Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Tällä tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Tavoitteena on, että normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen alenee. Tämä edellyttää 75 prosentin työllisyyttä.

Hallituksen talouspolitiikalla on kolme kärkeä. Ensimmäinen on työllisyyden parantaminen, toinen yritysten uudistaminen ja investointien tukeminen sekä kolmas julkisen talouden saaminen vakaalle pohjalle. [Mika Niikko: Se ei toteudu!] Ilman korkeampaa työllisyyttä emme onnistu julkisen talouden saamisessa vakaalle pohjalle. Työllisyyden paraneminen puolestaan edellyttää, että elinkeinoelämämme kykenee uudistumaan ja näin työllistämään entistä enemmän.

Talouskasvu on tällä hetkellä vakaata, mutta se hidastuu huipustaan. Maailmantalouden kasvanut epävarmuus korostaa kestävän talouspolitiikan merkitystä. Tässä tilanteessa on tärkeää viedä eteenpäin hallituksen kunnianhimoisia tavoitteita työllisyyden ja talouden rakenteiden uudistamiseksi.

Hallituksen tavoitteena on luoda yrityksille ja kotitalouksille ennakoitavuutta, jatkuvuutta ja luottamusta. Hallituksella on vastuu siitä, että talouden puitetekijät ovat kunnossa siten, että yritykset ovat valmiita investoimaan ja työllistämään ja että työnhakijat ja työntekijät voivat luottaa mahdollisuuksiinsa työllistyä ja kehittää osaamistaan. Mitoitamme finanssipolitiikan vastuullisesti ja suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Ensi vuonna talouspolitiikan viritys tukee talouskasvua ja työllisyyttä. Heikentyneisiin suhdannenäkymiin vastataan aivan oikeilla finanssipolitiikan reaktioilla. [Antti Lindtman: Näin on!]

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 57,6 miljardia euroa. Päätösperäisesti pysyvät menot kasvavat nettona 1,1 miljardia euroa ensi vuoden budjetissa. Tämän lisäksi ikäsidonnaisten valtion menojen kasvu, täysimääräiset indeksikorotukset sekä veroperustemuutosten vaikutusten kompensaatio kunnille näkyvät menojen nousuna vuoteen 2019 verrattuna.

Pysyvien menojen lisäksi hallitus tekee tulevaisuusinvestointeja 1,37 miljardin edestä. Niiden tavoitteena on aidon muutoksen aikaansaaminen. Tulevaisuusinvestoinneista ei aiheudu menoja enää vuonna 2023, ja ne rahoitetaan omaisuustuloilla. Investointiohjelman loppuosalle, noin 1,7 miljardille eurolle, on kehysvaraus vuosille 2021 ja 2022. Jos kehysvarausta jää käyttämättä, kehystasoa lasketaan vastaavasti.

Arvoisa puhemies! Finanssikriisin jälkeisenä aikana yritystemme investoinnit uuden teknologian hyödyntämiseen ovat laskeneet merkittävästi. Tämä on osaltaan pitkittänyt Suomen talouden pääsyä kasvun tielle. Ensi vuoden talousarviossa on tärkeässä roolissa yritysten uudistumisen tukeminen. Koko Suomen elinvoimaan tehdään budjetissa merkittäviä satsauksia. Hallitus investoi merkittävästi osaamiseen ja koulutukseen.

Elinkeinoelämän uudistamiseksi ja uusien innovaatioiden mahdollistamiseksi ehdotetaan 33 miljoonan euron Business Finlandin avustusvaltuuden lisäystä. Julkinen raha toimii vipuna yritysten omille investoinneille tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla. Kansainvälisen kasvun ohjelmaan varataan määrärahoja yhteensä 13 miljoonaa euroa. Tulevaisuusinvestoinneista kohdennetaan yritysvetoiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukemiseen 88 miljoonaa euroa vuonna 2020. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen ehdotetaan 20 miljoonaa euroa.

Elinkeinoelämän ja kansalaisten kannalta on keskeistä, että väylät ovat kunnossa koko maassa. Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Lisäksi perusväylänpitoon ehdotetaan 40 miljoonan euron kertaluonteista lisäystä ja vaarallisten tasoristeysten poistamiseen 12 miljoonan euron lisärahoitusta.

Tuottavuutta kasvatetaan osaamisen ja innovaatioiden kautta. Koulutuspanostusten lisäksi hallitus on tehnyt erillisen investointien kasvuun tähtäävän ohjelman. Haluamme kannustaa yrityksiä niin aineettomiin kuin aineellisiin investointeihin. Selvitämme ja valmistelemme pikaisesti esityksen määräaikaisista kaksinkertaisista poistoista neljän vuoden ajaksi kone- ja laiteinvestointeihin. Lisäksi selvitämme pikaisella aikataululla mahdollisuutta antaa esitys määräaikaisesta tutkimusyhteistyökannustimesta. Hallituksen tavoitteena on uudistusten voimaantulo vuonna 2020.

Tämä hallitus haluaa huolehtia myös maatalouden toimintaedellytyksistä. Ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksiin osoitetaan kertaluonteisesti 130 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Elintarvikeviennin edistämiseen ehdotetaan 2 miljoonaa euroa, ja harvaanasutun maaseudun kehittämiseen 4 miljoonaa euroa. Maatilatalouden kehittämisrahastoa ehdotetaan lisäpääomitettavaksi kertaluonteisesti 31 miljoonalla eurolla.

Arvoisa puhemies! Luottamusta tulevaisuuteen vahvistaa parhaiten mahdollisuus tehdä työtä ja yrittää. Hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite näkyy monin tavoin budjetissa. Työllisyyspaketissa päätimme karsia palkkatuen byrokratiaa ja uudistaa työllisyyspalveluita kuntakokeilujen kautta.

Palkkatuen käytön lisäämiseksi yrityksissä ehdotetaan julkisiin työvoimapalveluihin lisäystä 10 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 24,8 miljoonan euron korotusta kohdennettavaksi muun muassa palkkatuen digitaalisiin palveluihin ja työlupaprosessien tehostamiseen. Osatyökykyisten työkykyohjelmaan kohdennetaan 10 miljoonaa euroa. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistämisen edistämiseen ehdotetaan yhteensä 12,6 miljoonaa euroa.

Aktiivimallin leikkurin poistuminen 1.1.2020 on mukana budjettikirjassa. [Antti Lindtman: Oikein!] Hallitusohjelman mukaisesti tehdään työllisyysvaikutuksiltaan sitä vastaavat toimet. Työttömyyspäivärahan lisäpäivien alaikärajaa korotetaan vuodella 62 vuoteen.

Ammatillisten taitojen parantamiseksi ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ehdotetaan 80 miljoonan euron lisämäärärahaa ja työpaikkaohjaajien lisäämiseen 2,5 miljoonan euron rahoitusta. [Antti Lindtman: Tukeekohan kokoomus tätä?]

Arvoisa puhemies! Luottamusta siihen, että kaikki pidetään mukana yhteiskunnassa, vahvistavat oikeudenmukaisuutta ja turvallisuutta lisäävät toimet. Parannamme perheiden asemaa, perusturvaa ja pienimpiä eläkkeitä. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja neljännestä sekä sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää korotetaan 10 eurolla. Elatustukea korotetaan 7 eurolla. Näihin uudistuksiin ehdotetaan yhteensä 36,3 miljoonan euron määrärahalisäystä. Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen sekä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkamiseen ehdotetaan 10:tä miljoonaa euroa.

Pienimpien eläkkeiden korotuksen nettomääräinen kustannus koko julkiseen talouteen on noin 183 miljoonaa euroa. Perusturvaan ehdotetaan tehtäväksi 20 euron korotus, jonka kustannusvaikutus on valtiolle noin 40 miljoonaa euroa.

Turvallisuutta parannetaan. Poliisitoimen määrärahoihin ehdotetaan 7,5 miljoonan euron lisäystä poliisimiesten määrän nostamiseksi asteittain 7 500 henkilötyövuoden tasolle vuoteen 2023 mennessä.

Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoihin ehdotetaan 5,5 miljoonan euron korotusta henkilö- ja tehtävämäärän lisäämiseksi sekä kertausharjoitusten määrän lisäämiseksi ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uuteen toimintamalliin.

Arvoisa puhemies! Täällä kello räpyttää punaista, mutta käsittääkseni käytössä oli 15 minuuttia. — Ai kymmenen? [Jukka Gustafsson: Kyllä se on hyvä puhe, antaa mennä vaan! — Puhemies: Vielä loppulauseet, olkaa hyvä.] — Valitettavasti meillä oli tieto, että oli 15 minuutin esittelypuheenvuoro, mutta [Paavo Arhinmäki: Lopun voi kirjata pöytäkirjaan!] palaan tekstiin myöhemmissä vastauspuheenvuoroissa.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ryhmäpuheenvuoron jälkeen ministerit saavat vielä 5 minuutin mittaiset vastauspuheenvuorot, niin siellä sitten loput. Ja nyt mennään ryhmäpuheenvuorokierrokseen.

Arvoisa puhemies! Vuosia ja vuosia jatkuneiden leikkausten jälkeen suomalaiset äänestivät eduskuntavaaleissa muutoksen puolesta. [Välihuutoja] Suomalaiset haluavat parempaa, ja sen suomalaiset ansaitsevat. [Jukka Kopra: Eivät saaneet!] Pääministeri Rinteen hallituksen ensimmäinen talousarvio tekee muutoksesta totta. Se vie Suomen leikkauslinjalta uudistus- ja investointilinjalle. [Välihuutoja] Hallituksella on kolme tärkeää päämäärää: ilmastonmuutoksen torjunta, työllisyyden ja osaamisen vahvistaminen sekä oikeudenmukaisuuden lisääminen.

Puhemies! Talousarvio käsitellään tilanteessa, jossa maailmantalouden epävarmuus on kasvanut. Arviot Suomenkin talouskasvusta ovat heikentyneet. Hallituksen vastaus heikkenevään suhdanteeseen — kasvua ja työllisyyttä tukeva, lievästi elvyttävä linja — näyttäisi saavan hyväksynnän asiantuntijoilta. ”Olennaista on, että elvytys toteutuisi panostamalla tulevaisuuteen. Kyse voi olla tie- ja ratahankkeista, ympäristönsuojelusta tai koulutuksesta ja tutkimuksesta. Nuorten koulutustasoa pitää nostaa. Myös panostukset lapsipolitiikkaan vahvistavat talouttamme pitkällä aikavälillä.” Näin Sixten Korkman tuli tiivistäneeksi tämän keltaisen kirjan punaisen langan Helsingin Sanomissa jo viikkoa ennen sen julkistamista. [Arja Juvosen välihuuto]

Arvoisa puhemies! Suomi siirretään nyt aikakauteen, jossa hallituksen päätökset eivät enää lisää vaan vähentävät ihmisten välisiä tuloeroja. Nyt heitä, joilla on vähiten, autetaan eniten. Eläkkeitä, perusturvaa, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta sekä opintotuen huoltajakorotusta nostetaan. Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään. Yksin aamuin illoin omista lapsistaan ja päivisin muista huolehtivan lähihoitajan, siis todellisen arjen sankarin, käteen jää ensi vuonna yli 500 euroa enemmän vuodessa. Arjessaan sinnittelevän yksinhuoltajaopiskelijan toimeentulo paranee sekin yli 500 eurolla. Suomea uutterasti rakentaneet eläkkeensaajat ansaitsevat hekin parempaa vuosien leikkausten jälkeen. Pienimpiin eläkkeisiin tehdään nyt kauan kaivattuja korotuksia. Ikänsä työssä ja kotona ahkeroineen eläkeläispariskunnan, joista toinen on keskimääräisellä työeläkkeellä, toinen takuu- ja kansaneläkkeellä, ostovoima kasvaa pelkästään ensi vuonna enemmän kuin viime hallituskauden aikana yhteensä. [Sanna Antikaisen välihuuto]

Arvoisa puhemies! Koulutukseen ja tutkimukseen ohjataan 350 miljoonaa lisäeuroa heti ensi vuonna. [Ben Zyskowicz: Kyllä se oli surkea se Sipilän hallitus, kuulitteko, ministeri Kulmuni?] Koulutuksen ja tutkimuksen kunnianpalautus on hallitukselle arvovalinta. Tälle hallitukselle jokainen lapsi on arvokas, ja siksi ensi vuoden elokuusta alkaen ainuttakaan lasta ei lähetetä päiväkodista kotiin ennen ruokailua sen vuoksi, että vanhemmat ovat työttömiä. [Timo Heinonen: Niin tehtiin Sipilän aikanakin!]

Tälle hallitukselle jokainen nuori on yhtä arvokas. Kenenkään ei pidä joutua keskeyttämään opiskelua rahanpuutteen vuoksi. [Mika Niikon välihuuto] Siksi SDP:n pitkäaikainen tavoite oppivelvollisuuden laajentamisesta ja aidosti maksuttomasta toisen asteen opiskelusta etenee. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Peruskoulussa tasa-arvoa vahvistetaan ja harrastuksia tuodaan koulupäivän yhteyteen. Ammatillinen koulutus saa ensi vuonna 1 400 opettajan vuosipalkan verran lisää rahaa.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden hoidossa siirrytään Vartiaisen ja Wahlroosin keppilinjalta pohjoismaiselle aktiivisen ja yksilöllisen tuen työllisyyden hoidon linjalle. Palkkatuen käyttöä lisätään kohti Ruotsin tasoa, epäoikeudenmukainen aktiivimalli puretaan. Talouden ja työllisyyden kannalta saavutettavuus niin kiskoilla kuin kumipyörillä on maakuntien elinvoiman elinehto. Perusväylänpidon rahoitusta nostetaan kolmanneksella, lapio lyödään maahan joka puolella Suomea.

Arvoisa puhemies! Yksi sivistyksemme mitta on se, miten huolehdimme heistä, jotka tämän maan meille ovat rakentaneet. Vuosien keskustelun, viivyttelyn ja jarruttamisen jälkeen sitova mitoitus vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan kirjataan nyt vihdoin ja viimein lakiin. [Välihuutoja — Sanna Antikainen: Missä rahat?] Tänään Suomessa on vielä lähes sata vanhustenhuollon yksikköä, joissa on vähemmän hoitajia kuin suositus vaatii. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Nyt hoitajien alimitoitus kielletään lain voimalla. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Keskustelu vanhustenhoivasta, niin kuin täällä kuulemme, on saanut kummallisia piirteitä. [Kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Ne tahot, jotka vuosien ajan ovat estäneet sitovan mitoituksen kirjaamisen lakiin, kyselevät nyt täällä suureen ääneen, milloin asia toteutuu täysimääräisesti. [Välihuutoja] Edelleenkin, puheenjohtaja Orpo, [Puhemies koputtaa] Suomen kansa ei vieläkään tiedä, hyväksyykö kokoomus sitovan mitoituksen vai purkaisiko kokoomus valtaan tullessaan paremman vanhustenhoivan sitovat normit. [Välihuutoja] Toivottavasti tähän saamme tänään vastauksia. [Välihuutoja]

Hoitajakeskustelun komeimmasta voltista vastaavat kuitenkin perussuomalaiset, jotka väittivät täällä viime viikolla, että hallituksen esitys sitovasta mitoituksesta johtaa hoitajien palkanalennuksiin. [Arja Juvosen välihuuto] Hyvät perussuomalaiset, ainoan kerran, sen ainoan kerran, kun hoitajien palkkoja on leikattu, te pitelitte saksia. [Vasemmalta: Ohhoh!] Teidän tuellanne edellinen hallitus ensin yritti viedä hoitajilta [Puhemies koputtaa] sunnuntai- ja ylityökorvaukset ja lopulta onnistui viemään lomarahat, [Puhemies: Aika!] ja kaiken tämän jälkeen te vielä leikkasitte vanhuspalveluista kymmeniä miljoonia euroja. Näitä virheitä tämä hallitus nyt korjaa. [Petteri Orpon välihuuto] Arvoisa oikeisto-oppositio, jos teillä on epäilyksiä siitä, parantaako hallituksen esitys hoitajien työoloja, kuunnelkaa hoitajia: ”Tämä on merkittävä parannus hoitajien jaksamiselle.” Näin kommentoi lähi- ja perushoitajien puheenjohtaja Silja Paavola hallituksen esitystä. Väkevä todistus.

Myös kotihoidon palveluita parannetaan, perusterveydenhoitoon toteutetaan hoitotakuu. Hyvinvointi tehdään kunnissa, ja siksi kunnilta leikkaaminen lopetetaan ja valtion-osuudet nousevat yli miljardilla eurolla.

Arjen turvallisuutta vahvistetaan myös kääntämällä vuosien vähentämisen jälkeen poliisien määrä vihdoin nousuun kohti 7 500:ta poliisia. Edustaja Zyskowicz, kävikö tässä nyt niin, että arvoliberaalit keskustavasemmistolaiset tekevät nyt sen, mihin te oikeistokonservatiivit ette pystyneet: 300 konstaapeli Reinikaista lisää kentälle huolehtimaan suomalaisten turvallisuudesta. [Petteri Orpo: Mehän se nimenomaan hoidettiin! — Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Vain me suomalaiset voimme suojella suomalaista luontoa. Ympäristömme suojeluun ohjataan historiallinen yli 100 miljoonan lisärahoitus ensi vuodelle. Etenemme määrätietoisesti kohti hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. [Ben Zyskowicz: Missä ilmastoteot?] Toimenpiteet toteutetaan oikeudenmukaisesti. Me tiedämme, että mitä pitemmäksi toimia lykätään, sitä kalliimmaksi lasku tulee. Tässä muutoksessa on myös uuden kasvun mahdollisuus.

Puhemies! Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee linjaa, jossa paremman huomisen ratkaisut tehdään jo tänään. Tiedämme, että edessä oleva tie ei ole helppo, mutta liikkeelle on lähdettävä huomiseen uskoen. Leikkauksista uudistuksiin, näivettämisestä investointeihin, ja näille valinnoille [Puhemies koputtaa] toivomme myös rakentavan opposition tukea.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Kun täällä puheenvuoro pidetään, niin koetetaan välttää sellaista yhtäaikaista kommentointia. Välihuudot ovat sallittuja.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on vähän niin, että te otatte lapsilta ja sitten annatte lapsille ja kerrotte olevanne suuria hyväntekijöitä. [Paavo Arhinmäki: Höpö höpö!]

Menen tähän hoitajamitoitukseen: Kokoomus ei vastusta hoitajamitoitusta. [Välihuutoja] Ministeri Kiuru sanoi, että hoitajamitoitus on tuntien työ, yksi lause lakiin riittää, ja se on kunnossa. Mutta nyt on käynyt selväksi, että hoitajamitoitusta ei tule [Paavo Arhinmäki: Tuleehan!] — ei tule tällä vaalikaudella — ja henkilöstömitoituskin tulee aprillipäivänä kaksi viikkoa ennen vaaleja. Te jätätte senkin seuraavalle hallitukselle. [Paavo Arhinmäki: Ei!] Nyt toimittajat tarkkana, jos saan ministeri Lintilän vastaamaan: Paljonko tässä kirjassa on vuodelle 2023 varattu rahaa hoitajien palkkaan, eli kuinka monta hoitajaa Suomessa on lisää vuonna 2023? [Päivi Räsänen: Ei ole rahaa ollenkaan! — Paavo Arhinmäki: On siellä rahaa!] Hoitajamitoitus, henkilöstömitoitus 0,7 tarkoittaisi 4 400:aa hoitajaa. Onko täällä se raha, ministeri Lintilä?

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät ministerit, hyvät edustajakollegat ja muut paikalla olijat! Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tutustunut Rinteen hallituksen talousarvioesitykseen todella huolestuneena. Ensi vuoden talousarviossa on toki hyvääkin. On hyvä, että esimerkiksi koulutukseen saadaan lisäpanostuksia. Kokoomus antaa kiitosta myös siitä, että hallitus kunnioittaa parlamentaarisesti sovittua tiestön korjausvelkaohjelman jatkoa. Ja kiitos myös siitä, että jatkatte huolehtimista uskottavasta maanpuolustuksesta. Poliisejakin toki lisäätte, mutta ette lupaamallanne tavalla.

Mutta ehkä perustavalaatuisin ongelma koko Rinteen budjetissa on se, että kaikki lisäpanostukset tehdään rahalla, jota hallituksella ei ole — rahalla, jota hallituksella ei ole. Tämä tarkoittaa sitä, että raha otetaan lapsiltamme ja tulevilta sukupolvilta. [Välihuutoja] Luulisi, että viimeistään tuoreet syntyvyysluvut olisivat saaneet teidät ymmärtämään, miten vastuutonta teidän toimintanne on. [Eva Biaudet´n välihuuto]

Valtion velanotto kääntyy jälleen kasvuun. Neljän vuoden hyvä kehitys pääministeri Juha Sipilän hallituksen jäljiltä kääntyy nyt rajuun lisävelanottoon. Velaksi eläminen on, arvoisa hallitus, leikkaamista lapsiltamme. Valtiontalouden holtittomasta hoitamisesta kärsivät eniten he, jotka eniten yhteiskunnan tukia tarvitsevat. Tällainen vastuuttomuus taloudenpidossa ei ole heikoimmassa asemassa olevien puolustamista. Tilanteen tekee entistä vakavammaksi se, että hyvä työllisyyskehitys on jo pysähtynyt. Työttömyys ei ole enää vähentynyt. Te ette esitä yhtään konkreettista toimea, jolla työttömät pääsisivät takaisin töihin — ei yhtään konkreettista tointa. Toisin oli viime kaudella. [Paavo Arhinmäki: Ja kokoomus leikkasi!] Silloin kokoomuksen ja keskustan ollessa hallituksessa maahamme syntyi jopa 140 000 uutta työpaikkaa. Moni työtön sai töitä. Monen perheen tilanne parani. Pitkäaikaistyöttömyys onnistuttiin puolittamaan. Myös nuorisotyöttömyys väheni merkittävästi. Nyt tilanne ministeri Harakan aikana on toinen.

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri Rinne ja taloudesta vastaava valtiovarainministeri Lintilä, te olette rakentaneet koko hallitusohjelmanne juuri sen varaan, että viime kaudella alkanut hyvä työllisyyskehitys jatkuisi. Teot kuitenkin puuttuvat. Teidän itse itsellenne asettama 75 prosentin työllisyysaste vuonna 23 on karkaamassa jo lähdössä. Teidän asettamaanne työllisyystavoitteeseen ei enää riitä edes paperilla suunnittelemanne 60 000 työpaikkaa, tavoite on paljon kauempana.

Me emme kuitenkaan ajattele niin kuin te, arvoisa pääministeri Rinne, viime kaudella oppositiojohtajana. Me emme julista, että te epäonnistutte omassa työllisyystavoitteessanne. Sellainen ilakointi ei vie asioita oikeaan suuntaan eikä ole yhteiselle isänmaallemme hyväksi. Me haluamme tarjota ratkaisuja, ja siksi olemme antaneet teille vapaasti käytettäväksi jo 16:n konkreettisen toimen ohjelman, jolla saatte tähän maahan 60 000 uutta työllistä. [Satu Hassin ja Heli Järvisen välihuudot] Kokoomus auttaa teitä, arvoisa hallitus, tässäkin mielellään. [Jukka Gustafsson: Ei uskota!]

Te, arvoisa pääministeri, olette nyt kuitenkin rakentaneet sen tuulentuvan, minkä lupasitte olla rakentamatta. Te otatte rahaa lapsiltamme, myytte myös kansallisomaisuuttamme, valtionyhtiöitä, käyttääksenne tästä rahasta valtaosan muutaman vuoden arjen pyörittämiseen, [Jukka Gustafsson: Kokoomus on ottanut enemmän valtionvelkaa kuin mikään muu puolue. Miten voitte sanoa noin?] ja tämän lisäksi te otatte vielä enemmän lisää velkaa. Tuon valtion omaisuuden ovat aiemmat sukupolvet työllään yhteiseksi hyväksi ansainneet, eikä sitä pitäisi käyttää vaalilupausten lunasteluun parissa kolmessa vuodessa, vaan sitä pitäisi käyttää oikeisiin tulevaisuusinvestointeihin. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Tällaisia tulevaisuusinvestointeja olisivat esimerkiksi korkeakoulujen, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pääomittaminen niin, että siitä hyötyisivät myös tulevat opiskelijat ja sukupolvet. Toinen esimerkki ovat nopeat rautatieyhteydet. Käyttäkää rahaa siis vastuullisesti. Arvoisa puhemies, omalla palkallanne te, pääministeri Rinne, saatte meidän puolestamme tehdä mitä haluatte, mutta tämä valtionomaisuus ja nämä rahat ovat meidän kaikkien yhteisiä, ja niitä teidän tulee käyttää vastuullisesti.

Arvoisa puhemies! Moni suomalainen on kysynyt, voiko teihin, pääministeri Rinne, enää luottaa? Kysymys on aiheellinen. Te lupasitte vaalien alla, vielä vaalien jälkeenkin, monenlaista. Kirjoititte paljon tärkeitä asioita hallitusohjelmaan, kauniita sanoja — nämä lupaukset petetään yksi toisensa jälkeen. [Oikealta: Kyllä! Vasemmalta: Eikä!]

Vanhustenhoidon 0,7 sitova hoitajamitoitus piti hoitua kuntoon tunneissa ja yhdellä lauseella lakiin, jos ihmiset vain äänestävät sosiaalidemokraatteja ja demarit hallitukseen, niin tämä toteutuu. [Paavo Arhinmäki: Kannatatteko te nyt?] Vanhustenhoidosta vastaavan ministerin Krista Kiurun suu kyllä käy, mutta ei niitä lisähoitajia tällä tavalla näy. [Paavo Arhinmäki: Kannatatteko hoitajamitoitusta?] Arvoisa puhemies, nyt tämä lupaus on petetty. Vanhustenhoitoon tarvitaan lisää hoitajia nyt eikä aprillipäivänä vuonna 2023.

Te, arvoisa pääministeri Rinne, lupasitte myös kaikille alle 1 400 euroa eläkettä saaville 100 euroa lisää puhtaana käteen. Monelle heistä te ette valtaan päästyänne anna euron euroa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se oli lupaus!] Moni eläkeläinen luotti teidän sanaan — eivät he enää luota. Te lupasitte vielä elokuussa, että myös ihan jokaisen suomalaisen ostovoima vahvistuu ensi vuonna — näin ei tapahdu. Teidän toimienne myötä useille työtätekeville suomalaisille jää vähemmän rahaa käytettäväksi ensi vuonna kuin tänä vuonna, [Paavo Arhinmäki: Suurituloisin 20 prosenttia, josta kokoomus on huolestunut!] ja samaan aikaa te kiristätte bensa- ja dieselveroa yhdessä yössä 7 sentillä, valmistelette ruuhkamaksuja Suomeen, leikkaatte kotitalousvähennystä ja niin edelleen. Mitä te vastaatte, pääministeri Rinne, kun ihmiset kysyvät teiltä: voiko teihin luottaa?

Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinne, edeltäjänne pääministeri Juha Sipilä totesi hieman kuin testamenttinaan: ”Antti, älä sössi taloutta.” Nyt te olette sitä sössimässä. [Naurua] Kokoomus ei voi tätä sivusta toimettomana katsoa. Emme voi antaa tukea teidän esittämällenne velanoton budjetille, budjetille, jota leimaa työllisyystoimien lykkäys ja velanoton kasvu. Siksi tulemme esittämään loppuvuoden aikana oman vastuullisen ja välittävän vaihtoehtomme, jossa 1) työn ja eläkkeiden verotus ei kiristy vaan kevenee, 2) koulutukseen panostetaan, 3) työttömyydestä kärsiviä autetaan saamaan töitä, 4) mielenter-veyspalveluiden terapiatakuu toteutetaan, 5) teemme tuloksekkaita, maalaisjärkisiä ilmasto- ja ympäristötekoja — ja kaikista ikäihmisistä kannetaan huolta — 6) tulevaisuusinvestoinnit ovat todellisia, ja 7) tämä toteutetaan niin, että hyvä talouskehitys voi jatkua, työttömyys edelleen vähentyä ja työllisyys parantua.

Arvoisa puhemies, me haluamme luoda suomalaisille toivoa tänäänkin. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Viime viikolla tässä maassa puhuttiin siitä, saavatko lapset ja vanhukset juoda maitoa ja syödä lihaa. Kun tätä keskustelua kuunteli, joutui vakavasti kysymään, ovatko asioiden mittasuhteet menneet tasavallassa sekaisin. Meidän linjamme keskustassa on se, että me annamme suomalaisten syödä ja juoda, mitä he haluavat: kasviksia, kalaa tai lihaa. [Paavo Arhinmäki: Kuka oli kieltämässä? — Ben Zyskowicz: Te olette ainoita, jotka puhuu tästä!] Me laitamme energiamme ihmisten arjen parantamiseen ja oikeiden ongelmien ratkaisemiseen. Arki- ja järkipolitiikkaan.

Rouva puhemies! Sain itse kasvaa tavallisessa, turvallisessa suomalaisessa kodissa. Vanhempani tulivat kohtuullisesti toimeen. Se osaltaan mahdollisti minulle elämässä eteenpäin menemisen, opiskelemisen, harrastamisen, töiden saamisen ja myöhemmin myös politiikkaan mukaan lähtemisen.

Suomi on edelleen maailman parhaita maita varttua aikuiseksi. Useimmilla lapsilla ja nuorilla asiat ovat kohtuullisen hyvin. Liian monessa perheessä on kuitenkin arjessa tiukkaa. Joka seitsemäs lapsi joutuu elämään suoranaisessa köyhyydessä. Oppimiserot ovat kasvaneet, ja monessa koulussa on rauhatonta. Liian monta nuorta on vaarassa jäädä kokonaan syrjään.

Suomi on myös edelleen maailman parhaita maita vanheta. Kuitenkin liian moni ikäihminen sinnittelee pienellä eläkkeellä. Maamme vanhustenhoidossa on kiistattomia ja vakavia puutteita.

Arvoisa puhemies! Näitä ongelmia me keskustassa haluamme ratkaista. Näitä ongelmia myös tämä hallitus haluaa ratkaista.

Keskustan linja on tehdä politiikkaa, joka antaa turvaa yhteiskuntamme heikoimmille ja töitä mahdollisimman monelle suomalaiselle niin maaseudulla kuin kaupungissa. Ihmisille on rakennettava luottamusta huomiseen ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Tämä tulevaisuudentoivon herättäminen on myös parasta lääkettä niin sanottuun vauvapulaan.

Puhemies! Lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi parannamme budjetissa hauraimmassa tilanteessa olevien perheiden toimeentuloa. Nostamme yksinhuoltaja- ja monilapsisten perheiden lapsilisiä ja pienimpiä vanhempainpäivärahoja. Keskustan ja erityisesti uuden puheenjohtajamme Katri Kulmunin tavoite on poistaa lapsiperheköyhyys Suomesta. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava tasa-arvoinen oikeus sivistykseen. Siksi pienennämme päiväkotien ryhmäkokoja, tuemme opettajien jaksamista, takaamme koulurauhan ja annamme kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Hallitus valmistelee lukio- ja ammattikouluopintojen maksuttomuutta. Tätä uudistusta voi verrata peruskoulun syntyyn. [Oikealta: No ei nyt aivan!]

Jokainen ikäihminen ansaitsee riittävän toimentulon ja ihmisarvoisen, inhimillisen hoivan. Nostamme pienimpiä eläkkeitä ja toteutamme vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen. [Ben Zyskowicz: Milloin? — Sanna Antikainen: Mistä rahat?] Uudistuksia tehtäessä on turvattava myös kotihoidon ja omaishoidon voimavarat.

Hyvä eduskunta! Hallitus olisi toki voinut valita myös toisin. Olisimme voineet laittaa kaiken liikkumavaran esimerkiksi veronalennuksiin, mikä on ollut kokoomuksen linja ennen vaaleja ja myös vaalien jälkeen. [Ben Zyskowicz: Väärä todistus!] Kokoomuksen ratkaisu kaikkiin ongelmiin on suurituloisten verojen keventäminen. On vaikea ymmärtää, miten Suomen julkinen talous pidetään tasapainossa ja pienituloisimpia kannustetaan töihin alentamalla kaikista rikkaimpien verotusta. [Arto Satosen välihuuto]

No, politiikka on valintoja ja puolueilla on eroja: hallitus kohdentaa maltilliset veron-alennukset pieni- ja keskituloisille. [Jukka Gustafsson: Oikein! — Perussuomalaisten ryhmästä: Afrikkaan!]

Me keskustassa takaamme, että Suomen taloutta hoidetaan jatkossakin järkevästi. Edustaja Heinonen: emme salli Suomen talouden sössimistä! [Ben Zyskowicz: Ihanko totta? Näinhän on tapahtunut!]

Olemme myös valmiita kääntämään kaikki kivet, jotta työttömät työllistyisivät. Laskujeni mukaan viime aikoina yli tuhat työpaikkaa on joutunut Suomessa liipaisimelle, koska yritykset ovat käynnistäneet yt-neuvotteluita. Maailmalta tuleva epävarmuus alleviivaa, että työllisyyden parantaminen on nyt jos koskaan meistä itsestämme kiinni. [Timo Heinonen: Epävarmuus tulee tuolta aitiosta!] Tärkeintä on huolenpito yrittäjyyden edellytyksistä ja työelämän uudistaminen. Yrittäjien verotus ei kiristy. Budjetissa tuetaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Etenkin työpaikoilla tapahtuvassa paikallisessa sopimisessa on viimeistään ensi keväänä päästävä eteenpäin. Me keskustassa odotamme kolmikannalta tuloksia. [Ben Zyskowicz: No niin muutkin!]

Uudet ratkaisut työllisyydessä eivät tule olemaan helppoja ja osa niistä tulee olemaan kipeitä. Työelämän uudistamisen ja työttömyyden hoidon osalta haluan siteerata John F. Kennedyä: ”Emme tee näitä ja muita asioita, koska ne ovat helppoja vaan koska ne ovat vaikeita.” [Mika Niikon välihuuto]

Työllisyysratkaisut eivät tule olemaan helppoja, vaan ne ovat vaikeita. Mutta ne ovat välttämättömiä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi ja säilyttämiseksi. [Timo Heinonen: Ei rahan jakaminen ole vaikeata!]

Arvoisa puhemies! Hallituksessa on viisi erilaista puoluetta. Ne ovat kuitenkin osoittaneet pystyvänsä yhteistyöhön ja päätöksiin, joilla parannetaan ihmisten arkea ja rakennetaan sosiaalisesti ja alueellisesti eheämpää Suomea ja tasa-arvoa. [Ben Zyskowicz: Rahan jakamiseen pystytte, missä vaikeat päätökset?]

Kalevi Sorsa ja Johannes Virolainen rakensivat punamullalla suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. [Toimi Kankaanniemi: Entäs Paavo Väyrynen?] Nyt Rinteen—Kulmunin punamulta peruskorjaa ja uudistaa sen hyvinvointiyhteiskunnan.

Arvoisa puhemies! Ensi vuonna astumme uudelle vuosikymmenelle. Tämä budjetti siis määrittää, mihin 2020-luvun ensimmäiset eurot käytetään. Tämä hallitus aikoo käyttää ne eurot maailman ensimmäisen hiilineutraalin hyvinvointivaltion rakentamiseen.

Tämä aika ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun hyvinvointivaltio on murroksessa. Paineen alla se on ollut vähintään koko minun sukupolveni eliniän ajan. Me synnyimme keskelle yhtä maailmanhistorian syvimmistä murroksista. Neuvostoliitto oli juuri romahtanut, ja idänkauppa lakkasi vetämästä. Kylmän sodan loppu toi Suomeen laman, mutta maailmalla se avasi samalla tilaa toivolle. Moni oletti historioitsija Francis Fukuyaman tavoin, että uuden vuosituhannen myötä me liu’umme rauhanaikaan, jossa maailmantalouden alati syvenevä keskinäisriippuvuus estää kalliit kriisit ja sodat. Toisin kävi.

Rauhan vuosituhannen sijaan tästä ajasta on hyvää vauhtia tulossa talouskriisien, kauppasotien, hirmumyrskyjen ja metsäpalojen vuosituhat — aika, jona talouden, sodan ja luonnon kriisit kietoutuvat toisiinsa entistäkin tiukemmin. Ilmastonmuutoksen tuhojen myötä miljoonat ihmiset ovat menettäneet kotinsa, sadot kärsivät, juomavesi loppuu ja konfliktit syvenevät.

