Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain  ja  eräiden  muiden lakien muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Tämä työttömyysturvan aktiivimalli tarkoittaa siis sitä, että työttömän pitäisi olla käytännössä viikkotyössä tai viisi päivää työllistämistä edistävissä palveluissa. Jos ei näin ole, niin työttömyysturvaa leikataan seuraavalta kolmelta kuukaudelta 4,65 prosenttia. Haluankin tuoda tässä puheenvuorossani muutamia ongelmakohtia, mitä hallituksen esitykseen liittyy.

Ehkä tärkein ja perimmäinen syy tähän, että en hyväksy tätä, on, että tässä ei ymmärretä työttömyyden moninaisia syitä, mistä työttömyys johtuu. Tämä on osa työttömien kyykyttämistä, mitä monet edellä olevat esitykset ovat jo olleet.

Ensinnäkin tässä edellytetään työllistämistä edistävissä palveluissa olemista, ja kuitenkaan ei ole mitään velvoitetta tarjota työttömille näitä palveluita. Eli työttömän ulkopuolelta johtuvista syistä voi olla, että työtön ei pääse palveluihin, minkä johdosta häneltä sitten leikataan tukea.

Toisaalta näen, että tämä myös lisää kannustinloukkuja ja byrokratiaa. Esityksessä todetaankin, että toimeentulotukimenot tulevat kasvamaan.

Lisäksi kiinnittäisin huomiota siihen, että tämä kohdistuu moniin jo valmiiksi huonossa ja heikommassa asemassa oleviin ihmisiin ja syrjäytymisvaarassa oleviin, joilla on jo nyt iso kynnys päästä keikkatyöhön ja silpputyöhön ja vaikeuksia saada lyhytaikaista työtä. Eli tämä ei ole heidän kohdallaan oikea tapa aktivoida, ja tämä saattaa monien kohdalla myös olla jopa mahdoton toimenpide, joka ajaa tähän leikkaukseen.

Toisaalta nostaisin esille myös, että jo nyt, jos tekee muutaman päivän töitä, 300 euron suojaosuus saattaa ylittyä. Ongelmana on, syntyykö pätkätyöttömyysmarkkinat.

Mutta nämä olivat näitä, ja jatketaan myöhemmin keskustelua.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva työttömyysturvan aktiivimalli jatkaa hallituksen politiikkaa, jossa työttömyys nähdään yksilöiden omana syynä, ei työpaikkojen vähyydestä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmista johtuvana asiana. Juuri tämä on aktiivimallin keskeisimpiä heikkouksia. Tiivistetysti voidaan todeta, että aktiivimallista uhkaa tulla pikemminkin työttömyysturvaa heikentävä ja byrokratiaa lisäävä kiristys työttömien ihmisten arkeen kuin malli, joka lisäisi aidosti aktiivisuutta ja työllistymisen mahdollisuuksia. Esityksen keskeiset ongelmat liittyvätkin työttömien toimeentulon heikennyksiin sekä siihen, ettei työttömän oma aktiivisuus välttämättä riitä etuuden turvaamiseen. Aktiivisuusedellytyksen täyttymiseen vaikuttavat olennaisesti tarjolla olevien työpaikkojen määrä ja laatu sekä TE-toimistojen mahdollisuudet tarjota palkkatuettua työtä tai työllistymistä edistäviä palveluja. Työllistymismahdollisuuksien ja työllistämispalvelujen osalta on puolestaan suurta vaihtelua alueittain ja paikkakunnittain. Myös työllistymistä edistävään palveluun osallistumisessa ja palveluiden kestossa on eroja. Mikäli aktiivisuusedellytys ei täyty, on vaikutus peruspäivärahaan ja työmarkkinatukea saavan etuuteen ilman korotusosia noin 32 euroa kuukaudessa ja ansiopäivärahaan keskimäärin noin 66 euroa kuukaudessa. Sanktio on tuntuva pienituloiselle työttömälle.

