Suullinen kysymys uusien työpaikkojen luomisesta (Krista Kiuru sd) | Suullinen kysymys yritystukien vaikuttavuudesta (Antero Vartia vihr) | Suullinen kysymys kasvupalvelu-uudistuksesta (Kari Uotila vas) | Suullinen kysymys poliisien määrästä (Anders Adlercreutz r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Hallituksella on kova työllisyystavoite, joka ei kuitenkaan ole toteutumassa. Pitkäaikaistyöttömyys on ennätystasolla, ja iso joukko työttömiä suomalaisia odottaa hallitukselta toimia, jotka voisivat synnyttää uusia työpaikkoja. Hallituksen tähänastiset työllisyystoimet ovat tarkoittaneet työttömille lähinnä turvan leikkauksia. Samaan aikaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, palvelut ja työllisyyden tukeminen on jätetty heitteille. Vaikka talous on pikkuhiljaa kohenemassa, vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten näköalat ovat edelleen epävarmat ja jopa epätoivoiset. Heille hallitus ei ole kyennyt antamaan toivoa ja tulevaisuudennäkymää. Työllisyysmäärärahat ovat tarpeisiin nähden ala-arvoisella tasolla. Kysynkin teiltä, arvoisa pääministeri, hallituksen tähänastisista toimista. Ne eivät ole auttaneet, vaan syrjään jääminen ja osattomuus on kasvanut. Mitä nyt pitäisi teidän mielestänne tehdä? Miten hallitus voisi lisätä työpaikkoja nuorille ja pitkäaikaistyöttömille?

Arvoisa puhemies! En ehkä aivan voi yhtyä tuohon, etteivät hallituksen toimet ole purreet. Tämänkin alkuvuoden lukemat ovat aika hyvällä tasolla: tammikuu kasvua 3,7 prosenttia ja helmikuu alustavien tietojen mukaan 3 prosenttia. Jos me pystymme pitämään tätä tasoa, tämä rupeaa näkymään hyvin nopeasti myöskin työttömyyden pienenemisessä. Myöskin pitkäaikaistyöttömyyden trendi on pitkän pitkän nousun jälkeen nyt kääntynyt alaspäin. Nämä ovat juuri niitä signaaleja siitä, että se, mitä on tehty, toimii juuri niin kuin on ajateltu.

Mutta siitä olen kysyjän kanssa aivan samaa mieltä, että pitkäaikaistyöttömyyden taso on aivan liian korkealla, ja puoliväliriihessä nyt tulevan viikon alussa mietitään niitä täsmäkeinoja, joilla voidaan helpottaa sitten esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien tilannetta. Mutta se tärkein toimi on se, että vahvistamme tätä talouden positiivista trendiä ja sitä kautta luomme uusia työpaikkoja, ja sitä kautta [Puhemies koputtaa] tulee mahdollisuuksia myöskin pitkäaikaistyöttömille.

Arvoisa rouva puhemies! Minäkin yhdyn pääministerin näkemykseen siitä, että valoon päin ollaan menossa. Ihan totta, niin kuin kysyjä toteaa, että pitkäaikaistyöttömistä pitää kantaa huolta. Siitä en ole samaa mieltä, että ihmiset olisi jätetty heitteille, mutta tämä ongelma on vain niin valtava, että sen ratkaisu ei ole mikään taikatemppu, niin kuin varsin hyvin tiedätte. Eli tässä tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä, ja niitä toimenpiteitä hallitus nyt sitten maanantaina ja tiistaina käy läpi — jatkotoimenpiteitä. Pitää muistaa, että tämä hallitus on tehnyt rohkeita ratkaisuja, ja aina ne eivät ole olleet kauhean suosiollisia jollekin, mutta kyllä se hyvä tavoite on se, että tämä Suomi lähtee nousuun. Ei se tietenkään lähde pelkästään jotain tiettyä ryhmää kiusaamalla, vaan siitä, että koetetaan rakentaa tasapainoinen kokonaisuus, missä kaikki näihin talkoisiin osallistuvat ja varsinkin hyväosaiset.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Kyllä nämä hallituksen tähänastiset toimet ovat olleet sellaisia, ettei hallitus ole päässyt edes omiin tavoitteisiinsa, ja tältä osin kannustaminen ja kehittäminenkin tuntuvat oikeastaan olleen vain leikkauksia. Toimet uusien työpaikkojen luomiseksi puuttuvat vallan. Nyt pitkäaikaistyöttömät ja vailla koulutus- ja työpaikkaa olevat nuoret omaavat vain synkkiä tulevaisuudennäkymiä, varsinkin kun koulutusleikkauksillakin on ollut varsin kova hinta. Hallitus ei ole saavuttamassa työllisyystavoitteitaan eikä julkisen talouden tasapainottamista koskevia tavoitteita. Pelkona on, että vanha linja jatkuu myös ensi viikolla ja pelkkiä leikkauksia riittää. Arvoisa pääministeri, aloittaessanne te totesitte, että haluatte muuttaa poliittista kulttuuria niin sanotusti tulosvastuulliseksi — tulos tai ulos — ja myöhemmin tarkensitte ja totesitte, että tuloksia tarkastellaan vasta keväällä 2018. [Puhemies koputtaa] Kysynkin vielä kerran teiltä: eikö tämä ole teidänkin mielestänne liian myöhään?

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Nyt ollaan 69 prosentin paikkeilla. Yksi prosenttiyksikkö ollaan päästy eteenpäin. Jos me viime kautta peilaamme, 100 000 työtöntä lisää, niin nyt näistä 100 000:sta osa on saanut työpaikan tämän hallituksen aikana ja tämän hallituksen toimilla. Jos tässä positiivisessa trendissä, mihin päästiin viime vuonna — kasvu 1,4 prosenttia — tänä vuonna päästään tuon yli ja tuonne 2 prosentin pintaan, niin tavoitteemme ovat edelleenkin mahdollisia. Se lupaus, että näitä tavoitteita tarkastelen henkilökohtaisesta näkökulmasta näihin aikoihin vuonna 2018, pitää edelleenkin, ja siinä on tarkka mittaristo, jonka käyn sitten vuoden päästä läpi.

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriö teki uuden ennusteensa siitä, mitä meidän alueillamme tapahtuu ja minkälaiset työllisyysnäkymät ovat. Noissa ennusteissa arvioitiin, että työttömyys sinänsä laskee hieman, jopa pitkäaikaistyöttömyys laskee hieman, mutta kun katsoo maakunnittain, niin itse asiassa noin puolessa maakunnista työllisyysaste laskee voimakkaasti. Tämä on mielestäni yksi keskeinen kriteeri. On hyvä, jos saadaan työttömyyttä alas, mutta se ei yksin auta, jos ei saada työllisyyttä ylös. Ja työllisyyteen vaikuttaa osaaminen. Niinpä kysyisinkin: mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että työttömillä on riittävät mahdollisuudet kouluttautua? Työvoimapoliittista koulutusrahaa on leikattu voimakkaasti, ja nyt kun tätä järjestelmää uudistetaan, niin on riskinä se, että niiden, jotka ovat vähiten koulutettuja, koulutukseenpääsy vaikeutuu, mutta ne, jotka toimivat omaehtoisesti, pärjäävät kyllä, niin kuin ylipäätäänkin yhteiskunnassa vahvat tuppaavat pärjäämään mutta heikot tarvitsisivat yhteiskunnan apua.