Näiden kriisien keskelle minun sukupolveni syntyi. Me emme tunne muunlaista aikaa. Kun me olimme lapsia keskellä lamaa, leikattiin perheiltä, pienituloisilta ja peruspalveluista. Laman runtelemien aikuisten paha olo siirtyi aivan liian monelle meistä, ja samalla reikiä turvaverkoissa revittiin yhä suuremmiksi. Kun me pääsimme vihdoin itse kurottamaan kohti aikuisuutta, iski uusi kriisi, uusi lama ja uudet leikkaukset, tällä kertaa koulutuksesta, köyhiltä ja opiskelijoilta. Samalla ilmastonmuutos on vain kiihtynyt kiihtymistään.

Juuri kriisien aikana vahvaa hyvinvointivaltiota tarvitaan kaikista kovimmin ja kipeiten. On syytä muistaa, että tämän maan hyvinvointivaltio rakennettiin kahden maailmansodan raunioille.

Arvoisa puhemies! Leikkaamisen sijaan on tullut jälleen aika rakentaa uutta. Tämän hallituksen tärkein tavoite on rakentaa maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio. [Ben Zyskowicz: Missä ne teot on?] Tätä tavoitetta ei ole valittu siksi, että muutos tulisi helposti, nopeasti tai ilmaiseksi, vaan koska nyt on pakko toimia, ilmastolakossa joka perjantai seisovia nuoria lainatakseni.

Tavoitteen ydin on kirkas: meidän on vähennettävä päästöjä ja köyhyyttä samaan aikaan. [Sari Sarkomaa: Missä on ympäristöministeri?] Jatkossa päästöjä voi syntyä vain yhtä paljon kuin mitä tämän maan metsät ja suot pystyvät itseensä sitomaan. Samalla on rakennettava uudenlaista hyvinvointia ja käännettävä lamojen ja kriisien runtelemat ihmiskohtalot kohti toivoa.

Yhden suuren loikan sijaan tämä muutos vaatii miljoonia pieniä askeleita. On meidän tehtävämme varmistaa, että jokainen eteenpäin astuva saa vanhan tilalle jotain uutta, mielellään jotain entistä parempaa. Muutos ei nimittäin ole sama asia kuin luopuminen. On meidän tehtävämme varmistaa, että jos robotin ohjaama sähköauto vie ammattikuljettajan työt, hän ei putoa tyhjän päälle vaan pääsee kouluttautumaan uuteen ammattiin.

Oppiminen on reilun muutoksen peruskivi. Siksi tämä hallitus aloittaa koulutuksen kunnianpalautuksen ja panostaa kaikenikäisten suomalaisten oppimiseen, niin varhaiskasvatukseen kuin korkeakouluihin ja aikuiskoulutukseen. [Ben Zyskowicz: Missä hallituksen ilmastoteot? — Timo Heinonen: Missä koulutusmiljardi?] Näin jokainen pääsee tavoittelemaan omia unelmiaan.

On meidän tehtävämme varmistaa, että kun nuoren pojan mieli murtuu paineen alla, apua on saatavilla. Tässä ei ole aiemmin onnistuttu. Mielenterveysongelmat ovat olleet merkittävin syy työkyvyttömyyden taustalla miltei koko minun sukupolveni eliniän ajan. Tämä luisu katkeaa nyt. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Hallitus panostaa niin mielenter-veyspalveluihin ja opiskelijahuoltoon kuin muihin matalan kynnyksen palveluihin, jotta jatkossa jokainen pääsee viikossa hoitoon, oli ongelma sitten mielessä tai kehossa.

Muutoksen keskellä meidän on pidettävä kaikki mukana. Köyhyys ei aktivoi vaan lannistaa, ja toimeentulotuki on tämän maan pahin kannustinloukku. Pahimmillaan ansaittu euro ei tuo lisää leipää pöytään vaan jopa leikkaa tuloja. Näin ei voi jatkua. Työnteon pitää kannattaa aina. Siksi tämä hallitus jatkaa parhaan sosiaaliturvamallin hiomista samalla, kun akuuttiin vajeeseen puututaan sosiaaliturvan korotuksilla. Veronkevennykset kompensoivat ilmastotoimien hintaa pieni- ja keskituloisille, ja tämä hallitus parantaakin kaikkien paitsi rikkaimpien suomalaisten ostovoimaa.

On meidän tehtävämme varmistaa, että kun perheenäiti luopuu bensasyöpöstä vanhasta autostaan, tarjolla on laaja kirjo kestäviä vaihtoehtoja arjen eri tilanteisiin. Sähköautojen hankintaa ja lataamista helpotetaan, raiteisiin panostetaan ja pyöräteitä rakennetaan.

Koko ajan on kuitenkin syytä muistaa, miksi näillä toimilla on kova kiire. Kiire on sen bangladeshilaisen lapsen takia, jonka kotimaa uhkaa hukkua meren alle. Kiire on sen espanjalaisen maanviljelijän vuoksi, jonka pellot uhkaavat muuttua kuolleeksi aavikoksi. [Ben Zyskowicz: Missä ovat hallituksen ilmastoteot?] Kiire on kaikkien niiden miljoonien ihmisten takia, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotoaan ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden ja nälänhädän kiihdyttämien levottomuuksien takia. Kiire on, jotta emme menetä pohjoisen ainutlaatuista luontoa ikiajoiksi ja jotta lapsemmekin pääsevät nauttimaan metsistä ja leikkimään lumessa. [Sebastian Tynkkysen välihuuto] Kiire on siis nimenomaan ihmisten ja luonnon elonkirjon takia. [Ben Zyskowicz: Missä hallituksen teot?]

Maapallo selviää kyllä, mutta meille olot käyvät todella tuskaisiksi jo parin asteen lämpenemisen myötä. Emmekä me ole tämän ahdingon kanssa yksin: joka yhdeksäs eliölaji on uhanalainen Suomessa. Siksi hallitus panostaa historialliset 100 miljoonaa euroa luonnonsuojeluun. Yksittäisten panostusten lisäksi on muutettava talouden rakenteita. Kansainvälisesti murros on käynnissä jo nyt. Jo nyt ilmastonmuutos saa jopa Yhdysvaltain kovimmat kapitalistit siirtämään sijoituksensa pois saastuttajilta. Talouden murros on siis täällä. [Sari Sarkomaa: Mitä tekee Suomen hallitus?] Me voimme valita, olemmeko mukana vai jäämmekö jälkeen.

Tämän hallituksen valinta on selkeä. Ensi vuonna me uudistamme niin verot kuin yritystuet. Uudistettavaa riittää, sillä työ- ja elinkeinoministeriön keväällä 2017 julkaiseman arvion mukaan vain pieni osa yritystuista tukee elinkeinoelämän uudistumista ja uuden työn syntymistä. Pahimmillaan tuet kiihdyttävät saastumista, ja nyt jos koskaan on aika valjastaa nämä tehottomat miljardit ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen. [Ben Zyskowicz: Näkis vaan tekoja!] — Ensi vuonna tapahtuu. — [Ben Zyskowicz: Hyvä!] Kaiken on muututtava, sillä kuolleella planeetalla ei ole sen koommin velkakelloja kuin hyvinvointivaltiotakaan. [Välihuutoja] Kaiken on muututtava, sillä muuten lapsilla ja nuorilla ei ole tulevaisuutta, tulevista sukupolvista puhumattakaan. Juuri lapset ja nuoret ovat tärkein syy ilmastotoimille. Nyt on kiire varmistaa, että maapallo on elinkelpoinen vielä 40 vuoden kuluttua — silloin, kun tänä syksynä koulunsa aloittaneet lapset yltävät tämän salin keski-ikään eli 47 vuoteen asti.

Uskon ja luotan, että tämä yhdistää meitä kaikkia. Uskon ja luotan, että esimerkiksi jokaisen vanhemman ja isovanhemman tahto on, että hänen lapsensa ja lapsenlapsensa tulevaisuus on valoisa ja turvallinen. Siksi tästä maasta on tehtävä maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio. Se ei tapahdu helposti, hätäisesti tai ilmaiseksi, mutta se on tehtävä.

Tämä budjetti on vasta alkua. Tällä tiellä meidän on jatkettava, jotta tulevat sukupolvet voivat hyvin vielä sillä lauluista tutulla 2080-luvulla. [Puhemies koputtaa] Se on tämän hallituksen tärkein tehtävä. — Kiitos. [Oikealta: Missä rahat? — Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! On hienoa saada pitää juuri tänään vasemmiston ryhmäpuhe, kun Suomi on tekemässä täyskäännöstä ja hyvinvointivaltiota aletaan peruskorjata sen purkamisen sijaan. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, edustaja Kulmuni?] Politiikkaa ei tehdä vain harvoille pääomillaan eläville vaan kaikkien yhteiseksi hyväksi. Kaikkea ei kuitenkaan ole mahdollista korjata kerralla, ja osassa asioita vasemmisto olisi toki halunnut nopeampaa etenemistä.

Vasemmistolle tärkeää on inhimillisyys tänään ja huomenna, kun vanhuksista ja sairaista pidetään huolta. [Arto Satonen: Millä rahalla?] Yhtä tärkeää on lopettaa tulevaisuudesta leikkaaminen, kun koulutusta aletaan vuosien heikennysten jälkeen parantaa. Kestävä tulevaisuus edellyttää meiltä myös toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. [Ben Zyskowicz: Missä hallituksen ilmastoteot?]

Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksella on tutkitusti suuri vaikutus lasten myöhempiin oppimistuloksiin. Koska nyt käsitellään rahaa, olisi hyvä kaikkien ymmärtää sen olevan myös taloudellisesti paras mahdollinen investointi tulevaisuuteen. Meille on ollut tärkeää, että koko maassa kaikille varhaiskasvatusta tarvitseville lapsille palautetaan siihen yhtäläinen oikeus. Samalla varmistetaan, ettei varhaiskasvatuksen ryhmissä ole liikaa lapsia, vaan hoitajilla ja opettajilla on aikaa kohdata lapsia yksilöllisesti.

Peruskoulumme on ollut kansainvälinen menestys, mutta oppimistulokset ovat viime vuosina heikentyneet. Symbolista on, että haasteeseen tarttuu uusi kansanrintamahallitus, olihan peruskoulu alkuperäisen kansanrintaman luomus. Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma on erinomainen tulevaisuusinvestointi.

Kiireellisimpiä toimenpiteitä vaaditaan ammatillisiin oppilaitoksiin. Liian moni nuori on jätetty hankalassa iässä heitteille, kun koulupäivän pituudet ovat voineet olla vain muutamia tunteja eikä läsnäoloa edes niille tunneille ole edes odotettu. Nuorille on annettu vastuuta muttei tukea ja mahdollisuuksia sen käyttämiseen. Pidämme erinomaisena, että nyt ollaan sijoittamassa nuorten tukipalveluihin.

Tärkeä on myös leikkauksia paikkaava lukioiden pysyvä lisärahoitus.

Olemme iloisia myös siitä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen hallitusohjelman mukaiset korotukset ollaan toteuttamassa täysimääräisinä heti ensi vuonna. [Jukka Gustafsson: Nämä menivät kaikki perussuomalaisilta ohi!]

Arvoisa puhemies! Suomalaisten terveyserot ovat kansainvälisessä vertailussa suuret. Pienituloinen kuolee useammin syihin, jotka olisivat olleet vältettävissä oikea-aikaisella hoidolla. Pienituloinen mies kuolee yhdeksän vuotta suurituloista aiemmin. Suomi käyttää rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin EU:n keskiarvoa vähemmän, ja erityisen suuri ero on muihin Pohjoismaihin. Rahan puute ei kuitenkaan ole ainoa ongelma, ja sote-uudistuksen vatvomisen aikana tilanne on huonontunut. Sekä inhimillisistä että taloudellisista syistä on välttämätöntä, että uusi hallitus tekee sote-uudistusta palveluita tarvitsevien ihmisten eikä suuryritysten voiton maksimoimisen ehdoilla. Hoivaa tarvitsevat eivät kuitenkaan voi odottaa rakenteellisia uudistuksia. Esimerkiksi vanhusten ja vammaisten palveluissa tarvitaan lisää hoitajia niin pian kuin heitä vain on saatavissa. On tärkeää, että hallitus parantaa palveluita sekä sitovilla mitoituksilla että kunnille tarkoitusta varten annettavalla rahoituksella.

Arvoisa puhemies! Palvelut ovat hyvinvointivaltion pohja, ja suurin osa niistä järjestetään kunnissa. Kuntatalous tekee tänä vuonna oikeistohallituksen jäljiltä historiallisen huonon tuloksen. Siksi on tärkeää palauttaa kunnille se peräti yli miljardi euroa, jonka edellinen hallitus niiltä vei, muun muassa perussuomalaisten ja kokoomuksen äänin. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä]

Hyvinvointivaltion pohjana ovat palveluiden lisäksi taloudelliset turvaverkot. On upeaa, että eläkeläisköyhyyttä vähennetään nyt korottamalla sekä takuu- että kansaneläkettä, jolloin myös pientä työeläkettä saavien tilanne paranee. Pienten eläkkeiden korotus on vasta hyvä alku, ja sitä on jatkettava. Hallitus poistaa myös yhden suurimmista epäoikeudenmukaisuuksista, niin sanotun työttömyysturvan aktiivimallin, jonka uhreiksi on joutunut tuhansia ihmisiä ilman todellista mahdollisuutta vaikuttaa asiaan. Tärkeitä ovat myös pienet korotukset kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin sekä työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen.

Olennaista on kuitenkin luoda aitoja työllistymismahdollisuuksia. Vuonna 2015, ennen edellistä hallitusta, alkanut viennin vahva veto johti työllisyysasteen nousuun. Koska hallitus haluaa edelleen nostaa työllisyysastetta, ei voida enää luottaa markkinoiden vetoon vaan on tehtävä myös vaikuttavia poliittisia toimenpiteitä. [Oikealta: Missä toimet?] Edellinen hallitus markkinoi sosiaaliturvan heikennykset työllisyystoimina. Oppositiosta on esitetty — vielä tänäänkin kokoomus on esittänyt — että samaa linjaa jatkettaisiin, mutta on epäuskottavaa, että leikkaamalla ennestään köyhiltä ihmisiltä voitaisiin pakottaa heitä töihin, joista saatavalla palkalla ei elä. Pohjoismaissa hyväksi havaittu keino on aktiivinen työllisyyspolitiikka ja palkkatukijärjestelmään panostaminen, jota tervehdimme ilolla. Palkkatuki parantaa ikääntyneiden, vajaatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja työttömyyden takia alaa vaihtavien mahdollisuuksia työllistyä. Ihmiset kyllä haluavat olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa, kun heille vain siihen annetaan mahdollisuus.

Arvoisa puhemies! Tervehdimme ilolla yhteisen omaisuutemme korjausvelan purkamista, kun tieverkkoa ja rautateitä aletaan korjata. Luonnonsuojelun määrärahojen ja poliisien määrän lisääminen saavat nekin tukemme.

Kaikkeen rahat eivät kuitenkaan riitä, etenkään kun verotukseen ei saatu vasemmiston ja ekonomistienkin kannattamia rakenteellisia uudistuksia. Esimerkiksi osinkoverojärjestelmä on huono sekä tasa-arvon että markkinoiden toimivuuden kannalta. Ei ole järkevää suosia osaa kaikkein rikkaimmista ihmisistä verottamalla pienimmällä prosentilla varakkaimpien listaamattomien yritysten omistajia. [Petteri Orpo: Mitä te sille olette tekemässä?]

Vasemmisto on myös halunnut lopettaa edellisen hallituksen harjoittaman yhteisen omaisuuden myynnin. Se on lisännyt todellista velkaantumista. [Kokoomuksen ryhmästä: Myytte kuitenkin!] Myynnistä saatava raha on hävitty jo samalla vuosikymmenellä, koska valtionyhtiöiden tuotto on korkea ja valtion lainojen kiinteät korot miinusmerkkisiä. Mielestämme viisasta on jättää omaisuudenmyynnit minimiin ja käyttää investointeihin ensisijaisesti omaisuuden tuottoa. Ja tämän myös tämä budjettiesitys mahdollistaa.

Arvoisa puhemies, aivan lopuksi: Mikään puolue ei koskaan saa kaikkea haluamaansa, mutta talouspolitiikan suuri linja on nyt poikkeuksellisen hyvä. [Puhemies: Aika!] Koska kasvu on hiipumassa, on lievästi elvyttävä linja oikea. Valtion on tehtävä kaikki sen eteen, ettei yksityisen kysynnän hiipuminen muutu massatyöttömyydeksi.

Ärade talman! Eduskunta päättää ensi vuoden talousarviosta eurooppalaisittain huolestuttavassa tilanteessa. Täällä Suomessa väestö ikääntyy ja lapsia syntyy yhä vähemmän. Syrjäytyminen ja epätasa-arvo ovat todellisia ongelmia. Koulutustasomme on kääntynyt laskuun ja tiestömme kunto on heikentynyt. Lukuisat suomalaiset yrittäjät ovat huolissaan siitä, miten löytäisivät yritykseensä työntekijöitä. Investointitasomme on alhainen, ja lapsemme ovat syystäkin huolissaan siitä, miltä planeettamme näyttää, kun he ovat aikuisia. Samalla poliittinen keskustelu on kärjistynyt, ja vastakkainasettelua pahentavia uhkakuvia luodaan ilman faktapohjaa.

Nämä haasteet ovat meille tuttuja. Nämä ongelmat olivat tiedossamme ja mielessämme, kun kirjoitimme sitä hallitusohjelmaa, johon tämän hallituksen ensimmäinen talousarvio pohjautuu.

Ärade talman! Denna regerings utbildningslöfte håller. Regeringen gör betydande tilläggssatsningar på alla stadier. Vi återinför den subjektiva rätten till småbarnspedagogik på heltid och minskar gruppstorlekarna. Vi gör en familjeledighetsreform som långt motsvarar den modell som jämställdhetsorganisationerna länge har drivit. Reformen underlättar vardagen för familjerna, förbättrar kvinnors ställning på arbetsmarknaden och den vägen sänker den också indirekt tröskeln till att bilda familj. Om jämställdhet inte intresserar, väcker reformen antagligen motstånd, men om man tror på den, om man ser jämställdhet som ett egenvärde, då finns det skäl att stödja reformen.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus uskoo, että yritykset osaavat valtiota paremmin päättää, kenet palkkaavat. Sen takia helpotamme ulkomaisen työvoiman palkkaamista. Me näemme myös, että meidän ei tulisi edes vihjaista täällä tutkinnon suorittaneelle ulkomaalaiselle, että hän ei ole tervetullut jäämään. Se olisi jo kansantaloudellisesti järjenvastaista. Siksi opiskeluoleskelulupaan tulee automaattinen pidennys opiskelijan valmistuttua. Nämä ovat muutoksia, joita oppositio toki saattaa vastustaa, mutta joita kansantalous ja yrityksemme kannattavat.

Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen och SFP välkomnar regeringens företagsstrategi där vi har förbundit oss att konkret göra framsteg som ger den flexibilitet som arbetsmarknaden behöver. För att uppmuntra till investeringar inför regeringen dubbla avskrivningar under fyra år — en tydlig signal om att det lönar sig att satsa på framtiden. Dessutom erbjuds företagen ett extra 50 procents skatteavdrag för forsknings- och innovationsprojekt.

Det är helt klart att denna regering gör det lättare och mer sporrande att vara företagare. Att det därutöver görs tydliga satsningar för att lindra psykisk ohälsa är av stor betydelse också när det gäller att skapa förutsättningar för ett bättre arbetsliv. Det är bra att också rättsvården får tilläggsresurser.

Den här regeringen förhåller sig ambitiöst till kampen mot klimatförändringen. Det råder det ingen tvekan om. Alla åtgärder finns ännu inte med i denna budget men vår riktning och vår gemensamma vilja är klar.

Arvoisa puhemies! Se, joka sanoo, että ilmastotoimet heikentävät työllisyyttä, ei ole kuunnellut yrityksiämme. Ne kaipaavat selkeää tiekarttaa, ja tämä hallitus tulee heille sellaisen antamaan. [Ben Zyskowicz: Missä ovat hallitukset ilmastoteot?] Me nopeutamme fossiilisista polttoaineista luopumista sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Siksi hallitus kompensoi polttoaineveron korotuksen pieni- ja keskituloisille suunnatuilla verohelpotuksilla. [Toimi Kankaanniemi: Entä yrittäjille?] Tuleva energiaverouudistus parantaa maamme teollisuuden kilpailukykyä samalla, kun se tukee fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Tämä hallitus vauhdittaa energiamurrosta, koska me tiedämme, että se on meidän kaikkien etu.

Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen och SFP tycker att det är bra att det i budgetförslaget också finns fokus på landsbygdsnäringarnas lönsamhet.

Med tanke på vårt lands tvåspråkighet finns det många bra saker att nämna. Bland annat finns ett anslag för att förnya vår nationalspråksstrategi och Folktingets grundfinansiering höjs.

Arvoisa puhemies! Niin yksittäisiä ihmisiä kuin yliopistoja ja koulujakin koskeneen neljä pitkää vuotta kestäneen indeksijäädytyksen jälkeen istuva hallitus on nyt päättänyt palauttaa sosiaalietuuksien ja koulutusmäärärahojen normaalit indeksikorotukset. Sillä on hintansa, mutta sellaisen yhteiskunnan me haluamme. RKP on myös saanut läpi vaatimuksensa opintotuen sitomisesta indeksiin jo ensi vuodesta alkaen. Tämä vaikuttaa opiskelijoiden arkeen myös pitkällä aikavälillä. Myös yksinhuoltajaperheiden lapsilisiä ja pienimpiä eläkkeitä korotetaan.

Arvoisa puhemies! Makrotasolla budjettialijäämä kasvaa noin kahteen miljardiin euroon. Se on enemmän kuin kahden aiemman vuoden noususuhdanteen aikana, mutta Suomi täyttää silti EU-sopimuksen velkakriteerin sekä tänä että ensi vuonna. Sen sijaan vaarana on, että velkasuhde alkaa kasvaa 2020-luvun alussa. Tämän estämiseksi tarvitaan kaikkia toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin. [Ben Zyskowicz: Niitä odotellessa!] Se tavoite — edustaja Zyskowicz — on ehdoton, jotta julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023. Hallitusohjelma sanoo sen selvästi: tämä hallitus ei sulje pois mitään toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi. Tarvitsemme tukea, tarvitsemme palveluita, tarvitsemme uudenlaisia työsuhteita, mutta tarvitsemme myös rakenteellisia uudistuksia ja uskoa siihen, että Suomessa on mahdollista onnistua, että meillä on kykyä uudistua ja että sinun onnistumisesi ei ole minulta pois.

RKP on mukana hallituksessa huolehtiakseen siitä, että nämä tavoitteet saavutetaan. Tarvitsemme sellaista uudenlaista ajattelua ja uudistushalukkuutta, joita Rinteen hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys vahvasti ilmentää.

Ärade talman! Vi behöver det nytänkande och den reformvilja som det här regeringsprogrammet och den här budgeten är ett starkt uttryck för.

Arvoisa rouva puhemies! Alkukesästä kävimme tässä salissa keskustelua Antti Rinteen hallituksen ohjelmasta. Me kristillisdemokraatit nostimme huolemme erityisesti siitä, että hallitusohjelman talouspohja oli rakennettu vahvasti oletukselle talouskasvun säilymisestä ja työllisyyden lisäämisestä, vaikka asiantuntija-arviot osoittivat jo muuta.

Nyt näistä keskusteluista on aikaa nelisen kuukautta. Tuolloin ollut vahva oletus on jo nyt valitettavasti vahvistunut monissa ennusteissa. Eilinen valtiovarainministeriön ennuste oli suoraa puhetta: Päätetyillä toimenpiteillä julkisen talouden tasapainotilaa ja työllisyystavoitetta ei saavuteta, lisähaasteena euroalueen ja maailmantalouden kasvun hiipuminen ja siten myöskin vientikysynnän hidastuminen. Vuonna 2023 hallituksella on käsissään 3,7 miljardin alijäämä. [Oikealta: Ohhoh!]

Ilman kestävää taloutta ei ole yhteiskuntaa, joka pystyy huolehtimaan vanhuksista, sairaista ja lapsista. Julkisen talouden pitkäjänteistä kehittämistä ei tulisi nyt laiminlyödä, vaan päätöksissä tulee korostua pitkän tähtäimen kestävät ratkaisut, [Arto Satonen: Juuri näin!] jotta myös tulevaisuudessa voidaan kantaa huolta yhteiskunnan heikoimmista.

Arvoisa rouva puhemies! Maailmantalouden heikkenemisen estämiseen pystymme vaikuttamaan rajallisesti, mutta sen sijaan nyt tehtävillä päätöksillä on jopa ratkaiseva vaikutus esimerkiksi siihen, mihin suuntaan suomalaisten ostovoima kehittyy. Hallituksen esittämät veronkiristykset ja polttoaineveron korotus syövät erityisesti kuluttajien ostovoimaa, jota tässä synkkenevän maailmantalouden sekä viennin haasteiden keskellä juuri tarvittaisiin. Suunnitellut veronkiristykset tulevat myös rokottamaan muun muassa autoa työmatkoilla tarvitsevia haja-asutusseutujen ihmisiä eivätkä näin ollen edistä koko maan asuttuna pitämistä.

Työllisyyden ja ihmisten arjen sujuvuuden kannalta pidämme tärkeänä myös, että hallitus luopuu suunnitelmistaan leikata kotitalousvähennystä. Omassa vaihtoehtobudjetissamme tulemme esittämään vähennyksen säilyttämistä, sillä kotitalousvähennykseen oikeuttavilla kotitalous-, hoiva- ja hoitotöillä on tärkeä merkitys arjessa pärjäämisen kannalta, ja sillä luodaan työpaikkoja.

Työllisyyden parantamiseksi on uskallettava edistää paikallista sopimista, työn tuottavuuden parantamista, ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisen helpottamista ja työttömyys- ja sosiaaliturvan uudistamista — niitä odotellessa.

Hallitukselta odotetaan nyt vastuullista ja esimerkillistä taloudenhoitoa. Heräteostoksia valtionvelalla ei tulisi tehdä. Esimerkiksi erityisavustajien ja valtiosihteereiden palkkaukseen varattujen määrärahojen merkittävä lisääminen ei puhu vastuullisuuden puolesta. Vaikka valtionbudjetin mittakaavassa kyse ei ole sen kaatavasta meno-osuudesta, osoittaa se hallituspuolueiden ahneutta. [Oikealta: Kyllä! — Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Myöskään tavalliset menonlisäykset valtion omaisuutta myymällä eivät ole kauaskantoista talouspolitiikkaa. Varsinaiset tulevaisuusinvestoinnit muun muassa uusiin infrahankkeisiin jäävät nyt selvittelyyn.

Arvoisa puhemies! Syntyvyys on laskenut jo kahdeksana vuonna peräkkäin, eikä kuluva vuosi näytä tuovan muutosta negatiiviseen kehitykseen. Me kristillisdemokraatit kannamme huolta erityisesti lapsiperheiden tulevaisuudesta. Syntyvyyshaaste ja lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen näkyvät hallituksen toiminnassa kuitenkin valitettavan vähän. Tarvitsemme lapsiystävällistä politiikkaa, jossa lapsivaikutukset ovat yksi keskeinen arviointialue uudistuksia tehtäessä. Perheiden hyvinvointi on keskeinen tekijä koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

Perheiden toiveita ja tarpeita tulee kuunnella. Perhevapaiden käytön tulee olla joustavaa, ja niissä pitää korostua perheiden valinnanvapaus. Väestöliiton perhebarometri myös osoittaa, että valinnanvapaus on perheiden tahto. Suomalaiset myös haaveilevat suuremmista perheistä kuin he todellisuudessa saavat.

Viimeaikaisessa keskustelussa lasten hankkimatta jättäminen on rinnastettu jopa ilmastoteoksi. Tällainen rinnastus on täysin ihmisarvon vastaista ja herättää syvää huolta yhteiskuntamme lapsivastaisesta asenteesta. Hallitukselta odotetaan nyt näkyvämpää ulostuloa lapsiystävällisen politiikan kanssa, jota se toivottavasti haluaa ajaa.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit kantavat huolta mielenterveysongelmien lisääntymisestä ja toisaalta palveluiden liian heikosta saatavuudesta. Esimerkiksi psykiatrista erikoissairaanhoitoa saaneiden nuorten määrä on kasvanut merkittävästi lähes koko maassa eikä hoidoksi auta enää perusterveydenhuollon sektoripalvelut. Myös lasten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Erityisesti matalan kynnyksen ja ennalta ehkäisevien palveluiden tarve on merkittävä. Tarvitaan enemmän resursseja mutta myös parempia ja koordinoidumpia toimintamalleja, muun muassa palveluiden saatavuus osana työllisyyspalveluita. Laitettavat resurssit maksavat itsensä tulevaisuudessa takaisin, kun ihmiset voivat paremmin. Tärkeää on, että pidämme kaikki mukana.

Arvoisa puhemies! Ikäihmisten määrän voimakkaasti kasvaessa vanhustenhoitoon, kotipalveluihin ja omaishoitoon tarvitaan merkittäviä panostuksia. Ikäihmisten kuntoutusta, ennalta ehkäisevää ja toimintakykyä parantavaa tai sitä ylläpitävää kuntouttavaa otetta on aivan liian vähän.

Eduskuntavaalien alla kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat toteuttamaan hoitajamitoituksen. Asiaa veivät tuolloin aktiivisesti eteenpäin erityisesti hallituksessa nyt olevat vasemmistopuolueet. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tuo lupaus jäi enemmän tai vähemmän vaalipaneeleihin. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellussa lakiluonnoksessa ehdotetaan, että ympärivuorokautisen hoivan sitova hoitajamitoitus tulisi voimaan elokuussa 2020, mutta kaavaillun 0,7:n mitoituksen voisi alittaa siirtymäaikana, joka kestäisi huhtikuuhun 2023. [Timo Heinosen välihuuto] Ei ole varmaankaan sattumaa, että vastuu mitoituksen toteuttamisesta osuu ratkaisevasti seuraavalle hallitukselle. Rahaa tälle uudistukselle ei yksinkertaisesti löytynyt. Kristillisdemokraatteja ihmetyttää kyllä se, että rahaa löytyi moneen muuhun mutta ei vanhuksille asti.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit löytävät hallituksen esittämästä valtion talousarvioesityksestä toki myös paljon kannatettavia esityksiä ja tavoitteita, [Puhemies koputtaa] mutta peräänkuulutamme kuitenkin kestävän talouspohjan säilyttämistä, jossa epärealistiset odotukset eivät ole budjetin kivijalka. Kestävän kehityksen tavoin rakennetaan budjetti [Puhemies koputtaa] myös tulevaisuutta ajatellen. Meillä on oltava mahdollisuus jatkossakin pitää huolta heikoimmassa asemassa olevien perusturvasta ja palveluista [Puhemies koputtaa] sekä rakentaa kestävää perustaa tuleville sukupolville.

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeriö arvioi kesäkuussa ensi vuoden kasvun 1,2 prosenttiin. Nyt he arvioivat, että se olisikin enää prosentin. Olen varma, että parin kuukauden kuluttua he tulevat laskemaan sen alle 1:een. Sen huomaa jo nyt, että talous menee alaspäin, rakentaminen vähenee. OP ennustaa 0,5:n kasvua ensi vuodelle. Veikkaan, että oikea luku tulee olemaan jossain 0,5:n paikkeilla. Siksi työllisyystilanne ei hallituksen toimilla parane. Työttömyys voi jopa kasvaa. Tästä voi tulla vielä 500 miljoonan lasku, joka on budjetoitu nyt toiveikkaille työllisyysodotuksille. Silloin lainaa otetaan 2,5 miljardia.

Yritykset ennakoivat heikkenevää taloustilannetta — eivät ne palkkaa ketään ilman tarvetta, vaikka työntekijä saisi kuinka paljon palkkatukea. Sen sijaan työntekijöitä pitäisikin saada liikkumaan sinne, missä on töitä. Työministeri Harakka kehui, että valtio on jo luvannut antaa työnantajan työntekijälle maksamista muuttokustannuksista puolet verovapaasti. Se on muutoksena kosmeettinen ja koskee täysin eri asiaa. Ensinnäkin, tämä on täysin työnantajan armon varassa oleva tuki. Toisekseen, ei muuttoavustus houkuttele ihmisiä muuttamaan. Nyt tarvitaan keinoja, jotka auttavat ihmisiä uskaltamaan muuttaa ja kokeilemaan työn perässä liikkumista. [Anneli Kiljunen: Mitkä ovat teidän keinonne?] Siihen tarvitaan kunnon porkkana. Esimerkiksi vuokralle muuttaville voitaisiin maksaa vuokrat työsuhteen koeajalta, ja työn perässä muuttavat vapautetaan varainsiirtoverosta, niin kuin ensiasunnon ostajat. Nämä olisivat tehokkaita keinoja, suoraan työntekijöihin kohdistuvia. Nyt valtio rakentaa kansantaloudellisia pilvilinnoja nojaten esimerkiksi tehottomaan palkkatukeen.

Arvoisa puhemies ja hyvä hallitus! Politiikka on nykyään helppoa. Ensin luvataan ennen vaaleja maat ja taivaat, sitten otetaan lainaa ja toteutetaan osa lupauksista. Mutta iso kysymys budjetissa ei ole niinkään velan määrä vaan se, mihin rahat käytetään. Ensinnäkin on paikallaan kysyä: kun valtio elvyttää ja myy omaisuutta nyt, mitä tehdään sitten, kun oikeasti tulee taantuma? Olisin hyväksynyt valtion omaisuuden myynnin, jos sillä tehtäisiin järkeviä toimia. Järkeviin investointeihin olisi nyt varaa. Sellaisia olisivat esimerkiksi ratahankkeet, jotka ovat nyt jääneet jäihin. Jos haluamme saada ihmisiä liikkumaan työn perässä, järkevä tapa on rakentaa nopeita yhteyksiä, joilla kulkevat sekä ihmiset että tavarat. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Raideliikenne tukisi myös Suomen hiilineutraalia tavoitetta.

Ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun tarvitaan isoja vipuvarsia. Hallituksen keinot ovat liian pieniä tässäkin asiassa. Suomella pitäisi olla kunnianhimoa. Voisimme esimerkiksi päättää päivästä, jonka jälkeen täällä ei valmisteta asioita muista kuin kierrätettävistä materiaaleista. Se pakottaisi bisneksen hakeutumaan kohti kestäviä ratkaisuja eli keksimään juuri sellaisia innovaatioita, joista maailmalla on yhä enemmän kysyntää. Sitä ennen olisi korkea aika päästä irti turpeesta. Vihreät ovat hallituksessa — eikö tuo nyt olisi ensimmäinen asia, joka pitäisi poistaa? [Eduskunnasta: Ei ole!]

Tulevaisuuden talouskasvun ja talouden kehityksen näkökulmasta on tärkeää, että Suomi pystyy houkuttelemaan maahan työvoimaa, joka on koulutettua ja osaavaa. Matalapalkka-alojen työmarkkinoiden avaaminen koko maailmalle ei pelasta hyvinvointivaltiota. Tarvitsemme tänne kansainvälisiä asiantuntijoita, jotka tuovat mukanaan myös investointeja ja verkostoja. [Olli Immonen: Ja jotka pääsevät jo nyt Suomeen!] Mutta on helppo sanoa, että tarvitsemme lisää asiantuntijoita. Sen sijaan pitäisi puhua siitä, olemmeko todella löytäneet ja käyttäneet kaikki keinot houkutellaksemme heitä tänne. Meillä on pienet palkat, korkea verotus, korkeat elinkustannukset, huono maantieteellinen sijainti ja monelle haasteellinen ilmasto. Olisi paikallaan alkaa luomaan kansainvälisten palveluiden superverkostoa, joka huolehtisi, että tänne töihin tulevien lapsilla olisi sopivat koulut ja muut palvelut ja auttaisi myös työn hakemisessa puolisoille. Nyt kaivattaisiin mielikuvitusta, ennakkoluulottomia ja uusia keinoja.

Sama asetelma on keskustelussa hoitajamitoituksesta. Se ei puutu todelliseen ongelmaan eli siihen, että hoitotyö ei ole ammattina houkutteleva. Vastuu on suuri ja palkkaus vaatimaton. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Hallituksen valta vaikuttaa siihen on rajallinen, mutta yhteiskunnallisena kysymyksenä hoitotyön arvostus on mitä tärkein. Tulevaisuudessa tarvitsemme silti yhä enemmän hoitotyön tekijöitä. Koulutusmääriä pitää nostaa ja huolehtia, että alalle myös jäädään.

