Suullinen kysymys Suomen suhteista Venäjään (Jussi Halla-aho ps) | Suullinen kysymys Suomen tuesta Ukrainalle (Petteri Orpo kok) | Suullinen kysymys hallituksen varautumisesta kriiseihin (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys Suomen Nato-jäsenyydestä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys Suomen tuesta Ukrainalle (Antti Lindtman sd) | Suullinen kysymys Suomen huoltovarmuudesta (Pasi Kivisaari kesk) | Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta (Jenni Pitko vihr) | Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Jussi Saramo vas) | Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r) | Suullinen kyselytunti

U tsej strashnyj den’ bazhaju syly narodu Ukrajiny.

Arvoisa puhemies! Tänä aamuna Venäjän federaatio on aloittanut suunnitellun ja provosoimattoman hyökkäyssodan toista maata vastaan Euroopan maantieteellisessä keskipisteessä. Hyökkäys ja sitä edeltänyt diplomaattinen teatteri muistuttavat erehdyttävästi sitä prosessia, joka syyskuussa 1939 kulminoitui Saksan hyökkäykseen Puolaan. Hyökkäys Puolaan oli vedenjakaja. Se avasi lopullisesti niiden silmät, jotka vuosien ajan olivat uskoneet diplomaattiseen raiteeseen ja myöntyväisyyteen. Vastaavalla tavalla toivon tämän päivän tapahtumien tehneen kaikille selväksi, että olemme tekemisissä hallinnon kanssa, joka on pidäkkeetön ja joka ei ole rikollinen ainoastaan moraalisesti vaan myös kansainvälisen lain silmissä. Kysyn ulkoministeriltä: millaista uudelleenarviointia hyökkäyssota aiheuttaa sen suhteen, miten Venäjän johtoon tulee suhtautua ja miten sen toimiin tulee reagoida?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on hyvä todeta, että Suomi tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Se ei ole vain hyökkäys Ukrainaa vastaan vaan hyökkäys kansainvälistä oikeutta ja eurooppalaista turvallisuusjärjestystä vastaan. Yhdessä Euroopan unionin kanssa tietysti vaadimme venäläisiä joukkoja vetäytymään ja Venäjää palaamaan neuvottelupöytään. Tämä on aivan selvä.

Millä tavalla tämä sitten vaikuttaa ylipäätään suhteisiin Venäjään ja Venäjän kanssa käytäviin neuvotteluihin? Varmasti tulevaisuus sen näyttää, mutta nyt venäläisiä poliittisia päättäjiä on Euroopan pakotelistoilla juuri sen vuoksi, että he ovat osallistuneet päätöksentekoon, joka meidän mielestämme on laiton ja uhkaa Ukrainan itsenäisyyttä. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää, että keskitämme voimamme nyt Ukrainan tukemiseen, osoitamme Ukrainalle solidaarisuutta ja varustaudumme myös siihen, että sota aina tuo niin pakolaisia ja humanitääristä tarvetta kuin erilaisia tarpeita, joissa voimme Ukrainaa suoraan tukea. Tämä on hallituksen linja.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän tai seuraaviin kysymyksiin, painamaan V-painiketta ja pyytämään tässä kerralla kysymykset. — Edustaja Halla-aho.

Arvoisa herra puhemies! Venäjään ei voida vaikuttaa paheksumalla, koska Venäjän johdolle riittää, että sitä pelätään. Myös talouspakotteiden teho on kyseenalainen, koska Venäjä on varautunut sotaan, kerännyt puskureita ja kasvattanut omavaraisuuttaan. Putinin hallinto voidaan pysäyttää vain Venäjän sisältä. Jotta paine tähän kasvaisi, pakotteiden pitää osua myös tavallisten ihmisten elämään — ei ainoastaan eliittiin, kuten usein ajatellaan. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi yleiset matkustusrajoitukset Venäjän kansalaisille tai lentoliikenteen rajoittaminen tai lopettaminen.

Arvoisa puhemies! Onko tämä lähestymistapa pöydällä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ulkoministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Kun näitä sanktioita on valmisteltu ja pakotteita on valmisteltu, on haluttu nimenomaan sellaisia pakotteita, jotka kohdistuvat maan johtoon — myöskin niihin taloudellisiin mekanismeihin, joita maan johto käyttää oman asemansa vahvistamiseen ja niihin taloudellisiin toimijoihin, jotka ovat tukemassa tätä Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen niin sanottua itsenäistymisprosessia. Näihin ollaan haluttu kohdistaa näitä sanktioita.

Sellaista filosofiaa, että haluaisimme tavallisia venäläisiä rangaista, tavallisten kansalaisten elämää vaikeuttaa, emme ole tietenkään ottaneet lähtökohdaksi tässä tilanteessa. Katsomme, että tavallisten kansalaisten elämän vaikeuttaminen ei ole se tie, jolla kannattaa mennä eteenpäin. [Eduskunnasta: Oikein! Hyvä!]

Arvoisa herra puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan on häikäilemätön rikos. Putin uhkaa maan itsenäisyyttä poikkeuksellisen röyhkeällä tavalla. Kyse on hyökkäyksestä koko Eurooppaa, meidän arvojamme ja meidän elämäntapaamme vastaan. Suomen ja Euroopan unionin on annettava kaikki mahdollinen poliittinen, taloudellinen ja puolustuksellinenkin tukensa Ukrainalle.

Valtioilla on oikeus itsepuolustukseen, ja tämän oikeuden tukeminen on Suomen etu. Suomen on autettava Ukrainaa tavalla, jolla me haluaisimme itseämme autettavan. On muistettava, että mekin olemme saaneet merkittävää apua omissa sodissamme. Minä kysynkin hallitukselta: mihin toimiin Suomi ryhtyy Ukrainan itsepuolustuskyvyn ja Ukrainan kansan tukemiseksi? Ukrainan asia on meidän asia.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Osana Euroopan unionia olemme jo tukeneet merkittävästi taloudellisesti Ukrainaa. On tehty aivan viime aikoina 1,2 miljardin euron tukipaketti, ja totta kai kaikki maat myöskin omassa budjetissaan valmistautuvat ja varustautuvat siihen, että voidaan lisätä muun muassa humanitääristä apua ja tukea erilaisille rahastoille, jotka lisäävät Ukrainan kestävyyttä, ja näissä Suomi on mukana ja tulee jatkossa olemaan mukana.

On erittäin tärkeää, että toimimme bilateraalisesti Ukrainan tukena, mutta ennen kaikkea, että Euroopan unioni toimii tässä tukena. Myöskin sellaiset asiat kuin juuri viisumivapaus Euroopan unionin suuntaan Ukrainan kansalaisille on tärkeä asia, jotta he ovat voineet käydä työssä Euroopan unionin alueella, ja meillä on täällä Suomessakin ollut kausityöntekijöitä Ukrainasta. Kaikki nämä taloudelliset yhteydet ovat tällaisissakin tilanteissa äärimmäisen tärkeitä, ja niitä tuemme edelleen.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Orpo.

Arvoisa puhemies! Putinille on kerta kaikkiaan asetettava selkeät rajat sen suhteen, miten hän toimii, ja näytettävä, että hänen toimintansa on rikollista ja me emme sitä hyväksy.

