Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 toiseksi lisätalousarvioksi | Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 toisen lisätalousarvioesityksen (HE 43/2020 vp) täydentämisestä

Arvoisa puhemies! Vuoden 2020 toinen lisätalousarvioesitys on mittaluokaltaan historiallisen suuri, sillä se alentaa varsinaisten tulojen arviota noin 5,8 miljardilla eurolla ja lisää määrärahoja noin 3,6 miljardilla eurolla. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että hallitus ehdottaa alennettavaksi omaisuustuloarviota 1,1 miljardilla eurolla ja pitää tarkoituksenmukaisena, ettei valtion omaisuutta myydä nykyisessä markkinatilanteessa.

On erittäin tärkeää, että hallitus on sitoutunut turvaamaan suomalaisten hyvinvoinnin ja yritysten selviytymisen koronaviruksen aiheuttaman kriisin yli mahdollisimman vähäisin inhimillisin ja taloudellisin vahingoin sekä kattamaan täysimääräisesti koronakriisin ter-veydenhuollolle ja viranomaisille aiheuttamat kustannukset. Nämä linjaukset näkyvät myös lisätalousarvioesityksessä, jossa tehdään merkittäviä lisäpanostuksia terveyteen, toimeentuloon, kuntien tilanteen parantamiseen ja yritystoimintaan sekä kulttuuriin ja liikuntaan.

Tämän vuoden toinen lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 9,4 miljardia euroa, jolloin valtion nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan noin 12,7 miljardia euroa. Valtionvelan määrän vuoden 20 lopussa arvioidaan olevan noin 119 miljardia euroa, mikä on noin 53 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Tässä lisätalousarvioesityksessä kunnille ehdotetaan 547 miljoonan euron verotulojen menetyksiin maksettavia korvauksia, millä tasoitetaan kuntien verotulojen kertymistä verotuksen väliaikaisen maksujärjestelyn aikana, ja vastaava vähennys tehtäisiin sitten seuraavana vuonna, ellei muuta tulevissa talousarvioissa päätetä. Kyse on ensivaiheen järjestelystä, sillä hallitus on 16.4. hyväksymässään julkisen talouden suunnitelmassa linjannut, että se valmistelee seuraavaan lisätalousarvioesitykseen vähintään miljardin euron tukipaketin kunnille. Valtiovarainvaliokunta pitää kuntatalouden vahvoja tukitoimia välttämättöminä ja kiinnittää huomiota myös siihen, että epidemia on vaikuttanut hyvin eri tavoin kuntien tulopohjaan ja palvelutarpeiden kasvuun. Siksi on tärkeää, että kuntia tuetaan tavalla, joka kohdistuu nimenomaan koronasta aiheutuviin kustannuksiin sekä niihin verotulojen menetyksiin ja jossa otetaan huomioon kuntien erilaiset tilanteet poikkeusoloissa.

Saadun selvityksen mukaan myös sairaanhoitopiirien tulot ovat vähentyneet, kun kiireetöntä hoitoa on jouduttu supistamaan voimakkaasti ja kuntien maksut ovat jääneet näin saamatta ja toisaalta koronasta aiheutuvat suorat kulut kasvaneet nopeasti. Valiokunta pitää välttämättömänä, että asia otetaan huomioon seuraavassa lisätalousarviossa ja että sairaanhoitopiirien maksuvalmius turvataan kohdentamalla niille suoraa taloudellista tukea.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle esitetään merkittäviä kompensaatioita taiteen ja kulttuurin tulojen menetyksiin ja vastaavasti liikuntatoimeen lisämäärärahaa. Näitä valiokunta puoltaa ja pitää tärkeänä, että tuon määrärahan tarvetta myös jatkossa tarkastellaan.

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa sinne esitettyjä 30 ja 10 miljoonan euron tukisummia valiokunta pitää tarpeellisina, koska työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon-alalta myönnettävät avustukset eivät kata päätoimialaltaan maataloutta, metsätaloutta ja kalataloutta harjoittavia yrityksiä. Valiokunta pitää välttämättömänä kotimaisen ruoantuotannon turvaamista. Huoltovarmuuden perustana on kotimaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden tuotannon jatkuvuus, mikä kattaa koko ketjun toimivuuden mukaan lukien siemen- ja rehuntuotannon, logistiikan sekä työvoiman saatavuuden. Lisäksi erityistä huolta tulee kantaa kotimaisen rehuvalkuaisen saannin varmistamisesta huoltovarmuudelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tänä vuonna tarvitaan juuri valkuaiskasvien viljelyalaa merkittävästi lisää Suomeen.

Yrityksille suunnattuja tukia lisättiin jo vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa noin miljardilla eurolla, ja myös käsiteltävänä olevassa esityksessä yritystukia lisätään merkittävästi. Myöntövaltuuksia korotetaan puolella miljardilla ja määrärahoja noin 750 miljoonalla eurolla. Kun otetaan huomioon ensimmäisen ja toisen lisätalousarvion summat yhdessä, yrityksille osoitettu lisärahoitus nousee yhteensä 1,9 miljardiin euroon, ja se on hyvää kansainvälistä tasoa muihinkin Euroopan maihin verrattuna. Näitä eri tuutteja pitkin jaettavia tukimuotoja ja myös näitä lisämäärärahoja valtiovarainvaliokunta pitää perusteltuina ja korostaa, että kriisirahoituksen kohdentamista, riittävyyttä ja toimivuutta tulee edelleen seurata.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyisten kriteerien toimeenpanossa ja rahoituksen jaossa on kuitenkin ilmennyt epäkohtia. Tuen jakokriteerit tuleekin tarkistaa pikaisesti ja huolehtia tukien vaikuttavuudesta siten, että ne aiempaa selkeämmin edistäisivät työllisyyttä ja kohdistuvat yrittäjille, joiden toimintaedellytyksiä epidemia on merkittävällä tavalla heikentänyt. Lisäksi tulee harkita rahoituksen painottamista siten, että yritysten toiminnan jatkuvuus varmistetaan kriisitilanteen yli. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee pikaisesti muutokset asetukseen ja välittömästi ohjeisiin, jotta koronakriisiin liittyvät yritystuet kohdistuvat oikeudenmukaisesti siten, että ne kompensoivat pandemiasta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia, parantavat mahdollisuuksia jatkaa ja kehittää yritystoimintaa sekä edistävät työllisyyttä.”