Sama koskee yksinyrittäjiä. Jos kannustamme ihmisiä yrittäjiksi, pitää meidän myös huolehtia, että se on oikeudenmukaisella tavalla yhteiskunnan tukemaa. Yrittäjän eläke- ja sosiaaliturva ei ole sitä vieläkään. Siihen on aika tulla muutos. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Nyt ryhmäpuheenvuorokierroksen jälkeen vastauspuheenvuorot ministereille, valtiovarainministeri Lintilälle ja pääministerille, molemmille 5 minuuttia.

Arvoisa rouva puhemies! Muutamia huomioita. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Nyt se puhe loppuun!] — En aio pitää loppuun puhetta, joka jäi äsken kesken, [Jukka Gustafsson: Odotimme niin!] vaan muutamia huomioita, joita ryhmäpuheenvuoroissa tuli esille.

Oppositio läpi linjan keskitti huomiota hallituksen lisääntyneisiin menoihin budjetissa. Se on tietysti aina syytä huomioida, mutta jos itse asiassa katsotaan alijäämää, joka tulee ensi vuoden budjettiin, niin sehän on alijäämäinen noin 2 miljardia, ja jos siihen otetaan huomioon sitten meidän menolisäykset, siis päätösperusteiset menolisäykset, jotka kuuluvat siihen, vähennetään suhdanneluonteiset menot sieltä, korkomenojen lasku ja verotulot, niin ensi vuoden budjetti on 300 miljoonaa enemmän alijäämäinen kuin tämän vuoden. Eli puheet varsin holtittomasta rahankäytöstä ovat aika tavalla yliammuttuja.

Haaste on ilman muuta kova: Me olemme erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kansainvälisen talouden vaikean ennustettavuuden vuoksi. Vientivetoisena maana me kärsimme tällä hetkellä jo kauppasodasta, brexitistä, Euroopan talouskehityksestä, ja nämä ovat varmasti niitä asioita, jotka tekevät budjetin tekemisestä niin nyt kuin parina seuraavana vuonna entistä haastavampaa. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä]

Se, että en kuullut kovinkaan montaa menojen säästämiskohdetta, mitä tuotiin... [Välihuutoja — Markus Mustajärvi: Hävittäjähankinnat! — Eduskunnasta: Yritystuet! — Perussuomalaisten ryhmästä: Se sanottiin monta kertaa!] — Niin joo, maahanmuuton kustannukset, joo, olette oikeassa, ne tulivat. No, siitä voisin sanoa sen, että katsoin, että esimerkiksi 2016, kun perussuomalaiset olivat hallituksessa, ne kulut olivat 827 miljoonaa. [Välihuutoja] Ensi vuonna ne ovat 408 miljoonaa eli ne ovat yli puolta vähemmän, [Välihuutoja] mutta ymmärrän kyllä, että jostain se huomio pitää kohdentaa, [Paavo Arhinmäki: Mitä muurahaisia sinne perussuomalaisten penkkeihin yhtäkkiä ilmestyi?] mutta yhtä kaikki, kyllä... [Hälinää — Puhemies: Kuunnelkaa ministerin puhetta nyt!] Yhtä kaikki, edelleen tämä suurin haaste meillä tulee olemaan — mitä olen useamman kerran tässä salissa korostanut — se, kuinka me onnistumme työllisyysasteen saavuttamisessa. [Välihuutoja oikealta] Kaikista suunnista, mistä lähestytään tätä budjettia ja julkisen talouden suunnitelmaa, keskeisessä roolissa on työllisyystavoitteiden täyttyminen, [Arto Satonen: Kyllä, niin on!] ja sitä ei yksikään puolue voi ohittaa tässä. [Timo Heinonen: Niitä odotellessa!]

Hallitus on tehnyt omia toimiansa, tekee niitä jatkuvasti. Me odotamme kevään riiheen ensimmäisiä esityksiä työmarkkinajärjestöiltä, mutta koko ajan hallituksen oma työllisyystyöryhmä on työskentelemässä — ja, totta kai, meidänhän täytyy tehdä näitä toimia koko ajan siinä raamissa, jota tämänhetkinen lainsäädäntö meille antaa ja edellyttää, haastattelut ynnä muuta vastaavaa. Me olimme elokuussa tilanteessa, että meillä oli Suomen mittaus-historian korkein avoimien työpaikkojen lukumäärä. Eli meidän ongelmamme kohtaannosta on erittäin realistinen ja erittäin ratkaisevassa roolissa. Hallitus tekee budjetissa lisäpanostuksia työ- ja elinkeinokeskusten resursseihin. Me tarvitsemme entistä enemmän suoraa apua niille, jotka ovat jääneet oikeastaan tämän työvoimaresurssin ulkopuolelle. Meillä on edelleen korkea työttömyys ja meidän tulee esimerkiksi ikäluokista, jotka ovat hiukan iäkkäämpiä, hakea sille työllisyysasteelle nousua, meidän tulee maahanmuuttajien osalta saada ehdottomasti korkeampaa nousua ja osatyökykyisten osalta. Eli kyllä me tarvitsemme useita eri keinoja. On käytetty paljon keinoja, helppoja keinoja ei varmasti ole olemassa. Mutta yhtä kaikki, kyllä tämän yhteiskunnan julkisten palvelujen rahoitus ratkaistaan sillä, kuinka me saamme hoidettua työllisyysasteen ja ihmiset töihin. [Ben Zyskowicz: Niitä odotellessa, ministeri Lintilä!]

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ja nyt vastauspuheenvuoro, pääministeri Rinne, 5 minuuttia.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Alkukesästä julkaisimme hallitusohjelman, kerroimme yhteisestä tulevaisuusvisiosta, jolla Suomesta rakennetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Työ on edennyt suunnitelmallisesti. Budjetissa ja julkisen talouden suunnitelmassa nämä linjaukset konkretisoituvat tämän vaalikauden ensimmäisiksi ratkaisuiksi. Tämä on 2020-luvun ensimmäinen tulevaisuusbudjetti. Hallituksen talouspolitiikan päämääränä on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Tavoitteenamme on, että kaikilla suomalaisilla on huomenna paremmin kuin tänään. [Oikealta: Entäs ylihuomenna?]

Arvoisa puhemies! Laitamme liikkeelle investointeja tulevaisuuteen noin 750 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Tulevat vuodet mukaan lukien tämä tarkoittaa nyt yhteensä 1,35 miljardin euron tulevaisuusohjelmaa. Investoimme ennen kaikkea koulutukseen, osaamiseen, ilmastotoimiin ja luonnonsuojeluun — asioihin, jotka vahvistavat menestyksemme perustaa ja maapallon säilymistä elinkelpoisena. Investoimme erityisesti talouden ja työllisyyden kasvun edellytysten vahvistamiseen. Ilman näitä panostuksia osaamiseen ja hyvinvointiin edessämme olisi hitaan kurjistumisen ja näköalattomuuden tie.

Arvoisa puhemies! Talouskasvun täytyy hyödyttää kaikkia, eikä vain niitä, joilla jo menee ennestään hyvin. Siksi me teemme merkittävät pysyvät panostukset palveluihin, perus--turvaan, pieniin eläkkeisiin ja lapsiperheiden tukeen. Käytettävissä olevat tulot kasvavat tämän budjetin esityksillä noin 70 prosentilla suomalaisista — siis 70 prosentilla suomalaisista — ja suhteessa eniten pienituloisilla. Haluamme, että ihmiset pääsevät helposti lääkäriin ja kenenkään ei tarvitse olla huolissaan omasta tai läheistensä ikääntymisestä. Siksi laitamme hoitotakuun ja hoitajamitoituksen lakiin. [Välihuutoja oikealta]

Haluamme katsoa hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Pitkällä aikavälillä koulutus on paitsi hyvää talouspolitiikkaa myös tehokkain väline eriarvoistumista vastaan. Koulutuspanostuksia on heti ensi vuonna 350 miljoonaa euroa — heti ensi vuonna 350 miljoona euroa. [Ben Zyskowicz: Osa on määräaikaisia!] Hallitusohjelman mukaisesti päätösperusteiset uudet pysyvät menot rahoitetaan kehyskaudella pääosin päätösperusteisilla lisätuloilla ja uudelleenkohdennuksin — rahoitetaan pääosin lisätuloin ja uudelleenkohdennuksin.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltion tulevaisuus ja sen rahoituksen kestävyys sekä julkisen talouden tasapaino ovat hyvin paljon kiinni työllisyysasteen kehityksestä. Hallitus on vahvasti sitoutunut asettamaansa työllisyystavoitteeseen. Työllisyystavoitetta ei saavuteta tekemättä mitään. Tässäkin asiassa hallitus etenee suunnitelmallisesti ja asioita huolellisesti valmistellen. Työllisyyspolitiikassa hyödynnämme vahvasti muiden Pohjoismaiden onnistuneita esimerkkejä. Etenemme palveluiden ja ihmisten kannustamisen kautta. Teemme politiikkaa ihmisiä tukien, kannustaen ja kaikki mukana pitäen.

Arvoisa puhemies! Budjetti sopii näkyvissä olevaan heikentyvän talouskasvun näkymään hyvin, kuten valtiovarainministeriön talouskatsauksessa todetaan. Varmistin tänä aamuna keskustelemalla ylijohtaja Spolanderin ja valtiosihteeri Hetemäen kanssa tästä talouskatsauksesta, ja lopputulos oli se, että valtiovarainministeriön keskeiset virkamiehet tukevat sitä hallituksen finanssipolitiikan linjaa, joka löytyy näistä budjettikirjoista. [Ben Zyskowicz: Mikä yllätys!] Ensi vuoden meno- ja tulolinja tarkoittaa sitä, että finanssipolitiikka on lievästi elvyttävää. Se tukee talouskasvua. Uudistusten ja investointien tekemättä jättäminen ja leikkaaminen olisi vahingollista politiikkaa sekä tässä tilanteessa että tulevaisuuden kannalta. Aktiivisempaa finanssipolitiikkaa on peräänkuulutettu jo pitkään kansainvälisessä keskustelussa. Sitä ovat esittäneet esimerkiksi EKP:n väistyvä ja tuleva pääjohtaja, ja viimeksi täällä Suomessa painavan puheenvuoron siitä käytti Sixten Korkman viime viikonloppuna. Tämän hallituksen finanssipolitiikka toteuttaakin juuri tällaista aktiivista linjaa.

Arvoisa puhemies! Arvoisa kokoomus, edustajat Mykkänen ja Orpo, kysyitte, voiko minuun luottaa. Jos sitä mitataan sillä, miten kansalaisille annettuja lupauksia täytetään, niin kyllä voi. Vain viisi kuukautta vaaleista, ja pienituloisille eläkeläisille on tulossa ensimmäinen erä useamman vuoden kuluessa luvatusta sadasta eurosta. Pelkästään noiden korotusten toteuttaminen tarkoittaa tällä vaalikaudella noin 800:aa miljoonaa euroa. Te lupasitte ennen vuoden 2015 vaaleja, ettette leikkaa koulutuksesta lainkaan. [Vihreiden ryhmästä: Kuinkas kävikään!] Tästä koulutuslupauksesta huolimatta te leikkasitte yli 3 miljardia euroa viime vaalikaudella. Kyllä voi minun lupauksiini luottaa.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Nyt uskoisin, että edustajat haluavat käydä debattiin. Siltä tämä silmämääräisesti näyttää. Pyydän edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa rouva puhemies! Julkisen talouden ongelmia ei ratkaista sillä, että siirrellään pennosia momentilta toiselle, vaan tekemällä sellaista politiikkaa, joka pitkällä aikajänteellä vähentää menoja ja siten tarvetta verottaa työtä ja yrittämistä.

Valitettavasti tämä hallitus toimii päinvastoin. Se tekee negatiivisia tulevaisuusinvestointeja. Suomelle kriittisen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä rapautetaan entisestään esimerkiksi dieselveron korotuksella mutta myös epämääräisillä ja ristiriitaisilla puheilla koskien vaikkapa metsien käyttöä maassa, joka harjoittaa maailman vastuullisinta metsäpolitiikkaa.

Toisaalta hallitus kasvattaa rakenteellisesti menoja haalimalla maahan lisää sosiaaliturvan asiakkaita sekä helpottamalla turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttöä että edistämällä alipalkattujen halpatyöläisten maahanmuuttoa. Parempi väki toki saa halpoja remontti-, ravintola- ja siivouspalveluja, mutta julkiselle taloudelle tämä on tuhoisaa kehitystä, [Puhemies koputtaa] ja se syventää luokkayhteiskuntaa.

Arvoisa puhemies! Täytyy tähän heti sanoa, että jos edustaja Halla-aho on huolissaan palkkojen polkemisesta, niin en ymmärrä, minkä takia Euroopan parlamentin istunnossa te äänestitte lähetettyjen työntekijöiden direktiiviä vastaan, joka nimenomaan parantaa tilannetta niin, [Vasemmalta: Ohhoh!] että palkkoja ei poljeta. Te täällä puhutte toista mutta tosiasiassa olette äänestänyt niitä uudistuksia vastaan, jotka nimenomaan laittavat tämän palkkadumppauksen kuriin, ja teitte sen porukassa, joka on erittäin oikeistolainen, ja juuri niistä syistä.

Arvoisa puhemies! Nyt olennaista on se, että tässä hallituksen talousarvioesityksessä reagoidaan tähän suhdanteen heikkenemiseen, mikä on tapahtunut. Oppositio täällä haluaisi jatkaa leikkauksia. Oppositio ei haluaisi reagoida, [Leena Meri: Eihän niin ole sanottu!] mutta samaan aikaan on moitittu hallituksen koulutuspanostuksia liian pieniksi. Arvoisa kokoomus, kertokaa: kun te haluaisitte käyttää vähemmän menoja, niin mistä te leikkaisitte, koulutuksesta, johon nyt tulee kolme- ja puolisataa miljoonaa euroa, [Puhemies koputtaa] perusväylänpidosta, luonnonsuojelusta vai kuntien miljardeista? [Antti Kurvinen: Hyvä kysymys!] Kertokaa, mikä on se teidän leikkauslistanne.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kurvinen täällä lainasi Kennedyä. Minusta hallituksen kannattaisi lainata Mikko Spolanderia, lukea hänen viisaat ohjeensa siitä, miltä julkisen talouden kehittyminen näyttää ja ennuste näyttää, ja se, kun hän sanoo, että ennusteen mukaan rahat eivät riitä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon.

Kaikkien kellojen pitäisi nyt hälyttää. Teidän pitäisi ymmärtää, että tämä teidän politiikkanne johtaa ihmisten palveluiden ja suomalaisten hyvinvoinnin osalta katastrofiin. Te jaatte tuloja ja lisäätte menoja, joihin rahoja ei ole. Valtiovarainministeri Lintilä sanoi aivan oikein, että työllisyystoimet ovat kaikki kaikessa, mutta kuten Spolander sanoo: niitä odotellessa. Ei nyt ole, hyvä hallitus, aikaa odotella. Teidän pitäisi palata Säätytalolle, jaksottaa uudelleen nämä menolisäykset, ottaa lusikka kauniiseen käteen ja keskittyä työpaikkoihin, auttamaan niitä 300 000:ta ihmistä, jotka ovat työttöminä, [Puhemies koputtaa] ja niitä 110 000:ta avointa työpaikkaa löytämään toisensa. Se vaatii tekoja nyt!

Arvoisa rouva puhemies! Taidan käyttää vähän tällaisen maataloushenkisen puheenvuoron tässä.

Totean nyt alkuun, kun tuolta tuli oppositiosta väite, että maaseutua kurjistetaan: me hoidamme ensi vuodelle viljelijöille luvatut ympäristötukikorvauksen kompensaatiot ja vaikeiden alueiden tuen rahat, [Perussuomalaisten ryhmästä: EU leikkaa!] mitkä jäivät edellisiltä maatalousministereiltä tekemättä toissa kaudella — itse asiassa edustaja Orpo oli silloin maatalousministeri, ja hänen ohjelmansa ongelmat hoidettiin.

Mutta päämaatalouspuheenvuoroni, arvoisa puhemies, on se, että nythän meillä on mahdollisuus jakaa sitä satoa, jonka Juha Sipilän hallitus kylvi viime kaudella sillä kovalla taloudenpidolla ja niillä uudistuksilla, mitä viime vaalikaudella tehtiin. Mutta nyt pitää tehdä vähän uutta kylvöä. Kylvetään perhepolitiikassa, kylvetään uusilla työllisyystoimilla, kylvetään koulutuksessa.

Täällä esitettiin väite, että aluepolitiikka on unohtunut. Me laitamme infraa pitkin Suomea kuntoon. Ja puhemies, kysyisin nyt muun muassa aluekehityksestä ja yrittäjyydestä vastaavalta elinkeinoministeri Kulmunilta: voitteko kertoa, mitä kaikkea uutta aluepolitiikkaan punamultahallitus tuo?

Arvoisa puhemies! Itse muistan elävästi sen, kun neljä vuotta sitten silloinen kokoomuslainen valtiovarainministeri esitteli talouslinjansa eduskunnan istuntosalissa, ja silloin leikattiin kaikesta siitä, mikä suomalaisille on tärkeintä. Keskellä kuudetta sukupuuttoaaltoa suomalaiseen luonnonsuojeluun tehtiin massiiviset leikkaukset. Kun oppimistulokset heikentyivät ja oppimiserot kasvoivat, työttömien lapsilta vietiin oikeus yhdenvertaiseen varhaiskasvatukseen ja lapsiryhmiä kasvatettiin. Näiden päätösten seurauksena 1 600 ammatillisen oppilaitoksen opettajaa irtisanottiin, pelkästään Helsingin yliopistosta sadat ihmiset menettivät työpaikkansa ja kaikista köyhimmiltä ihmisiltä leikattiin.

Nyt tämä leikkausten tie on ohi, ja nyt rakennetaan parempaa maata: Yli 100 miljoonaa euroa luonnonsuojeluun, 350 miljoonaa euroa koulutukseen, ja ihmisiä nostetaan köyhyydestä sadoilla miljoonilla euroilla. Ja se, ystävät, on arvovalinta — se on vain hyvin erilainen kuin kokoomuksen arvovalinta. [Ben Zyskowicz: Ottamalla kolmekymppisiltä ja heidän lapsiltaan!]

Arvoisa rouva puhemies! Kun maailmantalous näyttää heikkenevän, se saattaa heijastua tai todennäköisesti heijastuu myös Suomen talouteen. Sen vuoksi on järkevää tehdä lievästi elvyttävä budjetti ja samaan aikaan sosiaalisesti oikeudenmukainen budjetti. Nyt lisätään koulutukseen, perusturvaan, eläkkeisiin ja työllisyydenhoitoon ja samalla puretaan niitä kaikkein epäoikeudenmukaisimpia päätöksiä, kuten aktiivimalli.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on selvä väärinkäsitys siitä, millä nämä rahoitetaan. [Leena Meri: Kerro!] Nämä rahoitetaan verotuloilla, joita kerätään enemmän. [Naurua] Sen lisäksi tarvitaan toimivia työllisyysratkaisuja, joilla pystytään vuoteen 2023 mennessä työllisyysastetta nostamaan ja tätä alijäämää parantamaan.

Arvoisa puhemies! Kun täällä kritisoidaan sitä, mitä tapahtuu tavalliselle suomalaiselle, niin minäpä kerron: 70 prosenttia saa ensi vuonna enemmän käteen rahaa painottuen pienituloisimmille, [Puhemies koputtaa] ja kaikkein suurituloisin 20 prosenttia on ainoa, joka maksaa vähän enemmän. [Puhemies: Aika!] Sitä 20:tä prosenttiako kokoomus ja perussuomalaiset haluavat vain puolustaa? [Ben Zyskowicz: Mitä tapahtuu kolmekymppisille, jotka kaiken tulevat maksamaan?]

Rouva puhemies! Nimeni mainittiin muutama puheenvuoro sitten, joten on varmaan paikallaan vastata.

Vuonna 2018 hyväksytty muutos lähetettyjen työntekijöiden direktiiviin ei aiheuttanut mitään muutoksia Suomen lainsäädännössä. On hyvä asia, että tämä asia on jo järjestyksessä ja oli jo silloin järjestyksessä suomalaisessa lainsäädännössä. [Paavo Arhinmäki: No miksi vastustitte?] — Te ette ehkä nyt ymmärrä tätä, mutta EU-lainsäädäntödirektiivit ja asetukset ovat aina tyypillisesti valtavan laajoja paketteja, joista on hyvin helppo populistisia tarkoitusperiä varten [Naurua] kaivaa yksityiskohtia ja rummuttaa niitä loputtomiin julkisuudessa, ja kyse on myös kompetenssikysymyksistä, siitä, missä kaikissa asioissa me haluamme laajentaa EU:n kompetenssia, antaa sille lisää päätösvaltaa, [Paavo Arhinmäki: Te ette halua parantaa työntekijöiden asemaa!] ja milloin haluamme pitää sen omissa käsissämme.

Arvoisa puhemies! Kyllä, kyse on todella laajasta paketista, [Ben Zyskowicz: Puhemies, tästäkö meidän pitää nyt puhua?] joka on tehty nimenomaan työntekijän suojelemiseksi ja sen suojelemiseksi, että kun EU:ssa on sisämarkkinat, niin Puolasta ei tulla tänne tekemään niillä työehdoilla vaikka kuinka pitkäksi aikaa töitä. Tästä on kysymys, ja tätä vastaan, edustaja Halla-aho, te äänestitte, ja sen vuoksi, oikeisto-oppositio, teidän puheenne työntekijöiden palkkadumppauksesta ovat vailla pohjaa. Tämä on fakta, ja tätä te ette pääse karkuun, vaikka kuinka kiemurtelisitte.

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeri Lintilä, te luettelitte paljon hyviä asioita. Puheenne jäi kuitenkin kesken. Olisiko siellä viimeisellä sivulla ollut niitä rahoituskeinoja tähän, millä tämän kaiken rahoitatte? Kertokaa se Suomen kansalle.

Valtiovarainministeriön omat virkamiehetkin lakonisesti toteavat, Rinne, teidän hallituksenne toimista, että ”niitä odotellessa”. Itse en aio hengitystä pidättää niitä odotellessa. Se ei kyllä yllätä, että me emme teihin luota eivätkä luota enää suomalaisetkaan, [Paavo Arhinmäki: Enemmistö kuitenkin!] mutta luulisi, että te olisitte huolissanne, kun teidän omat virkamiehennekään eivät enää näytä teihin luottavan.

Ongelma on se, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut — varhaiskasvatus, peruskoulu, sote, vanhustenhoito — eivät kestä Rinteen hallituksen linjaa. [Paavo Arhinmäki: Vastustatteko te parannuksia?] Ministeri Kulmuni, miksi te keskustassa annatte porata reikää hyvinvointiyhteiskunnan perustaan? Miksi te poraatte reikää hyvinvointiyhteiskunnan perustaan? Ja ministeri Kulmuni, teidän pitää nyt kertoa: oletteko te ylpeitä edeltäjänne, [Puhemies koputtaa] pääministeri Sipilän työn tuloksista [Puhemies: Aika!] vai häpeättekö te niitä? [Paavo Arhinmäki: Vastustatteko te koulutukseen panostamista?]

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Mennään debattia vähän aikaa läpi, ja sitten annan ministereille puheenvuoroja.

Ärade talman! Ministeri Lintilä avasi hyvin tämän budjetin päänumeroita, muun muassa sen, että toki meillä on alijäämää 2 miljardia, ja se ei ole ikinä hyvä. Viime vuonna paremmassa suhdanteessa se oli 1,7. Puhutaan aika lailla samoista kokoluokista.

Toinen asia: Suomalaiset yritykset ovat jo pidempään harmitelleet pitkiä käsittelyaikoja, kun tänne halutaan ulkomaisia erityisasiantuntijoita, ja asiasta käytiin keskustelua sekä Hesarin että Ylen sivuilla viikonloppuna. Hallitusohjelmassa luvataan, että näitä monelle yritykselle hyvin tärkeitä prosesseja nopeutetaan. On puhuttu siitä, että käsittelyminimi olisi neljä viikkoa, siinä missä se tänä päivänä helposti voi olla yli kaksi kuukautta. Kysyisin hallitukselta: millä aikataululla tämä äärimmäisen tärkeä ja hyvä uudistus saadaan vietyä läpi?

Bästa regering, hur snabbt kan ni få igenom garantin som så många företag väntar på, garantin om att behovsprövningen endast ska ta fyra veckor?

Arvoisa rouva puhemies! Ihmettelen sitä, että täällä puheissa kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta yksikään muu puolue ei ole kantanut huolta suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kestävyyden kannalta merkittävimmästä ongelmasta eli syntyvyyden romahduksesta. [Antti Kurvinen: Minä kannoin!] — No sitten kuuntelin huonosti. — Mutta me olemme todellakin saaneet tuoreita katastrofilukuja, ja jos tätä emme saa korjattua, niin edessämme on hyvinvointiyhteiskunnan, kilpailukyvyn, eläkejärjestelmän kestävyyden ja myös ilmastopäästöjen torjunnan kyvykkyyden rapautuminen.

Kaksi vuotta sitten Virossa moninkertaistettiin lapsilisät. Kolmen lapsen perhe saa kuukaudessa lapsilisää 500 euroa ja sen lisäksi vielä 300 euron kertaluonteisen vauvarahan, kun Suomessa kolmen lapsen perheessä lapsilisä on noin 340 euroa — ja kun ottaa vielä huomioon, minkälaiset tuloerot näillä mailla on. Virossa syntyvyys saatiin nousuun. [Puhemies koputtaa] Eikö nyt olisi aika panostaa väestö- ja perhepolitiikkaan?

Arvoisa rouva puhemies! Katsoin eilen A-studiota ja kuuntelin ministeri Kulmunin puheita, kun hän sanoi, että kyllä Sipilän hallituskin sai työllisyyden kuntoon. Onko tässä joku ymmärrys vai mikä tässä on? Silloin elettiin nousukautta, kaikki meni hyvin, ihmisiä palkattiin, ja talous meni ylöspäin. Ei se sama asia tapahdu, kun talous menee alaspäin. Työllisyys ei tule lisääntymään sillä tavalla. Se pitäisi ymmärtää.

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri Lintilä, te vastasitte perussuomalaisten kysymykseen maahanmuuton kustannuksista tuossa hyvin ylimalkaisesti ja viittasitte siihen Sipilän hallituksen aikana tapahtuneeseen turvapaikanhakijavyöryyn ja siihen koko hänen tilanteeseensa, [Antti Rantakangas: Te olitte mukana siinä!] jossa hän kutsui maailman tänne tervetulleeksi kylään ja perussuomalaiset sitten heitettiin hallituksesta ulos. [Välihuutoja vasemmalta] Onko teillä mitään tietoa maahanmuuton kustannuksista? Onko valtiovarainministeri millään tavalla velvollinen mielestänne ottamaan kantaa näihin kustannuksiin? Perussuomalaiset eivät voi ymmärtää, että te nostatte kiintiöpakolaisten määrää vähintään sadalla vuositasolla. Kertokaa, tiedättekö kukaan siellä ministeriaitiossa, mistä nämä virkamiehemme aikovat hakea nämä sata tänne tulijaa. Vuositasollahan se nousee sitten vähintään 850 kiintiöpakolaiseen, jotka te haluatte turvapaikanhakijoiden lisäksi. Näiden kustannukset ovat jo miljardiluokassa. Se on miljoona per yksi turvapaikanhakija, yksi pakolainen, [Puhemies koputtaa] joka ei täällä työllisty.

Arvoisa puhemies! Ministeri Lintilä kertoi vain tosiasiat. Edustaja Tavio ja perussuomalaiset, ette te pääse irti siitä vuoden 2016 budjetista. [Leena Meri: Emme me nyt siitä puhu, vaan tästä budjetista!] Te hyväksyitte 800 miljoonan maahanmuuton kustannukset. Ette te olleet lähtemässä hallituksesta pois ja vaatineet, että nämä Suomeen tulleet pitää pakkopalauttaa. Ette te vaatineet. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Nyt te täällä kritisoitte sitä, että maahanmuuton kustannukset ovat puolittuneet siitä ajasta — puolittuneet 800 miljoonasta 400 miljoonaan. Eikö tämä ole hyvä suunta? Ja kertokaa teidän kannattajillennekin, että kun te lähditte pois hallituksesta, niin tilanne parani ja maahanmuuton kustannukset alenivat, ja tämä on hyvä Suomen kansan kannalta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Törkeää!]

Arvoisa rouva puhemies! Takaisin tähän budjettiin: Julkisen talouden suunnitelma kertoo, että vuonna 23 alijäämä kunta- ja valtiontaloudessa on 5,5 miljardia — 5 500 miljoonaa, hirvittävä summa — ja hallitusohjelmassa lukee, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 23. Hyvä hallitus, kukaan ei enää usko, että pystytte tähän. Tällä ohjelmalla, näillä olemattomilla työllisyystoimilla, kukaan ei usko. Eivät ekonomistit, eivät virkamiehet. Ja mitä te teette? Tumput suorana siellä odotatte, että työmarkkinajärjestöt tekevät työllisyystoimia. Minusta tämä on vastuutonta, ja sehän kohdistuu meidän lapsiin, niihin tuleviin sukupolviin, jotka joutuvat sitten korjaamaan näitä jälkiä — ja seuraava hallitus, varmasti oikeistohallitus, korjaa vasemmistohallituksen jäljet.

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Orpo, kyllä tämä on ihan totta tämä kokoomuksen velkaantumispitsa. Tästä me näemme selkeästi, että vastuupuolueista kultamitalisijalla, ylivoimaisella sellaisella, on kokoomus, kun puhutaan siitä, kuinka paljon valtiota on velkaannutettu. Eli tässä suhteessa puheidenne uskottavuus on hieman kyseenalainen.

Puhemies! Täällä on myös kokoomukselle esitetty tärkeitä kysymyksiä, joihin toivon, että te saatte areenaa vastata ja vastaatte. Eli kun moititte valtion menojen lisäystä tietyissä kohdin, niin mistä te leikkaisitte? [Ben Zyskowicz: Ei kun me huolehditaan tuloista työllisyyden kautta!] Leikkaisitteko te koulutuksesta? Leikkaisitteko te vanhustenhoivasta? Leikkaisitteko te esimerkiksi palkkatuesta? [Paavo Arhinmäki: Vai onko kokoomuksella taikaseinä?] Oletteko eri mieltä valtiosihteeri Hetemäen kanssa, joka nimenomaan sanoi, että työttömät on jätetty heitteille ja nyt tarvitaan palkkatuen parannusta?

Haluaisimme tietää, arvoisa kokoomus — Antti Lindtman esitti teille juuri kysymyksen — mistä kokoomus leikkaisi, ja nyt tietenkin odotamme, että saamme myös siihen vastauksen. [Antti Kurvinen: Hyvä kysymys!]

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Annan nyt kaksi debattipuheenvuoroa, ja sitten ministereille. Edustaja Mykkänen ja sitten edustaja Halla-aho.

Arvoisa puhemies! Tämä piirakka, jota edustaja Viitanen heilutteli, on erityisesti edustaja Viitasen ja edustaja Gustafssonin käsissä kulunut nyt muutaman viikon, [Paavo Arhinmäki: Vuoden!] ja ehdotan, että otamme yhteisen puhelun tulevalle komissaari Jutta Urpilaiselle ja kysymme, muodostuiko tämä piirakka holtittoman taloudenpidon takia vai finanssikriisin takia. Ja jatkokysymyksenä voidaan myös kysyä, oliko se kokoomus, joka halusi pehmoilla silloin, vai oliko kenties muissa sen hallituksen puolueissa ongelmia. [Välihuutoja] Jokainen tietää, että finanssikriisin jälkeen oli aidosti pakko täyttää kassaa myös velalla. Ei lisätty menoja, joita velaksi lisätään, vaan silloin pysyttiin tässä.

Pääministeri Rinne, te vastasitte epäilyihimme vakuuttamalla, että teihin voi luottaa, ja kyllä minäkin teihin luotan siinä, että pystytte tekemään päätöksiä, joilla lisätään menoja ensi vuonna, mutta kun teillä on siellä myös lupaus tuleville sukupolville tasapainosta. Kysyn, ministeri Lintilä: Paljonko vuonna 2023 täytyy leikata pysyviä menoja, jos työllisyyspaikkoja ei tule lisää vaan pysytään valtiovarainministeriön eilisissä perusuraluvuissa eli 73 prosenttia? Paljonko joudutte 2023 leikkaamaan euroissa menoja? Silloinhan kertaluontoiset eivät enää ole joka tapauksessakaan voimassa, eli niitä opettajia ei ole omassa silloin. [Puhemies: Aika!] Nyt puhutaan pysyvistä menoista. Paljonko te leikkaatte niitä?

Arvoisa rouva puhemies! On todella mielenkiintoista, että keskusta syyttää oman hallituksensa tekosista puoluetta, joka heitettiin sittemmin ulos edellisestä, Juha Sipilän hallituksesta. [Välihuutoja]

Sanoisin valtiovarainministeri Lintilälle siitä, että kun puhutaan maahanmuuton kustannuksista, niin ei pidä tuijottaa yksisilmäisesti vastaanottokustannuksia, jotka vaihtelevat suuresti vuotuisen turvapaikanhakijamäärän myötä. Kyse on niistä pysyvistä rakenteellisista kustannuksista, joita syntyy ihmisistä, jotka eivät kokemusperäisesti koskaan työllisty tai ainakaan saavuta kantaväestön tulotasoa. On laskettu, että Somaliasta ja Irakista Suomeen muuttanut ihminen aiheuttaa keskimäärin 10 000—15 000 euron kielteisen nettovaikutuksen julkiselle taloudelle joka ainoa vuosi. Kun mitään reseptiä ei tämän ongelman korjaamiseen ole keksitty, ainoa toimiva keino on pyrkiä vähentämään maahanmuuttoa tällaisista maista. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Nyt ministereille vastauspuheenvuoroja. — Pääministeri Rinne, 3 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Muutamia asioita nostan esille tästä keskustelusta.

Edustaja Orpo nosti esille tämän julkisen talouden suunnitelmassa olevan 5,5 miljardin euron ennusteen vuodelle 2023 — jos mitään ei tehdä — ja hän totesi edellisessä puheenvuorossaan, että rahat eivät riitä hyvinvointivaltion ylläpitämiseen, mutta unohti sanoa: jos ei tehdä mitään.

Niin kuin tuolla valtiovarainministeriön talouskatsauksessa todetaan, siellä odotetaan, että hallitus tekee hallitusohjelman mukaisesti niitä toimenpiteitä, jotka liittyvät työllisyyteen. Me emme ole luvanneet — tämä hallitus ei ole luvannut — toimenpiteitä ennen vakaata harkintaa ja huolellista suunnittelua, ja niitä toimenpiteitä lähtee liikkeelle ensi vuoden kehysriihessä huhtikuussa ja elokuussa 2020. Ne ovat ne keskeiset ajankohdat. Niitä kannattaa, edustaja Orpo, seurata tosi tarkkaan. [Ben Zyskowicz: Sitä odotellessa!] Niitä kannattaa seurata todella tarkkaan, sieltä tulee sitten.

Mitä tulee edustaja Räsäsen esittämään kysymykseen syntyvyydestä, niin kannattaa tässäkin suhteessa lukea tuota hallitusohjelmaa. Sieltä löytyy lapsiperheisiin liittyviä merkittäviä kokonaisuuksia, joilla halutaan nimenomaan vahvistaa niiden ihmisten, jotka kykenevät hankkimaan perhettä ja haluavat hankkia perhettä, mahdollisuuksia sitä viedä eteenpäin.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ministeri Kulmuni, 3 minuuttia.

Arvoisa rouva puhemies! Vastaan muutamiin kysymyksiin, joita tässä esitettiin, ja haluan ehkä muistuttaa siitä kilpailukyvyn pohjasta, mitä edustaja Halla-aho epäili teollisuuspolitiikan suhteen, että kuinka hallituksen linjat siihen purevat. Kuten olen aikaisemminkin tässä salissa todennut, se, että vastataan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun pitämällä huolta suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä esimerkiksi alentamalla teollisuuden sähköveroa kohti eurooppalaista minimiä, on mitä suurimassa määrin teollisuuspolitiikkaa, vahvaa sellaista, ja auttaa myös yhteiskuntaamme sähköistymään — ja on muuten myös erittäin tärkeässä roolissa aluekehityksen suhteen, koska useat meidän suurista teollisuuslaitoksistamme ovat ympäri tämän maan. Sillä on erittäin iso merkitys koko tälle kansantaloudelle. [Petteri Orpo: Miksette te tee sitä sitten?]

