Arvoisa puhemies! Kysymys liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle Suomi-radan linjauksesta ja hankeyhtiön myöhästymisestä helmikuun CEF-hausta. Koska uutta ratalinjausta ei voida maankäyttö- ja rakennuslain eikä ratalain mukaan vetää ilman maakuntakaavaa, Suomi-radalla ei ole kuin yksi linjausvaihtoehto, nykyinen päärata. Häme ei tule laatimaan vaihtoehtoista suoraa reittiä sisältävää maakuntakaavaa, koska pääradan varren kunnilla on kahden kolmasosan enemmistö maakuntavaltuustoissa. Turha vääntö linjauksista viivästyttää suunnittelun käynnistämistä ja EU-tukien hakemista. Kuntien näkökulmasta jokainen helmikuun CEF-haun saatavissa oleva miljoona olisi todella iso raha. Kysynkin ministeriltä: mihin toimiin aiotte ryhtyä, jotta ministeriössä tunnustetaan tosiasiat Suomi-radan kaavoitusjärjestelmän mukaisesta ainoasta linjausvaihtoehdosta ja hankeyhtiöasiassa päästään eteenpäin ja jotta hankeyhtiön myöhästyessä CEF-hausta liikenne- ja viestintäministeriö [Puhemies koputtaa] ja Väylävirasto hakevat kiireellisesti näitä rahoja?
Suullinen kysymys Suomi-radasta (Lulu Ranne ps) | Suullinen kysymys ylivelkaantuneiden tilanteen helpottamisesta (Ritva Elomaa ps) | Suullinen kysymys varuskuntien sisäilmaongelmista (Pauli Kiuru kok) | Suullinen kysymys lapsiperheiden tukemisesta (Jaana Pelkonen kok) | Suullinen kysymys Puolustusvoimien panssarivaunuhankinnoista (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys yksityisestä pysäköinninvalvonnasta (Kimmo Kiljunen sd) | Suullinen kysymys kotimaisen kulutuksen edistämisestä (Eeva Kalli kesk) | Suullinen kysymys susien liikkumisesta asuinalueilla (Jari Koskela ps) | Suullinen kysymys Kuopion biotuotetehtaan ympäristölupapäätöksestä (Janne Sankelo kok) | Suullinen kysymys hallitusohjelman talouspoliittisen linjauksen noudattamisesta (Wille Rydman kok) | Suullinen kysymys keinoista lisätä kansalaisten liikkumista (Marko Asell sd) | Suullinen kysymys eläinten hyvinvoinnin edistämisestä (Mai Kivelä vas) | Suullinen kysymys lyijyhaulien kieltämisestä (Jari Ronkainen ps) | Suullinen kysymys ministereiden suhtautumisesta huumeidenkäytön rangaistavuuteen (Kalle Jokinen kok) | Suullinen kysymys eduskuntaryhmien välisestä yhteistyöstä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys lähisuhdeväkivallan torjumisesta (Jenni Pitko vihr) | Suullinen kysymys ympäristölle haitallisista yritystuista (Ville Kaunisto kok) | Suullinen kysymys rajat ylittävästä rikollisuudesta (Olli Immonen ps) | Suullinen kysymys kotimaisesta sianlihan tuotannosta (Sari Essayah kd) | Suullinen kysymys saariston toimintaedellytysten parantamisesta (Sandra Bergqvist r) | Suullinen kysymys valtion talousarvioon tehdyistä muutosehdotuksista (Pekka Aittakumpu kesk) | Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluiden parantamisesta (Pihla Keto-Huovinen kok) | Suullinen kysymys pikavippiyhtiöiden toiminnasta (Hussein al-Taee sd) | Suullinen kysymys pääministeri Marinin kannanotosta (Petteri Orpo kok) | Suullinen kysymys joulupukin toimivaltuuksista (Ville Tavio ps) | Suullinen kyselytunti
Käsittelyvaihe · eduskunnan käsittelytiedot
Puheenvuorot · kuka sanoi mitä
Kaikki asiakohtaan liittyvät puheenvuorot kokonaisina, lyhentämättöminä.
Arvoisa puhemies! Monet kiitokset kysymyksestä, joka on hyvin ajankohtainen. Sekä tämän Suomi-radan että läntisen yhteyden osakassopimusneuvottelut ovat juuri nyt käynnissä, ja niitä on tarkoitus erittäin kiivaalla aikataululla käydä sitten myöskin heti ensi vuoden alussa. Tässä vaiheessa osakassopimuksissa pääradan osalta on vielä käsittelyssä useampi linjausvaihtoehto. Mitä tulee helmikuun lopun niin sanottuihin häntärahoituksiin, jotka siis liittyvät nyt jo päättymässä olevan rahastokauden ja budjettikauden viimeisiin rahoituksiin, niin käsittääkseni valtavan suurista summista ei ole kysymys. [Ilkka Kanerva: 50 miljoonaa!] Joka tapauksessa on tarkoituksenmukaista ja aito pyrkimys siihen, että nämä osakassopimukset molempien ratojen osalta, koska ne liittyvät toisiinsa, mahdollisimman nopeasti ja ripeästi saatetaan päätökseen.
Arvoisa puhemies! Ylivelkaantuminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Velkavaikeudet heijastuvat monin tavoin ihmisten arkeen ja henkiseen hyvinvointiin, terveyteenkin. Taas tänä jouluna kotitalouksien tuloerot korostuvat. Toisten joulupöydistä ei puutu mitään, monelta puuttuu. Toiset jonottavat Hakaniemessä ja monilla muillakin paikkakunnilla jouluateriaa eri tilaisuuksissa vähävaraisille. Ylivelkaantuneiden tilanteen helpottamiseksi tarvitaan purevia poliittisia toimia, ja se keskustelualoitekin odottaa siellä puhemiesneuvoston pöydällä. Ulosotossa olevien tilannetta voitaisiin helpottaa esimerkiksi nostamalla suojaosuuden määrää. Perinnän jatkuvaa lisäkulujen virtaa on myös ehdottomasti saatava rajattua lainsäädännön keinoin. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: kannattaako ylivelkaantuneiden suomalaisten odottaa tulevalta vuodelta mitään parannuksia tilanteeseensa?
Tässä samalla toivotan kuitenkin rauhallista joulua puhemiehelle, kaikille salissa oleville ja myös tv-katsojille.
Kiitos edustaja Elomaalle tästä tärkeästä kysymyksestä. Sehän on niin, tämä hallitus haluaa auttaa niitä suomalaisia, jotka ovat ylivelkaantuneet, ja sen takia me panostamme velkaneuvontaan — velkaneuvonta tulee saamaan enemmän resursseja ensi vuonna — ja tehdään muita sellaisia toimenpiteitä, joilla itse ainakin uskon, että on positiivinen vaikutus tähän tilanteeseen. Hallituksen ministerityöryhmä on linjannut, että tähän maahan tulee positiivinen luottotietorekisteri. Se työ alkaa nyt seuraavana vuonna, ja se tulee kestämään, mutta kun päästään siihen, se myös auttaa ylivelkaantumista vastaan tulevaisuudessa. Me teemme nyt myös tarkistuksen, mitä tulee ulosoton suojaosuuden alarajaan. On olemassa hanke, joka keskittyy siihen, että yritetään löytää keinoja, joilla ylivelkaantuneitten tilannetta parannetaan. [Puhemies koputtaa] Joten voidaan sanoa kyllä, että hallitus on tietoinen ja tekee myös toimenpiteitä.
Arvoisa herra puhemies! Lukuisat varusmiespalveluksessa olevat oireilevat sisäilmaongelmien vuoksi. Myös Varusmiesliitolta tulee tätä palautetta runsaasti. Osa näistä nuorista varusmiehistä ja -naisista joutuu keskeyttämään palveluksen jopa muutaman viikon jälkeen. Varusmiespalveluksen aloittaminen edellyttää isoa henkistä valmistautumista ja on suuri sokki, jos se palvelus loppuu yllättäen tällaisen syyn takia. Jokaisella palveluksen aloittavalla on oikeus suorittaa palvelus sillä lailla, että terveys ei kärsi sisäilmaongelmien vuoksi. Sama koskee tietysti myös kantahenkilökuntaa. [Eduskunnasta: Kyllä!] Onko asiasta vastaavalla ministerillä tiedossa, kuinka monissa varuskunnissa näitä ongelmia on? Kuinka moni joutuu keskeyttämään? Ja miten hallitusohjelman kirjaus Senaatin uudelleenjärjestelystä Puolustusvoimien [Puhemies koputtaa] osalta mahdollisesti vaikuttaa tämän asian hoitamiseen?
Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on erittäin tärkeä. Tässä on kysymys paitsi varusmiesten terveydestä myöskin totta kai Puolustusvoimien henkilökunnan terveydestä, elikkä tähän on suhtauduttava riittävän vakavalla tavalla. Niissä varuskunnissa, missä on saatu tietoja näistä, on jo ryhdytty toimenpiteisiin, mutta kun tästä edelleen palautetta tulee — ja tekin tämän asian täällä otitte esille — niin tässä vielä tekemistä on. Täsmällisiä numerotietoja itselläni ei ole näistä, mutta selvästi ongelma on olemassa. Sen voi todeta, että Puolustuskiinteistöt-hanke etenee, ja näkisin, että se voisi olla yksi väline myöskin puuttua tähänkin ongelmaan, eli voidaan entistä paremmin huolehtia Puolustusvoimien intresseistä, joihin totta kai kuuluu myöskin se, että meillä on terveet, hyvät tilat. — Kiitoksia hyvästä kysymyksestä.
Arvoisa herra puhemies! Yksinäisyys on kansantauti, joka heikentää suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä voimakkaammin kuin mikään muu yksittäinen tekijä. Yksinäisyys myös kerää ympärilleen muita ongelmia, kuten köyhyyttä ja huono-osaisuutta.
Joka viides suomalainen kärsii yksinäisyydestä ajoittain ja joka kymmenes jatkuvasti. Erityisesti juhlapyhät ovat yksinäisille vaikeita. Niinpä moni odottaakin lähestyvää joulua pelolla.
Erityisesti lapsiperheiden lisääntynyt yksinäisyys ja pahoinvointi ovat kipeitä ongelmia tämän päivän Suomessa. Kolmen sukupolven pihapiirin puuttuminen jättää liian monet lapsiperheet yksin lasten kasvatushaasteiden ja arjen murheiden kanssa.
Kokoomus esitti omassa vaihtoehtobudjetissaan joukon toimenpiteitä, joilla etenkin nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä, perheitä tukea ja ongelmia lievittää. Kysyisin: miten hallitus aikoo toimia tässä asiassa?
Arvoisa puhemies! Minusta on hienoa, että kaikki ryhmät ovat esittäneet toimia, joilla lasten, nuorten ja perheiden arkeen saadaan lisää sellaista positiivista virettä.
Yksinäisyys koskee itse asiassa niin lapsia ja nuoria kuin ikäihmisiäkin. Edustaja on aivan oikeassa siinä, että yksinäisyyskin on yksi sellainen iso suomalainen kestävyysvaje, josta kovin vähän puhutaan, yksinäisyys kun aiheuttaa paljon muita ongelmia, joilla on viime kädessä jopa taloudellisia vaikutuksia. Siksi sosiaalisen kestävyysvajeen pienentämiseksi toimet pitää tehdä niin, että me myöskin tunnustamme yksinäisyyden ilmiönä, jota pitäisi pystyä yhteiskunnassa enemmän torjumaan.
En lähde nyt yksityiskohtiin mutta totean, että meillä on merkittävä panos myös ensi vuodelle käytettävissä lasten, nuorten ja perheiden palveluihin, nimenomaan palveluiden parantamiseen, [Puhemies koputtaa] mutta myöskin koulupuolella on lasten ja nuorten osalta merkittäviä panostuksia tulossa. Eli perhepolitiikkaa tulee tehdä vahvasti, ja siitä on hyviä ehdotuksia nyt ilmassa.
Arvoisa herra puhemies! Suomen kansa ei ole aina saanut viettää jouluansa rauhassa. Tänään on kulunut päivälleen 80 vuotta siitä, kun talvisodassa käytiin Pelkosenniemen taistelu, joka päättyi, voinemme sanoa, suuren ihmeen ja monien rukouksien jälkeen suomalaisten voittoon.
Eilen saimme tietää, että keskustalainen puolustusministeri Kaikkonen on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen hankkimaan Leopard 2 -taistelupanssarivaunun ampumatarvikkeita. Nämä hankittiin Israelista, ja on hyvä uutinen, että asekaupat Israelin kanssa eivät lopu. Onhan Israel aseteknologian kehityksessä maailman kärkimaita, ja samalla se Lähi-idän ainoana demokratiana kykenee puolustamaan kansalaisiaan. [Välihuutoja] Turkin käymissä sodissa Isistä vastaan on havaittu, että Leopard 2 -panssarivaunut ovat kuitenkin varsin haavoittuvaisia. [Puhemies koputtaa] Kysyn puolustusministeriltä: olisiko lisäksi syytä ostaa Israelista Trophy‑APS-omasuojausjärjestelmä vaunujen tueksi? [Eduskunnasta: Täsmällinen kysymys!]
Arvoisa puhemies! Kiitän aika täsmällisestä kysymyksestä. [Naurua] Puolustusvoimat tekee puolustustarvikehankintoja paitsi kotimaasta jonkun verran myös maailmalta, ja tässä hankinnassa, mihin viittasitte, tämä israelilainen toimittaja oli loppupelissä käytännössä ainoa, mikä täytti meidän kriteerimme, mitä haimme. Toimitukset tapahtuvat vuosien 20 ja 21 aikana. Tulevissa hankinnoissa vertaillaan totta kai, mitä meillä on kotimaassa tarjolla ja mitä maailmalla on tarjolla, ja pyritään aina tarkoituksenmukaisimpiin hankintoihin. Tässä vaiheessa en lähde vielä ottamaan kantaa siihen, mitä ostetaan ja mistä.
Arvoisa puhemies! Minä kysyn 122 kansanedustajan puolesta. Me olemme tehneet lakialoitteen yksityisen parkkisakotusbisneksen saattamisesta kuriin. Pysäköinninvalvonta on muuttunut rahastukseksi, jota kaiken lisäksi ovat alkaneet hallita yhä enemmän ulkomaiset firmat ja sijoittajat. Asiallinen pysäköinninvalvonta on jäänyt toissijaiseksi, kun parkkifirman tavoite on maksimoida tulostaan. Kohtuusharkinnalla ei ole tilaa. Kysyn: siunaako hallitus näin joulun alla tämän 122 kansanedustajan tahtotilan, että sakotusbisneksestä on päästävä eroon?
Arvoisa puhemies! Johtuen siitä, että meillä on ollut tässä talossa aika paljon muita asioita agendalla, en ole itse ehtinyt perehtymään vielä tähän teidän lakialoitteeseenne.
Sen sijaan tämä asiahan ei ole ihan uusi. Muistan, että joitakin vuosia sitten tästä käytiin kiivastakin keskustelua, ja on olemassa myös perustuslakivaliokunnan kannanotto. Nyt kannattaisi katsoa sitten, miten se perustuslakivaliokunnan linjaus suhteutuu tähän teidän lakialoitteeseenne.
Lähden siitä, että oikeusministeriössä meillä on joulupyhien jälkeen virkamiehiä, jotka myös pystyvät tekemään tämän arvion, ja saadaan sitten palata tähän asiaan. On tietenkin tärkeätä, että pysäköiminen Suomessa olisi mahdollisimman helppoa ja oikeudenmukaista.
Arvoisa puhemies! Ensi viikolla Suomi rauhoittuu joulun viettoon. Kullakin meistä on omat perinteemme ja omat tapamme viettää joulua, ja hyvä niin. Tätä on syytä kunnioittaa ja pitää arvossa.
Joulu on kuitenkin merkittävä sesonki kaupalle ja koko palvelualalle. Joulun ympärillä kulutetaan paljon, erityisesti elintarvikkeita, kulutustavaroita ja monenlaisia palveluita. Tällä kaikella on ymmärrettävästi niin taloudellisia kuin ympäristövaikutuksia. On selvää, että vaikutukset ovat sitä myönteisemmät, mitä enemmän suosimme suomalaista. Kotimaisen ruuan ja juoman sekä lahjojen — olkoot ne aineettomia tai aineellisia — suosiminen on merkittävä teko suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolesta ja palvelee samalla ympäristö- ja ilmastotavoitteita. Eli myös luonto kiittää kotimaisten tuotteiden ja palveluiden käyttäjää.
