Suullinen kysymys hoitotakuun pidentämisestä (Paula Werning sd) | Suullinen kysymys omalääkärimallista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys hyvinvointialueiden henkilöstön työhyvinvoinnista (Henrik Wickström r) | Suullinen kysymys valtion omaisuuden myynnistä (Vesa Kallio kesk) | Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Oras Tynkkynen vihr) | Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Mai Kivelä vas) | Suullinen kysymys kansainvälisen ilmastorahoituksen valvonnasta (Kaisa Garedew ps) | Suullinen kysymys naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä (Ville Valkonen kok) | Suullinen kysymys nuorten miesten hyvinvoinnista (Mika Poutala kd) | Suullinen kysymys poliisien palkkauksen parantamisesta (Timo Vornanen tv) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa herra puhemies! Olen kokenut ensiavun sairaanhoitaja ja arvioinut vuosia ihmisten hoidon kiireellisyyttä. Toisin kuin hallitus tässä salissa toistelee, valvontatyö osoittaa, että hoitoonpääsy ei määräydy hoidon tarpeen arvioinnin perusteella vaan hoitoonpääsyn takarajan mukaan. Hallituksen päätös romuttaa hoitotakuu tarkoittaa, että jatkossa sairas ihminen joutuu kaiken huolen keskellä ammattilaisen rooliin ja arvioimaan pärjäämistään kahden viikon sijaan jopa kolme kuukautta. Sairas laitetaan ottamaan vastuu omasta hoidostaan ammattilaisen sijaan. Siirrytäänkö nyt puoskariaikaan, poistetaan kierukat itse ja googletellaan sitten jatkohoito-ohjeet? Ministeri Juuso, näettekö, että sairas pystyy jatkossa arvioimaan oman vointinsa ja hoidon kiireellisyyden jopa kolmen kuukauden päähän, ja jos ette, niin miksi yhä ajatte hoitotakuun romuttamista? [Hälinää — Ben Zyskowicz: Missä on hoidon tarpeen arviointi?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt en ihan ymmärrä edustaja Werningin kysymystä. Hoidon tarpeen arvioinnin tekee tietysti ammattilainen eikä potilas itse, ja tällä hoitotakuun ajan pitenemisellä palaamme aikaan, josta ei ole kuin reilu vuosi aikaa, eikä silloinkaan eletty mitään puoskariaikaa. Ei Suomessa ole eletty puoskariaikaa koskaan. Hoidon tarpeen arviointi on se olennainen, ja sitä Suomessa tekevät ammattilaiset. Tämän muutoksen tarkoituksena on ennen kaikkea parantaa hoidon jatkuvuutta ja myöskin priorisoida niitä, joille hoito on erityisen kiireellinen, sen sijaan, että keskitytään siihen, että joka ikinen pääsee sen kahden viikon kuluessa lääkärille. Meidän on pystyttävä priorisoimaan hoitoa, on pystyttävä näkemään ja hoitamaan ne potilaat, jotka kiireellisesti tarvitsevat hoitoa ja priorisoimaan ja satsaamaan sen hoidon jatkuvuuteen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Juuso, puheessanne täällä te usein toivotte ja uskotte. Tämä ei vain riitä. Ministerin pitää tehdä myös faktoihin perustuvia päätöksiä. Yli puolet alueista on ilmoittanut yhtyvänsä SDP:n valtuustoaloitteeseen pitäen kiinni kahden viikon hoitotakuusta. Me teemme parhaamme, mutta teidän lakinne vie kaikilta, myös hoitotakuuta jatkavilta alueilta, hoitotakuun rahoituksen ja johtaa siihen, että Suomessa on jatkossa kahden kerroksen väkeä: niitä, jotka saavat hoitoa ajoissa, ja niitä, jotka sinnittelevät vaivojensa kanssa jopa kolme kuukautta.

Ministeri Juuso, te säädätte lain, jota ette kehota noudattamaan ja jota ei alueilla aiota noudattaa. Olisiko nyt aika lopettaa tämä varjonyrkkeily ja myöntää, että kyseessä on tyylipuhdas leikkaus suomalaisten perusterveydenhuollosta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Lainsäädännöllä määritellään se maksimiaika, mutta itsehallinnolliset hyvinvointialueet voivat tietysti tarjota palveluita enemmän ja paremmin kuin mitä lainsäädäntö määrää. [Välihuutoja vasemmalta] Se on alueellisen itsehallinnon piirissä. Se, että rahoitusta leikataan, johtuu tasan tarkkaan siitä rahoituslain mekanismista, jonka te itse olette viime kaudella luoneet, eli kun velvoitteita vähennetään, niin silloin myöskin rahoitus vähenee, ja jos velvoitteita lisätään, silloin lisätään myöskin rahoitusta, eli se toimii molemmin päin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueilla päätetään näinä viikkoina ensi vuoden budjetista. Vaikka valtion rahoitus kasvaa vuoden 23 alijäämän korjauksella ja inflaatiotarkistuksella, rahoitusta myös leikataan. Koko maassa hämmästellään perustason hoitoonpääsyn leikkausta. Rahoitusta vähennetään 120 miljoonalla eurolla ja hoitoonpääsyaikaa venytetään 14 vuorokaudesta jopa kolmeen kuukauteen. STM:n omien laskelmien mukaan tuo vähennys tarkoittaa 650:tä lääkäriä ja 500:aa hoitajaa. Se kohdistuu kokonaan lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoimintaan, joka vähenee kolmanneksella. Kukaan terveydenhuollon asiantuntija ei näe tässä leikkauksessa mitään järkeä. Näettekö te, ministeri Juuso?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kysymys on myöskin hoitohenkilökunnasta eli siitä, kuinka paljon lääkäreitä meillä on perusterveydenhuollossa ja kuinka paljon hoitajia meillä on. Kaikki tiedämme, että meillä on pula sekä lääkäreistä että hoitajista. Osa näistä päivystyksistä hoidetaan ihan täysin vuokralääkäreiden voimalla, ja koko ajan vuokralääkäreiden kysyntää halutaan vähentää ja halutaan, että ne lääkärit, jotka toimivat julkisilla, toimisivat siellä vakituisina, koska vuokralääkärit ovat kalliita, ja kun se tarve on välttämätön, niin he pystyvät hinnoittelemaan palvelunsa ylihintaiseksi. Tämä esitys myöskin edesauttaa sitä, että vuokralääkäreiden tarve vähenee, ja senhän pitäisi olla hyvä asia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tämä on aika epäreilu tilanne, että tässä talossa me edustajat, ministerit — vaikka minä, kun valitin työuupumustani — pääsemme samana päivänä lääkärille. Normikansalainen, kun katsoo tätä lähetystä, pääsee kolmessa kuukaudessa. Eihän siinä ole mitään järkeä.

Minun kysymykseni on lyhyt ministeri Juusolle: Miksi te ette puolusta tätä asiaa kunnolla? [Ben Zyskowiczin välihuuto] Miksi te ette puolusta tätä ja kokoomus saa huseerata näitä Kela-korvauksia terveysjäteille? Me vain annetaan periksi näin iisisti tästä hoitotakuusta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuka siellä valiokunnassa istuu?] Kaikki asiantuntijat vastustavat tätä — kaikki — että hoitotakuu pitenee. Joku kysyi, mitä vastustaa. Asiantuntijat vastustavat sitä, että hoitotakuu pitenee kolmeen kuukauteen. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tästä puheenvuorosta seuraa jatkokysymys: olisi todella mielenkiintoista kuulla, tarkoittiko tämä puheenvuoro sitä, että työterveyshuoltoon kohdistuu laajasti kritiikkiä. [Vasemmalta: No ei todellakaan!] Se on osa työssäkäyvien terveydenhuoltoa.

Sitten toinen kysymys oli tämä ”huseerataan Kela-korvausten kanssa” -kohta, ja siihen haluaisin edustaja Meriselle todeta, että hallitus on tuomassa juuri esityksen, jossa Kela-korvauksia laajennetaan muun muassa naisten gynekologikäynteihin ja suun terveydenhuoltoon eli sentyyppisiin palveluihin, joita julkinen terveydenhoito hyvinvointialueilla ei tällä hetkellä riittävästi tarjoa. Ajattelisin, että tämä on erittäin viisasta tässä tilanteessa, että naiset pääsevät sinne gynekologipalveluihin, joihin tässä edellisissä puheenvuoroissa myöskin viitattiin, että niille on tarvetta. [Sheikki Laakso: Ei tarvitse kierukoita itse ottaa pois!]