On myös tärkeää todeta, että tässä vaikeassa tilanteessa on nopeasti polkaistu liikkeelle näiden avustusten maksatus ja siihen tarvitaan lisäresursseja lisäbudjetin osoittamalla tavalla ely-keskuksille ja Business Finlandille ja lisäksi myös TE-toimistoille.

Hallituksen esitykseen ei sisälly vielä erillistä ravintola-alan tukea. Valiokunta viittaa eduskunnan hyväksymiin lausumiin ja kiirehtii toimenpiteitä ravintolayrittäjien toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Valiokunta pitää tärkeänä myös Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille esitettyjä resurssilisäyksiä. Jotta kansalaisten perustoimeentulo turvataan, on tällaisessa poikkeustilanteessa toimeentuloon ja etuuksiin liittyvien hakemusten käsittelyn sujuttava joutuisasti ja oikea-aikaisesti. Määrärahatarvetta on siksi edelleen seurattava ja huolehdittava resurssien riittävyydestä, päätöksenteon toimivuudesta sekä mahdollisuuksien mukaan myös byrokratian keventämisestä.

Rokotetilanteeseen valiokunta ottaa kantaa painottamalla tutkimuksen merkitystä sekä tutkimusrahoituksen riittävyyttä muun muassa rokotteiden kehittämisessä sekä laajemminkin terveysturvallisuuteen liittyvän valmiuden parantamisessa. On myös perusteltua selvittää mahdollisuudet järjestelyyn, jossa esimerkiksi kansainvälisen sopimuksen turvin varmistetaan rokotteen saatavuus globaaliin käyttöön ja mahdollisimman nopea tuotanto siinä tilanteessa, kun toimiva rokote löytyy, ja tietysti samalla tämän saaminen Suomeen turvallisella, laadukkaalla ja kohtuuhintaisella tavalla.

Sosiaali‑ ja terveysministeriön pääluokan tartuntatauteihin liittyvän lisämäärärahan osalta valiokunta kiinnittää huomiota testauskapasiteettiin. Pidämme tärkeänä testauskapasiteetin nostamista noin 10 000 päivittäiseen testiin, mikä yhdessä tautiketjujen tehokkaan jäljittämisen kanssa edistää viruksen tukahduttamista ja edelleen rajoitusten lieventämistä. Matalan kynnyksen testaamisen arvioidaan vähentävän tehokkaasti myös mahdollista viruksen toisen ja kolmannen aallon etenemistä. Samalla on tärkeää, että testausstrategiaa päivitetään tarpeen mukaan. Testaamisen ja tautiketjujen jäljittämisen kustannukset ovat kuitenkin selvästi vähäisemmät kuin sairastumisesta aiheutuvat kulut.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Järjestökentän tilannetta ei ehkä ihan riittävästi kateta näillä esitetyillä järjestelyillä, joten sitä pitää sekä työ‑ ja elinkeinoministeriön puolella että sosiaali‑ ja terveysministeriön puolella katsoa, että niiden tilanne pelastetaan.

Lopuksi tämä valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esityksen HE 43 ja sitä täydentävän HE 52:n, niihin sisältyvät ehdotukset vuoden 2020 toiseksi lisätalousarvioksi, ja että eduskunta hyväksyy edellä ehdotetun lausuman, hylkää lisätalousarvioaloitteet ja päättää, että vuoden 2020 toista lisäta-lousarviota sovelletaan 29.4. alkaen. Tähän mietintöön liittyi kolme opposition vastalausetta.

Arvoisa puhemies! Vuoden toinen lisätalousarvio jatkaa akuutin kriisin hoitamiseen vastaamista. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pääasiallisesti tukee näitä hallituksen esityksiä. Kuitenkin olemme esittäneet kritiikkiä muutamista havaituista epäkohdista ja haluamme kirittää hallitusta yhä parempaan, joten olemme jättäneet tähän oman vastalauseemme, jossa on kaksi määrärahalisäystä sosiaali- ja terveysministeriön momentille sekä yksitoista lausumaa. Esitänkin tässä, että käsittelyn pohjaksi otetaan kristillisdemokraattien esittämä vastalause numero 3.

Käyn nyt lyhyesti läpi näitä muutamia kohtia, joihin olemme halunneet kiinnittää erityistä huomiota.

Nämä määrärahalisäykset todellakin liittyvät Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenoihin, joihin esitämme 2 miljoonan euron lisäystä kliiniseen lääkitys- ja hoitotutkimukseen, sekä sitten avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, nimenomaan yhteisöille ja säätiöille, 20 miljoonaa euroa lisää — hallitus esittää 5:tä miljoonaa euroa. Me katsomme, että näillä sote-järjestöillä ja niitten tekemällä työllä on aivan erityinen merkitys, kun olemme tästä kriisistä sitten jossakin vaiheessa pyrkimässä pois. Näitä sote-järjestöjä on noin tuhat, ja niistä merkittävä osa tekee työtä juuri sosiaalipalveluitten piirissä. Näitten järjestöjen palveluntuotannossa on kymmeniätuhansia työpaikkoja, ja palveluntuottajat ovat juuri tällaisia yhdistyksiä ja säätiöitä, eivätkä ne siten pysty hakemaan näitä yrityksille myönnettäviä tukia, ja kuitenkin nämä ovat äärimmäisen tärkeitä kuntoutuksen, lastensuojelun, vanhustenhuollon, päihdehuollon, kehitysvammahuollon ja asumispalveluitten tuottajia. Näitä toimintoja rahoitetaan pääasiallisesti Kelan ja sairaanhoitopiirien ja kuntien ostopalveluilla, mutta koronakriisin takia osa tästä toiminnasta on jo jouduttu keskeyttämään.