Euroopan johtajat kokoontuvat tänään huippukokoukseen, ja siellä päätetään Venäjään kohdistuvista pakotteista. Nyt on aika järeimmille mahdollisille reaktioille. Näihin pakotteisiin sisältyvät esimerkiksi Venäjän sulkeminen ulos kansainvälisestä järjestelmästä. Se osuu takuuvarmasti kohteeseen, ja meidän tulee ja me olemme valmiita maksamaan sen hinnan, mitä se tuo tullessaan.

Nyt ei ole aika myötäilylle, nyt ei ole aika pelolle. Nyt on aika laittaa kova kovaa vasten ja näyttää, mikä on sallittua ja mikä ei. Minä kysynkin hallitukselta: tukeehan Suomi tänään ja tulevissa kokouksissa EU:ssa kovimpia mahdollisia pakotteita Putinia ja hänen hallintoaan vastaan, koska ainoastaan riittävän tiukat, mahdollisimman tiukat pakotteet saavat ja voivat saada hänet perääntymään?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! On erinomaista, että eduskunta laajasti tukee Euroopan unionin voimakkaita toimia tässä tilanteessa, kun tällainen Venäjän aggressio Ukrainaan kohdistuu — täysin tuomittava aggressio.

On valmisteltu jo aikaisemmin laajoja pakotteita tietysti katsoen, mihin Venäjän toimet menevät ja mitä tapahtuu. Nyt kun olemme nähneet tämän aamun hyökkäyksen, uskon, että henki tuolla Eurooppa-neuvoston kokouksessa on se, että tullaan erittäin raskaita pakotteita kohdistamaan Venäjään. Suomi on ilman muuta siinä rintamassa ja on tukenut niitä keinoja, jotka todella merkitsivät paljon Venäjän taloudelle ja näyttäisivät, että olemme tässä asiassa tosissamme.

Sanoitte myöskin, puheenjohtaja Orpo, sen, että sellaiset pakotteet vaikuttavat totta kai meihinkin, tai mahdolliset vastapakotteet vaikuttavat meihinkin, mutta meidän on otettava se kustannus periaatteidemme puolustamisesta ja vapauden puolustamisesta. [Arto Satonen: Kyllä, näin on!]

Arvoisa puhemies! Putinin todelliset kasvot ovat paljastuneet, ja todistamme järkyttäviä, yksiselitteisesti tuomittavia tapahtumia Ukrainassa. Monille tämä tuli yllätyksenä. Varautumispuheista huolimatta yllätyksenä monille tuli myös koronapandemia, johon olimme varautuneet huonosti, jonka alusta alkaen meillä oli suuria ongelmia kriisin johtamisessa, lainsäädännössä ja laintulkinnassa. Terveydenhoidossa oli isoja kapasiteetti- ja toiminnallisia haasteita ja pulaa perustarvikkeista. Varautumissuunnitelmat eivät olleet ajantasaisia — vai oliko niitä oikeasti lainkaan?

Kysyisinkin: miten hallitus on varautunut vastaaviin tai monta kertaa pahempiin kriiseihin? Laaja, monitahoinen häiriötila, voimakas hybridivaikuttaminen, laaja kyberhyökkäys, iso pakolaisaalto, uusi pandemia, ydinonnettomuus tai vaikka sotatila. Ovatko yksityiskohtaiset varautumissuunnitelmat selkeine käytännön ohjeineen nyt olemassa, vai ovatko ne edelleen vain kuolleita kirjaimia jossain ministeriössä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Vaikka emme olisi halunneet tätä päivää nähdä, olemme kuitenkin tähänkin päivään varautuneet. Viime vuosien aikana Suomessa on sekä lainsäädäntöä päivitetty että myös muuta varautumista vahvistettu erilaisiin kriiseihin. Meitä ei sotilaallinen kriisi uhkaa. Suomen lähialueilla on rauhallista, mutta meillä on panostettu myös puolustukseen huonojen aikojen varalle, ja puolustushallinnolla on valmius toimia hyvin tässäkin tilanteessa.

Venäjä on aloittanut laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainassa. Se ei rajoitu vain Donbasin alueelle. Kohteena on muita merkittäviä kohteita — näyttää olevan Mariupol, Odessa, Kiova. Tavoitteena on lamauttaa maanpuolustustahto. Tavoitteena on lamauttaa maanpuolustuskyky ja ottaa haltuun strategisesti merkittäviä kohteita. Tilanne on hyvin vakava, mutta suomalaisten puolustus on kunnossa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Tanus.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta.

Venäjän aggressiot Ukrainassa osoittavat kouriintuntuvasti, että millainen tahansa kriisi voi olla käsillä paljon nopeammin kuin voimme ennakoida. Käytännön varautumisessa meillä täällä kotimaassakin on kuitenkin vielä parannettavaa. Olisiko mahdollista meille kotimaahan perustaa erillinen varautumisyksikkö, joka koeponnistaisi eri ministeriöiden ja toimijoiden varautumista mahdollisiin tuleviin kriiseihin? Huoltovarmuus, poliittinen päätöksenteko, terveydenhoidon, Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kapasiteetin riittävyys, tässä vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Arvoisa ministeri, näettekö, että tällaiselle toimijalle olisi tarvetta?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys on tuomittava, ja me olemme sen tuominneet, ja on selvää, että meidän täytyy varautua erilaisiin skenaarioihin, liittyvät ne sitten puolustukseen tai siviilitilanteisiin, meidän kansalliseen turvallisuuteen tai erilaisiin tapoihin, joilla meihin yritetään vaikuttaa.

Tätä varautumistyötä tehdään eri ministeriöiden kanssa yhdessä hyvin tiiviissä yhteistyössä ja myös eri viranomaisten kanssa yhteydessä. Me myös tänä päivänä harjoittelemme näitä erilaisia tilanteita, jotta pystymme varautumaan niihin aiempaa paremmin. Esimerkiksi olemme tehneet harjoituksia tällaisista laajamittaisista maahantuloon liittyvistä operaatioista, kybervaikuttamiseen liittyvistä operaatioista. Tämä on tänä päivänä ihan ministeriöiden perustyötä, ja me varaudumme vaikeisiinkin ja niihin kaikkein pahimpiinkin skenaarioihin.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Sanoin eilen näin: ”Kannatan turvallista Suomea, ja sen eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. Meillä on ehdottomasti mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä, mutta sen aika ei ole juuri nyt.”

Sanon nyt näin: kannatan turvallista Suomea yhä enemmän ja tämän aamun tapahtumien jälkeen sanon, että Nato-jäsenyyden hakemisen aika on nyt. Minun on vaikea nähdä, miksi pitäisi odottaa [Kokoomuksen ryhmästä: Oikein!] ja milloin olisi parempi aika kuin nyt. Vielä eilen Venäjän käytös ei pääministerin mukaan vaikuttanut Suomen asemaan. Tänään Suomen asemasta hänen mukaansa saa jo keskustella.

