Suullinen kysymys vanhustenhoivan resursseista (Hanna Laine-Nousimaa sd) | Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk) | Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Saara Hyrkkö vihr) | Suullinen kysymys vanhustenhoivan resursseista (Jessi Jokelainen vas) | Suullinen kysymys valtiontalouden sopeutustarpeesta seuraavalla vaalikaudella (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys omalääkärimallin edistämisestä (Henrik Wickström r) | Suullinen kysymys velkajarrusta (Susanne Päivärinta kok) | Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Anne Rintamäki ps) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Minä koulutettuna hoitajana olen huolissani. Minä olen — kuten jokainen suomalainen on — viime aikoina voinut lukea uutisista vanhustenhoivan kuolemantapauksista. Tapaukset ovat surullisia ja pysäyttäviä. Eilen selvisi, että enemmistö suomalaisista ei enää luota vanhustenhoidon turvallisuuteen.

Arvoisa puhemies! Ihmisten huoli on ymmärrettävää. He pohtivat, voiko hyvinvointivaltion lupaukseen enää luottaa, huolehdimmeko me myös kaikista heikoimmassa asemassa olevista. Arvoisa sosiaali- ja terveysministeri Rydman, sen sijaan, että te uutena ministerinä olisitte ottanut ensimmäisenä kantaa vanhustenhoivan puutteisiin, te kiirehditte lupaamaan, että viette läpi 100 miljoonan euron säästöt.

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Rydmanilta: voitteko vakuuttaa, että enää euroakaan säästöistä ei kohdenneta vanhustenhoivaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Sosiaali- ja terveysministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ensi töikseni ministerinä otin kantaa nimenomaisesti vanhustenhuollon tilaan. Tämä on syytä ottaa esille, [Juho Eerola: Edustaja puhui muunneltua totuutta!] koska kuten edustaja aivan oikein totesi, tämä on yksi huolestuttavimpia ilmiöitä tämän hetken yhteiskunnassamme, mitä tulee sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vanhukset ovat asianmukaiset palvelunsa ansainneet. Haluan kuitenkin sanoa suomalaiselle yleisölle sen, että mittausten mukaan ylivoimainen enemmistö vanhuksista on tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja järjestelmäämme edelleenkin voi luottaa.

Se, mikä kuitenkin herättää paljon huolta, on se, että näitä valitettavia tapauksia ja puutteita on ilmennyt enenevässä määrin. Tätä pidän oman ministerikauteni yhtenä suurimmista haasteista, johon tarvitaan myöskin selvää puuttumista. Yksikään sellainen potilasvahinko, puhumattakaan kuolemantapauksista, joita nyt on ollut, ei ole hyväksyttävissä, vaan meidän on huolehdittava siitä, että meillä on riittävästi hoivahenkilökuntaa ja että se hoivahenkilökunta myöskin osaa kotimaisia kieliä sillä tavoin, että potilasturvallisuus [Puhemies koputtaa] Suomessa ei vaarannu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomaista!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ikäihmisten hoivan ongelmat eivät johdu alan ammattilaisista. Arvoisa ministeri Rydman, totesitte eilen, että teknologia on vanhustenhoivassa täydentävä palvelu. Nyt, kun ryhdytte tekemään laskuharjoituksia lisäleikkausten löytämiseksi, on hyvä muistuttaa yhdestä asiasta. Totesitte, että teknologisia laitteita lisäävässä säästölaissa on kyse vain laskennallisesta säästöstä, vaikka tosiasiassa leikkaus kohdistuu henkilöstöön — siis 50 miljoonan euron leikkaus. Ministeri Rydman, te toivottavasti ymmärrätte, että laskennallisten harjoitustenne takana on oikeasti ihmisiä, työpaikkoja, sotealan ammattilaisia. He eivät ole vain lukuja viivan alla.

Arvoisa puhemies! Kysynkin sosiaali- ja terveysministeri Rydmanilta: voitteko luvata, että henkilöstön määrästä hoivassa ei enää leikata?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta, että laissa on sitova hoitajamitoitus, joka on se 0,6, ja itse asiassa puolessa tapauksista toteutuva hoitajamitoitus on korkeampi kuin mitä tämä 0,6 on. Ja mitä tulee teknologian hyödyntämiseen, [Timo Harakan välihuuto] niin kyllä, se on nimenomaan täydentävä palvelu. Ikääntyvässä Suomessa hoitohenkilökuntaa tullaan tarvitsemaan enemmän kuin mitä sitä on tällä hetkellä, samaan aikaan kuin hoidettavien ja hoivan tarve lisääntyy.

Teknologian hyödyntämisessä kannattaa muistaa se, että teknologisia ratkaisuita tarjotaan vain silloin, kun omaiset ja vanhus itse niin haluavat ja siihen suostuvat. [Vasemmalta: Ei pidä paikkaansa!] Tämä on juuri se, mitä esitetään. Se, että hyödynnetään teknologiaa, mahdollistaa myöskin sen, että se varsinainen hoivahenkilökunta voi paremmin keskittyä siihen itse tehtäväänsä, mitä he tekevät, eli siihen hoivaan, jonka vain ihminen voi antaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt lausuman, jossa valtioneuvoston tulee huolellisesti seurata ympärivuorokautisen hoivan tilaa ja huolehtia, että asiakkaiden yksilöllisiin palvelutarpeisiin vastataan. Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa korjaustoimiin.

Eduskunnan aiemmin ilmaisema jaettu huoli vanhustenhoivan tilasta on nyt käynyt todeksi valitettavan surullisin tavoin. Asiantuntijatkin ovat nostaneet esiin hoitohenkilöstön kutistuvan määrän turvallisuushuolena. Sosiaali- ja terveysministeri Rydman, miten te aiotte varmistaa, että eduskunnan tahtotila toteutuu, etenkin kun näitä traagisia kuolemantapauksia on jo sattunut?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten ensimmäisessä vastauksessani totesin, yksikin tällainen tapaus on liikaa. Nyt tulemme tehostamaan myöskin valvontaa sen osalta, että esimerkiksi todellakin se hoitajamitoitus, mikä on sitova, toteutuu yhtä hyvin julkisella sektorilla kuin sitten yksityisten palveluntuottajien piirissä. Meidän on kyettävä valvonnalla varmistumaan siitä, että esimerkiksi yksityiset palveluntuottajat, joita arvostamme kaikki varmasti ja ne täydentävät palvelutarjontaa ihan hyvin, eivät kuitenkaan sitten tavoittele voittoa jossakin väärässä paikassa potilasturvallisuuden kustannuksella.

Lisäksi olen ottanut esille, että on ehdottomasti varmistettava se, että hoivahenkilökunta etenkin vanhustenhuollon puolella osaa kotimaisia kieliä, koska se on aivan keskeinen potilasturvallisuuskysymys. Tämänkin osalta pyrin tuomaan eduskuntaan esityksiä mahdollisimman pikaisesti, jotta pystymme tämän osalta potilasturvallisuutta vahvistamaan ja ammattihenkilökunnan pätevyyttä varmistamaan nykyistä paremmin.

Arvoisa herra puhemies! Viikko sitten Ylellä hoitajat kertoivat, miksi vanhusten epäselvät kuolemat laitoksissa eivät yllätä. Eihän tällaista saa tapahtua. Tilanne herättää kysymyksen: millaista vanhuuden turvaa pahoin velkaantuva Suomi vanhuksilleen tarjoaa?

Vierailin myös hoivakodissa Sysmässä, jonka lämmin tunnelma alleviivasi minulle sitä, että hoitoalan ammattilaiset ovat rautaa. Heitä tarvitaan, ja he todellakin osaavat työnsä.