Arvoisa puhemies! Muutamat huomiot näistä lausumista:

Ensinnäkin, kristillisdemokraatit näkevät, että on tärkeää, että näiden yritystukien myöntämisen resursointi on riittävää, jolloinka näitä prosesseja ja tukien myöntämistä voidaan nopeuttaa, mutta sitten toisaalta on tärkeää, että nämä myönnettävät yritystuet kohdentuvat oikein ja oikeudenmukaisesti ja että ne olisivat pikemminkin suoria tukia kuin kehittämistukia ja lainoja.

Arvoisa puhemies! Vielä jatkan... — Täällä puheenvuorovalo vilkkuu, mutta käsittääkseni nämä ovat 5 minuutin mittaisia?

No niin, selvä. — Sitten tähän lausumaehdotukseen numero 3. Elikkä siellä sitten kristillisdemokraatit ovat ottaneet esille, että Business Finlandin ja ely-keskusten kohdalla nämä tukiprosessien korjaamistoimenpiteet on aloitettava välittömästi ja huolehdittava siitä, että yritystuet menevät niille yrityksille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat, ja yritystukien kohdentamisessa tulee painottaa yritysten työllistämisvaikutusta ja huomioida sitten myöskin näitten kiinteitten kulujen osuus.

Testauskapasiteettia tulee edelleen lisätä ja laajentaa testattavien ihmisten määrää koskemaan myöskin vähäoireisia ja oireettomia henkilöitä, ja katsomme myöskin, että nämä koronatestit tulisi lisätä Kela-korvausten piiriin, jotta yksityisellä puolella voidaan lisätä testaamista. Tämä hyvin nopeasti lisäisi myös tätä kapasiteettia.

Koronan hoitoon liittyvään tutkimukseen ja lääkekokeiluun todellakin tarvitaan resursseja nopealla aikataululla. Ja sitten myöskin näitten suojavarustehankintojen käytännöt ja kotimaisen valmistuksen lisääminen ovat meidän lausuman kohteina.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, kuten tuossa aiemmin totesin, tukimäärää tulee lisätä, ja tässä kriisissä on myöskin osoittautunut, miten suoraa ruoka-apua tarjoavat seurakunnat ja yhdistykset ovat olleet tärkeässä roolissa, ja niiden huomioiminen olisi nyt todellakin keskeistä. Toivon, että nyt tässä kolmannessa lisätalousarviossa, mikä tulee vielä tälle keväälle, jollakin tavalla voitaisiin huomioida näitten yhdistysten tekemä tärkeä työ.

Kristillisdemokraatit edellyttävät myöskin sitä, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tukeakseen vapaan sivistystyön oppilaitoksia koronakriisistä johtuvien tulonmenetysten korvaamiseksi, ja jotain huhuja olen kuullut, että näin ehkä kolmannessa lisätalousarviossa sitten kenties tullaan tekemään.

Ja vielä viimeisenä kohtana nostan esille sen, että KD on nostanut esille myöskin tämän WHO:n riippumattomuuden, hallinnon läpinäkyvyyden ja toiminnan tehokkuuden, johon varmasti sitten tulee tulevaisuudessa kiinnittää huomiota. Nyt on tietenkin kaikkein tärkeintä hoitaa tätä akuuttia kriisiä, mutta tämä kohta on kuitenkin sellainen, että jotta meillä pystyy tämmöinen kansainvälinen terveysalan kattojärjestö toimimaan, [Puhemies koputtaa] niin tarvitsemme sitten myöskin sen hallinnon läpikäyntiä. — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

5 minuuttia, joo, nyt on jokin virhe.

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan kokoomuksen vastalauseen mukainen ehdotus.

Hallituksen nyt käsittelyssä oleva toinen lisätalousarvio keskittyy koronatilanteen aiheuttamiin lisätarpeisiin ja on pääpiirteissään perusteltu. Hallituksen esitykseen liittyy kuitenkin merkittäviä puutteita, jotka vaativat pikaisesti korjausta.

Kokoomus esittää kahta keskeistä korjausta lisätalousarvioon. Esitämme testauksen, jäljittämisen ja eristämisen kokonaisuuteen 200 miljoonan euron lisäystä, ja tällä määrärahalla on tarkoitus tukea toimia, joilla rajoituksia saadaan purettua. Esitämme myös ravintoloille ja kahviloille eduskunnan edellyttämää ja kentällä kipeästi tarvittavaa omaa erillistä 200 miljoonan euron ravintola- ja kahvilatukikokonaisuutta. Lisäksi teemme todellista tarvetta vastaavat lisäysesitykset poliisin, kulttuurin ja liikunnan esitettyihin määrärahoihin sekä edellytämme hallitukselta lausumaehdotuksilla toimia muun muassa kausityöntekijöiden saatavuuden, kuntatalouden kestävyyden sekä yritysten tukijärjestelmien toimivuuden turvaamiseksi.

Suomen koronatoimenpiteet ovat monessa mielessä purreet, kontaktien vähentäminen on hillinnyt tartuntojen määrää. Kokoomus on tukenut näitä keskeisiä hallituksen linjauksia, ja olemme valmiita tukemaan niitä jatkossakin, mikäli ne ovat perusteltuja ja oikein mitoitettuja. Rajoitusten seurauksena lähes puoli miljoonaa suomalaista on kuitenkin yt-neuvotteluiden piirissä ja kymmenettuhannet yritykset ovat konkurssin partaalla. Yhteiskunnan sulku maksaa Suomelle noin miljardi euroa joka viikko. Koronakriisistä pitää päästä ulos niin nopeasti kuin mahdollista mutta vaiheittain ja hallitusti. Tarvitsemme hallitukselta tarkan suunnitelman siitä, miten testausta, jäljitystä ja eristämistä sekä suojavarusteita hyödyntämällä voidaan asteittain purkaa rajoitukset. Olemme valmiita tukemaan ulospääsyn edellyttämiä budjettilisäyksiä.