Seuraava vaihe on sitten se, että me pyrimme auttamaan myöskin 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten eli meidän seniori—eläkeläisväestön hoitoonpääsyä käynnistämällä uudenlaisen kokeilun, jolloin Kela-korvauksia hyödyntämällä voisi julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla päästä myöskin yleislääkärikäynnille yksityiselle vastaanotolle. Tämä on hintakatollinen ja sitä kautta veronmaksajien rahaa vastuullisesti hyödyntävä kokeilu. [Puhemies koputtaa] Hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset myöskin palautetaan, niin että mielestäni ihan perusteltuja [Puhemies koputtaa] ratkaisuja.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä. [Välihuutoja] Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! En meinannut kuulla nimeäni, pahoittelut ensin. Mutta mennään itse asiaan.

Puhemies! Mielestäni Orpon hallituksen sote-politiikka on täysin epäonnistunutta. Te olette olleet puolitoista vuotta vallassa, ja te ette ole tehneet mitään politiikkatoimia, joilla olisi helpotettu hyvinvointialueitten tilannetta ja ihmisten palvelujen saamista. Olette olleet täysin piittaamattomia, ja jos olette joitakin toimenpiteitä tehneet, niin te olette vaikeuttaneet tilannetta. Kun teidän pitäisi parantaa, niin te heikennätte.

Puhemies! Keskusta on tällä vaalikaudella ehdottanut noin pariakymmentä erilaista käytännön toimenpidettä, millä voitaisiin helpottaa ihmisten palvelujen saamista hyvinvointialueilla ja hyvinvointialueitten taloudellista tilannetta. Olemme ehdottaneet lääkäreitten ja hoitajien ammatinharjoittajamallia, yrittäjävetoista mallia käyttöön enemmän. Olemme ehdottaneet vuokralääkäreitten parempaa sääntelyä. Olemme ehdottaneet Kela-taksien vastuun siirtämistä hyvinvointialueille. Mikään keskustan ehdotus ei ole kelvannut, [Jani Mäkelän välihuuto] niille on vain naurettu.

Kun tilanne on näin vaikea, niin kysynkin nyt, puhemies: kelpaisiko nyt hallitukselle joku keskustan ehdottama parannus?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllähän hallitus tekee koko ajan töitä. Meillä on lastensuojelulaki valmistelussa, terapiatakuuesitys on eduskunnassa. Ministerien Grahn-Laasonen ja Ikonen kanssa olemme juuri päättäneet aloittaa Omalääkäri-ohjelman, millä tullaan tukemaan hyvinvointialueita siinä, että omalääkärimalli jalkautuisi useampaan hyvinvointialueeseen kuin tällä hetkellä. Omalääkärimalliahan tällä hetkellä jo pilotoidaan usealla hyvinvointialueella RRP-rahoituksella. Toimia tehdään koko ajan erityisesti mielenterveyden kentällä. Me jaoimme myöskin erilaisiin hankkeisiin hankerahaa, millä pyrimme ohjaamaan palveluja siihen suuntaan, että ennaltaehkäisy ja perusterveydenhuollon palvelut paranisivat.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Juuso, teidän johdollanne te olette leikanneet kaikista pienituloisimmilta suomalaisilta tämän koko hallituskauden ajan, sairailta ihmisiltä, työttömiltä, monilta pienituloisilta. Ja nyt tässä ei kritisoida työterveyshuoltoa, se toimii. Ministeri Juuso, tekin pääsette työterveyteen samoin tein. Mutta nyt te leikkaatte kaikista pienituloisimpien, ikääntyneiden, työttömien ihmisten hoitoonpääsystä.

Mitä, ministeri Juuso, te ajattelette, kun tällainen ikääntynyt kokee, että hänellä on pitkittynyt sairaus, hän soittaa ja pyytää apua, hänelle tarjotaan aika kolmen kuukauden päähän helmikuulle? [Sheikki Laakso: Ja saa silloin!] Mitä te vastaatte hänelle? Minkä takia aina te olette leikkaamassa pienituloisimmilta ja heikoimmassa asemassa olevilta suomalaisilta? Voitteko, ministeri Juuso, kertoa yhdenkin asiantuntijan tai asiantuntijatahon, joka kannattaa tätä teidän hoitotakuun pidentämistä kolmeen kuukauteen? Ja jos ette keksi, oletteko valmis vetämään tämän esityksen pois?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En tunnista tätä, että leikataan pienituloisilta. [Veronika Honkasalon välihuuto] Se kolmen kuukauden hoitotakuu koskee ihan kaikkia, ihan riippumatta siitä, mikä se tulotaso on, niin että tätä en kyllä tunnista.

Tosiaan työterveyshuolto meillä toimii todella hyvin. Pidän hieman kummallisena nyt sitä, mitä SDP oikeasti haluaa: halutaanko tässä työterveyshuoltoa nyt kritisoida [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei!] tai jollakin tavalla heikentää? Olen hyvin tyytyväinen siihen, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] miten meillä työterveyshuolto tällä hetkellä toimii. Toivon, että myöskin julkisella puolella otettaisiin hiukan mallia sieltä ja jossakin vaiheessa päästäisiin kehittämään ihan oikeasti [Suna Kymäläinen: Kuka kannattaa?] hyvinvointialueiden julkisia palveluja siihen suuntaan, että ne toimisivat tehokkaammin, hoidossa olisi parempi jatkuvuus, otettaisiin käyttöön uusia, erilaisia toimintamenetelmiä, yhdistettäisiin sitä perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa, integroitaisiin sitä, kuten on ollut tarkoitus koko sote-uudistuksessa, että integroidaan [Ilmari Nurminen: Vastatkaa kysymykseen!] perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ja tuodaan, jalkautetaan erikoissairaanhoito ja myöskin perusterveydenhuolto.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen hiukan huolissani ministerin äskeisestä puheenvuorosta. Kyllähän me tiedämme, että julkista sektoria käyttävät eniten kaikkein pienituloisimmat johtuen siitä, että työssäkäyvät ovat työterveyden piirissä. Sitten ovat ihmiset, kenellä on yksityiseen terveydenhuoltoon varaa, ja he voivat sitä käyttää. Eli kun julkiselta sektorilta leikataan, varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluista, niin kyllä se kohdistuu juuri niihin pienituloisiin, ja kyllä tämän pitäisi olla ministerillä tiedossa vaikeasta tilanteesta huolimatta.

Minä haluaisin nostaa esille, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan hoitoonpääsy on parantunut hyvinvointialueilla hoitotakuun tiukentamisen seurauksena, mutta tämä myönteinen kehitys nyt tulee tyssäämään hallituksen leikkauksien myötä. Alijäämäiset hyvinvointialueet joutuvat tekemään tällä hetkellä paniikinomaisia säästöleikkauksia, ja ne heikentävät erityisesti ennaltaehkäiseviä palveluita. Pelkään, että leikkaukset ajavat soten järjestämisen entistä syvempiin vaikeuksiin, kriisiin. Kysyisinkin, ministeri Juuso, teiltä: milloin te ja koko hallitus otatte kentän huolen tosissaan [Puhemies koputtaa] ja varmistatte, että hyvinvointialueet pystyvät [Puhemies koputtaa] edelleen takaamaan sujuvan hoitoonpääsyn ja hoidon jatkuvuuden?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeri ja valtiovarainministeri käyvät keskusteluja jokaisen hyvinvointialueen kanssa. Ne keskustelut ovat juuri alkaneet, ja ensimmäisenä on ollut Vantaa, Kerava, seuraavaksi Lappi, ja muistaakseni Kanta-Häme on tulossa. THL myöskin arvioi joka vuosi jokaisen hyvinvointialueen selviytymistä siinä, millä tavalla he ovat palveluvelvoitteestaan selvinneet. Me seuraamme sosiaali- ja terveysministeriössä hyvin tarkasti sitä, mitä eri alueilla tapahtuu. THL kerää koko ajan tietopohjaa, jonka perusteella voimme jatkossa ennakoida palvelutarpeita entistä paremmin ja myöskin hakea niitä yhtenäisiä hyviä käytäntöjä, levittää ja jalkauttaa niitä useammalle hyvinvointialueelle. Kyllä tätä ohjausta ja tätä seurantaa tehdään hyvin tiiviisti koko ajan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me haluamme, että terveyskeskuspalvelut ovat yhtä hyviä kuin työterveyshuolto.