Keskustan kanta on varsin selvä: vanhenemista ei pidä joutua pelkäämään. Meidän on tehtävä yhdessä kaikkemme, että vanheneminen on turvallista ja arvokasta Suomessa. Siksi perussuomalaisten ja uuden ministerin esiintulo tuntuu kylmäävältä: leikkauksia, leikkauksia jälleen kerran, leikkauksia lisää. Hallituksen suurin leikkauskohde on ollut meidän vanhuksemme. [Perussuomalaisten ryhmästä: Viime viikolla se oli lapsiperheet!] Ainoa hallituksen visio sosiaali‑ ja terveyspalveluille on keskittää ja näivettää. Korjausliikkeitä on välttämätön tehdä. Arvoisa ministeri, aiotteko te perua juuri eduskuntaan tuomanne [Puhemies koputtaa] lähes 400 miljoonan euron leikkaukset sosiaali‑ ja terveyspalveluihin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. —Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nyt on kyllä kovin vaikeaa tunnistaa sitä kylmäävää kuvausta, jota edustaja tuossa edellä kuvasi, niistä vastauksista ja konkreettisista toimenpiteistä, mitä tässä ollaan oltu tekemässä. Kiinnitän huomiota siihen, että tämä hallitus kumulatiivisesti tämän hallituskauden aikana lisää sosiaali‑ ja terveydenhuollon menoja 4 000 miljoonalla eurolla, siis 4 miljardilla. Kysymys on kuitenkin siitä, että kun väestö ikääntyy ja hoivatarve kasvaa, niin sitä mukaa myöskin menopaine kasvaa. Se, mitä tämä hallitus tekee, on se, että pyrimme hillitsemään sitä joka tapauksessa tapahtuvaa menojen kasvua. Sitä me nimenomaisesti teemme eli siis lisäämme menoja sosiaali‑ ja terveyspuolelle peräti neljällä miljardilla eurolla tämän hallituskauden aikana, mutta pyrimme hillitsemään menojen kasvua, jotta emme ajaisi tätä maata konkurssiin ja jotta hoivaa riittäisi myöskin tuleville sukupolville.

Arvoisa puhemies! Ministeri Rydman, te olette syyttänyt suomalaisia liiallisesta luottamuksesta siihen, että julkinen sektori hoitaa kaiken kehdosta hautaan. No, Suomessa tätä on tavattu kutsua hyvinvointivaltioksi, ja me olemme yleensä olleet ylpeitä siitä luottamuksesta, että täällä ketään ei päästetä putoamaan. Tämän hallituksen aikana suomalaisten luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin on toki romahtanut, ja sen sijaan, että te keskittyisitte palauttamaan tuota luottamusta, te olette ilmoittanut, että aiemmin päätetyt lisäleikkaukset viedään surutta läpi. Kuulemma aiotte tehdä sen mahdollisimman kivuttomasti.

No, katsotaanpa, mihin näitä leikkauksia nyt kaavaillaan. Sosiaalihuollossa, johon te suunnittelette 100 miljoonan euron leikkauksia, on kyse vammaispalveluista, mielenterveys- ja päihdepalveluista, lastensuojelusta, ikääntyneiden hoivasta, elintärkeistä palveluista yhteiskunnan haavoittuvassa asemassa oleville. Miten te kuvittelette voivanne kivuttomasti leikata haavoittuvassa asemassa olevalta vammaiselta henkilöltä, lastensuojelunuorelta tai hoivaa tarvitsevalta ikäihmiseltä niistä palveluista, joiden on tarkoitus turvata heidän oikeutensa ihmisarvoiseen elämään?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin, edustaja Hyrkkö, teidän oma puolueenne on sitoutunut siihen samaan velkajarruun ja menoraamiin, johon kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta tässä salissa ovat sitoutuneet. [Krista Kiuru: Me puhutaan nyt vanhustenhuollosta!] Ja kuvitteletteko te, että kun sosiaali- ja terveysmenot kuitenkin julkisista menoista leijonanosan leikkaavat, niin te itsekään pystyisitte pysymään siinä velkajarrussa ilman, että tarkastellaan myös sosiaali- ja terveyspuolen menoja? [Timo Harakka: Vastatkaa!]

Totta kai, aina silloin kun menoja joudutaan sopeuttamaan, niin johonkin kohtaanhan ne osuvat, [Anne Kalmari: Onneksi eivät osu rikkaille!] mutta vilpitön pyrkimyksemme on se, että silloin kun sopeutuksia tehdään, ne toteutetaan mahdollisimman kivuttomalla tavalla, ja tähän pyrimme ilman muuta. Edelleen haluan alleviivata sitä, että tämän hallituskauden aikana sosiaali- ja terveysmenot kasvavat 4 000 miljoonaa euroa suhteessa siihen, mistä lähdettiin tällä hallituskaudella liikkeelle. Se, että hillitsemme menokasvua osaltansa, on sitä, että varmistamme, [Juho Eerolan välihuuto] että palvelut pystytään turvaamaan vastaisuudessakin emmekä aja julkista taloutta konkurssiin. [Timo Harakka: Ette vastannut!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! En ole koskaan käyttänyt tällaista puheenvuoroa kuin nyt käytän, ja koville se ottaa tälläkin kertaa.

Lähin omaiseni on ollut tänään 1 045 päivää ympärivuorokautisessa hoivapalvelussa. Kävin eilen viimeksi häntä tapaamassa, kuten myös tietysti viikonloppuna. Näen siellä erittäin ahkeran henkilökunnan, siinä yksikössä muutaman sairaanhoitajan, useita lähihoitajia, hoiva-apulaisia. Ainakin puolet heistä on maahanmuuttajataustaisia. Lauantain iltavuorossa yksikössä oli kolme työntekijää, kaikki maahanmuuttajataustaisia. Joidenkin kielitaito on aivan erinomainen, toisilla vähän heikompi. Kaikki he ovat ahkeria, sitoutuneita työntekijöitä. He kaikki yhdessä siellä aamulla pukevat nämä ihmiset, he syöttävät puolet tämän yksikön henkilöistä, muu osa osaa omatoimisesti syödä, he tekevät siellä vaipanvaihdon, he tekevät kaiken sen, mitä siellä pitää tehdä.

Nyt meillä on käsittelyssä ehdotus, jossa 50 miljoonaa euroa aiotaan ottaa hyvinvointialueilta pois juuri vanhustenhuollosta. Se tarkoittaa 800 hoitajan vähenemistä. Kai te peruutatte sen esityksen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Meillä itse kullakin, varmaankin epäilemättä jotakuinkin kaikilla suomalaisilla, on ikääntyneitä sukulaisia, jotka joutuvat turvautumaan niihin palveluihin, jotka suomalaisille ikääntyville ihmisille on kyettävä tarjoamaan, ja meillä on kaikilla varmasti yhteinen huoli siitä, että he saavat ansaitsemansa hoivan ja turvan. Meillä on varmasti paljon maahanmuuttajataustaisia hoitajia, jotka ovat paitsi pätevyydeltään myös kielitaidoltaan täysin kyvykkäitä hoitamaan näitä tehtäviä, ja he omalta osaltaan turvaavat palvelujärjestelmämme kestävyyttä ja pysyvyyttä.

Samaan aikaan meillä on myöskin sellaisia hoitajia, joiden kielitaito valitettavasti on puutteellinen. Olen saanut valtavasti palautetta hoivahenkilökunnalta tämän toistaiseksi varsin lyhyen ministerikauteni aikana nimenomaan siitä, kuinka vakavia potilasturvallisuustilanteita tällä hetkellä kentällä muotoutuu siitä syystä johtuen, että osa hoitajista ei osaa suomea tai ruotsia riittävällä tavalla, ja meillä muut hoitajat joutuvat usein paikkailemaan tätä. Tämän vuoksi on aivan erityisen tärkeää, että tämä kielitaitokysymys saadaan kuntoon mahdollisimman pian. [Timo Harakka: Tässä on teidän tärkeysjärjestys!]

Arvoisa puhemies! Suomalaiselle vanhustenhuollolle kuuluu huonoa. Viimeisen kolmen kuukauden aikana on uutisoitu neljä hoivakotikuolemaa, joiden taustalla on tapaturma tai onnettomuus. Toisaalla vanhus kuristui hoivakodissa, ja toisaalla hätäkutsuun ei vastattu ja vanhus menehtyi.

Kyse ei ole siitä, että hoitohenkilöstö olisi julmaa tai välinpitämätöntä. Kyse on resurssivajeesta. Te olette heikentäneet hoitajamitoitusta. Te olette leikanneet sotepalveluista niin, että hoitajia irtisanotaan, vaikka tarve palveluille on huutava. Te olette vastuussa siitä, ettei hoitajia ole tarpeeksi.