Koska asiaan liittyvät vaikutukset ovat moninaiset, osoitan kysymykseni pääministeri Marinille: mitä hallitus voisi tehdä, [Puhemies koputtaa] että suomalaisten joulunvietto hyödyttäisi mahdollisimman paljon kotimaisia yrittäjiä ja yrityksiä, luontoa ja ympäristöä ja siten koko suomalaista yhteiskuntaa?
Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä kysymys, joka tässä esiin nostettiin. Tietenkin meidän yhteinen tavoitteemme on se, että Suomessa on tulevaisuudessakin menestyviä yrityksiä ja yrittäjiä aina maatalousyrittäjistä muihin yrittäjiin. Tietenkin meidän yhteinen tavoitteemme on myös se, että Suomessa suositaan lähituotantoa ja lähiruokaa ja kulutetaan tarvikkeita, jotka ovat myös ympäristönäkökulmasta kestäviä.
Hallitusohjelmassahan lähdetään erittäin vahvasti liikkeelle nimenomaan kestävän kehityksen ajatuksista, siitä että kehitämme yhteiskuntaa niin, että se on niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ympäristön kannalta kestävää. Myös tähän tematiikkaan tämä esiin nostettu kysymys sopii oikein hyvin, ja voin vakuuttaa, että näidenkin asioiden parissa hallitus tekee hyvää yhteistyötä. [Mikko Savola: Hyvä vastaus!]
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Oliko edustaja Merellä jatkokysymys?
Arvoisa puhemies! Haluaisin tuohon pysäköinninvalvonta-asiaan sen verran todeta, että minusta on tietysti harmillista, että hallituspuolueen edustajat joutuvat lakialoitteiden kautta tuomaan asioita esille. Luulisi, että hallituksessa voi vaikuttaa. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Todennäköisesti tämä asia tulee lakivaliokuntaan. Olen itse siinä puheenjohtajana ja olen vähän tutustunutkin siihen aiheeseen, ja se ei ole ihan yksinkertainen, ja me käsittelemme sen lakivaliokunnassa. [Kimmo Kiljunen: Erinomaista!] Siinä mielessä haluaisin sanoa, että se ei ole tällä hetkellä yksinomaan ministerin käsissä. Mutta toki vaikuttakaa hallituksen kautta ihmeessä. Se olisi paras paikka, kun te aina korostatte sitä, että teillä on nyt se valta.
Mutta haluaisin kysyä: Näin joulun alla on ollut paljon puhetta asuntomurroista, ja ihmiset pelkäävät, että heidän asuntoonsa murtaudutaan, kun lähdetään joulumatkoille. Hyvin paljon on kyseessä myös näitä ulkomaalaisia liigoja, jotka kiertävät ympäri Pohjoismaita. Olen nähnyt ohjeistusta, että hankkikaa valvontakameroita ja muuta, mutta eikö ole valtion tehtävä myös huolehtia turvallisuudesta? Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että ei jää yksinomaan yksityisten ihmisten varaan valvoa kotinsa turvallisuutta?
Arvoisa puhemies! Kiitokset edustajalle hyvästä, tärkeästä kysymyksestä. Hallitushan on ohjelmassaan sitoutunut siihen, että arjen turvallisuudentunne paranee ihan kaikilla suomalaisilla ihan kaikkialla Suomessa. Kyse on siitä, että parannamme turvallisuutta kaikilla sektoreilla. Näemme turvallisuuden laajana käsitteenä. Emme ajattele, että turvallisuus syntyy pelkästään turvallisuusviranomaisten työstä, vaan myös esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden, koulutoimen, monien muiden yhteistyössä. [Sebastian Tynkkysen välihuuto] Olemme aloittaneet jo sisäisen turvallisuuden selontekotyön, jossa tulemme käymään läpi keskeisiä uusia uhkia, nousevia trendejä rikollisuuden saralla. Esimerkiksi kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus on, totta kai, yksi konkreettinen uusi meidän käsillä oleva riski, johon myös poliisi on aktiivisesti tarttunut. Se, että hallitus on päässyt jo nyt budjetissa lisäämään muun muassa poliisien määrää, on konkreettinen esitys siitä, että otamme arjen turvallisuuden tason parantamisen vakavasti tässä hallituksessa.
Arvoisa puhemies! Mediassa on tämän vuoden aikana käyty osittain kiivastakin keskustelua susien määrästä sekä niiden liikkumisesta asuntoalueiden läheisyydessä. Kansalaisten kotieläimet ja karja ja metsästäjien koirat ovat joutuneet eri puolilla Suomea susien saaliiksi. Kankaanpäässä susipari lähti seuraamaan koiranulkoiluttajaa luontopolulla. Myös valvontakamerat ovat tallentaneet aivan kaupunkimme keskustassa useita susihavaintoja. Menneellä viikolla jopa koulukeskuksen pihassa petoyhdyshenkilö todensi suden jäljet. Olemme Pohjois-Satakunnassa tilanteessa, missä ihmiset eivät uskalla iltaisin liikkua luonnossa, lapset pitää kyyditä kouluun ja yleinen ilmapiiri on kireä ja myöskin vakava. Olimme ministeri Lepän kanssa Luonnonvarakeskuksen asiantuntijatilaisuudessa marraskuussa. Susiasiantuntijalta saimme kuulla uuden termin ”pihasusi” susista, jotka vierailevat pihoissamme eri puolilla Suomea. Arvoisa maatalousministeri Leppä, te vastasitte samassa tilaisuudessa sanantarkasti: ”sutta ei tarvitse pihassa sietää”. [Puhemies koputtaa] Mitä vastauksenne tarkalleen ottaen tarkoittaa? — Ja hyvää joulua kaikille!
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Ikkunoiden takaa löytyy myös susia.
Arvoisa puhemies! Sanon edelleenkin sen saman asian: sutta ei kenenkään tarvitse pihassa sietää. Susi kuuluu suomalaiseen luontoon, mutta se ei kuulu pihaan. Sen ei kuulu aiheuttaa vaaraa, eikä sen kuulu aiheuttaa vahinkoa sen enemmän harrastuksille kuin kotieläintaloudellekaan, puhumattakaan siitä, että lapset joutuisivat vaaraan sen kautta.
Meillä on kaksi linjaa, millä me voimme tällä hetkellä susikantaan vaikuttaa. Toinen on poliisien poistoluvat, jotka ovat poliisin määräyksestä tehtäviä toimenpiteitä silloin, kun tilanne on siellä asti. Toinen on riistahallinnon antamat vahinkoperusteiset luvat, joilla poistetaan yksilöity vahinkoa aiheuttava susi. Me haluamme takaisin kannanhoidollisen metsästyksen, jolla me pystymme saamaan susikantaa rajoitettua niillä alueilla, joilla sitä on liikaa. [Juha Mäenpää: Eikö siitä voida päättää?] Meillä ei tällä hetkellä sitä mahdollisuutta ole, koska EU-tuomioistuimen päätöksen jälkeen, joka oli erittäin kova meidän kannaltamme, me odotamme nyt korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä tässä asiassa, [Puhemies koputtaa] ja sen jälkeen me pääsemme vauhtiin kannanhoidollisen metsästyksen jatkon selvittämisessä.
Arvoisa puhemies! Tänään tulleen uutisen mukaan korkein hallinto-oikeus ei anna Kuopioon suunnitellulle biotuotetehtaalle ympäristölupaa. Tämä päätös on hämmentävä, ja sillä on kansantaloudellista merkitystä. Se vie pohjaa pois Suomesta houkuttelevana investointimaana ja vesittää talouden kuntoonsaattamista. Uutinen on huono myös suomalaisille metsänomistajille.
Aluehallintoviraston tehtaalle jo myöntämä lupa oli ehdoiltaan tiukka. Se ei kuitenkaan riittänyt, vaan korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöluvan Kallaveden ekologiseen tilaan vedoten. [Mikko Savola: Äänestyspäätöksellä!] Vaikka suunnitellaan maailman puhtainta tehdasta, se ei riitä. Päätöksen viesti on suomalaiselle teollisuudelle tyly: lähtekää muualle.
