Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta (Tytti Tuppurainen sd) | Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisesta (Merja Kyllönen vas) | Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys EU:n yhteisestä velasta (Katri Kulmuni kesk) | Suullinen kysymys kaivosten aiheuttamista vesistöpäästöistä (Krista Mikkonen vihr) | Suullinen kysymys liikennehankkeista (Aleksi Jäntti kok) | Suullinen kysymys turvetuotannosta (Jari Koskela ps) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te johdatte Suomea ja olette vastuussa päätöksistä eduskunnalle ja suomalaisille, ja on aivan olennaisen tärkeää, että voimme luottaa, että kerrotte asiat oikein ja tarkasti. Näin ei ole tapahtunut sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta.

Helmikuussa 22. päivä totesitte täällä eduskunnassa, että uusi hyvinvointialueiden malli lisää kustannuksia. Tämä asia ei ole näin. [Oikealta: Kylläpä on!] Torstaina huhtikuussa 4. päivä totesitte eduskunnassa, ettei sosiaali- ja terveyspalveluista leikata. Tämä ei ole totta. Te leikkaatte hyvinvointialueiden rahoitusta, leikkaatte sote-järjestöiltä ja sosiaalihuollosta. Ja viime torstaina täällä kyselytunnilla te sanoitte, että hoitojonot ovat pidentyneet. Kuitenkin THL totesi, että hoitojonot ovat lyhentyneet.

Arvoisa pääministeri, nyt teillä on tilaisuutenne: pitäydyttekö te edelleen näissä lausunnoissanne, vai haluatteko te korjata sanomisianne eduskunnan edessä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aloitetaan siitä, että te puhutte siinä mielessä väärin, että minä jo viime viikon kyselytunnilla totesin, että hoitojonojen osalta minulla oli epätarkkuutta vastauksessani. Toivon, että tekin pidättäydytte siinä, mitä täällä viime viikolla puhuttiin.

Toinen kysymyksenne oli se, että lisätäänkö rahaa vai eikö lisätä rahaa. Edelleenkin totean, että ensi vuonna hallitus ohjaa soteen kaksi miljardia enemmän rahaa kuin tänä vuonna. Se on valtava summa. Ja siinä mielessä, jos katsoo isoa kuvaa, hallitusohjelman mukaisesti vielä miljardi joka vuosi lisää rahaa, niin kyllä me lisäämme soteen rahaa. Valitettavasti menot kasvavat niin paljon.

Ja siitä tullaan siihen kolmanteen, että mikä on tämän mallin merkitys menojen kasvulle: kyllä suuria menokasvun aiheuttajia ovat palkkaratkaisu, harmonisaatio osittain liittyy tähän tehtyyn ratkaisuun, toinen on inflaatio, se on aivan selvä, mutta kyllä kolmas — tai haluan sanoa sen, että ei tässä mallissa ole sellaisia insentiivejä, mitkä lisäisivät tuottavuutta tai olisivat tuoneet nopeammalla tahdilla niitä työvälineitä, [Puhemies koputtaa] millä tämä menojen kasvu saadaan kuriin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys oli siitä, että olette, pääministeri, antanut väärää tietoa, ei pelkillä epätarkkuuksilla. En kuullut, että myöntäisitte väärän tiedon antamisen, ja tämä antaa kyllä kovin erikoisen kuvan teidän johtajuudestanne. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei nyt saivarrella!] Te sanotte edelleen, että sote-malli lisää kustannuksia, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi valtiovarainvaliokunnan asiantuntijalausunnoissa valtiovarainministeriö itse on todennut, että kustannusten kasvu johtuu palkkaratkaisusta ja inflaatiosta, ei itse sote-ratkaisusta. [Ben Zyskowicz: Entäs palkkaharmonisaatio?] Te edelleen väitätte, että hallitus ei leikkaa sosiaali‑ ja terveyspalveluista, [Timo Heinonen: Ei leikkaa vaan lisää rahaa!] mutta totuus on tämä: te leikkaatte hyvinvointialueiden rahoitusta, te leikkaatte sote-järjestöiltä ja sosiaalihuollosta — [Oikealta: Kustannusten kasvu!] niistä ihmisten kaikista tärkeimmistä palveluista. Ja kyllä te edelleen väitätte, että hoitojonot ovat pidentyneet, vaikka ne Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan ovat lyhentyneet. Siksi, arvoisa pääministeri, kysyn nyt uudestaan: aiotteko te edelleen jatkaa tämän virheellisen tiedon antamista eduskunnalle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt on niin — minä olen toistanut nämä asiat täällä viimeisen vajaan vuoden aikana aika monta kertaa — että hallitus lisää koko ajan rahaa soteen, [Timo Heinonen: Oikein!] koska meidän väestö ikääntyy ja kulut kasvavat, hoidon tarve kasvaa, ja sehän se koko tämä ongelma on. Siksi sote-uudistusta on lähdetty tekemään, että saataisiin rahat riittämään ihmisten välttämättömään hoitoon, vanhuspalveluihin, neuvoloihin, terveyskeskukseen — tämä on se työ, ja tätä me haemme. [Timo Harakan välihuuto]

Samaan aikaan meillä on pulaa henkilökunnasta. Itse asiassa viime viikolla näistä hoitojonoista ja tästä hoitotakuusta puhuttiin, ja sehän kävi niin, että kun hoitotakuu tehtiin teidän aikananne, se tehtiin tilanteessa, jossa ei ollut riittävästi hoitajia. [Arja Juvonen: Kyllä, juuri näin!] Se on johtanut siihen, että Suomessa joudutaan tämän lain mukaisen hoitotakuun toteuttamiseksi käyttämään vuokralääkäreitä, mikä on nostanut valtavalla summalla kustannuksia hyvinvointialueilla. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, mihin se teidän mallinne on johtanut.

Mutta tämä malli edelleen lisää rahaa — [Puhemies koputtaa] se on fakta. [Juho Eerola: Ja hoitojonot lyhenee! — Sari Sarkomaa: Eikö tämä fakta ole SDP:n ryhmän tiedossa?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tunnen paljon korkeasti koulutettuja hyvätuloisia ihmisiä — taidan olla itsekin sellainen. Hallitus on kohdellut heitä aika helläkätisesti, sanoisin, että jopa avokätisesti. Mutta nämä ihmiset ovat usein valistuneita ja vastuuntuntoisia, [Juho Eerola: Taidatte olla sellainen itsekin!] ja he ovat erittäin huolissaan siitä, että kaikkein pienituloisimpien, jopa köyhien lapsiperheiden asema on Suomessa tällä hetkellä muuttumassa erittäin tukalaksi, jopa kauheaksi.

Viimeinen kuulemani tieto on se, että lastensairaalassa asiakasmaksuista kymmenen prosenttia menee luottotappioksi, koska perintäkään ei tuota sitä rahaa sairaalalle. Se kertoo äärimmäisestä hädästä.

Toinen esimerkki: Asumistuen muutoksen vaikutus näkyy jo nyt sillä tavalla, että ter-veydenhuollolta pyydetään lausuntoja, että mielenterveysongelmista kärsivän lapsen ei pitäisi perheineen joutua muuttamaan tutusta ympäristöstä pois.

Eivätkö nämä ole rajuja muutoksia? Eivätkö ne pane teitä ajattelemaan, että tällä tavalla me kohtelemme kaikkein heikoimpia meidän yhteiskunnassamme?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomen istuvan hallituksen linja on se, että me haluamme saada Suomen julkisen talouden kuntoon ja turvattua meidän väestön välttämättömät peruspalvelut, [Suna Kymäläinen: Sehän vastaa eri kysymykseen!] turvata meidän lapsiperheiden huomisen ja tulevaisuuden ja huolehtia siitä, että meidän lapsille ei sysätä velkataakkaa, joka nyt kasvaa lähes hallitsemattomasti tämän meidän velkaantumisen ja valtionlainojen korkojen nousun ja myöskin osittain tämän sote-kustannusten nousun seurauksena. Siitä syystä hallitus tekee erittäin vaikeita ratkaisuja, joista osa koskee sosiaaliturvaa, osa koskee muita palveluja meidän yhteiskunnassa. Mutta nämä toimet tehdään siksi, että meidän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus olisi kestävällä pohjalla. Ja meidän hyvinvointiyhteiskunnassa on jatkossakin turvaverkot muun muassa lapsiperheille, kaikille suomalaisille. Viime kädessä sosiaaliturva aina ottaa vastaan, ja siellä on olemassa turvaverkot erilaisiin epävarmuustilanteisiin.

Toivon, että salissa ymmärretään se tilanne, missä elämme. Ratkaisemme vaikeata sote-mallia, henkilöstöpulaa ja julkisen talouden velkaantumista yhtäaikaisesti, [Puhemies koputtaa] samaan aikaan kun meidän on välttämätöntä vahvistaa myös Suomen turvallisuutta ja sen resursseja. [Suna Kymäläinen: 17 000 lapsiköyhää lisää!]