Nyt teillä on aikomus korvata hoitohenkilöstöä teknologialla vanhusten kotihoidossa. Samaan aikaan suunnittelette maksujen korotusta ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Pelkkiä heikennyksiä vanhustenhuoltoon, silkkaa ihmisarvon epäkunnioittamista ikääntyvässä maassa.

Ministeri Rydman, mitä hyvää te olette aikeissa tehdä vanhusten hyväksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin hoitajien irtisanomisesta: Tässä oli aivan hiljattain eräs valitettava uutinen, jossa yksityinen yritys kertoi siitä, että he olivat määräaikaisilla sopimuksilla tuottaneet Suomeen hoivahenkilökuntaa. Mutta tilanne olikin ollut sitten se, että tälle hoivahenkilökunnalle ei ollutkaan sellaista määrällistä tarvetta kuin oli odotettu, ja sitten tilanne oli se, että kun heillä oli toistaiseksi voimassa olevilla sopimuksilla suomalaista henkilökuntaa töissä ja sitten näillä määräaikaisilla sopimuksilla ulkomailta tullutta hyvin puutteellisen kielitaidon hoivahenkilökuntaa, [Timo Harakka: Taas maahanmuutto! Ei mitään muuta kuin maahanmuutto! — Juho Eerola: Näin kävi!] niin lopputulos oli se, että yritys joutui suomalaisen työlainsäädännön johdosta irtisanomaan ne suomalaiset hoitajat ja sen sijaan pitämään nämä määräaikaisilla sopimuksilla olevat ulkomaiset työntekijät. Tämä on juuri sellaista täysin vastuutonta maahanmuuttopolitiikkaa, jota aiemmilla kausilla on harjoitettu ja jota tämä hallitus on lähtenyt korjaamaan.

Mutta kun kysyitte, mitä hyvää ollaan tekemässä, niin nyt ollaan nimenomaisesti puuttumassa niin, että hoivahenkilökunnan osaaminen, kielitaito ja potilasturvallisuuden kannalta [Puhemies koputtaa] välttämättömät taidot ovat kunnossa. [Mauri Peltokangas: Erinomaista, ministeri! Erinomaista ja vastuullista!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Sain tänä aamuna puhelun Yliveskasta jo vähän varttuneemmalta naiselta, jonka aviopuoliso oli ollut Oulun yliopistollisessa sairaalassa lonkkaleikkauksessa. Tämä mies joutui yöpymään henkilökunnan kahvihuoneessa, koska ei ollut tilaa sairaalassa. Yöllä, kun tämän miehen olisi pitänyt päästä vessaan — tälle miehelle oli annettu joku kilikilikello, jolla olisi voinut hälyttää — hoitaja ei kuullut tätä, ja mies jäi yksin asiansa kanssa.

Arvoisa ministeri Rydman, Ylivieskassa nyt toivotaan, että kun ministeri on vaihtunut, niin myös tyyli ja suhtautuminen hyvinvointialueisiin ja niiden palveluita tarvitseviin ihmisiin olisi muuttunut. Minä tiedän, että nämä Ylivieskan ihmiset kuuntelevat tätä keskustelua. Mitä te vastaatte heille? Onko tulossa hyvinvointialueille riittävästi hoitajia ja myös hoitopaikkoja?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin edustajan mainitsema esimerkki kilikilikellosta on siinä mielessä hyvä esimerkki, että juuri tällaisiin tilanteisiin tarvitsemme myös teknologiaa, jotta meillä on sellaisia välineitä, [Suna Kymäläinen: Kahvihuoneissa!] joilla vanhus sitten todella saa sen palvelunsa, mitä hän tarvitsee.

Mitä sitten tulee kysymykseenne siitä, onko tyyli muuttunut ministereitten välillä, niin minä en ole ollenkaan pitänyt siitä tavasta, jolla te olette halki opposition demonisoineet ja syyllistäneet ministeri Juusoa, joka täydellä sydämellään ja erittäin pitkiä päiviä tehden pyrki rakentamaan suomalaisille mahdollisimman hyvää terveydenhuoltoa. Toivon, että en ole siihen muutos, vaan teen ministerinä töitä suomalaisen terveydenhuollon puolesta yhtä suurella sydämellä ja peräänantamattomasti kuin miten edeltäjänikin teki.

Ja mitä tulee yhteistyöhön hyvinvointialueiden kanssa, niin kyllä, haluan tehdä määrätietoisen systemaattista ja tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa, ja meillä varmasti ensimmäiset yhteiset keskustelut alueiden kanssa käydään aivan lähiaikoina. [Mauri Peltokangas: Toivottavasti keskusta toivottaa ministerin tervetulleeksi myös Ylivieskaan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tuore sosiaali- ja terveysministeri Rydman, te olette tuoreeltaan todennut, että Suomessa liian moni saa tukia, vaikka ei niitä tarvitsisi. Puheenvuoronne on nostanut huolta monessa kansalaisessa, sillä todellisuus on monessa kodissa toinen. Köyhyys on nousussa, lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvussa, ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Hallituksen leikkaukset toimeentulotukeen ja asumistukeen ovat jo nyt iskeneet kipeimmin pienituloisiin lapsiperheisiin ja niihin, joilla ei ole puskuria eikä vaihtoehtoja. Ja lisää on tulossa: Sosiaalihuollon kohdentamattomat säästöt tarkoittavat käytännössä leikkauksia palveluihin, jotka ovat viimeinen turvaverkko esim. vammaisille, lastensuojelun asiakkaille ja asunnottomille. Kun ennalta ehkäisevästä tuesta leikataan, ongelmat eivät katoa, vaan ne kasaantuvat ja tulevat yhteiskunnalle vieläkin kalliimmiksi. Arvoisa ministeri Rydman, te olette vastuussa myös lasten ja nuorten hyvinvoinnista, ja olisinkin kysynyt: oletteko valmiita perääntymään, [Puhemies koputtaa] jos käy ilmi, että hallituksen linja syventää köyhyyttä ja lisää lasten ja nuorten inhimillistä hätää?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyselytunneilla harvemmin on ehkä viitattu meemeihin, mutta nyt ajattelin sen tehdä: olette ehkä joskus nähneet sellaisen meemikuvan, mikä on hyvinvointivaltion alku ja mikä on sen loppu, ja siinä alkukuvassa näemme vaunun, jonka kyydissä istuu muutama sairas, vanha ja lapsi, ja kaikki terveet ja kynnelle kykenevät vetävät sitä vaunua perässään, ja sitten on se seuraava kuva hyvinvointivaltion lopusta, jossa yhä suurempi joukko niistä aiemmin vaunuja vetäneistä onkin istunut sen vaunun kyytiin ja enää vain harvat vetävät sitä vankkuria. Tähän minä olen viitannut, kun olen sanonut, että suomalaisista on valitettavasti tullut monessa tapauksessa liian valtioriippuvaisia. Minä haluan, että kaikista heikoimmassa asemassa olevat ihmiset todella saavat turvansa, mutta se edellyttää myöskin sitä, että meillä on kaikki kannusteet niille kynnelle kykeneville, jotka kykenevät työllä ja yrittäjyydellään itsensä elättämään. Juuri tämä on se, millä varmistamme, että ne, jotka turvaa eniten tarvitsevat, sen myöskin tulevaisuudessa saavat. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä. — Edustaja Merinen.

En kyllä pyytänyt puheenvuoroa, mutta kiitos kuitenkin. [Naurua]

Voin pitää toki, voin pitää toki. [Perussuomalaisten ryhmästä: Anna mennä vaan!] — Tuo teknologiahomma kiinnostaa, ehkä jos mietitään tuota vanhustenhoitoa: jos on vaihtoehtoina, että vanhusta hoitaa robotti tai vähän huonosti suomea osaava maahanmuuttaja, niin kumpi on teidän mielestä parempi ratkaisu? — Kiitos. [Sanna Antikainen: Nyt meni vähän yli!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Pahoittelut, teidän ei tarvitse pitää sitä, mikäli kyseessä oli minun erehdykseni.