Vesipuitedirektiivi uhkaa romuttaa koko Euroopan taloudellista pohjaa. Ratkaisulla on myös merkitystä tulevien ympäristöluvitusten kannalta. [Puhemies koputtaa] Kysynkin ministeri Lintilältä: onko Kuopion hankkeen eteen enää mitään tehtävissä, ja mikä on teidän arvionne, uskaltaako kukaan enää suunnitella Suomeen suuria teollisia investointeja?
Arvoisa puhemies! Edustaja Sankelo, meillä on edelleen Suomessa vallan kolmijako-oppi olemassa. Oikeuslaitos on kertonut oman kantansa tilanteeseen korkeimman hallinto-oikeuden äänellä. Poliitikot älkööt tulko sitä päätöstä muuttamaan omilla toimillaan. Voi tietysti keskustella siitä, mutta en itse lähde kyseenalaistamaan missään nimessä korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä.
Elinkeinoministerinä totean: valitettavaa. Olisi ollut kyseessä iso investointi, työllistävä investointi, mutta toisaalta ei pidä nyt lähteä yleistämään tätä päätöstä. Luotan suomalaiseen oikeusjärjestelmään ja oikeuslaitokseen, ja jokainen asia käsitellään omana kokonaisuutenaan. Nyt oli kyseessä tämä yksittäinen päätös, mutta ymmärrän hyvin sen, että tämä tulee ulkomaisia investoijia varmasti mietityttämään, mikä on Suomessa suhtautuminen. [Puhemies koputtaa] Mutta palaan takaisin siihen, että pidetään kiinni vallan kolmijako-opista.
Arvoisa herra puhemies! Tuossa muutama viikko sitten meillä edellinen hallitus kaatui luottamuspulaan, mutta sitten ministerit ja varapuhemies vähän vaihtoivat paikkoja, ja yhtäkkiä luottamus jälleen löytyikin ja sama hallitus perustettiin uudestaan. No, kiertotaloutta kai tämäkin, ja jonkinnäköisenä kiertotaloutena voidaan kai pitää sitäkin, että hallitus lopulta päätti ottaa käyttöön pilkulleen saman hallitusohjelman kuin mitä edelliselläkin oli ollut käytössään. [Vasemmalta: Se on hyvä hallitusohjelma!] No jos ei siitä kerran mitään muutettu, niin sitten on tietysti hyvä huomata, että hallitus on todellakin linjannut, että ”hallitus seuraa taloustilannetta sekä työllisyys- ja tasapainotavoitteiden toteutumista jatkuvasti ja reagoi taloustilanteen edellyttämällä tavalla”, ja tätä hallitusohjelmaa on sitouduttu tarkastelemaan uudelleen, mikäli alkaa muodostua epäilyksiä, että talouspoliittinen linja ei uskottavasti toimi. No nyt kun sitä on epäillyt jo Euroopan komissiokin, olisiko nyt aika vihdoinkin toteuttaa sitä uusvanhaa hallitusohjelmaa myös tältä osin? [Puhemies koputtaa] Tämä ei onnistunut valtiovarainministeri Lintilältä, mutta onnistuisiko se valtiovarainministeri Kulmunilta?
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Valtiovarainministeri Kulmuni, onnistuuko?
Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Rydmanille kysymyksestä. Tämä pääministeri Marinin johtama hallitus noudattaa sitä samaa hallitusohjelmaa, joka periytyy Antti Rinteen johtamalta hallitukselta. Toki hallitusohjelmahan on varsin kunnianhimoinen monin osin, myös työllisyyden suhteen tai ilmastotavoitteiden osalta. Tietenkin valtiovarainministerinä minua kiinnostavat erityisesti ne työllisyystavoitteet ja myös pidemmän kaaren tilanne sen suhteen, että tämä maa on hyvässä julkisen talouden kunnossa myös seuraaville sukupolville. Eilen esimerkiksi, kun valtiovarainministeriö kertoi omista päivitetyistä laskelmistaan, niin ne muutokset eivät itse asiassa ole kovinkaan suuria siihen nähden, mitä olemme jo aikaisemmin arvioineet. Se, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 23, vaatii kyllä sen, että työllisyysasteessa päästään eteenpäin, ja niitä toimia hallitus tekee aivan aikataulunsa mukaan, ja ensi kevään kehysriihi ja syksyn budjettiriihi ovat tässä tietenkin aivan keskeisiä.
Arvoisa puhemies! Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore ja laaja tutkimus, jossa kartoitettiin suomalaisten liikuntatottumuksia, kertoi, että iso osa kansastamme ei harrasta vapaa-ajalla lainkaan liikuntaa. Jopa kolmasosa vastaajista vastasi näin.
Tämä on aika huolestuttava tieto, koska se tulee yhteiskunnallemme kalliiksi. Liikkumattomuuden on arvioitu tuovan eri laskutavoilla mitattuna 3—7 miljardin euron kustannukset. Kustannukset tulevat työikäisten sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä ja monien eri elintapasairauksien tuomina kustannuksina myös.
Liikuntaa pitäisi sisältyä arjessamme riittävästi joka päivälle ja kaikenikäisille ihmisille. Se on yleisesti hyvinvointia lisäävä harrastus. Kysymys kuuluu: Miten saisimme ihmiset liikkumaan paremmin? Minkälaisia keinoja hallituksella tähän on? Esimerkin voima on tietysti iso, ja siksi olisi mielenkiintoista kuulla, miten esimerkiksi maailman kuuluisin suomalainen eli pääministeri Marin kunnostaan pitää huolta. [Naurua]
Ja hyvää joulua kaikille!
Arvoisa puhemies! Tämä oli kysymys, jota en osannut ennakoida, mutta tietenkin omassa elämässäni niin kuin niin monen meistä elämässä perheen läsnäolo tuo paljon hyvinvointia ja auttaa meitä kaikkia jaksamaan. Itselläni on lähes kaksivuotias tytär, ja tietenkin hänen kanssaan vietetty aika tuo paljon niin henkistä hyvinvointia kuin myös sitä fyysistä hyvinvointia, nimittäin kaksivuotiaan kanssa temmeltäminen kyllä ottaa kunnon päälle.
Tietenkin aina silloin kun on mahdollista, myös liikun luonnossa niin kuin niin moni muukin suomalainen. Se on paitsi fyysisen kunnon myös henkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää. On hyvä, että me arvostamme tätä kaunista luontoa, joka meillä Suomessa on. Se on meille ylpeydenaihe, ja tehdään toimia sen eteen, että näin on vastaisuudessakin.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Myös ministeri Kosonen haluaa kertoa omasta esimerkistään.
Arvoisa herra puhemies! Esimerkiksi portaiden kävely on erinomainen harrastus ja tapa, ja kuulkaa, eduskunnan portaissa on aika hiljaista, ja toivoisin näkeväni siellä enemmän meitä kumppaneita.
Liikkuminenhan pitää tehdä kaikille helpoksi. Se on meidän hallituksenkin tavoite. Eli esimerkiksi kävely‑ ja pyöräteiden pitää olla sellaisia, että niille on helppo mennä ja nähdä siellä sitä esimerkkiä. Samoin rakentamisessa juuri portaiden pitäisi olla semmoinen ensisijainen vaihtoehto, eikä hissi, eikä sillä tavalla, että niitä portaita täytyy etsiä jostakin.
Meillä on tulossa muun muassa virkistyskäyttöstrategioihin lisää rahaa ja näihin kävely‑ ja pyöräteihin lisää rahaa, ja sitten rakennamme sitä harrastamisen mallia Suomeen, eli siinäkin on liikunnalla osansa. Lasten ja nuorten iltapäiviin on tulossa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus muun muassa valita liikkumiseen liittyvä harrastus. Lisäämme seuratukea. [Puhemies koputtaa] Kaikki tämä työ on sen eteen, että kaikki me liikkuisimme enemmän.