Kolme virhettä oli tähän mennessä ministeri Juuson vastauksissa. Ehdin korjaamaan niistä vain yhden. Tämä kolmen kuukauden sääntö: Aikanaan, kun 2004 säädettiin hoitotakuusta, meillä pääsi 80 prosenttia suomalaisista viikossa terveyskeskukseen. Sen takia sinne ei silloin säädetty sen tiukempaa hoitotakuuta, vaan päähuomio keskitettiin erikoissairaanhoitoon. Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. Hoitoajat ovat pitkittyneet, ja sen takia Marinin hallitus sääti tämän kahden viikon ja jopa viikon hoitotakuun. Ja nyt kysymys on siis ei-päivystyksellisistä sairauksista: jos joku lyö kirveellä jalkaan tai saa sydänkohtauksen, hän pääsee Suomessa heti hoitoon. Kysymys on pitkittyneistä vatsavaivoista, pitkittyneistä nivelvaivoista, pitkittyneistä mielialahäiriöistä, pitkittyneestä yskästä, monista asioista, joissa takana voi olla piilevä sairaus, ja näissä pitää päästä kahdessa viikossa hoitoon, ei kolmessa kuukaudessa. Nyt monet alueet ovat pitkittämässä sitä teidän leikkaustenne takia [Puhemies koputtaa] sinne kolmeen kuukauteen, ja tämä ei ole terveyspoliittisesti viisasta. Miten te voitte perustella tätä ei-kiireellisten sairauksien hoitoonpääsyn pitkittämistä? [Kimmo Kiljunen: Nyt ministerin pitäisi vastata kunnolla!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Perustelen tätä samoilla perusteilla kuin millä olen tehnyt jo useammalla kyselytunnilla. Olikohan nyt neljäs kyselytunti, kun tästä hoitotakuusta keskustelemme. Perustelen sitä sillä, että tarkoituksena on satsata enemmän hoidon jatkuvuuteen. Luotan siihen, että hoitotarpeen arviointi Suomessa toimii erittäin hyvin ja pystymme priorisoimaan vastaanotolle ne potilaat, joiden oikeasti tarvitsee nopeasti päästä. Eli luotan siihen ja myöskin perustelen sitä sillä, että meillä on hoitajapula, meillä on lääkäripula, meidän on huolehdittava siitä, että vuokralääkärit eivät pääse hinnoittelemaan itseänsä ylen määrin, vaan että meillä olisi tarvittava lääkärimäärä siellä, missä niitä tarvitaan, mielellään tietenkin julkisen terveydenhuollon palveluksessa, jotta meidän ei tarvitsisi kallista vuokralääkärityövoimaa käyttää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hoitotakuun pidentäminen kolmeen kuukauteen on yksi älyttömimmistä sote-päätöksistä, joita tämä hallitus on tehnyt. Koko tämän sote-uudistuksen iso tavoite, yhdessä jaettu tavoite, on ollut se, että paine sieltä kalliimmasta erikoissairaanhoidosta siirtyisi sinne huokeampaan perusterveydenhuoltoon. Ja mitä te teette? Te pitkitätte hoitoonpääsyä, mikä pahimmillaan eskaloi näitä sairauksia, ja se tarkoittaa sitä, että se lisää sitä kalliimman erikoissairaanhoidon käyttöä, mikä toimii tätä tavoitetta vastaan. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten lyhytnäköistä tämä teidän säästöjä näennäisesti lisäävä politiikkanne on, koska todellisuudessa tämäkin päätös lisää eriarvoisuutta, se lisää inhimillisiä kustannuksia ja se lisää taloudellisia kustannuksia.

Vasemmistoliitto on esittänyt sitä, että tämä hoitotakuu lyhennettäisiin viikkoon ja tämä rahoitettaisiin sillä rahalla, jonka te olette laittamassa yksityisten Kela-korvausten korottamiseen. Ministeri Juuso, eikö tämä olisi terveyspoliittisesti järkevämpää kuin rahan hassaaminen yksityisten terveysfirmojen katteisiin? [Puhemies koputtaa] Koska tämä koskee hoitotakuuta, niin kysymys kuuluu siis ministeri Juusolle.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edelleenkin painotan siitä, että meillä on pula lääkäreistä julkisella puolella. Lääkäreitä ei voi pakottaa sieltä yksityiseltä puolelta töihin julkiselle, [Ben Zyskowicz: Kyllä vasemmiston yhteiskuntamallissa voi!] varmaan ymmärrätte tämän. Meidän on pärjättävä sillä työvoimalla, mikä meillä tällä hetkellä on.

Edellinen hallitus jätti meille hoitajapulan, tiukkenevat säännökset, hoitajamitoituksen, hoitotakuun, johon ei ole rahaa eikä meillä ole myöskään henkilöstöä. Tässä taloustilanteessa, kun yritämme kaikin keinoin jarruttaa hyvinvointialueiden koko ajan kasvavia kustannuksia, meidän on tehtävä toimenpiteitä, joilla me osa näistä teidän säätämistänne laeista palautetaan siihen hieman aikaisempaan tasoon, siihen, mihin meillä yhteiskuntana on varaa ja mihin meillä riittää henkilöstö. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä se armoton totuus on se, että tämä Orpon—Purran oikeistohallitus, ministeri Juuson asiaa seuratessa, on romuttanut hyvin toimivan hoitotakuun ja siirtää kansalaiset kolmen kuukauden hoitojonoihin ja vie rahat hyvinvointialueilta. No, kuitenkin monilla hyvinvointialueilla ymmärretään paremmin ja on tehty jo päätöksiä sosiaalidemokraattien esityksestä, että pidetään hoitotakuusta kiinni, [Ben Zyskowiczin välihuuto] eikä ihme, koska se on hyvää terveyspolitiikkaa. Se on järkevää myös kustannusten hallinnan näkökulmasta.

Ministeri Juuso, voitteko te sanoa sen yhden asiantuntijan, joka on puoltanut tätä teidän lainsäädäntöänne pidentää hoitojonoja kolmeen kuukauteen? Itse asiassa tässä on tapahtumassa merkittävä vastuunsiirto terveydenhuollon ammattilaisilta potilaille itselleen. Ja nyt kysyn, ministeri Juuso: kuinka suurta omavastuuta te olette valmis lisäämään tavalliselle ihmiselle, joka pohtii kotonaan, onko tämä vatsakipu riittävän paha, että olisi mentävä päivystykseen, [Puhemies koputtaa] onko tämä pääkipu sellainen, että on aika mennä lääkärin pakeille, [Puhemies koputtaa] kun hoitotakuun puitteissa enää ei hoitoon pääse?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hoidon tarpeen arvioinninhan tekee aina asiantuntija, jolle potilas yleensä soittaa ja kertoo vaivoistaan. Pidän hyvin epätodennäköisenä sitä, että tämä hoitotakuun pidennys johtaisi siihen, että ihminen ei ollenkaan soittaisi sinne terveydenhuoltoon eikä pyytäisi aikaa tai kysyisi lääkärin konsultaatiota. Ajatus on jotenkin... En oikein ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua. Jos vaivoja on, niin totta kai ihminen ottaa yhteyttä omaan terveysasemaan, kertoo vaivoistaan ja hoidon tarpeen arviointi tehdään. Se lääkäriaika sitten annetaan jossakin aikataulussa, minkä se asiantuntija sitten arvioi. Näinhän se menee, ja näin se on mennyt aikaisemminkin.

Tämä kahden viikon hoitotakuu astui voimaan vasta 1.9.2023. Siitä on vähän reilu vuosi aikaa. Emme me silloinkaan kovin vaikeassa tilanteessa olleet. On tietenkin hyvä, jos jotkut hyvinvointialueet kuitenkin tästä huolimatta haluavat säilyttää sen kahden viikon hoitotakuun. Tätähän voivat kaikki hyvinvointialueet harkitessaan tehdä aivan itsehallinnon puitteissa. [Puhemies koputtaa — Suna Kymäläinen: Kuka sitä kannattaa?]

