Suullinen kysymys EU:n  ennallistamisasetuksesta  ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps) | Suullinen kysymys  EU:n  ennallistamisasetuksesta  ja  metsäpolitiikasta (Sari Essayah kd) | Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta  ja  metsäpolitiikasta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys EU:n  ennallistamisasetuksesta  ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk) | Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok) | Suullinen kysymys kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta (Anders Norrback r) | Suullinen kysymys päihderiippuvaisten hoitoonpääsystä (Juho Kautto vas) | Suullinen   kysymys  kansainvälisen  rahoitusjärjestelmän   häiriöihin   varautumisesta (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! EU ei yllätä. Uusimpana osana vyörytystä EU:n komissio on tekemässä luonnon ennallistamisesta pakollista ja kolmasosa Suomesta eli yli 12 miljoonaa hehtaaria pitäisi palauttaa kohti luonnontilaa. Ruotsin valtiopäivät torppasivat EU:n järjenvastaisen esityksen heti alkujaan. Te hallituksessa suhtaudutte esitykseen sekavan vaihtelevasti, ja hallituksen kanta riippuu siitä, keneltä ministeriltä asiasta kysyy. Kukaan teistä ei siltikään vastusta sitä, vai kuinka?

Miettikääpä tätä, hallitus. Jopa maailmanparantamisestaan kuuluisa Ruotsin demarihallitus uskalsi hylätä esityksen suoralta kädeltä, kun te samaan aikaan piileskelette sanahelinän takana ja olette EU:n mukana aiheuttamassa Suomelle ennennäkemätöntä ja pysyvää vahinkoa. Kysymys pääministeri Marinille.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin, siellä ministeri Ohisalo nyt ilmoittautuu.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on ympäristöministeriön hallinnonalalle suoraan, ja kiitokset siitä. Eihän tätä tehdä tietenkään vain EU:n takia. Vain me täällä Suomessa voimme vaalia suomalaista luontoa. Suomi on EU:n biodiversiteettistrategian yhteydessä todennut, että on välttämätöntä suojella suomalaista luontoa, parantaa suomalaisen luonnon tilaa.

Tässä puhutaan ehkä hieman virheellisesti ennallistamisesta. Kyse on aidosti siitä, että myös suojelualueiden ulkopuolella voimme parantaa luonnontilaa niin sisävesissä ja metsissä kuin kaupunkiympäristöissä, erilaisissa elinympäristöissä. Tällä hetkellä tilanne on aidosti vakava. Me tiedämme, että meidän elinympäristöistä monet ovat uhanalaisia. Esimerkiksi kolmasosa uhanalaisista lajeista elää pelkästään metsäympäristössä.

Aloite on sellainen, jossa hallitus on katsonut, että näitä toimia tullaan tarvitsemaan, mutta kansantaloudellisia vaikutuksia täytyy vielä EU-tasolla yhdessä katsoa. Niitä täytyy kohtuullistaa. Täytyy pitää huoli siitä, että kotimainen liikkumavara [Puhemies koputtaa] tässä säilyy. Suomessa tiedetään parhaiten, mitkä ovat niitä alueita, [Puhemies: Ja nyt aika on ummessa!] joissa luonnontilaa kannattaa kustannustehokkaimmin parantaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pyydän niitä edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Elomaa jatkaa.

Arvoisa puhemies! EU aikoo ulottaa sitovan ennallistamislainsäädännön kaikkiin metsiin ja maatalousympäristöön. Tätä perustellaan luonnon monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi millä muullakaan kuin ilmastohyödyillä. Suomi ennallisti viime vuonna kansallisen Helmi-ohjelman kautta noin 6 400 hehtaaria soita, minkä lisäksi luonnontilaa parantavia toimia tehtiin hyvin ahkerasti. EU:lle tämä ei tietenkään riitä, vaan se haluaa varmistaa, että kansakunnaltamme ja varsinkin maaseudulta viedään viimeisetkin elinvoiman rippeet.

Arvoisa hallitus ja ministeri Ohisalo, jos tätä ennallistamisasetusta ei nyt torjuta, niin kansallisesta metsäpolitiikasta puhuminen on enää vain sanahelinää. Aiotteko hyväksyä komission juoniman vallankaappauksen? [Leena Meri: No niin, nyt! Kyllä vai ei?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt mainittiin ministeri Ohisalo, mutta ministeri Kurvinen vastaa sitten tähän. [Ben Zyskowicz: Hyvä, että annatte, hän on nimittäin eri mieltä!]

Herra puhemies! Vastaan tähän kysymykseen, koska tämä EU:n ennallistamisasetusluonnos koskee niin voimakkaasti maa- ja metsätaloutta.

Aivan kuten tuossa ympäristöministeri aiemmin totesi ja myös edustaja Elomaa totesi, niin me olemme muun muassa Helmi-ohjelmalla ja Metso-ohjelmalla jo tehneet luonnontilan parantamista ja ennallistamista. Se on varmasti tarpeen jatkossakin. Mutta tietenkään hallitus ei tule hyväksymään sellaista asetusta, joka aiheuttaisi miljardilaskun suomalaiselle kansantaloudelle ja veisi meidän elämisemme edellytykset täällä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Hallituksen kanta ei ole se, että me hyväksymme tämän ennallistamisasetuksen, vaan toimimme samalla tavalla, kuten toimimme kymmenissä ja sadoissa muissakin EU-asioissa.

Nyt alkavat neuvottelut neuvostossa. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Ympäristöneuvostossa meitä edustaa ympäristöministeri. Lisäksi vaikuttamistyötä joka suuntiin teen minä, elinkeinoministeri tekee, pääministeri tekee, valtiovarainministeri tekee, ja pidän ihan selvänä, että emme voi hyväksyä sellaista asetusta, joka veisi meiltä elämisen edellytyksiä maaseudulla ja tuhoaisi metsätaloutemme käytön. [Petri Huru: Onko kanta kielteinen?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Purra.

Arvoisa herra puhemies! Kuten vähän arvelinkin, kahden ministerin välillä on selvä epäsynkronia tässä asiassa. [Antti Kurvinen: Ei ole!] Niinpä minä kohdistan kysymykseni pääministerille, joka vastaa koko hallituksen toiminnasta.

Tosiaan tässä ennallistamisessa on tarkoitus laittaa luonto sellaiseen tilaan kuin se on ollut Suomessa sotien jälkeen, tai puhutaan jopa esiteollisesta vaiheesta. Missään muussa asiassa kuin metsäpolitiikassa tai ympäristöpolitiikassa ei saa edes haikailla menneeseen maailmaan, mutta tässä se näyttää toimivan. Pitäisikö Suomessa esimerkiksi meidän hyvinvointijärjestelmäkin palauttaa vastaavasti siihen tilaan, jossa se oli sotien jälkeen? Enpä usko.

Mutta kysymykseni on kuitenkin tästä paketista. Miljardikustannukset eivät riitä. Muun muassa MTK on arvioinut, että mikäli meidän talousmetsiin ei saa koskea, mikäli tämä menee läpi, niin kustannukset ovat suuremmat kuin esimerkiksi Fortumin Uniper-seikkailusta, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] jopa 6 miljardia — ajatelkaa. Kysymykseni pääministerille [Puhemies koputtaa] on: Miten Suomen EU-vaikuttaminen voi olla näin heikkoa? Miten Ruotsi on onnistunut tässä [Puhemies koputtaa] luomaan kriittisen linjan mutta Suomi ei?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Me tietenkin lähdemme siitä, että metsäpolitiikka on kansallisissa käsissä — komissio on antanut omat esityksensä aiheeseen liittyen. Myös hallitusohjelmassa todetaan ja itsekin pidän tärkeänä sitä, että samanaikaisesti, siis samanaikaisesti, kun pyrimme edelleenkin käyttämään Suomen vihreää kultaa, metsiä, meidän taloudellisen vaurastumisemme eteen, me totta kai haluamme myös parantaa luonnon tilaa, suojella luontoa, ja tätä hallitus on monilla toiminnoillansa myös tehnyt. En näe suinkaan ristiriitaa siinä, ettemmekö me voisi tehdä molempia. Me olemme suhtautuneet kriittisesti tähän esitykseen, me pyrimme siihen vaikuttamaan. [Petri Hurun välihuuto] Meidän peruslähtökohtamme on se, että metsäpolitiikka on kansallisissa käsissä, ja tämä linja pitää, mutta totta kai me myös haluamme vaikuttaa noiden esitysten sisältöihin, joita Euroopan unionissa tehdään.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Simula.