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen turvaverkoissa on kyllä norsun mentävä reikä. Päivä päivältä on selvempää, että hallitus on tehnyt päätöksen myöskin hoitotakuun heikentämisestä virheellisillä perusteilla. Sunnuntaina te, pääministeri Orpo, väititte radiossa, että erittäin monet asiantuntijat tukisivat hoitotakuun pidentämistä, ja väititte myös, että — suora lainaus — ”hyvinvointialueiden suunnalta tuli paljon viestiä siitä, että tämä on järkevä toimenpide”. Kertokaa meille, arvoisa pääministeri, mitkä hyvinvointialueet tätä tukevat ja ketkä asiantuntijat tätä kannattavat. Meidän käsityksemme on, että kaikki hyvinvointialueet, jotka ovat asiasta lausuneet, ovat vastustaneet hoitotakuun pidentämistä.

Lisäksi Suomi olisi saamassa EU:n elvytyspaketista rahaa hoitotakuun turvaamiseen ja ihmisten hoitoonpääsyn varmistamiseen 178 miljoonaa euroa. Näin ollen, kun hoitotakuuta pidennetään, voimme päätyä tilanteeseen, jossa komissio katsoo, ettei Suomi täytä kriteerejä, ja jättää rahan maksamatta. 130 miljoonan tavoitellusta säästöstä tuleekin vähintään 178 miljoonan euron lisälasku, [Puhemies: Ja kysymys!] ja siihen päälle vielä muut kulut ihmisten hoidon venyessä. [Puhemies koputtaa] Oletteko te, pääministeri, tietoinen tällaisesta taloudellisesta riskistä? [Puhemies koputtaa] Ja ennen kaikkea, oletteko te valmiita perumaan tämän täysin järjettömän päätöksen, joka kokonaisuutena [Puhemies: Kiitoksia, nyt minuutti on käytetty!] näyttää perustuvan täysin väärälle tietopohjalle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Otetaan nyt ensin se, että hoitotakuu tehtiin tilanteessa, jossa ei ole riittävästi hoitajia, ja nyt arvion mukaan se on lisännyt kahdella- ja puolellasadalla miljoonalla vuokralääkäreiden, vuokrahenkilöstön, käyttöä — kahdella- ja puolellasadalla miljoonalla — koska ei ole ollut riittävästi henkilökuntaa. Tämä oli tiedossa, muistan tämän keskustelun oikein hyvin täällä salissa. [Vasemmalta: Ei me puhuta nyt hoitajamitoituksesta! — Nyt puhutaan hoitojonoista!] Ja kun viittaan niihin yhteydenottoihin ja asiantuntijakeskusteluihin, joita on käyty tämän teeman ympärillä, niin olen käynyt lukemattomia keskusteluja alan henkilöstön kanssa, ammattilaisten kanssa, ja se viesti sieltä on ollut — ei ehkä virallisissa lausunnoissa mutta todella monissa keskusteluissa — [Välihuutoja vasemmalta] että tämä hallituksen päätös on oikea, hallituksen päätös on oikea. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Nyt on järkyttävää!] Ja viime kädessä hallitus tekee poliittisia päätöksiä. Me joudumme tekemään valintoja, joissa me joudumme pistämään vaakakuppeihin sen, mihin rahat käytetään, jotta me parhaalla tavalla pystymme turvaamaan ihmisten palvelut. Ja nyt se malli, jota käytämme, on hoidon tarpeen arviointi. Eli mahdollisimman joustavasti katsotaan, millaista hoitoa kukin tarvitsee, ei lakisääteisesti jonkun päivän aikana juuri jokaiselle [Puhemies koputtaa] vaan niin, että ne taudit, jotka ovat kipeimmin hoidon tarpeessa, [Puhemies koputtaa] varmistetaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, laskin tässä omalla matematiikallani tämmöisen testilaskun näistä teidän ei-leikkauksistanne. Suomessa on noin 50 000 ikääntynyttä hoitoa tarvitsevaa ihmistä ympärivuorokautisessa hoidossa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Tarkka luku!] ja hoidon kustannus on noin 6 000 euroa kuukaudessa. Sadan vanhuksen hoidon kustannus on siis noin 7 miljoonaa vuodessa. Koska hoitajien palkat, ruoka, lääkkeet, vaipat ja kiinteistökulut nousevat, ovat kulut ensi vuonna noin 7,5 miljoonaa euroa. Te annatte siihen pienen kasvun, eli 7,2 miljoonaa euroa, ja sanotte, että annatte lisää, mutta todelliset kulut ovat siis 7,5 miljoonaa euroa. Tosiasiassa jää vajaus 300 000 euroa. Tämä on tässä laskelmassa, mikä on vedetty tämmöisellä Ville-matikalla, [Naurua — Juho Eerola: Sori siitä!] noin viiden vanhuksen hoitokulujen verran. Eli minä en ymmärrä siis, että kun te sanotte, että te lisäätte, niin tämmöisellä helpolla laskulla voi sanoa, että eihän tämä ole mikään lisäys. [Puhemies koputtaa] Siellähän jää vaje, 300 000 euroa. [Kokoomuksen ryhmästä: SDP:n matematiikkaa!] — Se on just sitä. [Kokoomuksen ryhmästä: Älkää vaan kouluissa tähän Villen matematiikkaan siirtykö! — Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten tässä kuultiin, hyvinvointialueet saavat ensi vuonna noin kaksi miljardia euroa lisää, mutta samaan aikaan meidän pitää huolehtia myöskin siitä, että tämä rahoitusmalli kestää myöskin tuleville sukupolville, ja sen tähden näitä kustannuksia on myöskin hillittävä, myöskin sitä varten, että henkilöstö riittää. Meillä on vakava osaajapula tässä hyvinvointialueitten toiminnassa.

Samaan aikaan on hyvä huomata se, että tässä me haluamme tällä normien kevennyksellä luoda tilaa sinne hyvinvointialueille onnistua siinä tehtävässään. Me kevennetään sitä varten normeja, että me saadaan sitä kautta kustannuksia hillittyä. [Annika Saarikko: Kevennätte normeja, mutta myös leikkaatte! — Välihuutoja oikealta — Annika Saarikko: Ei tarvitse hoitajiin rahaa!] Tätä rahoitusta suhteessa näihin tehtäviin ei siis leikata, vaan tehtäviä ja velvoitteita vähennetään, ja sitä kautta tämä vähentää myöskin näitten menojen kasvua. Mutta siitä huolimatta on hyvä nähdä, että vuositasolla laitetaan miljardiluokassa lisää rahaa sinne hyvinvointialueille. Tällä luodaan lisää mahdollisuuksia tehdä, ja tätä rahoitusta annetaan siis ihan tämän lakisääteisen mallin mukaisesti [Annika Saarikko: Tarpeeseen nähden liian vähän!]

Nyt on hyvä nähdä myöskin se, että kun puhutaan hoitotakuusta, niin paitsi tähän hoitoon pääsyn hetkeen meidän pitää kiinnittää huomiota hoidon jatkuvuuteen ja siihen, että esimerkiksi digiklinikoita on kehitetty, [Puhemies koputtaa] joissa nopeutetaan hoidon ja avun saantia ihan merkittävällä tavalla. Eli tässä tehdään [Puhemies koputtaa] hyvin monipuolista työtä. [Aki Lindén: Ne eivät ole millään lailla vastakkaisia asioita! — Jussi Saramo: Hallitus ei ole kuullut inflaatiosta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Palaan tuohon alkuperäiseen kysymykseen. Arvoisa pääministeri Orpo, te totesitte viikko sitten kyselytunnilla sanatarkasti seuraavaa: ”Te teitte lain hoitotakuusta, mutta se ei toiminut, koska te teitte siihen ympärille sote-ratkaisun, joka on räjäyttänyt kustannukset.” [Kimmo Kiljunen: Kyllä, näin te olette sanonut! — Välihuutoja vasemmalta]

Valtiovarainvaliokunta selvitti omana asiana, mistä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten nousu vuodesta 2022 vuoteen 2023 johtui. Asiantuntijat nostivat esille erityisesti kolme syytä: poikkeuksellinen inflaatio, poikkeuksellinen alan palkkaratkaisu ja ennakoitua suurempi vuokrahenkilöstön kustannusten nousu. [Ben Zyskowicz: Mistäs ne johtuvat? — Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Yksikään asiantuntija — yksikään asiantuntija — ei nostanut erityisenä kustannusten nousun syynä sote-ratkaisua tai valittua mallia, [Keskustan ryhmästä: Tämä on uutinen!] jonka te viikko sitten väititte räjäyttäneen kustannukset — eivät edes [Puhemies koputtaa] virkavastuulla toimineet valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön... [Puhemies: Ja kysymys!]

Arvoisa puhemies! Kysyn nyt teiltä, pääministeri Orpo: kun nyt on totuus tullut julki, niin voitteko te tässä eduskunnan edessä ihan reilusti oikaista sanomanne ja todeta, [Puhemies koputtaa] että sote-uudistus ei räjäyttänyt kustannuksia? [Antti Kurvinen: Nyt on aika myöntää virheenne, käsi pystyyn virheen merkiksi! Nyt kannattaa katua!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Muistutan kaikkia edustajia minuutin aikarajoituksesta. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos palautan mieleen sen, että kun Sipilän hallituksessa, keskustajohtoisessa hallituksessa, tehtiin sote-ratkaisua, tavoitteena oli kolmen miljardin kustannustenhillintä. Te päädyitte sellaiseen malliin viime kaudella, jossa teidän omien laskelmien mukaan tulee kolme miljardin kustannusten nousu vähintään, ja nyt jo on osoittautunut, että se on paljon suurempi.