Arvoisa puhemies! Eläinten oikeudet ovat asia, joka helposti täällä eduskunnassa jää kaikkien muiden asioiden jalkoihin. Se, että eläinten hyvinvoinnin edistäminen unohtuu, ei kuitenkaan ole oikein eläimiä kohtaan, mutta se ei ole myöskään ihmisten tahdon mukaista. Niin Suomessa kuin laajasti koko Euroopassa ihmiset haluavat, että päättäjät toimivat eläinten hyvinvoinnin eteen. Eläinten hyvinvoinnin parantaminen onkin ollut yksi tämän hallituksen tavoitteista, ja se oli myös yksi tavoitteista EU-puheenjohtajamaana. Nyt alkuviikosta EU:n neuvosto hyväksyi eläinten hyvinvointia koskevat päätelmät, jotka oli valmisteltu EU-puheenjohtajamaa Suomen toimesta. Tällä päätöksellä me voimme edistää eläinten hyvinvointia koko Euroopan tasolla, ja Suomi sai tästä kiitosta eläinten asemaa ajavilta kansalaisjärjestöiltä, ja tästä haluan myös itse kiittää hallitusta. Haluaisin nyt kysyä hallitukselta: miten hallitus edistää tätä tavoitetta eläinten hyvinvoinnin edistämisestä?
Arvoisa puhemies! On totta, että maanantaina neuvoston kokouksessa saimme aikaiseksi päätelmät, yksimieliset sellaiset, ja tämä vie merkittävällä tavalla koko Euroopan alueella eläinten hyvinvointiasioita eteenpäin. Siinä on paljon tehtävää, se on ihan selvä, mutta eläinten hyvinvointi ei ole unohtunut kyllä yhtään mihinkään. Se on läsnä koko ajan omalla työpöydälläni, ja sen eteen töitä teemme. Me olemme sitoutuneet siihen, että Marinin hallituksen aikana pikimmiten uudistetaan meidän eläinten hyvinvointilakikokonaisuus. Se työ on pitkällä, ja toivon mukaan ensi vuonna me olemme täällä eduskunnassa tämän esityksen kanssa. En voi ihan tarkkaan luvata sitä, mutta se on meidän tavoitteemme.
Me olemme yhdessä Ruotsin kanssa eläinten hyvinvointimaina maailman johtavat maat, [Keskeltä: Kyllä! — Näin on!] katsottiin sitä millä mittarilla tahansa, mutta meilläkin on toki asioita, joita voimme tehdä vielä paremmin ja näyttää suuntaa muulle Euroopalle ja muulle maailmalle. [Puhemies koputtaa] Se on myöskin meidän kilpailukyvyn kannalta äärimmäisen tärkeää — totta kai eläinten hyvinvoinnin kannalta mutta myös kilpailukyvyn kannalta.
Arvoisa puhemies! EU-komissio on parhaillaan harkitsemassa lyijyhaulien kieltämistä kosteikoilla. Määritelmä olisi niin tiukka, että Suomessa se kattaisi suurimman osan maastamme. Asiaa ollaan ujuttamassa saranapuolelta EU-komissiossa mahdollisesti ilman parlamentaarista käsittelyä. EU:n kaavailema ensimmäinen vaihe koskisi hauleja. Toisessa vaiheessa kielto koskisi myös lyijyluoteja. Esimerkiksi pienikaliiperisiin aseisiin ei lyijyä korvaavia vaihtoehtoja ole, lukuun ottamatta ehkäpä kultaa.
Toteutuessaan lyijyammuskielto vaikeuttaisi kohtuuttomasti niin metsästäjien, ampumaharrastajien kuin reserviläistenkin toimintaa. Lisäksi hallaa koituisi Suomessa merkittävässä roolissa olevalle patruunateollisuudelle. Kysyisinkin hallitukselta: mihin toimiin te ryhdytte estääksenne EU:n kaavaileman lyijyammusten kiellon toteutumisen Suomessa?
Arvoisa puhemies! Todella tässä aika moni miettii, kenelle tämä asia kuuluu, ja niin se vain käsi nousee täältä, että se kuuluu minulle. — Selitys on, kuulkaa, hyvä eduskunta, että tässä on kysymys omalta osaltaan myrkyllisistä aineista ja sitä kautta ihmisen terveydelle olennaisista asioista. Siltä osin olemme seuranneet tätä kysymystä sosiaali‑ ja terveysministeriössä, ja yllättävää kyllä, että vaikka kaikki eivät asiaa vielä tunne, se on noussut myös minun pöydälleni jo tällä lyhyellä ajalla.
Edustaja on ihan oikeassa siinä, että kyllä me joudumme näitä komission toimenpiteitä hyvin tarkasti nyt katsomaan. Tilanne on sellainen, että tämä komission tämänhetkinen toimintalinja ei välttämättä ole selkeästi Suomen pitkäaikaisen kannan mukainen. Syy on se, että aika tarkasti on lähdetty nimenomaan tässä rajoitusehdotuksessa siitä, että lähdetään hakemaan aika tiukkaa linjaa. [Puhemies koputtaa] E-kirjeellä emme ole vielä eduskuntaa informoineet, koska komission täydellinen kanta on ollut epäselvä, mutta tulemme sen tekemään, jos tämä tilanne tällaisena jatkuu. Asiasta tullaan lähiaikoina päättämään.
Arvoisa herra puhemies! Huumausaineiden käyttö ja huumerikollisuus on kasvava ja vakava ongelma yhteiskunnassamme, mutta erityisesti se on henkilökohtainen tragedia niille, jotka huumekoukkuun joutuvat. Viime vuonna Suomessa huumeisiin kuoli enemmän ihmisiä kuin liikenteessä: 261 ihmistä kuoli huumeisiin viime vuonna Suomessa. Ministerit Ohisalo, Andersson ja Pekonen ovat julkisesti käyttäneet huumemyönteisiä lausuntoja ja kertoneet, että huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua. [Jussi Saramo: Se on eri asia!] Ministerien puheet ovat aina myös tekoja. Ne eivät ole vain henkilökohtaisia mielipiteitä. Kysyn pääministeri Marinilta: onko mielestänne sopivaa, että teidän hallituksenne ministerit käyttävät huumemyönteisiä lausuntoja julkisuudessa, ja miten arvioitte, vaikuttaako se mahdollisesti nuorten kiinnostukseen huumeiden käyttöön?
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Taas on ministeri Kiurulla käsi pystyssä, mutta annetaan nyt pääministeri Marinille.
Arvoisa puhemies! Itse en tulkitse ministereiden puheenvuoroja huumemyönteisinä tai päihdemyönteisinä. [Oikealta: Ohhoh!] Totean tässä myös sen, että hallitusohjelmaan ei sisälly miltään osin huumelainsäädännön tai meidän päihdelainsäädännön löysentämistä tai sitä, että tätä pitkää linjaa muutettaisiin. Sitä ei ole hallitusohjelmassa, ja totean, kuten edeltäjänikin on todennut, että tältä osin tämä asia ei tällä hallituskaudella etene.
Arvoisa puhemies! Pääministeri Marin, sanoitte tiistaina välikysymyskeskustelussa, että opposition ja erityisesti kokoomuksen pitäisi hävetä. Ilmeisesti tarkoititte sitä, kun he ovat samassa välikysymyksessä perussuomalaisten kanssa. Näin ainakin käsitin. Ainoa, jonka minun mielestäni pitäisi hävetä, on ulkoministeri Haavisto, joka ei vastannut kaikkiin kysymyksiin.
Liike Nytin mielestä kaikkien kanssa pitää pystyä tekemään yhteistyötä. Näin joulun alla kysyn teiltä: mitkä ne kriteerit teidän mielestänne ovat, kenen kanssa voi tehdä yhteistyötä?