Arvoisa puhemies! EU päättää ja Suomi vikisee, se on hallituksen linja. Teidän kyvykkyytenne puolustaa Suomea meille tärkeissä asioissa on lähestulkoon olematonta. Eikö teillä ole sananvaltaa, vai unohdatteko te jatkuvasti Suomen edun? EU yrittää kiivaasti museoida suomalaiset metsät hiilinieluikseen, suojeluvaatimukset lisääntyvät, halutaan ennallistamistoimia ja yritetään säädellä metsiämme ja niiden käyttöä milloin milläkin tavalla. Kaiken tämän direktiiviviidakon keskellä niiden yhteisvaikutuksia on mahdotonta edes arvioida. Unionin sekaantuminen metsiimme on yksinkertaisesti lopetettava.

Te siellä hallituksessa kehutte jatkuvasti, miten paljon luottamuspääomaa ja pelimerkkejä Suomella onkaan. Milloin se alkaa näkyä? Milloin te alatte aidosti puolustaa Suomea siellä päättävissä pöydissä? Arvoisa hallitus, lopettakaa se poseeraaminen ja tehkää töitä. [Eduskunnasta: Hieno kysymys!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! On esimerkiksi suomalaisen ruoantuotannon osalta aidosti riski, jos suomalaisen luonnon monimuotoisuus heikkenee. Kyse on vaikkapa siitä työstä, jota pölyttäjät tekevät. Näitä toimia eri elinympäristöjen parantamiseksi voidaan ja täytyy tehdä, jotta meillä on jatkossakin suomalaista ruoantuotantoa, suomalaista metsätaloutta. Kukaan ei ole, sanoisin ehkä, museoimassa tämän ennallistamistermin kautta, kuten te sitä käytätte. Itse puhuisin luonnon tilan parantamisesta. Luettelen tässä kaikkia niitä alueita, nimittäin tästä esityksestä itse asiassa vain yksi viidesosa kohdistuu metsiin: siellä on lisäksi soita, maatalousympäristöä, [Perussuomalaisista: Juuri näin!] tuntureita, rantoja, meriä, sisävesiä. On suomalaistenkin etu — vain me täällä Suomessa voimme vaalia suomalaista ympäristöä — että ympäristön tila on kestävä. Tämä auttaa myös meidän elinkeinojamme tulevaisuudessa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Peltokangas.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri Kurvinen oli tässä äsken topakkana asian päällä, ja sain sellaisen kuvan, että nyt ollaan kriittisiä jälleen. No, kriittinen kanta ei enää yksinkertaisesti riitä. Ennenkin on käynyt niin hassusti, että kriittisestä kannastanne huolimatta esitykset menevät teiltä läpi sellaisenaan niin kuin 13 euron seteli. Nyt on tilanne se, että viimeistään nyt tässä hetkessä on sanottava Euroopan unionille topakasti ”ei”, kylmän viileästi ”ei”. Nyt on käytettävä se pääoma ja sanottava ”ei”. [Antti Lindtmanin välihuuto] Ministeri Kurvinen, äskeisen puheenne hengessä lupaatteko tälle salille, lehterille sekä pohjalaisille tuottajille, että tämä ei mene läpi? — Kiitos. [Petri Huru: Onko kanta kielteinen?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kurvinen.

Arvoisa herra puhemies! Täällä on syntynyt opposition edustajien puheenvuoroista sellainen käsitys, että hallitus ei olisi ollut aktiivinen metsäpolitiikassa tällä vaalikaudella. Meillä on haasteena ollut se, että Euroopan unionin komissio on tuonut lukuisia metsien käyttöä koskevia aloitteita, [Mauri Peltokankaan välihuuto] joita ei ole koordinoitu yhdessä, mutta olemme voimakkaasti vaikuttaneet siihen, että meille haitallisia esityksiä EU:ssa ei mene läpi. Muun muassa itse tuossa noin kuukausi sitten tapasin 12 johtavaa europarlamentaarikkoa, jotka europarlamentissa päättävät näistä metsä- ja luonnonvara-asioista. Lisäksi ensi viikolla olevassa maatalous- ja kalatalousministerien neuvoston kokouksessa Suomi, eli allekirjoittanut, tuo keskusteluasiaksi metsien kestävän käytön, ja olemme saaneet siihen suuren joukon maita mukaan. Lisäksi, arvoisat perussuomalaiset, olemme tällä vaalikaudella myös onnistuneet toimimaan maatalouden eteen EU-pöydissä. Muun muassa valtiovarainministeri Saarikko hoiti tälle vuodelle kiinteistöveron palautuksen viljelijöille, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] jota teidänkin puolueenne on ajanut.

Ja, herra puhemies, edustaja Peltokankaalle: lupaan tehdä kaikkeni, että mitään maanviljelijöille ja metsätaloudelle [Puhemies koputtaa] haitallista ennallistamista ei mene läpi.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! EU:n päätöksentekoon vaikuttamisessa on äärimmäisen tärkeää olla liikkeellä ajoissa ja myöskin yhtenäisellä linjalla. Tässä kyllä täytyy sanoa, että Marinin hallitus on pitkin matkaa toistuvasti epäonnistunut ja siten joutunut toimimaan Suomen edun vastaisesti — ajatellaanpa taksonomiaa, uusiutuvan energian direktiiviä, energiatehokkuusdirektiiviä, nyt tätä ennallistamisasetusta. Ja miten kävikään tuon ilmastotoimien sosiaalirahaston: siellä annetaan suoraan sosiaalitukea, vaikka pääministeri täällä eduskunnan edessä todisti jotain muuta keväällä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Hallitus ei ole pystynyt muodostamaan aina ajoissa näitä yhtenäisiä linjoja. Sitä kautta me olemme menettäneet vaikuttamisen mahdollisuuden, ja tämä on valtava tappio suomalaiselle yhteiskunnalle. Nyt uhkaavat miljardin euron vuosittaiset kustannukset.

Arvoisa hallitus: oletteko te valmiita puolustamaan suomalaisia metsiä, suomalaista maataloutta? Onko niin, että nämä asiat kuuluvat meidän päätösvaltaamme myöskin jatkossa, vai onko annettu EU:lle päätösvalta suomalaisten metsien yli?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin, annetaan tällä kertaa ministeri Ohisalolle.

Arvoisa puhemies! Koska Antti ei nyt saanut tässä puheenvuoroa, niin hänen puolestaan voin todeta sen yhteisen linjan, joka sieltä meidän valtioneuvoston kannasta nousee. Me pidämme yhdessä hallituksena tärkeänä sitä, että tässä maataloussektorin ennallistamistoimet ja niille asetettavien tavoitteiden täyttäminen eivät saa heikentää suomalaista ruokaturvaa, huoltovarmuutta tai maaseudun elinkeinojen toimeentulomahdollisuuksia. Oletteko te aidosti eri mieltä tästä paperista? Oletteko te todella sitä mieltä, että luonnontilaa ei voi parantaa ja samaan aikaan pitää huolta näistä asioista? Itse katson, että nämä kulkevat käsi kädessä.

Edustaja Essayah kysyi täällä, emmekö aja aidosti suomalaisten etua. Me olemme myös sinne kantaan yhdessä kirjanneet, että tämän asetuksen valtiontaloudellisia vaikutuksia täytyy vielä tarkastella — nämä arviothan ovat alustavia. Me teemme töitä sen eteen, että ne vaikutukset jäävät pienemmiksi ja että aidosti Suomella on kansallista liikkumatilaa kertoa komission suuntaan, mitkä ovat niitä alueita, joissa tätä luonnontilan parantamista voidaan tehdä kaikista kustannustehokkaimmin. [Puhemies koputtaa] Komissio ei tule meille esittelemään karttaa siitä, minne lähdetään.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Aika on täynnä. — Edustaja Essayah, lisäkysymys.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Totta kai luonnon suojeleminen on tärkeätä, mutta niitten päätösten pitää olla meidän omissa käsissämme, ja tällä hetkellä hallitus jatkuvasti epäonnistuu tässä EU-politiikan vaikuttamistyössä, että Suomen etu pystyttäisiin säilyttämään.