Asiantuntijat katsovat, mistä tämän ratkaisun sisällä ne kustannukset nousevat, mutta tosiasia on se, että tämä malli ei pidä sisällään riittävällä tavalla niitä elementtejä, jotka estäisivät kustannusten nousua. [Annika Saarikko: Eli haluaisitte leikata enemmän!] Siellä ei ole riittävästi niitä elementtejä. Siellä rahoitusmallissa on leikkureita, mutta kun on alijäämien kattamisvelvollisuus, jonka te edustaja Lohi tunnette oikein hyvin, niin se tekee tavallaan tyhjäksi tämän leikkurin vaikutuksen, mikä siellä on.

Eli edelleen olen sitä mieltä, että viime hallitus teki vääränlaisen sote-ratkaisun. Tämä ei anna työvälineitä riittävällä tavalla tuottavuuden parantamiseen, kustannusten nousun hillitsemiseen. En siitä tingi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sotkun teitte! — Timo Heinonen: Se oli hyvä malli silloin, kun rahaa oli! — Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Saramo, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On ero siinä, että perussuomalaiset puhuivat ennen vaaleja Suomen kansalle yhtä ja vaalien jälkeen tekevät päinvastaista, mutta on erittäin huolestuttavaa, että, pääministeri Orpo, te pääministerin ominaisuudessa olette useamman kerran puhunut eduskunnalle asioita, jotka eivät ole totta. On tosiasia, että te olette antanut monesta asiasta, kuten tässä on käynyt ilmi, väärää tietoa. Sen jälkeen olemme saaneet kuulla selittelyä, venkoilua, kuinka on ehkä joitain epätarkkuuksia, ehkä jossain ovat jonot lyhentyneet, vaikka tässä on tuotu selvää faktaa.

On tietysti huolestuttavaa, jos pääministeri puhuu muunneltua totuutta Suomen kansalle ja eduskunnalle, mutta on kyllä erittäin huolestuttavaa, jos tämä hallitus aika monessa muussakin asiassa tekee päätöksiä, jotka ovat taloudellisesti kalliita ja haitallisia koko meidän yhteiskunnalle, koska ne perustuvat väärään tietoon. Joten kysynkin nyt, pääministeri Orpo: kun te nyt ainakin vihdoin viimein tiedätte, miten asiat ovat, niin perutteko te nämä haitalliset päätökset koskien sote-palveluita nyt kun te tiedätte, että jonot ovat esimerkiksi [Puhemies koputtaa] lyhentyneet?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se, mikä teitä siellä vasemmalla ja meitä täällä hallituksessa erottaa on se, että meillä on kokonaisvastuu. Te ette ole kuulleetkaan kokonaisvastuusta. [Välihuutoja vasemmalta] Tämä maa velkaantuu hallitsemattomalla tavalla. Meillä on valtavat ongelmat saada ihmisille hoitoa. Suomessa on pitkät hoitojonot edelleen, ja alueellisesti niissä on suuria eroja. [Suna Kymäläinen: Ja te pidennätte niitä kolmeen kuukauteen!] Me yritämme saada tämän maan kulut kuriin julkisella puolella. Joudumme tekemään ikäviä leikkauksia, ikäviä valintoja. [Suna Kymäläinen: Tulee lisää kustannuksia!] Se on hallituksen vastuu, koska meillä on kokonaisvastuu. Samaan aikaan me tehdään lukemattomia uudistuksia, että me saadaan Suomeen työtä, investointeja, talouden kasvua. [Timo Harakka: Nähtäväksi jää!] Se on ainut tapa. Me joudumme tekemään näitä samaan aikaan, painamaan jarrua ja kaasua, jotta Suomi tästä selviää. Kovin on helppo siellä arvostella jokaista yksittäistä säästöpäätöstä ilman minkään valtakunnan käsitystä siitä, miten te nämä asiat ratkaisisitte. [Välihuutoja — Oikealta: Itse asiassa se nähtiin viime kaudella! — Tämä on loppuun käsitelty! — Vasemmalta: Niinhän te toivoisitte!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Toimivat ja laadukkaat sosiaali‑ ja terveyspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei siltä kyllä näytä!] ja tässä salissa taatusti joka ainoa päättäjä haluaa tehdä kaikkensa, jotta suomalaiset saisivat nopeasti laadukasta hoitoa kaikissa elämäntilanteissa, mutta tosiasia on, että me teemme reaalimaailman rajoitteissa päätöksiä. Me emme voi taikoa rahoitusta taikaseinästä emmekä yhtään uutta osaajaa, sairaanhoitajia ja lääkäreitä, tähän maahan, [Jussi Saramon välihuuto] vaan me joudumme tekemään päätöksiä, joissa priorisoidaan niitä rajallisia voimavaroja, joita meillä on. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä ministerit tarvitsee veroalensa!] Täällä lahjakkaasti vasemmisto unohtaa. Jos se kahden miljardin sote-kustannusten nousu vuosittain on liian vähän, haluaisitteko te kolme, neljä, viisi, ja mistä tuo summa otettaisiin? Otetaanko koulutuksesta vai otetaanko lisää velkaa? [Aki Lindén: Saako vastata?]

Kysyn valtiovarainministeriltä: mikäli me emme saa sosiaali‑ ja terveyspalvelujen kustannuskehitystä haltuun, niin mihin se pitkällä aikavälillä johtaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan osalta? [Suna Kymäläinen: Oppositio vastaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kysyjä on aivan oikeassa, eikä meidän tarvitse itse asiassa mennä edes pitkälle aikavälille, vaan meillä on merkittäviä riskejä jo lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, mikäli me emme saa tätä julkisen talouden velkaantumista kuriin. Tämä hallitus on tehnyt yhdeksän miljardin euron sopeutuspäätökset. [Aki Lindén: Paperilla!] Ne kohdistuvat hyvin laajalle, eri sektoreille. [Timo Harakka: Paitsi rikkaisiin! — Suna Kymäläinen: Paitsi teihin!] Niitä kohdistetaan — erilaisia norminpurkuja, tehtävien, mitoitusten ja velvoitteiden tarkastelua — myös sosiaali‑ ja terveyspalveluihin. Mikäli me emme tätä tekisi: Sosiaalidemokraatit kertoivat osaavansa matematiikkaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eikä osaa!] Mikäli näin on, ei ole ainoastaan kyse siitä, kuten edustaja Saarikko sanoi, että meillä on tarpeeseen nähden liian vähän rahaa laittaa soteen — meillä on tarpeeseen nähden aivan liian vähän tuloja. [Suna Kymäläinen: Pitäisikö perua ne verohelpotukset sitten ensimmäiseksi? — Annika Saarikko: Rakentakaa talouskasvua!] Tässä maassa eletään kroonisesti yli meidän mahdollisuuksiemme. Tämä on se kokonaisuus ja hallituksen linja, joka haluaa korjata julkisen talouden tilaa, ja me teemme tämän juuri siksi, että tulevaisuudessakin meillä olisi sosiaali‑ ja terveydenhuollon palvelut, [Puhemies koputtaa] meillä olisi turvallisuus, meillä olisi koulutus ja niin edelleen. [Suna Kymäläinen: Perutteko kaljaveron?] Tämä on se lähtökohta. [Puhemies koputtaa] Hallituksella on kokonaisvastuu — teillä on viikosta toiseen jatkuvia yksinkertaisia kritiikin aiheita. [Eduskunnasta: Perukaa veronalennukset! — Suna Kymäläinen: Perutteko kaljaveron?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On totta, että hallituksella on kokonaisvastuu, mutta teillä on myös vastuu vastata meidän kysymyksiimme ja huolenaiheisiimme rehellisesti ja avoimesti. [Sanna Antikainen: Muistele viime kautta!] Kun me täällä viime viikolla kysyimme hoitotakuun murentamisesta, niin vastasitte, että hoitotakuu ei ole toiminut, ja tämä ei pidä paikkaansa, kuten täällä on tuotu ilmi. Toivoisimme, että ihan rehellisesti myöntäisitte, että hoitotakuu on ollut onnistunut ja sillä lääkärille pääsyä on nopeutettu. [Juha Mäenpää: Paljonko nousi kustannukset?] Toinen kysymys on: minkä takia te haluatte edelleen murentaa tämän ja pidentää hoitotakuuta kolmeen kuukauteen, jos se on ollut toimiva? Tähän toivoisin myös suoran vastauksen. Lisäksi, pääministeri, vielä tästä hoitotakuusta: mainitsitte edellisessä puheessanne, että hoitotakuun vuoksi vuokralääkäreihin on mennyt 250 miljoonaa. Mihinkä tämä perustuu? Itse yritin nopeasti selvittää tätä, ja tämä koskee koko sote-ostopalvelujen ja vuokrahenkilöstön kustannuksia erityisesti sairaaloissa ja muissa, ei millään tavalla hoitotakuuta. [Puhemies koputtaa] Saisinko tähän täsmennyksen? [Juho Eerola: Edustaja Lohi hetki sitten kertoi!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Niin siis ostopalveluiden kustannukset ovat kasvaneet 250 miljoonaa, ja niissä osamerkityksensä on näillä vuokralääkäreillä ja niiden käytöllä [Aki Lindén: No niin, nyt muutitte jo vastausta. — Hälinää — Puhemies koputtaa] Tosiasia on se, että henkilöstöä ei ole ollut tarpeeksi, ja on tehty laki, jota ei näin ollen voi toteuttaa. Tänään viimeksi on käyty keskustelua yhteiskunnassa siitä, että tällä on ollut myös kielteisiä vaikutuksia. [Timo Harakka: Kenen kannalta?] Mutta mitä tulee näihin jonoihin, niin kuten totesin viime viikolla ja kuten totesin tällä viikolla, niin kyllä, siinä lausunnossani oli epätarkkuutta, mutta te ette pääse siitä tosiasiasta, että meidän ratkottavana on edelleen se, että ne jonot lyhenisivät myös jatkossa, [Kimmo Kiljunen: Se on totta! — Vasemmalta: Mitä te teette? — Hälinää — Puhemies koputtaa] niillä rahoilla, niillä resursseilla, sillä henkilöstöllä, mikä meillä on käytössä. Ja voin vakuuttaa — en nyt niinkään teille, kun te ette usko mitään, mutta suomalaisille [Antti Kurvinen: Ylimielistä!] — että hallitus tekee joka päivä kaikkensa, ja meidän osaavat virkamiehet ja ne ammattilaiset siellä hyvinvointialueilla, sosiaali- ja terveyspalveluissa, vanhuspalveluissa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa, sen eteen, [Puhemies koputtaa] että suomalaiset saavat hoitoa jatkossakin. [Puhemies koputtaa] Meidän tehtävämme on luoda puitteita ja antaa resurssit.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, nämä seikat — inflaatio, hintojen nousu tai suomalaisen yhteiskunnan laajasti tukema ratkaisu sote-alan palkkaratkaisusta, joka oli poikkeuksellisen korkea mutta ansaittu — eivät liity tähän sote-uudistukseen, joka astui voimaan. [Kimmo Kiljunen: Täsmälleen!] Aivan kuten te itse vertasitte siihen, mitä olisi aikanaan tapahtunut Sipilän hallituksessa, jossa yhdessä istuimme, se malli ei mennyt aikanaan läpi perustuslakivaliokunnasta joh-tuen valinnanvapaudesta. [Krista Kiuru: Kyllä, rahoitusta oli liian vähän muun muassa! — Sari Sarkomaa: Ei pidä paikkaansa! — Mika Lintilä: Pitää paikkansa!] Ja totean, että edes se sote-malli ei olisi näitä ongelmia hintojen noususta tai palkkojen korotuksista kyennyt ratkomaan.