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Kysymys on varsin teoreettinen, koska harvemminpa puhutaan vanhusta hoitavasta robotista, mutta olennaista on se, että meillä on sellainen hoivahenkilökunta, joka kykenee todella ymmärtämään sen huolen, mikä sillä vanhuksella on. Teknologiat ovat täydentäviä ratkaisuja ja monessa tapauksessa vapauttavat sitä henkilöresurssia niihin tehtäviin, joissa ennen kaikkea tarvitaan sitä inhimillistä otetta. Mutta se, että meillä on sellainen henkilökunta, joka ymmärtää sitä kieltä, jota äidinkielenään se vanhus puhuu, on aivan keskeinen potilasturvallisuuteen liittyvä kysymys, joka meidän on kyettävä varmistamaan. Meillä täytyy olla riittävästi henkilökuntaa. Sitä me voimme osaltamme tukea sitä kautta, että meillä on teknologisia ratkaisuja, jotka myöskin lievittävät sitä henkilökunnan painetta, mitä hoivakodeissa on. Teknologia on ratkaisu myöskin siinä mielessä, että se parhaimmillaan kykenee ennakoimaan määrättyjä riskitekijöitä, tekemään varhaisempia diagnooseja ja siten myöskin parantamaan potilaiden ja sairaiden paranemisennustetta varhaisemman diagnostiikan kautta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Toivotan ministeri Rydmanille onnea ja voimia vaativaan tehtäväänne.

Täällä jo aikaisemmin viitattiin hyvinvointialueiden tilanteeseen. Hyvinvointialueiden poliitikkojen ja viranhaltijoitten tilanne on mielestäni aivan kohtuuton. Teidän edeltäjänne ministerinä keskittyi kolme vuotta syyttämään ja arvostelemaan hyvinvointialueita, mutta nyt toivoisin, että todella annettaisiin välineitä siihen. Keskusta on valmis tässä yhteistyöhön. Vihdoin ja viimein ilmeisesti saamme parlamentaarisen työryhmän — pääministeri on sellaista lupaillut — ja siellä toivottavasti myös te, ministeri Rydman, esitätte sitten ajatuksia hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden helpottamiseksi.

Herra puhemies! Viittasitte, ministeri, siihen, että meillä nousevat kustannukset hyvinvointialueilla. Syynähän tähän on väestön ikääntyminen, ja sehän on pääosin positiivinen asia. Ihmiset elävät entistä vanhemmaksi ja vanhemmaksi. Meillä on edelleen sotiemme veteraaneja siellä ikäihmisten keskuudessa, ja jälleenrakennussukupolvi tulee nyt sitten hoivan piiriin. Todella moni tästä joukosta pelkää ikääntymistään, ja siellä on vahvoja arvottomuuden kokemuksia. [Puhemies koputtaa] Mitä te sanotte näille ihmisille, jotka miettivät, saavatko he hoivaa [Puhemies koputtaa] viiden tai kymmenen vuoden päästä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Haluan sanoa näille ihmisille, jotka todella ovat vanhuudenturvansa ansainneet, että yleisellä tasolla enimmäkseen Suomessa vanhustenhoito on varsin hyvällä tasolla. Kun katsotaan kyselytutkimuksia siitä, kuinka tyytyväisiä saatuun hoivaan ollaan, niin edelleenkin tulokset ovat erinomaisen hyviä. Vanhuutta ei tarvitse pelätä.

Samalla meidän poliittisten päättäjien on suurella huolella katsottava sitä, että enenevässä määrin on ollut myöskin puutteita. Nyt on juuri se oikea aika tarttua näihin puutteisiin, varmistaa se, että meillä on riittävästi osaavaa henkilökuntaa, kielitaitoista henkilökuntaa, että me hyödynnämme täysimääräisesti ne teknologian tarjoamat mahdollisuudet, jotka osaltaan lievittävät työkuormaa sitten siltä hoitohenkilökunnalta, ja että varmistamme sen, että meidän palvelumme ovat sillä tavoin kestävästi rahoitettuja, että emme niiden johdosta aja valtiotamme maksukyvyttömyyteen, mikä olisi tietysti palveluidenkin toteuttamiselle se kaikista heikoin vaihtoehto.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen hyvinvointialueille kohdistamat leikkaukset kohdistuvat pitkälti suomalaisiin ikäihmisiin, sillä ikäihmiset tarvitsevat ja käyttävät paljon julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Kun hallitus leikkaa hyvinvointialueilta, se leikkaa ikäihmisten palveluista. Perusterveydenhuollon hoitotakuun leikkaus ja pidennys — sekin oli leikkaus ikäihmisiltä. Sen lisäksi hallitus on leikannut kohdistetusti vanhuspalveluista, ja uusia leikkauksia on pöydällä. Leikkaukset merkitsevät tuhansien hoitajien vähennystä vanhuspalveluista. Mitä enemmän vanhuspalveluista leikataan, sitä useammin me joudumme lukemaan niitä surullisia uutisia vanhuspalveluiden puutteista.

Samalla kun hallitus leikkaa vanhuspalveluista ja laittaa hoitajia kilometritehtaalle, on hallituksella kuitenkin varaa tehtailla veronalennuksia suurituloisille ja suuryhtiöille. Arvoisa pääministeri, haluan kysyä teiltä: mitä se kertoo teidän hallituksenne arvoista, että kun samalla te leikkaatte ikäihmisiltä vanhuspalveluista, teillä on kuitenkin varaa suunnitella ja edistää yhteisöveron miljardiluokan alennusta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä keskustelu meidän vanhuspalveluista, ja haluan aloittaa sanomalla sen, että yksikin tällainen karmea tapaus, mistä me olemme joutuneet lukemaan, on liikaa, ja me tulemme tekemään kaikkemme, kuten ministeri Rydman on erinomaisesti kuvannut, että vanhusten palvelu on laadukasta ja että sinne voi omaisensa hyvillä mielin lähettää.

Mutta kun te nyt kuvaatte taas näitä leikkauksia, niin haluan toistaa sen, minkä myöskin ministeri Rydman on useampaan kertaan sanonut, että hallitus on 4 000 miljoonaa lisäämässä sosiaali- ja terveyspalveluihin, hyvinvointialueiden rahoitukseen — siis lisäämässä, ei leikkaamassa — jotta suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut pelaavat ja niiden aivan ytimessä oleva vanhuspalvelu on mahdollisimman hyvää. Me olemme tehneet töitä jo kohta kolmen vuoden ajan yhdessä hyvinvointialueiden kanssa, jotta palveluketjut toimivat, jotta vanhuksilla on turvallinen, hyvä hoito. Sitä työtä me jatkamme. Mutta samaan aikaan meidän täytyy pitää huolta siitä, että meillä riittää verotuloja, jotta me voimme kustantaa nämä. [Puhemies koputtaa — Timo Harakan välihuuto] Siksi me teemme Suomen kilpailukykyä vahvistavia veroratkaisuja, [Puhemies koputtaa] jotta Suomessa on investointeja, työpaikkoja, ja sitä kautta syntyy enemmän verotuloja.

Kiitos, arvoisa puhemies! Eilen sovittiin velkajarrusta, ja puhutaan nyt näillä teidän tuhansilla: 8 000—11 000 miljardia — kuulostaa hienommalta myös, kun otetaan pois, ei vain, kun annetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueilta joudutaan leikkaamaan, noin 2 600—3 500 miljardia euroa pitää sopeuttaa ensi kaudella. [Eduskunnasta: Miljoonaa!] 2023—2027 alijäämä oli 2,4 miljardia euroa, joten yhteinen sopeutus vuoteen 2031 mennessä tulee olemaan noin 4—6 miljardia euroa. Kysynkin teiltä, ministeri Rydman, kun te tuskailette sen 100 miljardin säästön kanssa [Sinuhe Wallinheimo: Miljoonaa!] ja mielestäni pitäisi jo vuonna 2027 säästää rahaa, miten te näette tämän asian.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman. — No, ehkä kysymys kuuluu enemmän valtiovarainministerille. Olkaa hyvä, ministeri Purra.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin jälleen kiitos lähes koko eduskunnalle, että tämä julkisen talouden vaikea tilanne on ymmärretty ja lähes kaikki puolueet ovat sitoutuneet ylivaalikautisiin ja seuraavaa vaalikautta koskeviin paitsi finanssipoliittisiin sääntöihin myös velkajarruun, koska tämä on kaikista tärkein asia sen hyväksi, että me voimme tässä maassa säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan etuudet ja palvelut myös tulevaisuudessa tilanteessa, jossa meidän ikääntyvä yhteiskunta tarvitsee koko ajan esimerkiksi enemmän niitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Mitä tulee sitten tähän itse kysymykseen, niin kyllä ne seuraavalle kaudelle arvioidut säästötarpeet, tällä hetkellä valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 8—11 miljardia euroa, tarkoittavat sitä, että mitään budjetin suuria kokonaisuuksia ei voi jättää huomiotta. Se on yksi syy siihen, että kun täällä puhutaan hyvinvointialueiden kustannusten hillitsemisestä, niin opposition kritiikkiä tätäkin kohtaan [Puhemies koputtaa] on vaikea ymmärtää, koska nämä menot kokonaisuudessaan ovat lähes kolmannes koko valtion budjetista, ja on päivänselvää, että yksikään velkajarruun [Puhemies koputtaa] sitoutunut puolue ei kykene niitä toimia tekemään, [Puhemies: Kiitoksia, ministeri Purra!] jollei ole valmis tarkastelemaan kaikkia sektoreita.