Täällä ministeri Ohisalo nosti esille maatalouden, ja haluaisinkin kysyä siitä. Eli nyt maksatusaikataulut ovat pahasti myöhässä. Vuoden 2023 tukimaksuja ollaan siirtämässä useilla, useilla kuukausilla pitkälle eteenpäin, jopa vuoteen 2024. Uskomaton kustannuskriisi tällä hetkellä uhkaa suomalaisia maatiloja, ja toisin kuin ministeri Ohisalo täällä sanoi, olemme tällä hetkellä tilanteessa, että ihan oikeasti suomalaisten ruokaturvakin saattaa olla vaarassa. Meillä on viljelijöitä, joilla ovat rahat loppu ja jotka eivät pysty ensi kesään valmistautumaan. Mitä hallitus aikoo tässä tilanteessa tehdä, että suomalaisen maanviljelijän tulevaisuus voidaan pelastaa ja meillä tilat pysyvät pystyssä ja ruokaturva voidaan varmistaa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt on ministeri Kurvisen vuoro.

Herra puhemies! Ensinnäkin totean sen, että on ihan selvä asia, että jos me emme voi käyttää metsiämme, emme voi täyttää näitä meidän ilmastotavoitteitamme. Se on ihan selvää. Me emme muuten pääse öljystä, maakaasusta, kivihiilestä eroon — se on ihan selvä asia. Tätä linjaa ajamme EU:ssa eteenpäin.

Mitä tulee maatalouden tilanteeseen, se on erittäin vaikea, ja siihen vastaamiseksi ei minuutti riitä. Muutaman asian nostan esille:

300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketti päätettiin keväällä — suurin apupaketti, mitä on koskaan maataloudessa Suomen historiassa tehty. Sitä muun muassa juuri tällä hetkellä maksetaan, luonnonhaittakorvauksen lisäosia juuri tässä syksyllä maksetaan. Sen lisäksi tälle vuodelle kiinteistövero palautetaan maatalouden tuotantorakennuksista. Nämä ovat muutamia toimia.

Mitä tulee maataloustukien maksatusaikatauluun, itse minä vastuullisena ministerinä annoin Ruokavirastolle määräyksen, että tämän vuoden lypsylehmä- ja nautapalkkiot täytyy maksaa ainakin osittain tälle vuodelle, ja minun poliittisella ohjauksellani myös joulukuussa tulee rahaa tiloille, jotka kipeästi sitä tarvitsevat.

Mitä tulee uuden ohjelmakauden maksatusaikatauluihin, [Hälinää — Puhemies: Shh!] ne ovat muuttumassa valitettavasti, niin kuin on [Puhemies koputtaa] ennenkin tullut muutoksia, kun on ohjelmakausi vaihtunut. Pyrimme vaikuttamaan vielä, [Puhemies: Ja nyt vaihtuu vuoro!] että ne aikataulut olisivat järkevämpiä. [Petteri Orpon välihuuto] — Toivon, puhemies, enemmän vastauksia täällä, kun melkein kaikki kysymykset koskevat käytännössä minun sektoreitani, maa- ja metsätaloussektoria.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Nyt tulee ministeri Kurviselle kysymys: Kun turvepellot ja pellot ennallistetaan ja kun metsät suojellaan, seuraa siitä katastrofi. Meillä on elintarviketeollisuudessa 300 000 työntekijää, joiden työpaikat vaarantuvat. Tämä vaikuttaa myös huoltovarmuuteen. Meillä on satojatuhansia metsänomistaja, ja kun 30 prosenttia suojellaan, meillä monta uutta metsäteollisuusinvestointia, kuten esimerkiksi Kemi, vaarantuu. Vaarannatte satojentuhansien suomalaisten työpaikat, suomalaisten kokonaisturvallisuuden ja sukupolvien omaisuuden. Miten te maatalousministerinä voitte olla mukana hyväksymässä tämän?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Nyt ministeri Kurvinen.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin menen niihin turvepeltoihin — tai niin sanottuihin turvepeltoihin: peltoihin, joiden maaperä on jotenkin turvepitoista. Tämä on sellainen asia, josta huolehtiminen on hallituksen EU-vaikuttamisen kärkijuttuja. Minun kaikissa tapaamisissani, joissa tapaan komissaareja, tapaan europarlamentaarikkoja, tuon sen esille, että Suomen ruokaturva edellyttää, että niin sanotuilla turvepelloilla pitää pystyä viljelemään jatkossakin, koska jos tulee kuivia kesiä, niin turvepitoiset pellot ovat sellaisia, jotka kestävät kuivuutta paremmin. Mielestäni olen kohtuullisesti tässä toiminnassa myös onnistunut, sillä uudella CAP-kaudella, uudella ohjelmakaudella, ei esimerkiksi kielletä kyntämistä voimakkaampaa maanmuokkausta turvepitoisilla pelloilla, vaan pystyimme turvaamaan turvepitoisten peltojen viljelyn jatkossakin.

Arvoisa puhemies! En ole hyväksymässä, edustaja Harkimo, mitään esitystä, joka estää turvepitoisilla mailla metsätalouden tai maatalouden harjoittamisen. Ja koko tämä hallitus, joka istuu täällä aitiossa, [Petri Huru: Entäs vieruskaveri?] ei tule hyväksymään EU:ssa sellaista ennallistamista, joka veisi meidän maa- ja metsätaloudelta toimintaedellytykset.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Huru.

Arvoisa herra puhemies! Kuten on kuultu, EU suunnittelee luonnon ennallistamisasetusta, jolla on miljardiluokan vaikutukset Suomen talouteen ja jota on pidetty ylimitoitettuna sekä sopimattomana Suomeen.

Ennallistamisasetuksen lisäksi EU-komissiolla on suunnitteilla muun muassa metsäkato-, biodiversiteetti-, taksonomia-asetus ja niin edelleen. Eli suunnitteilla on kaikkiaan kymmenkunta eri kokonaisuutta, jotka vaikuttavat suomalaiseen maa- ja metsätalouteen. Lisäksi näillä on vaikutusta huoltovarmuuteen ja omaisuudensuojaan. Eikä tässä vielä kaikki, sillä näiden säädösten myötä delegoidaan eli siirretään merkittävästi kansallista päätösvaltaa EU:n suuntaan, eli liittovaltiokehitys kiihtyy entisestään.

Arvoisa puhemies! Koska vastuuministereiltä ei saa suoraa vastausta, niin kysyn pääministeriltä: aikooko hallitus selvittää kaikkien näiden toimien yhteisvaikutuksen Suomen talouteen, sekä aiotteko ottaa tähän luonnon ennallistamisasetukseen selkeästi kielteisen kannan, kuten Ruotsi, eli kriittisen sijaan kielteisen kannan?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Myös hallitusohjelma lähtee siitä, että meidän on parannettava luonnon tilaa Suomessa. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on hallitukselle yksi keskeisistä prioriteeteista, ja sikäli kun myös EU:ssa tätä työtä tehdään, niin siihen lähtökohtaisesti voi suhtautua asiasisällöllisesti myönteisesti. Mutta samanaikaisesti on selvää se, että metsäpolitiikka esimerkiksi kuuluu kansalliseen päätöksentekoon, ja tämä on periaate, josta me myös tulemme pitämään kiinni. Eli me tulemme itse tekemään tähän liittyvät päätökset myös tulevaisuudessa, se on hallituksen selkeä näkemys.