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, valtiovarainministeriön virkakunta on virkavastuullaan kertonut valtiovarainvaliokunnalle, että sote-uudistus ja hyvinvointialueet eivät ole syy siihen, miksi kustannukset Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat nousseet. He ovat todenneet näin. Te toteatte täällä toisin, totesitte viime viikolla ja näytätte pitävän kannastanne tiukasti kiinni. [Puhemies koputtaa] Kumpaa pitäisi uskoa? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mitäs jos uskoisitte molempia, koska voi olla, että se ei ole syy siihen, mutta ei se ole myöskään keino ja väline, jolla ne kustannusten nousut saataisiin hillittyä. [Antti Kurvinen: Eikö voi myöntää? Pientä nöyryyttä! — Anne Kalmari: Eikö voi myöntää virhettä? — Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten THL:n pääjohtaja Salminen kritisoi edellisen hallituksen vanhushoidon hoitajamitoituksen kiristämistä. Salmisen mukaan tiukka hoitajamitoitus pakotti hyvinvointialueet hankkimaan kalliita ostopalveluja, ja se on ollut todella kallista. Jos mitoitukset olisivat vähän sallivampia ja alueilla voidaan käyttää omaa harkintaa, painetta tähän suuntaan olisi ollut vähemmän ja rahaa olisi kulunut vähemmän. Ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoitus oli 0,65 työntekijää vanhusta kohti. Nyt kehysriihessä tehdyllä päätöksellä hallitus laskee mitoituksen 0,6 työntekijään. [Aki Lindén: Ja ottaa rahat pois!] Hoitajamitoituksen laskulla hallitus tavoittelee tuntuvia säästöjä sosiaali‑ ja terveydenhuollon menoihin, joiden suitsiminen — huom. suitsiminen, ei leikkaaminen — [Naurua vasemmalta] on keskeistä valtiontalouden tasapainottamisessa. — Te ette näköjään osaa suomea, vaikka se on teidän oma äidinkielenne.

Eikö tämä päätös osaltaan hillitse [Puhemies koputtaa] hyvinvointialueiden kustannusten kasvua [Puhemies koputtaa] — kustannusten kasvua? [Timo Harakka: Ja EU-rahat menetettiin! — Juha Mäenpää: Mitkä EU-rahat?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Linkitän tämän kysymyksen tuohon edelliseen kysymykseen, kun puhutaan tästä kokonaisuudesta. On totta, että hyvinvointialueiden menojen kasvuun vaikuttaa palkkaratkaisu, siihen vaikuttaa inflaatio, siihen vaikuttaa vaikkapa vuokratyön käyttö mutta yhtä lailla myöskin se, kun on tehty tällainen massiivinen hallinnon uudistus. Esimerkiksi tähän alkuvaiheeseen liittyy palkkaharmonisaatio, joka on tuonut kustannuksia. Siellä on paljon tällaisia muutosvaiheen kustannuksia, ja vaikkapa tietojärjestelmistä ja muista tulee tämmöisiä isoja menoeriä tähän alkuvaiheeseen. Kun viime kaudella käsiteltiin näitä kustannuksia, niistä todettiin, että tällä vuosikymmenellä tämä malli ei riitä niitä ratkaisemaan, tämä ei tuo siihen rahojen riittävyyteen vielä ratkaisuja. Eli tästä lähtee oikeastaan tämä kokonaisuus.

Ja kun tähän yhdistää myöskin tämän edellisen hallituksen normeja lisäävät ja hyvinvointialueitten liikkumavaraa vähentävät ratkaisut, niin siihen liittyy juuri tämä kysymys, mitä edustaja Östman tässä kysyi. Silloin kun kavennetaan sitä ja sidotaan kädet, niin siellä hyvinvointialueilla ei enää ole ratkaisuja. Totta kai, hyvää hoitoa me kaikki tavoittelemme, hyviä palveluita, oikea-aikaista hoitoonpääsyä, mutta annetaan sinne hyvinvointialueille tilaa hakea niitä parhaita ratkaisuja, [Puhemies koputtaa] myöskin uusia toimintamalleja päästä siihen tavoitteeseen. [Aki Lindén: Mutta otetaan rahat pois! — Suna Kymäläinen: Eikä päästetä siihen alkuun!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus tekee tosiasiallisesti leikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluihin. Teidän tuoreen julkisen talouden suunnitelmanne mukaan hallitusohjelmassa ja muilla päätöksillä hyvinvointialueiden rahoitus vähenee nettomääräisesti 685 miljoonaa euroa. [Suna Kymäläinen: Paitsi KD suitsii!] Jos tämä ei ole leikkaus, niin mikä se sitten on? [Vasemmalta: Suitsiminen!]

Nämä leikkaukset murentavat Suomen sote-palveluiden pohjaa ja vaarantavat kansalaisten lakisääteisiä palveluita. Esimerkiksi leikkaukset kohdistuvat vammaisiin, ikäihmisiin ja muihin paljon palveluita tarvitseviin ihmisiin.

Esimerkiksi perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen 14 päivästä kolmeen kuukauteen on surullinen esimerkki aika huonosta lainsäädännöstä, jolla ei päästä edes omiin tavoitteisiin. Olenkin erittäin huolissani siitä, mitä palveluitten laatu ja taso tulevat tulevaisuudessa olemaan.

Tästä hoitotakuusta olisinkin kysynyt teiltä, pääministeri: mihin asiantuntijalausuntoon tai kantaan tämä hoitotakuun murentaminen perustuu, koska minulla ei ole tiedossa ketään, joka sitä kannattaisi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Keskustelimme tästä hoitotakuusta viime kyselytunnilla todella pitkään, ja mitään uutta kerrottavaa minulla ei ole. [Vasemmalta: Olipa yllätys!] Toistan vaan sen, että 14 vuorokauden hoitotakuu tuli voimaan 1.9. viime vuonna, eli se ei ole ollut voimassa vielä kovin pitkään. [Krista Kiuru: Joo, ja sen takia se ei voi aiheuttaa kaikkia ostopalvelukustannuksia!]