Arvoisa puhemies! Minun ymmärtääkseni ulkoministeri Haavisto oli tässä salissa iltamyöhään asti vastaamassa [Paavo Arhinmäki: Yömyöhään!] — korjaan — yömyöhään asti vastaamassa kansanedustajien yksityiskohtaisiin kysymyksiin, eli oion tämän virheellisen väitteen tässä. [Sari Sarkomaan välihuuto]
Mitä tulee tähän asiaan: Omassa lausunnossani en viitannut siihen, onko oppositiolla mahdollisuus tehdä välikysymystä vai ei, vaan viittasin siihen, että pidän erittäin harmillisena ja valitettavana, että kokoomus, perinteinen sivistyspuolue, puheenjohtajansa suulla on todennut, että näitä lapsia ei pidä auttaa, jos se voisi tarkoittaa näiden äitien auttamista. [Kokoomuksesta: Ei!] Toinen asia, johon viittasin, oli se, että täällä kyseenalaistettiin kokoomuksen riveistä erittäin vahvasti meidän oikeusvaltion perusperiaate, vallan kolmijako-oppi, [Oikealta: Ohhoh!] se, että hallitus ja eduskunta vastaavat politiikan tekemisestä mutta me emme vastaa yksilöitä koskevista päätöksistä. Tästä pitää pitää kiinni. [Puhemies koputtaa] Se on viranomaisten tehtävä. Olen pahoillani siitä, että kokoomus on lähtenyt tälle tielle. [Välihuutoja]
Arvoisa puhemies! Arjen turvallisuus on osa hyvää ja onnellista elämää, mutta valitettavasti monessa kodissa elää pelko, varsinkin nyt kun joulun pyhät lähestyvät. Yksi suurista arjen turvallisuusuhkista on kotona tapahtuva väkivalta. Joulun aikaan nämä väkivaltatilanteet usein lisääntyvät, kun ihmiset viettävät paljon aikaa kotona. Onkin niin, että joka kolmas nainen on Suomessa kokenut lähisuhdeväkivaltaa — joka kolmas.
Sukupuolittuneeseen väkivaltaan ovat kansalaisyhteiskunnan toimijat toivoneet jo pitkään konkreettisia tekoja. Avun hakeminen on koettu vaikeaksi, ja alueellisesti palveluita on ollut vaikeasti saatavilla. Hallitus onkin luvannut puuttua lähisuhdeväkivaltaan. Haluan kysyä hallitukselta: mitä tämän asian eteen tullaan tekemään pian?
Arvoisa puhemies! Edustaja Pitko ottaa esille erittäin tärkeän aiheen. Se on toki niin, se on varmasti niin, että me kaikki ymmärrämme sen, että jouluna pitäisi saada olla joulurauhaa joka perheessä ja naisten ja tyttöjen ja lasten pitäisi pystyä turvallisesti viettämään joulua. Näin valitettavasti ei tässä maassa kuitenkaan ole.
Hallitus on tietoinen siitä, että Suomessa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy paljon, aivan liian paljon, ja sen takia hallitus laatii nyt naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman. Meille tulee myös naisiin kohdistuvan väkivallan raportoija. Se virka on nyt perustettavissa, ja ensi vuonna meillä tulee olemaan henkilö, joka tulee seuraamaan, miten tämä kehitys jatkuu, ja tulee varmasti myös esittämään toimenpiteitä. Joten tämä asia on sellainen, jossa toivon, [Puhemies koputtaa] että kaikki suomalaiset tekevät kaikkensa, jotta kaikilla olisi jouluna ja muutenkin hyvä olla ja että saadaan väkivalta pois tästä hyvästä maasta.
Arvoisa puhemies! Minulla on huoli lastemme ja nuortemme tulevaisuudennäkymistä, ja tätä huolta korostavat ne monet, monet viestit, mitä saan isovanhemmilta heidän lastenlastensa huonoon oloon liittyen. Minun mieltäni oikeastaan rauhoittaa se, että tiedän, että tässä salissa me kaikki jaamme tämän murheen.
Yksi suurimmista ellei suurin asia, mitä voimme nuortemme eteen tehdä, on ilmastonmuutoksen torjunta. Tehokkailla ilmastotoimilla teemme lastemme ja nuortemme tulevaisuudennäkymistä turvallisempia ja varmistamme, että näkymä tulevaisuuteen ylipäänsä on olemassa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei muuta kuin vihreitten riveihin!] Nyt onkin tekojen aika. Hallituksen toimet ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat olleet valitettavan pieniä. Hallituksen ensi vuoden budjetti jopa korottaa ympäristölle haitallisia yritystukia 100 miljoonaa euroa, samalla kun kokoomuksen vaihtoehtobudjetti laskee niitä 500 miljoonaa euroa.
Arvoisat ministerit, [Puhemies koputtaa] ympäristölle haitallisissa yritystuissa on 3,6 miljardia euroa mahdollisuuksia toimiin. [Puhemies: No niin, aika täynnä!] Miksi te ette toimi? [Jussi Saramo: Te esititte niiden kasvattamista!]
Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajalle kysymyksestä. Yritystukikeskusteluhan on ollut tässä maassa varsin pitkään ja useamman vaalikauden ajan, ja kannattaa ehkä muistaa, että meillä on olemassa noin miljardi euroa suoria yritystukia — siis miljardi euroa suoria tukia — mutta kuten edustajakin tässä nosti esille tämän suuremman, yli 3 miljardin euron potin, niin siinä on aika paljon erilaisia veroetuja tai alempia verokantoja. Kun me menemme käymään ruokakaupassa tai apteekissa, me saamme tuotteet hieman alemmalla arvonlisäverokannalla. Koetteko te saavanne yritystukea? Epäilen.
Se linjaus, mikä hallituksella on, liittyy siihen, että me olemme tehneet yritystuista 100 miljoonaa euroa säästöä — valitettavasti monikaan hallitus ei ole siihen pystynyt — ja edelleenkin me aiomme myös käydä läpi, onko olemassa vielä ympäristölle haitallisia tukia, joista voisi mahdollisesti löytää säästöjä. Tätä työtä tullaan tekemään, mutta hallitus on ne hallitusohjelman mukaiset yritystukisäästöt jo todellakin tehnyt.
Arvoisa puhemies! Suomen keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos julkistivat hiljattain Suomen valtiojohdolle PTR-tilannekatsauksen rajat ylittävästä rikollisuudesta. Siitä käy ilmi, että maahanmuuton ja vapaan liikkuvuuden mukanaan tuoma rikollisuus kuormittaa Suomea monin tavoin. Maahamme on muutaman viime vuoden aikana muun muassa levittäytynyt kansainvälisesti toimivia rikollisryhmiä, joiden väkivaltakapasiteetti on merkittävä. Kysyisinkin asianosaiselta ministeriltä: mihin konkreettisiin toimiin hallitus aikoo nyt ryhtyä rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa? Tämä on äärimmäisen vakava asia, ja hallitukselta vaaditaan nyt konkreettisia ja vaikuttavia toimenpiteitä.
Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Immoselle tärkeästä kysymyksestä. On juuri näin, että eurooppalaisittainkin tiedetään, että rajat ylittävä kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus on todella kasvava ilmiö. Se on tunnistettu myös täällä Suomessa, mutta on myös niin, että emme ole sellaisessa tilanteessa, missä ehkä moni muu maa tällä hetkellä on, ja tämän takia meidän on erittäin tärkeää oppia niistä kokemuksista, mitä muun muassa muualla Euroopassa on. Tämä tarkoittaa jatkuvaa tiedonvaihtoa muun muassa Europolin yhteistyön kautta. Suomalaisia asiantuntijoita on siellä, ja he tuovat jatkuvasti myös Suomen päähän tietoa. Ylipäätään järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan tarvitaan toki sitä poliisihenkilöiden määrän lisäämistä jatkuvasti täällä, että myös tutkintapuolella on tarpeeksi ihmisiä ja myös kansainväliseen aspektiin voidaan panostaa.
Tarvitsemme laajalti turvallisuusviranomaisia. Kuten mainitsit hyvin PTR-yhteistyöstä, ei ole kyse vain poliisista, vaan täytyy vahvistaa kaikkien meidän turvallisuusviranomaisten kykyjä — ja tässä muun muassa Rajavartiolaitoksen resurssipula, josta he ovat pitkään kärsineet. [Puhemies koputtaa] Siinä missä helposti puhumme julkisuudessa poliisien resurssipulasta, niin Rajalla on samanlainen tilanne, [Puhemies koputtaa] ja tämä on erityisessä fokuksessa hallituksella myös ensi vuoden aikana.
Arvoisa puhemies! Joulun juhlimiseen kuuluvat meillä useimmilla perinteiset suomalaiset jouluruuat, ja toivottavasti mahdollisimman monen pöydästä löytyy lähiruokaa ja erityisesti kotimaista ruokaa.