Hallitus on ilmoittanut kolmannessa lisätalousarviossa tuovansa myös elvytyspaketin eduskunnan käsittelyyn. Mutta ennen elvytyspakettia pitää tehdä oma Suomen avaamispaketti.

Tehokkaan testaamisen merkitystä koronaepidemiasta ulos pääsemiseksi ei voida väheksyä, ja sen takia me esitämme merkittävää, 200 miljoonan euron, lisämäärärahaa testaamiseen. Useissa Pohjoismaissa testataan moninkertaisesti Suomeen verrattuna ja testeihin pääsevät myös oireettomat. Yksityisen terveydenhuollon osaamista ja kapasiteettia koronavirustestaamisen lisäämiseksi on voitava hyödyntää akuutin kriisitilanteen ratkaisemiseksi myös Suomessa julkisen terveydenhuollon tilanteen helpottamiseksi.

Me myös esitämme yrityksille nopeampia ja tasapuolisemmin kassaan tuovia rahoitusmalleja ja ravintoloille ja kahviloille omaa tukea. Ja meidän esityksessämme Business Finland toimii toisella tavalla kuin hallituksen toimissa: meillä se nähdään ennen muuta vain tuen jakajana eli putkena näiden mallien rahoittamiseen eikä niin kuin hallitus on tehnyt, että on nojattu Business Finlandin voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Me kiinnitämme huomiota myös lasten ja nuorten tuesta huolehtimiseen. Edellytämme lasten ja nuorten tukipakettia tulevaisuudessa. Ja varsinkin kun siirrytään normaalioloihin koulujen ja oppilaitosten osalta, näemme tärkeäksi, että oppilaille ja opiskelijoille turvataan riittävät tuen palvelut.

Me kannamme suurta huolta myös maatalouden työvoiman saatavuudesta. Euroopan komissio on kehottanut EU-maita sallimaan maataloustyöntekijöiden maahantulon pandemian aiheuttamista rajoituksista huolimatta. Ja me emme kokoomuksessa ymmärrä, kuka vastustaa sitä, että esimerkiksi Ukrainasta nämä 15 000 tarvittavaa työntekijää Suomeen saataisiin, sillä EU niille antaa tuen, ja Suomen hallitus on ilmoittanut, että vain 1 500 tänne ollaan ottamassa.

Myös suomalaiset kunnat tarvitsevat tukea ja apua, ja me lausumaehdotuksissa kannamme myös tästä huolta.

Meidän vastalauseemme pitää sisällään yhteensä 15 lausumaehdotusta, joissa esitämme muun muassa viljelijöille maksettavaa kertaluontoista kasvukausitukea. Tällainen apu huoltovarmuuden ja suomalaisen maatalouden pelastamiseksi on tarpeen, varsinkin kun näyttää siltä, että tuota kausityövoimaa [Puhemies koputtaa] ei tänne riittämiin ollaan saamassa.

Arvoisa puhemies! Tässä toisessa lisätalousarviossa ohjataan merkittäviä lisäpanostuksia terveyteen, toimeentuloon, kuntien tilanteen parantamiseen ja edelleen myös yritystoimintaan sekä kulttuuriin ja liikuntaan. On tärkeää, että näitä yritystukia on riittävästi: yritysten rahoituksesta on pidettävä huolta. Ja tärkeä on tietenkin myös tuo lausuma, jossa edellytetään, että nämä yritystukien myöntämispäätökset kestävät nykyistä paremmin julkisen kritiikin.

Työ- ja elinkeinoministeriön varoista ei voida myöntää avustuksia maatalouteen, ei myöskään metsätalouteen eikä kalatalouteen. Niistä ei voida myöntää avustuksia maata- louteen, ja nyt tämä ensimmäisessä lisätalousarviossa huomioon ottamatta jäänyt asia korjataan: maatilakytkentäiselle yritystoiminnalle tulee 30 miljoonan euron määräraha. Ja saimme sitten hyvän lauseen tänne mietintöön, kun täällä todetaan: ”Maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta myönnetään tukea maataloutta harjoittavalle yritykselle, jolla on myös muuta tulonhankkimistoimintaa maatalouden tulolähteessä, esimerkiksi maatilamatkailua.” Eli tämä kattaa kaikki ne liitännäiselinkeinot, joita verotetaan maatalouden yhteydessä, ihan verotuksen yksinkertaistamisen syistä.

Toinen tärkeä asia on sitten tämä elinkeinokalatalouden tukeminen. Sinne tuli 10 miljoonaa euroa kalataloutta harjoittaville yrityksille. Ja erittäin suuren yksimielisyyden vallitessa valiokunta lisäsi tänne määrärahan käyttötarkoitukseen kalan käytön rehunvalmistuksessa. On tärkeää myöskin, että Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta voidaan jatkossa saada kalastukselle tukea.

No sitten koronakriisillä on tietysti erittäin dramaattinen vaikutus kuntien talouteen. Siellä on kaksi asiaa ylitse muiden: toinen on terveydenhuollon menojen kasvu ja toinen on sitten verotulojen väheneminen. Tuo terveydenhuollon menojen kasvu kohdistuu käytännössä lähinnä erikoissairaanhoitoon, eli kysymys on sairaanhoitopiirien rahoituksesta, josta sitten tietysti kunnat viime kädessä ja aina vastaavat. Tämä terveydenhuollon menojen kasvu on tarkoitus rahoittaa 100-prosenttisesti siltä osin kuin se johtuu koronasta.

Verotulojen vähenemisen osalta nyt korvataan 547 miljoonaa euroa niitä verotulomenetyksiä kunnille, jotka aiheutuvat maksujärjestelyistä ja veronlykkäyksistä. Kaiken kaikkiaan on odotettavissa sitten ilmeisesti kesäkuun alussa kolmas lisäbudjetti, joka on vähintään miljardin suuruusluokkaa, tuhannen miljoonan suuruusluokkaa, kun nyt kunnat otetaan huomioon 547 miljoonalla eurolla.

Taiteen ja kulttuurin alan toimijoille tulee määräraha, samoin myös kulttuuritapahtumille, jotka menettävät pääsylipputuloja, mutta kustannukset jäävät suurelta osin. Myöskin teattereille, orkestereille ja museoille ohjataan määrärahoja, samoin kansallisille taidelaitoksille.