Arvoisa puhemies, värderade talman! För oss inom SFP är det ytterst viktigt att man kan trygga en värdig ålderdom för alla. Det har varit ytterst trist att under de senaste veckorna läsa om de trista fallen som har skett inom äldreomsorgen, men det är också viktigt att regeringen ingriper i det.

Arvoisa puhemies! Tässä tuli osalta oppositiosta väittämiä siitä, eikö hallitus ole tehnyt mitään ikääntyneiden hoivan parantamiseksi, ja tämä ei pidä laisinkaan paikkaansa. Esimerkiksi tällä viikolla tapasin ryhmän senioreita omalla kotipaikkakunnallani. Heillä oli yksi toive: milloin saadaan omalääkäri myöskin omalle paikkakunnalle? Nyt hallitus on lähtenyt määrätietoisesti edistämään juuri omalääkärimallin kehittämistä, jotta hoidon jatkuvuus paranee ja, ennen kaikkea, että sinulla suomalaisella olisi sama tuttu lääkäri vastassa siellä terveysasemalla. Näin toimitaan muualla Euroopassa, ja nyt tähän suuntaan mennään myöskin Suomessa.

Arvoisa ministeri Rydman, millä tavalla hallitus edistää sitä, että tällä kaudella vielä mahdollisimman moni suomalainen saisi omalääkärin? [Aki Lindénin välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Wickström on täysin oikeassa siinä, että samanaikaisesti kun pyrimme hillitsemään kustannusnousua sosiaali- ja terveysmenojen puolella, teemme koko ajan monenlaisia laadullisia kehittämisprojekteja, joilla varmistamme sen, että vastaisuudessa hoito on laadullisesti parempaa silloin, kun suomalainen potilas sitä tarvitsee. Tämä omalääkärimalli on yksi näistä hankkeista, joita meillä on käynnissä. Siihen on varattu kaiken kaikkiaan 40 miljoonaa euroa, josta kaksi miljoonaa on korvamerkitty tällaisiin uusiin projekteihin ennen kaikkea ammatinharjoittajamallin kautta, ja tästä lähtee nyt käyntiin haku. Tähän 40 miljoonaan euroon pääsevät käsiksi kaikki hyvinvointialueet plus Helsingin kaupunki, joka on oma alueensa, ja he pystyvät tarjoamaan omia esityksiään siitä, miten heidän alueellaan pystyttäisiin viemään toimintaa lähemmäs tällaista omalääkärimallia. Tämä on hyvin käynnissä, ja kohtapuolin saadaan myöskin haku tältä osin hyvinvointialueille käyntiin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin onnittelut ministerille vaativan tehtävän aloittamisesta! Kokemusta minullakin on. Helpolla ette tule pääsemään ettekä pääse myöskään opposition edessä. Kun aloititte, aloititte väkevästi toteamalla, että vanhustenhuoltoon tarvitaan lisää hoitajia. Itsekin olen samaa mieltä tästä. Myös koko eduskunta halusi mitoituksen laskun yhteydessä varmistaa yksimielisellä ponnella, että asiaan voidaan palata, jos alkaa näyttää huonolta. Siinä mielessä olette ihan oikeassa, että asiaan pitäisi palata. Mutta me olemme menettäneet nyt noin 3 500 hoitoalan ammattilaista nimenomaan vanhuspalveluissa tämän hallituksen säästöjen johdosta, kaiken kaikkiaan noin 10 000 näitä laskennallisia työpaikkoja, joita ette pitäneet niin merkittävinä. Nyt kysynkin teiltä: kun tämän mitoituksen laskun jälkeen tullut uusi säästöesitys, vanhustenpalveluiden leikkaaminen teknologialla, ei mennyt perustuslakivaliokunnassa läpi, ei siis ole perustuslain mukainen, niin jatkatteko te nyt kaasun painamista, [Puhemies koputtaa] säästämistä jälleen 836 henkilötyövuodella, [Puhemies koputtaa] vai voisitteko te tästä esityksestä luopua?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru, luotan teihin täysin, että ette tule päästämään minua helpolla. [Naurua] Te olette sen ammattilainen, ja luottoni teihin siltä osin on sataprosenttinen.

Mitä tulee sitten näihin työpaikkoihin, niin kyllä on merkitystä sillä, onko vähenemä teoreettinen vai onko oikeasti jouduttu kilometritehtaalle. Tilannehan on se, että silloin kun vanhusten määrä lisääntyy ja hoivan tarve lisääntyy, me tarvitsemme myöskin lisää henkilökuntaa. Sitten oma asiansa on se, mikä on tämä varsinainen mitoitus, ja se on nytten vähintäänkin se 0,6 — puolessa tapauksista se myöskin on ylitse tämän vähimmäismitoituksen. Liian tiukka hoitajamitoitus ei johda parhaaseen mahdolliseen tulokseen, koska se rajaa työnjohdollista arviointia sen suhteen, minne se henkilökunta milloinkin sitten sijoitetaan. Silloin kun meillä on riittävästi jouston varaa mutta myöskin määrätty lattiataso siinä, paljonko vähintäänkin pitää olla, niin mahdollistamme sekä hyvän johtamisen että sen hoivahenkilökunnan saamisen sinne, missä sitä kulloinkin eniten tarvitaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä taloustilanteessa kannattaisi erityisen hyvin varjella niitä toimintoja, joilla on ennalta ehkäisevä vaikutus ja jotka estävät raskaiden palveluiden käyttöä. Monelle järjestölle on tullut huonoja uutisia teidän hallituksenne toimesta, kun olette tehneet merkittäviä järjestöleikkauksia. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Nämä järjestöt ovat tärkeitä, ennalta ehkäisevää työtä tekeviä toimijoita, jotka monesti perustavat toiminnan vapaaehtoisiin ja talkootyöhön.

Hallitus, säästöjä ei kannata hakea sellaisista toiminnoista, jotka aiheuttavat vielä suuremmat kustannukset myöhemmin, ja sitä teidän hallituksenne järjestöleikkaukset ovat. Ministeri Rydman, miten te ajattelette, että sotejärjestöjen tekemää työtä voidaan korvata, paikata, ja eikö tätä työtä enää teidän mielestänne tarvita, kun se on leikattu alas?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin tässä järjestöjen saamassa rahoituksessa Suomessa kaiken kaikkiaan puhutaan siis satojen miljoonien eurojen vuotuisista tuista, ja niiden piirissä on hyvin monenlaisia järjestöjä. On todellakin niitä järjestöjä, jotka tekevät konkreettista, ennalta ehkäisevää työtä ja joiden työ on myöskin äärimmäisen arvokasta. Sen lisäksi on paljon sellaisia järjestöjä, joiden julkinen tukeminen ei välttämättä ole yhteiskunnallisesti aivan yhtä perusteltua.