Suomalaiset sianlihantuottajat ovat olleet pitkään kannattavuuskriisissä, ja tiedämme, että tällä hetkellä afrikkalainen sikarutto on aiheuttanut sen, että muun muassa Kiinaan on avautunut reitti suomalaisen sianlihan viennille. Toisaalta täällä Euroopassa tällä hetkellä meille ei juurikaan tule muista Euroopan maista sianlihaa.
Olisinkin kysynyt vastaavalta ministeriltä: millä tavalla varmistetaan ensinnäkin se, että sikarutto ei leviä Suomeen, ja sitten toisaalta se, että meillä todellakin kaikkien joulupöydästä löytyy tarpeeksi kinkkua elikkä että meillä riittää kotimainen tuotanto siihen kysyntään, mitä tällä hetkellä on niin kotimaassa kuin toisaalta sitten viennin kautta myöskin ulkomailla?
Arvoisa herra puhemies! Yhdyn tuohon, mitä edustaja Essayah totesi, että toivottavasti kaikilla suomalaisilla on joulupöydässä suomalaista ruokaa.
Afrikkalainen sikarutto on viheliäinen tauti. Se on tappava tauti sioille. Sille ei ole olemassa lääkettä. Ainoa keino on mahdollisimman hyvä hygienia ja se, että taudinaiheuttajat, sen enemmän eläimet kuin lihatuotteet kuin myöskään matkailu, eivät levitä tuota tautia. Sen vuoksi ne toimet, joita me täällä Suomessa olemme tehneet niin äsken puhutussa Rajavartiolaitoksessa, Tullissa, lentoasemilla, satamissa kuin myöskin matkustajaohjeissa alleviivaavat sitä, että sitä ei vahingossakaan tähän maahan tuoda. Toinen asia on tietojenvaihto niin kuin äskeisessäkin aiheessa. Meillä on erittäin hyvä ja kattava Euroopan laajuinen tietojenvaihto tilanteesta. Samoin myöskin Euroopan unionin lähialueen maiden kanssa me vaihdamme koko ajan viranomaistietoja siitä, mikä on tilanne.
Sitten tämä kauppapolitiikkaosa, [Puhemies koputtaa] joka tähän myöskin liittyy: on valitettavaa, että tällä hetkellä elintarvikemarkkinat Suomessa eivät toimi oikeudenmukaisella ja reilulla tavalla, ja siihen tämä hallitus haluaa tehdä muutoksen, ja sitä työtä me teemme koko ajan.
Ärade talman! Under det senaste året har det hänt mycket som drabbat skärgården hårt. För det första har skattemyndigheterna på tvivelaktiga grunder chockhöjt fastighetsskatterna på mark som i praktiken är utan värde. Samtidigt har Posti meddelat att delar av skärgården ska få post bara en gång i veckan, trots att det är just dessa områden som är mest beroende av leveranser från fastlandet.
Ely-keskuksen suunnitelma lauttayhteyksien huonontamisesta talvisaikaan pidentää huomattavasti matka-aikoja. Työ- ja koulumatkat kärsivät eniten tästä muutoksesta. Kyläkauppakokeilun kriteerien suunnitteleminen siten, että saaristolaiskyläkaupat eivät sovellu kokeiluun ja tuen piiriin, on myös esimerkki vuoden aikana tehdyistä toimista, jotka ovat vaikuttaneet saariston toimintaan.
Arvoisa puhemies! Mitä vastaava ministeri aikoo tehdä saariston toimintaedellytysten parantamiseksi?
Kiitoksia edustaja Bergqvistille kysymyksestä. Toivon ja uskon, että en ole saariston asioista ainoana vastaava ministeri, mutta kysyitte postipalveluista ja lauttayhteyksistä. Juuri äskettäin, itse asiassa olin ollut päivän nykyisessä tehtävässäni, kun sain jo ensimmäistä kertaa näyttää vihreätä valoa sille, että saariston lauttayhteyksiin kiinteästi liittyviin laiturirakennelmiin myönnetään lisää määrärahoja, niin että aika harvaan asutuilla saaristokunnilla on entistä paremmat edellytykset palveluihin.
Tämä tarkoittaa yleisellä tasolla sitä, että kyllä saariston asia on hallituksen mielessä, ja Postin yleispalveluvelvoitteet koskevat myös saaristoa. On selvää, että kun puhumme siitä, että kaikki Suomen alueet pitää pitää asuttuina, niin usein ajattelemme Pohjois-Suomea ja Itä-Suomea, kaukaisia alueita, mutta se tarkoittaa myöskin sellaisia haastavien kulkumatkojen takana olevia alueita kuten suomalaista saaristoa.
Arvoisa puhemies! Olemme tällä viikolla käsitelleet valtion talousarvioesitystä, joka jo keltaisella värillään mutta ennen kaikkea sisällöllään luo koko kansallemme toivoa ja valoa. Hallitus vahvistaa nyt huolenpitoa kaikenikäisistä ihmisistä koko maassa, tuemme yrittäjyyttä ja maataloutta, lisää rahaa tulee perusväylänpitoon. Olemme tällä viikolla myös äänestäneet talousarviota koskevista muutosehdotuksista.
Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan kokoomuksen edustajien ehdottamat muutokset valtion talousarvioon lisäisivät valtion menoja jopa lähes 2 miljardilla. [Vasemmalta: Ohhoh!] Opposition kansanedustajien esittämistä muutosehdotuksista monet ovat hyviä ja kannatettavia, [Välihuutoja] mutta kuitenkin on tärkeää pysyä hallituksen vastuullisessa ja tarkoin harkitussa talousarvioesityksessä. Kysyn asiasta vastaavalta ministeriltä: mitä pitäisi ajatella tällaisesta talouslinjasta, että tässä vaiheessa valtion [Puhemies koputtaa] tarkoin harkittuun budjettiin ehdotetaan tällaisia menonlisäyksiä? [Eduskunnasta: Vastuutonta!]
Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Aittakummulle kysymyksestä. Tänään kun olemme äänestäneet ja huomenna vielä jatkamme monia äänestyksiä, kuten koko viikon aikana, kieltämättä puolueelta, joka on perinteisesti korostanut vastuullista valtiontaloutta, onhan se ollut hieman yllättävää, että menolisäyksiä on näinkin runsaasti tehty, että lähes 2 miljardia verrattuna tähän, mitä hallitus lopulta esittää. [Välihuutoja] No, ajattelen kuitenkin, että on erittäin tärkeää, että edustajat ovat aktiivisia, mutta ehkäpä sitten kokoomus omalta osaltaan kertoo, mitä tavoittelevat tällä, koska julkisen talouden kestävyyden kannalta se on tietenkin aivan mahdoton ajatus, kun hallitus tavoittelee sitä, että julkinen talous olisi tasapainossa vuoteen 23 mennessä. Siihen me tähtäämme sillä, että työllisyys nousee ja menoja saadaan kohdennetusti tehtyä siten, että ne sitten auttavat tämän maan kasvua. Talouden tasapaino on erittäin keskeinen tälle hallitukselle.
Arvoisa puhemies! Mielenterveyden häiriöistä kärsii noin 20 prosenttia nuorista eli joka viides nuori. Tämä tarkoittaa 30 oppilaan luokassa, että siellä on noin kuusi nuorta, jotka kärsivät eriasteisista mielenterveyden häiriöistä. Kaikista ikäryhmistä nimenomaan nuoruusikäisten eli 12—18-vuotiaiden keskittyminen erikoissairaanhoitoon kasvaa tällä hetkellä eniten, ja nuorten osuus onkin kahdeksankertaistunut. Suomessa mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset ovat 11 miljardia vuodessa, eli kysymys on isosta kansanterveydellisestä ongelmasta. Tästä huolimatta mielenterveyspalvelut ovat pahasti retuperällä. Yksi keino tilanteen parantamiseksi olisi kokoomuksen lämpimästi kannattama muun muassa hoitoonpääsyä nopeuttava terapiatakuu, jolle vaihtoehtobudjetissamme on varattu rahoitus. [Puhemies koputtaa] Kysyisin nyt hallitukselta: miten me kaikki täällä salissa yhdessä voimme mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti parantaa nuorten mielenterveyspalveluita? Jos jotain joululahjaa täällä voi toivoa, niin tämän osalta yhteistyötä.