Erittäin tärkeää on nuorten hyvinvoinnin ja lasten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi se, että varoja ohjataan myöskin liikuntaan, urheilu- ja seuratoimintaan.

Tilanne on sikäli surullinen, että tämä lisäbudjetti merkitsee valtion merkittävää lisänettolainanoton tarvetta, eli tämä toinen lisätalousarvio merkitsee 9,4 miljardin euron nettolainanoton tarvetta. Ja kaiken kaikkiaan tällä hetkellä siis näiden kahden budjetin ja varsinaisen budjetin jälkeen nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan noin 12,7 miljardia euroa, eikä se tähän jää.

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kannattaa edustaja Heinosen esitystä eli tätä kokoomuksen vastalausetta.

Mitä sitten tulee tähän lisätalousarvioesitykseen kaikkineen, niin tässä on toki paljon hyvää siinä mielessä, että esimerkiksi nämä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen rahoitukset suojavarustehankintoihin ja muihin, ja toki myös nämä liikunta-, kulttuuripuolen rahoitukset, ovat hyviä — ja monet muutkin.

Lisäksi siihen — mitä edustaja Heinonen toi täällä erinomaisesti esille — kyllä tarvittaisiin linjamuutosta, että nämä kausityöntekijät tänne saataisiin, jotta maatalouden huoltovarmuus ja se puoli tässä tulisi turvattua.

Arvoisa puhemies! Pyysin varsinaisesti puheenvuoron paitsi kannattaakseni Heinosen esitystä myös kommentoidakseni tätä yritystukiasiaa ja tätä Business Finlandin tilannetta. Täytyy kyllä sanoa, että en muista kyllä tällaista tapausta siltä ajalta, kun olen eduskunnassa ollut. Näin ei kerta kaikkiaan voi toimia kuin tässä asiassa on toimittu: vasta siinä vaiheessa, kun rahaa on jaettu jo yli 200 miljoonaa — tämän päivän tietojen mukaan — pääministeri eilen illalla televisiohaastattelussa totesi, että näitä hakukriteereitä täytyy muuttaa, että tämä ei nyt mennyt kohdalleen. Kyllä se asetus nyt olisi ilman muuta pitänyt muuttaa jo ennen kuin tätä hakua yhtään edes avataan.

Tämä systeemi on joka lailla mennyt pieleen. En kiistä sitä, että moni sellainenkin on saanut, joka varmaan on sitä apua tarvinnut, ja on erittäin hyvä, että siellä on esimerkiksi huomioitu matkailu, joka on yksi näitä suurimpia kärsijöitä ravintoloiden ja kahviloiden ohella, mutta eihän tämä mennyt alkuunkaan niin kuin tämän piti. Tämähän piti kohdentaa niille, jotka ovat tästä koronasta kärsineet. Nyt siitä tuli tämmöinen yleinen rahanjako, yleinen kehittämistukihaku, jossa kaikki pystyvät laittamaan sinne hakemuksia, jopa sellaisilta toimialoilta, joilla ei ole millään lailla tämä korona vaikuttanut. Eihän nyt veronmaksajien rahaa voida tällä tavalla jakaa. Meillä on kuitenkin tässä talossa vastuu siitä, miten mahdollisimman tehokkaasti julkista rahaa käytetään, olkoonkin, että sitä nyt tässä jaetaan kaikkineen miljardeja tälläkin päätöksellä pelkästään, mitä tänään käsitellään — siitä huolimatta tämä on todella tärkeää sen takia, että ihmiset voivat luottaa siihen, että se on vastuullista ja siellä on tietyt järkevät kriteerit, joilla tämä tehdään. Enkä syytä tässä Business Finlandia, he ovat toimineet sen ohjeistuksen varassa, mikä on ollut, mutta se ohjeistus on ollut täysin väärä.

Ylipäätään järkevintä olisi ollut mennä siten kuin kokoomus on koko ajan esittänyt, esimerkiksi alvien palauttamiseen tai johonkin muuhun suoraan, tai esimerkiksi työnantajamaksujen tilapäiseen poistamiseen tai johonkin muuhun kaikille tasapuoliseen ja neutraaliin järjestelmään. Jos mennään tällaiseen tukijärjestelmään — mikä ehkä alun perinkin oli jo virhe, että mentiin sille puolelle — niin senkin olisi vielä voinut esimerkiksi toimialoittain räätälöidä niin, että ensin olisi annettu vaikka niille toimialoille pelkästään, joiden toiminta on käytännössä loppunut tämän koronakriisin rajoitusten vuoksi, ja sen jälkeen sitten ehkä myöhemmin avattu vaikka teollisille yrityksille haku, koska tämä tulee kuitenkin viiveellä teollisuuteen, ja niille muille, esimerkiksi erilaisille ict-alan yrityksille ja muille, joille kiistatta varmaan myöskin tulee koronan kautta vaikeuksia mutta joille se tulee viiveellä.

Tämä olisi pitänyt tehdä sillä tavalla, että oikeudenmukaisuus olisi säilynyt. Nyt tässä kävi niin, että rahaa saivat ne, jotka osasivat parhaiten näitä hakemuksia täyttää. Osalla se on perusteltua, osalla ehkä ei ole niin perusteltua. Tämä johtaa myös siihen, että nämä yritykset ovat keskenään eriarvoisessa asemassa, koska niistäkin, jotka ovat keskenään kilpailijoita, toiset ovat saaneet, toiset eivät ole saaneet. Jotkut eivät ole edes hakeneet, koska ovat ajatelleet asiaa niin, että tämä on tarkoitettu niille, jotka koronasta ovat kärsineet, ja katsovat, että he itse eivät ole. Sitten taas joku toinen yritys, joka toimii samalla alalla, on tehnyt tämän hakemuksen ja on saanut tämän rahoituksen.