Arvoisa puhemies! Asiantuntijalausunnoissa esityksen tavoitetta eli aktiivisuuden lisäämistä pidettiin kannatettavana. Myös SDP pitää tavoitetta aktiivisuuden lisäämisestä kannatettavana. Sen sijaan yhdymme lausunnonantajien huoleen siitä, ettei nyt esitetty malli tue tätä tavoitetta tarkoituksenmukaisella tavalla. Asiantuntijat olivatkin hallituksen esitykseen nähden eri mieltä siitä, millaisilla keinoilla työttömyysetuuden saajien aktiivisuutta tulisi tukea. Useissa lausunnoissa katsottiin, että aktiivimallin ulottaminen työmarkkinatuen saajiin tarkoittaa käytännössä etuuden tason automaattista leikkaamista pysyvästi tai vähintäänkin pitkäaikaisesti. Lisäksi monissa lausunnoissa katsottiin, ettei malli kohtele työttömyysetuuden saajia tasa-arvoisesti työllistämismahdollisuuksien alueellisten erojen vuoksi. Lausunnoissa katsottiin myös, että ammattialakohtaiset mahdollisuudet työllistyä lyhytkestoisesti vaihtelevat niin suuresti, että myös tästä erosta syntyy epätasa-arvoa työttömyysetuuden saajien kesken.

Arvoisa puhemies! Aktiivimalli ei ole istuvan hallituksen ensimmäinen työttömien asemaa kiristävä toimenpide, vaan työttömien toimeentuloa on leikattu jo aiemmin. Työttömyysturvaa on heikennetty muun muassa indeksileikkausten ja ‑jäädytysten myötä, ja lisäksi sekä peruspäivärahan että ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa on lyhennetty merkittävästi ja esimerkiksi korotusosia on poistettu. Myös yleisen asumistuen tasoa ollaan jälleen heikentämässä. Kehitys on huolestuttavaa, sillä esimerkiksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean mukaan suomalaisen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan taso on nykyiselläänkin riittämätön. Hallituksen esityksen mukaan aktiivimalli lisää sekä asumistuen että toimeentulotuen tarvetta usealla miljoonalla eurolla. On huomattava, että toimeentulotuki osaltaan pudottaa ihmisen loukkuun, josta työllistyminen lyhytkestoiseen työhön ei käytännössä kannata.

Koska malli kohtelee ihmisiä eriarvoisesti, etenkin asuinpaikasta riippuen, on käytännössä kyseessä työttömyysturvan leikkaus. Jos avoimia työpaikkoja ja työllisyyspalveluja ei ole riittävästi tarjolla, on työttömän hyvin vaikea täyttää häneltä vaadittua aktiivisuusedellytystä. Työttömien ahdinkoa syventää myös se, että työllisyysmäärärahoja on leikattu reilulla kolmanneksella vuoden 2015 tasosta.

Arvoisa puhemies! Aktiivimalli näyttää työttömien ihmisten näkökulmasta lähinnä työttömyysturvan heikennykseltä, ei aktiivisuuteen kannustavalta tai sitä tukevalta mallilta. Sen sijaan, että mietitään uusia keinoja työttömien ihmisten kyttäämiseen ja etuuksien leikkaamiseen näennäisen aktivoinnin varjolla, tulisi hallituksen satsata järkevään työllisyyspolitiikkaan, sosiaaliturvaan liittyvän byrokratian purkuun ja esimerkiksi työttömien ihmisten osaamisen päivittämiseen uudelleenkouluttautumista tukemalla.

Arvoisa puhemies! Vaalikauden alkupuoliskolla toteutetut mittavat tuloveronalennukset vaikuttivat osaltaan työttömyyden vähenemiseen. Nämä veronalennukset olivat hallituksen vastaantulo työntekijäosapuolelle, joka kiky-sopimuksen myötä jousti erittäin merkittävästi työehdoistaan, ja hyvät tulokset on myös nähty. Veronalennukset ja muut kannusteet helpottavat työllistymistä erityisesti aloilla, joilla käteenjäävät tulot olisivat muutoin niukat ja muuttaminen varsinkin pääkaupunkiseudulle hankalaa.