Toisekseen edustaja Kurvinen nosti esiin nämä aluepolitiikkaan ja aluekehitykseen liittyvät asiat, ja on erittäin tärkeää, että useampi kymmenen miljoonaa euroa, ensi vuonnakin 20 miljoonaa, lähtee liikkeelle kestävään aluekehitykseen ja sen puolesta tehtävään työhön. Maakunnille tulee lisäpanostuksia, ja on sopimusperusteisuutta, jota jatketaan. Itse asiassa sitä hyvää pohjaa, sitä sopimusperusteisuutta, joka viime vaalikaudella lähti liikkeelle siitä, että Varsinais-Suomessa ja läntisessä Suomessa kasvu lähti etenemään, pyritään laajentamaan myös muille alueille, joilla on kova positiivisuuden kierre ja huutava pula työntekijöistä tällä hetkellä, ja sen eteen toki hallitus tekee työtä.

Vaikkapa se liittyy aluekehitykseen kaikkinensa, että yhteisellä päätöksellä parlamentaarisesti 300 miljoonaa euroa tulee lisää perusväyliin ja infrastruktuuriin, ja se jos mikä on tärkeä asia elinkeinoelämälle mutta myös joka ikiselle suomalaiselle tien ja raiteen käyttäjälle.

Sitten haluan kommentoida vielä edustaja Heinoselle, kun kysyitte, miksi porataan reikiä, että kyllä minun kysymykseni on oikeastaan osoitettu teille: [Timo Heinonen: Vastatkaa nyt ensin!] Kokoomus on esittänyt miljardiluokan veronkevennyksiä, ja tässä salissa te vastustatte joka ikistä menolisäystä, jota tämä hallitus on tekemässä varhaiskasvatukseen, korkeakoulutukseen tai peruspalveluihin, ja samalla te haluaisitte keventää veroja suurituloisilta miljardiluokassa. Kyllähän tämä, jos mikä, poraisi reikiä valtion kestävään taloudenpitoon.

Ehkä lopuksi vielä edustaja Harkimolle muistutuksena: kun viime vaalikaudella hyvässä yhteistyössä keskustajohtoisessa hallituksessa kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa tehtiin asioita vaikeassakin taloustilanteessa, silloinhan tehtiin alijäämää 5 miljardia euroa ensimmäisessä budjetissa. Talouden tilanne oli erittäin vaikea, mutta niin vain yhteistyöllä päästiin eteenpäin, ja sen hyvän sadon ansiosta pystytään tänäkin vuonna sitten laittamaan liikkeelle asioita edellisen hallituksen toimien pohjalta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ministeri Andersson, 3 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Tässä on useissa puheenvuoroissa puhuttu lupauksista tuleville sukupolville ja myöskin kannettu huolta syntyvyyden laskusta, [Ben Zyskowicz: Te ainakin lupaatte heille velkaa!] mutta, hyvät edustajat, kehottaisin teitä pysähtymään tarkastelemaan, mitä ovat ne käytännön menolisäykset, mitä tämä hallitus ensi vuoden budjetin myötä on tekemässä ja joita niin kovasti tässä salissa tänään on kritisoitu. [Ben Zyskowicz: Kuka on kritisoinut? — Naurua]

Me pidämme huolta siitä, että suomalaisten lasten oikeus varhaiskasvatukseen ei enää ole riippuvainen siitä, missä kunnassa lapsi saattaa asua, tai siitä, ovatko vanhemmat työttöminä vai eivät. Me suuntaamme lisää rahaa suomalaisiin peruskouluihin samalla tarkastellen meidän erityisopetuslainsäädännön tukea suomalaisten opettajien työlle. Ja perussuomalaisille tiedoksi: me kohdennamme lisää rahoitusta myöskin suomalaisiin ammatillisiin oppilaitoksiin [Mika Niikko: Ne ovat kertaluontoisia, eivät pysyviä! Siinä on ero!] ja nimenomaan opettajien ja ohjaajien lisäpalkkaamiseen, jotta me voimme huolehtia siitä, että saamme lisättyä lähiopetuksen määrää suomalaisissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämän lisäksi hallitus aloittaa nyt valmistelun toisen asteen maksuttomuudesta ja olemme parantamassa suomalaista oppilas- ja opiskelijahuoltoa.

Nämä jos jotkin ovat äärimmäisen tärkeitä panostuksia, joilla parannamme suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia, joten, arvoisat edustajat, nämä lisäpanostukset eivät ole mitään reikien poraamista suomalaisen hyvinvointivaltion perustaan, [Välihuutoja] vaan tämä on suomalaisen hyvinvointivaltion perustasta huolehtimista ja sen korjaamista. [Ben Zyskowicz: Missä on niiden rahoitus, ministeri Andersson? — Paavo Arhinmäki: Se on tässä budjettikirjassa! — Ben Zyskowicz: Ai se rahoitus? — Paavo Arhinmäki: Kyllä! — Hälinää — Puhemies: Kuunnellaan!]

Arvoisa puhemies! Muutama sana yhdestä tärkeästä asiasta, josta sali on hieman jo keskustellut, eli tehdäänkö nyt tarpeeksi vai liian vähän ilmastonmuutoksen eteen.

Pidän nyt tällaisen ulkoministerin puheenvuoron. Ministeri Mikkonen on parhaillaan maailmalla neuvottelemassa uusista toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta kun minulta kysytään, miten Suomi edistää tätä hiilineutraaliustavoitetta vuonna 2035, niin olen kertonut: Lisäämme luonnonsuojelun määrärahoja 100 miljoonalla, jossa on myöskin investointeja, jotka vaikuttavat meidän ilmastokysymyksiimme. Edistämme valtiovarainministerien yhteistyötä, jonka ministeri Orpo aikanaan aloitti — siihen on tullut nyt valtavasti uusia maita mukaan — jotta valtiovarainministerit maailmalla tekisivät enemmän ilmastonmuutoksen torjumisen eteen. Edistämme kiertotaloutta 25 miljoonalla. Satsaamme biokaasuun. Käytämme rahaa energiatuen myöntövaltuuksiin, jotta voitaisiin siirtyä kivihiilestä pois. Näitä määrärahoja lisätään. Käytämme lisää rahaa maankäyttösektorin ilmastovaikutuksiin. Investoimme sähköautojen infraan, teemme pyöräteitä, investoimme ratahankkeisiin, kuten ministeri Kulmuni tässä hyvin sanoi. Leikkaamme ympäristölle haitallisia tukia ja käytämme lisää varoja kehitysyhteistyön puitteissa nyt ilmastoasioihin.

Tässä ei ole kaikki, mutta tie on minusta hyvin selvä. Lähdemme tälle tielle, ja minusta on hyvin tärkeää, että Suomi vastaa tähän kansainväliseen huutoon myöskin. Olemme sitoutuneet ilmastonmuutoksen torjuntaan, meillä on hyvin kunnianhimoinen tavoite, ja mielestäni tässä budjetissa sen tavoitteen asiat näkyvät.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Tässä tuli vielä kysymyksiä ministeri Lintilälle ja ministeri Harakalle.

Arvoisa rouva puhemies! Olen edustaja Orpon kanssa samaa mieltä siitä, että mikäli tämä linja jatkuu, niin rahat eivät riitä hyvinvointiyhteiskunnan pitämiseen. [Toimi Kankaanniemi: Mistä leikataan?] Se on ihan selvä, ja se on varmasti meidän kaikkien haaste täällä, ja tämä asia täytyy ottaa vakavasti. Se on ihan selvä. [Ben Zyskowicz: Sitä odotellessa!]

Tähän oikeastaan, viitaten samalla teidän ryhmäpuheenjohtajanne Mykkäsen puheenvuoroon: Hän kysyi, paljonko leikataan, ”jos”. En ala jossittelemaan, ”jos”, mutta kun viitattiin julkisen talouden tasapainoon, niin meillä on oikeastaan kaksi merkittävää ongelmaa siellä. Ensinnäkin tämä työllisyysaste, josta mainitsin aiemmin. Nämä laskelmathan on tehty nyt valtiovarainministeriön 73 prosentin työllisyysasteen mukaan. Jos me pääsemme siihen 75:een, johon uskon, että päästään [Ben Zyskowicz: Just sanoitte, ettette ala jossittelemaan!] — jos päästään ja kun päästään — niin se tarkoittaa kahta miljardia pois sieltä. [Kai Mykkänen: Optimismijossittelua!] Se toinen, josta kannan erittäin paljon huolta, on meidän kuntien taloudellinen tilanne. Tällä hetkellä se näyttää noin miljardia miinusta julkisen talouden puolelle, ja tämä on erittäin iso ongelma meille. Nämä molemmat vaikuttavat sitten tähän.

Eli yhtä kaikki, mistä täällä meitä muistutan, on se, että me tarvitsemme sen sote-uudistuksen. Me tarvitsemme julkisen sektorin tuottavuuden nostamista. Me tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, ja niitä täytyy tehdä pian, koska me maksamme... [Kai Mykkänen: Missä ne ovat?] — Me yritimme tehdä niitä viime kaudella, me yritämme tehdä ja teemme niitä tällä kaudella. Kaikki puolueet täällä ovat olleet tekemässä muuten niitä.

Sitten edustaja Halla-aholle sanon vain sen, että viittasin vain faktisiin lukuihin, ja minun mielestäni meidän kaikkien pitää olla tyytyväisiä, että viidessä vuodessa nämä luvut ovat puolittuneet.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustajia hyvästä keskustelusta. Haluan vain oikaista yhden väärän tiedon: Edustaja Heinonen väitti, että työttömyys ei enää laske ministeri Harakan kaudella. Tosiasia kuitenkin on, että elokuussa työttömyys laski yli 10 000:lla edellisestä elokuusta. [Leena Meren välihuuto] Työttömyys laskee, työllisyys kasvaa, ja kuten nyt jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, niin se ei nyt ole minun ansiotani tämän kolmen kuukauden jälkeen, mutta lupaan tehdä kaikkeni sen eteen, että työllisyys kasvaa niin, että voimme rahoittaa hyvät päiväkodit, hyvät peruskoulut, kirjastot ja sairaalat. [Ben Zyskowicz: Sitä odotellessa!]

Meillä on aitoa työvoimapulaa monella alalla ja alueella, joka uhkaa jo yritysten kasvua ja investointeja. Yksi vastaus on se, että tehostamme kansainvälistä rekrytointia, jotta Suomeen saadaan ammattitaitoisia työntekijöitä, joita meillä ei nyt ole tarpeeksi. Heillä, jotka eivät suin surminkaan hyväksy sitä, että muualta maailmasta tulee ihmisiä Suomea rakentamaan, tänne töihin ja tänne opiskelemaan ja perustamaan perhettä, on nyt kyllä vastuu kertoa suomalaisille yrityksille, miten nyt nopeasti saadaan kymmeniätuhansia ammattitaitoista työvoimaa, [Jussi Halla-aho: Eikö löydy koko EU:n alueelta?] jos kukaan ei muualta saa Suomeen tulla [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — samoilla ehdoilla kuin suomalaiset, samoilla vaatimuksilla ja samoilla oikeuksilla.

Vastauksena edustaja Adlercreutzille: Olen todella murheellisena kuullut Supercellin perustajan Ilkka Paanasen hätähuudon siitä, että erityisasiantuntijat joutuvat odottamaan kuukausia, jopa yli vuoden, työlupaa Suomesta. Lupaan hänelle ja muille, että hallitus pitää kiinni hallitusohjelman sitoumuksesta lyhentää oleskeluluvan saamisen yhteen kuukauteen, ja sitä auttaa se, että työperäinen maahanmuutto siirtyy sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Tämä siirto on toteutumassa, ja lupaan kiirehtiä sitä. [Antero Laukkanen: Hyvä!]

Edustaja Orpo, syytitte työministeriä toimettomuudesta. Kuinka ollakaan, juuri tänään lähetin kaikille Suomen kunnille kutsun osallistua valtakunnalliseen kuntakokeiluun, joka tarkoittaa sitä, että jopa 40 prosenttia työnhakijoista siirtyisi kuntien vastuulle. Tällä tiivistyvällä palveluyhteistyöllä tavoitetaan merkittäviä työllisyysvaikutuksia, ja sivumennen sanoen, edustaja Orpo, tämä on ehkä merkittävin työllisyyspalvelu-uudistus vuosikausiin — vuosikausiin. [Välihuutoja — Ben Zyskowicz: Tuloksia odotellessa, ministeri Harakka!]

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Anna vielä minuutin mittaisen puheenvuoron pääministeri Rinteelle, ja sitten mennään debattiin.

Arvoisa puhemies! Haluan todeta edustajille sen, että valtiovarainministeriön arvion mukaan talouskasvu tämän budjettiesityksen mukaan vahvistuu puolella prosentilla. Se on merkittävä osuus tuosta kokonaisuudesta, joka talouskatsauksen mukaan on toteutumassa. Sen lisäksi haluan kiinnittää huomiota siihen, että valtiovarainministeriö on laskenut, että kestävyysvaje on suhteessa bkt:hen noin 4,5 prosenttiyksikköä tällä hetkellä, ja siellä on sivulla 99, tässä talouskat-sauksen taulukossa 30, aika pitkä lista niistä asioista, joilla voi vaikuttaa tähän kestävyysvajeeseen tulevaisuudessa. Siellä on sellaisia asioita, joissa toivon — ja haastan myöskin opposition mukaan keskusteluun — että voidaan viedä yhdessä niitä asioita eteenpäin. Nämä kaikki asiat ovat hallituksen valmistelussa tällä hetkellä, mutta toivon teiltä myös panosta tähän kokonaisuuteen.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Sitten jatketaan debattia.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus rakensi alun perin tämän ohjelmansa kahden prosentin talouskasvun varaan, [Paavo Arhinmäki: Ei rakennettu!] ja nyt valtiovarainministeriö ennustaa puolentoista prosentin talouskasvua ja siitä aina laskevasti tuonne yhden prosenttiyksikön tuntumaan. Laskevassa taloustilanteessa toimenpiteiden talouden ja työllisyyden kohentamiseksi pitäisi olla etupainotteisia ja niiden pitäisi olla nopeita ja vaikuttavia. Mutta mitä Rinteen hallitus tekee? Se köllöttelee ja lupaa tehdä toimenpiteitä vuoden päästä. Ryhtykää nyt toimiin, hyvä hallitus, ja tehkää niitä vaikuttavia toimenpiteitä.

Menolisäysten suhteen olette olleet ahkeria, ja niiden rahoittamiseksi suunnitellaan valtion tuottavan omaisuuden myyntiä. Pääministeri Rinne ei sitä ymmärrä, mutta keskustan pitäisi ymmärtää, että siemenperunoita ei kannata myydä tai tulee nälkä jossain vaiheessa.

Eli nyt kannattaa paneutua tähän työllisyys‑ ja talouskysymykseen. Ottakaa se kokoomuksen 16 toimenpiteen lista ja tarkastelkaa sitä vakavasti ja ottakaa siitä asioita ohjelmaanne, ja varsin pian.

Arvoisa puhemies! Hallitus, haluatte helpottaa ulkomaalaisen työvoiman saapumista Suomeen. Luin yrittäjäbarometrin tältä vuodelta, ja siinä kysyttiin yrittäjiltä, oletteko valmiita palkkaamaan ulkomaalaisia henkilöitä. Pääkaupunkiseudulla peräti 66 prosenttia yrittäjistä vastasi ei, ja koko maassa prosentti oli 75 prosenttia, elikkä tässä tällaista faktaa.

Hyvä hallitus, te olette jääneet telineisiin. Teillä on pallo jalassa, ja se pallo on hoitajamitoituspallo. Te olette syöneet lupauksenne, te olette syöneet sananne ja siirrätte vastuun hoitajamitoituksesta seuraavalle hallitukselle, koska teillä ei ole rahaa. [Ben Zyskowicz: Juuri näin!] Tämä on kerta kaikkiaan järkyttävää. Te olette syöneet lupauksenne Suomen kansalle, suomalaisille vanhuksille ja hoitajille, ja nyt minä kysyn teiltä: Mille teistä siellä tuntuu? Mille tuntuu, kun olette syöneet sananne ja ulkoistatte tämän hoitajamitoitusasian seuraavalle hallitukselle? Kertakaikkisen törkeää.

Arvoisa rouva puhemies! Minua hämmästyttää se, että myös kokoomuksella — ei ehkä se, että perussuomalaisilla — tuntuvat olevan eduskunnan budjettiaikataulut niin hukassa. Nimittäin kun hoitajamitoitus astuu vuonna 2023 voimaan, [Perussuomalaisten ryhmästä: Henkilöstömitoitus!] silloin siihen pitää olla rahat vuoden 2023 budjetissa. Ja kuka sen budjetin tekee? Sen tekee Rinteen hallitus. Saman budjetin yhteydessä on julkisen talouden suunnitelma, jossa pitää olla rahat myös tuleville vuosille. Ja kuka sen julkisen talouden suunnitelman tekee? Rinteen hallitus. Eli väite siitä, että tämä jätetään seuraavan hallituksen niskoille, yksiselitteisesti on väärä. [Mika Niikko: Velka jätetään!] Miksi 2023? Asiantuntijaryhmä, jossa on Suomen parhaat asiantuntijat, on arvioinut, että siihen mennessä pystytään kouluttamaan [Puhemies: Aika!] ja palkkaamaan riittävästi hoitajia huolehtimaan tästä hoitajamitoituksesta. [Kimmo Kiljunen: Ja Rinteen kakkoshallitus hoitaa loput!]

Arvoisa rouva puhemies! Emme kritisoi panostuksia vaan sitä, että te teette sen lisävelanotolla. [Ben Zyskowicz: Juuri näin, ministeri Andersson! — Välihuutoja vasemmalta] Emme me leikkaisi vaan me tekisimme nimenomaan toisinpäin: me hoitaisimme työllisyyttä, ja miljardin ansiotuloveron kevennyksestä isoin osa kuitattaisiin haittaverojen korotuksilla, mutta ei bensan ja dieselin veronkorotuksella, niin kuin keskusta tekee. [Välihuutoja]

Mitä tulee valtion omaisuuden myyntiin, niin kun näitä piirakoita heilutellaan, [Puhuja näyttää paperia] kyllä sosiaalidemokraatit on se puolue, joka myy valtion omaisuutta — ja käyttää sen itse asiassa käyttötalouden tilkkeeksi. Se menee kahdessa kolmessa vuodessa pois, mitä teidän isät ja esi-isät ovat tienanneet tälle maalle.

Arvoisa puhemies! Vielä kysyisin valtiovarainministeri Lintilältä: kun edustaja Arhinmäki tomerasti kertoi, että rahat on, onko tässä keltaisessa kirjassa vuonna 2023 kuinka monelle hoitajalle varattu määrärahat, eli kuinka monta hoitajaa Suomessa on lisää 2023 [Puhemies: Aika!] ja paljonko tässä on rahaa varattu siihen?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinonen ja kokoomus, tämä hallitus ei tee reikiä, vaan tämä hallitus paikkaa viime hallituskaudella tehtyjä heikennyksiä, leikkauksia perusturvaan ja vanhusten palveluihin. Mutta puolestaan kokoomuksen työllisyyspaketissa on selkeät leikkausesitykset. Kokoomus leikkaisi edelleen kaikkein heikoimmassa elämäntilanteessa olevilta ihmisiltä — työttömiltä, yksinhuoltajilta, lapsiperheiltä, opiskelijoilta, pieniltä eläkkeensaajilta — [Oikealta: Miten?] kun te leikkaisitte toimeentulotukea. Te lisäisitte omavastuuta toimeentulotukeen, ja silloin kyse on kaikkein pienituloisimmista ihmisistä. Elikkä teidän leikkauslinjanne jatkuisi. Te olette myös valmiit heikentämään pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvaa, [Pia Viitanen: Aktiivimallihenki!] kun te olette vaatimassa työttömyysturvan porrastamista. Työttömyysturvan porrastaminen tarkoittaa kaikkein pienituloisimmille pitkäaikaistyöttömille selkeätä leikkausta. [Puhemies: Aika! — Arto Satonen: Hyvä tavaton!] Elikkä sitä kautta te olette myös heikentämässä kaikkein vaikeimmassa elämäntilanteessa [Puhemies: Aika!] olevien työttömien tilannetta, päinvastoin kuin tämä hallitus tekee nyt ministeri Harakan johdolla.

Arvoisa puhemies! Hallitus kuvittelee, että Suomi on kokoaan suurempi maailmalla. Talousarvioesitys ensi vuodelle noudattaa valitettavan johdonmukaisesti tätä suuruudenhullua ajatusta. Hallitus nimittää ilmastojohtajuudeksi polttoaineveron korotusta, joka nostaa maailman maista aiemmin kolmanneksitoista kalleimman polttoaineen nyt jo yhdeksännelle sijalle. [Pia Viitanen: Perussuomalaiset nosti bensaveroa viime kaudella!] Tämä sijoitus ei ole kunniaksi. Ilmasto ei kiitä, mutta nousseet kuljetuskustannukset kylläkin siirtyvät täysimääräisesti tuotteiden hintoihin, köyhimpiä kaikkein eniten kurittaen.

Hallitus ilmoittautuu vapaaehtoiseksi taloudellisten motiivien liikkeelle ajamien siirtolaisten taakanjakomekanismiin. Ei ole perälautaa tai ajatusta, mitä tehdään, kun Turkin raja vuotaa taas ja kun meritaksitoiminta Libyan rannikolta kiihtyy. Edellinenkin siirtolaiskriisi on hoitamatta, laittomasti maassa oleskelee edelleen tuhansia, mutta kerjäämällä kerjätään uusia ongelmia.

Jälleen kerran ollaan niissä pöydissä, joissa laskut kouraan jaetaan. Rinteen hallitus edistää euroalueen yhteisen budjetin perustamista. Siinä oltaisiin yhteisvastuullisesti takaamassa muiden lainoja ja sitomassa jäsenmaiden talouspolitiikkaa yli hallituskausien. Hallitus, kokoomuksen tuella, antautui jo ennalta miljardiluokan lisälaskuun Suomelle, kun nettomaksuosuutemme nousee EU:n uudessa rahoituskehyksessä. Suomelle hankitaan turhalla riitelyllä Euroopasta uusia vihamiehiä ja samaan aikaan liittolaisuussuhteita tiukan talouden pohjoisiin maihin heikennetään.

Aluepolitiikaksi hallitus väittää sitä, että nostetaan lämmityksen ja liikenteen hintaa, laiminlyödään tieverkon korjaamista ja heikennetään maatalouden edellytyksiä. Jopa maakuntakeskukset tyhjennetään valtion palveluista, kuten poliisilaitoksista ja verotoimistoista. [Vasemmalta: Höpö höpö!] Maaseudun näivettämisen myötä asukkaat saadaan pakenemaan arvottomiksi muuttuneista asunnoistaan asutuskeskuksiin ammattiyhdistysten vuokralaisiksi. [Naurua]

Yleensäkin perinteiset suomalaiset arvot on heitetty romukoppaan, ja tilalla on monikulttuuria. Taustalla on ajatus tuoda Suomi täyteen ulkomaalaista halpatyövoimaa. [Eva Biaudet: Aina on ollut monikulttuuria!] Tämä halpatyövoimakiima on yhteistä kokoomukselle ja vihervasemmistolle, toki eri syistä.

Arvoisa puhemies! Ulosotossa on yli puoli miljoonaa suomalaista. Heidän veloistaan iso osa tuli 90-luvun alun eurokriisin myötä. Perussuomalaiset esittävät tulevan syksyn vaihtoehtobudjetissaan toimenpidekokonaisuuden ulosottovelallisten aseman parantamiseksi. Kun hallitus aikoo heikentää kotitalouksien ostovoimaa, perussuomalaisten vaihtoehdossa esitetään sen kasvattamista.

Tuoreesta eurokriisistä ja menetetystä vuosikymmenestä Suomen hallitukset ja kansalaiset ovat selviytyneet velkaantumalla. Samalla Suomi myönsi ja takasi kriisilainoja, joita ei koskaan makseta takaisin. Miksi hallitus haluaa jatkaa pään lyömistä EU:n ja euroalueen seinään? USA:n, Saksan ja Kiinan teollisuuden ja kansainvälisen kaupan alamäki on jo käynnissä, ja on vain ajan kysymys, koska tämä negatiivinen kierre tarttuu myös palvelusektoriin. Suomi ei tälläkään kertaa tule välttymään kansainvälisten suhdanteiden heikkoudelta. Jo nyt talouden kasvuennustetta on jouduttu laskemaan. Mitä hallitus aikoo tehdä, jos tästä alkaneesta taantumasta tulee jälleen eurojäsenyyden sivuvaikutuksena pitkittynyt matalasuhdanne — tilanteessa, jossa suomalaiset kotitaloudet ovat ennätyksellisen velkaantuneita?

Aivan erityisesti täytyy ihmetellä, mitkä ovat hallituksen keinot päästä 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Tutkimusten mukaan suomalaisten valtava enemmistö ei usko hallituksen työllisyystavoitteen toteutuvan, ja syyt tähän uskonpuutteeseen on helppo nähdä. Arvonlisäveron alarajan nostolla ei pitkälle pötkitä. [Paavo Arhinmäki: Vastustatteko sitä?] Kun talouskasvu pysähtyy, ei tempputyöllistäminenkään kauan lohduta. Kun listalla ei ole mitään uusia konkreettisia työpaikkoja lisääviä toimia vaan päinvastoin entistenkin purkamista, koko talousarvion pohja putoaa.

Arvoisa puhemies! SDP voitti vaalit lupaamalla satasen lisää pienimpiin eläkkeisiin ja lupaamalla laittaa vanhustenhoidon hoitajamitoituksen kuntoon. Nyt ei tule satasta eikä tule hoitajia. [Jukka Gustafsson: Kaikissa näissä edetään lupausten mukaisesti!] Hoitajien sijaan tulee laki henkilöstömitoituksesta — kuinka ollakaan — aprillipäivänä, vähän ennen vaaleja. Hoitajamitoituksen toteutus ja rahoituksen järjestäminen jäävät seuraavan hallituksen murheeksi. Aprillia! Tämä hallitus tullaan muistamaan valevappusatasesta ja aprillihoitajamitoituksesta. [Naurua]

Puheet koulutuksen kunnianpalautuksesta voidaan unohtaa. Kunnia ei tuo yhtään lähiopetustuntia ammattikouluun, koska rahaa hallitus ei sinne ammattikouluun anna. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllähän antaa!] Koulutusmiljardi ja opintotuen korotus ovat täysin unohtuneet. [Jukka Gustafsson: Edustajan korvat heiluu jo!] Valtion omaisuutta myydään uusien pysyvien — huomatkaa: pysyvien — menojen rahoittamiseksi. Näitä menoja hallitus kutsuu tulevaisuusinvestoinneiksi, vaikka ne oikeastaan eivät ole tulevaisuutta eivätkä varsinkaan investointeja.

Pääministeripuolueen asemasta huolimatta SDP myötäilee vihreiden ja vasemmiston tavoitteita. Keskusta on hylännyt koko maan kehittämisen ja perinteiset kannattajansa, duunarit ja pienyrittäjät.

Perussuomalaisten viesti hallitukselle on, ettei suomalaisilla ole varaa haavekuviinne ja turhuuksiinne. Meille riittää Suomen kokoinen Suomi, joka on suomalaisten koti, edunvalvoja ja turvapaikka maailmassa. [Paavo Arhinmäki: Perussuomalaisten viesti on: faktoilla ei niin väliä!]

Arvoisa puhemies! Melkein kaikissa puheenvuoroissa on kannettu huolta talouden ja työllisyyden heikkenevistä näkymistä ja aivan aiheesta. Epävakaus lisääntyy Suomessa, Euroopassa, maailmassa, ja se on syytä muistaa paitsi talousarviokäsittelyn myöskin julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.

Mutta yksi asia tuntuu olevan kaiken kritiikin ylä- ja ulkopuolella. Se on Suomen historian suurin hankintapäätös, HX-hävittäjähankinta, massiivinen asehankinta — lähtökohtahinta 10 miljardia euroa, ja kun ottaa elinkaarikustannukset huomioon, tuon summan saa kertoa kahdella taikka kolmella. Ja mikä siinä on kaikista pelottavinta, se jättihankinta saattaa perustua menneen ajan sodankuvaan ja uhkakuvaan, ja jos tässä talous- ja työllisyystilanteessa tehdään massiivinen virhearvio, joka ei vastaakaan tuleviin uhkakuviin, niin silloin me maksamme kyllä kauhean hinnan tällaisen hankkeen toteuttamisesta. [Välihuutoja oikealta]

Arvoisa rouva puhemies! Moni tätä keskustelua seuraava on kohtuullisen häpsingillään johtuen siitä, että koskaan Suomella ja Suomessa ei ole ollut niin paljon rahaa kuin nyt ja siitä huolimatta hyvinvointivaltion puolustaminen ei ole koskaan varmaan ollut yhtä hankalaa kuin nyt. Sitä vastaan ainakin saadaan kuulla huutoa ja paruntaa, kun hyvinvointivaltiota puolustetaan.

On ilman muuta selvää, että talouden tasapainon tulee olla meidän tavoitteena, ja työllisyys on iso keino siihen, mutta kyllä tämä keskustelun epäsuhta myös kertoo siitä, että meillä valuu rahaa sellaisiin asioihin, jotka eivät hyödytä meitä suomalaisia ja tämän yhteiskunnan rakentajia. [Oikealta: No ei kyllä kehitysyhteistyökään!] Sitä kuluu harmaaseen talouteen, sitä kuluu tehottomiin mutta jopa haitallisiin yritystukiin, ja meidän pitää saada nämä asiat kuntoon. [Ben Zyskowicz: Te olette hallituksessa! Korjatkaa!]

Meillä on myös valtio, joka on onnistunut hyvin asioissa: Ruotsissa työllisyys on aivan huipussaan. [Puhemies: Aika!] Valtio teki 6 miljardin euron ylijäämän viime vuonna. [Puhemies koputtaa] Mitä voimme oppia naapureilta?

Arvoisa rouva puhemies! Ei ole ihme, että keskeisimmät valtiovarainministeriön virkamiehet kirjoittavat tiedotteeseensa hätähuudon. Hallitus on vaarantamassa vakavalla tavalla suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Te poraatte isoa reikää hyvinvointiyhteiskunnan perusteisiin, kun te jätätte tekemättä vaikuttavat työllisyystoimet. Te käytätte rahaa paljon, hyviin kohteisiin. On tärkeää, että koulutukseen ja hyvinvointiyhteiskunnan asioihin panostetaan, mutta sitä ei pitäisi tehdä pelkästään tulevien sukupolvien kustannuksella. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, ministeri Andersson? Tässä vastaus teille!] Velkaannutte, käytätte valtion omaisuutta, mutta se, mikä minua hämmästyttää ja mikä poraa kaikkein suurimman reiän, pääministeri Rinne, teidän luotettavuuteenne ja teidän lupauksiinne, on se, että vaikka laitatte rahaa vaikka kuinka paljon, niin miksi rahaa ei riitä hoitajien palkkoihin, miksi rahaa ei riitä hoitajamitoitukseen. Tulee henkilöstömitoitus — aprillipäivänä, [Puhemies koputtaa] kaksi viikkoa ennen vaaleja — [Puhemies: Aika!] ja paljonko teillä on rahaa hoitajiin? Ensi vuoden budjetissa taitaa olla 5 miljoonaa euroa. Montako hoitajaa tällä saadaan? [Puhemies: Edustaja, aika!] Kertokaa nyt avoimesti, paljonko aiotte laittaa rahaa hoitajamitoitukseen.

Arvoisa puhemies! Kyllä tämän keskustelun uutinen on tuo kokoomuksen valitsema tyylilaji: ilkkuminen, ilkeily ja se, että tehtyihin kysymyksiin ei vastata. [Välihuutoja] Minun on suoraan sanoen ikävä kokoomuksen entisiä puheenjohtajia, Ilkka Suomista, Harri Holkeria, Pertti Salolaista — olivat herrasmiehiä, sivistyneitä poliitikkoja, joita saa nyt kissojen ja koirien kanssa hakea. [Välihuutoja] Te puhutte poraamisesta, mutta aivan kuten täällä on todettu, panostukset ikäihmisiin, koulutukseen ja lapsiin ovat tulevaisuuden panostuksia, ja on välttämätöntä tehdä ne nyt, ja ne kasvavat niille lapsille ja nuorille korkoa vuosien, vuosikymmenten päästä. Eli tämä hallitus on tulevaisuushallitus. Se korjaa sen epäoikeudenmukaisuuden, joka kokoomuksen johdolla viime kaudella tehtiin. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä kokoomuksen ryhmästä]

Arvoisa rouva puhemies! Minäkin arvostan ja kunnioitan mainitsemianne kokoomuksen kunniakkaita puheenjohtajia. He ovat palvelleet Suomea. [Jukka Gustafsson: Sinne on pitkä matka teillä!] Kyllä minä kaipaan täällä myöskin Paavo Lipposta. [Naurua] Minä kaipaan niitä aikoja, jolloin SDP kantoi vastuuta Suomesta ja Suomen tulevaisuudesta, eikä ilkkunut. Siis me emme täällä ilku. Me olemme huolissamme Suomen taloudesta. Jos ekonomistit ovat huolissaan, jos valtionvarainministeriön virkamiehet ovat huolissaan, jos sanotaan, että rahat eivät tulevaisuudessa riitä hyvinvointiin, niin minä en ymmärrä tällaista puhetta.

Arvoisa rouva puhemies! Sosiaalidemokraatit ja vasemmisto ja vihreät väittävät korjaavansa sen epäoikeudenmukaisuuden, mitä viime hallituksen aikana täällä tehtiin. [Paavo Arhinmäki: Muun muassa edustaja Niikon toimesta!] Puhutte esimerkiksi koulutuksesta. Kun katsoo budjettikirjaa, niin täällä puhutaan vaikkapa kohdissa ”Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus” sekä ”Ammatillinen koulutus”, että molempiin lisäätte 100 miljoonaa euroa, mutta ne ovat kertaluontoisia lisäyksiä. Missä ovat ne koulutusleikkauksien perumiset, mistä, edustaja Gustafsson, puhuitte koko viime vaalikauden ajan? Missä ne peruutukset ovat? Ette te lisää pysyviä tuloja niille opettajille, niille kouluille, jotka niitä tarvitsevat, vaan kertaluontoisesti yritätte korjata asiaa. [Välihuutoja]

Toinen kysymys on tämä työpaikkojen lisääntyminen, arvoisa pääministeri. Teidän keinonanne on lisätä palkkatukityöpaikkoja, mikä on sinänsä hyvä — kyllä kaikille kuuluu työpaikka ja kuuluu yrittämisen mahdollisuus — mutta lasketteko te nämä palkkatukityöpaikat niihin työpaikkoihin, joita te kuulutatte saavanne 60 000? Kyllä vai ei? Näillä on keskeinen ero siinä, [Puhemies koputtaa] syntyykö aidosti pysyviä työpaikkoja vai ei tähän maahan.

Arvoisa puhemies! Paljastan toisen uutisen perussuomalaisiin liittyen. Te puhutte täällä harvaan asuttujen alueitten puolesta ja olette puolustamassa harvaan asuttuja alueita. Mutta kun katsoo, puheenjohtaja Halla-aho, teidän vaalikonevastauksianne, [Perussuomalaisten ryhmästä: Voi ei!] siellä kysymykseen siitä, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] pitääkö kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmä säilyttää, [Jussi Halla-ahon välihuuto] te vastaatte, että se on vanhakantaista kepulaista aluepolitiikkaa. Se tarkoittaisi sitä, että suurimmassa osassa Suomen kuntia [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] peruspalvelut romahtaisivat. Nyt syksyllä tehdystä Helsingin Sanomien kysymyksestä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Gallupit!] pitääkö Suomi pitää asuttuna, te olette täysin eri mieltä. Tämä on teidän vastauksenne, ja nämä ovat faktoja, jotka löytyvät vaalikoneista ja Hesarin vastauksesta. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Eräs hallituksen tärkeimmistä tavoitteista on vauhdittaa työnteon ja yritystoiminnan edellytyksiä. Se on hyvä tavoite. Hallitusohjelmaan sisältyy myös kirjaus tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen noususta 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämäkin on hyvä tavoite. Yrityksillä on erittäin tärkeä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa, ja hallituksen onkin luotava tälle kaikelle edellytykset.