Tässä eivät nyt keskustelut auta, vaan Nato-jäsenyyttä pitää ajaa eteenpäin. Ensiksi pitää tehdä päätös kansanäänestyksestä ja sen aikataulusta. Ja sitten kysymys: millä tavalla ja millä aikataululla hallitus vie Nato-kysymystä eteenpäin?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Harkimolle kysymyksestä, ja kun palaamme noihin eilisen keskustelun teemoihin, niin taisin sanoa siinä, että meidän strategiamme kriisiaikoja varten, meidän turvallisuuspolitiikkamme on suunniteltu myöskin huonoja aikoja varten. Tänään olemme keskellä sellaista huonoa aikaa, sotaa Euroopassa, ja tämä on tietysti yhdenlainen koeponnistus, että meidän turvallisuusstrategiamme ja meidän turvallisuuspolitiikkamme kestää tällaisen paineen, pystymme toimimaan, ja muun muassa Nato-kumppanuuden kautta Suomena ja Ruotsina teemme paljon yhteistyötä. Huomennakin on tärkeä Nato-kokous, osallistumme siihen, ja totta kai hyödymme siitä, että meillä on näin läheinen kumppanuus Naton kanssa.

Mutta sitten kun puhutaan jäsenyyskysymyksistä, niin kannattaa rauhassa selvittää niiden edut ja haitat, käydä siitä poliittista keskustelua, joka tarvitaan, ja varmasti nämä näiden päivien kokemukset myöskin sitten näistä voidaan ammentaa siihen keskusteluun.

Arvoisa puhemies! Euroopassa herättiin tänä aamuna synkkään päivään. Venäjän sotatoimet Ukrainaa kohtaan ovat räikeä kansainvälisen oikeuden rikkomus, eikä tämä barbaarinen hyökkäys ansaitse minkäänlaista ymmärrystä. [Ben Zyskowicz: Kuulitko, Niikko?] Venäjän hyökkäyssodan johdosta viattomat ihmiset joutuvat nyt kohtaamaan sodan kauhun, ja hyökkäys vaarantaa lukuisten ja lukuisten ihmisten, siviilien, hengen.

Kansainvälisen yhteisön, EU:n ja Suomen on nyt seistävä Ukrainan rinnalla, tuettava sen kansallista suvereniteettia, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta. EU-mailta vaaditaan nyt nopeita, yhtenäisiä ja voimakkaita pakotteita ja toimia Venäjän väkivallan lopettamiseksi. Suomen on vastattava tähän osana EU:ta.

Arvoisa puhemies! Kysyn ulkoministeri Haavistolta: millaisin konkreettisin ja vaikuttavin keinoin Suomi varautuu tukemaan Ukrainaa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Olemme tähän mennessä tukeneet Ukrainaa noin 70 miljoonalla eurolla vuoden 2014 jälkeen. Se tuki on ollut merkittävää. Nyt olemme totta kai — kuten mainitsin — Euroopan unionin kautta olleet mukana tässä yli 1 miljardin tukipaketissa, ja olemme valmistautuneet valtioneuvoston piirissä siihen, että lisäämme voimakkaasti tukea näille rahastoille ja mekanismeille, joita Ukrainan tueksi on käynnistetty. Tämä on tärkeää. Taloudellisella tuella on suuri merkitys.

Toinen asia, jota Ukraina meiltäkin on tänä aamuna pyytänyt, on poliittinen tuki, jota nyt täälläkin eduskunta ja kansanedustajat osoittavat. Heille on äärimmäisen tärkeää, että Venäjän väkivallanteot, laiton hyökkäys, tuomitaan ja että hyvin yksimielisenä seisomme Ukrainan tukena. Sillä on moraalinen merkitys, mutta sillä on myöskin todellinen merkitys kansainvälisessä politiikassa. He vetoavat myös siihen, että Euroopan unionin alueen ulkopuolella olisimme yhteydessä myöskin muihin maihin, jotka eivät ehkä seuraa Euroopan tapahtumia aivan päivittäin, jotta saisimme myös nämä maat ymmärtämään, millainen kansainvälisen oikeuden loukkaus on meneillään.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Meri.

Kiitos, arvoisa puhemies! Moni heräsi tänään järkytykseen aamulla, ja koskettivat varmasti monia sydämestä Ukrainan kansan kärsimykset. Itselleni oli useita minuutteja jopa vaikea ajatella, että onko tämä nyt aivan totta. Olemme uuden edessä. Mutta mitä kovempi paikka, sen tärkeämpää on myös pitää pää kylmänä ja ajatus kirkkaana. On tärkeää ottaa rauhallisesti ja loogisesti ajatellen, mutta tulee tietysti elää myös ajassa. Venäjä on aina ollut arvaamaton, mutta sen hyökkäys itsenäiseen Ukrainaan on järkyttävää. Meidän tulee myös täällä keskustella tietoon perustaen ja toimia yhtenäisesti.

Olisin kuitenkin kysynyt ministeriltä — moni kansalainen kuitenkin miettii tuolla Suomenkin tilannetta: Onko Suomessa kaikki rauhallista rajoilla, mikä meidän tilanteemme on ja miten olette konkreettisesti varautuneet? Ja myös huoltovarmuus on sellainen, joka mietityttää suomalaisia. Tähän monet kansalaiset haluaisivat vastauksen. — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Venäjä on tähän operaatioon selvästi valmistautunut jo pidemmän aikaa, ja jo viikkojen, itse asiassa kuukausien ajan, Venäjä on siirtänyt joukkojaan eri puolilta Venäjää lähemmäs Ukrainan rajaa. Näin on tapahtunut myös meidän lähialueillamme. Niistä joukoista, mitä normaalisti on itärajamme lähialueilla, voi sanoa, että yli puolet on siirretty tuonne Ukrainan tuntumaan. Eli meidän lähialueillamme erityistä sotilaallista aktiivisuutta ei ole havaittavissa. Meillä on tänä päivänä hyvät tiedustelumenetelmät, sekä omat että myös kumppanuuksien kautta, joten meillä on Puolustusvoimilla hyvä tilannekuva paitsi meidän omista lähialueistamme myös siitä, mitä Ukrainassa tällä hetkellä tapahtuu.

Sotilaallinen huoltovarmuus on hyvä. Ministeri Mikkonen puhui huoltovarmuudesta tässä jo laajemminkin. Totta kai, jos kriisi pitkittyy, näihin asioihin on syytä kiinnittää huomiota, jotta kaikki pelaa myös jatkossa.

Arvoisa puhemies! Tuomitsemme voimakkaasti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, ja keskustan ryhmä tukee yksiselitteisesti valtioneuvostoa ja tasavallan presidenttiä kriisin hoidossa. Ajatuksemme ovat Ukrainan ja Ukrainan kansan tukemisessa.

Puhemies! Suomen kokonaisturvallisuuteen vaikuttaa todella oma huoltovarmuutemme. Kysyisinkin: Miten varmistamme kotimaista ruokaturvaa ja energiaa niin, että omavaraisuuteemme sen kaikissa muodoissaan vahvistuu? Siis miten tuemme kotimaista maataloutta ja energiatuotantoa vahvistaaksemme elintärkeää huoltovarmuuttamme?

