jossa naista vaaditaan peittämään koko vartalonsa silmiä myöten hunnulla. Jopa tyttölapsia saatetaan hunnuttaa. Julkisilla paikoilla kasvot peittävää huntua koskevia rajoituksia ja täyskieltoja on suurimmassa osassa Länsi-Euroopan maita, myös Pohjoismaissa. Vantaan kaupunki on linjannut, että peruskouluissa oppilaiden on oltava tunnistettavissa koko koulupäivän ajan. Myös Turussa ja Tampereella on tehty samankaltainen linjaus. Perussuomalaiset näkevät, että täyshunnuille ei saa antaa sijaa Suomessa. Kysyn opetusministeriltä: olisiko kasvot peittävien huntujen kiellosta ainakin kouluissa syytä säätää kansallisesti?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä on asia, josta on ollut jonkun verran keskustelua viime aikoina, ei niinkään ehkä koulun toimesta. OAJ ei ole tuonut tätä asiaa esille. OAJ on todennut, että heihin ei ole tästä asiasta otettu yhteyttä, mutta kuitenkin tämä on ollut muuten julkisuudessa.

Meillä on Vantaan tapaukset, nyt Tampereen ja Turun tapaukset. Vantaalla on todettu, että on ilmeisesti yhden käden sormilla laskettavissa oleva määrä tapauksia, joissa on käytetty joko hiihtomaskia tai kasvot peittävää huntua. Puhuttiin äärimmäisen harvasta tapauksesta. Ei ole tiedossa, onko Tampereella ollut tapauksia. Käsitykseni mukaan ehkä ennen kaikkea ennaltaehkäisevässä merkityksessä ollaan säädetty kiellosta.

Itse ajattelen, että jos asiasta voidaan säätää järjestyssäännöissä, jos se hoituu Wilma-viestillä, niin lainsäädäntöön ehkä ei kannata mennä tapauksessa, jossa kuitenkin puhutaan siitä, että vaatetusta ikään kuin rajoitetaan. Toinen ongelma on se, minkä nostitte esille, että jos joku pakottaa jotain henkilöä käyttämään jotain asua, niin se on kieltämättä tasa-arvo-ongelma. Siksi pitäisin tärkeänä, [Puhemies koputtaa] että pohdinta pakottavan kontrollin kriminalisoinnista [Puhemies koputtaa] saataisiin selvityksestä vietyä eteenpäin. [Vasemmalta: Hyvä vastaus oli!]