Arvoisa puhemies! Edustaja Filatov on ihan asian ytimessä. Se on ihan totta, että vaikka meillä on tällainen positiivinen rakennemuutos, mikä on hyvä asia, ja meillä on tarkoitus levittää sitä hyvää muuallekin maahan kuin Lounais-Suomeen, niin edelleen meillä on toimenpiteitä. Olen tänään saanut tämmöisen — meille yhdessä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen kanssa luovutettiin — positiivisen rakennemuutoksen selvityksen, ja siinä on lukuisia toimenpide-ehdotuksia. Yksi ehdotus oli opiskeleminen työttömyysturvalla. Tämähän oli kolmikantaisessa työryhmässä ja tuli riitaisena ulos, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö hallitus voisi tätä asiaa käsitellä puoliväliriihessä ja siihen ottaa kantaa. Nämä alueelliset erot on tunnistettu. Tiedän varsin hyvin, että tässä on huomattavia ongelmia eräillä alueilla, ja tässä on se ongelma. Sen takia meidän täytyy monipuolistaa meidän elinkeinopuoltamme, esimerkiksi matkailua, jotta me saamme levitettyä tätä hyvää, muun muassa tuonne Itä-Suomeen ja Lappiin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kannustaminen on tarkoittanut tähän asti kovia leikkauksia työttömille: on leikattu työttömyysturvaa sadalla päivällä, otettu kuukauden työnäyte käyttöön, kolmen kuukauden haastattelut, irtisanomissuojaa on heikennetty, [Välihuutoja oikealta] ja on monia muita heikennyksiä. Koulutusmäärärahoista, palkkatuesta, esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta on leikattu. Siksi kysyisinkin: millä tavalla nämä auttavat pitkäaikaistyöttömien tilannetta? Otan esille oman ikäiseni ja minua nuoremmat miehet: joka viides on työn, harjoittelun ja koulutuksen ulkopuolella, täysin yhteiskunnan ulkopuolella. Mitä te, työministeri Lindström, tarjoatte näille nuorille, että heillä olisi parempi tulevaisuus?

Arvoisa puhemies! Totta kai tämä ongelma on tunnistettu, että on paljon nuoria, jotka ovat pudonneet kelkasta. Sekään asia ei tapahdu millään yhdellä tempulla, se tarvitsee monta toimenpidettä. Tässä viittaamassanne työnäytteessä — siis työkokeilu on tosiaan yhtenä keinona — on ajatus tietysti se, että ihminen pääsee näyttämään ennen kaikkea sitä motivaatiotaan. Kun itse olen käynyt yrityksissä, niin yrittäjät sanovat, että he eivät niinkään perää sitä osaamista, vaan ensimmäisenä usein mainitaan asenne. [Oikealta: Juuri näin!] Tämä on yksi asia, missä on paljon petrattavaa molemmin puolin, että millä näytät sen asenteen. Sen työkokeilun yksi idea on nimenomaan se, että näytät sen oman asenteesi. Olen aika vakuuttunut siitä, että moni yrittäjä kyllä palkkaa ihmisiä, jos se asenne on kohdallaan — syyllistämättä ketään. Eli kyllä tämä on ihan yhteinen murhe sekä hallituksella että oppositiolla, millä me saamme nämä pudonneet ihmiset takaisin tähän kelkkaan.

Ja palaan vielä siihen, että kasvupalvelu-uudistuksessa ollaan tekemässä jotain tähän kuntouttavaan työtoimintaan liittyen. Siinä on tarjottu osallistavaa sosiaaliturvaa [Puhemies koputtaa] tähän tilalle, ja muun muassa tätä asiaa pohditaan, voisiko sieltä löytyä ratkaisuja.

Arvoisa rouva puhemies! Näistä pienistä myönteisistä merkeistä huolimatta todella on muistettava, että vastentahtoinen osa-aikatyö on lisääntynyt, alle 35‑vuotiaiden työllisyysaste on edelleen heikentynyt, pitkäaikaistyöttömyys on aivan liian korkealla tasolla ja iso joukko nuorista uhkaa pysyvästi joutua työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Ylivoimainen enemmistö työttömistä ottaisi työpaikan vastaan, jos sitä vain tarjottaisiin. Jokaista avointa työpaikkaa kohti on laskutavasta riippuen 7—10 työnhakijaa. Täältä vasemmalta katsottuna hallitus näyttää olevan aika paljon sitä mieltä, että se työpaikan vastaanottaminen on vähän niin kuin halukkuudesta ja aktiivisuudesta kiinni. Mutta oli aika rohkaisevaa, kun työministeri Lindström äsken totesi, että ei ole odotettavissa minkään ryhmän lisäkiusaamista. Tarkoittaako tämä, arvoisa työministeri sitä, että hallitus ei tule puoliväliriihessä, kehysriihessä, lisäämään työttömiin kohdistuvia sanktioita, heidän velvoitteitaan, nostamaan heidän kynnystään saada työttömyysturvaa ja niin edelleen? Loppuuko työttömien kiusaaminen [Puhemies koputtaa] todella tässä kehysriihessä?

Arvoisa puhemies! Hyvä, että otitte tämän kysymyksen esille. Totta kai, niistä kaikista toimista, mitä hallitus on tekemässä, mehän olemme etukäteen käyneet läpi muun muassa työmarkkinajärjestöjen kanssa jo aikoja sitten, viime syksynä, tämmöisen kymppilistan, missä on muun muassa tämä paljon julkisuudessa ollut aktiivimalli. Sen lisäksi siellä listalla on muun muassa nollatuntisopimusten pelisäännöt. Tämä on paketti. Tämä on paketti, jossa on sekä ikävämpää että positiivisempaa. Ei sieltä voi poimia jotakin, joka on itselleen hyvä ja jota haluaa viedä eteenpäin, ja sanoa, että tätä minä en huoli.

Tämä on se keskustelu, ja me olemme avoimesti kertoneet työmarkkinajärjestöille, mitä me olemme tekemässä. Aktiivimallia ollaan viety eteenpäin, niin kuin me olemme avoimesti kertoneet. Eli ei tässä pitäisi olla mitään uutta yllättävää.

Värderade talman! Att höja sysselsättningsgraden är vårt gemensamma mål här i riksdagen, och svenska folkpartiet och svenska riksdagsgruppen vill vara konstruktiva och bidra med våra egna recept. Därför träffade vi också statsminister Sipilä i tisdags och kom med våra konkreta förslag till hur man kan höja sysselsättningen.

Eli, arvoisa puhemies, RKP haluaa olla rakentava puolue, kun puhutaan muun muassa työllisyyden parantamisesta, myös muissakin asioissa, mutta varsinkin tässä asiassa, ja sen takia olemme tyytyväisiä siitä, että pääsimme keskustelemaan tästä viime tiistaina pääministerin kanssa. Meillä on 12 konkreettista ehdotusta siitä, miten Suomen työllisyys voitaisiin saada nousemaan.

Tartun tässä nyt yhteen asiaan, elikkä EU-komission mukaan EU:n uusi jätedirektiivi tulee luomaan yli 170 000 suoraa työmahdollisuutta materiaalikierrätysteollisuudessa vuoteen 2035 mennessä. Suomella pitäisi olla selkeä strategia sille, miten pidämme itsemme kierrätystaloudessa kehityksen kärjessä, [Puhemies koputtaa] millä tulee olemaan korkea prioriteetti tulevaisuudessa. Mikä on hallituksen resepti tähän?