Kiitos, arvoisa puhemies! Tänään on keskusteltu myös omalääkärimallista. Norjassa ja Tanskassa omalääkärimalli toimii hyvin. Jokaisella lääkärillä on 1 000—1 500 asiakasta. He ovat yrittäjiä siellä, ja he tienaavat kohtuullisen hyvin ja nauttivat tästä. Nyt te olette sanoneet täällä, että yksityiseltä puolelta ei saa lääkäreitä terveyskeskuksiin. Miksi tämmöistä omalääkärimallia ei voitaisi ottaa käyttöön nyt heti? Esimerkiksi nämä Kela-korvausrahat, jotka te nyt laitatte tuonne yli 65-vuotiaille — miksei niitä voitu laittaa tähän omalääkärimalliin? [Antti Kurvinen: Fiksu idea!] Eihän semmoisia kokeiluja enää tarvitse, kun se voidaan kopioida suoraan Norjasta ja Tanskasta ja tiedetään, että se toimii hyvin. Ihmiset saavat semmoisen tunteen, että heitä kuunnellaan, heillä on hyvä olo ja he tietävät, mihin he ottavat [Puhemies koputtaa] yhteyttä, ja he saavat heti hoitoa. Tämähän olisi loistava asia. Nyt siitä [Puhemies koputtaa] vain puhutaan koko ajan ja kerrotaan, että joka puolella on kokeiluja.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin ministeri Kaisa Juuso täällä hyvin kertoi, omalääkärimalli on erittäin toivottava ja hyvä malli. Siinä turvataan hoidon jatkuvuutta eli sitä, että lääkäri tuntee potilaan, potilas tuntee lääkärin, syntyy luottamus, syntyy hoidon jatkuvuutta, syntyy vaikuttavampaa, laadukkaampaa hoitoa. Jopa kustannuksiakin säästyy. Tätä omalääkärimallia hallitus lähtee nyt levittämään hyvinvointialueiden kanssa, kuitenkin niin, että se ei ole valtion ylhäältä alaspäin kertomaa, että näin tämä tehdään, vaan hyvinvointialueilla voi muodostua hyvin erilaisiakin käytäntöjä, ja se on hyvin toivottavaa. Nämä kokeilut ovat tuottaneet jo ensimmäisiä tuloksia.

Myös Kela-korvaukset ovat mahdollinen keino, eli me olemme varanneet tästä Kela-korvauskokeilurahasta myöskin omalääkärimalliin. Nämä kokeilut itsessään jo tuottavat omalääkärimallin kaltaista hoidon jatkuvuutta.

Eli tämä omalääkärimalli on hallituksen tavoite. Se on erittäin hyvä potilaille. Ja nyt jos voi toivoa ja kannustaa, niin hyvinvointialueet ja myös eduskunta voivat osallistua tähän työhön. Me otamme asiantuntijat mukaan, niin että me pohdimme, millainen omalääkärimalli on tulevaisuuden omalääkärimalli Suomessa — potilaiden parhaaksi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valtaosassa hyvinvointialueita hoitotakuu on toteutunut noin 90-prosenttisesti, yhdeksän kymmenestä ihmisestä siis pääsee hoitoon määräajassa.

Kyselyiden perusteella hoitoon pääseminen on yksi eniten kansalaisia huolestuttavista asioista. Hoitoonpääsyn vaikeuttaminen on täysin väärä viesti asukkaille tilanteessa, jossa moni on erityisesti tästä asiasta huolissaan. Ihmisten jättäminen pitkiin hoitojonoihin ei ole inhimillistä eikä edes taloudellisesti järkevää. Hyvinvointialueet eivät säästä euroakaan, jos ihmisiä pidetään jonoissa kolme kuukautta kahden viikon sijaan. Päinvastoin, kustannukset kasvavat, kun sairaudet lisääntyvät ja pahenevat, ja niiden hoitaminen on sen jälkeen kalliimpaa.

Arvoisa ministeri Juuso, jos unohdetaan kokonaan tämä inhimillinen puoli, uskotteko todella, että on taloudellisesti järkevää pitää ihmisiä jonossa, ja voisitteko vihdoin kertoa jonkin asiantuntijatahon, joka tätä esitystä kannattaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vastaan nyt siihen kysymykseen, mitä te olette kysynyt, mikä asiantuntijataho on tätä kannattanut. Lausuntoja tuli todella paljon, enkä ole kaikkia lukenut läpi, joten en pysty tähän vastaamaan sen takia. [Vasemmalta: Oho!] Sen takia en ole siihen vastannut. Lausuntoja tuli muistaakseni yli sata, pitkälti yli sata, ja se on tietysti [Vasemmalta: Ettekö muista yhtään myönteistä? — Hälinää — Puhemies koputtaa] tässä tilanteessa, kun näitä lakeja tuodaan, kohtuutonta olettaakaan, että ministeri ehtii lukea kaikki lausuntopalautteet.

Mitä tulee tähän hoitotakuuseen, niin edelleenkin vetoan siihen, että meillä on Suomessa erittäin ammattitaitoisia henkilöitä tekemässä sitä hoidon tarpeen arviointia. Luotan siihen kivenkovaa, että se toimii ja sillä ehkäistään se, ettei henkilöitä ajaudu sinne erikoissairaanhoitoon. Tämä on se ajatus, mikä tässä on takana. Vetoan edelleenkin [Harry Harkimon välihuuto] siihen, että meillä vasta 1.9.:hän kiristyi tämä hoitotakuu, ja sitä ennen on ollut pitkään, siis vuosikausia, kolmen kuukauden hoitotakuu. Me olemme kuitenkin siitä yhteiskuntana selvinneet, ja ihmiset ovat päässeet hoitoon, [Puhemies koputtaa] toki vähän epätasaisesti eri puolilla Suomea, mutta totta kai on tärkeää, [Puhemies koputtaa] että ihminen saa hoitoa silloin, kun tarvitsee.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Juuso, te puolustitte hallituksen sote-politiikkaa toteamalla, että hallitus mahdollisesti toteuttaa lastensuojelun kokonaisuudistuksen. Se on hienoa, jos se menee eteenpäin, mutta olettehan ministerinä samaan aikaan tietoinen, että tällä hetkellä hyvinvointialueilla tilanne on se, että esimerkiksi minun entiset kollegani lastensuojelusta ovat lomautettuina, että yritykset lastensuojeluyksiköissä laittavat lappuja luukulle, koska lastensuojelun avohuoltoa, laitosmuotoista perhekuntoutusta, ostetaan huomattavasti vähemmän? Samaan aikaan tiedetään, että tämä ilmiö näkyy jo lastensuojelun sijaishuollon puolella, siellä viimesijaisissa toimissa. Ja vastaus ei voi olla se, että no, nämä lapset ovat varmaan sijoitettuja tai perheet saavat tukea julkisella puolella. Ei siellä ole kapasiteettia. Vastaus on, että he ovat ilman apua ja tukea. Te voitte sanoa, että se on alueiden vastuu, mutta se johtuu hallituksen leikkauksista, siitä, että te laitatte alueet leikkaamaan liikaa ja liian nopeasti ja maksatatte sen hinnan näillä perheillä ja näillä lapsilla.

Ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa. No, miksi leikkaatte järjestöiltä, jotka tekevät sitä työtä? Miksi syvennätte lapsiperheköyhyyttä? Miksi leikkaatte neuvoloista ja niin edespäin? Nimenomaan ennaltaehkäisyyn pitää panostaa, jotta lastensuojelun [Puhemies koputtaa] sijoitukset ja avohuollon toimet vähenevät. Ne ovat kalliita palveluita. Olitteko tietoisia, [Puhemies koputtaa] että tämä on alueilla tilanne lastensuojelun kriisin keskellä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa lukee, että hallitus panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin ja portaittaiseen hoitoon. Eli nimenomaan panostetaan avohuoltoon, panostetaan mielenterveyspalveluihin terapiatakuun muodossa, ja kaiken tämän tarkoituksena on se, että lapsia ei ajautuisi lastensuojelutoimenpiteisiin. [Sofia Virta: Tapahtuuko näin?] Haluamme ennaltaehkäistä sen.