Eli tämä ei vastaa kaikilta osin sitä, mikä oli tarkoitus, eikä vastaa sitä, mitä täällä eduskunnalle kerrottiin siinä vaiheessa, kun tämä raha myönnettiin. Silloin annettiin ymmärtää, että tämä nimenomaan kohdistetaan koronasta kärsineille yrityksille, ja näin ei ole käynyt. Tämä on kyllä erittäin paha virhe, ja siitä on kyllä otettava vakavasti opiksi.

Arvoisa herra puhemies! Olen edustaja Satosen kanssa samaa mieltä monessa asiassa, mikä liittyy Business Finlandin toimintaan. Siellä ei ole toimittu parhaalla mahdollisella tavalla tässä poikkeustilanteessa, jossa me nyt elämme. Tästä syystä olenkin erittäin tyytyväinen, että valtiovarainvaliokunta on ottanut vahvan kannanoton ja lausuman, jossa se edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee muutokset asetukseen ja ohjeisiin, joissa koronkriisiin liittyvät yritystuet kohdistuvat oikeudenmukaisesti ja parantavat yritysten toimintaedellytyksiä toimia näissä poikkeustilanteissa, joissa eletään nyt tällä hetkellä mutta myös tämän koronaepidemian jälkeen, ja näin vahvistaa Suomen ta-loutta ja työllisyyttä. Siltä osin valiokunta on tehnyt hyvää työtä myös tässä asiassa. Olen ollut tyytyväinen myös siihen, että hallitus on nyt puuttunut tiukasti tähän tilanteeseen.

Arvoisa puhemies! Vuoden toinen lisätalousarvio on historiallisen suuri. Hallituksen esittämä tuki yhteiskuntamme eri toimialoille osoittaa, että Suomi on sitoutunut turvaamaan suomalaisten hyvinvoinnin ja yritysten selviytymisen koronaviruksen aiheuttaman kriisin yli. Me toimimme, jotta vaikutukset ihmisten arkeen olisivat mahdollisimman pieniä ja lyhytkestoisia. Me toimimme, jotta terveydenhuollolla ja viranomaisilla on mahdollisuus toimia riittävin resurssein koko kriisin yli. ”Kaikki pidetään mukana” on viesti, mitä tämä lisätalousarvio välittää. Nyt tehdyillä päätöksillä me panostamme ihmisten terveyteen ja toimeentuloon, kuntien tilanteen parantamiseen, yritysten pelastamiseen, maaseudun elinkeinotoiminnan turvaamiseen sekä liikuntaan ja kulttuuriin. Näillä toimilla tuetaan pitkälti juuri niitä heikommassa asemassa olevia toimijoita, jotka kaipaavat tässä vaiheessa kipeimmin tukea. Samalla kun me tuemme kansalaisiamme, yrityksiä ja kuntia akuutin kriisin yli, tulee samanaikaisesti elvytystoimien rinnalla päättää tulevaisuutta rakentavista toimista. Valtiovarainministeriö korostaa lausunnossaan, että kriisin aiheuttama taakka tulee jakaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla unohtamatta oikeudenmukaisuutta sukupolvien välillä. Velkataakkaa ei tule jättää kannettavaksi nuoremmille sukupolville.

Arvoisa puhemies! Osana tätä lisätalousarviota hallitus tukee koronaviruksen vuoksi palkatta kotiin jääviä vanhempia ja ulkomailta Suomeen saapuessaan karanteeniin joutuneita. Tämä esitys mahdollistaa turvan monelle vanhemmalle, jotka ovat toimineet hallituksen suositusten mukaisesti ja jääneet kotiin palkattomalle vapaalle hoitaakseen varhaiskasvatuksessa olevaa tai perusopetuksen lähiopetukseen myös poikkeusolojen aikana oikeutettua lastaan. Vanhemmalle maksettava tuki olisi keskimäärin 723 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi matalapalkkaisella palvelualalla toimivalle yksinhuoltajalle tämä tuki on välttämätön toimeentulon takaaja. Kaikilla vanhemmilla ei ole mahdollisuutta tehdä etätöitä, minkä vuoksi palkattomalle vapaalle jääminen saattaa olla ainoa vaihtoehto. Tämä tilanne asetti perheet valtavan eriarvoiseen asemaan, ja pitkittyessään tilanteella olisi voinut olla juuri eriarvoisuutta merkittävästi lisääviä vaikutuksia. Siksi olen hyvin tyytyväinen tähän esitykseen, sillä tämän avuin voimme auttaa useampia perheitä selviämään kriisin yli.

Arvoisa puhemies! Koronakriisi on järisyttänyt monen yksinyrittäjän taloutta. Etenkin monien palvelualalla työskentelevien kassavirta on vähentynyt merkittävästi, ja huoli omasta ja perheen taloudellisesta tilanteesta on suuri. Ensi sijassa on ollut hyvä, että yksinyrittäjät ovat voineet hakea työttömyysturvaa, mutta vain sen avuin ei ole voitu kattaa yritystoiminnan juoksevia kuluja. Olenkin tyytyväinen siihen, että tähän talousarvioon sisältyy myös 250 miljoonan euron suuruinen määräraha valtionavustuksen myöntämiseksi kunnille ja yksinyrittäjien tukemiseen. Yksinyrittäjä voi hakea kunnalta 2 000 euron suuruisen tuen, joka myönnetään toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen. Tuki on tarkoitettu ennen kaikkea niille, joiden taloudellinen toiminta on merkittävästi heikentynyt koronaviruksen myötä. Nyt on ehdottoman tärkeää, kun tätä valtuutta kunnille on annettu ja näitä hakemuksia käsitellään, että pystyttäisiin tukemaan yksinyrittäjiä ja vähentämään byrokratiaa, jotta tämä olisi aidosti kaikille mahdollista.

Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio on toinen askel hallituksen esittämällä matkalla kohti koronakriisin taloudellista ratkaisua. Aina nämä paketit vain kasvavat, kun eteenpäin mennään, sillä tarpeetkin ovat kasvaneet. Tuleva lisätalousarvioesityshän on toukokuussa, tässä pian ovella, ja siinä sitten tuodaan vielä lisää helpotusta esimerkiksi kuntien tilanteeseen. Nyt otetaan ensimmäinen askel puolen miljardin tuilla siinä, että kunnat selviävät tästä verotulojen menetyksestä, ja sitten toukokuulle on luvattu noin miljardin suuruista tukea kunnille. Tämä on todella merkittävää, sillä kunnat vastaavat kriisissä ihmisten hyvinvoinnista, palveluista, koulutuksesta, monien niiden arjen ongelmien ratkaisuista, joita ihmiset nyt kokevat, oli kyse sitten pienistä lapsista, jotka kärsivät siitä, kun eivät pääse kaverien kanssa kouluun, tai sitten vanhuksista, jotka ovat yksin keskellä kriisiä. Sen tähden onkin todella merkittävää, että nyt otetaan se ensimmäinen iso askel kuntien tukemisessa ja samalla tiedetään, että lisää on tulossa. Ihmisiä ei voida jättää yksin keskellä tätä kriisiä, ja siksi kuntien tukeminen on todella merkittävää.

Perustuslakivaliokuntaan on tullut huolestuttavaa viestiä, että kun me olemme antaneet mahdollisuuden lakkauttaa palveluja, jotta resursseja voidaan siirtää koronakriisin hoitoon, niin valitettavasti monissa paikoissa palveluja on lakkautettu ennenaikaisesti ja listalla on ollut myös sellaisia toimintoja, kuten vaikkapa nuorten mielenterveyspalveluja, joita ei olisi kyllä tässä kriisissä pitänyt lakkauttaa. On ymmärrettävää, että kuntien talousahdinko saa tekemään kipeitä päätöksiä, mutta tällaiset olisi kyllä syytä välttää. Sen tähden onkin nyt tärkeää, että hallitus tuo kunnille rahoitusta, ja toki kuntataloudesta on huolehdittava jatkossakin.

Aina kun tehdään esimerkiksi sellaisia esityksiä, että yritysten verotukseen pitäisi tehdä merkittäviä helpotuksia, niin on syytä huomioida, että se näkyy suoraan siellä kunnissa. Ja silloin on varmistettava, että valtio pystyy kompensoimaan ne verotulomenetykset nopeasti ja tehokkaasti kunnille, jotta ei nähdä niitä valitettavia äkkiratkaisuja, että lähdetään ajamaan ihmisille valtavan tärkeitä palveluja alas talousvaikeuksien vuoksi. Eli kolikolla on aina kaksi puolta. Se on täysin ymmärrettävää, että tässä tilanteessa halutaan helpottaa ihmisten ja yritysten verotaakkaa. Mutta samalla pitää muistaa, että niillä veroilla rahoitetaan valtavan tärkeitä palveluita, joiden tarve keskellä tätä kriisiä on pikemminkin kasvanut kuin vähentynyt. Ja siksi nämä toiminnot pitää tehdä harkitusti ja vastuullisesti, samalla toki nopeasti. Tämähän on nyt vaativa yhtälö. Tiedämme, että moni taho tarvitsee tukea, pitäisi olla nopea, mutta samalla oikeudenmukainen.

Paljon on puhuttu yrityksistä; haluaisin kommentoida järjestöjen tukitilannetta. Suomihan on järjestöjen luvattu maa. Me tiedämme, että meillä on valtavasti eri toimialoilla toimivia järjestöjä. Nyt tuodaan sosiaali- ja terveysalan järjestöille haettavaksi 5 miljoonan euron edestä lisätukea. Tämä on todella tärkeää, sillä nämä järjestöt tarjoavat niitä auttavia puhelimia, tsättipalveluita, jotka auttavat vaikkapa niitä valitettavasti lisääntyneen kotiväkivallan uhreja siinä akuutissa tilanteessa, kun ei tiedä, kenelle voisi puhua. Samalla on toki korostettava, että sitten kun on sen matalan kynnyksen palvelun saanut, niin toki on oltava yhteydessä tarvittaessa poliisiin sekä luonnollisesti kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotta saa lisäapua. Mutta me tiedämme, että nämä matalan kynnyksen palvelut ovat monelle se ensimmäinen kohde, johon uskalletaan olla yhteydessä, ja sen tähden näiden järjestöjen resurssien varmistaminen on äärimmäisen keskeistä. On syytä korostaa, että moni järjestö on ollut aivan etunenässä, kun on kehitetty juuri niitä etäpalveluita, joita tässä ajassa tarvitaan. Ja varmaan on niin, että monella voi olla julkisella puolella jopa opittavaa sieltä järjestöpuolelta, ja siksi onkin oikein, että heidän toimintaansa tuetaan, kun kerran he niin arvokasta työtä suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin eteen tekevät.

Sitten lyhyesti: Mitä tulee yritystukiin, niin muistelen, että silloin seitsemän viikkoa sitten, kun näitä kovasti kaivattiin, eduskunnan yhteinen viesti oli, että nyt pitää toimia mahdollisimman nopeasti. Oppositio vieläpä vaati entistä nopeampaa tahtia, että nyt on todella heti saatava ne tuet jakoon. Silloin oli selvää, että jos lähdettäisiin asetusta sorvaamaan, niin se veisi vähintään hetkisen eli hidastaisi yritysten mahdollisuutta saada tukea. Ja sen tähden toimittiin niin, että toimittiin heti ja sitten ruvettiin tarkentamaan ohjeistuksia sen myötä, kun epäkohtia kävi ilmi. Nyt on tullut myös se tieto, että asetuksia lähdetään tarkentamaan. Kun tästä valtiovarainvaliokunnassa keskusteltiin, nousi esiin, että monet näistä pahimmista tapauksista ovat sattuneet silloin aivan alkuhetkellä, kun on ollut kova kiire ja paine, ja sen jälkeen järjestelmää [Puhemies koputtaa] on jo korvattu: on esimerkiksi päätetty vaatia entistä vahvempaa taloutta yrityksiltä ennen kuin he lähtevät suuria tukia pyytämään. Siksi onkin tärkeää muistaa, että tässä koko ajan tasapainotellaan nopeuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävyyden kanssa — ei ole siis mikään helppo yhtälö.