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä ja rakentava kysymys, johon on myös helppo vastata. Tällä Sipilän hallituksella on strategisia tavoitteita, ja olemme maailman ensimmäinen hallitus, joka on nostanut kiertotalouden strategisten tavoitteitten joukkoon. Suomi haluaa olla tässä maailman ykkönen. Ympäristöministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä valmistelemme lainsäädäntöä, joka mahdollistaa tämän. Yhdessä Sitran kanssa olemme laatineet kiertotaloustiekartan, jossa oli mukana lähes tuhat toimijaa eri puolilta, lähinnä yrityksiä, valmistelemassa toimenpiteitä. Nyt olemme kutsuneet koolle World Circular Economy Forumin kesäkuuksi Helsinkiin. Odotamme 1 500:aa kävijää eri puolilta maailmaa. Haluamme todella nostaa Suomen kiertotalouden ykköseksi ja teemme sen eteen hartiavoimin töitä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Tiilikainen vastasi tuohon kiertotalouskysymykseen, mutta haluan kiittää Ruotsalaista kansanpuoluetta siitä, että tartuitte siihen täällä keskustelussa [Paavo Arhinmäki: Fantastista!] esitettyyn haasteeseen ja toitte tämän ehdotuksen. Se sisälsi muun muassa maahanmuuttajien työllistymisen. Vierailin eilen Uudenkaupungin autotehtaalla, ja siellä ilokseni kuulin, että yksi keinoista, joka heillä on siellä, on se, että he käyvät läpi laajan otannan maahanmuuttajia ja ovat jo heitä palkanneet sinne. Eli se on myöskin käytännössä toimiva keino siellä.

Uudenkaupungin autotehtaalla on nyt toisenlainen haaste, ja oli positiivista kuulla, että sieltä tuli erittäin positiivista palautetta työ- ja elinkeinoministeriön, TE-keskusten ja ely-keskusten toiminnasta ja ympäristökuntien toiminnasta ja yhteistyöstä silloin, kun meillä on positiivisen rakennemuutoksen ongelma ja positiivinen ongelma löytää kohtaanto siihen, että saadaan nämä avoimet työpaikat täytettyä.

Arvoisa puhemies! SDP täällä kovasti moittii hallituksen työllisyyspolitiikkaa. Pakko on nyt ihan sen verran muistella menneitä, SDP:n edellistä hallituskautta, että miten silloin meni työllisyyden suhteen. Tavoitteena hallituksella 2011 oli satatuhatta uutta työpaikkaa. Satatuhatta uutta työpaikkaa oli tavoite, miten kävi? Satatuhatta työpaikkaa menetettiin tuolla kaudella. [Vasemmalta: Oho!] Tässä suhteessa, jos tämä hallitus on viimeinkin saanut käänteen aikaiseksi ja talous kasvaa ja työllisyys paranee, niin en minä ihan hirveästi lähtisi moittimaan tai mestaroimaan siitä suunnasta tässä asiassa, mutta toki debatti on aina paikallaan. Nyt työpaikkoja syntyy, tulee hyviä uutisia, vaikkapa tämä Uusikaupunki, tuhat uutta työpaikkaa ilmoitettiin syksymmällä, kaksi viikkoa sitten jälleen tuhat uutta työpaikkaa. Koska tämmöisiä uutisia on kuultu viimeksi? En minä ainakaan muista. Siitä on todella pitkä, todella pitkä aika.

Mutta, arvoisa puhemies, se hyvä tässä SDP:n kysymyksessä oli, että nuorten työttö-mien ja syrjäytyneitten tilanne on vakava asia ja siinä tarvitaan lisää toimenpiteitä. Onko lupa odottaa tulevasta kehysriihestä jotakin tältä rintamalta?

Arvoisa puhemies! Totta kai hallitus pohtii monia toimenpiteitä nimenomaan nuorten työllisyyteen liittyen: muun muassa nämä hyväksi koetut ja todetut nuorisotakuu ja Ohjaamo-toiminta, niitten liittyminen kasvupalveluihin ja ylipäätään se, että nämä nuoret saadaan mukaan. Nämä kaikki toimenpiteet, mitä on täällä arvosteltu, tähtäävät siihen, että kaikki saataisiin omien voimien mukaan mukaan tähän yhteiskuntaan. Minä ymmärrän sen kyllä varsin hyvin, että jokainen toivoo tietysti pysyvää, vakituista työsuhdetta, mutta kyllä pitää osata arvostaa tietysti niitä lyhyempiäkin. Ymmärrän sen, että on paljon sellaisia ongelmia, ettei kannata sitä työtä ottaa vastaan. Sen takia hallitus tekee lukuisia toimenpiteitä, että aina sen työn tekeminen ja sen työn tarjoaminen olisi kannattavaa. Se ei aina ole niin kauhean mukavaa, mutta se on tämän yhteiskunnan kannalta äärettömän tärkeää.

Arvoisa puhemies! On selvää, että me kaikki tiedämme, että työllisyydessä tapahtui käänne, ja se käänne tapahtui 2015 keväällä, ja siitä nyt hallitus puhuu niin sanotusti hyvänä uutisena. Minustakin se oli hyvä uutinen, että näin tapahtui, mutta me emme haluaisi tyytyä vain siihen, että me katsomme menneeseen, vaan nyt pitäisi ottaa askeleita ja uusia toimia tulevaisuuteen. Kyllä työllisyyden hoito on keskeisin asia talouspolitiikan vakauttamisessa tässä maassa. Ensi viikolla on isojen päätöksien aika tällä hallituksella, ja huolemme on, että te jatkatte vanhalla tiellä, leik-kausten tiellä, ellei tätä työllisyyttä oteta ykköstavoitteeksi. Toivon vielä kerran, arvoisa pääministeri, että voisitte kertoa: onko työllisyyden hoito ensi viikolla teidän ykköstavoitteenne? Tuletteko siis ottamaan linjamuutoksen ja ottamaan huomioon kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten työllisyyden parantamisen ensi viikolla, siis ykköstavoitteena?

Arvoisa puhemies! Minusta tämäkin asia on menossa selvästi hyvään suuntaan, kun nyt käydään keskustelua siitä, kenen ansiota tämä käänne on. Minulle on ihan sama, kenen ansiota käänne on, kunhan Suomi voittaa ja työtön saa töitä. Aivan sama, kenen ansiota se on.

Ovatko työllisyys ja kasvu ykköstavoitteita hallituksen puoliväliriihessä? Kyllä ovat, mutta siellä on myöskin toinen tavoite. Suomi ei nimittäin ole kunnossa pelkästään sillä, että me saamme julkisen talouden kuntoon, vaan meidän pitää saada tämä eriarvoistumiskehitys pysäytettyä. Sen takia tässä toinen kori, tärkeä kori, mitä käymme työllisyyden ohella, on välittämisen kori. Sen lisäksi nämä turvallisuusuhkat, mitä ympärillämme olemme nähneet paljon tapahtumia, turvallisuuden kokonaisuus on kolmas kokonaisuus, mitä käymme läpi. Se neljäs on se, että viemme määrätietoisesti Suomen uudistukset loppuun. Suomi on ollut pitkään uudistamatta, ja meidän täytyy löytää viimeiset ratkaisut siihen, että Suomi jatkaa uudistamisen polulla.

Arvoisa puhemies! Käytämme yritystukiin vuosittain noin 4 miljardia euroa, ja se on samaa suuruusluokkaa kuin hallituksen säästötavoitteet. Koulutuksesta on säästetty satoja miljoonia, mutta näihin yritystukiin ei ole koskettu. Tämä siitäkin huolimatta, että taloustieteilijät ovat lähes poikkeuksetta yhtä mieltä siitä, että valtaosa yritystuista on turhia ja monet niistä jopa haitallisia. Tuet vääristävät kilpailua, ne passivoivat niitä yrityksiä, jotka ovat tukien piirissä, ja vaikeuttavat ja heikentävät niiden kilpailuasemaa, jotka tukea eivät saa. Tämän lisäksi tuet täytyy tietysti jotenkin rahoittaa. Kun meillä on kannustinongelmia yhteiskunnassa muutenkin, meidän ei kannata turhan takia verottaa yrityksiä ja työtä yhtään enempää.

Onneksi hallitus päätti viime lokakuussa kuitenkin asettaa työryhmän selvittämään yritystukia ja niiden vaikuttavuutta. Selvitys on erittäin hyvä pohja tälle keskustelulle, ja siksi kysyisinkin: milloin selvitys on valmis ja milloin saamme sen käyttöön?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä selvitys on valmis, ja se on työkalu hallitukselle nyt puoliväliriiheen, jossa me käymme yritystukia läpi.