Puhemies Matti Vanhanen

Kysymys kahdelle ministerille, mutta yksi vain vastaa. — Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä on aiemmissakin puheenvuoroissa tullut esille tämän huoltovarmuuden osuus. Taisi olla edustaja Tanus, joka nosti alkujaan tämän esille. Kyllä tämä tilanne on vähän erilainen kuin koronatilanne. Tämä on ehkä semmoinen klassinen, tätä on tietyllä tavalla harjoiteltukin. Ja siihen liittyen kyllä me on koko ajan käyty läpi nyt sitä huoltovarmuuden puolelta. Totta kai energia on siellä hyvin keskeisessä roolissa. Me tiedetään kaikki energiariippuvuudet, joita meillä on Venäjän puolelta. Onneksi meillä on esimerkiksi sähkön puolella verrattain hyvin toimiva pohjoismainen sähköverkko. Meillä on kaasun osalta Baltic Connector, joka on yhteys sitten Baltiaan päin. Ja ehkä sitten raakaöljyn osalta voi sanoa, että maailmanmarkkinat on se, joka tulee ratkaisemaan sitä.

Ruokapuoli kuuluu tietysti ministeri Lepälle, mutta lyhyesti siihen: ehdottomasti meillä keskeistä tulee olemaan kausityöntekijöitten saaminen Suomeen, koska Ukraina on ollut hyvin keskeisessä roolissa kausityöntekijöitten saamisessa, ja nämä ovat kaikki oikeastaan niitä asioita.

Nyt pitää mieltää myös se, että periaatteessa energiassakin meidän fokus on jo seuraava talvi. Eli tämä koko matka meidän tulee hoitaa, ja tämä menee verrattain hyvin tällä hetkellä, mutta niin kuin jokainen ymmärtää, niin valitettavasti tässä salissa ei käydä läpi suomalaista huoltovarmuusjärjestelmää.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Vikman.

Arvoisa puhemies! Venäjä on käynyt sotaa Ukrainassa jo kahdeksan vuoden ajan. Putin uhkaa maan itsenäisyyttä poikkeuksellisen röyhkeällä tavalla. Euroopan turvallisuustilanne on kiristynyt äärimmilleen. Ukrainan kyky toteuttaa itsepuolustusta voi parhaimmillaan hillitä maahan kohdistuvia sotilaallisia toimia. Suomen on autettava Ukrainaa tavalla, jolla toivomme itseämme autettavan, jos joutuisimme puolustustaisteluun. Siksi Suomen ei pidä asettaa kategorisia ehtoja tai rajauksia Ukrainalle mahdollisesti toimitettavalle puolustusmateriaalille.

Kysynkin puolustusministeriltä: millaisia puolustustarvikkeita Puolustusvoimilla on yli omien tarpeiden?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien näkemys on kyllä sen kaltainen, että tällaisessa kiristyneessä jännitteisessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa kovin paljon yli omien tarpeiden ei ole, vaan on halua pitää omista varastoista ja omasta kyvykkyydestä huolta. Kuitenkin tässä tilanteessa katsotaan myös se, onko jotain mahdollisuuksia avittaa tässä asiassa, ja tämä kokonaisuus on selvitteillä, mutta tämä on Puolustusvoimien aika keskeinenkin näkökulma tässä tilanteessa.

Meillä on muitakin mahdollisuuksia auttaa, ja ulkoministeri Haavisto viittasi jo taloudelliseen apuun. Varmasti myös erilaista humanitääristä apua tarvitaan tässä tilanteessa, ja eri hallinnonalojen yli selvitetään, millä tavalla Suomi voisi kaiken kaikkiaan Ukrainaa tässä vaikeassa tilanteessa auttaa. Niitä tapoja varmasti löytyy.

Sitten meillä ovat käsittelyssä myös Virosta ja mahdollisesti Hollannista olevat asevientikysymykset, ja näissä odotetaan vielä muutamia kantoja, Saksan kantaa, mutta nähdäkseni meillä ei ole tarvetta asettaa estettä näille vienneille Suomesta. [Ben Zyskowicz: Onko vedottu Saksaan?]

Arvoisa puhemies! Venäjän toiminta on tuomittu laajasti tässä salissa — hyvä niin. Ukrainalla on Suomen täysi tuki.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa korostavat tarvetta irtautua riippuvuudestamme venäläiseen tuontienergiaan ja Venäjän energiahankkeisiin. Venäjä on pitkään käyttänyt energiahankkeitaan ja energianmyyntiä Eurooppaan osana geopoliittista vaikuttamista. Suomessa yksi tällainen hanke on Fennovoiman Pyhäjoelle suunnittelema Hanhikiven ydinvoimalahanke. Tämä tilanne näyttää vahvasti siltä, että Suomen ei tulisi ryhtyä ydinvoimahankkeeseen kansainvälisistä sopimuksista piittaamattoman Kremlin hallinnon kanssa. Kysynkin elinkeinoministeriltä: olisiko järkevintä irtautua ydinenergialaitoksen rakentamisesta yhteistyössä Venäjän kanssa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Nyt pari asiaa. Ensinnäkin muistutan, että tässä on kyseessä yksityinen hanke, valtio ei ole siinä osallisena. Ja itse asiassa tämä sali on antanut luvan sille hankkeelle. Meillä ei ole mitään lakia, jolla me voitaisiin irtautua siitä tilanteesta. [Timo Heinonen: Ei Putinkaan lakia noudata!] Kaikki ne tilanteet, joissa me tehtäisiin päätös, jolla tämä hanke lopetettaisiin, olisivat lainvastaisia.

Mutta sitten toisaalta tämä hankehan edellyttää rakentamislupaa, ja tämä rakentamislupa on tietysti se kysymys, joka tällä hetkellä on ilmassa. STUKilla on tietyllä tavalla paperit sisällä. Odotamme jatkuvasti sieltä uutta informaatiota, ja jos ajattelee tämän hetken tilannetta — että jos me otetaan esimerkiksi heidän painereaktorinsa painesäiliöt, jotka tehdään siis Donetskissa, ja yleensäkin tämä kärjistynyt tilanne — niin kyllä minä joudun sanomaan esittelevänä ministerinä, tietyllä tavalla lupaviranomaisena, että minä en näe sitä näkymää, että minä voisin esitellä sitä valtioneuvostolle.

Kiitos, arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys järkytti meitä kaikkia syvästi, ja meidän ajatuksemme ovat Ukrainassa. On ollut hienoa huomata, että tässä salissa kaikki me haluamme tukea Ukrainaa.

Tärkeintä on tietysti, että olemme tukeneet Ukrainaa paitsi diplomaattisesti myös taloudellisesti, ja hallitus on päättänyt hakea keinot, joilla voimme eniten ja parhaiten auttaa — missä Suomi voi eniten auttaa — mutta tilanne on kuitenkin niin kammottava, että pahimmissa skenaarioissa voi olla, että jopa miljoonia ihmisiä joutuu pakolaisiksi, ja kysynkin: Olemmeko valmistautuneita auttamaan sellaisessa tilanteessa, että Ukrainasta, kuka tietää vaikka Valko-Venäjältäkin, tulee ihmisiä, hakee turvapaikkaa, pakolaisuutta? Olemmeko varmasti valmistautuneita ottamaan heidät vastaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä salissa on monesti todettu, Ukrainan asia on myös meidän asiamme ja meidän täytyy antaa se kaikki mahdollinen apu ja tuki Ukrainalle ja ukrainalaisille. Ja jos me olemme tilanteessa, jossa Ukrainasta lähtee suuria määriä ihmisiä pois, pakenee sotaa, niin on aivan selvä, että myös Suomen tulee kantaa vastuu siinä tilanteessa. Näillä näkymin tällaista liikehdintää ei vielä ole, mutta me seuraamme tilannetta koko ajan.