On myös huomioitava se, että Suomessa on onneksi viime vuosina tehty lukuisia hyviä uudistuksia, investointeja suomalaiseen metsäteollisuuteen. Esimerkiksi tällä viikolla olin itse Raumalla avaamassa Rauman uutta sahaa. [Petri Huru: Tämä vaarantuu, jos metsiä ei saa käyttää!] Sen lisäksi Kemiin Metsä Group investoi ennätyksellisesti. Monia muitakin hankkeita on käynnissä, eli näkisin kyllä, että meillä on samanaikaisesti mahdollisuus turvata luonnon monimuotoisuutta, parantaa sitä ja vahvistaa suomalaista metsätaloutta, [Puhemies koputtaa] suomalaista maataloutta. Tämäkin on hallitukselle erittäin tärkeää. [Petri Hurun välihuuto]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Eestilä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri puhui kyllä hyvin kauniisti, että metsäpoliittinen päätöksenteko säilytetään Suomella, mutta tämä ennallistamisasetus valitettavasti on juuri sellainen, jossa metsäpoliittinen päätösvalta karkaa Suomesta Euroopan unionille, [Eduskunnasta: Juuri näin! — Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] ja näin ei missään tapauksessa saisi tapahtua. Ensinnäkin se, että tämä ennallistaminen tuodaan asetuksena, on jo väärä muoto. [Petri Huru: Juuri näin!] Sen pitäisi olla tavoitteellinen ja siinä määrin, että Suomi pystyy sen toteuttamaan omilla metsäpoliittisilla toimenpiteillä. Ja itse asiassa Ruotsi oli tässä paljon aktiivisempi kuin Suomen hallitus: Ruotsin valtiopäivät teki jo elokuussa päätöksen, että he eivät tule hyväksymään eivätkä halua sitä, että Euroopan unioni alkaa määritellä Ruotsin metsäpolitiikkaa.

Kysymys teille, hallitukselle, kuuluu — kyllä kaikki katsojatkin ymmärtävät, että täällä on monen puolueen edustajat hallituksessa — miten te olette määritellyt suomalaisen metsäpolitiikan pitämisen omissa käsissä? Ja miksi te olette niin myöhässä, että Suomen valtiopäivät eivät enää voi tehdä sellaista päätöstä kuin Ruotsi teki? [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä kysymys!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilälle: nyt huoli pois. Vain yksi viidesosa [Välihuutoja oikealta] tästä esityksestä koskee metsiä. [Hannu Hoskosen välihuuto] On paljon muita luontotyyppejä, elinympäristöjä, joista puhutaan tässä esityksessä. Emme siis puhu ennallistamisesta, [Hälinää — Puhemies koputtaa] vaan puhumme luonnontilan parantamisesta. Ja on selvää, että EU-tasollakin tehty biodiversiteettistrategia ohjaa hallitusta tähän suuntaan — ohjaa kaikkia jäsenvaltioita tähän suuntaan.

Täällä usein kuulee siitä, miksi Suomi yksin tekee. Eikö nyt ole hyvä, että komission tasolta sanotaan, että kaikkien valtioiden on myös tehtävä ja toimittava luonnontilan parantamiseksi? [Riikka Purran välihuuto] Ja suomalaiset maanomistajat tällä hetkellä tarjoavat hyvin aktiivisesti, vapaaehtoisestikin, näitä omia maa-alueitaan parannettaviksi. Meillä on Helmi-ohjelma, täysin uusi instrumentti, otettu käyttöön tällä kaudella. Me olemme panostaneet jo yli 100 miljoonaa uutta euroa per vuosi luonnonsuojeluun ja luonnontilan parantamiseen. Me teemme jo tätä työtä, josta komissio tässä puhuu. Ei tämä ole mitään täysin uutta. Ja metsäpolitiikka [Puhemies koputtaa] on kansallisissa käsissä.

Arvoisa herra puhemies! Silloin, jos tämä menee asetuksenantona sieltä, metsäpolitiikka ei ole kansallisissa käsissä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Meidän täytyy tehdä tässä talossa yhteisesti sellaisia päätöksiä, että meidän metsiimme ei tulla vaikuttamaan niiden maiden kautta, jotka ovat omat metsänsä tuhonneet. Suomessa on paras asiantuntemus siitä, miten me hoidamme metsiämme ja miten me suojelemme metsiämme. Sitä päätöksentekoa ei tule antaa muille. Kysynkin pääministeriltä: miten tämä asia hoidetaan? [Oikealta: Hyvä kysymys!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Niin, arvoisa... [Timo Heinonen: Voi kun keskusta olisi hallituksessa! — Hälinää — Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! On pakko sanoa, että olen tästä asiasta tismalleen samaa mieltä edustaja Kalmarin kanssa. On tärkeää, että me olemme hyvin selkeälinjaisia siinä, mikä kuuluu Suomen päätösvaltaan, kansallisvaltioiden päätösvaltaan, ja mikä on sitten yhteistä politiikkaa.

Kuten tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa kuvasin, nämä tavoitteet ovat hyviä. Myös Suomen oma hallitusohjelma tukee sitä, että me haluamme parantaa luonnon tilaa, ja hallitus on monia toimia tämän eteen tehnytkin. Mutta mitä tulee sitten meidän metsiimme, niin tietenkin Suomi on se maa, joka päättää omista metsistään, ja meille on tärkeää se, että tämä pysyy kansallisessa päätöksenteossa. Myös tämä on yksi näkökulma, josta me tulemme tätä kokonaisuutta arvioimaan, ja kun päätöksenteon aika on, niin myös tältä pohjalta toimimaan. [Jukka Gustafsson: Ei mitään hätää, kaikki hyvin! — Naurua]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt kuunnellaan pääministeri Marinin vastaus.

Edustaja Piirainen.

Arvoisa puhemies! Kaikki tuntuu olevan hyvin. [Naurua] No, tietenkin tässä on paljon hyviä asioita, niin kuin on täälläkin todettu, mutta nyt kun on kuulemisia aloitettu, niin kyllä tähän liittyy tiettyjä ongelmia, mitä täälläkin on nyt tuotu esille. Minä nyt kysyisin: oletteko samaa mieltä hallituksessa siitä, että tällä pyritään komission puolelta murtamaan meidän budjettivaltaa? Se on tullut käsittelyssä esille. Jos tämmöistä on liikkeellä, niin silloin tälle täytyy laittaa kyllä kovat jarrut päälle. Tämä delegoitu asetus nimenomaan tekisi sen, että pääsee jo tänne sisälle ja sitten pikkuhiljaa pääsee niillä omilla asetuksillaan muuttamaan tätä tilannetta. Tämmöinen kuva on tullut, mutta oletteko samaa mieltä hallituksessa? — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kurvinen.

Arvoisa herra puhemies! EU:llahan ei ole, kuten pääministerikin totesi, perussopimusten mukaan toimivaltaa metsäpolitiikkaan suoraan, mutta valitettavasti tällä EU-vaalikaudella — siis EU-vaalikaudella, ei Suomen eduskuntakaudella — nykyinen EU:n komissio on tehnyt lukuisia aloitteita ympäristöpolitiikan kautta, finanssipolitiikan kautta ja energiapolitiikan kautta, joilla tosiasiassa yritetään rajoittaa Suomen, Ruotsin ja muutamien muidenkin metsäisten EU-maiden metsienkäyttöä. Tämä on todella ongelmallista, edustaja Piirainen ja hyvä eduskunta, että tällä lailla toimitaan. Ja mielestäni Suomen pitää olla erittäin tiukkana koko tämän ennallistamisasian aikana siinä, meneekö EU tässä ikään kuin laittomuuden tielle, meneekö jo toimivaltansa yli, ja kaikkiin toimiin pitää hallituksen tarvittaessa ryhtyä siinä, mitä tähän asti on liikkunut. Me pidämme erittäin tiukasti kiinni siitä, että metsiin ei EU:lla ole toimivaltaa, ja olemme tässä tiukkana ja pidämme siitä kiinni.

Puhemies! On pakko kuitenkin todeta, että ei täällä kannata olla liian pylväspyhimyksiä, ei minkään puolueen. Esimerkiksi kokoomuksen europarlamentaarikot juuri äänestelivät joko Suomen kansallisia intressejä vastaan tai tyhjää, [Hälinää] kun viimeksi europarlamentissa Suomen metsiä käsiteltiin. Että kyllä meillä kaikilla on tsemppaamisen paikka.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Sankelo.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä ennallistamisasetus on monimuotoisesti valuvikainen kerta kaikkiaan. Suomen pitäisi palauttaa luonnontilaan miljoonia hehtaareita ja peltoja — tällaisena aikana! Jos ajatellaan näitä taloudellisia hyötyjä, joita tässä esityksessä on, nehän on vedetty täysin piposta. Ei sellaisia ole olemassakaan. Kertokaa se, mitä taloudellisia hyötyjä on.