Se, että kaikki tuet olisivat kovin passivoivia, niin kuin edustaja antoi ymmärtää, ei ehkä pidä paikkaansa. Siellä on hyvin merkittäviä sosiaalisia tukia, esimerkiksi sosiaalisen rakentamisen tuet. Eli ei voida sanoa yksiniittisesti, että niillä on vain negatiivisia vaikutuksia.

Kokonaissumma on noin 4 miljardia, jota käydään tällä hetkellä hyvin tarkasti läpi. Tämä sisältää suorat tuet ja myös verotukselliset tuet.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Otetaan esimerkki yhdestä haitallisesta yritystuesta. [Ben Zyskowicz: Tuulivoimatuki!] Energiaveron palautusta maksetaan teollisuusyrityksille. Tämä tuki on kuitenkin toteutettu niin, että suuret yritykset saavat suhteessa huomattavasti suuremman palautuksen kuin pienet yritykset, minkä seurauksena suuret yritykset maksavat noin neljänneksen siitä sähköverosta, minkä pienet yritykset joutuvat maksamaan. Jälleen kerran tämä vääristää kilpailuasetelmaa ja tekee niille pienille yrityksille menestymisen ja kasvamisen entistä vaikeammaksi. Mikä taas on tämän tuen merkitys niille suurille yrityksille, jotka sitä tukea saavat? Se on noin puolelle niistä 0,3 prosenttia yrityksen liiketoiminnan liikevaihdosta. Onko todella niin, että tämä 3 promillea on se ratkaiseva tekijä siinä, onko yritys kilpailukykyinen vai ei?

Tähän energiaveron palautukseen käytetään vuosittain 200 miljoonaa, mittakaavana samaa suuruusluokkaa kuin ammatillisesta koulutuksesta leikattiin. Yksittäiset yritykset hyötyvät näistä tuista, mutta meidän tehtävänä on tarkastella kokonaisuutta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on puhunut kovaan ääneen [Puhemies koputtaa] siitä, että tämä tuki tulisi lakkauttaa. Onko tämä hallituksen asialistalla?

Arvoisa rouva puhemies! Kaikki tuet ovat tarkastelun alla, ja käymme niitä läpi.

Tietysti nyt joudun väkisinkin muistuttamaan, että nämä luvut, joihin kysyjä viittaa, tulivat 2011—2014, ja käsittääkseni te, vihreät, istuitte silloin hallituksessa. [Välihuutoja oikealta] Teillä oli kaikki mahdollisuudet silloin tehdä se muutos.

Tietysti energiaveron palautus on sellainen, joka on kokoluokaltaan iso, mutta toisaalta me pystymme pitämään silloin meidän raskasta teollisuutta kilpailukykyisenä meidän naapureiden kanssa.

Arvoisa puhemies! Kun tässä salissa on puhuttu yritysverotuksesta ja sen muutoksista, olemme antaneet vahvan tuen yritystukien kokonaistarkastelulle. Viime syksynä valtiovarainministeri kertoi, että tällainen selvitys on menossa, ja sen takia sitä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Nyt haluaisinkin kysyä ministeri Lintilältä: jos te aiotte tämän selvityksen perusteella tehdä ratkaisuja parin viikon kuluttua, milloin myös me tukijat oppositiossa saamme tämän loppuraportin nähtäväksemme ja luettavaksemme? Se on erityisen tärkeä asiakirja, kun tulevaisuudessa pohditaan, mistä yritystuista kannattaa pitää kiinni ja mitä kannattaa ehkä säätää entistä toimivammaksi.

Arvoisa rouva puhemies! Hienoa kuulla, että oppositiosta tukea tulee. Sitä tarvitaan kyllä varmasti.

Itse en näe mitään ongelmaa. Me voimme laittaa sen vaikka meidän ministeriömme sivuille, sama milloin, koska se on teetetty työkaluksi tätä puoliväliriihtä varten. [Paavo Arhinmäki: Tämän kyselytunnin jälkeen!] Ei siinä ole mitään outoa. Jos me ruvettaisiin laittamaan kaikki ne paperit, selvitykset, jotka me pyydämme virkamiestyönä tekemään tähän puoliväliriiheen, niin sitä en pitäisi ihan fiksuna tapana. Mutta jos joku haluaa, niin totta kai, ei ole mitään estettä sille.

Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä, että yritystuista käydään kriittistä keskustelua. Yleensä käy niin, että kaikki haluamme yritystukia karsia yleisellä tasolla, mutta kun käydään yksittäisiin tukiin, niin huomataan, että niiden karsimista ei sitten kannatetakaan. Niille sitten aina löytyy joku hyvä perustelu.

Täällä kiinnitettiin huomiota 200 miljoonan euron yritystukeen. Tällä hetkellä tuulivoimatukia maksetaan semmoinen parisataa miljoonaa euroa vuodessa. Luku tulee käytännössä nousemaan tästä joka vuosi vajaa kymmenen vuotta eteenpäin, ja nämä tuet menevät käytännössä ulkomaisten sijoittajien taskuihin. Tässä ei ole siis mitään järkeä, ja nyt kysyn: onko mitään mahdollisuutta, millä näihin järjettömiin tuulivoimatukiin, jotka paisuvat toiselle miljardille, voitaisiin puuttua?

Arvoisa rouva puhemies! Nämä tuet, jotka on myönnetty, ovat sopimuspohjaisia. Ei voida yksipuolisesti lähteä sopimuksia sanomaan irti, niin kuin edustaja Zyskowicz varmasti juristina tietää, eli siinä valtio olisi tietysti heikoilla. Meillä on selkeä suunnitelma nyt energiastrategiassa, kuinka tullaan siirtymään teknologianeutraaliin tukemiseen, ja se tulee tietysti tämän tilanteen korjaamaan.

Arvoisa rouva puhemies! On varmasti paljon hyödyttömiä yritystukia, mutta eräs sellainen tukimuoto, joka on hyödyllinen, on pk-yritysten kansainvälistymisen tukeminen. Tällä hetkellä suomalaisista pk-yrityksistä ainoastaan noin 13 prosenttia harjoittaa vientiä, kun Tanskassa ja Ruotsissa luku on selkeästi korkeampi — itse asiassa on laskettu, että jos me pääsisimme samoihin prosentteihin kuin Tanskassa ja Ruotsissa, niin samalla meidän työllisyysasteemme olisi myöskin tavoitteen mukainen, 72 prosenttia. Mitä hallitus aikoo tehdä sen hyväksi, että meillä pk-yritykset saataisiin voimakkaammin sinne vientiuralle? On samalla huomattu, että kansainvälistyminen ja kasvuhakuisuus ovat myös voimakkaasti sidoksissa toisiinsa, elikkä kansainvälisistä yrityksistä 30 prosenttia on myöskin erittäin kasvuhakuisia. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tämä pk-yritysten viennin edistäminen, kansainvälistyminen saataisiin parempaan nousuun, samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa?

Edustaja Essayah on jälleen ihan oikeassa: tämä on puoli, johon meidän tulee panostaa. Ja hallitus on panostanut. Esimerkkejä: innovaatioseteli, kansainvälistymisseteli — erittäin hyvin vastaanotettu.

Olin juuri äsken Finlandia-talolla palkitsemassa nuoria yrittäjiä, jotka kaikki ottivat omissa puheenvuoroissaan esiin kansainvälistymisen. Eivät he käy vientikauppaa, he käyvät kansainvälistä kauppaa. Se on heille ihan normaali tila. Ja tietysti se iso ratkaisu, mikä nyt tullaan tekemään, on, että me laitamme Tekesin ja Finpron yhteen ja tulee Business Finland. Sen lähtökohta on se, että kun ihminen, yrittäjä saa sen oman ideansa, hän voi mennä yhdestä ovesta sisälle ja hakea rahoituksen, saada sen viennin markkinoinnin, sen tuotteistamisen, sen kaiken avun siinä yhden oven tai yhden luukun takaa. Hallituksen tavoite on tuplata vientimäärä, ja uskon itse vahvasti, että tämä Business Finland tulee olemaan erittäin hyvä nimenomaan pk-sektorin kannalta.

Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Essayah’n erittäin hyvään kysymykseen, niin itse pidän keskeisenä mittarina kyllä ministeri Lintilän ja itseni onnistumiselle nimenomaan vientiyritysten osuutta pk-yrityksistä, ja tässä suhteessa Business Finland ‑uudistuksen yhteydessä on tarkoitus ottaa, sanoisin, Tanskaa kiinni myös siinä, miten käytännönläheisesti myös meidän suurlähetystö- ja edustustoverkko palvelee nimenomaan viennin edistämisessä pk-yrityksiä. Me olemme tekemässä suurlähettiläistä maajohtajia koko Team Finland ‑järjestelmälle. Meillä on paljon hyviä esimerkkejä, mutta meillä on myös paljon opittavaa tässä suhteessa ja tärkeätä työtä.

Samoin meillä on menossa erillinen task force siitä, miten pk-yritykset pääsevät kansainvälisiin kehitysrahoitushankkeisiin paremmin kiinni — niin YK:n, Maailmanpankin kuin meidän omien kehitysohjelmien hankkeisiin — missä olemme ehkä olleet myöskin liian passiivisia aikaisemmin.

Arvoisa puhemies! Sipilän hallituksen aikana tutkimuksesta ja tuotekehityksestä on leikattu 150 miljoonaa euroa, ja tähän päälle vielä saman mittakaavan leikkaukset korkeakoulututkimuksesta. Nämä leikkaukset tuhoavat tulevaisuuden menestyksen, eikä tämä ole yksin SDP:n kritiikkiä, vaan kaikki kansainväliset asiantuntijat ovat tästä varoittaneet. Nyt hallitus on sitten luvannut paikata näitä menetyksiä supistamalla yritystukia, mutta täälläkään ei hallitus ole vielä kertonut, mistä leikataan. Elinkeinoelämän keskusliitto esitti helmikuussa, että leikataan merenkulun tukia, maatalouden yritystukia mutta myös yritysten palkkatukia, ja koska hallitus on tähän asti noudattanut EK:n ohjeita, kysyn nyt ministeri Lintilältä: Mitä tukia te olette leikkaamassa? Ovatko merenkulun tuet ja maatalouden yritystuet listalla? Ja voitteko luvata, että työllisyyttä ei entisestään heikennetä tukityöpaikkoja vähentämällä?

Arvoisa rouva puhemies! Puoliväliriihellä on yksi iso tavoite, ja se on saada lisää työtä Suomeen ja suomalaisille työtä. Se on se meidän tavoite.

Me emme tule käymään tässä tilanteessa mitään erityisiä tukia läpi, tässä kyselytunnin aikana. Me teemme koko ajan sitä työtä ja arvotamme, mitkä ovat niitä tukia, joita voidaan siirtää, kohdistaa uudella tavalla, jolloinka ne hyödyttävät enemmän esimerkiksi innovaatiorahoituksen kautta. Tätä ollaan koko ajan tekemässä, ja tämä työ tulee jatkumaan tuonne puoliväliriiheen saakka.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Lindström viittasi aiemmin täällä tähän tulossa olevaan kasvupalvelu-uudistukseen. Ne tiedot, mitä meillä täällä oppositiossa vasemmalla laidalla on ainakin siitä ensimmäisestä versiosta, joka on ollut lausunnollakin ja valmistelussa, ovat käytännössä tarkoittaneet sitä, että kun sote-uudistus on aikamoinen yksityistämishanke, niin työvoimapalveluiden osalta tämä on suhteellisesti vielä enemmän sitä. Elikkä maakuntien rooli ja maakuntien viranomaisten rooli työttömien auttamisessa, palvelemisessa ja kohtaamisessa oli ainakin siinä versiossa kokonaan jätetty pois. No, nyt on kuultu, että TEMissä olisi havaittu se kritiikki, jota ympäri maata on tullut tähän uudistukseen, ja oltaisiin jotain korjaavia liikkeitä tehty, mutta kysyisin: aiotteko turvata sen, että työttömät saavat laadukkaita, heitä todella auttavia ja palvelevia julkisia palveluja riittävästi myöskin jatkossa tämän uudistuksen astuessa mahdollisesti voimaan?

Arvoisa rouva puhemies! Koko tämän uudistuksen tavoite on se, että työttömät ihmiset saavat parempia palveluja kuin tähän saakka, eikä tämä ole mikään yksityistämishanke. Yksityiset ja julkiset toimijat tekevät yhteistyötä, ja voi olla, että ne sparraavat toisiaan, ottavat toisiltaan hyviä käytäntöjä ja tällä lailla yksilö, se työtön, hyötyy. Se on tässä se idea. Mutta jos te kysytte, kuinka valmis konsepti tässä on, niin eihän tämä tapahdu niin, että 2019, naps, silloin on kaikki valmiina. Voi olla, että tässäkin harjoituksessa, niin kuin sotessa, menee vielä pitkään ennen kuin meillä on valmis konsepti. Mutta tavoite on nimenomaan se, että pitkäaikaistyötön tai työvoimaa tarvitseva saa palveluja ja saa niitä palveluja laadukkaasti ja joka puolella maata.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Te, ministeri Lindström, sanoitte aikaisemmin tässä kyselytunnin aikana, että kaikkien pitää näihin talkoisiin osallistua, varsinkin hyväosaisten. Nyt kun kehysriihi, puoliväliriihi on tulossa, se, mikä pohdituttaa hyvin monia tämän uudistuksen myötä, on, käykö tässä niin, että talkoisiin pannaan osallistumaan entistä enemmän työttömät, jotka joutuvat entistä ahtaammalle.

Jos mietitään niitä päätöksiä, mitä hallitus on tähän mennessä tehnyt, niin kiky-sopimuksella pakotettiin pienipalkkaisilta julkisen alan työntekijöiltä 30 prosenttia lomarahasta pois, työttömiltä, eläkeläisiltä, opiskelijoilta, sairailta ja lapsiperheiltä on leikattu, mutta sen sijaan suurituloisten verotusta on kevennetty. Nyt kysymys kuuluukin: kun teidän mukaan, ministeri Lindström, kaikkien pitää näihin talkoisiin osallistua, varsinkin hyväosaisten, niin miten hyväosaiset nyt ovat kehysriihessä osallistumassa talkoisiin — itse asiassa ensimmäistä kertaa?

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin, jos lähdetään siitä, kun te sanoitte, että laitetaan työttömät entistä enemmän ahtaalle. Ei laiteta, vaan tavoite on se, että autetaan ihmisiä. Tämä teidän retoriikkanne tietysti varmaan puree joihinkin, mutta kyllä meidän tavoitteemme on se, että ihmiset saavat apua ja autetaan ne ihmiset takaisin sinne työelämään, samalla tunnistaen sen, että siellä on ihmisiä, jotka eivät välttämättä avoimille työmarkkinoille ikinä tule työllistymään. Tämä on mahtava ongelma, mitä me olemme tässä ratkaisemassa, ja kuten sanoin, tämä ei millään tempuilla ratkea.