On todennäköistä, että ensimmäisenä paetaan niihin lähimaihin, naapurimaihin, mutta varmasti myös Suomeen jossain vaiheessa tullaan hakemaan turvapaikkaa, ja Maahanmuuttovirastossa on varauduttu siihen, että jos tänne tulee laajoja joukkoja, me pystymme nopeasti järjestelemään heidän asiansa, me pystymme nopeasti nostamaan vastaanottokeskusten kapasiteettia ja me pystymme hyvin nopealla aikataululla auttamaan. [Mikko Savola: Kyllä!]

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kysymykseni koskee aivan samaa asiaa kuin edellinen. Tänään on todellakin pimeä, mörk dag på svenska.

Morgonens händelser är extremt upprörande och våra tankar går till människorna i Ukraina. Det är skönt att höra att vi i Finland faktiskt starkt stöder Ukraina. Vi har gett bilateralt stöd till Ukraina i form av humanitärt stöd, utvecklingsstöd och hjälp med civil krishantering, och det måste vi fortsätta med. Finland behöver alltså också vara berett att hjälpa människor som flyr kriget.

Kuten tasavallan presidentti sanoi tänään, Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän toimenpiteet ja sodankäynnin ja vaatii sotatoimien välitöntä lopettamista. Tilanne on todella vakava.

Meidän tulee kaikin tavoin pohtia, miten myöskin Ukrainan kansalaisyhteiskuntaa voi tukea näinä vaikeina aikoina, ja on valmistauduttava Ukrainasta pakenevien ihmisten auttamiseen. Kysymykseni kuuluu: voisiko nyt jo kuntien kanssa lähteä pohtimaan sitä, miten pakolaisia voisi sijoittaa nopeammin niin, että tämä välivaihe voisi olla mahdollisimman sujuva ja helppo niille pakolaisille, jotka todennäköisesti ehkä sitten hakeutuvat tänne?

Puhemies Matti Vanhanen

Kysymys liittyy kuntiin tai kuuluu sisäministerille. — Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin, meidän täytyy tietysti varautua, ja me olemme varautuneet hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Me olemme varautuneet myös laajaan turvapaikkahakijoiden joukkoon itse asiassa jo ennen tätä Ukrainan sotaa, koska me tiedämme, että tänä päivänä maailmassa erilaisia globaaleja kriisejä on ja ihmisiä lähtee liikkeelle. Sen takia me olemme tehneet varautumista ja valmistautumista. Jos tämä tilanne sitten tulee todeksi, niin totta kai pyrimme mahdollisimman nopeasti auttamaan tänne tulevia.

Meillähän on paljon Ukrainasta tulevia kausityöntekijöitä. Siinä mielessä meillä on Ukrainassa monia, joilla on jo suhteita Suomeen, ja esimerkiksi tätä kautta on alueita, mitkä ukrainalaisille ovat jo varsin tuttuja. Jos ajattelemme, että he tulevat tänne perheineen, niin ajattelen, että tällöin tätä apua on ehkä helppo antaa nimenomaan niillä alueilla, joille he ovat jo tottuneet täällä vuosittain tulemaan.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Ranne.

Arvoisa puhemies! Putinin Venäjä ei ollut integroitavissa länteen. Kaupalliset keskinäisriippuvuudet Venäjän kanssa eivät meitä suojele tässä karmeassa tilanteessa. Kyse ei ole nyt vain siitä, mitä pakotteita EU asettaa. Kansallinen velvollisuutemme on poistaa kaikki sellaiset vipuvarret, joilla Venäjä voisi painostaa nimenomaan Suomea.

Puheet, että tämän hinta tulee kestää, eivät silti saa tarkoittaa sitä, etteikö meidän tule pyrkiä pienentämään kansalaisille lankeavaa hintaa. Kansalaisiamme ja talouttamme on suojeltava kriisin seurauksilta voimakkaasti.

Ministeri Lintilä, palaan huoltovarmuuteen. Aiotteko ryhtyä toimiin, joilla Suomen riippuvuus venäläisestä energiasta ja muista huoltovarmuutemme kannalta kriittisistä raaka-aineista poistuu mahdollisimman nopeasti ja pysyvästi? Mihin toimiin aiotte ryhtyä, että vauriot kansalaisille ja yrityksille minimoidaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Voin sanoa edustajalle, että tätä työtä on tehty jo pari kuukautta. Olemme erittäin tarkasti kartoittaneet esimerkiksi kriittiset raaka-aineet, niitten määrät, jotka tulevat Venäjältä. Olemme käyneet eri sektorit läpi, olemme arvioineet erilaisten pakotteitten vaikutuksia. Totta kai se, mikä omalla sektorilla on yksi merkittävä, on energia, ja sieltä meiltä löytyy muutamia: kaasu varmaan suurimpana, joka vaikuttaa, öljytuotteet — meille taitaa tulla raakaöljystä noin 90 prosenttia Venäjältä. Toisaalta me pystytään maailmanmarkkinoilta se korvaamaan, mutta jokainen ymmärtää, että hintataso tulee nousemaan, se on aika lailla selvä asia.

Se, mitä tehdään, mihin viittasin aikaisemmin: me tehdään tällä hetkellä hyvin määrätietoista suunnitelmaa ensi kesää varten siitä, mitkä ovat ne elementit, joilla me pystytään ensi talven huoltovarmuus takaamaan. Nyt jokainen ihminen voi olla huoleti siitä, että sähköä riittää, lämpöä riittää, ja sen paletin, joka rakennetaan ensi kesää varten, täytyy taata seuraava talvi.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Zyskowicz.

Arvoisa herra puhemies! ”Osaamme kyllä taistella, mutta emme anna toistua sen painajaisen uudestaan, kun veri peitti kaiken maan. Te äitejänne kuunnelkaa, voi kai moni sen todistaa. He teidät saavat uskomaan: ei sotaa toivoa, ei sotaa toivoa voi venäläiset milloinkaan.” Näin lauloivat suomalaiset kommunistit, kun ylistivät ja kehuivat Neuvostoliittoa. Presidentti Putinin rikollista hyökkäystä ei voi käytännössä pysäyttää mikään muu kuin Venäjän kansa.

Ministeri Haavisto: onko Suomella halua ja/tai mahdollisuutta tukea Venäjän kansalaisyhteiskuntaa? ”Ei sotaa toivoa voi venäläiset milloinkaan.”

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, kiinnitätte huomiotanne hyvin tärkeään asiaan eli kansalaisyhteiskunnan tilaan Venäjällä.