Ja mitä hallitus on tehnyt? Hallitus on päästänyt lepsulla toiminnallaan tämän esityksen käsistään. Se on nyt täällä eduskunnassa, ja täällä hallituspuolueen edustajat nyt sitten ihmettelevät, mitä tässä nyt pitäisi tehdä, kun olisi pitänyt vaikuttaa oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Missä te olitte silloin, kun tätä ennallistamisasetusta tehtiin? [Välihuutoja]

Kysynkin maa- ja metsätalousministeriltä: Miten on mahdollista, että kustannukset ovat Suomen osalta lähes kaikkein korkeimmat tässä esityksessä? Miten tässä on päässyt näin käymään?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Maa- ja metsätalousministeri Kurviselle oli osoitettu tämä kysymys.

Arvoisa herra puhemies! Tunnen kansanedustaja Janne Sankelon pitkältä ajalta ja tiedän, että hän on älykäs ja osaava poliitikko. [Petteri Orpo: Pitää paikkansa!] Kyllä hän itsekin tietää sen, että meidän on pakko ottaa kantaa, jos EU:lla on asetusluonnos. Hallituksen ja nyt eduskunnan, kun se asia on täällä eduskunnassa, täytyy ottaa kantaa EU:sta tuleviin aloitteisiin. On aivan virheellinen väite, että hallitus olisi jotenkin hyväksynyt ennallistamisen tai lähettänyt sen tänne eduskuntaan, vaan meidän täytyy aina muodostaa EU:sta tuleviin aloitteisiin kanta.

Puhemies! Mielestäni edustaja Sankelon puheenvuoro on malliesimerkki kokoomuksen kaksinaamaisesta metsäpolitiikasta. Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on jo vuosia tehnyt töitä suomalaista metsätaloutta vastaan europarlamentissa, ja samaan aikaan Janne Sankelo täällä ja meidän yhteisessä kotikunnassamme puhuu oikein iloisesti metsien puolesta. Toivon, että kokoomus kirkastaisi oman metsäkantansa. Teidän Eurooppa-puolueenne on europarlamentissa suurin puolue, ja on erittäin ongelmallista, jos kokoomuksen edustajat sekoittavat [Timo Heinosen välihuuto] Euroopan kansanpuolueen sisällä, mikä on Suomen linja näissä metsäasioissa. [Sari Sarkomaa: Mikä on hallituksen linja? — Timo Heinonen: Se oli hallituksen linja!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt edustaja Pitko.

Arvoisa puhemies! Tiedemaailman viesti on selkeä: meidän täytyy sekä suojella luontoa että parantaa luonnon tilaa suojelualueitten ulkopuolella. Tämän EU-aloitteen hyväksyminenhän itse asiassa johtaisi siihen, että koko EU:n tasolla tehtäisiin näitä toimia. Niitä täytyy tehdä Suomessa, Euroopassa ja globaalisti.

Suomalaiset tietävät, että luontoa kannattaa suojella. Jopa suomalaiset metsänomistajat haluavat suojella luontoa. Suurin osa suomalaisista metsänomistajista haluaa tehdä nykyistä enemmän luonnon parantamistoimia jopa oman taloudellisen voiton kustannuksella. [Keskeltä: Kyllä!] Ei luonnon hyvä tila ole uhka suomalaisille, se ei ole uhka ruoantuotannolle, se ei ole uhka huoltovarmuudelle, saati että se olisi uhka meidän kokonaisturvallisuudellemme. Päinvastoin se tukee meitä kaikessa siinä toiminnassa, kun me vaan annamme luonnolle sen mahdollisuuden. Oleellisin kysymys itse asiassa onkin: mikä olisi hinta, jos luontokatoa ei pysäytetä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kysymys menee naulan kantaan. Mikä olisi se hinta? Mitä tapahtuisi ihmislajille muiden lajien joukossa, jos muut lajit häviävät — niitä katoaa jatkuvasti — ja jos me emme pysäytä luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä nyt? Aiemmin on sanottu, että vuoteen 2010 mennessä pysäytetään tämä heikko kehitys. On sanottu, että vuoteen 2020 mennessä pysäytetään monimuotoisuuden heikkenemiskehitys, ja nyt YK:n valtiot kokoontuvat joulukuussa yhteen sanomaan, että entä jos vuonna 30.

Edustaja Sankelon kysymykseen. Puhuitte valuviasta — itse ajattelen, että tämä on se valuvika. Se politiikka, joka ei ole kyennyt pysäyttämään luonnon köyhtymistä kaikkina näinä vuosikymmeninä, se on valuvikaista. Ja täällä ollaan varmasti metsien puolella. Kysymys on sitten vaan siitä, miten metsiä käytetään kestävästi.

Mutta edelleen palautan edustajien mieleen sen ajatuksen, että tämäkin komission esitys koskee useita erilaisia elinympäristöjä, vain yksi viidesosa tästä esityksestä [Puhemies koputtaa] koskee niitä metsiä, joista koko tämä keskustelu nyt täällä käydään.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Aika on päättynyt, ja muistutan jälleen edustajia siitä, että oman puolueen ministerille ei mielellään kysymyksiä esitetä. — Edustaja Elomaalta se on onnistunut tänään jo kaksi kertaa, nyt kolmas. [Naurua]

Kiitos, arvoisa puhemies! Perussuomalaiset mepit ja kansanedustajat ovat yhtenäisellä linjalla Suomen puolesta — ei ole epäselvyyksiä.

Komission ennallistamisehdotukseen sisältyy velvoite turvepeltojen ennallistamisesta, joka vaarantaisi varmasti huoltovarmuuden ja lisäisi entisestään maatalouden ahdinkoa. Tällä hetkellä Suomen kaikista maatalouden käytössä olevista pelloista turvemaat edustavat 10–12:ta prosenttia, eli vuoden 2030 tavoitteessa puhutaan jo kymmenistätuhansista hehtaareista, jotka pitäisi ottaa pois maatalouskäytöstä. Tämä on aivan hulluutta, silkkaa hulluutta. Hallitusta tämä ei kuitenkaan hetkauta.

Keskusta kykenee vain voivottelemaan ja toivomaan, kun huolet ennallistamisasetuksen turmiollisista vaikutuksista kaikuvat hallituskumppaneiden kuuroille korville. Nyt kun keskustasta on tullut vähän ristiriitaista mielipidettä, niin kysynkin ministeri Kurviselta: aikooko keskusta hyväksyä valtioneuvoston löperön ja ympäripyöreän kannan vai olla sitä mieltä, [Puhemies koputtaa] että selkeä ”ei”?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Nyt ministeri Kurvinen.

Arvoisa puhemies! Olen ihan samaa mieltä kuin edustaja Elomaa siitä, että on aivan välttämätöntä Suomen ruokaturvalle ja meidän maaseudun elinvoimalle se, että me voimme viljellä jatkossakin niin sanottuja turvepeltoja tai sellaisia peltoja, joissa on hyvin turvepitoinen maaperä. Tähän asti hallitus ja myöskin allekirjoittanut on asiassa kohtuullisesti onnistunut, [Ben Zyskowicz: Vaikka itse sanonkin!] sillä uudella ohjelmakaudella on mahdollista jatkaa. — Arvoisa edustaja Zyskowicz, kyllä totuuden saa sanoa. Etelä-Pohjanmaalla sanotaan, että totuuden saa sanoa, ja totuus on se, että kun lähdettiin neuvottelemaan uuden ohjelmakauden asioista, lähtökohta ja pohjaesitys oli se, että turvepelloilla viljelemistä rajoitetaan rajusti, ja nyt sinne tulee vain tiettyjä ojitukseen ja polttamiseen liittyviä rajoituksia ja käytännössä nykymuotoinen malli jatkuu.

Arvoisa puhemies! Nämä turvepitoiset pellot ovat myös tulevaisuudessa tärkeitä siinä mielessä, että hiilensidonnasta voisi tulla näiden hiilipörssien ja hiilimarkkinoitten kautta yksi uusi tulonlähde myös maaseudulle ja suomalaisille tiloille.