Arvoisa puhemies! Olennaista yritysten tekemien investointien kannalta on muun muassa talous- ja elinkeinopolitiikan pitkän tähtäimen johdonmukaisuus ja selkeys. Nyt valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, ettei hallituksen sisällä ole yhtenäistä linjaa lähivuosien talous- ja elinkeinopolitiikasta. Kysynkin siksi pääministeriltä: pitääkö hän hallituksen sisäisiä näkemyseroja riskinä, joka voi vähentää esimerkiksi metsäteollisuusyritysten uskallusta tehdä koko maamme tulevaisuuden kannalta elintärkeitä investointeja ja lisätä tuiki tarpeellisten työpaikkojen valumista Suomen sijasta ulkomaille?

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, kun on tästä liikenteestä keskusteltu, että kun eilen illalla rupesin kertaamaan noita kokoomuksen ympäristö- ja ilmastotavoitteita, niin yöunet meinasivat mennä, kun siellä luki, että ilmeisesti polttoaineverotus toistakymmentä senttiä kiristyisi [Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!] teidän ilmasto-ohjelmillanne, mitä te olette autoilun hyväksi esittämässä. [Timo Heinonen: Antakaa sitaatti!]

Mutta se, mistä olen kokoomuksen kanssa samaa mieltä, on se, että nämä tehdyt työllisyyspäätökset eivät vielä riitä. Niin kuin hallitusohjelmassakin on todettu, tarvitaan lisää päätöksiä, ensi keväänä kehysriihessä, ensi syksynä budjettiriihessä. [Sari Sarkomaa: Ensi vuonna ja ensi vuonna!] Keskusta on valmis kääntämään kaikki kivet, jotta me saamme työllisyysasteen 75 prosenttiin, saamme 60 000 uutta työpaikkaa ja pidämme julkisen talouden tasapainossa vuonna 2023. [Ben Zyskowicz: Niitä odotellessa, edustaja Kurvinen!] Sen eteen teemme kaiken.

Puhemies! Pitää todeta, että en ymmärrä perussuomalaisten kritiikkiä siitä, että maahanmuuttoon laitetaan rahaa, että annamme Maahanmuuttovirastolle lisää resursseja käsitellä niiden turvapaikanhakijoiden asiat, jotka täällä maassa jo ovat — heistä on ilmeisesti 5 000 vielä teidän hallituskaudellanne vuonna 2015 maahan tulleita. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Niitä asioita käsitellään yhä. Se on kallista, jos ei ole aikaa käsitellä niitä hakemuksia.

Arvoisa puhemies! Hallitus, talousarvionne ei ole järkevällä pohjalla, koska lupaatte monta hyvää, mutta uskottavia toimia monen hyvän konkretisoitumiseen ei ole. Jäljelle jää siis velanotto tai valtion omaisuuden myyminen. Te pyydätte aikaa puolesta vuodesta vuoteen. Armonaikaa on korkeintaan sen verran. Kysymykseni on: Mikä on kansanedustajaksi ja ministeriksi valitun vastuu vaalilupauksista? Siis kun lupaa varmasti hoitaa asian, mutta se jää tekemättä, [Välihuutoja vasemmalta] eikö se ole äänestäjien pettämistä? Hoitajamitoitus 0,7 tulee voimaan 2023 huhtikuussa. Se jää seuraavan hallituksen piikkiin. [Paavo Arhinmäki: Ei jää!] Myös tiedoksi, että nyt on Vanhustenviikko menossa. Omaishoito, kotiin vietävät palvelut, laitoshoito — huutava pula rahasta täällä kotimaassa. Eikö resurssit pidä kohdistaa kotimaan tarpeeseen?

Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakangas aivan oivallisesti kuvasi tuossa äskettäin, miten perussuomalaiset ovat kuntien valtionosuuskehityksen nähneet. Se on oikeastaan heidän huippupopulisminsa aallonhuippu. [Naurua] Luin pari iltaa sitten lehdestä seuraavan kannanoton: perussuomalaisten kanta on, että maataloustuet tulisi lopettaa kannattamattomina ja vetäytyä eurooppalaisesta maata-louspolitiikasta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Höpö höpö!] Sehän johtaisi siihen, että koko suomalainen maatalous romahtaisi ja 300 000 työpaikkaa elintarviketuotannosta menisi. Millä te nämä meinaatte maksaa? Minä olen aina pitänyt teitä hyvinä matemaatikkoina, teillä on paljon sivistynyttä väkeä, mutta tässä teidän matematiikkanne kyllä menee aivan naamalleen ja komeasti. Kannattaisi muistaa se, että me olemme yhteisessä eurooppalaisessa talousalueessa mukana ja nyt jos me irrottaudumme sieltä, se johtaa myös meidän rakennerahastorahojen menettämiseen. [Jussi Halla-aho: Suomi on nettomaksaja!] Ja miten tehtäisiin aluepolitiikkaa sen jälkeen? Teillä on loistavia ideoita, mutta tavoitteena on päästä otsikoihin ja asiat siinä kyllä jäävät hoitamatta, mutta sehän on toisten puolueiden murhe sitten se. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen koulutuspolitiikan punainen lanka on koulutuksellisen tasa-arvon parantaminen ja osaamistason nosto.

Alueelliset, sosioekonomiset ja sukupuolten väliset erot sekä koulutuksen periytyvyys näkyvät oppimisessa ja kouluttautumisessa entistä vahvemmin. Vuoden 2020 budjetista näkee, että hallitus on sitoutunut eriarvoistumisen vähentämiseen. Oppimiseroja kavennetaan, koulutuksen tasa-arvoa lisätään, lasten ja nuorten hyvinvointiin panostetaan ja koulutustasoa nostetaan.

Hallitus tekee panostuksia kaikille koulutusaloille ja on valmis suuriin rakenteellisiin uudistuksiin, kuten oppivelvollisuusiän nostamiseen. On hienoa nähdä, että koulutuspolitiikassa tehdään taas rohkeita ja pysyviä uudistuksia edellisen hallituksen hankerumban ja järkyttävien, noin miljardin koulutusleikkausten jälkeen.

Olemme saaneet huolestuttavaa tutkimustietoa siitä, että 2000‑luvulla eri yhteiskuntaluokista tulevien nuorten oppimistulokset ovat erkaantuneet yhä jyrkemmin. Koulutettujen vanhempien lapset pärjäävät siis paremmin koulussa, ja lastenkotitaustan merkitys on alkanut taas kasvaa. Erot yhteiskuntaluokkien välillä oppimistuloksissa ovat suurempia kuin sukupuolten välillä, vaikka jälkimmäisestä paljon enemmän puhutaankin. Ehkä tällaiset tutkimustulokset alkaisivat vihdoin herättää niitä, joiden mielestä kaikki lähtevät Suomessa samalta viivalta ja meillä vallitsee mahdollisuuksien tasa-arvo.

Jotta lasten taustasta johtuvia eroja voidaan tasoittaa, koulutuspolun nivelvaiheisiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Varhaiskasvatuksen puolella tärkeää on, että hallitus palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden, jatkaa kaksivuotisen esikoulun pilotointia ja laajentaa viisivuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta. Jatkossa on mietittävä, miten esi- ja alkuopetuksesta saadaan vielä nykyistä joustavampi kokonaisuus.

Myös oppivelvollisuusiän laajentamisen valmistelussa vahvistetaan nivelvaiheen ohjausta, selvitetään koulutuksen keskeyttämisen syitä ja kehitetään toisen asteen valmistavia koulutuksia. Tärkeää on myös miettiä syitä sille, miksi lääkärin tai juristin lapsi opiskelee yliopistossa huomattavasti todennäköisemmin kuin lähihoitajan tai rakennusmestarin lapsi ja miksi tämä kehitys on voimistunut entisestään. Jos osaamistasoa halutaan aidosti nostaa, lasten taustoista johtuvia eroja on pystyttävä tasaamaan.

Arvoisa puhemies! Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti on yksi merkittävimpiä koulutuspoliittisia uudistuksia vuosikymmeniin. Uudistusta tarvitaan, sillä nykyinen järjestelmä ei pysty ajoissa ehkäisemään oppimisongelmia, koulutuksen periytyvyyttä, syrjäytymistä, peruskoulun eriarvoistumista tai sukupuolten välisiä oppimiseroja. Oppivelvollisuuden laajentaminen tarkoittaa, että samalla tehdään toisen asteen oppimateriaaleista maksuttomia, mikä on merkittävä muutos, sillä rahan puute on yksi merkittävä syy koulutuksen keskeyttämisessä toisella asteella.

Edellisen hallituksen kädenjälkeä ei pysty yksi budjetti täysin korjaamaan, mutta tämä työ saadaan hyvin alkuun, kun ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ehdotetaan 80 miljoonan euron lisämäärärahaa. Eli rahoitusta on tulossa, toisin kuin perussuomalaiset omassa ryhmäpuheessaan väittivät. Opettajien palkkaamiseen hallitus on tulevaisuusinvestoinneissaan luvannut satsata myös ensi vuoden jälkeen.

Arvoisa puhemies! Vasemmistolle tärkeä ja historiallinen periaate, että kaikkien taustoista riippumatta on voitava kouluttautua niin pitkälle kuin haluaa, on ollut ja on edelleen myös arvo itsessään. Meillä ei ole pelkästään tavoitteena, että ihmisestä tehdään mahdollisimman hyödyllinen työmarkkinoilla, vaan arvostamme koulutusta myös ihan sen itseisarvon takia. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tänään käyty vilkasta keskustelua ensi vuoden talousarviosta ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023. Tämä on Rinteen hallituksen ensimmäinen talousarvio sekä kehysbudjetti niistä varoista, joita on käytettävissä, ja mihin ne käytetään.

Joku on joskus sanonut, että valtion merkittävin arvobarometri on valtion talousarvio. Siinä arvotetaan varat ja ihmiset ja niiden keskinäinen suhde. En epäile, etteikö pääministeri Rinne pitäisi tätä esitystä hyvänä ja toimivana, mutta pieni ongelma on siinä, että kun meidän kaikkien pitäisi kokea samoin. Näin ei nyt käy. On totta, niin kuin täällä on jo todettu, että tämä esitys on erilainen kuin edeltäjänsä ja tämän hallituksen suunta on toisenlainen kuin edeltäjänsä suunta. Onko se hyvä asia, se selviää meille viimeistään ensi vuoden syksynä, kun tiedämme enemmän tästä kokonaisuudesta, joka tänään on käsittelyssä, ja mihin se sitten lopulta johtaa ja kuinka tarkkoja ovat nämä ennusteet, joiden pohjalle tämä on laitettu.

Pääluokkien käsittelyn yhteydessä tulen, puhemies, sitten kiinnittämään tarkempaa huomiota kaikkiin esityksiin. Nyt muutamia keskeisiä havaintoja Rinteen hallituksen ensimmäisestä talousarviosta.

Tässä talousarviossa on useita kansalaisten arkea parantavia toimia, ja sille pitää antaa siitä tunnustusta. Liikenteen peruskunnostuksiin, tienpitoon, merkittäviä lisäpanostuksia. Pienet korotukset — vaikka pienetkin, mutta korotukset — yksinhuoltajien tukiin, perheiden tukiin ja eläkeläisille, kaikki hyviä ja kannatettavia. Onko niillä sitten loppupeleissä merkitystä, jos saa 10 euroa kuukaudessa lisää, jos se sitten jollain haittaverolla viedään moninkertaisesti? Tämä arviointi meille jää tehtäväksi, ja siinä sitten pitää olla rehellinen, ja se rehellisyys mitataan siinä, miten siinä lopulta kävi.

Tuloeroja pyritään vähentämään. Sekin on merkittävä asia. Tosin täytyy sanoa, että tänään käydyssä keskustelussa hieman ihmetytti. Vaikka olen erityisesti profiloitunut köyhien ja vähätuloisten auttajana, niin kyllä jonkin verran myös vierastan sitä, että täällä rikkaudesta ja vauraudesta puhutaan sillä tavalla, että ihan kuin se olisi jotenkin väärin, melkein että jos on rikas, niin se on syntiä. Ei nyt sentään. Kyllä omalla työllänsä tai jollain muulla tavalla vaurastumisen täytyy olla myös hyväksyttävää.

Ilmastonmuutosta torjutaan yhdessä. Se on hyvä. Tästäkin haluan yleisellä tasolla todeta, että varmasti tässä salissa kaikki jakavat nuorten, jotka viime perjantainakin Eduskuntatalon edessä olivat, huolen siitä, millainen tulevaisuus heillä on, mutta en kyllä jaa ihan kaikkia näitä toimenpiteitä, mitä ilmastonmuutokseen nähden täällä halutaan tehdä ja millä vauhdilla. Kun katselin tuota talousarviokirjaa, niin 2 miljardia on menossa erilaisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin toimiin, hiilineutraaliuteen ynnä muuhun, ynnä muuhun. Mietin vain, onko se summa nyt suhteessa siihen, minkälaista taloutta kohti me olemme menossa. Sitten voisi sanoa, jos olisi ilkeä — mutta kun en ole — että koko tämä asia rahoitetaan velalla. Mutta kyllä sekin pitää voida tässä salissa sanoa ääneen, että näitä arvotuksia tässä joudutaan tekemään.

Koulutukseen ja tutkimukseen panostetaan — investointeja tulevaisuuteen. Kehitysyhteistyöhön tulee merkittävä lisäys. Erityisesti iloitsen kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemisesta, koska he tekevät laadukasta ja kustannustehokasta kehitysyhteistyötä.

Hallitus kiristää veroja, ottaa velkaa, antaa tarkoituksella valtiontalouden luisua alijäämäiseksi koko hallituskauden ajan. Kyllä tämä on asia, [Puhemies koputtaa] josta meidän pitäisi enemmän keskustella.

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, niin sitten näihin yksityiskohtiin palaan, kun pääluokkakeskustelut avataan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallitus jakaa siis olematonta hyvää. Se ei tule parantamaan taloudellista huoltosuhdetta, tuottavuutta tai korjaamaan kestävyysvajetta. Se ei tule synnyttämään uusia yksityisiä työpaikkoja. Sen sijaan hallitus tulee kasvattamaan julkisen sektorin menoja, verokiilaa ja velkaa. Tämä ei todellakaan kasvata luottamusta eikä rakenna tulevaa lapsille.

Toimenpiteet työllisyysasteen nostamiseksi koostuvat lähinnä palkkatuesta sekä nykyisten kaltaisten henkilöstöresurssien kasvattamisesta ja näistä kokeiluista. Konkretiaa tarvitaan lisää. Lisäksi paisutetaan julkista sektoria. Se ei paranna tilannetta. Näillä ei synnytetä yksityiselle puolelle laisinkaan uusia pysyviä työpaikkoja eikä rakenneta siis tulevaisuutta. Miten te aiotte saada aikaiseksi nämä välttämättömät yksityisen sektorin uudet pysyvät työpaikat ja pienentää verokiilaa?

Arvoisa puhemies! [Sari Sarkomaa: Montako hoitajaa, pääministeri Rinne?] Pitää muistaa, että meillä on kuntatalouteen, verotuksen muutokseen liittyviä asioita, jotka vaikuttavat tällä hetkellä verotulokertymään: ennakkoperintälain muutos ja toisaalta tulorekisterimuutos. Nämä kaksi asiaa vaikuttavat tällä hetkellä ei pelkästään kuntien vaan myöskin valtion verotulokertymään, ja niihin on valmisteilla, jos tarvitaan, kirjanpitolain muutos, joka mahdollistaa sen, että kuntien taloustilanne ei kirjanpidon näkökulmasta heikkene.

Sitten olen todennut sen, että tämä hallitus laittaa tänä vuonna 237 miljoonaa euroa lisää kunnille. Se on täällä lisäbudjettiesityksessä teillä mukana tämän päivän käsittelyssä. Sen lisäksi hallitus tulee kokonaisuudessaan näitten kahden vuoden aikana laittamaan yhteensä 1,1 miljardia euroa, muun muassa lomarahaleikkauksien kompensointiin yli 500 miljoonaa euroa. Se on nimenomaan sitä varten, että saadaan kuntataloutta vahvemmalle pohjalle. [Toimi Kankaanniemi: Ei pidä paikkaansa!]

Puhemies! Lämpimiä terveisiä eiliseltä Tehyn ammattiosaston kokoukselta. Tehyllä ja SuPerilla on yhteensä semmoiset 250 000 hoitajaa. Se on kyllä jännä juttu, että perussuomalaiset ja kokoomus ovat hirveän huolissaan tästä, kun 250 000 hoitajaa on erittäin onnellisia tästä kirjauksesta, mikä vihdoin ja viimein lähtee parantamaan myös kentän olosuhteita. Eikö näillä ammattilaisten sanomisilla ole mitään sanaa — ainoastaan teillä? [Jukka Gustafsson: Kentän ääni kuultiin!]

Arvoisa puhemies! Merkittävintä on, että tämä budjetti kääntää politiikan suunnan. Me siirrymme viimein eriarvoisuutta lisäävästä leikkauspolitiikasta oikeudenmukaisempaan ja kestävämpään suuntaan. Nyt ei tarjoilla lisäetuja rikkaimmille vaan jakoa tehdään reilummin. Nyt tavoitteena on eriarvoisuuden vähentäminen, ja erityisen hienoa on, että tämä budjettiesitys tosiaan kaventaa tuloeroja.

Kuten täällä on todettu, tämä budjettiesitys on hyvä. Se ei ole täydellinen, mutta se on hyvä. Perusturvaa ja pienimpiä eläkkeitä korotetaan, nöyryyttävälle aktiivimallille sanotaan nyt odotetut hyvästit, sosiaali- ja terveyspalveluihin annetaan lisää rahaa, vanhuspalveluja ja lasten ja perheiden palveluja vahvistetaan, sosiaali- ja terveyspuolella on monia merkittäviä valopilkkuja, kuten esimerkiksi lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen ja elatustuen nosto, osatyökykyisten työkykyohjelma ja hoitotakuu, jonka ansiosta jatkossa kiireetöntä hoitoa saa viikossa. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että me saamme kansallisen mielenterveysstrategian ja että mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan.

Perusturvan ja palvelujen parantamisen lisäksi meille vasemmistossa suuri voitto on myös se, että vuosien leikkaamisen jälkeen koulutukseen panostetaan nyt laajalla mitalla: subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautetaan, perusopetuksessa ja toisella asteella vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuoltoa, ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin annetaan lisämäärärahaa, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta vahvistetaan. Osaamiseen todella kannattaa investoida. Se on aito tulevaisuusteko.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden kannalta polttavin kysymys on se, kuinka me onnistumme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, ja hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Ilmastotavoitteet on yksinkertaisesti täytettävä, vaihtoehtoja ei ole. Tässä asiassa itse olisin toivonut vielä enemmän kunnianhimoa. Esimerkiksi maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat pysyneet koko 2000-luvun samalla tasolla. Ilmastopaneelin mukaan sektorin päästöjä pitäisi laskea 28 prosenttia, mikäli vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite halutaan saavuttaa. Onkin tärkeää, että budjetissa muun muassa maatalouden aloittamis- ja investointiavustuksiin lukeutuvista määrärahoista hiilineutraaliuden tavoitteita edistetään määrärahoilla, jotka parantavat ympäristön tilaa ja lisäävät uusiutuvan energian käyttöä edistäviä investointeja. Maatalouden ympäristötoimiin ja maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaan ohjataan rahoitusta. Myönteistä on myös se, että ilmastopaneelin rahoitusta lisätään merkittävästi. Tästä me saamme konkreettista hyötyä myös ilmastolain päivitystyössä, kuten ministeri Mikkonenkin on todennut. Myös asumisen energiatehokkuuteen panostaminen on ilmastoteko. Kivihiiltä korvaavien investointien tukemiseksi ehdotetaan korotusta energiatuen myöntämisvaltuuteen. Autoilua ja joukkoliikennettä pyritään ohjaamaan ilmaston kannalta kestävämpään suuntaan, ja verotuksessa haetaan ilmastotavoitteita edistäviä ratkaisuja ja nopeutetaan siirtymää pois fossiilisista polttoaineista.

Nämä askeleet ovat vieläkin liian pieniä. Minä itse toivoisin lisää kunnianhimoa. [Sheikki Laakso: Valot sammuu!] Tästä huolimatta minä tunnen iloa ja ylpeyttä siitä, että luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi budjetista löytyy asiallisen mittaisia askeleita. Luonnonsuojelun rahoitus nousee ensi vuonna ennätykselliset 100 miljoonaa euroa. Merkittävä osa tätä kokonaisuutta on uusi Helmi-ohjelma, jolla kunnostetaan, hoidetaan ja suojellaan luonnon monimuotoisuudelle arvokkaimpia elinympäristöjä, siis suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja ja hoidetaan perinneympäristöjä ja metsäisiä elinympäristöjä. Myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metson rahoitusta lisätään, ja myös vaelluskalakantojen elvyttämiseen on rahoitusta. Eläinten kannalta on hyvä myös se, että eläinsuojeluasiamiehen virka nyt palautetaan.

Arvoisa puhemies! Palaan tarkemmin ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan, kun ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön pääluokkia käsitellään. Tähän lopuksi haluan kuitenkin vielä todeta, että valitettavasti avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon ovat budjettiesityksessä vähenemässä. Toivon, että me voimme tähän asiaan vielä vaikuttaa eduskuntakäsittelyn aikana.

Arvoisa puhemies! Hallituksen pitäisi näyttää taloudenpidossa esimerkkiä muille. Tällä hetkellä näin ei totisesti ole: tulonjakoa ja menojen kasvattamista veroilla, velalla ja omaisuutta myymällä.

Pääministeri Rinne nostaa kuukaudessa lähes 2 500 euroa enemmän palkkaa kuin edellinen pääministeri. Ovatko nämä niitä arvovalintoja ja esimerkinnäyttöä? Palkkioita on korotettu, ja samaan aikaan on poistettu aiempi 7 prosentin leikkaus. Mielestäni tämä 5 miljoonan euron lisäys ei todellakaan ole säästöjen poistoa, kuten aiheesta tiedotettiin, vaan räikeää menojen lisäystä. Tämän lisäksi ministereiden ja heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkausmenot kasvavat ensi vuonna peräti 77 prosenttia. Erityisavustajia ja valtiosihteereitä on tällä hetkellä hallituksella yli 80 kappaletta, kun edellisen hallituskauden lopussa erityisavustajia ja valtiosihteereitä oli yhteensä vain 47. [Välihuutoja — Sheikki Laakso: Valtava määrä!] Selityksenä tähän on kuultu pääministeri Rinteeltä muun muassa Suomen EU-puheenjohtajuuskausi. Kun kausi loppuu vuodenvaihteessa, niin kuka tässä salissa istuvista uskoo hallituksen valtiosihteerien ja erityisavustajien määrän laskevan? [Leena Meri: No ei laske!] En itse pidätä hengitystä tätä odotellessa.

Myös puoluetukeen on tulossa 6 miljoonan euron korotus. Tämäkin lisäys on täysin aiheeton. [Leena Meri: Turha!] Kyse on huonon esimerkin näyttämisestä, ja jälleen raha on pois niiltä ihmisiltä, ketkä sitä todella täällä tarvitsisivat, kuten vaikkapa eläkkeensaajilta, joille SDP:n vappuna lupaama vappusatanen ei tule toteutumaan. Silti pääministeri Rinteen itsetunto tuntuu olevan kuin pankkiirilla torstaina Kallessa.

Hallitus leikkaa kotitalousvähennystä 95 miljoonalla eurolla. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen on selvässä ristiriidassa hallituksen omien harmaan talouden purkamiseen ja elintärkeän työllisyyden parantamiseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Kotitalousvähennys auttaa perheiden arkea ollen elintärkeä myös tuhansille vanhuksille esimerkiksi kodin siivouksen osalta. Tämä muutos tuo sadoille ja taas sadoille siivousta käyttäneille vanhuksille yli 200 euron lisälaskun vuodessa. Leikkaus kohdistuu juuri niihin ihmisryhmiin, jotka eivät ilman apua pärjää.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinne kertoi 19.9. tässä salissa: ”Meillä on merkittävä satsaus suomalaiseen koulutusjärjestelmään monen vuoden jälkeen, merkittävä satsaus, miljardien satsaus tällä vaalikaudella koulutukseen.” Toivon sydämestäni, että sentään tämä pääministeri Rinteen lupaama miljardien satsaus suomalaiseen koulutusjärjestelmään tällä vaalikaudella toteutuu ja ettei sekin ole seuraava petetty lupaus, kuten vappusatanen tai ministeri Kiurun hoitajamitoitus, josta puuttuvat enää vain rahat ja hoitajat. Tai miltä kuulostavat lähes kaikkien hallituspuolueiden lupaukset ennen vaaleja yli 18-vuotiaiden itsenäisesti asuvien ei-huoltajien opintorahan lähes sadan euron korotuksesta? Totuus tässä korotuksessa tulee olemaan 2 euroa 46 senttiä.

Jatkuvasti kuulee puhetta siitä, miksi asioita laitetaan vastakkain. Ovatko maassamme vaikkapa vanhusten, veteraanien, vammaisten tai omaishoitajien asiat kunnossa? Pääsevätkö vaikkapa mielenterveyspotilaat avun piiriin tarpeeksi nopeasti? Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Toteutuuko edes tämä? Oikeat vastaukset näihin kysymyksiin ovat: eivät ole, eivät pääse ja ei toteudu. No, mistä rahat? Tehdään nopea katsaus yhteen tämän talon tabuun, kehitysapuun. Hallitus tähtää pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyöosuudessa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä tarkoittaisi yli 1,6:ta miljardia euroa vuodessa. Nyt budjetissa on varattu kehitysapuun noin 1 miljardi, ja sekin on liikaa. Moni varmasti kysyy salissa, minkä takia, koska kukaan ei tunnu oikeasti tietävän, mihin nämä valtavat rahavirrat konkreettisesti käytetään. Onko kuinka uskottavaa ajatella, että ulkoministeriöltä saadun tiedon mukaan Suomen antamasta vuosittaisesta melkein miljardin euron kehitysavusta vuonna 2018 vain 27 455 euroa on takaisinperinnässä väärinkäytön vuoksi, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] kun kuitenkin YK:n väistynyt pääsihteeri Ban Ki-moon on myöntänyt, että noin 30 prosenttia kehitysavusta menee korruptiolle? Siinä olisivat rahat vaikkapa hoitajamitoituksen kuntoon laittamiseen.

Tuntuu, että hallituksen talouspolitiikassa kiivetään räikeän etupainotteisesti ja velkarahalla pitkin hattaravuorta, [Puhemies koputtaa] vaikka valtiovarainministeriö kertoi eilen hallituksen työllisyystavoitteen karkaavan ja talouskasvun hiipuvan. Ennusteen mukaan julkinen talous on vuonna 23 noin 3,7 miljardia alijäämäinen. [Puhemies koputtaa] Kaiken tämän jälkeen pelottavinta on, että pääministeri Rinteen sana ja lupaukset näyttävät pitävän kuin lukin seitti.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu leikkaamisesta lapsilta. Ihmettelen tätä puhetta, sillä tämä hallitus panostaa juuri lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Olen yllättynyt, että se ei ole tässä salissa kaikkien yhteinen tahto. Jos näitä panostuksia ei tehtäisi, miten kävisi lasten? Leikkauspolitiikan ajan jälkeen mielenterveysongelmat ovat kasvussa, köyhyys syvenee, jopa 120 000 lasta elää köyhyydessä ja syrjäytymisuhan alla, koulutuksellinen epätasa-arvo on kasvanut ja oppimistulokset ovat heikentyneet. Tällaista tulevaisuuttako halutaan lapsille?

Nyt tämä hallitus panostaa koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin, köyhyyden torjumiseen ja peruspalveluihin. Tämä luo aitoja mahdollisuuksia lapsille ja nuorille käyttää täysin oma potentiaali ja kurotella unelmia kohti. Tämä luo toivoa kaikille suomalaisille.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu kuntataloudesta. Niin kuntatalouden kuin myös monen palkansaajan talous kärsii johtuen edellisen hallituksen ajamasta kiky-ratkaisusta. [Toimi Kankaanniemi: Korjatkaa!]

Tämä hallitus peruu edellisen hallituksen leikkauksia myös koskien kuntataloutta. Tämä hallitus ei tee reikiä hyvinvointivaltioon, kuten täällä salissa on väitetty. Me emme leikkaa vanhuksilta emmekä lapsilta — edellinen hallitus leikkasi. [Sari Sarkomaan välihuuto — Ben Zyskowicz: Te leikkaatte lapsilta ottamalla velkaa!] Leikkaukset kohdistuivat muun muassa varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja sosiaalietuuksiin, kuten lapsilisiin ja opintotukiin, mutta nyt enää ei leikata! Pienimpiin eläkkeisiin ja etuuksiin tehdään nyt tuntuvat korotukset, [Välihuutoja] ja koulutusleikkauksille laitetaan loppu. Lapsiperheiden palveluita parannetaan. Lapsiperheköyhyyttä torjutaan. Ensi vuonna suomalaisista 70 prosentilla jää enemmän rahaa käteen kuin tänä vuonna. [Puhemies koputtaa] Pienennetään tuloeroja. [Ben Zyskowicz: Te leikkaatte lapsilta!] — Emme leikkaa. [Ben Zyskowicz: Kyllä leikkaatte!]

Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi on tärkeää mielestäni todeta, että meillä on täällä tänään ollut historiallinen päivä, kun kokoomuskin on edustaja Heinosen äänellä ilmoittanut tässä salissa kannattavansa hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin, ja sitä täytyy tietysti ilolla tervehtiä. Näin ei ollut vielä ennen vaaleja. Toinen asia, josta lähetän terveiset oppositiossa olevalle kokoomukselle ja erityisesti edustaja Satoselle, joka totesi täällä salissa aikaisemmin tänään, että hallituksen kohteet ovat budjettiesityksessä pääosin hyviä: tämä on mielestäni erittäin hienoa ja rakentavaa oppositiopolitiikkaa.

Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää hallitusta onnistuneesta budjettiesityksestä. On selkeästi havaittavissa, että politiikan suunta on nyt muuttunut. Kyse ei ole enää lyhytkatseisesta kilpailukyvyn varmistamisesta vaan kauaskantoisen politiikan rakentamisesta, Suomen rakentamisesta, jossa jokainen pidetään mukana.

Kävin vaalikevään aikana paljon keskusteluita huolestuneiden helsinkiläisten kanssa politiikan nykysuunnasta. Oma tulevaisuus arvelutti, vanhusten palveluiden ja toimeentulon tila sekä tulevien sukupolvien pärjääminen ilmastonmuutoksen ja koulutusleikkausten ympäröimänä herättivät huolta. Olen iloinen siitä, että nämä huolet on huomioitu niin hallitusohjelmassa kuin ensi vuoden budjettiesityksessä. Laivan suunta on nyt käännetty, ja on aika viedä näitä muutoksia eteenpäin. Vuoden 2020 budjetti vahvistaa ihmisten hyvinvointia. Talousarvioesitys sisältää merkittäviä tulevaisuusinvestointeja koulutukseen, lähiöohjelmaan, suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen sekä luonnonsuojeluun.

Vaikka kokoomus yritti kovasti toisin viime viikolla väittää, harjoittaa uusi hallitus aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa. Hidastuvan talouskasvun näkymiin on reagoitu kasvua ja kokonaiskysyntää tukevilla, lievästi elvyttävillä finanssipolitiikan toimilla. Tämä linja on saanut tukea myös arvostetuilta talouspolitiikan asiantuntijoilta.

Arvoisa eduskunta! Meillä on käsissämme tulevaisuusbudjetti. Kyse on ennen kaikkea talouskasvun edellytyksiä vahvistavista investoinneista, joilla tuetaan koulutusta, vähennetään eriarvoisuutta ja turvataan luonnon monimuotoisuus. Hyvinvointi kuuluu kaikille, ja olenkin tyytyväinen siihen, että hallituksen päätöksissä korostuu sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Erityisen iloinen olen siitä, että nyt vanhuspalveluita parannetaan sekä pienimpiin eläkkeisiin tullaan tekemään korotukset.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kiinnittää vielä huomiota kahteen keskeiseen asiaan, koulutukseen ja alueiden kehittämiseen:

Haluan kiittää hallitusta siitä, että koulutusjärjestelmää halutaan kehittää aina päivähoidosta jatkuvaan oppimiseen asti. Hallitus palauttaakin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden, edistää määrätietoisesti varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen laatua ja tasa-arvoa sekä laajentaa oppivelvollisuusiän aina 18 ikävuoteen asti.

Tämän lisäksi hallitus aikoo käynnistää lähiöohjelman, ja sille on erikseen varattu ensi vuodelle 4 miljoonaa euroa. Tämä on hieno teko. Suomen väestökehityksen suuntautuessa suuriin kaupunkeihin, kuten Helsinkiin, on keskeistä, että kaupunkeihin muodostuvista alueista pidetään huolta. Alueiden eriarvoistuminen on herättänyt paljon huolta täällä Helsingissä, ja nyt siihen hallituksestakin suunnataan toimia.

Arvoisa puhemies! Arvostettu pitkän linjan talousvaikuttaja Sixten Korkman on todennut tämän lokakuun alussa: ”Olennaista on, että elvytys toteutuisi panostamalla tulevaisuuteen. Kyse voi olla tie- ja ratahankkeista, ympäristönsuojelusta tai koulutuksesta ja tutkimuksesta. Nuorten koulutustasoa pitää nostaa. Se on avain pärjäämiseen.” Näin hallitus juuri pyrkii tekemään. [Sheikki Laakso: Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta!]

Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinne nosti esiin valtiovarainministeriön virkamiehet, valtiosihteeri Hetemäen ja osastopäällikkö Spolanderin, antaen ikään kuin ymmärtää, että ainakin isossa kuvassa valtiovarainministeriön virkamiesjohto olisi samoilla linjoilla. Kuitenkin varsinkin ennen eduskuntavaaleja — 4. helmikuuta itse asiassa — ministeriön virkamiesjohto esitti huomattavan kriittisen talousnäkemyksen ja syvää huolta julkisen talouden kestävyysvajeesta. Uutisissa puhuttiin jopa valtiovarainministeriön virkamiesten madonluvuista. Tilannekuva on kovin erilainen kuin hallitusohjelmassa. Itselleni jäi outo maku tästä teidän kommentistanne, ikään kuin VM:n virkamiesten nimissä itsellenne antamastanne tuesta, koska tilannekuva ja käsitys vastuunjaosta ihan julkisen talouden perusasioissa ovat niin erilaiset — ihan muistutuksena teille.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Rinne haluaa heti vastata.

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä täällä on puhuttu hyvin paljon valtiontalouden kestävyydestä ja työllisyydestä, ja minä nyt lainaan sitä, mitä valtiosihteeri Hetemäki on todennut siitä, mitä esimerkiksi palkkatuella saataisiin aikaiseksi: Elikkä meillä olisi 91 000 ihmistä enemmän töissä, jos ikääntyvien työllisyys olisi sama kuin Ruotsissa, ja myönteinen vaikutus olisi noin kaksi ja puoli miljardia euroa julkisen talouden jäämää. Elikkä meillä ei olisi yhtään hädän päivää. Muissa Pohjoismaissa työllisyys on paremmalla tasolla, koska noissa maissa panostetaan palkkatukeen ja palveluihin. Näin Rinteen hallitus tulee tekemään, ja tämä on yksi mahdollisuus, mikä myös parantaa työllisyyttä ihan merkittävästi.

Arvoisa puhemies! Antti Rinteen hallitusohjelmassa lähdetään muuttamaan politiikan suuntaa. Kansa halusi muutoksen politiikan suuntaan vaaleissa äänestäessään sosiaalidemokraatteja. Vuoden 2020 budjetti vastaa hallitusohjelmakirjauksia ja parantaa pienituloisten asemaa sekä luo uskoa tulevaisuuteen. Se on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä. Rinteen hallitus palauttaa jo tämän vuoden kolmannella lisätalousarviolla kiky-leikkauksen menetykset kunnille, 237 miljoonaa euroa, ja sitten se toinen osa, 260 miljoonaa, tulee 2020 budjetissa. Kuntien valtionosuuksia lisätään vuodelle 2020 noin 1,1 miljardia. Myös varhaiskasvatuksen lisäkustannukset korvataan kunnille.

Tämä kulunut vuosi on mennyt ja tulee menemään edelleenkin edellisen hallituksen esittämin toimin. Kun täällä on kuunnellut näitä puheita, niin jotenkin tuntuu, että Rinteen hallitusohjelma ja budjetti olisivat jo nyt voimassa, mutta nyt mennään edelleenkin edellisen hallituksen budjetilla, lukuun ottamatta sitä toista lisätalousarviota, jolla pistetään liikkeelle liikenneinfraa kehittäviä hankkeita parantamaan henkilöiden ja tavaroiden liikkumista Suomen väylillä. Investoinnit infraan ovat parhainta aluepolitiikkaa koulutuksen lisäksi.