Kun sanoin, että tähän pitää osallistua kaikkien sen mukaan, mikä heillä on kantokyky, niin viittasin tietysti siihen keskusteluun, mikä on myös siellä puoliväliriihessä ja mitä äsken käytiin, että yritystukia tarkastellaan. Olen itse aika lailla vakuuttunut, että sieltä tulee myös jotakin työnantajapuolelle. Näinhän tämän täytyy mennä. Eihän tämä voi olla koko ajan niin, että toinen puoli antaa ja toinen ottaa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kaavailemassa mallissa tulevaisuudessa, jos järjestöt haluavat tarjota työvoimapoliittisia palveluja, heidän pitää ottaa yhtiömuoto. No, käytännössä tämä tarkoittaa, että ne työttömät, jotka nyt ovat vapaaehtoisina toimineet näissä yhdistyksissä — kun ei ole töitä, niin on mukavaa, että on jotakin järkevää tekemistä päivien täytteeksi — eivät siellä enää voisi toimia menettämättä työttömyysturvaansa. Toisaalta jos järjestöt taas eivät omaksu yhtiömuotoa, ne eivät voi jatkossa tarjota palkkatukipaikkoja. Meillä ainoastaan järjestöissä on mahdollista saada 100 prosentin palkkatuki, mikä on äärimmäisen tärkeää just niille osatyökykyisille, joidenka työllistymisestä ministerikin on kovasti huolissaan. Kysymykseni kuuluu: Pääsevätkö jatkossakin työttömät mukaan kansalaisjärjestötoimintaan? Säilyykö 100 prosentin palkkatuki edes siellä järjestökentässä?

Arvoisa rouva puhemies! 100 prosentin palkkatuki säilyy sillä reunaehdolla, että siellä on 3 000 se katto — senhän me olemme laittaneet sinne sen takia, että tämä 100 prosentin palkkatuki on sitä kaikkein kalleinta. Meitä kiinnostaa se, mitä tällä palkkatuella saavutetaan: siellä on tietenkin tätä kuntouttavaa puolta mutta myös sitä ajattelua, että tämä ihminen pääsisi joskus oikeisiin töihin. Tämähän on se idea. Tässä järjestelmä ei ole toiminut — en sano, että se olisi pelkästään epäonnistunut, mutta se voisi olla parempi — ja siksi me teemme näitä uudistuksia, että saataisiin tämä polku eteenpäin, niin että ihmiset pääsisivät oikeasti oikeisiin töihin. Sen takia me olemme puuttuneet tähän valtiolle kaikkein kalleimpaan, tähän 100 prosentin palkkatukeen. Se on ikävää näitten järjestöjen kannalta, tiedän sen, mutta sieltä päästä me olemme aloittaneet, ja olemme kertoneet tämän hyvissä ajoin myös näille järjestöille itselleen ja haastaneet niitä itseään katsomaan omaa toimintaansa. Eihän tämä voi perustua loputtomasti siihen, että se on aina veronmaksaja, joka tukee tätä toimintaa.

Arvoisa puhemies! Tuossa aikaisemmin SDP ja vasemmisto ottivat kovasti esille sitä, että hallitus laittaa työttömät ahtaalle ja vain tekee leikkauksia ja heikennyksiä, ja esitettiin muun muassa nämä kolmen kuukauden välein tapahtuvat haastattelut. Itse olen kyllä asiantuntijakuulemisessa kuullut, että siitä on tullut nyt jo hyvää palautetta: On löydetty ihmisiä, jotka ovat olleet aivan väärässä paikassa ja joita ei ole aiemmin tavattu. He ovat nyt ohjautuneet esimerkiksi terveydenhuollon piiriin ja kuntoutuksen piiriin. He ovat olleet väärässä paikassa. En tiedä, miksi tätä kutsutaan heikennykseksi. Tästä ollaan erittäin tyytyväisiä.

Meillä oli eilen käsittelyssä myöskin täydennyskoulutus rakennustyömaille. Siellä on tällä hetkellä työttömyyttä ja tarvetta taas koulutetulle työväelle. Tässä yksi hyvä esimerkki. Ja kerroitte, ministeri Lindström, ennen pääsiäistä, että mahdollisesti myös ensimmäisen työntekijän palkkaamista tullaan helpottamaan.

Täällä on paljon hyviä asioita, ja nyt täällä on tänään nostettu vain kaikkia huononnuksia. Voisitteko kertoa jotakin, mitä on tulossa? [Eero Heinäluoma: Hyvä kysymys!]

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä siellä on myös tämä ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen puntarissa, kun me puoliväliriihessä pohdimme näitä asioita. Esityksiä on tullut, muun muassa tämmöinen Yksinyrittäjän palvelupaketti — yrittäjästä työnantajaksi ‑hanke. Tämä on siellä puoliväliriihessä tarkastelussa, ja siellä tehdään sitten päätös ja linjaus siitä, millä lailla mennään eteenpäin. Samalla on tämä Maria Löfgrenin ja Harri Hellsténin raportti itsensätyöllistäjän aseman parantamisesta. Se on puoliväliriihessä käsittelyssä.

Tämä, mihinkä edustaja Meri viittasi, tämä ohjautuvuus ja se, että ihmiset ovat oikeassa paikassa, on juuri se syy, minkä takia me olemme näitä muutoksia tekemässä. Kaikki, jotka ovat tähän työvoimapolitiikkaan yhtään perehtyneitä, tietävät, että tämä meidän järjestelmämme ei toimi. Ihmiset ovat väärässä paikassa, heille tarjotaan vääriä palveluita, ja tämän takia täytyy tehdä muutoksia.

Ja muuntokoulutuksesta vielä sen verran, että sitä ollaan miettimässä. Sitä kannattaa laajentaa muuallekin kuin rakennusalalle ja tehdä meille tällainen notkea tapa reagoida näihin työvoimapulaongelmiin.

Arvoisa puhemies! Toivon, että hallitus kuitenkin tunnistaa sen, että nämä järjestöjen työllistämistoimet ovat usein niitä, joilla ehkäistään ihmisten ajautumista pitkäaikaistyöttömyyteen ja joiden avulla sieltä voidaan myös nousta pois, ja osatyökykyisten ja välityömarkkinoiden kohdalla niiden rooli on aivan keskeinen. Se ei ole hyvä suunta, että uusilla vastikkeellisuuksilla, pakoilla, rajoituksilla, patistelulla heikennetään tätä järjestöjen roolia, jossa he voivat nostaa ihmisiä sieltä vaikeista tilanteista. Nyt ministeri Lindströmin toivon vielä vastaavan siihen, että tämä ei ole teidän tavoite, vaan varmistetaan se, että järjestöjen rooli välityömarkkinoiden kehittämisessä voi säilyä jatkossakin vahvana, ja että kiinnitätte tähän huomiota.

Sitten kysyisin myös pääministeri Sipilältä: Kun tuossa vaalien alla kyselytunnilla ministeri Orpo lupasi, että jos tehdään työllisyystoimia, niin ne eivät heikennä heikompiosaisten tai pienituloisten asemaa, vaan jos siellä tehdään rakenteellisia muutoksia, ne rahat ohjataan näitten ihmisten auttamiseen sitten jollain toisella tavalla. Tämähän on iso periaatteellinen kysymys, lähteekö hallitus helpottamaan työllistymistä lisäämällä työnteon kannattavuutta niin, että se auttaa ihmisiä kasvattamaan ansioitaan, [Puhemies koputtaa] vai aiotteko rajoittaa ihmisten tukia. Mikä on ministeri Sipilän vastaus tähän kysymykseen, [Puhemies koputtaa] autetaanko ihmisiä vai rajoitetaanko?