Olemme leikanneet kyllä järjestötukia, mutta olemme pyrkineet kohdistamaan leikkaukset juuri sillä tavoin, että ne kohdistuisivat ennen kaikkea niihin järjestöihin, joiden yhteiskunnallinen rooli ei ole yhtä merkittävä. Mitä tulee esimerkiksi mielenterveyspuoleen, niin tämä on kuitenkin se hallitus, joka on kyennyt säätämään esimerkiksi terapiatakuun, ja mielenterveydestä huolehtimisella on luonnollisestikin merkittäviä vaikutuksia terveyteen monella muullakin, fyysisemmälläkin sairauden saralla. Eli järjestöavustuksia pitää arvioida, ja pitää myöskin kyetä priorisoimaan, mitkä järjestöt ovat sellaisia, joiden työ on kaikkein arvokkainta siinä ennalta ehkäisevässä työssä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Siellä varmaan monella kotikatsomossa kilikilikellot soivat, kun kuuntelee ministeriä, koska emme edelleenkään saaneet vastauksia, aiotteko te tehdä lisäleikkauksia vanhustenhoitoon. Onko siis kyse siitä, että te tuotte vielä uudet leikkauslistat, mitkä koskevat vanhustenhoitoa?

Täällä on hyviä esimerkkejä — hyviä huonoja esimerkkejä — nimenomaan tästä hoitajien tilanteesta, miten suomalaisia hoitajia on laitettu pihalle. Myöskin paikoissa, joissa on vain suomalaisia hoitajia, heitä on irtisanottu. Toivon, että te puututte tähän ja katsotte, mitä tilanteelle voidaan tehdä.

Toinen esimerkki tuli juuri tässä tunti sitten, kun pariskunnasta toinen lähetetään sadan kilometrin päähän kotoa hoivapaikkaan, ja kun ei ole käytössä autoa, ei ole julkista liikennettä, niin pariskunta erotetaan toisistaan. Miten tällaiseen aiotaan puuttua? [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on se soteuudistus!] Asia ei ole vain hyvinvointialueiden, vaan hallitus ja ministerit huolehtivat siitä, että jokainen saa arvokasta hoitoa ja että rahoitustaso on riittävä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tällaiset kertomukset ovat sydäntä särkeviä. Meidän on hallituksen ja hyvinvointialueiden hyvässä yhteistyössä varmistettava se, että jokainen hoivaa tarvitseva, etenkin siellä elämän ehtoopuolella, saa arvokkaan vanhuuden ja sellaisen hoivan, jonka on ansainnut.

Kuten olen lukuisissa puheenvuoroissani todennut, vanhusten hoiva ja turva ovat aivan keskeisellä prioriteettilistallani siinä, mitä tämän vielä jäljellä olevan hallituskauden puitteissa sosiaali- ja terveyssektorilla tullaan tekemään. [Krista Kiurun välihuuto] Luonnollisestikin sitten taas vastaavasti on tiedostettava se, että kun sosiaali- ja terveysmenot muodostavat sen leijonanosan julkisista menoista, niin kun me kaikki vasemmistoliittoa lukuun ottamatta olemme sitoutuneet siihen velkajarruun, niin ei ole mahdollista Suomessa yhdenkään hallituksen, ei nykyisen eikä tulevan, välttää sitä, että arvioimme myös sen sosiaali- ja terveyssektorin, millä tavoin käytämme resurssit mahdollisimman tehokkaasti ja fiksusti ja niin, että turva kohdistuu niille, jotka sitä aivan erityisesti tarvitsevat. Ja minun maailmassani [Puhemies koputtaa] ikääntynyt, monisairas väestö, jos jokin, on sitä. [Aki Lindén: Tehokkuus on eri asia kuin leikkaukset!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kuolemantapaukset hoivakodeissa ovat järkyttäviä. Ne riipaisevat syvältä, ja ne tulee kaikki selvittää. Juuri uutisissa kerrottiin, että muun muassa tässä espoolaisessa hoivakodissa, jossa ikävä tapahtuma on sattunut, poliisi kyllä epäilee rikosta. Elikkä asia on tutkinnassa, ja ne pitää tutkia perin juurin.

Arvoisa puhemies! Potilasvahinkoja ennaltaehkäistään ennakoimalla, ja perussuomalaisille on erittäin tärkeää, että hoitajilla on suomen kielen taito. Siitä ei ole kahta sanaa. Kyllä hoitajien pitää osata suomea. Se on potilasturvallisuuskysymys. Kysyisin työministeriltä tai opetusministeriltä, joka vastaatte kielikoulutuksesta opiskelijoille: Viikolla kuulin uutisen nepalilaisesta hoitajaopiskelijasta. Hän oli kahdessa vuodessa oppinut jo hyvän suomen kielitaidon. Millä tavalla me varmistamme, että me saamme tällaisia opiskelijoita, jotka oikeasti sitoutuvat oppimaan sen kielen? Vain silloin voi mennä töihin hoitoalalle. [Veronika Honkasalon välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä asia. Meillähän on ollut aikaisemmin niin, että englanninkielisissä sosiaali- ja terveyspuolen koulutuksissa ei ole vaadittu alkuvaiheessa eikä myöskään loppuvaiheessa sitä suomen kielen riittävää osaamista. Nyt on jo useamman vuoden, ainakin kahden vuoden ja kolmattakin vuotta, osassa ammattikorkeakouluja menty tällaisiin toiminnallisesti kaksikielisiin tutkintoihin. Se tarkoittaa siis käytännössä sitä, että koulutus alkaa englannin kielellä sosiaali- ja terveyspuolella, mutta heti tutkinnon alkuvaiheessa aletaan lisäämään systemaattisesti suomen tai ruotsin kielen opetusta osana sitä koulutuksen antamista. Eli englannin kielen opetus vähenee sinne loppuvaiheeseen, ja suomen tai ruotsin kielen opetus osana nimenomaan tätä muuta ammattiosaamiskieltä kasvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun ammattikorkeakoulusta valmistuu, niin hoitajalla on riittävä suomen tai ruotsin kielen taito ja hänellä on kyky vastata sitten myöskin työelämän tarpeisiin. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Rydman, olette uutena sosiaali- ja terveysministerinä todella paljon vartijana, ettekä te tule ansioitumaan pelkästään kovapintaisena taloudenpitäjänä, vaan teiltä odotetaan nyt sitä, että te huolehditte kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista, niistä peruspalveluista, joihin tällä hetkellä luottamus horjuu todella huolestuttavalla tavalla. Enemmistö suomalaisista on menettänyt luottamuksensa vanhustenhoidon turvallisuuteen. [Mauri Peltokangas: Mistä te sen tiedätte?] Liian moni huonokuntoinen ikäihminen odottaa kotonaan puutteellisten kotipalvelujen turvin paikkaa hoivakodissa, ja nyt olemme saaneet näitä dramaattisia uutisia hoivakodeista, kuolemantapauksista.

Kysymys vanhuspalveluista on hyvin konkreettinen kysymys: Vastaako joku, kun turvapalveluranneke hälyttää? Toimiiko lääkejakelu? Onko riittävästi aikaa syöttämiseen tai henkilökohtaiseen hygieniaan? Tästä on kysymys, ministeri Rydman, ja teidän vastuullanne on huolehtia, että resurssit riittävät. Voitteko te nyt selvästi vastata kysymykseen: tuleeko vanhustenhuoltoon vielä lisäleikkauksia, vai voitteko te luvata suomalaisille, [Puhemies koputtaa] että luottamus palautuu, lisäleikkauksia ei tule, vai ettekö te mistään muualta [Puhemies koputtaa] löydä leikattavaa kuin vanhusten palveluista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! En ole mielestäni missään yhteydessä sanonut, että vanhuspalvelut olisivat jotenkin erityisesti nyt leikkauksen kohteena, mutta jollakin merkillisellä tavalla [Krista Kiurun välihuuto] edustaja Tuppurainen kuitenkin saa sanottua, että ettekö te nyt mistään muualta löydä leikkauksia. Voin, kuulkaa, luvata, edustaja Tuppurainen, että minulle on aika helppoa löytää leikkauskohteita vähän sieltä ja täältä, eivätkä vanhusten palvelut kyllä siellä ole leikkauslistan kärkipäässä todellakaan. [Krista Kiuru: Ohhoh!] Mutta sitten vastaavasti on todettava todellakin näin: kun me turvaamme niitä vanhuspalveluita ja hoivaa ylipäätäänkin tässä yhteiskunnassa, niin meidän on varmistuttava siitä, että resurssit todella riittävät. Tekin olette, sosiaalidemokraatit, sitoutuneet tähän velkajarruun ja siihen menokehykseen, mikä meillä on, [Ben Zyskowiczin välihuuto] ja te joudutte, mikäli joskus vielä hallitusvastuussa olette, kohtaamaan myös sen realiteetin, että kustannuspaineita on hillittävä myös sosiaali- ja terveysmenojen puolella. Mutta olette täysin oikeassa siinä, että tässä ei lähdetä leikkaukset edellä vaan palvelut edellä, mutta ne palvelut on kyettävä toteuttamaan myöskin mahdollisimman resurssitehokkaasti, [Puhemies koputtaa] jotta valtio ei ajaudu maksukyvyttömyyteen. [Krista Kiuru: 4 300 hoitajaa pois vanhustenhuollosta tällä vaalikaudella! — Aki Lindénin välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Savon Sanomat uutisoi tänään: KYSin päivystyksen ruuhkat käyvät jo ylivoimaisiksi. Kymmenen vuotta yliopistollisen sairaalan päivystyksessä työskennellyt sairaanhoitaja kertoi näin: ”Ihmiset eivät halua hakeutua kauas hoitoon yöaikaan ja yrittävät sinnitellä kotona. He soittavat vasta viimeisillä voimillaan hätäkeskukseen, kun eivät enää pysy pystyssä.”