Puhemies! Toistan varmaan kolmannen tai neljännen kerran sen viestini, ettei keskusta [Puhemies koputtaa] eikä tämä hallitus tule hyväksymään sellaista ennallistamista, joka veisi pohjan suomalaiselta maataloudelta ja omalta ruokahuolloltamme. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus on huolissaan Suomen talouden tilanteesta. Mielestämme taloutta on hoidettava vastuullisesti, vakaasti ja parhaaseen asiantuntijatietoon nojaten. Pääministeri Marin, teidän hallituksenne tulee jäämään historiaan hallituksena, joka perusti talouspolitiikkansa rajun velanoton varaan. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen budjettiesitystä, joka perustuu kahdeksan miljardin euron velanoton varaan. Talousasiantuntijat ovat arvostelleet velanottoa ja esittäneet, että talouden tasapainottaminen aloitettaisiin vielä tällä vaalikaudella. Jopa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman myönsi viime viikonloppuna, että myös leikkauksia tarvitaan talouden tasapainottamiseksi. Tämä on rehellistä puhetta. Kysynkin nyt pääministeriltä: Oletteko te samaa mieltä edustaja Lindtmanin kanssa? Pitääkö julkista taloutta myös tasapainottaa leikkaamalla?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Ehkäpä edustaja Marttinen ja kokoomuksen eduskuntaryhmä voivat perehtyä myös niihin puheenvuoroihin, joita olen tästäkin salista käyttänyt, joissa olen kuvannut sitä, että kyllä me tarvitsemme Suomessa rakenteellisia uudistuksia, joilla vahvistamme taloutemme pohjaa, erityisesti työllisyysasteen vahvistamista, ja tässä niin tuottavuuden parantaminen kuin esimerkiksi ulkomaisen työvoiman saatavuus ovat avainkysymyksiä, niin että taloutemme kasvaa tulevaisuudessa. Mutta olen myös kuvannut sitä, että kyllä me tarvitsemme myös sopeutuksia, ja tästä näkökulmasta olen täysin samaa mieltä kuin edustaja Lindtman. Me puhumme niin tulosopeutuksesta kuin menosopeutuksesta, mutta tässäkin pitää olla viisas. Sellaiset toimet, jotka estävät kasvua, eivät ole järkeviä, ja sellaisetkaan toimet, jotka rapauttavat pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja rapauttavat ihmisten luottamusta yhteiskuntaan, eivät ole viisaita.

Mutta kyllä, kestävä talous rakentuu monesta osasta: rakenteellisista uudistuksista, kasvuhakuisesta, vahvasta politiikasta ja sitten järkevästä sopeutuksesta, jossa sisällä on sekä menosopeutusmahdollisuudet että tulosopeutusmahdollisuudet.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt ne edustajat, jotka tähän tematiikkaan haluavat tarttua, nouskaa ylös ja painakaa V-painiketta lisäkysymyksen toivossa. — Edustaja Marttinen jatkaa.

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen viesti on ollut koko vaalikauden ajan, ettei Suomen taloutta voi rakentaa jatkuvan velanoton varaan. Hallituksen viesti taas on ollut, että jokainen ongelma voidaan ratkaista velkarahalla, ja näin te myös tosissaan olette toimineet. Olette ottaneet tämän vaalikauden aikana kymmeniä miljardeja uutta velkaa, mutta ensi vuoden budjettiesitystänne voitte vielä muuttaa. Joka kerta, kun kokoomus on vaatinut talouden tasapainottamista, hallitus on vaatinut meiltä keinoja siihen. Olemme joka vuosi esitelleet vaihtoehtobudjetissamme ratkaisumme, miten julkista taloutta lähdetään tasapainottamaan. Totta kai meillä on ratkaisuja. Arvoisa pääministeri, vastaavasti suomalaisilla on oikeus kuulla myös teidän vastauksenne: millä keinoilla julkinen talous laitetaan tasapainoon?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Juuri edellisessä vastauksessani kuvasin, että ennen muuta tarvitsemme kasvuhakuista politiikkaa, mutta myös rakenteellisia uudistuksia ja sopeutusta, mutta tämänkin pitää olla oikeudenmukaista, ei sellaista, mitä kokoomus on esittänyt, eli että leikataan heikoimmilta ja annetaan samalla kaikkein vauraimmille ja varakkaimmille. Se ei ole hallituksen linja. [Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa]

Mutta kun kuvaatte tätä voimakasta velanottoa, niin kyllä, on totta, että tällä hallituskaudella me olemme joutuneet ottamaan paljon, paljon enemmän velkaa kuin varmasti yksikään hallituspuolue olisi hallituskauden alussa halunnut. Ja syynä on yksinkertaisesti maailmanlaajuinen pandemia, sota Euroopassa, jonka seurauksena me joudumme tekemään mittavasti myös investointeja ja panostamaan suomalaiseen puolustukseen ja turvallisuuteen, ja nyt energiakriisi ja seuraavana mahdollisesti vielä taloudellinen taantuma. [Vilhelm Junnila: Hallituskriisi!] Eli haasteita hallitukselta ei ole puuttunut. Voin vakuuttaa, että me emme näitä haasteita toivoneet. Me emme halunneet, että yhteiskunta joutuisi tällaisia isoja kriisejä kohtaamaan, ja sen vuoksi me olemme myös joutuneet ottamaan velkaa niin, että olemme voineet tukea esimerkiksi suomalaisia yrityksiä ja [Puhemies koputtaa] ihmisiä näiden vaikeiden kriisien keskellä. [Jukka Gustafsson: Yhtäkään koronatukea kokoomus ei vastustanut!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! ”Vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotain pahasti vialla, kun keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan.” Arvoisa pääministeri Marin, te kirjoititte tämän twiittiin lainauksena ilmeisenä tarkoituksenanne jakaa tutkija Antti Ronkaisen aihe tai ajatus tai väite. Tämä lause koskee siis keskuspankkien tehtävää ja tarkoittaa, että keskuspankkien ei pitäisi nostaa korkoa hintojen nousun taittamiseksi, koska se uhkaa ajaa talouksia taantumaan ja uhkaa moninkertaistaa myös Suomen veronmaksajien yhteisen velan hinnan.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on äärimmäisen tärkeä, ja pääministerin alustalta esitettynä varsin vakava — jos liittokansleri Scholz olisi näin twiitannut, euron arvo olisi todennäköisesti heilahtanut.

Pääministeri, kysyn: Oletteko tänä päivänä siis sitä mieltä, että keskuspankkien tulisi pidättäytyä koronnostosta tässä tilanteessa? [Puhemies koputtaa] En toivoisi kuulevani finanssipolitiikasta, vaan korkopolitiikasta, jota tämä avauksenne tai koepallonne koskee.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt aika on päättynyt. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! On selvää, että Euroopan keskuspankin tehtävä — keskuspankkien tehtävä — on huolehtia rahapolitiikasta. Hallitukset, poliittiset päättäjät, huolehtivat finanssipolitiikasta. Se, mistä itse kannan huolta, on yleinen talouspolitiikan koordinaatio, joka on tällä hetkellä valitettavan ohutta. On erittäin ongelmallista meidän taloutemme näkökulmasta koko Euroopassa, mikäli toimemme ovat ristiriidassa, ja peräänkuulutan parempaa koordinaatiota, keskustelua — tämän olen myös hyvin suoraan sanonut. Tuo sitaatti ei ole minun tekstiäni, se on tutkija Ronkaisen tekstiä, joka on hyvin perehtynyt aihepiiriin. Suosittelen lukemaan tuon artikkelin. [Kai Mykkänen: Olen lukenut!] Mielestäni se oli hyvä ja mielenkiintoinen artikkeli.