Arvoisa rouva puhemies! Kysyjä, edustaja Niinistö, kiinnitti huomiota nyt näiden järjestöjen rooleihin jatkossa. Kuten sanoin, on asetettu tämä reunaehto, että 3 000 on katto tälle 100 prosentin palkkatuelle. Mutta kyllä, itse tunnistan ja tunnustan näitten järjestöjen hyvän roolin. Ne ovat tehneet tosi tärkeää työtä nimenomaan siinä kohtaa, että ne ihmiset pysyvät edes jossakin kunnossa, että on jotain järkevää tekemistä, ja sille totta kai hallitus antaa ison arvon jatkossakin. Ja "osatyökykyiset töihin" on yksi hallitusohjelman kirjaus, jota me yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sitten viemme eteenpäin. Välityömarkkinat ovat erittäin tärkeät, mutta nimenomaan sillä ajatuksella, että pitää olla polku eteenpäin. Siksi puhutaan välityömarkkinoista, että se olisi siirtymä toivottavasti sitten avoimille työmarkkinoille, ja tämä pitää saada pelaamaan nykyistä paremmin, ja tätä hallitus tietysti tavoittelee.

Arvoisa puhemies! Varmasti ministeri Orpo on täällä puhunut viisaita silloin kun olen ollut itse pois, ja pystyn vahvistamaan jälkikäteenkin sen viestin. Eli lähtökohta kehysriiheen on se, mikä on ennalta kerrottu, että 4 miljardin säästökokonaisuuden lisäksi ei haeta lisää finanssipoliittisia kiristystoimia, vaan me nyt katsomme näitten tehtyjen toimien vaikutukset ja kaikin tavoin pyrimme kiihdyttämään tätä positiivista työllisyyden ja talouden kehitystä, mikä on nyt saatu aikaiseksi. Eli tämä on kaiken lähtökohtana, ja niin kuin ministeri Orpo on kertonut, jos tulee uudelleenkohdentamisia, niin niillä ei tosiaankaan haeta siihen kokonaisuuteen leikkauksia, vaan uudelleenkohdentamisen tarkoituksena on sitten saada rakenteellisia muutoksia aikaan. Tämä sama koskee yritystukien kokonaisuutta.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Under förra regeringsperioden skrek oppositionen med sannfinländarna i spetsen i högan sky att antalet poliser absolut inte får sjunka. Nu tänker den sittande regeringen med samma sannfinländare drastiskt sänka antalet poliser.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2004 poliisien määrän kipurajaksi määriteltiin 7 250 poliisia. Nyt sisäisen turvallisuuden selonteon valmistuttua tämä kipuraja on pudotettu 7 000:een. Mikäli valtiovarainministeriön asettamat alustavat kehykset puolestaan pannaan täytäntöön, on Suomessa 6 300 poliisia vuonna 20. Tämä määrä on aivan liian pieni toteuttamaan poliisille määrätyt tehtävät. Kysynkin siksi vastaavalta ministeriltä: miksi Suomi tarvitsee vain yhden poliisin tuhatta kansalaista kohti, kun Ruotsissa määrä on kaksinkertainen?

Arvoisa rouva puhemies! On aivan totta, että meillä on jokaisella sektorilla niitä säästämisen paikkoja, mutta me olemme tässä hallituksessa kyllä sitä mieltä, että turvallisuus on ykkösasia, mitä me haluamme viedä eteenpäin. Se on myös sovittu painopistealueeksi nyt, kun lähestyy puoliväliriihi, ja siellä yhtenä teemana, nimenomaan painopistealueena, on turvallisuuden edistäminen. Ja se johtuu erittäin paljon myös niistä tapahtumista, mitkä meillä ovat tässä viime aikoina tapahtuneet meidän ympärillämme, lähelläkin on tapahtunut, jopa Tukholmassa ja niin edelleen — edustaja tietää, mitä tarkoitan. Turvallisuus on kaiken kaikkiaan meille ykkösasia, ja siihen tarvitaan myös tekijöitä. Kuinka paljon tarvitaan rajavartijoita, kuinka paljon tarvitaan poliiseja, kuinka paljon varataan ensi kehykseen — siitä me päätämme sitten ensi viikolla. Elikkä on tänä päivänä hieman liian aikaista puhua mistään luvuista, kun tätä katsotaan kokonaisuutena. Me tarvitsemme hyvin paljon erilaisia välineitä, me tarvitsemme niitä taloudellisia resursseja ja me tarvitsemme myös hyvää työnjakoa turvallisuusviranomaisten kesken.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tästä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Värderade talman! Redogörelsen för den inre säkerheten ger inte vid hand hur man kan garantera säkerheten genom att sänka antalet poliser. Redogörelsen nämner att polisverksamheten ska utvecklas genom bland annat prioriteringar och effektiviseringar. Med klarspråk betyder det, vad polisen ska låta bli att utreda. Detta stöder inte finländarnas trygghetskänsla.

Kysynkin siksi: miten hallitus aikoo varmistaa maan sisäisen turvallisuuden, jos tämä esitetty poliisien määrän merkittävä leikkaus pannaan täytäntöön, vai ollaanko tätä kehystä nyt arvioimassa uudelleen?

Arvoisa rouva puhemies! Kuten tuossa kerroin, tämä hallitus on ottanut painopistealueeksensa turvallisuuden edistämisen ja vahvistamisen. Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, mistä me voimme olla todella ylpeitä, mutta sen eteen pitää tehdä töitä koko ajan. Yksi on nimenomaan se, että meillä on turvallisuushenkilöitä riittävästi — että meillä on poliiseja, että meillä on rajavartijoita, että meillä on Tullissa väkeä, ja niin edelleen — ja että nimenomaan heidän yhteistyönsä pelaa ja että meillä myöskin työnjako pelaa hyvin. Tarkat luvut, mitä milläkin rahalla ja kuinka paljon meillä on rahaa käytettävissä, selviävät ensi viikon keskustelujen jälkeen.

Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuusympäristömme on todella muuttunut viimeisten vuosien aikana epävakaampaan suuntaan, ja sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välinen raja on hämärtynyt. Tämä muutos pitää ottaa vakavasti, ja näin hallitus toki onkin tehnyt.

Yhtenä selvitettävänä kysymyksenä on ollut ulkomaisen maanomistuksen vaikutukset turvallisuuteen. Puolustusministeriön asettama työryhmä luovutti tänään selvityksen mahdollisuudesta rajoittaa ulkomaalaisten kiinteistökauppoja kokonaisturvallisuuden perusteella. Valtiolle voitaisiin antaa etuosto-oikeus sellaisten kiinteistökauppojen osalta, joilla on keskeistä vaikutusta kokonaisturvallisuuteen. Vallitsevassa turvallisuustilanteessa onkin välttämätöntä, että viranomaisillemme annetaan riittävät toimivaltuudet varmistaa kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden kotimainen omistus. Asiaa koskevasta lainvalmistelusta tulee tehdä päätöksiä pian. Kysynkin puolustusministeri Niinistöltä: millaisella aikataululla ja prosessilla hallitus aikoo edistää ehdotetun lainsäädännön valmistelua?

Arvoisa rouva puhemies! Voi olla, että pääministeri Sipilä haluaa täydentää vastaustani, mutta jo tänään valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen on nimetty johtamaan työryhmää, joka laatii nämä tarvittavat lakimuutosehdotukset hallituksen esitykseksi. Tarkoitus on saada kevätkaudella 2018 nämä esitykset valmiiksi ja sitten eduskunnan käsittelyyn lausuntokierroksen jälkeen ja sitten vuoden 2019 alusta voimaan.

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri, sanoitte, että yksi tämän hallituksen erityisistä painopistealueista on turvallisuus. Kuitenkin teidän hallituksenne aikana poliisien määrä on laskenut, useita satoja poliisimiehiä ja ‑naisia on kentältä vähentynyt eri tehtävistä. Tämä kehitys on ollut jatkuvaa jo useamman vuoden ja useamman hallituksen ajan. Olemme olleet liukumäessä, jossa poliisien määrä on tasaisesti vähentynyt vuosi vuodelta. Nyt sanoitte, että jätätte ensi viikkoon kuitenkin yksityiskohtien kertomisen, mutta haluan jo kysyä tässä vaiheessa, millä tavalla varmistetaan se, että poliisikoulutuksen määrän nostamisen yhteydessä syntyvät uudet poliisivirat menevät kentän tehtäviin eikä sinne tammipöytien taakse, missä jo edellisten poliisiuudistusten jälkeen on aivan riittävästi väkeä?