Tietysti olemme vuosia seuranneet sitä, miten poliittinen järjestelmä siellä on rikkoutunut, puolueet eivät toimi, oppositiota ei ole. Olemme nähneet näistä äänestystuloksista hyvin synkän synkät luvut siellä. Ja monet kansalaisjärjestöt ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin, ovat joutuneet näille ulkomaisten agenttien listoille, olivatpa ympäristöjärjestöjä tai suomalaisugrilaisten kansojen tukea antavia järjestöjä tai muita, hyvin monenlaisia eri järjestöjä. Olemme niistä kaikista ilmaisseet huolemme ja huolemme myöskin näistä oikeudenkäynneistä, joita yksittäisiä aktiiveja vastaan on siellä käyty. Jokaisessa tällaisessa tapauksessa olemme nostaneet nämä esiin.

Mutta osana näitä erilaisia keinoja vaikuttaa Venäjään yksi olisi totta kai tämä aktiivinen kansalaisyhteiskunnan kautta vaikuttaminen, kansalaisjärjestötuki, ja totta kai etsimme näitä ihminen ihmiselle -yhteyksiä, people to people -yhteyksiä, joita myöskin Euroopan unioni pyrkii tukemaan nyky-yhteyksissä Venäjään. Minusta on erittäin tärkeää, että tällä tasolla yhteydet Venäjään säilyvät. [Ben Zyskowicz: Hyvä!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kiljunen, Kimmo.

Arvoisa puhemies! Tämä on musta hetki Euroopan historiassa. Todistamme avointa hyökkäystä täysivaltaista YK:n jäsenvaltiota vastaan, itse asiassa perustajajäsentä vastaan.

Puhemies! Usko ihmiseen horjuu. ”On monta uskoa päällä maan, ne toinen toistaan kiittää, mut laulajalla yks usko on vaan, se hälle saapi riittää: sen verran meissä on lempeä, sen verran meissä on iäistä, ja sen verran meistä myös jäljelle jää, kun päättyvi päivä tää.”

Puhemies! Paha ottaa nyt tilaa. Paljon, paljon ihmisiä kuolee. Minä olen sanaton. Vähemmillä sanoilla kysyy enemmän. Hiljaisuus on hengen kieltä. [Hiljainen hetki salissa]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Sipilä.

Arvoisa herra puhemies! Venäjä on tehnyt raukkamaisen hyökkäyksen suvereeniin maahan. Ukraina ei missään tapauksessa ole, ei ole ollut eikä tule olemaan uhka Venäjälle, syyt ovat aivan muualla. Kaikki tuki ukrainalaisille.

Tämä tulee muuttamaan Eurooppaa pysyvästi. Tällaista on mahdotonta antaa anteeksi. Venäjään ei voi luottaa. Suomi on reagoinut tähän oikein. Kaikki tuki valtionjohdolle. Tämä tulee sotkemaan taloutta: kaasun hinta nousee, öljyn hinta nousee, sähkön hinta nousee. Ja tämä kaikki esimerkiksi syventää maatalouden jo syvää kustannuskriisiä. Huoltovarmuuden merkitys, niin kuin monesti täällä on otettu jo esille, nousee. Ruoka ja energia ovat tässä keskiössä.

Nyt kun ministeri Haatainen ei ole paikalla, niin kysyn ministeri Lepältä: mitä yksittäinen kansalainen, kuntapäättäjä, yritys, kauppa voisivat tehdä, että maanviljelijöitten ei tarvitse tehdä talkoilla sitä, mitä tässä tilanteessa nyt tarvitaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Leppä.

Arvoisa puhemies! Maatalouden kustannuskriisi on osunut pahimpaan mahdolliseen aikaan, ja se pahin aika tapahtui tänä aamuna. Tällä on arvaamattomat vaikutukset, ja tämä jos mikä korostaa meidän kokonaismaanpuolustuksemme, meidän kokonaisturvallisuutemme yhtä kulmakiveä, huoltovarmuutta, erillistä huoltovarmuuslainsäädäntöä, erillistä viranomaistoimijaa tällä taholla.

Ruoka — se on keskeinen osa meidän jokapäiväistä arkeamme. Ilman sitä me emme tule toimeen. Siksi se, minkä me voimme tehdä ja mikä meidän kannattaa tehdä, mikä meidän tulee tehdä, on ostaa kotimaista ruokaa. Myös julkiset hankinnat — uudet hyvinvointialueet, päättäjät siellä, jotka nyt katsotte tätä tilaisuutta, muistakaa tämä asia, kun teette hankintapäätöksiä, kaikki kuntien päättäjät, tehkää se. Samoin kuin se, että kauppa, joka on ylivertainen toimija elintarvikeketjussa, kantaa myös oman vastuunsa tilanteessa, jossa me nyt olemme. Ei voi olla niin, että jatkuvasti kauppatase elintarvikkeissa heikkenee. Sen pitää vahvistua, ei heiketä, ja siitä sen osuuden tuottajille, jotka pitävät huolen meidän ruokaturvastamme, täytyy tulla. Nyt se on epätasapainossa, ja me tarvitsemme tasapainon, ja tähän on hallitus valmis, mutta siihen tarvitaan markkinoiden toimintaa myöskin.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Packalén.

Arvoisa puhemies! Venäjän federaatio on tänään aloittanut rikollisen hyökkäyksen Ukrainaan, ja koko maailma tuomitsee sen jyrkästi. Ukrainan asevoimat ovat selkeästi alakynnessä tässä kriisissä, joten voin vain toivoa, että Ukraina kykenee säilyttämään itsenäisyytensä tässä vaikeassa tilanteessa. Koko Suomen kansan tuki on Ukrainan kanssa tässä valtavassa humanitäärisessä kriisissä.

Sota Ukrainassa tulee aiheuttamaan myös pakolaisvirtoja länteen. Kuten edustaja Saramo otti esille kysymyksen pakolaisista, haluaisin kysyä, onko tästä EU:ssa jotain yhteistä kantaa ja miten olemme varautuneet pakolaisvirtoihin. — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Kun EU:n ulkoministerit ovat olleet koolla, olemme keskustelleet myös tällaisen suuren kriisin vaikutuksista Eurooppaan. Ministeri Mikkonen täällä jo kertoi, miten Suomi on varautunut, ja selvästi Ukrainan naapurimaat, Puola, Baltian maat, ovat varautuneet siihen, että pakolaiskriisi koettelee näitä maita.

Ensisijaisesti tietenkin koetetaan kohdentaa humanitääristä apua sinne, missä ihmiset ovat — että saadaan juomavettä, telttoja, ruokaa silloin, kun näitä tarvitaan, tai saadaan kuljetusyhteyksiä ihmisille pois kriisialueilta. Sitten pikkuhiljaa, jos ihmiset joutuvat jäämään uusiin olinpaikkoihinsa, totta kai koetetaan sopeuttaa heitä ja auttaa uuteen yhteiskuntaan sopeutumiseen. Minusta on hieno asia, jos Suomi sitten kantaa tässä oman osuutensa, mutta on varauduttava hyvinkin suureen pakolaismäärään, mikäli on niin, että ihmisten elinolot käyvät mahdottomiksi joillakin paikkakunnilla.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Pelkonen.

Arvoisa herra puhemies! Ukrainaan on kohdistunut myös kyberiskuja, ja täällä salissakin keskustelussa peräänkuulutettiin eilen muun muassa kyberapua Ukrainalle. Kyberhyökkäysten tarkoituksena on lietsoa paniikkia, mutta niillä voidaan myös aiheuttaa suurta taloudellista vahinkoa ja lamauttaa yhteiskunnan kannalta merkittäviä palveluja.