Arvoisa puhemies! Valtion ensi vuoden budjetissa on menoja yli 80 miljardilla eurolla, ja siellä on 500 riviä erilaisia menoja. Kun täällä on eduskuntaryhmän puheenjohtaja SDP:stä, Antti Lindtman, esittänyt, että SDP olisi valmis tekemään leikkauksia, niin voisitteko, pääministeri Marin, kertoa täällä kaikille, oletteko te samaa mieltä teidän puolueenne ryhmäpuheenjohtajan kanssa ja mitä leikkauksia te tarkkaan ottaen olisitte hallituksessa ja SDP:ssä valmis tekemään?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin. — Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Tähän kysymyksen ensimmäiseen osaan vastasinkin jo muutama puheenvuoro sitten.

Minkälaisia toimia SDP olisi valmis tekemään? Itse asiassa puolue tällä hetkellä valmistelee tulevaisuuden osalta [Kokoomuksen ryhmästä: Tulevaisuuden!] talouspoliittisia kysymyksiä ja näiden osalta myös sopeutustoimia. Me pidämme selvänä sitä, että mikäli sopeutustoimia joudutaan tekemään — nehän eivät ole miellyttäviä — niin tässä pitää huomioida sekä tulosopeutus että menosopeutus [Jani Mäkelä: Eli lisää veroja!] ja menosopeutuksen osalta pitää kohdistaa niin, että kaikkein heikoimmissa asemissa olevista ihmisistä [Välihuutoja] pidetään huolta ja heidän tilannettansa ei pahenneta. Meille oikeudenmukaisuuden näkökulma on erittäin tärkeä. Ja toinen näkökulma, mikä on tärkeä, on se, että ei leikata tulevaisuuden kasvusta. Esimerkiksi tällä hallituskaudella on tehty ennätykselliset koulutuspanostukset. Kun kokoomus oli hallituksessa ja meillä oli kokoomuslainen opetusministeri, niin silloinhan koulutuksesta ja tutkimuksesta leikattiin mittavasti. Tämä ei ole oikeaa politiikkaa, [Timo Heinonen: Velkapolitiikkako on?] vaan sopeutustoimetkin pitää tehdä järkevästi ja oikeudenmukaisesti.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden kestävyydestä ja velasta on syytä kantaa huolta. Mutta samaan aikaan on syytä katsoa myös, että eihän Suomi elä pullossa, vaan kaikkia euromaita, EU-maita on viimeisten vuosien aikana koskettanut kolme kriisiä: koronakriisi, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja nyt energiakriisi. Ja kyllä on myös hyvä vähän suhteuttaa, miten Suomi on nyt pärjännyt tässä euromaiden joukossa. Viime vuonna Suomen alijäämä oli itse asiassa alle puolet euroalueen keskiarvosta. Tällä vaalikaudella Suomen suhteellinen velkaantuminen euroalueen keskiarvoon suhteutettuna on pienentynyt viisi prosenttia — kaikilla se on kasvanut, mutta ero euroalueen keskiarvoon on tällä hetkellä viisi prosenttiyksikköä parempi kuin tämän hallituksen aloittaessa.

Nyt on tärkeää nähdä, että siihen energiakriisiin, joka meitä kohtaa, on nyt vastattava ja kansalaisia tuettava, koska se vaikuttaa siihen, kuinka iso haaste meillä on tässä jatkossa. [Puhemies: Ja kysymys!] Pääministeri, tiedättekö, suunnitteleeko mikään maa sellaisia sosiaaliturvan leikkauksia, [Puhemies koputtaa] joita tässä salissa on esimerkiksi kokoomuksesta esitetty nyt tulevana talvena? [Leena Meri: Kysyy omalta ministeriltä taas! — Sanna Antikainen: Jälleen kysymys omalle ministerille!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministerille meni.

Arvoisa puhemies! En aivan jokaisen EU-valtion budjettiesityksiä niin yksityiskohtaisesti tunne, että tuohon suoraan pystyisin vastaamaan, [Kai Mykkänen: Tunnetteko oman puolueenne säästölistan?] mutta toteaisin ehkä yleisesti näin, että kyllä ennemmin tällä hetkellä kaikki eurooppalaiset valtiot pyrkivät tukemaan ihmisiä, yrityksiä, teollisuutta — johtuen Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan, johtuen tästä kiristysruuvista, jota energian puolella Putin käyttää, johtuen näistä erittäin korkeista energian hinnoista, jotka heijastuvat kaikkeen muuhunkin hintakehitykseen. Eli kyllä se pääsääntöinen linja ja suunta on se, että juuri tässä tilanteessa määräaikaisesti tuetaan ihmisiä, tuetaan yrityksiä, ja tietääkseni myöskään oppositio ei ole suinkaan vaatinut tämänkään osalta, niin kuin ei pandemiankaan osalta eikä sodankaan osalta, että ikään kuin näitä panostuksia pitäisi jättää tekemättä. Kun te täällä meitä syytätte velanotosta, niin monesti itse asiassa oppositio on huutanut hallitukselle siitä, miksi ette tue vielä enemmän ja anna vielä enemmän rahoitusta yrityksille tai ihmisille. [Puhemies koputtaa] Eli näen pientä ristiriitaa opposition haastamisessa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja jälleen kerran muistutan siitä, että oman puolueen ministereille ei mielellään kysymyksiä esitetä. — Ja sitten edustaja Multala.

Arvoisa puhemies! Kaivoin tuossa esille hallitusohjelman, kun pohdin, mitäköhän siellä luki. Siellä lukee muun muassa näin: ”Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä johdonmukaisesti niin, että ei ajauduta kestämättömän velkaantumisen uralle, joka pakottaisi tulevaisuudessa menojen leikkauksiin tai verojen korottamiseen.” No, nyt näistä edeltävistä puheenvuoroista voi hyvin päätellä, että kun sekä pääministeri että SDP:n ryhmäpuheenjohtaja olette tulleet siihen tulokseen, että tarvitaan sekä meno- että tulosopeutumista eli juuri sekä näitä menojen leikkauksia että tulojen korotuksia, veronkorotuksia, niin voidaankin ehkä todeta, että aivan tässä tavoitteessanne ette ole onnistuneet, vaan olette lisänneet menoja enemmän kuin mitä sota ja korona olisivat edellyttäneet. Arvoisa pääministeri, olemme kysyneet monta kertaa, mutta kyllä teidänkin on kyettävä vastaamaan: onko nyt niin, että haluatte siis korottaa veroja, mitä veroja te korottaisitte ja mitkä ovat niitä menoja, [Puhemies koputtaa] mitä te leikkaisitte?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Tietenkin hallitus noudattaa hallitusohjelmaa, ja me olemme esimerkiksi veropolitiikasta hallitusohjelmaa kirjoittaessa sopineet. Se on sitten eri asia, mitä SDP puolueena tavoittelee esimerkiksi verotuksen osalta. Vaikka mielelläni pääministerinä en ehkä tällaista puoluepoliittista puheenvuoroa käyttäisi, mutta kun täältä opposition puolelta kysytään, niin totta kai vastaan. Meillehän tärkeää ei suinkaan ole se, että veroja pitäisi kauheasti korottaa, vaan nimenomaisesti tilkitä niitä verotuksen porsaanreikiä ja aukkoja, [Timo Heinosen välihuuto] eheyttää suomalaista verojärjestelmää ja veropohjaa ja mieluumminkin sitten madaltaa näitä veroasteita, eli ei SDP:n tavoite suinkaan ole se, että verotus olisi mahdollisimman kireä, vaan että meidän veropohjamme olisi mahdollisimman tiivis.

Mitä tulee sitten yleisesti talouspolitiikkaan, itse kyllä seison niiden monien uudistusten takana, mitä hallitus on tehnyt. Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen — kyllä, se on maksanut, mutta se tulee tuomaan investointina tämän moninkertaisesti takaisin. Se, että jokainen suomalainen nuori saa vähintään toisen asteen koulutuksen, [Puhemies koputtaa] on meidän tulevaisuutemme kannalta aivan keskeinen asia.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Meri.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tietysti kuulostaa aika huolestuttavalta, kun pääministeri kertoo, että te valmistelette pääministeripuolueena — sinä aikana, kun te johdatte hallitusta — teidän meno- ja tulopuoltanne ihan kuin te ette tietäisi hallituksessa, mitä te teette. Elikkä miksi te ette ole yhdessä valmistelleet? Aivan kuin sosiaalidemokraatit valmistelisivat tällä hetkellä vaihtoehtobudjettia oppositiopuolueiden kanssa, jotenkin aika huolestuttavaa. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Ja te sanoitte, että oppositio ei esitä omia vaihtoehtojaan. Kokoomus tosiaan on esittänyt nuo sosiaalituen leikkaukset, joita me emme nyt tässä kannata, mutta me olemme esittäneet toissijaisiin menoihin valtavan määrän: haitalliseen maahanmuuttoon, EU-tukipaketteihin. Ja te ette ole ottaneet vastaan niitä meidän ehdotuksiamme, päinvastoin — te jatkuvasti lisäätte epäoikeudenmukaisia menoja muun muassa laittomaan maahanmuuttoon.