Arvoisa puhemies! Tämän tilanteen taustallahan ovat nämä Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten lakkautukset, jotka kokoomus, perussuomalaiset, kristilliset ja RKP ajoivat läpi, valitettavasti myöskin Salon ja Oulaskankaan osalta. Kyllä nyt on aika kantaa vastuuta myöskin tästä päätöksestä, ja kysyn vastaavalta sosiaali- ja terveysministeriltä: mikä on viestinne näille yöaikaan apua tarvitseville, niille ikäihmisille tai lapsiperheille, jotka eivät hakeudu hoitoon yöaikaan pitkän matkan vuoksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Nyt ensinnäkin, arvoisa herra puhemies, on todettava, että oppositiosta on levitetty kyllä monenlaista paikkansapitämätöntä pelottelua sen suhteen, mitä nämä yöpäivystysratkaisut käytännössä tarkoittavat. On syytä myöskin alleviivata sitä, että hallitukselta on ollut selvä valinta se, että yhtäkään sairaalaa ei ole tällä vaalikaudella lakkautettu, ei yhtäkään sairaalaa siitä huolimatta, että kustannuspaineet ja myöskin talouden tasapainottamiseen liittyvät tarpeet ovat olleet merkittäviä ja on ollut monia esityksiä siitä, millä tavoin kustannussäästöjä olisi saatu sairaalaverkkoa karsimalla. Mutta meidän valintamme on ollut se, että näin ei toimita. Tämän keskeinen tausta arvovalintana on ollut se, että hyvää hoivaa ja palvelua on saatava kaikkialla Suomessa. Totta kai on niin, että haja-asutusalueilla palvelut eivät ole yhtä lähellä kuin mitä ne ovat Helsingin keskustassa, mutta joka tapauksessa joka puolella Suomea on kyettävä elämään säällistä, turvallista elämää, jossa palvelut ovat kohtuullisen välimatkan päässä. [Aki Lindén: Pelkkää retoriikkaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Julkisuudessa on ollut järkyttävä tapaus, jossa ikäihminen kuristui hoivayksikössä vöihin ilmeisesti rajoitustoimen vuoksi. Suomalaisen oikeusvaltion kulmakiviin kuuluu se, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, ja se, että ihmisen perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain eduskunnan säätämällä täsmällisellä ja tarkkarajaisella lailla. Kuitenkin ikäihmisiin kohdistetaan hoivayksiköissä rajoitustoimia ilman asianmukaista lakiperustaa. Tämä johtuu siitä, että useampi hallitus, myös Marinin hallitus, epäonnistui valmistelemaan itsemääräämislain tänne eduskunnan käsittelyyn. [Krista Kiuru: Ja Sipilän hallitus jo, ja tämä myös!] — Useampi hallitus epäonnistui. [Eduskunnasta: Kannattaa kuunnella!] — Kyse on ikäihmisten oikeuksista, perusoikeuksista. Kyse on siitä, että näille rajoitustoimille tarvitaan oikeusvaltiossa lakiperusta, yhtenäiset säännöt, jotta hoivayksiköissä osataan toimia oikein. [Puhemies koputtaa] Perustuslakivaliokunta on huomauttanut itsemääräämislain kiireellisestä tarpeesta, [Puhemies: Kysymys?] ja myös oikeusasiamies on huomauttanut lain tarpeesta. Ministeri Rydman, saammeko tämän lain eduskuntakäsittelyyn tällä kaudella? [Ben Zyskowicz: Ei onnistunut Kiurulta! — Krista Kiuru: Eikä Sipilän hallitukselta eikä tältä hallitukselta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ne lakihankkeet, jotka hallituksen lainsäädäntösuunnitelmassa ovat, paras pyrkimyksemme on saada tuotua eduskuntaan käsittelyyn asianmukaisessa ajassa, ja sitten luotamme siihen, että eduskunnan valiokunnat niistä suoriutuvat sen mukaisesti kuin mitä niiden käsittely täällä asianmukaisesti edellyttää. [Välihuutoja]

Edustaja Vestman, te olette täysin oikeassa siinä, että tällaisissa tapauksissa sellaisilla rajoittamistoimenpiteillä, joita on välttämätöntä tehdä, täytyy olla myöskin täysi lakipohja. Ei ole mahdollista, että tällaisia rajoittamistoimia tehdään ilman että ne myöskin perustuvat täsmälliseen ja tarkkarajaiseen lakiin, ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana olette tästä asiasta hyvin tietoinen ja asian päällä.

Ylipäätäänkin on niin, että meidän ikääntyvä väestömme ansaitsee arvokkaan vanhuuden, ja kaikista niistä kustannuspaineista huolimatta, mitä meillä on, tämä on meille keskeinen prioriteetti, ja sitä tietysti varmistetaan osaltaan sillä, että meillä on osaava, kielitaitoinen ja tehtävässään toimimaan kykenevä hoivahenkilöstö. [Krista Kiuru: Ei ole tulossa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Moni suomalainen on alkanut pelätä vanhuutta. Minulle kirjoitti eilen eräs vanhustenhoitaja näin: ”On helppo sanoa, että mitoitukset ovat kunnossa paperilla. On vaikeampi katsoa arkea silmiin. Kun yksi hoitaja vastaa yhdeksästä hoidettavasta vanhuksesta aamuvuorossa yksin, kyse ei ole työntekijän osaamisesta. Jokainen hoivapalveluissa asuvista tarvitsee apua perushoidossa — lääkityksessä, hygieniassa, ravitsemuksessa ja siirtymissä.”

Hallitus on leikannut hoitajamitoitusta, jolla turvataan riittävän henkilöstön määrä vanhustenhoivassa. Kyse on tuhansien hoitajien siirtämisestä työttömyyskortistoon. Tammikuussa ministeri Juuso paheksui hyvinvointialueita niiden noudattaessa hallituksen heikentämää hoitajamitoitusta. Nyt ministeriksi vaihduitte te, arvoisa ministeri Rydman, ja kerroitte, että ei ole ongelma leikata lisää sotepalveluista. Kysynkin: aiotteko te jättää vanhushoivan rauhaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edelleenkin täytyy alleviivata sitä, että tämä hallitus tämän hallituskauden aikana lisää hyvinvointialueiden rahoitusta 4 000 miljoonalla eurolla. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko? — Aki Lindén: Ei tämä hallitus sitä lisää! Se perustuu edelliseen hallitukseen!] Se, että me sen lisäksi pyrimme kuitenkin hillitsemään menojen kehitystä, on juurikin sitä, mihin eduskuntakin on sitoutunut teidän puoluettanne lukuun ottamatta, että hillitsemme menojen kasvua tilanteessa, jossa hoivan tarvekin kasvaa.