Valitettavasti hallitus ei kuitenkaan aio alentaa korkeaa työttömyyttä pelkästään kannusteita käyttäen, ja esimerkki siitä on nyt tämä hallituksen eduskunnalle jättämä ja käsiteltävänä oleva esitys työttömyysturvan aktiivimallista. Ellei työnhakija ole ollut kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana riittävän monta päivää työssä tai sitä vastaavassa aktivoinnissa, alenisi hänen työttömyyskorvauksensa jopa lähes 5 prosentilla. Korvauksen alenemiseen ei vaikuttaisi se, kuinka aktiivisesti työtön on hakenut töitä, vaan ainoastaan se, onko hän työllistynyt. Tämä on mielestäni selkeä epäkohta, varsinkin kun TE-toimistot eivät voi tarjota työtä kaikille hakijoille.

Arvoisa puhemies! Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan erillistä aktiivisen työnhaun mallia, joka pakottaisi työttömän henkilön hakemaan työpaikkaa keskimäärin noin kerran viikossa pitkän karenssin uhalla riippumatta siitä, onko henkilön kotiseudulla soveltuvia avoimia työpaikkoja edes tarjolla. Varsinkin pienyrityksille ylisuuresta hakemustulvasta voi tulla rasite ja hakemusmenettelystä aiheutua pelkkää ylimääräistä byrokratiaa.

Arvoisa puhemies! Kahden vaativan velvoitekokonaisuuden käyttöönotto tuntuukin monia työttömiä kohtaan varsin raskaalta toimenpiteeltä, kun satojatuhansia ihmisiä on yhä työttömänä. Hallituksen tuleekin ehdottomasti vielä harkita kahta mainittua aktivointimallia uudelleen ja tehdä niistä työttömien kannalta huomattavasti inhimillisempiä.

Arvoisa puhemies! Tosiaan aktiivimalli on osa politiikkaa, kuten Marin totesi, jossa työttömyysturvaa on heikennetty jo monella eri tavalla. Kuten edustaja Saviokin toi esille, tätä niin sanottua karenssipakettia, jossa esitettiin, että tietyssä määräajassa työttömiä velvoitetaan tekemään tietty määrä työhakemuksia, vietiin rinta rinnan tämän aktiivimallin kanssa ainakin aiemmin, mutta nyt se on jäänyt johonkin. Olisinkin, jos ministeri olisi ollut paikalla, kysynyt, millä aikataululla tätä velvoitepakettia viedään eteenpäin ja koska se tulee. On kuitenkin selvää, että tämä aktiivimalli tällaisenaan tulee lisäämään työttömien ahdinkoa, ja jos tähän otetaan vielä lisäksi tämä kaavailtu karenssipaketti, niin se on erittäin huono.

Sitten edustaja Kontula nosti esille, että pitäisi saada perustuslakivaliokunnalta jonkinlaista lausuntoa. Kannatan näitä perusteltuja, mitä toitte esille, että on hyvä saada.

Arvoisa puhemies! Jo tällä hetkellä meidän työttömyysturvaan liittyvä lainsäädäntö on niin monimutkainen, että edes meidän virkailijat eivät pysty sitä yhdenmukaisesti tulkitsemaan ympäri Suomen, saati että työttömät itse, edes ne korkeakoulutetut työttömät, saati ne kouluttamattomat työttömät, pystyisivät ymmärtämään, mitkä ovat heidän oikeutensa, mitkä ovat heidän velvollisuutensa: jos minä liikun tuohon suuntaan tuon verran, niin miten minulle käy.

Minä olen todella huolissani siitä, että tätä jo nyt varsin kafkamaista järjestelmää entisestään sotketaan vielä päällekkäisillä sanktiojärjestelmillä, jotka johtavat siihen, että se vähäinenkin järjen hiven, joka siellä vielä on, katoaa lopullisesti. Se ei voi olla mitenkään oikeusvaltiossa kohtuullista. Minä olen melkoisen varma, että jos niistä ihmisistä, jotka lakia säätävät, vähän useampi pääsisi testaamaan työttömyysturvajärjestelmää käytännössä, ja vielä tällaisesta prekaarista asemasta käsin, niin meillä pistettäisiin koko työttömyysturvalainsäädännön kirjoittaminen ihan uusiksi. Se on jo nyt kohtuuton.