Arvoisa puhemies! Yhtenä hallituksen tavoitteena koulutus‑, sivistys- ja nuorisopolitiikan osalta on se, että suomalaiset lapset ja nuoret voisivat paremmin, ja juuri kuten edustaja toteaa, niin mikäli haluamme ajoissa päästä kiinni nuorten pahoinvointiin ja tarjota sitä tukea, mitä lapset ja nuoret myöskin ansaitsevat, kouluissa tapahtuva ennalta ehkäisevä työ, yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto, on siinä aivan keskeisen tärkeässä asemassa. Tämä hallitus on suuntaamassa 29 miljoonaa lisärahoitusta oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen tämän hallituskauden aikana, ja olemme luvanneet, että samassa yhteydessä säädämme myöskin sitovista mitoituksista oppilas- ja opiskelijahuoltoon niin peruskoulun kuin toisen asteen osalta. Tällä hetkellä meillä ei ole mitään sitovia mitoituksia oppilas- ja opiskelijahuollon ennalta ehkäisevien palveluiden osalta, ainoastaan kansallisia suosituksia.
Arvoisa puhemies! Nyt näin joulun alla, kun kuulen, että aseita pitäisi ostaa Israelista, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oikein!] toivon, että vastaava ministeri pitää myöskin huolta siitä, että näitä aseita ei valmisteta missään siirtokunnissa eikä osteta niistä. Se olisi erittäin tärkeätä ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Sitten varsinaiseen kysymykseen: Pikavippiyhtiöistä haluaisin kysyä. Nyt on käynyt niin, että olemme rajoittamassa pikavippiyhtiöitten korkoja siihen 15 prosenttiin, mutta moni pikavippiyhtiö kykenee jyvittämään tappionsa konsernin sisällä, jolloin lasku tulee veronmaksajille. Haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä: mitä nyt voitaisiin tehdä, jotta veronmaksajat eivät joutuisi maksamaan näitten pikavippiyhtiöitten tappioita? — Kiitoksia.
Arvoisa puhemies! Vastaan, vaikka en ole valtiovarainministeri, kun pikavippiasiat kuuluvat oikeusministerin pöydälle. — Meillä on hallitusohjelmassa linjaus siitä, että Finanssivalvonta on tulevaisuudessa se elin, joka myös tulee seuraamaan meidän pikavippiyrityksiä. Tämä muutos tulee vaikuttamaan myös siihen, että pystymme paremmin kuin tänä päivänä huolehtimaan ja seuraamaan, minkälaista toimintaa nämä yritykset käytännössä harjoittavat. Se on tärkeätä.
Edellinen hallitushan teki hyvän lakimuutoksen, jossa rajattiin se korko, mitä pikavippifirmat saavat tuotteistaan pyytää, ja nyt hallitus seuraa, miten tämä lainsäädäntö toimii käytännössä, ja jos on aihetta, niin tullaan myös harkitsemaan, voidaanko pikavippien markkinoinnille [Puhemies koputtaa] tehdä jotain vielä enemmän kuin tänä päivänä.
Arvoisa herra puhemies! Minusta on kohtuullista, että saa puheenvuoron, jos puoluetta kohtaan hyökätään näin puolivillaisilla asioilla.
Ensinnäkin keskustalle: kokoomus on tehnyt vastuullisen vaihtoehtobudjetin, joka ottaa vähemmän velkaa kuin hallituksen esitys.
Arvoisa rouva pääministeri, mielestäni teidän asemastanne, pääministerin paikalta, ei pitäisi antaa puolitotuuksia. Minusta se on tyylitöntä. Kokoomus on alusta lähtien ollut sitä mieltä, että lapsia pitää auttaa. Me oikeasti iloitsemme siitä, että kaksi pientä lasta on matkalla kotimaahan. Se on erinomaista. Me olimme Sipilän hallituksessa jo viime keväänä tekemässä päätöstä siitä, että lapsia autetaan mutta itse sinne lähteneitä aikuisia ei. Jos on niin, että aikuinen ei halua lastansa luovuttaa, pitää jatkaa neuvotteluja paikallisten kanssa, miettiä, voiko huostaanoton tehdä. Minusta on tyylitöntä, että te annatte sellaisen kuvan, että me emme halua auttaa lapsia.
Arvoisa puhemies! Ehkä on hyvä, että tulee joulutauko. [Puhemies koputtaa] Toivon, että rauhoitutaan ja levätään ja palataan siihen yhteistyön käteen sitten ensi vuonna paremmalla mielellä. — Hyvää joulua!
Arvoisa puhemies! Minä luin tarkkaan sen haastattelun, jonka Demokraatti julkaisi, jossa teiltä... [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Niin, arvoisa kokoomus ja arvoisa edustaja Orpo, lehti haastatteli teitä tästä asiasta ja kysyi teiltä, että jos lasten auttaminen — näiden lasten, jotka ovat alle viisivuotiaita, suurin osa vauvoja, taaperoita, päiväkoti-ikäisiä — vaatii sitä, että myös aikuisia on autettava, niin oletteko te siihen valmiita. Ja teidän viestinne oli se, että siinä tapauksessa nämä lapset pitää jättää leirille näihin kauheisiin oloihin, jotta aikuisia ei vain missään tapauksessa tulla auttaneeksi. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Tämä on minun mielestäni järkyttävää, ja tämä on teidän sanomanne tässä haastattelussa, ja siihen omassa puheenvuorossani viittasin. Toivon, että olette tulleet nyt toisiin aatoksiin.
Arvoisa puhemies! Vuosi sitten eduskuntavaalien alla kaikki vakuuttivat olevansa kilttejä. Sittemmin on satanut syytöksiä, että joku olisi ollut tuhma. Opposition mielestä hallitus on ollut tuhma, ja hallituksen mielestä oppositio on ollut tuhma. Koska tästä asiasta on epäselvyyttä, esitänkin, että tuhmuuden mittaaminen ulkoistetaan Lappiin sijoitettuun huippuluokan tiedustelukeskukseen, jolle myönnetään jälleen valtion varoista valtavan kokoinen salainen budjetti. Tuon Korvatunturille sijoitettavan salaisen tiedustelukeskuksen toimintamalliksi esitän yhä, että massiivinen joukko tontuiksi kutsuttavia agentteja jalkautuu ihmisten ikkunoiden taakse ja silmä- sekä kuulohavainnoin selvittää kansalaisten käytöstä. Korvatunturin valvonta-alueeksi esitän jatkossakin koko maapalloa. Tiedustelun loppuraportin antaa vuosittain suoraan seuratuille kohdehenkilöille tiedustelukeskusta johtava pukki, ja hän palkitsee hyväkäytöksiset ihmiset runsain lahjoin. Toivotamme rauhallista joulua koko eduskunnalle, ja kysyn hallitukselta: annatteko täydet toimivaltuudet erityistehtävää suorittavalle joulupukille? [Naurua — Kokoomuksen ryhmästä: Hiljainen hyväksyntä!]
Arvoisa puhemies! Tällä kyselytunnilla on esitetty paljon erittäin tärkeitä kysymyksiä, ja ne ovat käsitelleet tärkeitä teemoja. Lisäksi haluan totta kai kiittää kansanedustaja Taviota tästä mainiosta viimeisestä kysymyksestä, jonka uskon kiinnostavan suomalaisia lapsia ja lapsenmielisiä.
Kysyjä nosti esille joulupukin toimivaltuudet, ja voin vakuuttaa, että vaikka hallitusohjelmassa näistä ei ole erillistä kirjausta, hallitus tulee pitämään joulupukin toimivaltuuksista täysimääräisesti kiinni. Tässä yhteydessä on hyvä mainita myös hallituksen hyvät infrainvestoinnit, jotka omalta osaltansa tukevat joulupukin toimintaa täällä.
Vakuutan kysyjälle myös, että meillä ei ole tavoitteena muuttaa esimerkiksi joulun värimaailmaa. Joulupukin nuttu siis pysyy tulevaisuudessakin punaisena ja kuusi vihreänä. [Naurua]
Toivotan hallituksen puolesta oikein hyvää joulua oppositiolle ja koko eduskunnalle!
Päätös · miten asiakohta ratkesi