Muistutan myös, että meillä rahoitetaan hoitoonpääsyä edelleenkin elvytyspaketista ja kestävän kasvun ohjelmasta. Tavoitteena on, että pääsy seitsemässä vuorokaudessa toteutuisi 80-prosenttisesti. Mutta tämä arvioidaan vasta viimeisellä kvartaalilla vuonna 2025, ja tähän on hyvinvointialueille myönnetty rahoitusta yhteensä lähes 169 miljoonaa euroa. Eli tämä projekti jatkuu edelleen, tähän on edelleen myönnetty hankerahoitusta, edelleen tällä RRP-rahoituksella pyritään tähän hoitotakuun pienenemiseen, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Sitä kysyttiin, että kenen lausuntoon se perustuu!] ja tarkastelemme tilannetta uudestaan sitten vuonna 2025 viimeisellä kvartaalilla. [Aki Lindén: Sehän on se sama, mitä perussuomalaiset vastusti!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Te, pääministeri, olette kyselytunnilla useinkin onnistuneet kaikenlaisia sote-sammakkoja päästämään suustanne. Yksi, mikä särähti korvaani, oli jo taannoin se, että te luulitte, että sote-asioista vastuussa onkin Juuson sijasta ministeri Ikonen. Pidin sitä aika erikoisena teiltä. Te viime kyselytunnilla, kun kysyimme näitä asioita, viimeksi väititte, että hoitotakuusta luovutaan nimenomaan sen takia, että hoitojonot ovat kasvaneet, mikä osoittautui jo kyselytunnilla paikkaansa pitämättömäksi. Te esititte, että hallitus ei leikkaa sotesta, vaan lisää merkittävästi rahoitusta. Te lisäätte rahoitusta, mutta ette niin paljon kuin soten tarvitsisi saada, [Jani Mäkelä: Kuka niin väitti? — Juho Eerola: Enemmän kuin edellinen hallitus!] ja te myös kerroitte täällä, että sote-uudistus on näiden kaikkien kulujen syy. Nämä ovat sellaisia väitteitä, että teiltä, pääministeri, olettaisi vähän vähemmän ylimielisyyttä. Jos virheitä sattuu, ne myönnetään avoimesti ja mennään eteenpäin. [Antti Kurvinen: Juuri näin! — Puhemies koputtaa] Te täällä ihmettelette [Puhemies: Ja kysymys!] ja luulette, että me olemme niin tyhmiä.

Kysynkin nyt, pääministeri, teiltä: [Puhemies koputtaa] oletatteko te, että oppositiossa ei ole kaikkea tietoa [Puhemies koputtaa] käytettävissä ja että me luulemme todella, että nämä teidän väitteenne voisivat pitää paikkansa? [Juho Eerola: Tietopalvelulta mitä saatte, niin nekin salaatte!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

En oleta. — Siis en oleta. Se oli vastaus siihen kysymykseen.

Ja näihin, mitä taas jälleen kerran luettelitte, minä mielestäni olen vastannut jo useampaan otteeseen. Mutta minä haluan palauttaa tämän saivartelun lisäksi sen ison kuvan teidän mieleenne, [Vasemmalta: ”Saivartelu!”] että mitä me yritämme tässä yhdessä hyvinvointialueiden kanssa ratkoa. [Timo Harakka: Onko totuus saivartelua?] Ja hyvinvointialueiden eli sote-alueiden rahoitus ja ohjaus kuuluvat ministeri Ikoselle, [Krista Kiurun välihuuto] — se kuuluu ministeri Ikoselle — se on aivan päivänselvä. Tiedän kyllä, mikä on ministerien työnjako. [Krista Kiuru: Katsotaan pöytäkirjasta!]

Mutta voin edelleen ja haluan vakuuttaa sen nimenomaan suomalaisille ihmisille, että siitä huolimatta, vaikka meidän valtiomme taloustilanne on niin vaikea, me haemme koko ajan ratkaisuja siihen, mistä me saamme lisää tuloja, mutta myöskin siihen, että niillä veroeuroilla, siis joita käytetään Suomessa tänä vuonna ja ensi vuonna enemmän kuin koskaan Suomen historiassa, enemmän kuin koskaan, [Suna Kymäläinen: Miksi teette veron-alennukset?] saataisiin tehokkaasti hoidettua ihmisten peruspalvelut joka puolella Suomea, jotta jokainen voi ihan aidosti luottaa siihen, että pääsee lääkäriin. [Suna Kymäläinen: Miksi verohelpotukset?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että tämä ei ole välttämättä kovin mukava keskustelu pääministerin kannalta, mutta syy, miksi nyt tässä haluamme vastauksia, on se, että kun tämä hallitus on tehnyt niin poikkeuksellisen rajuja leikkauksia suomalaisten palveluihin, joita on kritisoitu erittäin laajasti, niin kyllä niiden asioiden, joilla te näitä perustelette, pitää olla kivenkovia. Siitä tässä on kysymys.

Toivoisin, että vielä nyt tarkentaisitte tätä edustaja Saarikon kysymystä, kun hän kysyi, että oliko niin, että sote-uudistus räjäytti kustannukset. Nyt totesitte, että se ei ole keino vähentää kustannuksia. Olisi hyvä, että selventäisitte kantaanne tässä.

Arvoisa pääministeri, tulkitsen nyt niin, että kun totesitte uudelleen tämän epätarkkuuden, niin myönnätte, että nämä hoitojonot lähtivät laskuun hoitotakuun jälkeen. Ja jos näin on, kun teidän keskeinen perusteenne pidentää tätä hoitotakuuta kolmeen kuukauteen oli se, että hoitotakuu ei ole toiminut, ja kun nyt on käynyt selväksi, että hoitojonot lyhenevät, [Puhemies koputtaa] niin perustuiko tämä teidän päätöksenne nyt oikeaan tietoon vai oletteko valmis tarkentamaan tätä päätöstä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Ensinnäkin substanssiministerit voivat käydä vielä tarkemmin läpi päätöksien sisältöä ja perusteita, mutta ensin edelleen tähän kustannusten nousuun.

Siis se nyt vaan on niin, että meillä ei ole tässä sitä vaihtoehtoista mallia, koska teidän hallituksenne päätti tietyn mallin, joka ei ole tuonut välineitä sen kustannusten nousun hillintään. Päinvastoin kustannukset ovat nousseet valtavaa tahtia — valtavaa tahtia. [Suna Kymäläinen: Taas puhutaan ihan eri asiasta!] Tähän sitä pitää verrata. Niin kuin sanoin, tässä ei ole niitä työvälineitä. Meidän hallituksellamme on nyt tämä malli, jonka te loitte, jossa ei ole riittäviä välineitä valmiina. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Joka ei räjäyttänyt niitä kustannuksia!] Se oli keskeneräinen. Oppositiosta aikanaan koko ajan teitä varoitimme siitä, että älkää runnoko tätä läpi, tämä ei ratkaise, [Annikka Saarikko: Parantakaa sitä, älkää leikatko siitä!] ei rahaa riitä, ei hoitajia ole riittävästi eikä pääse hoitoon. Ja mikään näistä ei ole kunnolla toteutunut. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kysymys oli hoitojonoista!]

Mitä hoitotakuuseen tulee, niin jos mietitään sitä, milloin tämä hoitotakuu tuli voimaan, se tuli voimaan covidin jälkeen, silloin kun hoitojonot olivat pisimmillään. Ja niitä oli kyllä syytäkin purkaa. Se on erinomainen asia, ja on hyvä, että sen eteen tehtiin töitä. [Puhemies koputtaa] Mutta taas kun arvioidaan sitä, mihin me käytämme rahamme, niin tämä hoidon tarpeen arviointi on tehokkaampi, kustannustehokkaampi tapa kuin kaavamainen laki. [Krista Kiuru: Taas tuli sammakko! — Juho Eerola: Eikö se Kiurulle maistu?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen päätös leikata perusterveydenhuollosta ja pidentää perusterveydenhuollon hoitotakuuta kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen on erittäin typerä toimi, mutta se on myös erittäin kallis toimi. Se tulee heikentämään kansalaisten hoitoonpääsyä, se tulee pidentämään hoitojonoja, ja se tulee lisäämään kalliin erikoissairaanhoidon kysyntää. [Sinuhe Wallinheimo: Mites vuokralääkäritoiminta?] Ei voi kuin miettiä, miten te kehtaatte sanoa, että te pyritte lyhentämään hoitojonoja, kun te samaan aikaan teette päätöksiä, jotka pidentävät perusterveydenhuollon hoitojonoja ja leikkaavat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta.

Mutta, arvoisa puhemies, asiaa on ajateltava ensisijaisesti suomalaisten näkökulmasta. Kaikkien suomalaisten on päästävä hoitoon ilman viiveitä, ja nyt te heikennätte ihmisten hoitoonpääsyä ja pidennätte hoitojonoja.

Arvoisa puhemies! Haluan kysyä pääministeri Orpolta, oletteko te itse valmis odottamaan lääkäriinpääsyä kolme kuukautta, mitä te nyt odotatte suomalaisilta. [Aki Lindén: Eduskunnan työterveyshuollon kulut ovat viisinkertaiset terveyskeskukseen verrattuna! — Juho Eerola: Täällä on niin sairasta väkeä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Kysymys oli osoitettu pääministeri Orpolle. Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä se vaan niin on, että kun ihminen sairastuu tai läheinen sairastuu, niin sinne hoitoon pitäisi päästä. Siihen pitäisi voida luottaa, että sinne hoitoon pääsee. Tämä on se tavoite, minkä eteen kaikki varmasti teemme töitä. Hallitus tekee töitä ja ne ammattilaiset, jotka sitä käytännön työtä tekevät joka päivä, että tämä toteutuisi. [Krista Kiuru: Ei siltä näytä!] Samaan aikaan meillä on pulaa hoitajista, meillä on pulaa lääkäreistä, julkisella puolella erityisesti. Meillä on pulaa rahasta. Meillä on luotu uusi, massiivinen sote-uudistus, joka on kesken — sehän on kesken. Siksi sitä nyt yhdessä hyvinvointialueiden kanssa trimmataan siihen kuntoon, että ihmiset saisivat ajoissa hoitoa, että hoitajat riittäisivät, jotta saataisiin raha riittämään. [Annika Saarikko: Te leikkaatte siitä! — Antti Kurvinen: Myöntäkää totuus!] Kaikkien tavoitteena on tietenkin se, että siinä ajassa kuin on tarvis sen hoidon tarpeen mukaan sinne lääkäriin pääsee.