Arvoisa puhemies! Hallitus näkee investoinnit osaamiseen ja koulutukseen keskeisenä Suomen hyvinvoinnin, työllisyyden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisena. Rinteen hallitus tekee erilaista talouspolitiikkaa kuin edellinen. Tämäkin voi joitakin hämmentää. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Haluamme, että talouskasvu hyödyttää kaikkia, ei vain niitä, joilla menee jo valmiiksi hyvin.

Lisäksi tämä hallitus toteuttaa aktiivista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Hallitus panostaa niihin tekijöihin, jotka lisäävät hyvinvointia ja vahvistavat talouskasvun edellytyksiä pitkällä aikavälillä. Esim. koulutukseen lisätään ensi vuonna noin 350 miljoonaa ja etuuksia ja palveluita vahvistetaan. Esimerkiksi takuueläkkeeseen tulee 50 euroa lisää ja kansaneläkkeeseen 34 euroa kuukaudessa. Perusturvaan tehdään 20 euron tasokorotus. Indeksikorotukset tehdään etuuksiin ja palvelujen rahoittamiseen normaalisti neljän vuoden tauon jälkeen.

Arvoisa puhemies! Oppivelvollisuusikää nostamalla parannetaan nuorten tulevaisuuden työllisyys‑ ja tulokehitystä. Pelkän perusasteen suorittaneiden ihmisten työllisyysaste on vain noin 40 prosenttia, kun taas toisen asteen suorittaneiden noin 70 prosenttia ja korkeakoulutettujen yli 85 prosenttia. Koulutus parantaa merkittävästi työllisyyttä mutta myös työuran kestoa. Korkeakoulutettujen työurat kestävät jopa 15 vuotta perusasteen varassa olevia pidempään. Koulutustason nostaminen on välttämätöntä, jos haluamme nykyistä merkittävästi korkeampaa työllisyyttä. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että osaavaa työvoimaa on tulevaisuudessa myös teollisuuden ja palveluiden eri tasoilla.

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti väylistä: Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie‑, raide‑ ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Kokonaisuutena se on tämän hallituksen ajalle [Puhemies koputtaa] 2,1 miljardia ja perusväylänpidossa 1,4 miljardia.

Näillä esityksillä tulemme menemään eteenpäin kohti parempaa työllisyyttä. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Ajattelin puhua koulutuksesta, ja on harmillista, että täältä molemmat koulutuksesta vastaavat ministerit poistuivat, koska olisin toivonut vastausta siihen kysymykseen, joka täällä jo kerran aikaisemmin esitettiin. Olin kuvitellut, että tämän koko salin yhteinen tavoite on nostaa Suomen tki-panostukset neljään prosenttiin bkt:stä. Paitsi että siihen tarvitaan julkisia panostuksia tki-toimintaan, myös totta kai yritysten osuuden tulee kasvaa. Viime hallituskauden lopulla tehtiin tämän vuoden budjettiin muun muassa 112 miljoonan euron pysyvät panostukset, joilla oltaisiin edetty määrätietoisesti kohti tätä neljän prosentin tavoitetta. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että nämä korkeakoulutukseen tulevat rahat ollaan siirtämässä Suomen Akatemialta. Olisin halunnut tähän vastauksen: minkä vuoksi Suomen Akatemian myöntövaltuuksia ollaan leikkaamassa 31 miljoonalla? [Puhemies koputtaa] Se nimenomaan on sitä huippututkimusta, johon me tarvitsemme lisärahaa. [Eduskunnasta: Hallitus leikkaa tutkimuksesta!]

Arvoisa puhemies! Julkisessa taloudessa on edelleen kestävyysvaje, jota ei nähdäkseni ole vielä ratkaistu. Valitettavan vähän kuulen hallituksen puhuvan tästä. Valtionvelkaa kasvatetaan, vaikka väestön enemmistö tuoreen tutkimuksen mukaan odottaa velanoton vähentämistä ja lopettamista. Menoja kasvatetaan reippaasti, vaikka rahoituspohjaa ei ole varmistettu. Kunnille säädetään lisää velvoitteita, vaikka ne kyntävät syvällä jo nykyistenkin tehtävien ja historiallisen vaikean taloustilanteensa kanssa. Eilen kuulimme, kun valtiovarainministeriökin arvioi, että hallituksen työllisyystavoite karkaa ja talous hiipuu alle prosenttiin lähivuosina. Arvio kuului, ettei se riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin. Tämä on huolestuttava tilanne, jonka pitäisi herättää meidät kaikki tässä salissa.

Olkoonkin että budjetissa on sinällään monia ihan hyviä lisäyksiä, huoli kuitenkin kohdistuu hallituksen talouspolitiikan isoon kuvaan, joka näkyy konkreettisesti tässä budjetissa. Jos hallitus todella tähtää kestävään yhteiskuntaan, miten tämä riski on otettu huomioon tässä budjetissa? Fiksuja panostuksia kannattaa toki tehdä, mutta niille on oltava rahoitus, ja tässä budjetissa se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työllisyystavoitteista pitäisi kiireesti päästä työllisyystekoihin.

Hallitus on hehkuttanut myöskin panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen. Olen kuitenkin huolissani siitä, miten tämä tehdään. Lukuisia kertoja olemme tässäkin salissa puhuneet siitä, ettei toisen asteen ongelmia ratkaista palkkaamalla määräaikaisia opettajia muutamaksi vuodeksi. Onko mietitty, mitä sen jälkeen? Hallitus puhuu korkeakoulujen kunnianpalautuksesta ja hallituksen tekemästä arvovalinnasta. Korkeakoulutukseen on lisätty 60 miljoonaa, mutta se on hupenemassa lähinnä opiskelupaikkojen lisäämiseen. Ellei opiskelupaikkojen lisäämisestä aiheutuvia kustannuksia kompensoida korkeakouluille, uppoavat jo myönnetyt lisärahat lähes täysin näiden uusien vastuiden toteuttamiseen. Minkälainen kunnianpalautus tämä on? Entä rahoitetaanko lisäykset yliopistoille leikkaamalla Akatemian tutkimusvaltuuksia 30 miljoonaa vuonna 2020? Yliopistojen raha ei lisäänny siitä, että sitä siirretään taskusta toiseen. Tai miksei olla vielä rohkeampia ja kohdenneta tulevaisuusinvestointeja yliopistojen pääomitukseen, mikä loisi pidempiaikaisen ratkaisun? Tätä olemme kokoomuksena esittäneet. Entä onko edelleen tavoitteena saada nostettua tki-panostukset 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta? Budjetin valossa ei tältä näytä. Tki-panos näyttäisi pysyvän 2,72 prosentissa bkt:stä.

Sitten pari sanaa sosiaali- ja terveyspalveluista: Terapiatakuusta, hoitotakuusta, mitoituksista puhutaan täällä kauniisti. Mikseivät ne näy talousarviossa kunnolla? Se näin ytimekkäästi.

Vielä liikenteestä: Tunnin junat vaativat selkeän tavoiteaikataulun. Tällä valmistelutahdilla huoli on, että emme ehdi kiinni seuraavaan EU-rahoitushakuun. Tämä on kriittisen tärkeä asia. Pirkanmaan osalta todettakoon, että on hienoa, että Hämeenkyrön ohitustielle on löytynyt rahoitus, ja Ysitiellä pätkän lisäkaista on hyvä alku, mutta sielläkin suunnittelua pitäisi tehdä laajemmin. Myös Vaitinaron risteysongelma valtatiellä 12 kaipaa ratkaisua. Ja jos ympäristöystävällistä liikkumista halutaan edistää, niin kaupunkipolitiikassa siihen olisi monenlaisia ratkaisuja, niin täällä pääkaupunkiseudulla kuin sitten vaikkapa Tampereella, missä ratikan uuteen haaraan tulisi varata valtionosuus. Vastaavasti joukkoliikennetukea olisi kasvatettava merkittävästi nykyistä enemmän. Se lisäisi positiivisella tavalla liikkumistapojen muutosta kaupungeissa ja olisi positiivista kaupunkipolitiikkaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kyse on siitä, mitä ministeri Kiuru kansanedustajana lupasi ja mitä SDP lupasi. He lupasivat, että tämä on muutaman tunnin työ, yksi lause lakiin ja Suomessa on 0,7:n hoitajamitoitus voimassa. Te lupasitte tämän, te nousitte tällä Suomen suurimmaksi puolueeksi, ja mitä te teette nyt? [Jukka Gustafsson: Ei yksin sillä!] Te petätte tämän täydellisesti.

Kokoomus ei vastusta osana kokonaisuutta 0,7:n hoitajamitoitusta, mutta me olemme olleet alusta asti rehellisiä ja todenneet sen, että se vie oman ajan, [Kristiina Salonen: Ei, te olette vastustaneet nimenomaan! — Hälinää — Puhemies koputtaa] että ne hoitajat löytyvät. Nyt itse asiassa, arvoisa puhemies...

Arvoisa puhemies! Nyt tässä on käymässä niin, että tämä Rinteen hallitus, ja etunenässä ministeri Kiuru, sumuttaa Suomen kansaa. He antavat koko ajan ymmärtää, että 1.1.2023 Suomessa on sitova hoitajamitoitus 0,7, ja hetki sitten [Puhemies koputtaa] ministeri Lintilä kertoi, että tässä kirjassa on vuodelle 2023 varattu vain 1 300 hoitajalle rahoitus. [Puhemies koputtaa] Missä on se rahoitus, että te täytätte tämän lupauksen? Myöntäkää, että te huijasitte suomalaisia. [Puhemies: Nyt tulee aikarajoitus! — Vastauspuheenvuoropyyntöjä]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Hiljaisuutta saliin. Edustaja Heinosella on nyt puheenvuoro.

Vastauspuheenvuoron tässä käyttää pääministeri Rinne.

Arvoisa herra puhemies! Meidän käsissämme on vuoden 2020 talousarvioesitys. Siellä on toki paljon hyvääkin, sitä ei voi kiistää, mutta tämä esitys ei ole kaikkiaan kestävällä pohjalla. Tuntuu oikeasti, että rahat eivät nyt millään riitä.

Valtion pitää huolehtia kansalaisistamme ja maastamme. On huolehdittava myös nykyhetkestä ja samalla luotava katsetta tulevaisuuteen. Maamme talouskasvun ennustetaan hidastuvan. Esityksessä mainitaan, että vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti.

Valtionomaisuuden myynti on vakava asia. Myyty omaisuus on aina myyty omaisuus.

Näyttää siltä, että liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja polttoaineveron korotukset ovat suomalaisen viennin ja vientiyritysten koetinkivi. Samoin kotimainen teollisuus ja maatalous tulevat varmasti kärsimään kunnianhimoisten tavoitteiden hinnasta. Minua kiinnostaa, miksi ihmeessä meillä on näin kunnianhimoiset ja näin kalliiksi tulevat ilmastotavoitteet. Miksi me teemme enemmän kuin muut ja samalla hankaloitamme kansalaistemme arkea? Liikennepolttoaineiden verotuksen korottaminen koskee suomalaisiin yrityksiin, kuljetuksiin ja ennen kaikkea myös maatalouteen. Haja-asutusalueillakin tulee päästä töihin, terveyskeskukseen ja ehkä jopa harrastuksiinkin. Kun polttoaineen verotus kiristyy, käyvätkö kohta koneet, kulkevatko kuljetukset? Edustaja Antti Lindtman aikaisemmin sanoikin, että lapio lyödään maahan. Voidaanko siis rivien välistä lukea, että käytetään lapioita, kun koneiden käyttöön ei ole kohta mahdollisuutta kalliin polttoaineverotuksen takia? [Aki Lindén: Symbolinen ilmaus!]

Olen huolissani myös maatalouden pärjäämisestä ja kotimaisesta tuotannosta. Oli mielenkiintoista, että edustaja Iiris Suomela otti puheeksi espanjalaisen maanviljelijän. Kyllä nyt eniten kotimaisuudesta pitäisi olla huolissaan ainakin minun mielestäni.

Hallituspuolueet ovat kertoneet niistä asioista, jotka ovat talousarvioesityksessä. Toki on tärkeää puhua myös siitä, mitä siellä ei ole tai mitä sieltä puuttuu. Missä on panostus lähiruokaan? Millaisia verotuksen keinoja käytetään, että kotimainen ruoka on se ykkös-asia? Vaikka keskustan hallituksessa ei lähiruuasta kovinkaan paljoa puhuta.

Hoitajamitoitus puhututtaa, ja se on tietysti saatava kuntoon, mutta nostaisin esille myös omaishoidon. Meidän oma maamme olisi pahassa pahassa liemessä, ellei meillä olisi omaishoitajia. Näitä arkisen työn ahertajia löytyy joka kunnasta ja kaupungista. Kuitenkaan tästä talousarvioesityksestä en löydä isoja omaishoitoon vaikuttavia asioita. Olisi jo aika laittaa omaishoito verottomaksi. Miksei vieläkään näin ole? Äskettäin oli mielenkiintoinen uutinen, että eduskunta oli laittanut rahaa omaishoitoon, mutta rahoja ei sitten ollutkaan kuuleman mukaan kaikkialla käytetty omaishoidon tarkoituksiin. Tähän seurantaan, että asioilla on vaikuttavuutta, on keskityttävä. Mitä se hyödyttää, jos paukutellaan henkseleitä, että laitettiin hyvään tarkoitukseen rahaa, vaikka se raha meneekin johonkin ihan muuhun?

Huoli, kaikilla meillä on huoli vanhuksista. Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille todella paljon ja samaan aikaan lähihoitajat juoksevat kellon kanssa? Yksi valtio, yksi kukkaro. Kyllä niitä asioita voi laittaa vastakkain. Tänään luvattiin, että lähihoitajille on tulossa 500 euron palkanlisäys. Toivottavasti tämä myös pitää ja tämä täytetään.

Vasta aloittaneena edustajana tässä keskustelussa olen oikeastaan todella yllättynyt ollut siitä, kuinka paljon hallituksen puolelta on kommentoitu juuri perussuomalaisia ja perussuomalaisten tekemisiä. Päättelen siitä, että ilmeisesti perussuomalaiset ovat saaneet siis jo aiemminkin asioita aikaan.

Täällä salissa on meillä tuossa takana Tulevaisuus-patsas, naisen sylissä lapsi, joka katsoo saliin. Sen pitäisi muistuttaa meitä edustajia siitä, että huolehdimme myös tulevaisuudesta. Vaihdetaan kotimaisuus ykkösasiaksi.

Arvoisa puhemies! Olemme tänään aloittaneet valtion ensi vuoden talousarvion käsittelyn. Palaan hieman taaksepäin siihen tilanteeseen, kun tämä uusi hallitus aloitti. Tuolloin uusi hallitus ilmoitti talouspolitiikkansa tavoitteet, jotka olivat hyvin kunnianhimoisia: työllisyysasteen tulee nousta 75 prosenttiin, ja julkinen talous tulee saattaa tasapainoon vuoteen 2023 mennessä. Valtion menoja päätettiin hallitusohjelmassa lisätä puolueiden vaalilupausten kattamiseksi, mutta hallitus kuitenkin vakuutteli, että parantuvalla työllisyydellä ja veronkorotuksilla nämä uudet menot voidaan kattaa. Hallitus on myös korostanut, että tehtyjä menolisäyksiä arvioidaan uudelleen, mikäli riittäviä työllisyystoimia ei saada aikaiseksi. Tämä jää nähtäväksi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen vakuutteluilta putosi pohja alta eilen, kun budjettiehdotus ja uusin taloudellinen ennuste julkaistiin. Ensinnäkin talouskasvu on hiipumassa tulevina vuosina alle prosentin. Emme voi puhua vielä taantumasta, mutta siihenkin pitää varautua. Huolestuttavaa tästä kehityksestä tekee se, ettei Suomella ole käytännössä kerättynä rahaa sukanvarteen laihempia vuosia varten, vaikka takanamme on voimakas nousukausi. Huonoihin aikoihin varautumisen sijasta hallitus lisää budjetissaan valtion menoja 2 miljardilla eurolla. Meno tuntuu jatkuvan sellaisena kuin mitään huolia ei olisikaan. Tämän lisäksi valtion tuottavaa omaisuutta myydään ensi vuonna 1,3 miljardilla eurolla ja verotusta kiristetään, jotta vaalilupaukset voidaan lunastaa.

Meidän suurin huolenaiheemme tässä salissa on liittynyt hallituksen työllisyyspolitiikkaan, niiden 300 000 suomalaisen auttamiseen, jotka ovat tällä hetkellä vailla työtä. Hallituksen työllisyystavoite makaa valitettavasti hötteikön päällä. Kuvaavaa on, ettei hallituksen päätöksistä yhdellekään ole voitu laskea työllisyyttä lisäävää vaikutusta. Päinvastoin arvioiden mukaan hallituksen toimet vähentävät työllisyyttä jopa 16 000 hengellä. Näin ollen työllisyyttä pitäisi kauden aikana pystyä lisäämään yhteensä 75 000:lla. VM toteaa myös ennusteessaan, ettei hallitus pääse asettamaansa työllisyystavoitteeseen tällä haavaa — ja mikäli tämä työllisyystavoite jää saavuttamatta, samalla jää myös julkisen talouden tasapaino. VM:n arvion mukaan valtio ja kunnat ottavat uutta velkaa 5,5 miljardia euroa vuonna 2023. Julkisen talouden tasapaino on jäämässä näillä toimilla kauaksi ja velka taas tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Kolmanneksi, arvoisa puhemies, hämmästelen hallituksen veropolitiikan linjaa. Tuntuu siltä, että tämä hallitus on unohtanut tavalliset palkansaajat, jotka nousevat joka aamu ja lähtevät töihin. [Välihuuto sosiaalidemokraattien ryhmästä] Monen palkansaajan verotus kiristyy ensi vuonna, kun palkan sivukulujen kasvua ei palkansaajalle kompensoida. Veronmaksajain Keskusliitto on arvioinut, että keskituloisen palkansaajan verotus kiristyy ensi vuonna 160 eurolla. Päälle tulevat lisäksi ankarat korotukset polttoaineveroon, kotitalousvähennyksen leikkaus ja asuntolainojen korkovähennyksen leikkaus. Käteen jää vähemmän, ja eläminen maksaa enemmän. Näin se, hyvät kollegat, menee.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat myös ilmaisseet huolensa budjetista. ”Niitä odotellessa”, totesivat VM:n johtavat virkamiehet puhuttaessa hallituksen työllisyystoimista. Hälytyskellojen tulisi soida tässä kohtaa hallituksen päässä. Tämä budjetti kaipaa paljon korjaamista. Rohkeutta työllisyystoimien tekemiseen tarvitaan enemmän, jotta yhä useampi suomalainen pääsee töihin ja hyvinvointipalveluiden rahoitus voidaan turvata aidosti. Olemme valmiita tukemaan hallitusta jokaisessa päätöksessä, joka lisää työllisyyttä ja vie Suomen julkista taloutta kohti parempaa tilaa. Vielä nuo toimet loistavat poissaolollaan. [Leena Meri: Niitä odotellessa!]

Arvoisa puhemies! Hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys on nyt käsittelyssä. Se on viiden puolueen hallituksen tekemä sopimus, johon kaikkia tulevaisuuden päätöksiä nojataan. Se on sopimus siitä, että asiat tullaan hoitamaan yhdessä. Yksikään puolue ei ole määrännyt yksin hallituksen budjettiesitystä.

Talousarvioesityksessä on paljon hyvää. Keskusta haluaa, että nousukauden jälkeen näköpiirissä olevaa taantumaa torjutaan elvyttämällä etupainotteisesti. Se on suhdannepoliittisesti kiistatta järkevää. Toisaalta taloustilanteen nyt parantuessa, ja kun on edessäpäin suhdannenäkymiä, että asiat eivät aina etene niin hyvin kuin voitaisiin kuvitella, on aivan oikein, että kaikkein pienituloisimmatkin pääsevät kasvuun paremmin mukaan. Monen pienituloisen asema paranee, ja toivottavasti se tulee näkymään meille esim. ruokajonojen lyhenemisenä sekä asunnottomien ja toimeentulotuen saajien vähenemisenä.

Perustienpidon liikennehankkeisiin varataan vuositasolla noin 300 miljoonan euron korotus. Talvitienpitoon tulee 20 miljoonaa euroa vuositasolla ja yksityisteihin 13 miljoonaa euroa. Nämä kaikki ovat erittäin tärkeitä ihmisten liikkumiselle, paikalliselle elinkeinoelämälle ja erityisesti alueille, joilta puuttuu tai joilla on heikko julkinen liikenne. Savo-Karjalan alue, mistä minäkin tulen, on suurelta osin juuri tällainen alue. Liikennehankkeet myös työllistävät paikallisesti paljon ihmisiä ja ovat siksi tärkeitä kaikissa Suomen maakunnissa. Maakunnille tulevaa aluekehitysrahaa voidaan jakaa jatkossa nykyistä ketterämmin, ja se on tärkeää monissa maakunnissa, kuten kotimaakunnassani Pohjois-Karjalassa.

Arvoisa puhemies! Meillä on kiistatta maassa isoja haasteita siinä, kuinka saamme talouskasvun pysymään sellaisena, että nostamme työllisyyttä niillä 60 000 ihmisellä ja että saamme työllisyysasteen nostettua 75 prosenttiin. Nämä vaativat määrätietoisia toimia esimerkiksi yrittäjyyden suhteen, ja toivonkin hallituspuolueilta yli puoluerajojen — ja myös oppositiolta — että näitä toimia tullaan tulevaisuudessa miettimään vakavasti ja mietitään yhdessä. Työmarkkinajärjestöille toivon viisautta tehdä oikeasti työllisyyttä parantavia toimia ja toivon niiden miettivän myös sitä, että meidän kilpailukykymme säilyy. [Matias Marttinen: Miksette tee itse?]

Toinen tärkeä kysymys on syntyvyyden jyrkkä aleneminen. Tähän pitää miettiä yli puoluerajojen ratkaisuja. Lapsiperhearjen sovittamisen opiskelun ja työn oheen on oltava nykyistä helpompaa ja joustavampaa. Perhevapaauudistus on tehtävä tällä hallituskaudella, ja vanhempainetuuksia on korotettava mahdollisuuksien mukaan. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin lapsiystävällisen ilmapiirin luominen maahamme. Siinä meidän kaikkien on oltava mukana, yli puoluerajojen.

Arvoisa puhemies! Toisen asteen koulutuksen ulottaminen kaikille kansalaisille on periaatteellisesti hyvä asia, samoin varhaiskouluun panostaminen. Hallituksen tehtävä on kuitenkin myös huolehtia siitä, että jo valmiiksi haasteellisessa taloudellisessa asemassa olevat kunnat eivät joudu näiden uudistusten maksumieheksi, ja tämä meidän on pystyttävä takaamaan.

Talousarvioesityksessä ja hallitusohjelmassa on paljon hyvää. Kunhan pidetään huolta työllisyydestä ja talouskehityksestä, monen ihmisen tilanne paranee tässä maassa ja Suomi tulee olemaan entistä parempi paikka elää ja yrittää.

Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvioesitys ensi vuodelle on arvovalinta. Se unohtaa oman kansan. Hallituksen aloitettua työnsä pääministeri Antti Rinne lausui jotenkin niin, että Afrikan asia on meidän asiamme. Nyt budjetin julkaisun myötä sana näyttää muuttuneen lihaksi. Kehitysmäärärahoihin osoitetaan valtavia korotuksia tähän vuoteen verrattuna. Yhteensä satoja miljoonia euroja haaskataan ilman varmuutta siitä, millainen vaikuttavuus näillä rahoilla saadaan aikaan. Tämä on täysin vastuutonta omia kansalaisia kohtaan. Miksi joku Afrikka tai joku muukaan vieras maa olisi meidän asiamme?

Vuosikymmeniä Eurooppa ja Suomi ovat haaskanneet satoja miljardeja kehitysapuun. Mitä todellisia tuloksia sillä on saatu aikaan? Kuka näyttää tuloksen saavutuksista? Lista taitaa olla aika lyhyt. Suosittelen jokaiselle luettavaksi entisen kehitysaputyöntekijän Matti Kääriäisen kirjaa Kehitysavun kirous. Kirja osoittaa, kuinka tehotonta ja valvomatonta avun käyttö on. Vastikään jonkin maan syrjäytetyn diktaattorin patjan alta löytyi valtava määrä varastettuja kehitysapurahoja, ja aikanaan joku suomalainen huussiseura on rakennellut, onkohan Sambiaan, huusseja elikkä vessoja 14 000 euron kappalehintaan. [Leena Meri: Oho!] Eivätköhän afrikkalaiset olisi tuonkin tarpeen osanneet itse hoitaa. [Eveliina Heinäluoma: Mennäänkö budjettiin! — Leena Meri: Eivätkö kehitysapurahat liity budjettiin?] Afrikan asia ei totisesti ole meidän asiamme. Eikö viimein asioiden hoito pitäisi antaa heidän omiin käsiinsä eikä auttaa heitä avuttomiksi, koska kuten on nähty, kannettu vesi ei kaivossa pysy.

Suomi haluaa näköjään olla sosiaaliturvan suurvalta. Siksipä rahkeita suomalaisten asioiden hoitoon ei enää riitä. Asiaan on myös ilmestynyt uusia kauhukuvia. EU:n suomalaiskomissaari sai hoidettavakseen vastasynnytetyn Afrikka-salkun. Pelkona on, että tämä komissaari Suomen mallioppilasroolia korostaakseen avaa vielä kaikille avoimen, uuden Kela-kortin.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri Antti Rinne, antakaa Afrikka afrikkalaisille ja keskittykää oman kansan asioihin. Vain sitä varten teidät ja meidät on tänne eduskuntaan valittu.

Korviin jo koskee joka päivä, joka tunti ja kaikkialla hoettu sana ilmastonmuutos, joka suomennettuna tarkoittaa ’verojenkorotus’. Tämähän näkyy jo talousarviossa. Ilmasto on muuttunut ennen, nyt ja tulevaisuudessakin. Tämä on luonnon loputon ja normaali kiertokulku. Nyt vallitseva massahysteria on jotenkin yli käsityskyvyn käyvää, kun näennäisestikin järkevät ihmiset vauhkoontuvat mukaan. Tämä aika on synnyttänyt jo uusia jalustalle nostettuja messiaita, joita palvotaan. Eduskunnassakin kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat niin sanottuja 1,5 asteen puolueita, jotka kakadulauman lailla hokevat tuon keksaistun lämpötilalukeman hirvittävyyttä, ja näillä syillä sitten onkin mukava lätkäistä lisää ilmastoveroja.

Lopuksi lohdutuksen sana: Maailmanloppu ei ole vieläkään näköpiirissä, ei ainakaan edellä mainituista syistä. Päivä se on vielä huomennakin. — Ei muuta.

Arvoisa puhemies! Olemme tänään täällä salissa käyneet hyvää keskustelua hallituksen esityksestä ensi vuoden talousarvioksi. Keskustelussa ovat hyvin käyneet ilmi asiat, joista olemme samaa mieltä ja joista eri mieltä. Hieman yleistäen: meillä kaikilla näyttää kyllä olevan sama päämäärä, mutta keinot vaihtelevat. Vaikka välillä on kenties nähtävissä tahallistakin väärinymmärrystä, voin kuitenkin sanoa, että ymmärrän monet näkökannat myös opposition puheenvuoroista. Uskon, että meillä kaikilla on vilpitön tahto rakentaa parempaa Suomea.

Talousarviota voi hyvin luonnehtia hallituspuolueiden näköiseksi. Siinä näkyvät arvot, joita puolueet edustavat. Keskustalaisena olen erittäin tyytyväinen siitä, että viime vaalikaudella aloitettu pienempien tukien korottaminen jatkuu nykyisessä hallituksessa. Esimerkiksi yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisän ja opiskelevien vanhempien toimeentulon kohennuksilla on selvä ja kirkas arvopohja. Ne ovat asettautumista puolustamaan niitä, joiden arki on tiukkaa, joiden arki on taloudellista taistelua.

Lapsi- ja perhemyönteisyyden vahvistaminen yhteiskunnassa ja lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen on erittäin tärkeää myöskin syntyvyyden laskiessa. Yhteiskunnan lapsiystävällisyydellä on merkitystä. Sillä todella on merkitystä, puhumattakaan pontevista koulutuspanostuksista, massiivisesta infrapaketista, veronalennusten kohdistamisesta pieni- ja keskituloisille, yritysten investointien tukemisesta, aluepolitiikasta ja niin edelleen. Uskon, että myös opposition puolelta saamme vahvan tuen näille hallituksen toimille.

Arvovalinta on myös se, että hallitus on nostamassa pienimpiä eläkkeitä ja korjaa vanhushoivan epäkohtia. Jokainen ihminen ansaitsee ihmisarvoisen ja inhimillisen hoivan. Vaikka maailma ei tule valmiiksi kertaheitolla, sitä kohti voidaan askeltaa, ja näin tapahtuukin.

Budjetissa on myös suomalaisia koskevia kiristyksiä. Tämä on tietenkin valitettavaa, mutta maailmaa ei voida rakentaa niinkään, että mikään ei saisi muuttua. Yksikään hallitus koskaan ei ole voinut vain jakaa ottamatta mistään. Hallitus tekee sen kuitenkin mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Kokonaisuus nostaa kaikkein huonoimmassa asemassa olevien toimeentuloa merkittävästi. Tämä tapahtuu nyt toisessa hallituksessa peräkkäin. Tästä olen hyvin tyytyväinen. Yhteiskunnan arvo mitataan sillä, miten se onnistuu huolehtimaan heikoimmistaan. Tässä budjetissa on, arvoisa puhemies, tulevaisuuden nimi ja tulevaisuuden leima. Budjetti on vastuullinen, maltillinen ja ihmisten asialla.

Puhemies! Jatkuvan möykän sijaan tarvitsemme tekoja, jotka rakentavat ihmisten luottamusta huomiseen. Sitä luottamusta voimme rakentaa vaikkapa sillä, että lopetamme maailmanlopun maalailun ja keskitymme lisäämään työtä, turvallisuutta ja toivoa. Sitä ihmiset tarvitsevat, ja sitä meidän kuuluu tehdä.

Arvoisa puhemies! Etenkin kokoomuksen suunnalta nyt viimeiset kolme tuntia kestänyt mantra tästä budjetin vastuuttomuudesta on ollut kyllä hämmentävää kuunneltavaa. Me tuemme lapsiperheitä ja nuoria, vahvistamme suomalaista osaamista panostamalla vahvasti koulutukseen kaikilla sen eri asteilla, turvaamme viennin edellytyksiä ja tuemme yrittäjyyttä. Investoimme myös liikenneinfraan. Kaiken tämän lisäksi, toisin kuin kokoomus, me panostamme aktiiviseen ja vaikuttavaan työllisyyspolitiikkaan. [Sari Sarkomaa: Toisin kuin kokoomus!] Hallituksella on 25 kohdan toimenpideohjelma työllisyyden parantamiseksi jo nyt. Kokoomuksellakin on lista, mutta tavallisen suomalaisen työttömän näkökulmasta se on aivan kammottava. [Timo Heinonen: Nii-in!] Nyt vaikuttaa siltä, että kokoomusta harmittaa ennen kaikkea se, että aktiivimalli puretaan, että irtisanomissuojaa ei heikennetä [Sari Sarkomaa: Ei ihme, että työllisyyskehitys on pysähtynyt!] ja että veronkevennykset eivät kohdennu varakkaille ihmisille. En usko, että juuri nyt on oikea aika kokoomuksen asettautua vastustamaan kaikkea. [Puhemies koputtaa] En usko, että Suomella on siihen varaa.

Arvoisa puhemies! Tässä taisi useampikin edustaja kysyä tästä hoitajamitoituksesta ja siitä, onko budjettikirjassa rahoitus tähän hoitajamitoitukseen. Siis meillä on julkisen talouden suunnitelmassa rahoitus 1 300 hoitajan lisäämiseen. [Ben Zyskowicz: Ja 4 400 tarvitaan! — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei riitä!] Jos otetaan se 4 400:ko se nyt on, niin muistaakseni 230 miljoonaa oli hoitajakulut ja 140 miljoonaa koulutus, [Timo Heinonen: Tähän ei ole rahaa!] ja tähän tehdään sitten, mikäli tähän mennään, erillinen rahoituspäätös. [Paavo Arhinmäki: Kyllä, juuri näin! — Ben Zyskowicz: Eli ei ole rahaa, kuulitteko?] — Siis tällä hetkellä ei ole varattu.

Jonkin verran tässä on keskusteltu myös omaisuusmyynnistä näiden yksittäisten menoerien rahoittamiseksi. Viime kaudella omaisuutta myytiin noin 1,3 miljardia, ja pitää muistaa, että meillä taisi viime kaudella omaisuus nousta vajaa 9 miljardia. Käytännössä se tuli kolmen yhtiön kautta, mitä valtion omaisuus nousi.

Edustaja Satonen otti erittäin hyvän näkökulman ja palautti mieleen tämän kestävyysvajeen ja sen merkityksen. Kyllä tämä on sellainen, mikä meidän pitää kaikkien muistaa, ja tämä ei ole vain tämän hallituksen haaste, vaan tämä tulee olemaan seuraavan ja tämä tulee olemaan sitä seuraavan hallituksen haaste. Sen vuoksi kyllä mielelläni kävisin täällä keskustelua myös näitten investointien puolelta, koska me tarvitsemme nyt sitä tuottavuuden parantamista. Täällä on aika paljon puhuttu työllisyyden parantamisesta ja erilaisista kulueristä puoleen ja toiseen mutta harmittavan vähän tuottavuuden parantamisesta. Tuottavuuden parantaminen on se, jolla me pystymme kestävyysvajetta ajamaan kiinni. Se on lähes yhtä tärkeä kuin tämä työllisyysasteen nostaminen, ja tämä jää nyt meidän keskustelussa aivan liian pieneen rooliin, ja toivon, että siihen voitaisiin enemmän panostaa. Se on äärettömän tärkeä niin julkisella sektorilla kuin yksityisellä sektorilla.

Arvoisa rouva puhemies! Näen, että valtion vuoden 2020 talousarvioesityksessä keskeistä on se, että se pitää huolta pienestä ihmisestä, sellaisesta ihmisestä, joka ei kykene itse huolehtimaan itsestään. Samalla meille keskustalaisille erityisen tärkeän alkiolaisen ajattelun mukaisesti hallitus kannustaa ottamaan elämästä vastuuta. Hallitus kannustaa opiskelemaan, hallitus kannustaa tekemään työtä ja yrittämään. Nyt koulutus saa lisää rahoitusta ja yrittäjyyttä ja työn vastaanottamista helpotetaan. Hallitus luo mahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei poraa reikiä hyvinvointiyhteiskuntaan, vaan hallitus tilkitsee niitä reikiä ja aukkoja, joita yhteiskuntamme turvaverkoissa on. Me emme poraa, me tilkitsemme. Aika on purkaa ja aika rakentaa. Nyt rakennetaan.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei tee etuisuuksien, palveluiden ja liikenneväylien parannuksia tulevien sukupolvien kustannuksella vaan heitä varten. Nousin tänään kotonani 628 kilometrin päässä varhain aamulla 11 kuukauden ikäisen Aulis-poikani vierestä, olin nostanut hänet viereeni pinnasängystä niin kuin monesti ennenkin, ja tänään vaimoni lähetti minulle viestin, että Aulis oli ottanut tänään ensimmäiset askelensa ilman tukea. Kun ajattelen hallituksemme ohjelmaa ja ensi vuoden talousarviota, ajattelen juuri 11 kuukauden ikäistä Aulis-poikaani, joka juuri opettelee kävelemään, ja muita maamme lapsia, mutta myös tulevia sukupolvia.

Tänään keskustelemme talousarviosta, jolla parannetaan yhteiskuntamme pienimpien ja hauraimpien, juuri kävelemään opettelevien, sekä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia, ja me luomme tällä talousarviolla valtiota. Näin minä ajattelen ja näen. Luomme sellaista valtiota, jossa jokaisella on mahdollisuus ja jossa jokaiselle tarjotaan riittävä tuki ja hoiva, niin lapsille kuin vanhuksille. Me luomme valtiota, jossa ketään ei pitäisi jättää yksin ja jossa monella tavalla siihen varaudutaankin. Me luomme valtiota, jossa kannattaa opiskella ja tehdä työtä ja kannattaa yrittää.