Mitä tulee sitten siihen asiaan, mistä aloititte, olette täysin oikeassa, että on kaksi täysin eri asiaa, että paperilla on jokin hoitajamitoitus ja sitten se, mikä on käytäntö siellä kentällä. Kyllä voidaan kirjata erittäin rajoittavia ja tiukkoja hoitajamitoituksia, mutta monessakaan tapauksessa se ei ole se paras tapa hoitaa ja järjestää sitä, että hoiva todella on siellä, missä sitä tarvitaan. Silloin kun meillä on pikkasen joustoa, niin silloin pystytään tarkoituksenmukaisesti ohjaamaan myöskin henkilökuntaa. Mutta edelleenkin kiinnitän huomiota siihen, että noin puolessa tapauksista tällä hetkellä hoitajamitoitus on korkeampi kuin se vähimmäistaso 0,6.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeri Rydman, koko tämän tunnin aikana te ette ole kertonut, miten kohdennatte nämä 100 miljoonan euron lisäsäästöt, joista olette niin innokkaasti luvannut pitää kiinni, ne säästöt, jotka tarkoittavat vanhusten arjessa heikennyksiä puhtauteen, ruokaan, henkilökunnan läsnäoloon ja yhteisöllisyyteen. [Juho Eerolan välihuuto] Kaikki tekijät vanhusten arjessa ympärivuorokautisessa hoivassa heikkenevät, mikäli leikkauksia sinne kohdistetaan, ovat ne ministerin listalla sitten missä kohdassa tahansa. Nyt teillä on, ministeri Rydman, viimeinen tilaisuus kertoa, miten nämä säästöt tulevat näkymään suomalaisten vanhusten hoidossa.

Arvoisa puhemies! Kysynkin ministeri Rydmanilta: aiotteko puolustaa kehysriihessä suomalaista vanhustenhoitoa ja säästää meidän ikäihmisemme ministeri Purran saksilta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin, käsittääkseni teidänkin puolueenne, sosiaalidemokraatit, on sitoutunut ihan samoihin saksiin kuin kaikki muutkin puolueet täällä vasemmistoliittoa lukuun ottamatta, [Krista Kiuru: Ei me kyllä näihin saksiin olla sitouduttu!] ja joudumme olemaan niiden taloudellisten realiteettien puitteissa, joissa valitettavasti olemme.

Mutta sitten, mitä tulee vanhuspalveluihin, niin kuten olen lukemattomissa puheenvuoroissa tällä kyselytunnilla todennut, vanhuspalveluista huolehtiminen on henkilökohtaisella työlistallani aivan keskeinen prioriteetti, ja teillä on kummallinen ajatus siitä, että jostakin syystä leikkaukset olisivat kohdistumassa juuri sinne. [Veronika Honkasalon välihuuto — Välihuuto vasemmalta] En varmasti kerro tällä kyselytunnilla sitä, mihin ratkaisuihin hallitus päätyy sopeutustoimenpiteissään huhtikuun kehysriihessä. Niiden aika on sitten omana aikanaan, mihin ne sopeutustoimenpiteet kohdistuvat, mutta voimme jatkaa varmastikin tästä tenttaamista läpi näiden kyselytuntien aina sinne huhtikuuhun asti. Näistä tarkemmista kohteista kerrotaan sitten, kun sen aika on, [Juho Eerolan välihuuto] mutta ei varmaankaan juuri kyselytunnilla, ennen kuin asiat ovat päätettyjä ja julkisia. [Suna Kymäläinen: Vedättekö 50 miljoonan leikkaukset pois?]

Kiitos, arvoisa puhemies! Vielä eilen kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta sitoutuivat velkajarruun. Ja nyt, kun minä kuuntelen näitä puheita täällä, herää epäilys, unohtuiko tuo lupaus vuorokaudessa. [Mauri Peltokangas: Ei ne tiennyt edes, mitä siellä lukee!] Viime hallituskaudella ei ollut minkäänlaisia jarruja. Velkaa otettiin surutta, mikä osaltaan on kasvattanut Orpon hallituksen sopeuttamisurakkaa, ja tuo työ, kuulkaa, jatkuu. VM:n tuoreet alijäämäennusteethan ovat aivan järkyttäviä, ja luvut olisivat vielä karmeampia, jos me emme olisi toimineet. Sen takia onkin aivan käsittämätöntä, että oppositio on koko kolme vuotta vastustanut kaikkia sopeutustoimia, kaikkia rakenteellisia uudistuksia. [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Tukia, hyvä oppositio, on helppo vaatia, mutta toivon, että te tiedätte, että meidän julkiset menot ovat EU:n ykkösluokkaa, jo noin 59 prosenttia suhteessa bkt:hen, ja se on selvää, että näin ei voi jatkua.

Valtiovarainministeri Purra, kysynkin teiltä: miten hallituksen vastuullinen politiikka ja velkajarru tulevat takaamaan suomalaisille ja myös meidän vanhuksillemme hyvän turvan, tulevaisuuden [Puhemies koputtaa] ja hoivan? [Miapetra Kumpula-Natri: Ei kun ne käytetään vauraille!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustajan kuvaus tästäkin kyselytunnista on valitettavasti juuri se, jota me olemme saaneet käytännössä koko hallituskauden todistaa. Nyt, kun kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat sitoutuneet velkajarruun ja nämä luvut todellakin ovat hirmuisia, se aiheuttaa juuri sen, että tämän hetken sopeutustoimia tai meidän uudistuksia vastustetaan yhdessä paikassa ja sitten toisaalla kerrotaan jälleen, että ollaan sitouduttu korjaamaan julkista taloutta.

Tämä puhe on tietenkin helppoa opposition suunnalta, mutta se, mistä itse kannan huolta, on se, että se on valheellista. Ei ole mahdollista, ei ole mahdollista, samaan aikaan vastustaa kaikkia toimenpiteitä ja olla kuitenkin sitoutunut näihin velkajarrutoimiin.

Edustaja Kiuru äsken yhdessä tämän kyselytunnin monista välihuudoistaan huusi, että hän ei ole sitoutunut Purran saksiin. [Krista Kiurun välihuuto] Mutta ne tarpeet, mitä velkajarru sisältää ensi kaudelle, ovat valitettavasti [Puhemies koputtaa] suurempia kuin se, mitä tämä hallitus on tehnyt.

Arvoisa puhemies! Oppositio kritisoi tapansa mukaan kaikkia toimia, ilmeisesti ymmärtämättä alkuunkaan, kuinka haastava julkisen talouden tilanne Suomella on. SDP tarjoaa vaihtoehtobudjetissaan hyvinvointialueille 200:aa miljoonaa euroa sekä alijäämien kattamista ilman määräaikaa tai laskelmia kustannuksista. Keskusta esitti budjettikäsittelyn yhteydessä jopa alijäämien osittaista anteeksiantoa. Tämä hallitus korjaa vasemmistopuolueiden keskustan tuella kätilöimää epäonnistunutta ja epäoikeudenmukaista rahoitusmallia kantaen samalla vastuun talouden kantokyvystä. Hyvinvointialueille vuosittain maksettava valtionrahoitus on kasvanut vuodesta 23 vuoteen 26 yhteensä noin neljä miljardia eli 4 000 miljoonaa euroa koko maan tasolla. Se on enemmän kuin liikenne- ja viestintäministeriön koko budjetti. Arvoisa pääministeri Orpo, kertoisitteko vielä, miksi näitä toimia tehdään? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kysyitte, miksi tehdään säästötoimia. Luonnollisesti me joudumme tekemään säästötoimia siksi, että silloin kun hallitus aloitti, Suomen velkakäyrät näyttivät suoraan ylöspäin, ja jos siihen ei olisi määrätietoisesti puututtu, niin se matka olisi jatkunut suoraan ylöspäin. Se olisi johtanut siihen, että meidän hyvinvointimme pohja olisi rapautunut, ja siksi me ollaan tehty näitä määrätietoisia toimia. Nyt kun me ollaan tehty tämä velkajarrusopimus, niin sillä me takaamme sen, että tämä vastuullinen taloudenpito myös jatkuu, koska Suomen vaikeudet olivat niin syviä — ne olivat niin syviä, että yksi vaalikausi ei riitä niiden korjaamiseen.

Mutta kaikki me tiedämme sen, että se todellinen ja lopullinen ratkaisu on kuitenkin se, että meidän pitää saada aikaan kasvua, talouden kasvua, ja nyt keskitytään siihen, että talous kasvaa, investointeja syntyy, ihmiset saavat työtä. Vain sitä kautta me voidaan rahoittaa tulevaisuudessakin meidän tärkeä hyvinvointiyhteiskunta.