Suomen omassakin kyberturvallisuuden valtiollisessa koordinaatiossa olisi parannettavaa. Toimivaltuudet ovat tällä hetkellä hajallaan, ja jotta meillä on paras kyky varautua ja vastata vihamieliseen vaikuttamiseen, tässä asiassa täytyisi toimia nyt välittömästi. Kysynkin: olemmehan hereillä, ja hoidetaanhan tämä asia kuntoon pian?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Harakka.

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Pelkosen nostama kysymys on äärimmäisen tärkeä. Joittenkin laskujen mukaan Ukrainaan on siis tehty ei satoja vaan tuhansia kyberiskuja, ja niitten lamauttava vaikutus on merkittävässä roolissa nykyaikaisessa sodankäynnissä.

Meillä myöskin ihan täällä siviiliyhteiskunnassa ja rauhanomaisissakin olosuhteissa on karvaita kokemuksia tietomurroista, ja siksi liikenne‑ ja viestintäministeriö ja kaikki muut ministeriöt, joita asia lainkaan koskee, ovat koko hallituksena tehneet kaksikin periaatepäätöstä kybertilanteisiin varautumisesta: sekä uhkista — kuinka puolustaudumme — että mahdollisuuksista: kuinka voimme suomalaista kyberosaamista ja kyberliiketoimintaa edistää suomalaisessa yhteiskunnassa.

Nämä molemmat kysymykset ovat vahvasti saaneet tukea myös tässä salissa, ja uskon, että nyt kun käymme kehysneuvotteluihin, niin myöskin ymmärrämme kaikki sen, että viimeistään tämä tilanne herättää meidät myöskin rahoittamaan näitä jo sinänsä hyviä suunnitelmia. Ja nimenomaan johtamisjärjestelmää, jossa otetaan mallia poliisin, Rajan ja Tullin yhteistyöstä ja saumattomasta johtamisjärjestelmästä, on tarkoitus soveltaa uuden lainsäädännön mukaan juuri myöskin kybertilanteissa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Salonen.

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Harakka ja edustaja Pelkonen jo totesivat, kyber- ja hybridihyökkäykset ovat osa sodankäyntiä. Ukrainaa koettelevat nyt pommit ja ohjukset, mutta vieraan valtion hyökkäyksiin maa joutui vastaamaan jo aiemmin. Ukrainassa valtionhallinnon verkkosivuihin kohdistui jo tammikuussa mittavia kyberhyökkäyksiä. Lisäksi viikkojen ajan ympäri Ukrainaa tehtiin satoja perättömiä pommiuhkauksia.

Hybridiuhista puhutaan silloin, kun ulkopuolinen taho aiheuttaa epävakautta tahallaan toiseen valtioon tarkoituksenaan lisätä epäjärjestystä maassa. Informaatiovaikuttaminen on osa tällaista hyökkäystä. Se voi alkaa horjuttamalla suomalaisten omaa uskoa puolustukseemme tai saamalla suomalaiset toinen toisiaan vastaan.

Kysynkin ministeri Kaikkoselta: mitä suomalaisten olisi hyvä ymmärtää informaatiovaikuttamisesta juuri nyt?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Toden totta Ukrainaan on kohdistunut jo sarja erilaisia kyberiskuja, ja epäilemättä niitä tehdään myös tällä hetkellä. Myös erilaista hybridivaikuttamista on olemassa. Mutta on selvää, että myös erilaista informaatiovaikuttamista Ukrainassa on, ja ei voi sulkea pois, etteikö sitä nähtäisi myös muualla.

Tänä päivänä — varsinkin, kun verkossa on helppo levittää kaikenlaista tietoa ja erilaista väitettä — kansalaisten on syytä olla kyllä tarkkana sen suhteen, mihin uskovat. Toivon, että ne luotettavat uutisvälineet — meillä on hyvä, fiksusti toimiva media — pystyvät välittämään oikeaa kuvaa, ja uskonkin siihen. Mutta todella vähän varoitankin siitä, että verkossa voi olla kaikenlaista muutakin, ja kannattaa miettiä, mitä uskoo, mitä jakaa, ja katsoa, että se info, mihin luottaa, on taatusti sellaista uskottavaa ja oikeaa. Sodankäynnissä ensimmäinen uhri on totuus.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Ovaska.

Arvoisa puhemies! EU:n pitää ja EU tulee vastaamaan tähän kriisiin, ja Venäjään, voimakkailla pakotteilla, mutta tämä kriisi ei koske ainoastaan Venäjää ja EU:ta, tämä koskee YK:ta, tämä koskee USA:ta, tämä koskee koko maailmaa. Me tiedämme kaikki, miten merkittävä maailmanmahti on Kiina. Tässä kauheassa maailmanpoliittisessa tilanteessa olisi tärkeää, että Kiina olisi historian ja oikeuden oikealla puolella. Siksi kysynkin, arvoisa ulkoministeri: millaista diplomaattista ja poliittista yhteydenpitoa EU:n ja Kiinan välillä on ollut, tai onko sellaista suunnitteilla Venäjän hyökkäyksen jälkeen?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Edustaja Ovaska, olette aivan oikeassa siinä, että tähän kriisiin täytyy ottaa kantaa myös muiden kuin Euroopan unionin jäsenmaiden tai eurooppalaisten maiden tai Euroopan ja Yhdysvaltojen. Tämä koskee kaikkien maiden itsemääräämisoikeuden periaatteita, rajojen loukkaamattomuuden periaatetta, kansainvälisen oikeuden periaatetta, ja jo tuolla YK:n turvaneuvoston keskustelussa näytti siltä, että Venäjä jäi aika lailla yksin juuri tämän sotilaallisen voimankäytön kanssa. Tuskin kukaan maa omassa naapurustossaan haluaisi nähdä tällaista toimintaa.

Erilaisten yhteyksien kautta totta kai ollaan myöskin Kiinaan yhteydessä tässä tilanteessa. Nähdään, että Kiinalla ja Venäjällä on osittain samoja etuja, ja he ovat niitä julkisuuteen kertoneetkin, mutta Kiina on myöskin hyvin riippuvainen lännen markkinoista ja taloudellisesta yhteistyöstä lännen kanssa, ja aika varmasti näyttää, mihin sen mielipiteet tässä sitten sijoittuvat. Erittäin tärkeää olisi, että Kiina myöskin turvaneuvoston pysyvänä jäsenenä asettuisi selkeästi sille kannalle, että tällainen hyökkäystoiminta on tuomittavaa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Essayah.

Arvoisa puhemies! Venäjän toimet Ukrainaa kohtaan ovat täysin tuomittavia. Mutta sen lisäksi, että Venäjä kohdistaa uhkaa Ukrainaan ja sotatoimia Ukrainaan, Venäjä on tällä hetkellä uhka myös koko Euroopan turvallisuudelle.