Arvoisa puhemies! Nyt hallitus korottaa lapsilisiä, opintotuen huoltajakorotusta ja pienimpiä eläkkeitä. Nyt pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, turvataan jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus, parannetaan vanhustenhoitoa. Nyt laitetaan teitä ja ratoja kuntoon ja huolehditaan maataloudesta ja maanpuolustuksesta.

Arvoisa puhemies! Maamme suurin haaste tällä hetkellä on syntyvyyden suoranainen romahtaminen. Liian pitkään lapset ja lapsiperheen elämä on yhteiskunnassamme nähty usein enemmän ongelmana kuin voimavarana. Mutta ei ole mitään niin kallisarvoista kuin lapsi. Ei ole mitään niin toivoa luovaa kuin lapsi. Ei ole mitään niin selkeää ja kaunista kuin uusi ihmiselämä. Meidän on luotava lapsi- ja perhemyönteisempää yhteiskuntaa. Tämän sovimme hallitusneuvotteluissa ja kirjasimme hallitusohjelmaan. Nyt hallitus tämän talousarvion myötä lähettää perheille ja kaikille perhe-elämästä haaveileville suomalaisille myönteisen viestin.

Keskustalle oli erittäin tärkeää, että nyt tuemme hyvin merkittävällä tavalla perheiden, lasten ja nuorten asemaa. Kun perheet voivat hyvin, Suomi voi hyvin. Siksi hallitus korottaa pienimpiä vanhempainpäivärahoja ja turvaa vanhemmille valinnanvapauden lastensa hoitomuodon valinnassa. Kotihoidon tuki pysyy ja voi hyvin. Nyt hallituksen on tärkeää huolehtia, että myös lapsiperheiden kotipalvelun saatavuus saadaan kuntoon, kuten hallitusneuvotteluissa sovittiin.

Arvoisa puhemies! Meille keskustassa on erityisen tärkeää, että ihmisiä rohkaistaan opiskelemaan, tekemään työtä ja yrittämään. Kuten edustaja Kurvinen tänään totesi, me keskustassa olemme valmiit kääntämään kaikki kivet, jotta työttömät työllistyvät, koska työllisyyden nostosta riippuu se, että voimme jatkaa niiden aukkojen tilkitsemistä, joita meillä yhteiskuntamme turvaverkoissa vielä on. [Sheikki Laakso: Niitä Sipilän reikiä!]

Arvoisa puhemies! Käsissämme oleva Rinteen hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2020 on perusta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmän Suomen rakentamiselle. Tämä esitys kuvastaa mielestäni ennen kaikkea poliittisen suunnan muutosta: leikkauslinjalta on siirrytty uudistuslinjalle. Talouskasvun hyöty halutaan jakaa kaikille, ei vain niille, joilla menee jo valmiiksi hyvin. Talousarvio perustuu hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävään talouspolitiikkaan sisältäen merkittäviä tulevaisuus-investointeja ja, mikä tärkeintä, investointeja ihmiseen, sillä mikään yhteiskunta ei voi menestyä, jos sen ihmiset voivat huonosti.

Hallituksen talousarvioesitys rakentaa sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Tästä kertovat monet toimet, joilla kavennetaan tuloeroja ja vähennetään eriarvoisuutta. Hallitus uskaltaa tehdä satsauksia hyvinvointiin, mikä vahvistaa talouskasvun edellytyksiä pitkällä aikavälillä. On tärkeää katsoa rohkeasti kauemmas tulevaisuuteen — panostukset hyvinvointiin kun tuottavat parasta tulostaan usein vasta vuosien päästä. Epäoikeudenmukaiseksi todettu työttömien aktiivimallin leikkuri poistetaan, pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla, pienimpiä eläkkeitä korotetaan ja pe-rusturvaan tehdään korotukset. Myös indeksikorotukset toteutetaan normaalisti, neljän vuoden tauon jälkeen. Voisiko sanoa, että jo oli aikakin?

Hallituksen esittämillä toimilla lisätään suomalaisten ostovoimaa. Valtiovarainministeriön laskelman mukaan vuoden 2020 budjetti nostaa käytettävissä olevia tuloja noin 70 prosentilla suomalaisista. Eniten ostovoima kasvaa nimenomaan pienituloisilla.

Arvoisa puhemies! Tavoite taloudellisesti kestävämmästä yhteiskunnasta edellyttää panostuksia työllisyyteen. Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on haastava ja vaatii isoja satsauksia työllisyyspalveluihin. Lisää haasteita tilanteeseen luo eilen julkaistu valtiovarainministeriön talousennuste. Helppoja ratkaisuja haastavaan tilanteeseen ei ole olemassa. Hallitus on kuitenkin sitoutunut tekemään vuoden 2020 aikana päätöksiä, joilla lyhennetään työttömyysjaksoja ja helpotetaan työnhakijan ja työnantajan kohtaamista. Hallitus lisää palkkatuen käyttöä yksinkertaistamalla ja nopeuttamalla palkkatukiprosessia. Yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä kannustetaan työntekijöiden palkkaamiseen madaltamalla palkkaamisen kynnystä ja palkkaukseen liittyviä riskejä. Yksi keskeinen keino työllisyystilanteen parantamiseksi on yksilöllisten työllisyyspalveluiden kehittäminen ja toisaalta yritysten toiminta- ja kasvuedellytysten turvaaminen.

Riittääkö pelkkä työllisyyspalveluiden kehittäminen ja yritysten tukeminen? Ei riitä. On panostettava ennen kaikkea koulutukseen ja osaamiseen. Koulutuksen osalta meillä ei ole varaa enää leikkauksiin. Se tie on kuljettu loppuun. Hallitus panostaakin koulutukseen ja osaamiseen kaikilla koulutusasteilla. Ammatilliseen koulutukseen tulee lisärahoitusta 80 miljoonaa, ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa ja yliopistoille 40 miljoonaa. Nämä ovat merkittäviä investointeja niin työllisyyden kasvua, Suomen kilpailukykyä kuin myös syrjäytymisen ehkäisyä ajatellen.

Paljon parjattuja veronkorotuksiakin tarvitaan, joita on 350 miljoonaa pysyvästi. Näin budjetin tärkeät satsaukset muun muassa koulutukseen, työllistämiseen, eläkkeisiin ja hoivaan saadaan rahoitettua. Näiden satsausten ansiosta valtaosalla pieni- ja keskituloisista ostovoima nousee, koulutuksen laatu paranee ja Suomi ottaa tiukemman otteen turvatakseen hyvinvointivaltionsa ja ollakseen jatkossakin maailman onnellisin maa.

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni — luonnollisesti, sosiaalitätinä — on keskittynyt talousarvion hyvinvointipanostuksiin, koska ilman niitä en näe yhteiskuntammekaan kehittyvän parempaan suuntaan. Eihän mikään työpaikkakaan tuota hyvää tulosta, jos työntekijät voivat huonosti. Haluan kuitenkin myös satakuntalaisena kansanedustajana esittää kiitokseni hallituksen panostuksista perusväylänpitoon. Pori—Mäntyluoto—Tahkoluoto-radan peruskorjaukseen varattu 20 miljoonan euron määräraha oli äärimmäisen tarpeellinen satakuntalaisen teollisuuden, Porin sataman ja koko maakunnan elinvoiman kannalta. On syytä muistaa Satakunnan merkitys teollisuus- ja vientimaakuntana.

Voisin puhua pidempäänkin. Koska aika on rajallinen, on vain todettava, että politiikan suunta on muuttunut inhimillisemmäksi. Vaikka politiikka itsessään on kova laji, ei politiikan tarvitse olla kovaa tuottaakseen odotettuja ja tarvittavia tuloksia. Huomenna voi olla paremmin kuin tänään.

Arvoisa puhemies! Hallitus on jälleen täällä mainostanut, että kaikkien käytettävissä olevat tulot nousevat paitsi kahden ylimmän tulodesiilin. Tämäkään ei monien arvioijien mielestä pidä paikkaansa, mutta nyt haluaisin kiinnittää huomiota näihin kahteen ylimpään tulodesiiliin. Mihin desiiliin hallituksen jäsenet nimittäin itse arvelevat kuuluvansa?

Pääministeri Rinteen hallitus ei jatkanut edellisen hallituksen leikkauksia omiin palkkoihinsa. Vasemmistoeliitti ei suostu laskemaan palkkojaan pienituloisten, ilmaston eikä minkään muunkaan hyväksi. Pääministerin palkka nousee kaksi ja puoli tonnia. Paitsi että palkkoja on korotettu, niistä on myös poistettu alennus. Kuka muu tässä maassa voi kuvitella saavansa tällaisia palkankorotuksia? Onko hallituksen linjana ”rikkaille poliitikoille reippaasti ja köyhille kansalaisillekin vähän”? [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Varmasti moni pienituloinen ottaisi tosiaan sen 2 500 euroa mielellään vastaan, edustaja Myllykoski, [Paavo Arhinmäen välihuuto] joka ei teille merkitse mitään ja josta mielellänne ette haluaisi puhua.

Mutta täällä on kysytty sen perään, mitä vaihtoehtoja voisi olla, ja perussuomalaiset ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että muun muassa tuolla menopuolella kehitysapuun lisätään 100 miljoonaa, luonnonsuojeluohjelmiin 100 miljoonaa — tarvitaanko sinne niin paljon? — ja sitten on 85 miljoonaa jonkintyyppiseen tasa-arvo-ohjelmaan. Laskujeni mukaan se tekee 285 miljoonaa. Jos sitä ei laitettaisi, niin siinähän olisi jo ylikin sen hoitajamitoituksen verran rahaa.

Samaan aikaan te otatte tavalliselta autoilijalta, sieltä maaseudun asukkaalta, miinus 250 miljoonaa polttoaineverokorotuksina. Nämä ovat arvovalintoja. Te mieluummin syydätte muualle rahaa kuin suomalaisiin, vaikka täällä puheissa muuta teette. Ja en luota nykyiseen hallitukseen, koska viime hallituskauden jälkeen SDP:n ja vasemmiston johdolla tuli 100 000 uutta työtöntä [Puhemies koputtaa] ja myitte muun muassa Carunan.

Arvoisa rouva puhemies! Meidän kansanedustajien pöydälle on vihdoin ilmestynyt tämä keltainen budjettikirja. Eduskunta aloitti valtion ensi vuoden talousarvioesityksen käsittelyn, ja tänään olemme jo kuulleet tunteja kestänyttä keskustelua täällä salissa. Pyrin tänään pitämään puheenvuoroni hiukan yleisempänä, jotta myöhemmin voidaan mennä vähän syvemmälle noihin substansseihin. Samalla haluan toivottaa kaikille hyvää Vanhustenviikkoa ja samoin myös hyvää Nuorisotyön viikkoa — näkykööt ne myös meidän keskustelussamme.

Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten teemaviikkojen myös hallituksen tavoite on suomalaisten arjen parantaminen. Viime vaalikaudella keskustan johdolla Suomen talouden perustaa laitettiin kuntoon, ja nyt erityisesti kansainvälisen talouden toimintaympäristön harmaiden pilvien alla investoimme siihen, että kaikki pääsevät tähän talouskasvuun mukaan. Ei ole mahdollista jakaa rahaa ottamatta mistään. Siksi Suomessa on verot. Emme kuitenkaan nosta ansiotuloveroja ja kiristä työn verotusta. On totta, että suurituloiset jäävät verohelpotusten ulkopuolelle, mutta työnteolla ansaitun tulon verotus ei kiristy. [Matias Marttinen: Ei pidä paikkaansa!] Jos menemme vielä suurempaan kuvaan, niin punamulta rakensi suomalaisen hyvinvointivaltion perustan aikanaan, ja punamultahallitus nyt tukee sen rakenteita niin, että kaikki pääsevät mukaan kasvuun. Me emme voi kieltää, etteikö esimerkiksi periytyvä köyhyys, turvattomuus tai monen kerroksen väki rasittaisi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita, ja sen vuoksi hallituksen elvyttävä budjetti on nyt kriittinen.

Keskustan tavoite on poistaa lapsiperheköyhyys. Tiedostan, että tämä tavoite ei toteudu pelkällä rahan jakamisella, ei lisäpalveluilla eikä yksittäisillä teoilla vaan esimerkiksi keskustan viime kaudella johtaman lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kaltaisella kokonaisvaltaisella toimintakulttuurin muutoksella. Ollessani asiantuntijana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa tulin todella vakuuttuneeksi siitä, että oleellisia ovat sosiaalialan ilmiöiden kampittamiseen tehdyt parannukset, muun muassa mielenterveyden tuen panostukset, kotitalouksien velkaantumisen lopettaminen ja syrjäytymiseen puuttuminen. Perheiden arkea parannamme tässä esityksessä muun muassa nostamalla perusturvaa ja pienentämällä varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Pienimmät vanhempainpäivärahat sekä sairauspäiväraha nousevat. Myös lapsilisiä korotetaan niille, jotka niitä erityisesti tarvitsevat, esimerkiksi yksinhuoltajaperheille ja monilapsisille perheille. Ne eivät ole roposia, niin kuin täällä on ilkeämielisesti esitetty, vaan ne ovat isoja rahoja, jopa satoja euroja vuodessa.

Myös perheen perustamisen mahdollistaminen helpommin jo opiskeluaikana on tämän hallituksen tavoite. Ei ole tyhjää puhetta, että lapsia syntyy liian vähän. Toivon, että opiskelijoiden huoltajakorotus osaltaan kannustaa nuoria perheellistymään perheen perustamisen lykkäämisen sijaan. Olen itse asiassa järkyttynyt siitä, kuinka harvat harkitsevat perheen perustamista opiskeluaikoina. Huoltajakorotustakin saa tällä hetkellä vain 14 500 korkeakouluopiskelijaa. On kriittistä, että me myös kansanedustajina pidämme ilmoilla positiivista keskustelua perheellistymisestä ja kannustamme siihen opiskeluiden aikana.

Kuuntelin tänään ja viime viikolla oppositiopuolueiden ristiriitaisia kommentointeja tästä hallituksen budjettiesityksestä. Toisaalta sanotaan, että investoidaan liikaa, ja toisaalta nimetään miljardien arvosta uusia kohteita investoinneille. Kun perussuomalaisista tähän budjettiin ei ole varaa, niin onko meillä varaa jättää ihmisiä kasvun ulkopuolelle? Entä onko meillä varaa jättää esimerkiksi yrittäjä vaille näitä tukitoimia? Tai kun kokoomus kuvaa, ettei tekoihin ole varaa, niin jättäisittekö te pois tiestön korjausvelan panostukset, poliisien määrän lisäämisen ja varhaisen tuen panostukset? Luulen, että ette, ettekä puheissakaan ole näin antaneet ymmärtää.

Hallitus investoi koulutukseen, hallitus investoi tiestöön, hallitus investoi poliisien saamiseen. Työllisyyttä sen sijaan lähdemme lisäämään nostamalla ensimmäisten 25 toimenpiteen voimin sitä ylöspäin. Mutta kuten valtiovarainministeriön eilinen ennuste kertoi, lisätoimia ja rohkeutta todella tarvitaan. Jotta julkisen talouden tasapainotavoite saavutetaan, [Puhemies koputtaa] keskusta on valmis kääntämään jokaisen kiven. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on valtion budjetti tulevalle vuodelle. Ollaan tässä yhdeksän tunnin ajan sitä käsitelty, ja puhetta on tässä salissa piisannut. Budjettia on opposition taholta moitittu kovasti monin lennokkain sanankääntein ja sutkautuksinkin. Mielikuvituksella ei ole ollut rajaa monissa puheenvuoroissa, ja välillä tuntuu ja kuulostaa siltä, että täällä on menossa jokin roastaustapahtuma, jossa kohteena ovat hallituksen ministerit ja hallituspuolueiden edustajat, ja toki sanan säilä viuhuu tietysti toiseen suuntaan myös. On toki ymmärrettävää, että ensi vuoden budjetti ja hallituksen ja opposition erilaiset linjat nostavat tunteita tässä salissa. Niistähän me päätämme tänä syksynä.

Olin kahdeksan vuotta tuossa pois, ja täytyy sanoa, että kun on kysytty, mikä on muuttunut, niin ehkä isoin muutos on tämä väärinymmärrysten määrä, mikä on ehkä tuplaantunut, ja totuus näyttää olevan välillä ehkä enemmän joustava kuin aiemmin. Tähän edustaja Kinnusen aiemmin peräänkuuluttamaan asiaan, eli toistemme kunnioitukseen ja rakentavaan otteeseen tässä salissa, voi enemmän panostaa, ja siihen on hyvä ja helppo yhtyä.

Arvoisa puhemies! Hallitus siirtyy Rinteen johdolla leikkauslinjalta uudistuslinjalle, elikkä edellisen hallituksen leikkauslinjalta nykyisen hallituksen uudistuslinjalle, jossa painopistettä siirretään hyvinvoinnin edistämiseen, osaamiseen ja koulutukseen sekä luonnonsuojeluun, johon budjetoidaan historiallisen paljon — ilmastonmuutoksen torjunta, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja pelastaminen. Edustaja Petelius täällä hyvin kuvasi myöskin monimuotoisuuden katoamista ja sitä kautta myöskin sen pelastamista ja sitä kautta meidän lastemme ja lastenlastemme, elikkä jälkeläistemme, tulevaisuuden pelastamista tällä pallolla. Turvataan tulevaisuutta, esimerkiksi tänään ensiaskeleensa ottaneelle Aittakummun Aulikselle ja muille vastaaville lapsille.

Arvoisa puhemies! Hallitus alentaa pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta, nostaa perusturvaa ja nostaa muitakin perusturvaan vaikuttavia tukia, kuten opintotuen huoltajakorotusta ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, lapsilisää tulee kymmenen euroa neljännestä lapsesta ja siitä eteenpäin ja aktiivimalli heitetään roskakoppaan. Se poistetaan — ei enää keppiä työttömille, vaan toki velvollisuuksiakin, mutta enemmän kannustusta. Pienituloisten ostovoima siis kasvaa. Eläkeläisille on luvassa 50 euron korotus takuueläkkeeseen ja 34 euroa kansaneläkkeeseen, ja se, mitä Rinne aiemmin lupasi — vappusatasesta puhutaan — on monen vuoden tavoite. Nyt on jo aika hyvällä tolalla tämä tilanne. Oikeudenmukaisuus on siis ollut iso arvovalinta Rinteen hallituksella.

Lisäksi yksi jo vaaleissa luvattu SDP:lle tärkeä asia on ollut koulutuksen kunnianpalautus. Koulutukseen lisätään ensi vuonna noin 350 miljoonaa euroa. Täällä ovat edustajat aiemmin arvostelleet sitä, että mikä kunnianpalautus tämä on, mutta on se erilaista kuitenkin kuin se, että on leikattu miljarditolkulla rahaa viimeisten kausien aikana. Lasten ja nuorten koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen panostetaan kaikilla tasoilla, varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja siitä toisen asteen kautta korkeakouluihin. Lähiopetukseen sekä opetuksen ja kasvatuksen laadun kehittämiseen tulee myös resursseja. Itseäni lämmittää erityisesti ammattikoulun opetukseen tulevat 80 miljoonaa euroa, joka tulee aiemmin tehdyn 20 miljoonan euron päälle, joka toisessa lisätalousarviossa kesällä myönnettiin. Ammattikoulut tarvitsevat nyt panostusta, ja nyt tällä päästään hyvään alkuun. Oppivelvollisuusiän nosto on myöskin iso projekti ja kädenojennus erityisesti pienituloisille perheille.

Arvoisa puhemies! Vielä loppuun: olen myös tyytyväinen siihen, että hallitus haluaa edistää kansalaisten hyvinvointia lisäämällä resursseja liikunnan ja kulttuurin sektorille. Ihmisten liikkumisen edistämisellä voidaan vaikuttaa niin fyysiseen kuin henkiseenkin hyvinvointiin. Liikunnalla on todettu olevan positiivista vaikutuksia myös lasten teoriaoppimiseen kouluissa. Liikkumattomuudesta syntyy miljardiluokan menoerä sote-sektorille, joten kaikkia sairauksia ja pahoinvointia ennaltaehkäiseviä keinoja, kuten liikunnan tuomista vahvemmin ihmisten arkeen, pitää edistää. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän päivän keskustelussa ovat jääneet varsin vähälle huomiolle budjettikirjaan liittyvät maaseudun elinkeinoihin liittyvät painotukset, jos ei niihin lasketa muutamia hallituspuolueiden tekemiä heittoja opposition suuntaan. Suomalainen maaseutu on muutakin kuin maataloutta. Se on selvä asia. Tässä puheenvuorossa avaan kuitenkin budjetin maatalouskirjauksia. Ja teen sen niin, että ensin hyvä uutinen ja sitten samasta asiasta huono uutinen.

Talousarvioesityksessä on panostusta maatalouden ympäristö- ja luonnonhaittakor-vauksiin vuodelle 2020. Tämä on se hyvä uutinen. Huono uutinen on se, että kyseessä on kertaluonteinen erä. Jatkosta seuraaville vuosille vuoden 2020 jälkeen ei ole tietoa. Kertaluonteinen panostus kertakäyttöhallitukselta.

Kuten tiedämme, suomalaisilla aktiivitiloilla on käynnissä akuutti kannattavuuskriisi. Euroopan unioniin liityttäessä Suomessa oli lähes 110 000 maatilaa. Armon vuonna 2019 tilojen määrä on painunut alle 50 000:n. Tuotannon määrä eri sektoreilla on kuitenkin kyetty säilyttämään. Suomalainen maatalous onkin tehokkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Kertaluonteisuus ei siis nyt riitä maatalouden kannattavuuden korjaamiseen. Tarvitaan pidempivaikutteisia keinoja.

Samaan aikaan toisaalla käydään myös Euroopan unionin rahoituskehysneuvotteluja yhteisen maatalouspolitiikan osalta. Niistä tihkuvat tiedot eivät lupaa hyvää Suomelle. Esimerkiksi budjettikirjaan nyt lisäyksen ensi vuodelle saanut luonnonhaittakorvaus voi jatkossa jopa puolittua. Hallitus ei saa tyriä nyt tilannetta, ja sen pitää olla tilanteen tasalla ja huolehtia suomalaisten viljelijöiden edusta.

Arvoisa puhemies! Elintarvikevientiin on pieniä panostuksia budjetissa. Panostus on kuitenkin varsin muodollista tasoa. Nyt pitäisi pureutua kunnolla elintarviketeollisuuden kilpailukykyyn vientimarkkinoilla. Kokoomukselta löytyy reseptejä, miten se tehdään.

Päivän keskustelussa — pakko myös tehdä se huomio — käytiin keskustelua siitä, pitäisikö maatalouspolitiikka palauttaa kansalliselle tasolle. Voin lähteä mielelläni viivalle näihin keskusteluihin. Nimittäin kyllä yhteinen maatalouspolitiikka on kuitenkin ainoa tapa luoda rahoituspäätöksistä riittävän pitkäjänteisiä. Investoinnit maataloudessa ja suomalaisilla maatiloilla ovat sitä luokkaa, että jokasyksyinen kansallinen riitely maatalousbudjetista kaataisi loputkin nyt sinnittelevistä aktiivitiloista.

Arvoisa rouva puhemies! Rinteen hallituksen talousarvioesityksen sisällöstä on syytä olla todella huolestunut. Talous on rakennettu tyhjän päälle, ja rahat käytetään ennen kuin ne on tienattu. Hallitus kasvattaa valtionvelkaa ja siirtää laskun lastemme maksettavaksi. Talousarviossa on toki hyviäkin asioita, muun muassa koulutukseen panostaminen, tiestön korjausvelan torjunta ja turvallisuuteen satsaaminen. Tekemällä kuitenkin huolellisempaa työtä ja rakentamalla budjetti järkevälle pohjalle näitä asioita olisi mahdollista rahoittaa myös kestävällä tavalla. Ihmetyttää, miksei näin voida toimia. Sen sijaan hallitus haittaverottaa työntekoa ja pyrkii tekemään yritykset ja kansalaiset riippuvaisiksi tuista ja tulonsiirroista. Sekin on eräänlaista tämän päivän sosialismia — ihmisten tekeminen riippuvaisiksi yhteiskunnan avokätisyydestä sen sijaan, että jokainen voisi kehittyä ja kukoistaa omat kykynsä ja potentiaalinsa hyödyntäen.

Edellisellä hallituskaudella saatiin syntymään 140 000 uutta työpaikkaa, ja monen työttömän ja perheen asiat kohenivat. Nuorisotyöttömyys väheni, syrjäytyminen väheni, ja pitkäaikaistyöttömyys puolitettiin. Miksei nykyinen hallitus halua jatkaa näitä töitä? Ihan muistutuksena vain: Ei työllisyyden lisäämiseksi tarvitse enää miettiä, selvittää tai etsiä keinoja. Ei tarvitse kääntää kiviä, keinot on jo keksitty. Nyt pitää panna toimeksi. Olen huolestunut siitä, ettei hallitus kykene toimimaan tehdäkseen aitoja työpaikkoja lisääviä ratkaisuja vaan on selvästikin neuvoton ja näköalaton eikä uskalla toimia. Hallituksen keinot ovat enemmänkin hallinnollista kikkailua, omaa pikku puuhastelua vailla ymmärrystä mahdollisuuksista, ja osoittavat sen, etteivät asiasta vastaavat ministerit ole kartalla työnteon yhtälöstä alkuunkaan.

Julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, että ”hidastuva talouskasvu ja talouden rakenteelliset ongelmat korostavat työllisyyttä ja tuottavuutta kasvattavien uudistusten tär-keyttä”. Tämän valossa hallituksen näköalattomuus, päättämättömyys ja empiminen vain korostuvat. Nyt on toiminnan aika, mutta ponneton on hallituksen yritys. Edelleen suora sitaatti riippumattomasta valtiovarainministeriön ennusteesta: ”Valtaosaa pääministeri Rinteen hallituksen finanssipoliittisista tavoitteista ei saavuteta ilman uusia työllisyyttä ja julkista taloutta kohentavia toimia hallituskauden aikana.” Toisin sanoen hallitusohjelmaa pitää rukata ja rajusti, jotta tavoitteisiin on mahdollista päästä.

Tällä menolla huolestuttavinta on, että lasku Rinteen hallituksen politiikasta siirretään nyt tylysti nuorempien maksettavaksi. Velaksi eläminen on leikkaamista lapsiltamme. Velaksi eläminen on tämän päivän sosialismia.

Arvoisa puhemies! Täällä on ollut aika kiivasta keskustelua, [Hälinää — Puhemies koputtaa] mutta haluaisin todeta yli hallitus—oppositio-rajan, että edustaja Vähämäki totesi jokin aika sitten, että valtiontalous on tässä talousarvioehdotuksessa oikein mitoitettu, ja vähän sen jälkeen edustaja Satonen totesi, että hänellä ei ole mitään huomauttamista niihin kohteisiin, joihin nyt ollaan kohdentamassa menoja.

Tässä 57 miljardin budjetissa on tietysti valtava määrä yksityiskohtia, mutta siellä on neljä isoa asiaa. Tietenkin iso asia on valtionvelka. Kun katsomme talousarviokirjasta sivua Y 13 sieltä yleisperusteluista, jokainen voi nähdä, että jokainen puolue on ollut vuorollaan mukana hallituksissa, joiden aikana velka on kasvanut — ja valitettavasti ei olla vieläkään saatu velan kasvua pysäytettyä, vaikka suunnitelmissa näin on.

Toinen iso kysymys tietenkin on, niin kuin täällä monta kertaa on todettu, työllisyysaste. Elokuussa olimme jo 73,5:ssä, [Puhemies koputtaa] mutta kausitasoitettuhan on tietenkin 72,5. Sitäkin on täällä yhteisesti voimakkaasti tuettu. [Puhemies koputtaa] — Joudun tässä vaiheessa keskeyttämään puheenvuoroni, koska tämä oli lyhyt debattipuheenvuoro.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Me täällä keskeytämme koko debatin tässä vaiheessa. Annetaan ministereille 2 minuutin puheenvuorot, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät hallituksen edustajat, te olette luvanneet täällä mielenterveyteen ja sitä kautta koulukiusaamiseen, lapsille, opiskelijoille, vanhuksille, kaikille näille hyvää. Sanon, että jos te heidät petätte, niin minä lupaan kyllä, että tulen puhumaan täällä niin paljon asiasta, että varmasti tulen teidän uniinne. Ja kun katsotte naamaani, niin arvaatte varmaan, että ne eivät ole kauniita unia vaan ne ovat painajaisia. Koettakaa pitää lupaus. Tämä on sellainen porukka, mitä ette voi oikeasti pettää ja olla tekemättä näitä juttuja, mitä olette heille luvanneet.

Arvoisa puhemies! Olemme tänään käsitelleet Antti Rinteen hallituksen ensimmäistä budjettiesitystä. Budjettiesityksessä suojellaan suomalaista luontoa sekä aloitetaan toimenpiteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hallitus lopettaa koulutusleikkaukset ja satsaa lisää rahaa jokaiselle koulutusasteelle. Erityisen iloinen olen varhaiskasvatuksen saamasta lisärahoituksesta sekä subjektiivisen ja tasa-arvoisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta. Tiedämme, että laadukas varhaiskasvatus on erittäin tehokas tapa ehkäistä lasten syrjäytymistä. Budjetti myös vähentää köyhyyttä ja eriarvoistumista. Tämän budjetin myötä hallitus vie Suomea kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpää tulevaisuutta. Siitä huolimatta hallitusta on tässä salissa lukuisissa opposition puheenvuoroissa syytetty vastuuttomaksi.

Tänään käyty budjettikeskustelu osoittaa, että meillä on totuttu jo pitkään käymään talouspoliittista keskustelua hyvin yksiulotteisesti. Monien talouspolitiikan termien, käsitteiden ja ilmiöiden käyttö on yksipuolistunut, ja on unohtunut, että talouspolitiikassa ja budjettivalmistelussa on aina kysymys arvovalinnoista. Olemme tottuneet kuulemaan, kuinka leikkauspolitiikalle ei ole vaihtoehtoja. Olemme tottuneet kuulemaan, kuinka leikkausten kohdistaminen juuri kaikkein pienituloisimpien ja heikoimpien sosiaaliturvaan ja palveluihin on kipeä ja vaikea päätös mutta aina niin välttämätöntä. Totuus on kuitenkin se, että aina on vaihtoehtoja. Tämä hallitus on nyt kääntänyt politiikan suunnan. Ensi vuoden talousarvioesitys siirtää Suomen uuteen aikaan. Hyvinvointivaltion kurjistamispolitiikka siirtyy historiaan.

Arvoisa puhemies! On vaikea sanoa, missä vaiheessa kurjistamispolitiikasta on tullut synonyymi vastuulliselle talouspolitiikalle. Olemme tottuneet sellaiseen retoriikkaan, että vain sosiaaliturvan leikkaaminen, työttömien kyykyttäminen ja palveluiden heikentäminen olisi vastuullista päätöksentekoa. Ihan liian harvoin sen sijaan nostetaan esiin esimerkiksi pienituloisten ostovoiman parantamisen positiiviset vaikutukset kysyntään ja työllisyyteen.

Tämän vaihtoehdottomuuden seurauksena hyvinvointiyhteiskunta on merkittävästi heikentynyt, eriarvoisuus kasvanut ja köyhyys lisääntynyt. Yhä useampi nuori on ilman toisen asteen koulutusta ja yhä useampi nuori aikuinen mielenterveyssyistä työkyvyttömyys-eläkkeellä ja niin edelleen. Tähänkö meillä sitten on jostain syystä ollut varaa?

Arvoisa puhemies! Mielestäni tällaista taloudenpitoa, joka lisää syrjäytymistä, ei voida kutsua vastuulliseksi. Eikä sellaista yritystoimintaa voida pitää vastuullisena, joka heikentää luonnon monimuotoisuutta tai pahentaa ilmastonmuutosta.

Myös työllisyyskeskustelua vaivaa sama yksiulotteisuuden ongelma. Hallituksen toimenpiteitä moittivat väittävät, että vain työttömien kyykytys olisi tehokasta työllisyyspolitiikkaa. Kuitenkin on päivänselvää, että työttömien kyykyttäminen ei todellisuudessa koskaan synnytä yhtään uutta työpaikkaa. Edellisen hallituksen luoma nöyryyttävä aktiivimalli ei ole lisännyt työllisyyttä, mutta se on aiheuttanut stressiä ja ahdistusta tuhansille työttömille.

Tämä hallitus onneksi edistää työllisyyttä nyt huomattavasti aiempaa inhimillisemmin mutta ei todellakaan tehottomammin. Hallitus laajentaa palkkatuen käyttöä, lisää työllistymistä edistäviä palveluita sekä parantaa osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia. Tällaista budjettiesitystä on ilo tukea.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelun aikana osa kollegoista on pyrkinyt maalaamaan kuvaa kokoomuksesta puolueena, joka olisi kiinnostunut vain suurituloisista tai ajamaan suurituloisten veronalennuksia, tai siitä, että emme olisi kiinnostuneita ylipäänsä suomalaisten hyvinvoinnista. Ne ovat aika vakavia syytteitä, ja koen, että ehkä tässä näkyy pienehkö keskustan huolestuminen ylipäänsä tästä vahvasta kritiikistä hallituksen budjettia kohtaan ja se, että faktoissa, mitä myös edustaja Asell täällä hyvin korosti, ei kaikilta osin enää haluta pitäytyä vaan haetaan sitten perusteita muualta.

Ensinnäkin totean sen verran, että kun olimme hyvässä hallituksessa, pääministeri Sipilän hallituksessa, joka vei eteenpäin hyvää politiikkaa palkansaajan kannalta, niin sen aikana veimme läpi yhteensä 1,4 miljardin euron tuloveronkevennykset palkansaajille pieni- ja keskituloisia painottaen — pieni- ja keskituloisia painottaen. Me olemme uskoneet siihen, että kevyempi työn verotus tukee ennen kaikkea korkeampaa työllisyyttä ja ylipäänsä lisätuntien tekemistä ja työntekoa ylipäänsä. Meidän korkeaan tuloverotukseen ovat kiinnittäneet huomiota myös OECD ja Euroopan komissio, joten tämä huoli ei ole aivan aiheeton. Me olemme olleet nyt huolissamme myös tavallisista työtä tekevistä suomalaisista ja koemme, että tässä budjetissa heitä ei ole riittävästi huomioitu.

Edustaja Kemppi puheenvuorossaan väitti täällä, että pieni- ja keskituloisten palkansaajien työn verotus kevenee ensi vuonna. Se ei pidä paikkaansa. Se nähdään tilastoista, se nähdään laskelmista, että keskituloisen palkansaajan verotus kiristyy ensi vuonna, ja, edustaja Kemppi, se on eri asia kuin se, mitä taas VM on arviossaan laskenut siitä, miten eri tulodesiileissä tulot kehittyvät. Palkansaajien verotus kiristyy monella ensi vuonna, ja tämä on fakta, jota teidän hallitus ei pääse pakoon. Kuten totesin jo aikaisemmin, hallituksen veronkevennykset ovat niin maltilliset, etteivät ne riitä läheskään kattamaan näitä kasvavia palkansaajien sivukuluja. Toivon tosiaan, että veropolitiikan osalta budjettia korjataan, ja tähän olemme tarjonneet teille myös hyvät esitykset.

Mitä taas tulee tähän hallituksen työllisyyspolitikkaan, josta olemme tänään keskustelleet varsin paljon, niin koen, että tällä kritiikillä, mitä olemme hallitukselle esittäneet, on aidosti hyvät perusteet. Te ette ole ensinnäkään esittäneet yhtään vaikuttavaa työllisyystoimea, jolle valtiovarainministeriö olisi kyennyt laskemaan jonkin positiivisen työllisyysvaikutuksen. Itse asiassa päinvastoin, nämä toimet, mitä te olette nyt toimeenpanemassa hallitusohjelmassa, johtavat faktisesti siihen, että työllisten määrä vähenee ja se tavoite, mitä kohti te olette pyrkimässä, karkaa vain entistä kauemmaksi. Kun taas samaan aikaan te olette laskeneet hallituksenne talouspolitiikan pohjan sille, että tähän maahan saadaan korkea työllisyysaste, joka taas turvaisi julkisen talouden tasapainon, niin, hyvät hallituspuolueiden kollegat, tätä ei tulla näkemään ilman, että te aidosti ja rohkeasti ryhdytte tekemään toimia, joilla yhä useampi suomalainen pääsee töihin.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä loppuun todeta sen, että kun täällä on käyty keskustelua siitä, mitä edellinen hallitus on saanut aikaan ja mitä taas tämä nykyinen hallitus tulee tekemään, niin 140 000 työllistä enemmän on töissä verrattuna siihen ajankohtaan, kun edellinen hallitus 2015 aloitti työnsä. 140 000, se on valtava määrä. Ei liene kiistäminen sitä, että edellisen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on ollut varsin onnistunutta. Toisin kuin täällä joku kollegoista totesi, sitä ei selitä pelkästään noususuhdanne, kansainvälinen globaali noususuhdanne, vaan siinä on myös tutkimusten mukaan paljon vaikutusta sillä, millaista työllisyyspolitiikkaa edellinen hallitus on tehnyt.