Nyt hyvinvointialueet tekevät säästöjä näistä toimista, mutta hyvinvointialueiden tarvitsee kuitenkin tuottaa ne tarvittavat palvelut, ja heitä valvovat aluehallintovirastot ja Valvira. Jos tässä on jotain pielessä, niin ihan varmasti minulle tulee siitä viestiä. Valvontaviranomaiset kyllä valvovat sitä. Se kuuluu heidän tehtäväalueeseensa. Mutta missään nimessä lastensuojelua ei saisi laiminlyödä, ei missään nimessä. Kyllä sen tulee toimia. Ja niiden lasten, jotka tarvitsevat lastensuojelun toimenpiteitä, tulee ne saada.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä ministerit Juuso ja Grahn-Laasonen ovat kertoneet, hallitus tekee jatkuvasti töitä sen eteen, että hoidon jatkuvuutta saadaan parannettua omalääkärimallilla ja muilla toimin, on se sitten virkalääkäri, on se sitten Kela-korvauksen kautta yli 65-vuotiaille, omalääkäri sitä kautta, ammatinharjoittajamalli, josta on tällä hetkellä kokemuksia. Hallitus tuntee vastuunsa kyllä hoitoonpääsyn osalta. Ja lasten ja nuorten terapiatakuu on juuri tällä hetkellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsittelyssä.

Mutta Marinin kaudellahan, kun määrättiin tämä tiukka hoitoonpääsy kiireettömissä hoidoissa ja monia muita mitoituksia ja normituksia, vuokralääkäribisnes räjähti tässä maassa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Ja se on osittain syy nyt tämänhetkiseen hyvinvointialueiden tilanteeseen. Siellä on liikaa normituksia, he eivät voi tehdä niitä järkevällä tavalla ja asiakaslähtöisesti potilaiden tarpeen mukaan, vaan heidän pitää noudattaa niitä normeja ja lukuja. Sen takia tässä [Puhemies koputtaa] halutaan edetä. Ja kysyisinkin ministeri Juusolta: Miten [Puhemies koputtaa] te olette valmistellut Ruotsin mallin mukaista vuokralääkäribisneksen rajoittamista? [Puhemies koputtaa] Mikä tämän työn tilanne on?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan vuokralääkäriohjelmaa. Tarkoituksena on katsoa Ruotsista vähän mallia tässä asiassa. Ruotsissa on viime keväänä otettu käyttöön tällainen raamisopimus eli vuokralääkärisopimus, minkä hyvinvointialueet voivat halutessaan ratifioida elikkä ottaa käyttöön. Siinä sopimuksessa on määritelty kattohinnat lääkäreille ja sairaanhoitajille, eri pätevyyksillä, ja näitä tietoja päivitetään. Kaikki alueet Ruotsissa ovat ottaneet nämä käyttöön, ja seuraamme hyvin tarkasti, miten asiat siellä etenevät ja auttaako se tähän vuokralääkäriongelmaan. Samaa tullaan selvittämään ja tekemään myöskin Suomessa. Tarkoitus on, että tämän vuoden loppuun mennessä saan siitä ehdotuksen, ja tämä toteutettaisiin sitten vuodesta 25 tai 26 alkaen.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Hoidon jatkuvuus on äärettömän tärkeää perusterveydenhuollossa, ja siksi kuulostaakin hyvältä, mikäli hallitus käynnistää tällaisen Omalääkäri-ohjelman, jolla tavallaan lähdetään oikeasti, kunnolla kehittämään Suomeen omaa ja toimivaa omalääkärimallia toki huomioiden sitten hyvinvointialueiden erityispiirteet. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla on jo käytössä ammatinharjoittajamallikokeilu, ja toivottavasti se tulee myöskin kunnolla käyntiin, kunhan vain asiat saadaan sitten verottajan kanssa järjestykseen.

Det som vi oroar oss för inom SFP är förstås det att för att vi ska ha någon vård överhuvudtaget i Finland så måste personalen må bra.

Työhyvinvointi on todella tärkeä asia, ja pakko se on sanoa, että me varmaan kaikki ollaan huolissaan sote-sektorin tilanteesta ja varsinkin henkilöstön työhyvinvoinnista. Tässä ministeri Juuso jo mainitsi, että sosiaali‑ ja terveysministeriö on aloittamassa neuvotteluita jokaisen hyvinvointialueen sekä HUSin kanssa hyvinvointialueiden yleisestä tilanteesta. Me ollaan RKP:ssä huolissaan niistä uutisista, mitä muun muassa tänään ollaan saatu lukea HUSin toiminnasta esimerkiksi Lohjan synnytysosastolla, jossa henkilöstöllä ei ole tietoa, minne mennä töihin kahden viikon kuluttua. Millä tavalla työhyvinvointi nousee esiin näissä keskusteluissa alueiden kanssa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Wickström, oli hyvin ikävä lukea tämä Svenska Ylen uutinen siitä, että Lohjan sairaalan synnytykset lakkautetaan 1.12. ja kätilöt eivät vieläkään tiedä, miten heidän työnsä jatkuvat, [Antti Kurvinen: Tämä on se todellisuus!] ja tietoa on luvattu vasta noin pari päivää ennen synnytystoiminnan lopettamista. Erittäin valitettava uutinen. Sanon suoraan, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että se kertoo mielestäni myöskin erittäin huonosta henkilöstöpolitiikasta.

Työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi ollaan käynnistetty Hyvän työn ohjelmassa erilaisia hankkeita, millä tätä hyvinvointia yritetään parantaa ja hakea niitä hyviä käytäntöjä, miten parannetaan sitä. Minulla on tarkoitus myöskin ensi vuoden alusta käynnistää yhteistyöaluekohtaisesti kehittämispäivät, joissa tulemme keskustelemaan myöskin hyvästä johtajuudesta, mitä tarkoittaa hyvä johtaminen hyvinvointialueella. Katson, että tämä on erittäin tärkeä aihe, koska meillä on ongelmia henkilöstön kanssa, henkilöstö on ylirasittunutta, johdosta valitetaan, että se ei toimi. Me puutumme tähän hyvän johtamisen teemaan, ja se lähtee käyntiin heti tammikuussa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vaivat ja sairaudet eivät jonoissa parane. Siksi me kutsumme nyt suomalaisia mukaan taistelemaan hoitotakuun puolesta.

Ministeri Juuso, te vastaatte Suomessa suomalaisten hoitoonpääsystä. Se, mitä te sanotte ja linjaatte tässä salissa, on koko hallituksen linjaus. Teillä on tässä vastuu. Huhtikuussa te teitte erittäin merkittävän linjauksen: sen jälkeen, kun hallitus oli päättänyt romuttaa hoitotakuun, te ilmoititte täällä tässä salissa ministerinä, joka vastaa näistä palveluista, että te toivotte, että alueet pitävät kiinni tästä kahden viikon hoitotakuusta tästä leikkauksesta huolimatta — hallituksen linjauksena, vastuullisen ministerin suusta. Nyt nämä virkamiehet, jotka keskustelevat alueilla, myös toimivat teidän luottamuksenne varassa. Onko tämä viesti näissä keskusteluissa alueilla, joita mainitsitte — Vantaa, Kerava, Lappi — ollut sama? Onko siellä virkamiesten linjaus sama kuin teidän, että pitäkää kiinni tästä hoitotakuusta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, tämä kolme kuukautta on vain maksimiaika. [Antti Lindtmanin välihuuto] On luonnollista, että mitä pikemmin potilas pääsee hoitoon, niin sitä parempi. Kannustan tietysti kaikkia hyvinvointialueita satsaamaan siihen. Ihan hyvä, jos osa on jo siihen toimeen lähtenyt. Kolme kuukautta on vain maksimiaika, [Antti Lindtman: Te viette rahat!] mutta mikään ei estä hoitamasta asioita paremmin kuin mihin laki velvoittaa. Mitä tulee siihen, että mitä keskusteluita käydään hyvinvointialueiden kanssa, niin en ole niissä keskusteluissa mukana, joten en tiedä niitä yksityiskohtia, mistä siellä keskustellaan, vaan siellä on virkakunnan keskustelut, ja ne raportit tulevat minulle myöhemmin tänä vuonna tai ensi vuoden alussa viimeistään.