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä meillä tammipöydätkin on jouduttu poistamaan, koska on niin tiukka tilanne, mutta todetaan nyt ihan ensimmäisenä se, että esimerkiksi viime syksynä tämä hallitus teki lisärahoituksen täydentävässä budjetissa, ja saimme miljoonia rahaa lisää. Meillä olisi vuodenvaihteessa määräaikaisia poliiseja jäänyt työttömäksi 200 henkilöä, ja me saimme lisärahoituksella jatkettua heidän työsuhdettaan, mikä oli erittäin tärkeä asia.

Kysymykseenne siitä, miten me saamme pidettyä nimenomaan sen kenttähenkilöstön: Juuri niin, se on se tavoite, että me pystymme pitämään siellä kentällä väen. Ei lisätä hallintoa, ei lisätä hallinnon portaita vaan pidetään nimenomaan se verkosto ja se henkilöstö nimenomaan turvallisuutta tuottamassa siellä ihmisten lähellä.

Arvoisa rouva puhemies! Vuosina 2003—2007 RKP oli hallituksessa, taisi olla SDP:kin, ja poliisivirkoja vähennettiin 410 kappaletta. [Eduskunnasta: Oho!] Vuosina 2007—2011 SDP oli oppositiossa, poliisivirkoja lisättiin 285 kappaletta. Viime kaudella, siis vuosina 2011—2015 RKP ja SDP olivat jälleen hallitusvastuussa ja valtiovarainministerin salkku oli SDP:n hallussa. Poliisivirkoja vähennettiin jälleen 393 kappaletta, lakkautettiin liikkuva poliisi ja kaiken huipuksi nostettiin vielä poliisien eläkeikääkin. [Välihuutoja] Se hallitus teki valmiit leikkauslistat myös poliisivirkojen osalle vuodelle 2015. Jos nykyinen hallitus olisi toteuttanut edeltäjänsä suunnitelmia, olisi poliisivirkojen määrä vähentynyt jälleen. Arvoisa ministeri Risikko, kysyn teiltä: voitteko te nyt luvata, että tämä hallitus ei ainakaan enää nosta poliisien eläkeikää eikä myöskään vähennä poliisien määrää? [Välihuutoja]

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin kerroin, meillähän on tavoite nimenomaan se, että me pidämme poliisihenkilöiden määrän riittävänä ja nimenomaan sellaisena, että meidän ei tarvitse vähentää poliisihenkilöiden määrää. Se on tavoite.

Tässä puhuttiin nyt hyvin paljon siitä, mitä on tapahtunut eri vuosina ja eri aikakausina. Pitää nyt ottaa huomioon, että jokainen hallitus tekee päätöksiä senhetkisen tilanteen mukaan. Nyt turvallisuustilanne on muuttunut siitä, kaikista näistä aikaisemmista hallituksista. Voidaan sanoa, että jopa tämän hallituksen aikana, kahden vuoden aikana, on eurooppalainen, globaali ja suomalainen turvallisuustilanne muuttunut. Siitä syystä tämä hallitus on ottanut turvallisuuden yhdeksi painopistealueeksi. Siellä tarvitaan rajavartijoita, tarvitaan poliisihenkilöitä, tarvitaan monia muita turvallisuushenkilöitä. Tämä kokonaisuus on meillä nyt käsitteillä, kun me mietimme tulevaa kahta vuotta, mutta joka päivä pitää varmistaa turvallisuutta.

Arvoisa rouva puhemies! Keskustelu poliisien määrästä ei mielestäni ole puolueiden välisen nokittelun vaan yhteisen peiliin katsomisen paikka. Meillä on tästä asiasta kollektiivinen vastuu. Vaikka hallitus on nyt tehnyt satsauksia — onneksi, kiitos siitä — myös poliisin resursseihin, niin tällä menolla me kuitenkin löydämme lähivuosina itsemme uudelleen siitä tilanteesta, että polii-sien määrä uhkaa vähentyä, ja ongelma on myös seuraavan hallituksen pöydällä, keitä ikinä meistä siellä sitten istuukaan.

Meidän täytyisi yhdessä löytää ratkaisut poliisin määrärahojen turvaamiseksi, mutta toisaalta meidän täytyisi miettiä myös sitä, miten poliisi on osa meidän yhteiskuntaamme. Nostaisin esiin sellaisen näkökulman, että poliiseiksi olisi hyvä saada myös lisää ihmisiä erilaisista etnisistä taustoista ja uskonnollisista taustoista. Tämä auttaisi lisäämään luottamusta poliisin toimintaan ja toisaalta poliisin ymmärrystä eri kulttuuritaustoista. Erityisesti nykyisessä maahanmuutto- ja pakolaistilanteessa tästä voisi olla hyötyä. Kysyisin sisäministeri Risikolta: oletteko harkinnut toimenpiteitä asiassa?

Arvoisa rouva puhemies! Nyt täytyy myöskin sellainen asia sanoa kehuna tälle hallitukselle, että tämä hallitus on nostanut koulutuspaikkamäärää, mikä on tietysti hyvä asia, että me pystymme varmistamaan reservin. Tällä hetkellä meillä esimerkiksi on poliisihenkilöitä ainoastaan 21 henkilöä työttömänä, eli meillähän ei reserviä sillä tavalla ole, ja sen tähden me tarvitsemme näitä koulutusmääriä.

Tuohon, mitä kysyitte tästä, miten me saisimme eritaustaisia henkilöitä, niin sehän on aivan ilmiselvää, mutta nyt pitää aina muistaa se, että me emme voi minkään etnisen taustan tai myöskään kotimaan mukaan tehdä kriteereitä pääsyvaatimuksiin, vaan kaikki ovat samalla viivalla, eli meillä on samat kriteerit kaikille. Tietysti me toivomme, että kaikilla poliiseilla on ymmärrystä erilaisista etnisistä taustoista ja myöskin ympäröivästä yhteiskunnasta, kun he auttavat erilaisen etnisen taustan omaavia henkilöitä. Eli sen osaamisen ja nimenomaan sen orientaation pitää olla tällainen monikulttuurinen, totta kai, mutta ainahan se on helpompaa, jos on itse erilaisesta taustasta tullut.

Arvoisa rouva puhemies! Onko hallitus huomioinut sitä, että teidän kaavailemanne alkoholilainsäädännön uudistus myös lisää poliisin työkuormaa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että alkoholin käyttö tulisi lisääntymään 6 prosentilla. Kun tiedämme, että 70 prosenttia kaikista poliisin työtehtävistä on alkoholisidonnaisia, sehän tarkoittaisi käytännössä sitä, että me tarvitsisimme jopa 300 henkilötyövuotta poliisiin lisää, mikäli tämä alkoholilaki tulee sellaiseksi, joksi sitä nyt on lausuntokierroksella olevassa versiossa kaavailtu. Miten tämä on huomioitu sisäministeriössä? [Eero Heinäluoma: Loistava kysymys!]

Arvoisa rouva puhemies! Jokaisen lain, joka tehdään, vaikutukset pitää arvioida, aivan niin kuin tässä alkoholilainsäädännössäkin vaikutukset on arvioitu.

Edustaja Räsänen puhuu aivan totta. Siellä on arvioitu, kuinka paljon tarvittaisiin poliisihenkilöitä. Ja olen tämän sanonut jo monta kertaa, tässäkin tilassa, että poliiseja tarvitaan lisää juuri tästäkin syystä, ja se on vain realismia.

Kun tehdään jotain lakia, vaikutukset pitää arvioida ja toimia sen mukaisesti.