Otan vielä yhden esimerkin, kun te nyt kovasti mainostatte tämän hoitotakuun erinomaisuutta: Tänään on luettu lehdistä, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, kun hammashoidossa he toteuttavat hoitotakuuta, [Puhemies koputtaa] niin hammaslääkärin korvaus on 20 000 euroa kuukaudessa. [Oikealta: Oho! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Siis mitä ihmettä? — Suna Kymäläinen: Eikö se ole sama korvaus kolmen kuukauden päästäkin?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aihepiiriin liittyen, edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämän kysymyksen aiheena on ollut, arvoisa pääministeri, teidän antamanne lausunnot ja niiden paikkansapitävyys, ja on mahdollista, että tämä kyselytunti jää nyt tämän vaalikauden virstanpylvääksi. Teillä on puoli tuntia, ylikin, ollut aikaa nöyrtyä ja myöntää antaneenne virheellisiä lausuntoja, [Välihuutoja — Perussuomalaisten ryhmästä: Voi hyvä isä!] mutta joko ylimielisyyttänne tai asiantuntemattomuuttanne te olette siitä kieltäytynyt. Kolmeen kohtaan olemme pyytäneet teitä myöntymään oikeiden asioiden edessä: hoitojonot, sote-leikkaukset ja sote-kustannusten kasvu. Te voitte korkeintaan sanoa, että annoitte epätarkkaa tietoa, [Sanna Antikainen: Mites Uniperin kanssa meni?] mutta tämän eduskunnan edessä on totuttu kuulemaan pääministeriltä totuus. Arvoisa pääministeri, te sanoitte, että te ette tingi lausunnoistanne, mutta voiko totuudesta tinkiä, pääministeri, tämän eduskunnan edessä? [Sanna Antikainen: Mites Uniperin kanssa?] Miten te arvioitte johtajuuttanne, arvoisa pääministeri Orpo?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pitkäänhän olen tässä salissa ollut ja tätä seurannut, mutta harvemmin noin suoraan oppositiosta syytetään valehtelusta. Käytin nyt sitä sanaa, koska sitä te tarkoititte. Olen vastannut näihin kolmeen kysymykseen useamman kerran tässä, ja toivoisin teiltä kuullun ymmärtämisen opettelua. [Keskustan ryhmästä: Pientä nöyryyttä!] Minä saan olla eri mieltä kuin te, ja me olemme eri mieltä. Me olemme eri mieltä siitä, miten tämän maan asioita hoidetaan. Ja sitä, että minä tulisin teidän linjallenne, ei tapahdu näissä asioissa. [Oikealta: Me emme vajoa!] Meillä on hallituksessa näkemys siitä, miten Suomen asioita laitetaan kuntoon, saadaan rahat riittämään, palvelut pelaamaan, miten tämä hieno maa pidetään turvallisena ja sellaisena, että lapsilla ja nuorilla on tulevaisuudenuskoa tässä maassa. [Antti Kurvinen: Puhutte muunneltua totuutta!] Meidän täytyy tehdä näitä asioita yhtä aikaa. Me kannamme vastuuta. Me olemme vaikeiden, erittäin vaikeiden ja monimutkaisten asioiden äärellä, ja me teemme parhaamme näiden asioiden kanssa joka päivä sitoutuneesti. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Pääministerin haastattelutunnilla te, arvoisa pääministeri Orpo, kerroitte, että Suomi voisi tietyissä olosuhteissa tukea yhteisvelkaa. Kuitenkin vain päivää aikaisemmin puoluetoverinne, suuren valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autto totesi, ettei Suomi kannata yhteisvelkaa.

Valtiovarainministeri Purra toi esiin samoin viikonloppuna, ettei edes kriisien varjolla saa luoda uutta yhteisvelkaa. Kuitenkin perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja, edustaja Mäkelä on tuonut esiin, että kategorinen kieltäytyminen yhteisvelasta olisi väärä signaali.

Viime perjantaina suuren valiokunnan kokouksessa pyrimme saamaan Suomen hallituksen kannaksi selkeän kielteisyyden uusia yhteisvastuullisia velkamekanismeja kohtaan, mutta hävisimme äänestyksen. [Sanna Antikainen: Ettekö halua tukea Ukrainaa? — Juho Eerola: Onko siellä putinisti?] Hallitus suhtautuu niihin ainoastaan kriittisesti, ei kielteisesti, ja siinä on ero.

Arvoisa hallitus, suhtaudutte kriittisesti velkapaketteihin, mutta miten on, oletteko Suomen puolesta valmis lopulta hyväksymään tien uusille yhteisvastuullisille velkamekanismeille? Ja vastaukseksi riittää ”kyllä” tai ”ei”. [Jani Mäkelä: Miksi te suostuitte viime kaudella sellaiseen? — Juho Eerola: Mites se elvytyspaketti?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kanta yhteisvelkaan on kriittinen, eli se tarkoittaa kielteistä. Me vastustamme yhteisvelkaa, ja... [Välihuutoja — Naurua] — No hyvä, jos tämäkin oli yllätys jollekin, kun tämä on aika moneen kertaan todettu. — Mutta nimenomaan ja erityisesti [Keskustan ryhmästä: Kyllä vai ei?] emme hyväksy yhteisvelkaa sen tyyppisiin ratkaisuihin kuin mikä tehtiin covidin jälkeen elpymisratkaisuna.

Mutta ollaan nyt sen verran kuitenkin rehellisiä, että Ukraina muodostaa poikkeuksen. Ukrainan kysymys on eksistentiaalinen, se on olemassaolokysymys Ukrainan kansalle, Euroopan turvallisuudelle. Jos tilanne sen vaatii, niin kyllä meillä täytyy olla silloin joku mahdollisuus, mutta sitä ennen tässäkin asiassa on paljon asioita, joita voi tehdä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Onko Ukrainan asia keskustan asia?] Esimerkiksi tällä hetkellä on pöydällä Venäjän jäädytettyjen varojen ja niiden tuottojen käyttäminen Ukrainan tukemiseen. Kaksi kolme miljardia vuodessa ovat tuotot. Me voidaan ottaa 50 miljardia yhteistä velkaa näitä Venäjän varoja vastaan ja rahoittaa sillä Ukrainaa. Eli huoli pois tämänkin osalta, se on vasta aivan vihonviimeinen, mutta kyllä meidän pitää tässäkin asiassa ajatella ukrainalaisia, jotka siellä taistelevat.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Keskusta tekee kaikkensa, että Ukraina saa tukensa. Ja niin kuin Suomi on tähänkin asti tehnyt, niin Suomi on aktiivinen ja kerää myös muita Euroopan maita huolehtimaan, että Ukrainaa tuetaan.