Puola, Viro, Latvia ja Liettua ovat ilmoittaneet, että he ottavat käyttöönsä Naton niin sanotun 4. artiklan, joka siis tarkoittaa sitä, että he haluavat neuvotteluja siltä pohjalta, että he kokevat, että heidän alueellinen koskemattomuutensa, poliittinen itsenäisyytensä ja turvallisuutensa on uhattuna. Haluaisin kysyä hallitukselta: kun neljä eurooppalaista maata kokee tällaisen turvallisuusuhan, katsotteko, että tällä on myöskin suoranaista vaikutusta esimerkiksi EU:n solidaarisuuslausekkeen kautta siihen, millä tavalla tämä kysymys EU:ssa otetaan esille? Nyt täytyy muistaa, että nämä neljä jäsenmaata ovat eurooppalaisia maita, jotka kokevat, että heidän olemassaolonsa on uhattuna.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Erinomainen kysymys edustaja Essayahilta. Ensin ehkä taustaksi sen verran, että nämä samat maat olivat jo tämän Valko-Venäjän järjestetyn pakolaiskriisin uhreja. Niin kuin muistamme hyvin, valtavat määrät pakolaisia Valko-Venäjältä suunnattiin kohti Puolan rajaa ja myöskin Latvian ja Liettuan rajaa. Siinä tilanteessa apua pyydettiin nimenomaan Euroopan unionilta Frontexin rajavalvontaoperaation kautta ja myöskin siihen, että Euroopan unioni vaikuttaisi muun muassa Turkkiin ja Irakiin, jotta tätä pakolaistrafiikkia ei sieltä käsin järjestettäisi. Ja näin tehtiin. Eurooppa seisoi hyvin yhtenäisenä Puolan tukena — vaikka Puolan kanssa oli monia muita ongelmia, oikeusvaltiokysymyksiä ja muuta, niin sen rajojen loukkaamattomuudessa oltiin aivan ehdottoman tarkkoja ja annettiin kaikki tuki Puolalle.

Uskon, että tämä henki Puolan, Latvian, Liettuan osalta on edelleen voimassa. Haluamme tukea näitä maita myöskin EU:n tasolla. Heillä tietysti ehkä ensisijainen turvallisuusorganisaatio on Nato, jonka jäseniä ovat, mutta teemme totta kai myöskin näiden Euroopan unionin maiden tukemiseksi kaikkemme, mitä Euroopan unioni voi solidaarisuuden puitteissa tehdä.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Said Ahmed.

Arvoisa puhemies! Tänään heräsimme poikkeuksellisen synkkään päivään. Tämä on minulle valitettavan tuttu tunne: olen itse elänyt lapsena sodan keskellä, ja siksi tiedän hyvin, miltä siviileistä Ukrainassa nyt tuntuu. Mutta kuten itsekin olen oppinut, parempi tulevaisuus on mahdollinen. Olen kiitollinen siitä, että saan elää tänä päivänä Suomessa. Tahdon, että myös Ukrainan siviileillä on mahdollisuus turvalliseen tulevaisuuteen. Kysynkin: miten Suomi varautuu auttamaan Ukrainan siviilejä Ukrainassa ja varmistamaan erityisesti lapsille mahdollisuuden turvalliseen tulevaisuuteen? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Hieno kysymys! Hyvä kysymys!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Erinomainen kysymys edustaja Suldaan Said Ahmedilta: mitä voimme vielä tehdä? Jos ajattelee tavallisten ihmisten elämää, tänään ei ehkä menty kouluun taikka lastentarhaan tai työpaikalle — oli vähän toisenlainen aamu monella ihmisellä Ukrainassa. Tämä oli toisenlainen aamu meille, kun näimme nämä uutiset, mutta tietysti vielä koskettavampi niille ihmisille, jotka elävät tämän kriisin keskellä ja näkevät sotatoimia omissa kylissään ja kaupungeissaan.

Tietenkin tässä on hyvin monia tapoja: ensisijaisesti se, että vaikutamme sotatoimien lopettamiseen, toiseksi se, että toimitamme humanitääristä apua mahdollisimman nopeasti, minne sitä tarvitaankaan — siinä varmasti YK ja YK-järjestöt voivat myöskin olla apuna. Otamme vastaan pakolaisia tai tilapäisesti maan ulkopuolella tai toisissa olosuhteissa majoittuvia ihmisiä, autamme heitä siellä.

Uskon, että humanitäärinen apu on kaikkein tärkein, mutta usein se psykologinen asia, että joku välittää siitä, mitä minulle tapahtuu, on myöskin hyvin tärkeä tällaisessa yhteydessä. On erittäin tärkeää, että lähetämme tämän viestin Suomesta: me välitämme Ukrainasta. [Eduskunnasta: Hieno vastaus!]

Puhemies Matti Vanhanen

Minulla ovat muistiinpanot hieman hatarat. Oliko edustaja Pitkolla jatkokysymys siihen alkuperäiseen kysymykseen? — Ei. — Edustaja Huru.

Arvoisa herra puhemies! Käynnissä oleva Venäjän Ukrainaan kohdistama oikeudeton hyökkäys tulee nostamaan polttoaineiden ja energian hintoja entisestään. Maailmanmarkkinahintojen lisäksi myös hallituksen toimet ovat nostaneet hintoja veronkorotusten sekä muun muassa turpeenkäytön hallitsemattoman alasajon myötä. Sen lisäksi, että turvealan alasajon seurauksena työpaikat ja rahavirrat ovat siirtyneet tuontihakkeen myötä ulkomaille, on energiantuotantomme riippuvuus Venäjästä lisääntynyt ja huoltovarmuutemme heikentynyt. Turvealan alasajon seuraukset vaikuttavat pahimmillaan myös ruoantuotantomme omavaraisuuteen. Mahdollista kriisiä ajatellen energian- ja ruoantuotannon omavaraisuuden sekä huoltovarmuuden heikentäminen ei ole suotavaa.

Arvoisa puhemies! Kysyisinkin ympäristöministeriltä: onko hallitus valmis tinkimään kunnianhimoisesta ilmastotavoitteestaan ja lisäämään turpeen käyttöä energiaomavaraisuuden nostamiseksi sekä huoltovarmuuden ja kotimaisen ruoantuotannon turvaamiseksi edes mahdollisen kriisin uhatessa?

Puhemies Matti Vanhanen

— Ministeri Emma Kari.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia edustajia niistä pidetyistä puheenvuoroista tänään. Tavallisesti tässä salissa puheenvuorot sisältävät paljon naljailua, nokittelua, piikittelyä, mutta tänään tämä sali on ollut hyvinkin yhtenäinen, koska sitten pahan paikan edessä Suomi on yhtenäinen.

Haluaisin muistuttaa arvon edustajia siitä puheenvuorosta, jonka tasavallan presidentti piti tässä salissa, kun valtiopäivät avattiin. Presidentti kävi meille läpi niitä vaikeita tilanteita ja niitä kriisejä, joiden keskelle me olemme tässä tilanteessa, tämän vuoden alussa, joutuneet. Ja se huoli, jonka presidentti meille esitti, oli se, että ilmastokriisin ja ympäristökriisin jääminen muiden asioiden jalkoihin olisi se, mitä tässä tilanteessa tapahtuisi. [Petri Huru: Eli ette ole valmiit! — Hannu Hoskosen välihuuto] Me emme voi sulkea silmiämme yksiltä kriiseiltä samaan aikaan, kun hoidamme toisia.