Kunnioitettu puhemies! Todellakin tämä on ennätyksellinen lisäbudjetti. Toki tämä on vähän ikävä ennätys, koska se johtuu siitä, että valtion tulopuoli tässä heikkenee aika huomattavan paljon. Valiokunta on kuitenkin saanut tehtyä tämän mietinnön hyvinkin sopuisasti, ei meillä ole ollut mitään ihmeempiä ongelmia. Oikeastaan, kun katsotaan sitä edellistäkin lisäbudjettia, me olemme olleet aika lailla samaa mieltä toimenpiteitten aikataulutuksesta, toimenpiteitten koosta ja mitoituksesta on hiukan keskusteltu. Menettelytavat on yleisesti se, mistä enimmät kiistat syntyvät, eli se, miten joitakin tukia vaikka sitten jaetaan jossain kohtaa. Toki on sanottava se, että jos me olisimme käsittäneet, että tässä näin voi käydä, niin totta kai siihen olisi valiokunnassa kiinnitetty huomiota aikaisemminkin.

Mutta nyt kun katsotaan taloutta noin laajemmasti, niin on olemassa kuitenkin hyviä viitteitä siitä, että näitten isojen listayhtiöitten osavuosikatsaukset eivät ole ollenkaan niin huonoja kuin mitä ne voisivat olla, eli siellä on tullut ihan hyviä tuloksia, ja näyttäisi siltä, että myöskin vienti jollain lailla vetää ja tilauskannat ovat olleet hyvällä tasolla. Se on positiivinen uutinen.

Ongelma on tietenkin kotimaassa nyt tämä meidän oma kotimainen kysyntä ja muun muassa palvelupuolen ja matkailualan kysyntä. Siellä meillä on ongelmia.

Me olemme tehneet sitten vaihtoehdon, vastalauseen, ja se on täällä mietinnön liitteenä vastalauseessa 1, ja teenkin tämän ehdotuksen sitten käsittelyn pohjaksi. Tämä sisältää 19 lausumaehdotusta ja 2 momenttimuutosta, ja täällä oikeastaan keskeisiä huomioita on se, että nyt hallituksen kuuluisi jäädyttää tämän kuluvan vuoden kaikki ei-lakisääteiset menot, ennen kuin eduskunta on käsitellyt budjetin uudelleen — tämä siksi, että saadaan jollain lailla valtion menopuolta hillittyä.

Sitten tuomioistuinten ja Syyttäjälaitoksen etätyöskentelystä kannamme huolta: niistä laitteistoista ja ohjelmistoista pitäisi pitää huolta.

Maatalouspuolesta toteamme sen, että meidän täytyisi lisätä alkutuotannon tukea ja valkuaiskasvien tuotantotukea koko EU-alueellekin. Kolme neljäsosaa kaikesta valkuaisesta tuodaan EU-alueen ulkopuolelta. Tämä on ikävä asia.

Sitten jos tähän tukipolitiikkaan mennään, Business Finlandin kautta ja muitten tahojen kautta jaettaviin tukiin. Itse asiassahan ely-keskusten ja kuntien jakamasta tuesta ei ole tullut kauheasti moitteita, mutta Business Finlandin tuesta on tullut moitetta. Ely-keskukset jakavat sen kaksi tonnia, ja sitten jos taas Business Finland olisi jakanut vaikkapa 5 000 jokaista henkeä kohti, joka on yhtiössä töissä, niin tällöin vaikka kolme henkeä työllistävä yhtiö olisi saanut enimmillään 15 000. Näistä ei välttämättä olisi noussut näin isoja kohuja kuin tällä hetkellä on noussut.

Olemme edelleen näissä vastalauseen lausumaehdotuksissa sitä mieltä, että meidän täytyisi kiinnittää huomiota kohtaanto-ongelmaan ja kannustinloukkujen poistamiseen vaikkapa työtulovähennyksen avulla.

Hoitotyössä työskenteleville henkilöille täytyisi maksaa jonkinlainen palkan lisäosa. Olisi hyvä, että se tulisi uudessa lisäbudjetissa pohdittavaksi.

Työttömyysetuuksien maksamisen osalta esitetään, että se voitaisiin tehdä nyt ilman henkilökohtaista työvoimapoliittista lausuntoa.

Sitten olisimme sitä mieltä, että hallituksen täytyisi kannustaa ja suositella suojamaskien ja käsineitten käyttöä muun muassa joukkoliikenteessä ja tapahtumissa, missä voi tällaisen altistuksen taudille saada. Näin ollen, jos ajattelee vaikkapa jotakin ottelutapahtumaa, voisi vaikka edellyttää, että sinne 1 000 henkeä voisi päästä, jos he käyttävät vaikkapa tämmöistä suojamaskia, ja joukkueethan sitten voisivat itse myydä ja tehdä niitä kustomoituja suojamaskeja kannattajilleen. Tämä olisi joukkueellekin hyvä tulonlähde.

Meillä täytyisi olla, kun katsotaan tilannetta eteenpäin, osaaminen ja välineistö julkisten tilojen desifiointitoimenpiteisiin. Tätä ei välttämättä vieläkään ole käsitetty, miten iso asia tämä on, miten paljon julkisia tiloja pitäisi desinfioida, jos epidemia lähtee leviämään liian nopeasti.

Ja loppuun sitten totean vielä sen, että meidän täytyisi panostaa kuntien lastensuojeluun, elikkä sinne täytyisi lisätä tulevissa lisäbudjeteissa panostuksia, jotta asia saadaan hoidettua.

Aivan lopuksi totean sen, [Puhemies koputtaa] että meillä on vielä käyttämättä Teollisuussijoitus Oy:n aktivointi pääomasijoituksissa. Sen tukea nyt tässä, kun sinne 150 miljoonaa sijoitetaan, palautuu jossain kohtaa valtiolle. Tämä tuki Teollisuussijoitukselle voisi olla huomattavasti isompi.