Mutta tämä yhteisvelka on nyt eri kysymys. Me suhtaudumme siihen periaatteellisesti. Me emme hyväksy sitä, että Eurooppa lähtee yhteisvelkaan. [Välihuutoja] Tämä eduskunta — hyvät perussuomalaiset — teki viime kaudella yhdessä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] me keskusta ja kokoomus teimme, [Keskustan ryhmästä: Perussuomalaiset hyväksyy yhteisvelan!] valiokunnassa kannan, että elpymispaketti on kertaluontoinen, yhdessä kokoomuksen kanssa. [Arja Juvonen: Te hyväksyitte sen!] Ja me keskustassa muistamme, että tämä on tässä talossa selkeällä enemmistöllä hyväksytty. Mutta nyt, arvoisa pääministeri, teidän kantanne on edelleen epäselvä. Te sanoitte, että kriittinen on kielteinen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Niin, mitä kohtaa ette ymmärtänyt?] No miten sitten on, kun tuolla Euroopassa neuvottelette: oletteko te kriittisiä vai kielteisiä vai mitä tämä tarkoittaa? Suomalaisille on jäänyt nyt epäselvä kanta. Ja monessa kohtaa, missä Suomen kanta on ollut kriittinen, valitettavasti teidän hallituksenne kohdalla [Puhemies koputtaa] se on tarkoittanut hyväksymistä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Tuo ei ensinnäkään pidä paikkaansa, mitä tässä lopuksi sanoitte. Mutta sen lisäksi sanotaan nyt ihan selkeästi se, että Suomi ja Suomen hallitus vastustaa uusia yhteisvelkaan perustuvia rahoitusjärjestelyitä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensin täytyy aloittaa sillä, että on tämä hieman surkuhupaisaa. [Vasemmistoliiton ryhmästä: No niin, varmaan ”edellinen hallitus”!] Nimittäin, kun se yksi elpymispaketti on hyväksytty, muistan ainakin, että tältä suunnalta salia varoitettiin, että silloin kun se kerran otetaan käyttöön, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä, mitä Kurvinen teki silloin?] sen riski tulee olemaan aina. Kun kerran Euroopan unioni rikkoo omia perussopimuksiaan, yhteisvelkaa, no bail-out ‑periaatetta ja niin edelleen, niin se voidaan ottaa käyttöön myös myöhemmin. [Keskustan ryhmästä: Ja nyt te taivutte!] Ja kyllä, on aivan totta, että tälläkin hetkellä Euroopan unionissa sitä tarjotaan ratkaisuksi tietyistä maista, erityisesti Etelä-Euroopasta, moneen eri asiaan, niin strategiseen autonomiaan, niin sosiaalisiin investointeihin, investointikuoppaan kuin moneen muuhunkin asiaan. [Eduskunnasta: Ja mitä te teette? — Perussuomalaisten ryhmästä: Vastustamme!] Hallituksen kanta tässä on täysin selvä: meille tällainen ei käy. [Keskustan ryhmästä: Se ei ole kielteinen!] Samaan aikaan olemme jo nyt Ukrainaa auttaaksemme kyllä ottaneet myös velkaa, [Mika Lintilä: Te olette kriittisiä, ette kielteisiä!] ja sitä ainakaan keskusta ei muistaakseni vastustanut. Elpymispaketin kaltaisia yhteisvelkainstrumentteja, epäsymmetrisiä tulonsiirtoinstrumentteja [Puhemies koputtaa] tämä hallitus vastustaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, Oras, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Pääministeri Orpo, te aivan oikein totesitte, että Ukrainaa pitää tukea. Ukrainaa pitää tukea Ukrainan itsensä takia, mutta Ukrainaa pitää tukea koko Euroopan ja myös Suomen turvallisuuden takia, [Keskustan ryhmästä: Näin on!] ja olisi hyvin epäviisasta asettaa tässä vaiheessa mitään ehdottomia rajoitteita Ukrainan tukemiselle. Kiitos tästä selvästä kannanotosta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sopiiko keskustalle? — Keskusta kuuntelee!]

Te viittasitte myös Venäjän jäädytettyihin varoihin, ja eurooppalaisessa keskustelussa on ollut aika laajaa valmiutta hyödyntää näitten jäädytettyjen varojen tuottoja. Mutta se, mikä on ongelmallisempi kysymys, on se, voitaisiinko niitä jäädytettyjä varoja itsessään hyödyntää, ei pelkästään niiden vuotuisia tuottoja. Jos tässä onnistuttaisiin, sieltä saataisiin valtavan suuri, kipeästi kaivattu rahasumma Ukrainan tukemiseen, [Annika Saarikko: Juuri näin!] tilanteessa, jossa joudumme pelkäämään, että Yhdysvallat vetäytyy Ukrainan tukemisesta presidentinvaalien jälkeen. Pyytäisin valtioneuvostolta, jos voitte selventää: voiko Suomi edesauttaa ratkaisujen löytämistä siihen, että näiden Venäjän jäädytettyjen varojen pääomaa voitaisiin hyödyntää Ukrainan tukemiseen? [Sinuhe Wallinheimo: Hyvä kysymys, rakentava kysymys! — Keskustan ryhmästä: Mieluummin se kuin yhteisvelka!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustaja Tynkkystä hyvästä kysymyksestä ja ennen kaikkea tästä rauhallisesta tyylistä. Se oli ihan paikallaan varmasti tähän. [Juho Eerola: Se oli asiallista esiintymistä!] — Näiden jäädytettyjen varojen suhteen se on hallituksen näkökulmasta aivan selvä, että kun Venäjä hyökkää kolmatta vuotta Ukrainassa, tappaa ukrainalaisia, tuhoaa infrastruktuuria, pommittaa ja hävittää, niin kyllä se on oikeus ja kohtuus, että näitä varoja voidaan käyttää silloin Ukrainan auttamiseen, Ukrainan aseistamiseen ja Ukrainan jälleenrakentamiseen. Me ollaan ajettu tätä määrätietoisesti, ja nyt EU:ssa on jo esitykset pöydällä siitä, että näitä tuottoja voidaan käyttää Ukrainan tukemiseen.

Nyt tämä uusi, johon jo viittasin, että niitä tuottoja voitaisiin käyttää myöskin rahoittamaan velkaa Ukrainalle, joka voisi käyttää sen vaikka aseiden hankintaan, on erinomainen asia.

Minulle ja hallitukselle on aivan päivänselvä asia, että sitä tuhoa vastaan, mitä Venäjä on tehnyt, ei ole kahta kysymystäkään, etteikö olisi oikeus käyttää venäläisten rahoja niitten tuhojen korjaamiseen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä hyvin, että keskustalla on huono omatunto. [Mika Lintilä: No kun meillä on omatunto!] Kävihän viime kaudella niin, että keskusta vei väkisin läpi tämän elvytyspaketin eduskunnasta ja jopa rankaisi omia edustajiaan, jotka äänestivät sitä vastaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Näin tapahtui, mutta nyt keskusta käyttää tätä asiaa hyvin omituisella tavalla sisäpoliittiseen vääntöön. Suuri valiokunta päätti isosta linjapaperista, Suomen EU-avaintavoitteista. Te poimitte sieltä asian, joka ei edes kuulu siihen paperiin, ja aloitte tekemään sillä sisäpolitiikkaa. [Naurua — Mika Lintilä: Yhteisvelka ei kuulu!] Aloitte tekemään sisäpolitiikkaa myös Ukrainan kustannuksella. Tämä on aivan ennenkuulumaton toimintatapa keskustapuolueelta. Teidän pahan omantuntonne takia te toimitte näin.

Minä haluaisin nyt kysyä hallitukselta: miten me saisimme tämän asian niin selvästi selitettyä, että myös keskustapuolue ymmärtäisi, että Suomi ei lähde uusiin elvytyspaketteihin mukaan? [Välihuutoja — Mika Lintilä: Huikea kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meidän pitää varmaan tehdä sellainen EU-oppikirja, missä kerrotaan, että kriittinen tarkoittaa samaa kuin kielteinen. Mutta todetaan se nyt vielä kolmannen tai neljännen kerran tässä, että hallitus vastustaa, ei kannata, uusia yhteisvelkaan perustuvia elvytysratkaisuja tai vastaavia talouden elementtejä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On aivan välttämätöntä, että me saadaan esimerkiksi nämä Venäjän jäädytetyt varat Euroopassa käyttöön Ukrainan tueksi, ja siinä kiritän ja kannustan hallitusta erittäin paljon, mutta yhteisvelassahan on kysymys paljon muusta. Kysymys on federalismista, liittovaltiokehityksestä [Juho Eerola: Jota te olette aina tukeneet! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja Suomen budjettivallan kaventamisesta, ja juuri sen takia edellinen eduskunta päätti, varsinkin kokoomuksen ja perussuomalaisten vaatimuksesta, ja se oli hyvä vaatimus, että tämä elvytyspaketti, mikä viime vaalikaudella tehtiin, on ainutkertainen ja kertaluontoinen. [Laura Huhtasaari: Se lukee siellä avaintavoitteissa! Miksi ette lukeneet?]

Olisikin nyt mukava kuulla, arvoisa puhemies, miksi hallitus on murentamassa tätä eduskunnan päätöstä siitä, että tämä elvytyspaketti oli kertaluontoinen päätös. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eihän ole!] Oletteko valmiita ottamaan yhteisvelkaa Euroopan unionille ilmastonmuutoksen vastustamiseen, teollisuuden tukemiseen, yritystukiin — näihin eurooppalaisiin tavoitteisiin? [Vilhelm Junnila: Saisiko sen aapisen nyt?]

Herra puhemies! Haluaisin nyt, että valtiovarainministeri Riikka Purra, joka vastaa meidän budjettivallastamme, kertoisi: Mikä on hallitusryhmien suuressa valiokunnassa runnoman ”kriittisen” kannan ero selkeään kielteiseen? [Puhemies koputtaa] Miksi te murennatte viime vaalikauden yksimielistä päätöstä? [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tänäänkin on huomattu, että oppositiolla on kyllä vaikeuksia ymmärtää täysin yksiselitteistä kieltä, jota ministeriaitiosta sanotaan. [Antti Kurvinen: Mikä on ”kriittisen” ja kielteisen ero? — Välihuutoja oikealta — Keskustan ryhmästä: Katsokaa sivistyssanakirjaa! — Onko tämä sama kuin ennen vaaleja annetut lupaukset, ”se ei meille käy”?] Vastaan teille, edustaja Kurvinen: Ei, hallitukselle ei käy tulonsiirtoihin, yhteisvelkaan, epäsymmetriseen fiskaaliunioniin, fiskaaliseen kapasiteettiin, ylipäätänsä erilaisiin rahastoihin, joihin perustuu maksuosuuksia, joissa toiset maat rahoittavat toisia, liittyvät järjestelyt. Ne eivät meille sovi.

