Arvoisa puhemies! Suomi tunnetaan maailmalla hyvästä ja avoimesta hallinnostaan. Suomalainen virkamieskunta toimii vastuullisesti ja asiantuntevasti. Maailman nopea muutos, uudet ilmiöt ja teknologinen kehitys kuitenkin haastavat myös valtionhallintoa, ja eettiset kysymykset nousevat yhä enemmän esille. Esimerkiksi nyt juuri parasta aikaa lausuntokierroksella olevassa tietopolitiikkaa ja tekoälyä koskevassa selontekoluonnoksessa korostetaan eettisten kysymysten merkitystä. Virkamieseettisten kysymysten tarkastelua varten on vuodesta 2014 lähtien ollut virkamieseettinen neuvottelukunta, mutta sillä ei ole ollut vielä lainsäädännön perustaa, ja sitä ollaan tässä nyt tekemässä.
Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää virkamieseettisten kysymysten parempaa hallintaa ja yhtenäisyyttä valtionhallinnossa. Neuvottelukunta toimii valtiovarainministeriön yhteydessä, mutta korostettakoon, että se on toiminnassaan riippumaton. Nyt tehtävällä virkamieslain muutoksella virallistetaan neuvottelukunnan asema ja tehtävät.
Mitä sitten on virkamiesetiikka? Virkamiesetiikasta puhuttaessa tarkoitetaan virkamiesten ja viranomaisten arvoja ja periaatteita. Virkamiesetiikkaa ei ole säännelty oikeusnormein, ja sen sisältöä onkin vaikea säännellä oikeudellisesti. Kuitenkin esimerkiksi virkamieslain 15 §:ssä säädetty velvollisuus pidättyä luottamusta vaarantavista eduista kuuluu myös virkamiesetiikan keskeisiin piirteisiin. Virkamiehen toiminta voi olla eettisesti sopimatonta, vaikka virkamies olisikin menetellyt oikeusnormien mukaisesti. Erilaisia eettisiä valintatilanteita syntyy osana normaalia arkipäivän toimintaa. Valtaosassa tilanteista oikea toimintatapa onkin itsestäänselvyys. Eettiseen arviointiin liittyy myös olennaisesti se, että eri tilanteissa ei ole välttämättä olemassa yhtä ainoaa oikeaa toimintatapaa, vaan ihmisten subjektiiviset käsitykset vaikuttavat vahvasti sen arviointiin, onko jokin toiminta oikein vai väärin.
Tämän esityksen mukaan virkamieseettisen neuvottelukunnan tehtävänä tulee olemaan 1) tehdä aloitteita ja antaa yleisiä suosituksia virkamiesetiikasta, 2) antaa valtion virastojen pyynnöstä lausuntoja virkamieseettisistä kysymyksistä sekä toimia päätöksenteon tukena ja 3) suorittaa valtiovarainministeriön osoittamat virkamieseettisiä kysymyksiä koskevat tehtävät.
Neuvottelukunnan antamat lausunnot ja suositukset ovat luonteeltaan neuvoa-antavia, eivätkä ne ole oikeudellisesti sitovia. Neuvottelukunnan tehtävänä ei ole toimia riidanratkaisu- tai kanteluelimenä. Tähän mennessä virkamieseettinen neuvottelukunta on antanut muun muassa kaksi eri suositusta virkamiehistä. Toinen liittyy sosiaaliseen mediaan: vuonna 2016 annettiin suositus virkamiehistä sosiaalisessa mediassa eli koottiin periaatteita, joita virkamiehen olisi hyvä muistaa toimiessaan siellä sosiaalisen median puolella. Toinen suositus liittyi siihen, minkälaisia toimenpiteitä ministereiden sekä valtiosihteereiden ja erityisavustajien siirtyessä toisiin tehtäviin tulisi tehdä. Täällä eduskunnassa hyväksyttiin vuonna 2016 laki karensseista, ja virkamieseettisen neuvottelukunnan tekemä taustatyö oli tässä karenssilainsäädännössä silloin merkityksellistä. Todettakoon, että jos ja kun eduskunta säätää nyt tämän lakisääteisen virkamieseettisen neuvottelukunnan, niin voi ajatella, että esimerkiksi karenssisopimusten käsittely ja toimeenpano voisi olla siellä neuvottelukunnassa työlistalla.
Tässä yhteydessä haluan todeta vielä aivan lyhyesti lobbarirekisteristä. Minulle luovutettiin syyskuussa selvitys lobbarirekisterin kansainvälisistä malleista, ja haluan todeta sen, että mikäli Suomessa tullaan menemään lobbarirekisterin säätämiseen, ajattelen niin, että se täytyy tehdä huolella tulevina kuukausina ja vasta seuraava eduskunta pystyy ottamaan siihen kantaa. On ratkaistavana monenlaisia kysymyksiä siitä, ketä se lobbarirekisteri koskettaisi, koskettaako se valtion virkamiehiä, koskettaako se kansanedustajia ja niin päin pois, mutta on tärkeää, että tästä lähdetään myös julkisemminkin keskustelemaan. Mutta korostan sitä, että se selvitys, joka minulle luovutettiin, oli malleja kansainvälisistä erilaisista esimerkeistä. Itse ajattelen sillä tavalla, että olisi hyvä, että meillä sellainen säädettäisiin, ja aion tulevina kuukausina toimia sen mukaisesti, että tällainen valmistelutyö voi lähteä käyntiin.