Arvoisa puhemies! Keskusta suhtautuu äärimmäisen kriittisesti valtion omaisuuden myyntiin. Erään edesmenneen poliitikon kerrotaan todenneen hänen yrityksensä tehtyä konkurssin, että velat menivät mutta onneksi varat jäivät. Hallituksen toimia katsoessa on vaarana, että tilanne kääntyy juuri päinvastoin. Nyt hallitus on valmis myymään valtion rautateitä ja lentokenttiä, myös tiellä vesihuollon yksityistämiseksi uhkaa haista tuore asfaltti. Keskustalle ei tämä resepti maistu. Aina kun yhteistä omaisuutta myydään, tulee saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin: mitä myydään, [Jani Mäkelän välihuuto] milloin myydään, millä hinnalla myydään, kenelle myydään ja mitä myynnistä saaduilla rahoilla tehdään, jotta ne palvelevat koko Suomea ja kaikkia suomalaisia. [Sanna Antikainen: Mites kävi Uniperin kanssa? — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Arvoisa puhemies! Kysyn omistajaohjauksesta vastaavalta ministeri Strandilta — hän istuu tuolla: Onko Valtionrautatiet, VR, myynnissä, ja jos on, milloin, kenelle ja millä hinnalla se myydään? Toteutuuko myynnissä kaikkien suomalaisten etu? [Hälinää] — Toivottavasti kuulitte kysymyksen tästä [Puhemies koputtaa] melusta huolimatta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän kaikkia edustajia todellakin hillitsemään tarpeetonta hälinää. — Ministeri Strand, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valtio on pitkäjänteinen, vastuullinen omistaja. Me pidetään aina huolta siitä, että kriittinen infra pysyy valtion hallinnassa. Mielestäni omistajapolitiikka on vähän sama kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikka: siinä täytyy olla Suomi-paita päällä. Ei tehdä siitä turhaa vastakkainasettelua. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Omaisuuden myynti saattaa tulla valtiolle kalliiksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sehän tuli viime kaudella!] Nimittäin meillä on paljon pörssiyhtiöitten omistusta, joka tuottaa erittäin hyvin valtiolle. Jos me ajatellaan, että keskimäärin tuottaisi vaikka kuusi prosenttia ja me maksamme velasta kolmen prosentin korkoa, niin talousmielessähän ei ole mitään järkeä luopua tuottavasta omaisuudesta. Nyt kansalaiset kuitenkin ovat hyvin kiinnostuneita siitä, että kun meillä on todella tärkeitä yhtiöitä, on lentokenttäyhtiö Finavia, on Valtionrautatiet — ne ovat kansallisomaisuutta — niin nyt lisätalousarviossa te kerroitte, että näitä omistusrajoja lasketaan 50,1 prosenttiin. Nyt haluan kysyä ja Suomen kansalaisia kiinnostaa: arvoisa pääministeri, voiko hallitus tällä hetkellä vakuuttaa, että tämän hallituksen aikana te ette tule myymään ulkopuolelle Valtionrautateitä tai lentokenttäyhtiötä, jotka ovat kansallista, tärkeätä omaisuutta, vaan ne ovat kaikkien meidän suomalaisten yhteistä omistusta valtio-omistuksen kautta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tehdään nyt ihan selväksi se asia, että me emme myy suomalaisten kriittistä infrastruktuuria tai luonnollisia monopoleja, meidän kansallisomaisuutta. Niiden pitää pysyä suomalaisissa käsissä. On aivan turha esimerkiksi levitellä pelkoa siitä, että me olisimme esimerkiksi vesivaroja Suomesta myymässä. Aivan älytön ajatus. [Antti Kurvinen: 50 prosenttia!] Valtion omaisuutta voidaan harkitusti myydä eduskunnan mandaatin mukaisesti, jos sitä käytetään toisaalla valtion omaisuuden kartuttamiseen, [Antti Kurvinen: Myydäänkö lentokenttiä?] kasvun luomiseen, järkeviin investointeihin. Se on ihan normaalia.

Minä jättäisin nyt nämä salaliittoteoriat tässä vähemmälle. Tehdään yhdessä järkevää sinivalkoista omistajapolitiikkaa. Pidetään huolta meidän kriittisestä kansallisomaisuudesta, ei myydä sitä kellekään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Keskusta levittää disinformaatiota!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Valtion omaisuutta sijoittava Solidium on saanut sijoituksillaan perustamisestaan saakka yli yhdeksän prosentin tuoton ja viimeisen viiden vuodenkin aikana matalamman kasvun ajalla yli viisi prosenttia. Velkaa Suomi on saanut parhaimmillaan nollakorolla, ja nytkin lainaa on tarjolla 2—3 prosentin korolla. [Petri Huru: Sitä te kyllä otittekin!] Taloustieteen oppien mukaan omaisuuden tuotto-odotuksen pitäisi olla korkeampi kuin valtion velasta maksettu korko. Nyt te, arvon hallitus, olette myymässä vähintään yli viiden prosentin tuottoa tekevää omaisuutta neljällä miljardilla eurolla esimerkiksi pääministerin suosikkijunan rahoitusta varten, vaikka Turun tunnin junaa ei kannata edes valtiovarainministeriö. [Timo Heinonen: Pystytte parempaan! — Mauri Peltokangas: Saarikon juna!] Ja lainaa olisi siis tarjolla 2—3 prosentin korolla.

Hyvä hallitus, teille tärkeää on talouden kuntoon saattaminen. No, se on olennainen, tärkeä tehtävä. Oletteko, valtiovarainministeri, laskenut, kumpi olisi järkevämpää taloudenhoidollisesti hankkeiden rahoittamisessa, [Puhemies koputtaa] velanotto vai omaisuuden myynti?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksella on neljän miljardin investointipaketti, josta hankkeita kohdistuu eri puolille Suomea. [Ben Zyskowicz: Kepu vastustaa!] Ymmärrän, että niistä kaikki eivät ole edustaja Kososen mieleen, mutta mikäli haluatte kritisoida kokonaisuutta, niin ymmärtänette, että aika moni teidänkin puolueenne edustama hanke nyt todellakin tällä kaudella etenee. [Sheikki Laakso: Juuri näin! Kerrankin!] Tämä hallitus ei ota lisää velkaa näiden tärkeiden tieyhteyksien ja muiden infrahankkeiden läpiviemiseen ja rakentamiseen vaan käyttää siihen omaisuustuloja, [Vesa Kallio: Sama asia!] ja meidän mielestämme tämä on hyvin perusteltua. Muistelen, että täällä on hallituksessa ennenkin ollut toimijoita, jotka ovat kuuluttaneet esimerkiksi, että ”valtion tase töihin”.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Viime hallituskaudella sosiaalidemokraatit ja keskusta toimivat kätilöinä, kun Uniper myytiin saksalaisille. Lehtitietojen mukaan sen jälkeen Uniper on tehnyt miljardivoittoja. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Kysyn omistajaohjausministeri Strandilta: onko tämä sellainen varoittava esimerkki, josta voidaan jatkossa ottaa oppia? Laitetaan tase töihin, mutta muuten toimitaan Suomen etu edellä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Strand, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Omaisuustulothan ovat osinkoja, pääoman palautuksia, ja voi olla osakemyyntejä mutta myös muita järjestelyitä. Itse en voi kommentoida sellaista, mikä on tapahtunut ennen omaa aikaani. Aina asioista voi oppia, mutta silloin oli täysin erilainen maailmantilanne, ja varmaan siitä voi joku sitten järjestää jonkun erillisen tilaisuuden. Kriittinen infra pysyy valtion hallinnassa, se on kaiken a ja o. Ja meidän tuoreessa periaatepäätöksessä on vielä erillisfokus riskienhallintaan, huoltovarmuuteen, geopolitiikkaan.

Suomi-paita päälle, ei tehdä tällä turhaa politiikkaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On aivan turha väittää, että kansallisomaisuutta ei valmistella myyntiin, ei hallitus olisi muuten hakemassa eduskunnalta lisävaltuuksia tämän asian suhteen. En jaksa uskoa, että te turhan takia sitä teette.

Minä kysynkin nyt ministeri Strandilta: Te olette aina puhunut maakuntakenttien puolesta, olette kertonut, että ymmärrätte, kuinka tärkeää elinvoiman kannalta on toimivat lentoyhteydet ja lentokenttäverkosto. Voitteko nyt sanoa siinä, että esimerkiksi Vaasan kenttä tai Joensuun kenttä ei ole edes osin menossa myyntiin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Strand, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Toimivat liikenneyhteydet ovat vientiteollisuudelle edelleen erittäin tärkeitä. Me ollaan kaikki yhdessä täällä tehty työtä sen eteen, että tiettyjä reittejä tuetaan. Siihen ei kuulu mainitsemanne energiapääkaupunki Vaasan kenttä, mutta se keskustelu käydään muissa foorumeissa, se ei ole omistajaohjausministerin tehtävä.