Viime eduskuntavaalikaudella tosiaan hyväksyttiin nämä varsin kovat lausumat, jotka on käytännössä sellaisenaan siirretty tämän hallituksen ohjelmaan, joten kyllä, ne ovat hallituksen ohjelmassa. Sen sijaan te hallituspuolueena viime kaudella sanoitte ”kyllä” elvytyspaketille, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin! — Keskustan ryhmästä: Vähän nöyryyttä!] mikä avasi tämän tien, että itsekin neljän viikon välein neuvostossa joudun näitä ehdotuksia vastustamaan. [Välihuutoja — Krista Kiuru: Miksi kanta on sitten vain ”kriittinen”? Miksi se ei ole kielteinen, jos siinä ei ole mitään ongelmaa?]

Arvoisa puhemies! Eilen vietettiin luonnon monimuotoisuuden päivää. Valitettavasti aihetta juhlaan ei kuitenkaan ole, sillä hallitus ei ole kyennyt kääntämään luontokatoa. Suojelun ja ennallistamisen lisäksi on oleellista, että uusilla toimilla ei aiheuteta luontokadon lisääntymistä. Me tiedämme, että ilmastokriisin torjumiseksi on aivan välttämätöntä irtautua fossiilitaloudesta, mutta se irtautuminen täytyy tehdä niin, että samanaikaisesti ei aiheuteta korvaamatonta haittaa luonnolle. [Petri Huru: Entäs kotitalouksille?] Vihreä siirtymä ei ole vihreää, jos se aiheuttaa peruuttamatonta luontotuhoa.

Tällä hetkellä meillä Suomessa on useita kaivosten jätevesialtaita, jotka vuotavat myrkkyvettä vesistöihin, ja akkumateriaalitehtaille on annettu lupa päästää sulfaattipäästöjä sellaisenaan veteen. Puhdas siirtymä ei ole puhdas, jos se likaa vesiämme. Vesiensuojelussa on edelleen paljon tehtävää ravinnekuormituksen vähentämiseksi. [Puhemies: Ja kysymys!] Me olemme saaneet pistekuormituksen hyvin kuriin, [Puhemies koputtaa] mutta nyt tulee uusia pistekuormittajia.

Kysynkin hallitukselta: aiotteko säätää tiukat rajat vesistöpäästöille [Puhemies koputtaa] ja varmistaa, että vaatimukset kaivosten allasrakenteille [Puhemies: Kiitos! Nyt minuutti on käytetty loppuun!] ovat riittävät, jotta vetemme eivät likaannu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomessa on tiukat rajat pistekuormitukselle ja itse asiassa hyvin pitkälti eurooppalaiseen lainsäädäntöön perustuen, niin että tältä osin tilanne on varsin selvä. On haastavia tapauksia, uuden teknologian tapauksia, joissa lupaviranomainen joutuu hyvin tarkkaan punnintaan siitä, onko käytössä parasta mahdollista tekniikkaa ja ovatko vaikutukset lähiympäristöön kohtuullisia suhteessa toisaalta siihen kaiketi yhteiseen intohimoomme, että puhtaan siirtymän investointeja tulee ja että niitä tulee nimenomaan Suomeen. Olen ymmärtänyt, että tämä on myös vihreiden joukossa suuresti jaettu tarve, että me tarvitsemme näitä investointeja. On myös niin, että olen ymmärtänyt, että vihreiden joukosta toivotaan nopeampaa liikenteen sähköistymistä, nopeampaa teollisuuden sähköistymistä. Sitä mekin mielellään edistämme, mutta se tulee myös vaatimaan kyllä silloin mineraaleja. Mitään muuta tietä ei ole. Jos on, kertokaa. [Puhemies koputtaa] Ja se, että vastuullisella tavalla voidaan tuottaa mineraaleja Suomessa, suomalaisten työpaikkojen avulla, tapahtuu varmasti puhtaammin kuin muualla.

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus lyö kuokan maahan ympäri Suomen useissa merkittävissä liikennehankkeissa, joilla tuetaan ja vauhditetaan eri alueiden kasvua. [Antti Kurvinen: Tunnin junassa! 75 minuuttia!] Käynnistyvät infrahankkeet ovatkin erinomaista lääkettä tähän maailmanaikaan. Ruskettuneita miehiä ja varmasti naisiakin nähdään tulevana kesänä teiden varsilla ympäri Suomen, mikä kertoo myös työllisyysvaikutuksista. Paukkuja laitetaan eri puolilla Suomea asuvien ihmisten liikkumisen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. [Joona Räsäsen välihuuto] Hankkeet vahvistavat yhteyksiä työpaikoille ja palveluihin sekä edistävät alueellista hyvinvointia. Kaikki alueet voivat menestyä omilla vahvuuksillaan.

Arvoisa liikenneministeri Ranne, mitä kaikkia merkittäviä liikennehankkeita hallitus nyt edistää?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä. [Keskustan ryhmästä: Riittääkö minuutti?]

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tämä hallitus rakentaa Suomea edellisen hallituksen raunioille, ja me todella rakennamme. [Naurua — Välihuutoja] Emme tinkineet edes hallituksen säästöriihessä meidän hallitusohjelman kolmen miljardin investointipaketista. [Krista Kiuru: Eli rahaa on siis tähän muttei soteen!] Meillä on tulossa sinne uusina hankkeina useita turvallisuutta ja meidän elinkeinoelämäämme kiihdyttäviä ja vauhdittavia hankkeita. [Eduskunnasta: Pelastautukaa, kun vielä voi!] Meillä on tulossa vt 21 Lappiin, vt 15 tuonne itään. Meillä on tulossa uusina Jalasjärvelle ja Hämeenlinnaan liittymiä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Hämeenlinnaan!] Meillä on tulossa lisäksi useita hallitusohjelman mukaisia hyviä hankkeita. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Eli meillä todella toteutetaan 300 miljoonalla nyt tänä kesänä ja sen päälle vielä 250 miljoonalla näitä asfalttiurakoita. Nämä työllistävät Suomessa, nämä poistavat elinkeinoelämän kasvun tulppia ja tuovat todellista kasvua Suomeen — turvallisuutta ja tervettä talouskasvua.

No niin. — Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja nyt vähän kotimaista asiaa.

Elikkä kaikki tässä salissa tiedämme, että turpeella on tärkeä osa kotimaisessa energian- ja ruuantuotannossa, erityisesti huoltovarmuuden näkökulmasta. [Katri Kulmuni: Pitäiskö persujen tehdä jotakin asialle?] Turpeella on myös iso alueellinen sekä työllistävä vaikutus että hyvä varastointikestävyys. [Keskustan ryhmästä: Totta joka sana!] Niin ikään turvetta tarvitaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa ja biokattiloiden polttoaineeksi. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Turve parantaa myös biopolttoaineiden poltto-ominaisuuksia, pitää hyötysuhteen korkeana ja vähentää paikallisia savukaasupäästöjä. Turpeen lisääminen polttoaineisiin vaikuttaa kattiloiden toimintakieltoon.

Ja nyt sitten ministeri Mykkäselle tällainen isänmaallinen kysymys: miten hallitus turvaa sen, että jatkossakin energiaturvetta käytetään [Antti Kurvinen: Hyvä kysymys!] ja täten ei vaaranneta muun muassa kuivike- ja kasvuturpeen saatavuutta ja omavaraisuuttamme? Niiden hyödyntäminen on toisistaan riippuvaista. [Antti Kurvinen: Hyvä kysymys! Mykkänen ei ole tehnyt mitään!] — Olkaa hyvä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todella tärkeää keskustelua energiahuoltovarmuudesta. [Keskustan ryhmästä: Aiotteko tehdä sille jotakin? — Juho Eerola: Huoltovarmuus on turvetta!] Hallitusohjelman mukaisesti hallitus tekee toimia, jotta turvataan Huoltovarmuuskeskuksen määrittelemän huoltovarmuustarpeen mukainen polttoturpeen tarve. [Keskustan ryhmästä: Se ei riitä!] Sinänsä energiapalettimme on tietysti isossa murroksessa, ja se on monipuolinen, eikä siinä mitään. [Anne Kalmari: Mitä uutta?] Mutta tätä arvioidaan kyllä säännöllisesti. Ja sinänsä tällä hetkellä Huoltovarmuuskeskuksen arvio on se, [Antti Kurvinen: Olispa persut hallituksessa, tulisi turve uusiutuvaksi!] että he pystyvät uusintamaan sitä itse hankkimaansa huoltovarmuusvarantoa myös tulevaisuudessa, ja tällä on oma roolinsa erityisesti poikkeustilanteisiin varustauduttaessa. [Antti Kurvinen: Pitäiskö persujen tehdä jotain? — Juho Eerola: Turvet kiinni!]

Sinänsä on myös tärkeää huomata, että kun poikkeustilanteet ovat konkreettisemmin esillä kuin ehkä joitakin vuosia sitten, niin äärimmäisen tärkeätä on miettiä myös sen puuperäisen bioenergian hankintaketjujen varmuutta poikkeuksellisessa tilanteessa, mikäli esimerkiksi metsäteollisuus ei olisi normaalisti toiminnassa. Ja tätä työtä tehdään nyt lähivuosina suunnitelmallisesti, koska se on joka tapauksessa [Puhemies koputtaa] meidän yksittäisistä suurin lämmöntuotantomuoto ja merkittävä sähköntuotantolähde.