Nyt, hyvät kollegat, on teidän aikanne ottaa tämä kapula vastaan ja jatkaa aidosti vaikuttavien toimien tekemistä, koska kuten VM:n uusimmassa ennusteessakin todettiin, näiden toimien osalta nähtäväksi jää, koska nämä nykyiset toimet eivät riitä. Eli paljon rohkeutta, vauhtia, kirittämistä. Olemme valmiita tukemaan hallitusta kaikissa toimissa, jotka aidosti ja vaikuttavasti lisäävät työllisyyttä.

Arvoisa rouva puhemies ja läsnä olevat kollegat! Aloitan aiem-pien perussuomalaisilta tulleiden kysymysten ja väitteiden vuoksi kehitysyhteistyöstä ja toimista maailman eriarvoisuuden vähentämiseksi: En usko, että sellainen maailma, jossa tuijotetaan omaan napaan ja käännetään katse vain siihen — ja korostan: vain siihen — olisi onnellinen tai turvaisi pitkällä aikavälillä kenenkään hyvinvointia tai rauhaa. Tässä budjetissa vahvistamme varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja noin 100 miljoonalla eurolla. Tämä summa ei ole suuren suuri, sillä olemme jääneet kovasti jälkeen siitä maaryppäästä, kuten muista Pohjoismaista, johon itsemme haluaisimme lukea. Kehitysrahoituksemme arvioidaan jäävän seuraavana vuonna 0,41 prosentin tasoon bruttokansantulosta. Valitettavan pienellä panoksella käynnistyvät myös kertaluonteiset hallitusneuvotteluissa sovitut panokset muun muassa kansainväliseen ilmastotyöhön ja innovatiivisiin koulutushankkeisiin. Tämä aikana, jolloin ilmastonmuutoksen vaikutukset ja maailmanlaajuinen pakolaistilanne koettelevat köyhimpiä maita ja alueita rajummin kuin koskaan elinaikanamme. Meidän kaikkien on syytä pohtia, kuinka saavutamme kauan tavoittelemamme 0,7 prosentin kehitysyhteistyörahoituksen tason, ja päättää tähän vaadittavat askeleet tämän hallituskauden aikana parlamentaarisesti.

Hallitusohjelma on kunnianhimoinen ulkopolitiikan osalta laajemminkin. Kehitysyhteistyöpanostusten lisäksi lisäämme rauhantyötä ja Suomen läsnäoloa maailmalla avaamalla neljä uutta lähetystöä. Työperäistä maahanmuuttoa helpotamme lisäämällä resursseja viisumihakemusten käsittelyyn. Soisi myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden, mutta työpaikan saaneiden, Suomessa pitkään jo olleiden ja suomen kieltä oppineiden muukalaispassien saannin ja työlupakäytänteiden helpottuvan, sillä uusien työpaikkojen lisäksi kaipaamme kipeästi myös uutta työvoimaa. Kysymys on myös inhimillinen, ja Suomen oman, huonosti toimineen lupaprosessin seurausta. Lupaprosessien laatu saa onneksi myös tässä budjetissa vahvistusta, ja turvapaikanhakijoiden oikeusapua vahvistetaan, jotta tehdyt päätökset ja lupakäsittelymme kestävät päivänvaloa. On kaikkien etu, että turvapaikkakäsittely tehdään alusta alkaen kunnolla ja jouhevasti, jotta odotusajat lyhenevät ja muutoksenhakutarve vähenee.

Arvoisa puhemies! Vaaleissa lupasimme koulutuksen kunnianpalautuksen, ja nyt pidämme siitä kiinni. Tämä budjetti kohdistuu paljolti aiempien leikkauksien purkuun eri koulutusasteilla.

Varhaiskasvatuksessa epätasa-arvoa luova lapsen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistetaan. Lapsi saa oppia ja toimia ryhmässä yhtä lailla toisten kanssa, oli vanhempi työtön tai työllinen. Oikeus siihen on lapsen. Varhaiskasvatuksen hoitajamitoitus palautetaan. Muutoksista syntyneet kulut kompensoidaan kunnille. Maksuttoman esiopetuksen kokeilut laajenevat. Uutena avauksena käynnistetään kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ja kehitetään erityisen tuen mallia myös varhaiskasvatukseen. Kaikki nämä toimet tähtäävät varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostoon ja laadun vahvistamiseen. Tämän hallituksen yksi tärkeimpiä tehtäviä on kääntää oppimistulosten eriytyminen. Laadukas varhaiskasvatus ja kohonnut osallistumisaste ovat keinoja tähän tavoitteeseen pääsyksi.

Peruskoulun laatu- ja tasa-arvo-ohjelma vie kohti samaa tasa-arvotavoitetta sekä oppimistulosten yleistä parantumista. Jotta opetusryhmien riittävän pienet koot, inkluusion edellyttämät avustajaresurssit ja hyvät koulutilat toteutuvat, on katsottava realistisesti kuntatalouksien tilaa ja huomioitava se valtionosuuksissa. Ministeri Paatero on kiitettävästi tätä budjetin kulmaa vahtinut, ja kuntatalouden leikkauksia perutaan tässä budjetissa merkittävästi. Kuten aiemminkin, on valtionosuuksien jaon uudistamiselle tarvetta. Esimerkiksi vieraskielisen väestön tuomien palvelutarpeiden paremmasta huomioimisesta saatiin yksimielisyys jo viime kaudella, mutta asian tulisi edetä pikimmiten.

Edustaja Laakso täällä manaili painajaisia kaikille lupauksien pettäjille. Toivon, ettei painajaisia tarvitse nähdä kenenkään kiusaamista pelkäävän lapsen tai nuoren, muttei myöskään kenenkään tehtäväänsä hoitavan kansanedustajan. Lasten ja nuorten harrastusten on todettu ehkäisevän yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Tämä sali kävi aiemmin laajan keskustelun kiusaamisesta ja nuorten syrjäytymisestä. Budjetti tarjoaa nyt mahdollisuuden kehittää harrastustoimintaa koulupäivän yhteyteen [Puhemies koputtaa] ja tarjoaa harrastuksen jokaiselle lapselle ja nuorelle ja näin ehkäisee yksinäisyyttä. [Puhemies koputtaa] Olen iloinen, että pääsemme kehittämään mallia, jolla nuorten hyvinvointi paranee.

Arvoisa puhemies! On järkevää erottaa pari asiaa toisistaan. Ensimmäinen on tämä tämänhetkinen budjettitalouden tilanne. Sitten on tämä pitkän ajan kestävyysvaje, jossa huoltosuhde — työikäisen väestön suhde muuhun väestöön — ja ikäsidonnaisten menojen kasvu on aivan keskiössä. Ja tuossa talouskatsauksessa, jota on käsitelty nyt tässä parin päivän aikana sen julkistamisen jälkeen, todetaan, että tästä syystä meillä on noin 4,5 prosentin kestävyysvaje olemassa suhteessa bkt:hen.

Valtiovarainministeriö esittää selvitettäväksi erittäin paljon minun mielestäni järkeviä toimenpiteitä tässä talouskatsauksessa. Siellä on sivulla 99 taulukossa 30 pitkä lista tehtäviä, joiden kautta voidaan kestävyysvajeeseen puuttua, ja niin kuin totesin tuossa aikaisemmin, näissä asioissa hallitus on jo käynnistänyt toimenpiteitä, että päästään niissä eteenpäin ja estetään kestävyysvajeen toteutuminen, joka vaikuttaa siihen 5,5 miljardiin siellä 2023 ja siitä eteenpäin olevana aikana.

Pitää erottaa siis kaksi asiaa — tämänhetkinen suhdanteeseen pohjaava taloustilanne ja investoinnit, joista on puhuttu tänään, ja sen lisäksi pitää pystyä erottamaan tämä tuleva kestävyysvaje, joka liittyy ikäsidonnaisten menojen kasvuun ja väestön ikärakenteen muutoksiin. Niihin asioihin meidän täytyy löytää yhteisiä toimenpiteitä, joilla kestävyysvaje taklataan, ja siihen työhön kutsuin myöskin opposition mukaan.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvinvointiyhteiskuntaamme haastavat paitsi maailmantalouden sumuiset näkymät ja entisestään kiristyvän kauppasodan uhka myös kotoperäiset ongelmat, kuten rajusti laskeva syntyvyys ja siitä seuraavat väestökehityksen haasteet. Tuoreet tilastot ja ennusteet osoittavat, että vauvoja syntyy Suomessa nyt ennätyksellisen vähän. Samaten ne kertovat, että joka seitsemäs lapsi elää niukkuudessa. Samaan aikaan yhä useampi yritys eri puolilla maata kärsii osaavan työvoiman puutteesta, vieläpä samalla kun liian moni työtön on edelleen vailla työtä. Työ ja sen tekijät eivät siis kaivatulla tavalla kohtaa. Kasvaneista rekrytointivaikeuksista on tullut merkittävä kasvun pullonkaula esimerkiksi kotiseudullani Satakunnassa. Tekemistä olisi, mutta tekijöitä ei tahdo löytyä. Tämä on asia, joka hallituksen kannattaa ottaa vakavasti.

Kiitänkin hallitusta siitä, että se on tunnistanut nämä ongelmat ja esittää nyt parannuksia niin lapsiperheiden etuuksiin ja palveluihin kuin työllistymisen tukemiseen. Lapsiperheiden etuuskorotukset on nyt kohdistettu sinne, missä tarve on kaikkein huutavin. Tämä on oikea askel suuntaan, jolla on syytä jatkaa heti, kun näkymä sen sallii. Lapsiperheköyhyyden poistaminen yhdessä laadukkaiden lasten ja perheiden palveluiden kanssa luovat perustan yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnille ja siten koko Suomen menestykselle. Tosin äsken käydyn keskustelun perusteella kaikki puolueet eivät ole tästä samaa mieltä. Esimerkiksi perussuomalaisten mielestä tämä on tuhlailua ja turhaa, kuten edustaja Tavion suusta äsken kuultiin. Keskusta on erimieltä. Politiikka on arvovalintoja.

Arvoisa puhemies! Koko Suomen elinvoiman kannalta on tärkeää, että liikenneyhteydet ovat kunnossa ja koulutusmahdollisuuksia löytyy eri puolilta maata. Tuen vahvasti hallituksen esitystä satsata merkittävästi aiempaa enemmän perusväylänpitoon ja turvata myös yksityisteiden kunnossapidon rahoitus. Kotimaakuntani Satakunta on kokoaan huomattavasti suurempi teollisuus- ja vientimaakunta, johon kannattaa satsata. Se kyllä maksaa itsensä takaisin koko Suomelle. Onkin hienoa, että hallitus ymmärtää tämän ja esittää Pori—Mäntyluoto—Tahkoluoto-rataosuuden perusparannusta sekä tasoristeysten poistoa Pori—Tampere-rataväliltä. Nämä ovat tärkeitä investointeja paitsi elinkeinoelämän kasvun ja kehityksen myös laajemmin liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden paranemisen kannalta.

Arvoisa puhemies! Vahvan tuen ansaitsevat myös panostukset koulutukseen ja osaamiseen kaikille asteille aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. Laadukas perusopetus ja monipuoliset opiskelumahdollisuudet eri puolilla maata tarjoavat lapsille ja nuorille yhtäläiset mahdollisuudet opiskella ja ponnistaa elämässään eteenpäin haluamallaan polulla. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen koulutuspaikkoja kohdennettaessa on jatkossa tärkeää arvioida myös sitä, missä yritykset investoivat ja missä työpaikkoja syntyy. Ei siis pidä tuijottaa pelkkiä väestökehitysennusteita, vaan myös sitä, missä yritykset kipeästi kaipaavat osaavaa työvoimaa ja valmistuville opiskelijoille on hyvät näkymät työllistyä.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää menolisäyksiä siis kohteisiin, joissa tarve on polttava ja lisäsatsaus perusteltu. Haluan kuitenkin alleviivata, miten tärkeää on samalla keskittyä toimiin, jotka rohkaisevat yrityksiä investoimaan, ottamaan riskiä ja rekrytoimaan, se kun on ainut tapa rahoittaa tämä kaikki. Tuplapoistojen määräaikainen mahdollisuus sekä aineettomiin investointeihin kannustava ylimääräinen tutkimus‑, kehitys- ja innovaatioverovähennys ovat näistä erinomaisia esimerkkejä. Myös Finnveran takausvaltuuksien korottaminen on tervetullut ehdotus. Verotuksen on oltava ennustettavaa ja sääntelyn johdonmukaista ja pitkäjänteistä hallinnonalasta ja toimialasta riippumatta. Ylimääräistä hallinnollista taakkaa pitää välttää ja byrokratiaa mahdollisuuksien mukana karsia. Yrittäjän ja yritysten pitää voida keskittyä oman liiketoimintansa pyörittämiseen ja kehittämiseen, ei ylimitoitetun byrokratian kanssa painimiseen.

On selvää, että työllisyyden edistäminen edellyttää vielä paljon lisätoimia. On käännettävä kaikki kivet, jotta työ ja sen tekijät saadaan kohtaamaan entistä paremmin. Paikallista sopimista on edistettävä ja työttömyysjaksoja lyhennettävä. Näiden toimien etsiminen on nyt työn alla, ja työryhmien työltä on syytä odottaa paljon. Viimekätisen vastuun on tietysti oltava hallituksella, sillä yhtäkään työtä vailla olevaa ei saa jättää oman onnensa nojaa. Pidetään kaikki mukana.

Arvoisa rouva puhemies! Kaikkein painavimmat viestit minulle keväällä kiertäessäni ja kesällä kiertäessäni ovat koskeneet varhaisen tuen tarpeita sekä työllisten löytymistä, osaavan työvoiman löytymistä. Erityisesti näin on ollut vaalipiirissäni Hämeessä. Työllisyyttä lähdemme lisäämään ensimmäisten 25 toimenpiteen voimin. Valtiovarainministeriön eilinen ennuste kertoi, että lisää toimia ja rohkeutta vielä tarvitaan tähän hallituksen talousarvioesitykseen. Keskusta on valmis kääntämään jokaisen kiven, ja niin tulee olla myös hallituksen. Hallitus on sitoutunut 75 prosentin työllisyysasteeseen ja siihen, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. [Matias Marttinen: Aika kaukana ollaan!]

Järkevä taloudenpito edellyttää yrittäjyyden tukemista, sillä suurin osa työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Näin myös tehdään. Siltä osin suunnitelmat seuraavat Sipilän hallituksen hyvin aloittamaa yritysmyönteistä linjaa. Rakennamme parempaa arkea yrittäjille helpottamalla investointien rahoittamista ja työvoiman saatavuutta. Yrittäjien verotus ei kiristy. Budjetissa tuetaan yrittäjien kasvua ja kansainvälisyyttä. Teemme jopa parannuksia ja uusia asioita: yrittäjyysvähennystä jatketaan, ja tuplapoistot sekä tki-kannustin tulevat uutena asiana. Odotan esimerkiksi paikallisen sopimisen jo aloitetun suunnittelutyön suuntaviivojen päättämistä tässä hallituksessa. Meidän tulee edistää paitsi paikallista sopimista myös osatyökykyisyyden tukea, nuorten ensimmäisen työpaikan saamisen edellytyksiä ja maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiä.

Yksi merkittävä työllistämistä edistävä teko lähtee käyntiin, nimittäin kuntien työllistymiskokeilu. Meillä on innostava esimerkki, Tampereen esimerkki, viime vuodelta siitä, kuinka nuoristyöttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä kyettiin ratkaisemaan uusin keinoin.

Työn verotuksen kiristymistä tunnutaan sumuttavan täällä paljon, erityisesti kokoomuksen edustajien toimesta. Hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla — hallituksen toimesta. Kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläketulonsaajille sekä etuustulojensaajille. Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus. Tällä estetään verotuksen kiristyminen palkkojen yleisesti noustessa.

Edustaja Marttiselle haluan alleviivata myös sen, että julkisuudessa esillä ollut ansiotuloverotuksen yleinen kiristyminen johtuu palkan sivukulujen korotuksista — tämä on toki ennenkin sanottu tässä salissa — jossa kyse on työmarkkinajärjestöratkaisusta eikä hallituksen tekemistä päätöksistä. Lähtökohta on se, että valtio ei voi lähteä maksumieheksi työmarkkinajärjestöjen päätöksille, vaan myös heidän tulee kantaa vastuuta kokonaisuuksista.

Perusturvaparannukset, kuten pienimpien eläkkeiden nostot, ovat kriittisiä tässä budjetissa, jotta kaikki pysyvät mukana.

Vanhustenviikon kunniaksi haluan kiittää teitä kaikkia hoitotyön ammattilaisia kovasta työstänne. En voi korvata usein kuvattua vuosikausia kestänyttä tunnetta siitä, että työtä ei arvosteta riittävästi, mutta toivon, että omalta osaltamme tällä talousarvioesityksellä otamme askeleita siihen suuntaan, että myös ikäihmisten turvallisuuteen panostetaan ja työn arvostus näkyy.

Ja kyllä, oppositioltakin on onneksi tullut tunnustusta tänään talousarviosta keskustellessamme. Muun muassa edustaja Satonen tuossa aikaisemmin tänään salissa kuvasi, että budjettilisäykset ovat oikein kohdennettuja ja niistä ei hän kantanut huolta. — Kiitoksia käydystä keskustelusta.

Arvoisa rouva puhemies! Heti alkuun täytyy todeta, että erityisesti oikeusministeriön osalta talousarvioesityksestä löytyy monta varsin kannatettavaa kirjausta, ja haluankin niistä hallitusta kiittää.

Kiitos ensinnäkin siitä, että naisiin kohdistuvaan väkivaltaan on kiinnitetty huomiota. On kansallinen häpeä, että armas kotimaamme löytyy kärkisijoilta, kun puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta. [Saara-Sofia Sirén: Totta!] Tutkimusten mukaan Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille ja joka kolmas nainen kohtaa parisuhteessaan väkivaltaa.

Kiitos myös mielenterveyspalveluihin panostamisesta. Viime kesänä nuoret totesivat minulle SuomiAreenan tilaisuudessa, että huumeita saa helpommin kuin hoitoa. Aika pelottavaa, jos hoito on omissa käsissä ja ongelmia hoidetaan päihteillä. Tämä oli pysäyttävä sanoma, mihin pitää puuttua. Mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen panostukset ovat todella hyvä asia niin yksittäisten ihmisten kuin yhteiskunnan näkökulmasta.

Arvoisa rouva puhemies! Huolissani olen kuitenkin siitä, että hallitusohjelmassa on ummistettu silmät järjestäytyneen rikollisuuden osalta, eikä ohjelmasta löytynyt toimenpiteitä sen torjuntaan liittyen, eikä nyt talousarvioesityskään suuremmin helpotusta tuonut. Tunnuksellisten rikollisjengien määrä on kuitenkin kasvussa, ja niiden toimintarakenteet ovat muutoksessa. Jengiytymisen myötä uhkailu, kiristys ja väkivalta yleistyvät. Yritystoiminnan rooli rikoksenteossa vahvistuu. Europolin mukaan laillisiin liiketoimintarakenteisiin liittyy lähitulevaisuudessa ennennäkemätön määrä rikollisuutta. Mielelläni kuulisinkin, miten hallitus on ajatellut vahvistaa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa.

Arvoisa rouva puhemies! Syyttäjälaitokselle, tuomioistuimille, oikeusavulle ja Rikosseuraamuslaitokselle kohdistetaan yhteensä 5,2 miljoonan euron vuotuinen lisämääräraha. Tämä on positiivinen asia ja tarkoittaa sitä, että hallitus on ymmärtänyt resursoida poliisin lisäksi koko rikosketjuun ja näin rikosvastuu toteutuu paremmin. Vakava huolenaiheeni on kuitenkin, onko tämä loppuketjun lisäresursointi mitoitettu nyt vain kompensoimaan poliisien määrän kasvusta johtuvaa lisätyötä. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin se, että jo tälläkin hetkellä esimerkiksi syyttäjien työpöydillä pinot ja jonot ovat täysin kestämättömällä tasolla. Syyttäjiä Suomessa on noin 370, ja vuosittain hoidettavia asioita on yli 90 000, ja määrä vain kasvaa. Jotta pääsisimme edes eurooppalaiselle keskitasolle, meillä tulisi saada nostettua syyttäjien määrä 600:aan. Tarvitsemme siis lisäresursseja tätä sumaa purkamaan, emmekä vain poliisien määrän kasvusta johtuvaa lisätyötä kompensoimaan. Olen toki tyytyväinen, että lisäresursseja koko rikosketjuun ylipäätään tulee, mutta henkselien paukutteluun tämä ei todellakaan vielä oikeuta.

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän hyvin rajallisten resurssien tuoman dilemman ja koalitiohallituksen ja sen vaatimien kompromissien tuomat haasteet. Totuus kuitenkin on, että mikäli haluamme pitää huolta oikeusvaltiosta ja hyvinvointiyhteiskunnastamme, se vaatii panostuksia. Näitä panostuksia saisimme verovaroja uudelleen kohdentamalla ja työllisyysasteen nostamisella.

Tällä hetkellä monien muiden kollegoideni tavoin minua on huolettanut talousarvion tulopuoli. Jo hallitusohjelmassa linjattiin työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin olevan koko hallitusohjelman tulopuolen keskeisin yksittäinen elementti. Merkittävät työllisyystoimet loistavat kuitenkin poissaolollaan, ja ”niitä odotellessa” totesivat jo valtiovarainministeriön virkamiehetkin.

Hallituksella onkin tuntunut olevan suurempi kiire päästä jakamaan rahaa kuin miettiä, mistä nämä rahat saadaan. Toisin kuin hallituspuolueet tässä keskustelussa ovat monesti väittäneet, emme vastusta näitä tärkeitä lisäpanostuksia. Olemme lähinnä vain huolestuneita siitä, kuinka tämä kaikki rahoitetaan. [Matias Marttinen: Hyvin sanottu!] Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolanderkin jo totesi, ettei nykyinen kasvutahti riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin. Talouden tasapainottamisesta meidän kaikkien tulisi olla huolissamme, ei sen takia, että se olisi itseisarvo, vaan jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan ja oikeusvaltion tulevaisuuden. Pelkkä rahan jakaminen ei ole temppu eikä mikään, vaikka olisi kuinka hyviä ja tärkeitä kohteita. Todellinen temppu on se, kuinka tehdä tämä niin, että voimme samaan aikaan pitää huolta yhteiskunnastamme myös pitkällä aikavälillä.

Arvoisa rouva puhemies! Kesäkuun 11. päivänä [Puhemies koputtaa] eduskunnan täysistunnossa pääministeri Rinne totesi hallituksen lähtökohtana olevan, [Puhemies: Aika!] että pysyviä menoja ei lisätä ilman, että on tietoja pysyvistä tuloista. Nyt toivoisinkin, että hallitus vain noudattaisi pääministerin omaa linjausta — enempää en pyydä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Meri toi esille niitä asioita, joista voitaisiin leikata, ja hän viittasi kehitysyhteistyöhön, että siihen on pantu 100 miljoonaa, jotka voitaisiin ottaa pois, ja hän viittasi, että luonnonsuojeluun on pantu 100 miljoona lisää ja se on liikaa ja että johonkin kummalliseen tasa-arvo-ohjelmaan on 85 miljoonaa. [Leena Meri: Se on teidän ohjelmanne!] Minusta oli erinomaista, että avasitte oman arvopohjanne. [Välihuutoja] Sen takia me istumme salin eri laidoilla. Luonnonsuojeluun te ette halua rahoja, te ette halua globaalin köyhyyden ongelmia ratkaista, millä autettaisiin myöskin sitä, että ihmiset tulisivat toimeen siellä omissa maissaan eikä tarvitsisi tulla tänne tekemään töitä, vaan töitä voitaisiin tehdä omissa maissa. Ja tasa-arvo: Suomalaisen yhteiskunnan perusankkuri on se, että me olemme yhteisvastuullisessa, tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Siihen kannattaa satsata. Meillä arvopohjat ovat erilaisia, ja me katsomme budjettia nimenomaan eri kulmasta.

Arvoisa rouva puhemies! Oli miellyttävä kuulla edustaja Kiljusen puheenvuoroa. Rahaa siis on, ja me jotka varoittelemme velkaantumisesta, olemme vain ilonpilaajia. [Kimmo Kiljunen: Pitää paikkansa!] Eli velka on voimavaramme — jos pystyisin jatkamaan tätä edustaja Kiljusen johdonmukaista linjaa. No, arvoisa puhemies, en tullut keskustelemaan tästä edustaja Kiljusen näkökulmasta tämän enempää vaan itseasiassa tulin kertomaan tyytyväisyyteni yhteen budjetin kohtaan, joka liittyy ammatilliseen koulutukseen.

Nimittäin ammatillinen koulutus on saamassa uutta rahoitusta budjetissa, tosin kertaluonteisena, niin kuin tässä on jo muutaman kerran tullut todettua, mutta joka tapauksessa se on tarpeen. Otan esimerkin tuolta kotiseudulta Etelä-Pohjanmaalta: meillä monet avoimena olevat työt edellyttävät vahvaa ammattiosaamista, esimerkiksi metallialalla. Samalla annan kuitenkin tämän kiitoksen ohella määrärahasta kehotuksen seurata, miten ammatillista opetusta tällä hetkellä Suomessa annetaan ja mikä on ammatillisen opetuksen laatu tällä hetkellä. Nimittäin valitettava viesti koulumaailmasta on se, että on paljon opetuspäiviä, jotka ovat etäpäiviä, ja oppilaat ovat kotona puuhaamassa erilaisia etätehtäviä — ei näin synny kovan luokan CNC-koneistajia kauhavalaiseen metalliyritykseen. Kyllä siellä pitää olla opettajan paikalla ja kertoa, mitä tässä tehdään, näin tätä konetta käytetään ja näin tehdään hyvää jälkeä. Kyllä nämä ovat semmoisia perusasioita, jotka pitää ammatillisessa koulutuksessa saada kunniaan. Tässä asiassa nyt viestitän ja luotan Rinteen hallitukseen, että tämän määrärahan turvin myös tehdään vahvaa seurantaa siihen, mitä siellä kouluissa tapahtuu.

Nimittäin tähän lopuksi vielä niin kuin tämän asian tiivistämiseksi: Minulla oli tuossa pari vuotta sitten mahdollisuus käydä Etelä-Karjalan suunnalla, ja siteeraan Karjalan prikaatin komentajaa, jonka tapasin ja joka tiivisti ammatillisen koulutuksemme ongelmat seuraavalla tavalla: ”Meille tulee tänne varusmiespalveluun sellaisia autonasentajia, että ei edes autoa uskalla antaa ajettavaksi.”

Arvoisa puhemies! Kyllä se näin on, että luottamus tulevaisuuteen on se, mikä vahvistaa myöskin perheiden luottamusta siihen, että tähän maailmaan voi niitä lapsia tuoda. Tämä on todella tärkeä asia, ja sen vuoksi tämä hallitus on nimenomaan halunnut kääntää tämän kehityksen ympäri, tehdä kurssimuutoksen politiikkaan, niin että me voimme hyvinvointivaltiona turvata sen, että perheillä asiat ovat hyvin.

Arvoisa puhemies! Lyhyesti haluan siteerata erästä viime hallituskauden vaikuttajaa. Hän totesi näin: ”Huoli vanhuspalveluista on oikea, mutta haluaisin sanoa sen, että kunnissa käydään erityisesti se lähitaistelu, miten vanhusten palveluja hoidetaan.” Paljastan heti, että tämän sanoi valtiovarainministeri Orpo. Nyt vetoaisin täällä salissa oleviin kuntapäättäjiin — täällä esimerkiksi kolme kokoomuslaista on oman kuntani Espoon valtuustossa, ja meillä budjettineuvottelut ovat lähestymässä — että hoidetaan kuntoon vanhuspalvelut omasta kunnasta, aloitetaan omasta tontista. [Puhemies koputtaa] Sen sijaan, että täällä kritisoidaan nyt hallitusta, katsotaan, mitä me voimme tällä hetkellä tehdä kunnissa tämän asian korjaamiseksi.

Arvoisa rouva puhemies! Vielä muutama huomio omalta osaltani keskustelun päätteeksi:

Täällä edustaja Kiljunen pohdiskeli puheenvuorossaan valtion velanoton vaikutuksia ja julkisen talouden kokonaisuutta ja sitä, onko sillä vaikutuksia ja pitääkö olla huolissaan. No, näin vuonna 1990 syntyneenä uutena kansanedustajana olen tavattoman huolissani. Olen huolissani sen takia, että meidän valtionvelka on kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut, finanssikriisin jälkeen. Olen huolissani sen takia, että työikäisen väestön määrä jatkuvasti supistuu, ja olen huolissani siitä, että meillä huollettavia on koko ajan enemmän, meillä täytyy työssäkäyvän väestön pitää huolta meidän lapsista ja ikäihmisistä, omien vanhempieni ja isovanhempieni sukupolvesta. Ja tässä vielä totean sen verran, että sinänsä en näe siinä estettä, etteikö valtio voisi ottaa esimerkiksi keskeisiin infrahankkeisiin lainaa, jos meidän käyttötalous olisi kunnossa — mutta kun ei ole, ei edes siltä osin.

Yksi huomio vielä tähän kokonaisuuteen — mitä ei ole tuotu esille tämän päivän keskustelun aikana — liittyen valtion takaus- ja takuuvastuisiin, jotka ovat kasvaneet viimeisen kahdeksan vuoden aikana 23 miljardista 56 miljardiin: tämä tuo myös merkittävän häiriötekijän semmoisessa tilanteessa, että Suomi tulisi ajautumaan äkillisesti esimerkiksi globaalin talouden kriisin myötä taantumaan ja niihin riskeihin, mitä meidän julkiseen talouteen myös liittyy.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä hallituspuolueiden edustajat toivat esille vielä juhlavasti, että tämä hallitus ei lisää yritysten verotaakkaa. No kuitenkin toin salissa viime viikolla esille, että UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen oli laskeskellut esimerkiksi UPM:n osalta, että kun hallitus on nyt suuressa viisaudessaan — tai en nyt oikein tiedä missä, ehkä lievästi häiriön hetkellä — todennut, että polttoaineverotusta kiristetään 250 miljoonalla eurolla, niin se tarkoittaa esimerkiksi UPM:lle 4 miljoonan euron vuotuista lisäkustannusta, joka vastaa yhden suomalaisen paperikoneen vuotuista liikevoittoa — vuotuista liikevoittoa. Eli kyllä, hallitus, näillä teidän päätöksillänne on paljon laajemmat vaikutukset myös meidän elinkeinoelämään ja vientiteollisuuteen ja siihen, miten ne pystyvät ylipäänsä täällä toimimaan.

Edustaja Kemppi on valitettavasti poistunut, mutta hän yritti tässä vähän heittää palloa työmarkkinajärjestöille, mitä tulee tähän työn verotuksen kiristymiseen ensi vuoden osalta. On totta, että tämä sivukulujen kasvu liittyy kilpailukykysopimukseen. Viime hallitushan aina vuosittain kompensoi palkansaajille nämä kasvaneet palkansaajan sivukulut. Tämä hallitus ei näin tee, ja sen johdosta ensi vuonna keskituloisten palkansaajien verotus kiristyy. Veronmaksajain Keskusliitto on tämän laskelmissaan tuonut esille, enkä lähde sitä nyt enää erikseen tässä toistamaan. Mutta ette te hallituspuolueissa pääse pakoon sitä teidän vastuutanne. Teidän tehtävänänne on valmistella budjetti, ja tämän talon tehtävänä on taas se käsitellä ja päättää, niin kuin tässä maassa kuuluu toimia. Eli ei se työmarkkinaosapuolille kuulu, vaan kyllä kuuluu tämän maan hallitukselle huolehtia siitä, että tässä maassa tehdään järkevää ja hyvää veropolitiikkaa. Siitä ei kannata nyt lähteä lipsumaan.

Aivan viimeisenä haluan todeta, kun on puhuttu paljon tästä julkisen talouden tasapainosta, että se on ehkä siinä mielessä hieman harhaanjohtavaa, kun tähän tarkasteluun otetaan huomioon myös esimerkiksi eläkerahastot ja niiden ylijäämät, että ei niistä ole hirveästi hyötyä valtiontalouden osalta, eikä kuulukaan olla, koska niiden tehtävä on jossain aivan muualla. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Ja jos taas otetaan huomioon sitten pelkästään valtion- ja kuntatalous, niin kuten VM:n ennusteessa on todettu, vuonna 23 valtiot ja kunnat tekevät 5,5 miljardia euroa alijäämää. Elikkä kyllä siinä on vielä melkoinen savotta tällä talolla ja hallituksella tehtävänä.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Me päätämme tämän istunnon kello 22, ja siitä syystä yksi puheenvuoro mahtuu tähän. Sitten meillä on vielä liuta muita asioita, jotka täytyy ehtiä tänään käydä läpi.

Arvoisa rouva puhemies! Näin pitkän päivän sisällä istuttuaan kaipaa jo ulos. Luonto on suomalaisille tärkeä levon ja mielen virkistyksen ja rentoutumisen paikka. Suomalaiset arvostavat omaa puhdasta luontoaan. Tämä ei ole kuitenkaan aiemmissa budjeteissa näkynyt. Ensi vuonna luonnonsuojelun määrärahat kasvavat 102 miljoonalla eurolla. Näitä rahoja on kaivattu pitkään. Luonnonsuojelun lisärahoilla torjutaan luonnon monimuotoisuuden hupenemista, suojellaan metsiä ja soita, parannetaan vesistöjen tilaa ja elvytetään vaelluskalakantoja. Tämä hallitus pyrkii luonnon monimuotoisuuskadon pysäyttämiseen.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi hallitus tukee suomalaisia vähäpäästöisempien ratkaisujen valitsemisessa. Vielä ei tule valmista, kuten edustaja Sirén totesi, vaan kunnianhimoa tarvitaan yhä. Hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä on hallituksen suuri tehtävä. Tämä muutos tulee tehdä reilusti, ja se vaatii myös jatkuvuutta. Kaikkien toimien tulee olla oikeudenmukaisia, mistä edustaja Merikin tuntui täällä olevan huolissaan.

Sitten muutama sana ammatillisesta koulutuksesta, josta täällä on puhuttu: Se oli yksi edellisen hallituskauden suurimmista kärsijöistä. Ammatillisia opettajia lisätään tässä budjetissa yhä, kuten jo lisäbudjetissa, ja samoin myös opinto-ohjaus vahvistuu. [Saara-Sofia Sirénin välihuuto] Olen edustaja Sankelon kanssa samaa mieltä siitä, että lähiopetuksen tarve on siellä ilmeinen. Tässä kyseltiin irtisanomisista. Tämä määrärahalisäys tehdään tämmöisenä harkinnanvaraisena lisämäärärahana perusrahoitukseen, jolloin sitä on mahdollisuus jaksottaa ja kohdentaa oppilaitoksen itsenäisesti, eli se ei tarkoita irtisanomisia.

Korkeakoulut saavat lisäksi perusrahoitukseen 60 miljoonan lisän, ja läpi linjan eri koulutusasteille tehdään indeksikorotukset. Suomen Akatemialle ei tule leikkausta, vaan aiempi kertaluontoinen rahoitus lakkaa tässä kohtaa.

Onnistuvat ja toimivat työllisyystoimet ovat muutenkin tämän budjetin ja tulevien budjettien tärkeä edellytys. Talouden tilan kiristyessä on tärkeää luoda yrittäjille mahdollisuuksia työllistää ja mahdollistaa helppo työn perässä muuttaminen. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisessa työssä on pyrkimys löytää keinoja, joilla osaamista pidetään yllä. Näin yhä useampi voi jatkossa säilyttää työpaikan, vaikka työn sisältö muuttuisi ja eläisi ajassa.

Maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiä edistävään koulutukseen satsataan 2,5 miljoonaa. Tämä on tärkeä panostus yhteiskuntaan, jossa luodaan tasa-arvoa siten, että jokaisella on mahdollisuus päästä kiinni työhön.