Se, että ollaan hieman säädetty näitä vähimmäisomistusrajoja, mahdollistaa tiettyjä asioita tulevaisuudessa, mutta se ei välttämättä tarkoita, että ollaan tekemässä tietyn yhtiön osalta yhtään mitään. Kaikkia näitä yhtiöitä arvioidaan ajassa sen pohjalta, mikä on Suomen kokonaisedun kannalta parasta. Kriittisessä infrassa, mukaan lukien mainitsemassanne Finaviassa, vähimmäisomistusosuus on 50,1 prosenttia — vähimmäisomistusosuus. [Antti Kurvisen välihuuto] Elikkä kyllä nämä pysyvät julkisessa hallinnassa.

Kiitos, puhemies! YK:n ilmastokokous alkoi Azerbaidžanin Bakussa tällä viikolla, ja siellä puhunut tasavallan presidentti Stubb sanoi seuraavasti: ”Jos emme onnistu rajoittamaan maapallon lämpötilan nousua, jätämme tuleville sukupolville maailman, jossa on entistä enemmän pandemioita, nälkää ja konflikteja.”

Suomi lähti kuitenkin tähänkin kokoukseen käytännössä tyhjin käsin. Täällä kotimaassa te hallituksessa romutatte järjestelmällisesti ilmastotoimia, ja kansainvälisesti Bakun kokouksen ykkösaihe on kansainvälisen ilmastorahoituksen mobilisointi. Mitä hallitus tekee? [Miko Bergbom: Ei ole rahaa!] Leikkaa ilmastorahoitusta omista toimista.

Ministeri Mykkänen, miten te aiotte toimia hallituksessa, jotta tästä tärkeästä kokouksesta saataisiin joitain merkittäviä tuloksia aikaan? Nyt näyttää siltä, että monet hallituksen toimet pikemminkin vaikeuttavat eteenpäin menemistä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Tynkkyselle tärkeästä kysymyksestä.

Ensinnäkin, kun olemme käyneet tietysti näitä neuvotteluita nyt tähän ilmastosopimukseen liittyen erityisesti viime viikkoina, niin kansainvälisessä kontekstissa Suomi näyttäytyy maana, joka on ensimmäisten joukossa pystynyt pääsemään eroon fossiilisista ja hiilestä meidän energiajärjestelmässä jo lähes täysin. Me olemme esimerkki siitä, miten on mahdollista tehdä se, mitä esimerkiksi Dubaissa vuosi sitten sovittiin maailmanyhteisössä, että 2030-luvulla energiajärjestelmä olisi pääasiassa hiilivapaa. Me olemme malli siitä, että se on oikeasti mahdollista. Tätä lähinnä yleensä katsotaan, kun Suomesta puhutaan.

Olemme edelleen kiihdyttämässä päästövähennyksiä erityisesti raskaassa teollisuudessa ja lämmöntuotannossa. Itse olin eilen ja toissa päivänä Oulussa, Kokkolassa ja Raahessa näiden kysymysten parissa.

Juuri ennen tätä kyselytuntia kävimme EU-koordinaation etäkokouksena läpi, ja nyt sinänsä Bakussa on tärkeää, että EU pystyy omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että saadaan vahvistus Dubain tavoitteille ja myöskin rahoituspaketti, joka on kohtuullinen. Mutta se edellyttää kyllä myös sitä, että 2000-luvulla keskituloisiksi nousseet maat, [Puhemies koputtaa] Kiina ja muut, osallistuvat rahoitukseen eikä leikitä, että maailma olisi samanlainen kuin [Puhemies koputtaa] 30 vuotta sitten.

Arvoisa puhemies! Ilmastokriisi aiheuttaa tuhoa ympäri maailmaa. Esimerkiksi Espanjassa satoja ihmisiä on kuollut viimeaikaisissa tulvissa. No, maailman valtiot ovat nyt kokoontuneet YK:n ilmastokokoukseen Bakuun, ja, ministeri Mykkänen, te kommentoitte kokousta näin: ”Saavutettu sopu fossiilisesta polttoaineesta irtaantumiseksi on vietävä käytäntöön, ja maailman mailta vaaditaan tekoja.”

Te siis vaaditte muilta mailta ilmastotekoja, mutta oletteko te tosiaan itse sitoutuneet niihin? Katsotaanpa. Te olette leikanneet kansainvälisestä ilmastorahoituksesta rajusti. Viimeksi tänään meillä on ollut täällä eduskunnassa käsittelyssä teidän esityksenne ilmastolain heikentämisestä, ja te olette leikanneet monta tärkeää ilmastotoimea kokonaan pois. Ministeri Mykkänen, teillä on suuret puheet mutta kovin vähäiset toimet. Kysynkin: Missä viipyvät hallitukselta ne ilmastotoimet, ne tarvittavat lisätoimet, joita te, ministeri, muiltakin vaaditte? Ja miksi te leikkaatte ilmastorahoituksesta, [Puhemies koputtaa] jota nyt kipeästi tarvitaan? [Ben Zyskowicz: Vasemmistoliitto ei leikkaisi mistään mitään!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, kuten jo äsken totesin, Suomi näyttäytyy kyllä maana, joka nimenomaan on esimerkki siitä, että fossiilisista ollaan jo pitkälti energiassa päästy eroon.

Jos nyt katsotaan sitten päästövähennyksiä seuraavan kymmenen vuoden aikana, niin se suurin potentiaali on raskaassa teollisuudessa. Eilen itse asiassa vierailin Raahen SSAB:n terästehtaalla, jonka päästöt yksittäin vastaavat koko Suomen henkilöautoliikenteen vuositason päästöjä, ja tässä suhteessa hallituksen päätös puhtaan siirtymän investointien massiivisesta verohuojennuksesta 150 miljoonaan euroon asti tämmöistä tehdasta kohden on kyllä konkreettisinta, mitä tälle siirtymälle on tässä maassa toistaiseksi tehty. Sen lisäksi on aivan totta, että täytyy tehdä koko ajan lisää. Meidän täytyy myös löytää tapa esimerkiksi talteenottaa hiilidioksidia 10—15 vuoden sisällä kattavasti ja tehdä siitä synteettisiä tuotteita. Tähän energia- ja ilmastostrategiassa keväällä hallitus etsii keinoja. Monia keinoja täytyy tehdä.

Edustaja mainitsi ilmastolain muutoksen, jossa on kysymys kuntien velvoitteesta oman ilmastosuunnitelman tekemiseen. Se syntyy kyllä kunnassa tarpeeseen, jos on syntyäkseen. Emme usko siihen, että pakottamalla jokainen kunta piirustamaan velvoitepaperi tehtäisiin ilmastonmuutokselle juurikaan.

Arvoisa puhemies! Ylen aivan tuoreen uutisen mukaan kansainvälisestä ilmastorahastuksesta on saattanut kadota savuna ilmaan jopa 41 miljardia dollaria, noin 40 prosenttia varoista.

Näissä asiakirjoissa olevat huomattavat puutteet estävät rahojen käytön läpinäkyvää seurantaa. Vastaavia haasteita on ilmennyt muun muassa EU:n elpymisvälineessä. Näihin ilmastotoimiin vedoten on hukattu valtava määrä suomalaisten verorahoja.

Perussuomalaisten vahtivuorolla holtittomaan rahankäyttöön on vihdoin puututtu. [Antti Kurvinen: Olisiko perussuomalaiset hallituksessa?] Esimerkiksi vihreästä ilmastorahastosta on nyt vihdoin leikattu 40 miljoonaa euroa. Juuri nyt täällä Bakun ilmastokokouksessa vaaditaan — taas — lisää panostuksia, joista suurin saastuttajamaa, Kiina, on jo kieltäytynyt.

Kysynkin nyt, arvoisa pääministeri Orpo: [Puhemies koputtaa] miten voimme tehostaa julkisen rahan käytön valvontaa, jotta vastaavaa puhallusta [Puhemies koputtaa] ei enää koskaan tapahdu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aloitetaan tuosta kansainvälisestä ilmastorahoituksesta: Siitä on tullut raportti, jonka mukaan halutaan, että rahojen käyttöön ja niitten vaikuttavuuteen pitää kiinnittää parempaa huomiota. Siitä ei ole riittävästi näyttöä. Tämän raportin mukaan — itse en ole sitä lukenut, mutta saamani raportin perusteella — varsinaisia väärinkäytöksiä ei ole, vaan on suuri huoli siitä, että nämä suuretkin summat käytetään tehokkaasti. Tähän liittyen valtiovarainministeri Purra yhdessä monen samanmielisen maan kollegan kanssa on laatinut kirjeen Maailmanpankin johdolle, joka edellyttää kansainvälisiä järjestöjä laatimaan keinoja, joilla paremmin erilaisten rahoitusvälineiden vaikuttavuutta pystytään mittaamaan ja niiden rahojen käyttöä seuraamaan. Mielestäni tämä on aivan oikein, ja näin juuri pitää toimia.

Käytetään niitä veronmaksajien rahoja sitten maailmalla, Euroopassa tai Suomessa, niin niitä pitää käyttää aina vastuullisesti. Meidän periaatteemme on se, että me valvomme, mihin rahat käytetään ja että ne käytetään tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla julkaistiin tutkimus, jonka mukaan jopa joka neljäs nuori mies ajattelee, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan esimerkiksi ulkonäöllä, pukeutumisella tai käytöksellä. Tulos on järkyttävä. Onneksi selvä enemmistö ei hyväksy väkivaltaa missään muodossa.

Ongelma on Suomessa kuitenkin aito. Rikosuhritutkimuksen mukaan lähes viidesosa naisista on kokenut jonkinasteista väkivaltaa tai uhkailua viimeisen vuoden aikana. Väkivallalla ei sivistyneessä yhteiskunnassa ole mitään oikeutusta. Tämän ongelman ratkaiseminen ja asenteiden tervehdyttäminen on meidän kaikkien vastuulla. Suomea pitää rakentaa suuntaan, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä kotona eikä muualla. Kysyn arvoisalta sisäministeriltä: mitä viranomaiset voivat tehdä [Puhemies koputtaa] ehkäistäkseen väkivaltaa ja erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitän tässä edustaja Valkosta erinomaisesta kysymyksestä. Selvää on se, että kukaan ei ansaitse väkivaltaa eikä väkivaltaan ole oikeutusta. Se on nyt hyvä huomata.

Totean tässä, että on syytä tehdä tutkimusta lisää näistä aihealueista, sillä kyllähän tässä on tällaisia punaisia lippuja, joita kukaan meistä ei halua tässä maassa nähdä. On myöskin hyvä huomata se, että tämä on koko yhteiskunnan asia. [Sheikki Laakso: Ei vain hallituksen!] Tätä eivät voi hoitaa pelkästään viranomaiset, tämä on kaikkien meidän asia, niin päättäjien kuin viranomaisten. Totean myös sen, että se on myös ystävien asia, se on sukulaisten asia, se on naapureiden asia. Kenen hyvänsä, joka näkee tai kokee väkivaltaa, tulisi ilmoittaa siitä viranomaisille, sillä vain ilmoitettu asia voidaan saattaa viranomaisten tietoon ja sitä kautta eteenpäin.

On tietysti selvää, että meidän viranomaiset myös keskittyvät tähän. Meillä on lähisuhdeväkivallassa äärimmäisen karmivia tapauksia ja traagisia tapauksia [Puhemies koputtaa] aivan lähimenneisyydestäkin, ja meillä kyllä poliisi tähän keskittyy. [Vasemmalta: Hyvä vastaus! Kiitos!]

Arvoisa puhemies! Tämä kyselytutkimus väkivaltaan liittyen oli todella herättävä. Se sai pohtimaan nuorten hyvinvointia laajemminkin. Osa nuorista miehistä kärsii mielenterveyden haasteista, yksinäisyydestä ja päihteiden liiallisesta käytöstä.

Suuri onnellisuusongelma on sekin, jos ei löydä vierelleen puolisoa. Tuoreen perhebarometrin mukaan 61 prosenttia 18—29-vuotiaista miehistä elää ilman minkäänlaista parisuhdetta, vaikka vain 16 prosenttia ikäryhmästä toivoo olevansa tällä hetkellä kokonaan ilman parisuhdetta. Ongelma on naistenkin kohdalla olemassa, mutta kuilu heillä on onneksi pienempi. Vaikka kyse on ennen kaikkea siitä, että kaksi ihmistä löytää toisensa, on myös yhteiskunnallinen ongelma, jos ihmisten unelmia jää toteutumatta ja perheitä perustamatta. Arvoisa puhemies, kysyn siksi ministeri Grahn-Laasoselta: onko hallituksella suunnitelmia nuorten tukemiseksi ja erityisesti miesten parisuhdehaaveiden toteutumiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä ongelma, jonka edustaja nosti esiin, on todella surullinen ja todellinen. Eli on totta, että meillä on kasvava nuorten miesten joukko, joka syrjäytyy ja jää tästä yhteiskunnasta sivuun, joiden koulutustaso saattaa jäädä matalaksi, joilla on korkeampi riski jäädä työttömäksi ja sitä kautta myöskin ulkopuolelle tästä yhteiskunnasta. Jotain tapahtui ehkä korona-aikana, mikä on kiihdyttänyt tätä, ja siihen liittyy mahdollisesti myöskin — tutkijoidenkin mukaan — tämä älypuhelinten yleistyminen ja etämaailmoihin siirtyminen. Eli fyysiset, sosiaaliset kohtaamiset ovat vähentyneet meidän yhteiskunnassa, ja se lisää yksinäisyyttä ja myös mielenterveysongelmia, ja näihin täytyy puuttua.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma on juuri valmistumassa, ja siinä noteerataan nuorten miesten heikommat oppimistulokset, koulutuksellinen tasa-arvo ja myös nämä syrjäytymiskehitykset. Suoraan parisuhteiden muodostumisen maailmaan täältä eduskunnasta käsin emme tietenkään pääse kiinni, eikä se ole lakiasia, mutta me voimme miettiä, miten me voimme rakentaa yhteiskuntaa, jossa ihmiset kohtaavat toisiaan, jossa nuoret voivat hyvin ja paremmin ja nuoret miehet saavat mahdollisuuksia tässä maailmassa. Asia on vakava, ja siihen täytyy myös suhtautua niin.

Arvoisa puhemies! Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL vaatii palkankorotuksia poliiseille. Perusteena on muun muassa se, että nykyinen palkkaus ei vastaa vaativia työtehtäviä, ja siksi nykyinen palkkataso ei houkuttele alalle uusia työntekijöitä. Lisääntyvä työmäärä johtaa poliisityötä tekevien uupumiseen ja jopa alalta poistumiseen. Tämä on erittäin valitettavaa ja vaikuttaa suoraan Suomen sisäiseen turvallisuuteen ja ihmisten saamaan palveluun.

Suomessa on väkilukuun suhteutettuna Euroopan vähiten poliiseja, ja on totta, että emme voi menettää huonon palkkauksen takia enää yhtään poliisia muille aloille. Alalta pois lähteneitä on jo nyt tälläkin hetkellä liikaa.

Arvoisa sisäministeri, onko näkemyksenne yhtenevä Suomen Poliisijärjestöjen Liiton kanssa? Miten suhtaudutte tähän asiaan ja pyrittekö parantamaan poliisien palkkausta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me emme ole tietenkään työmarkkinaosapuoli, mutta sen sijaan hallitus voi tehdä monta muuta asiaa. [Suna Kymäläinen: Mutta vientimallin kuitenkin!] Meillä on hallitusohjelmassa ensinnäkin poliisien määrän nostaminen, jonka yksi tarkoitus on luonnollisesti lisätä meidän sisäistä turvallisuutta, mutta samalla poliisien määrän lisääminen vähentää työn kuormittavuutta. Siitä olemme täysin samaa mieltä, että poliisi on kuormittunut. Poliisi tekee paljon työtä, ja siihen on tietenkin tehtävä myös poliisilaitoksissa paljon töitä. Siihen liittyvät hyvät työolot, siihen liittyy hyvä johtaminen, muun muassa.

Sen lisäksi totean täältä meidän hallitusohjelmastamme sen, että me pyrimme muutoinkin helpottamaan poliisin työtä siten, että me saamme poliisille toimivaltuuksia, jolloinka työn tuloksellisuus tuo myöskin työn mielekkyyttä. Tältä osin pyrimme sen tekemään, mitä hallituksena tälle asialle voimme.