Kysyn teiltä: onko tämä teidän mielestänne oikeudenmukaista politiikkaa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Merellä puheenvuoro.

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä tässä salissa skandaali. [Juha Mäenpää: Hallituksessako?] Myös SDP suomalaisessa demokratiassa valmistelee vaaliohjelmaa tuleviin eduskuntavaaleihin. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] Myös SDP valmistelee vaaliohjelmaa, omia poliittisia avauksia, linjauksia. [Leena Meren välihuuto — Puhemies koputtaa] Me teemme poliittista ohjelmatyötä puolueen sisällä siitä huolimatta, että tällä hetkellä olemme pääministeripuolue. Olen ajatellut, että demokratiassa tämä on aivan sallittua, ja on vain hyvä asia, että puolueet kertovat omia kantojansa ja näkemyksiänsä, mutta ymmärrän, että välttämättä kaikki puolueet eivät näe asiaa aivan näin. Me tulemme julkistamaan oman ohjelmamme, oman vaihtoehtomme, ja tulemme kertomaan sen avoimesti kansalaisille ja äänestäjille.

Mitä tulee yleisesti talouspolitiikkaan — tässä sivutaan ehkä molempia aiheita — niin yleisesti tämän hallituskauden isoja kuvia ovat valitettavasti olleet nämä todella mittavat, erittäin haastavat, vaikeat kriisit. [Leena Meren välihuuto] Emme me niitä toivoneet, tienneet, kun hallitusohjelmaa yhdessä kirjoitettiin, mutta siitä huolimatta pandemia, sota, energiakriisi, [Puhemies koputtaa] mahdollisesti tuleva talouskriisi — voin kyllä sanoa, että haasteita ei ole puuttunut.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja vielä edustaja Orpo, ja sen jälkeen vaihdamme aihetta.

Arvoisa puhemies! Ensi vaalikauden iso kuva on tällä menolla velkakriisi. Teidän asettamanne talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Vilmunen sanoi, että jos tähän ylivelkaantumiseen ei puututa, se on karmeaa meidän lapsillemme. Osuuspankkiryhmän johtaja Ritakallio varoitti velkakriisistä, jos velkaantumiseen ei puututa. Nyt ei ole kyse siitä, mitä SDP valmistelee ensi kaudelle, kyse on teidän hallituksestanne, siitä, mitä tämä hallitus valmistelee nyt ja tässä. [Leena Meren välihuuto] Kun nämä valtionlainojen korot ovat lähteneet nousuun, Suomen valtion kymmenen vuoden velka maksaa nyt yli kolme prosenttiyksikköä enemmän. Yhdenkin prosenttiyksikön nousu on puolitoista miljardia korkokuluja, mikä on pois palveluista: pois vanhustenpalveluista, pois kouluista. Kysyn teiltä, pääministeri: Ettekö te ole huolestunut? Miksi te ette tee nyt mitään? Miksi te jätätte asiat seuraavalle hallitukselle? [Leena Meri: Ne tekee vaihtoehtobudjettia!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kyllä minä olen huolestunut velkaantumisesta, olen huolestunut niin Suomen velkaantumisesta [Hälinää — Puhemies: Shh!] kuin muiden eurooppalaisten valtioiden velkaantumisesta, mutta syy on se, että me olemme kohdanneet erittäin vakavia, isoja kriisejä tällä hallituskaudella. Ja kun oppositio kritisoi velkaantumista, niin itse asiassa, jos me katsomme, te olette tukeneet kaikkia näitä toimia, koronassa tukea yrityksille, tukea ihmisille. [Timo Heinonen: Totta kai!] Te olette tukeneet sodan aikana sitä, että me teemme mittavia hankintoja. Esimerkiksi hävittäjähankinta on sellainen, erittäin mittava ja myös ensi vuonna tuolla velkaantumisessa näkyvä hanke, jota lähestulkoon koko eduskunta [Leena Meri: Voi leikata toissijaisista menoista!] on tukenut. Te olette tukeneet myös näitä energiatukia, ja te olette vaatineet vieläkin enemmän. Kun te meitä kritisoitte velkaantumisesta, niin on kuitenkin hyvä havaita, että tätä isoa velan määrää, [Leena Meri: Leikatkaa toissijaisista menoista!] joka on kriisien vuoksi jouduttu ottamaan, te olette tukeneet ja monesti vielä peräänkuuluttaneet isompia tukia. [Ben Zyskowicz pyytää vastauspuheenvuoroa]

Tack, ärade talman! Tyvärr nalkas det [Hälinää — Puhemies koputtaa] utmanande tider för Finlands grönsaker till följd av elkrisen. Flera av våra växthusföretag har meddelat att de till följd av de höga energipriserna är tvungna att skära ner på sin produktion, hålla produktionsuppehåll eller till och med sluta med produktionen. Vi talar om 50 till 70 procent av produktionen.

Arvoisa puhemies! Maamme vihannesyrittäjät toivovat suomalaisten ostavan kotimaisia tuotteita ja samalla tukevan kotimaista kasvihuonetuotantoamme. Toimijoita uhkaa tuotantokapasiteetin alentaminen tai jopa lopettaminen sekä lomautukset. Kysynkin, arvoisa ministeri Kurvinen: miten varmistamme, että kotimainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus pysyvät turvattuina myös haastavina aikoina ja että ruokakaupoissa on tulevanakin talvena kotimaisia tuotteita ja vihanneksia? — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Kurvinen.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Norrbackille erittäin tärkeästä kysymyksestä. Olen alasta vastaavana ministerinä erittäin onnellinen siitä, että tällä hetkellä mielestäni koko eduskunta oikealta vasemmalle, hallituksesta oppositioon, arvostaa suomalaista ruuantuotantoa ja haluaa tehdä yhdessä toimia, että päästään tästä kriisistä eteenpäin.

Kuten olen aiemminkin täällä kyselytunnilla kertonut, keväällä 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketti hyväksyttiin, sitä maksetaan tämän syksyn aikana myöskin puutarhataloudelle. Merkittävänä haluan nostaa vielä tämän luonnonhaittakorvauksen lisäosan, jota juuri nytkin maksetaan. Siinä on ollut myös polttoaineveron lisäpalautus keväällä. Saimme kiinteistöveron palautettua tälle vuodelle maatalouden tuotantorakennuksista. Lisäksi olen tekemässä vielä elintarvikemarkkinalakiin korjaussarjaa, jolla parannetaan tuottajan asemaa suhteessa kauppaan.

Puhemies! Seuraamme myös tarkasti sähkökulujen kehitystä, ja koko hallitus varautuu tarvittaessa asiassa lisätoimiin.

Vielä tahdon, puhemies, nostaa esille elintarvikeviennin merkityksen. Lisäämällä elintarvikkeitten myyntiä maailmalle saisimme tuottajille parempaa kannattavuutta, [Puhemies koputtaa] ja siksi olin itsekin juuri alkuviikon Vietnamissa edistämässä muun muassa siipikarjan ja sianlihan vientiä sinne.

Arvoisa puhemies! Päihderiippuvuus ei katso sosiaalista statusta, vaan voi koskettaa ketä tahansa. Se on sairaus, ei luonteen heikkoutta. Sivistysvaltiossa sairaita hoidetaan, ei jätetä heitteille. Päihdepalvelut ovat Suomessa kohtalokkaan aliresursoituja, eikä hoitoa saa ajoissa. Pitkäaikaista kuntoutusta ei usein ole tarjolla, vaikka päihdeongelmat eivät synny hetkessä eivätkä katoa kuin taikaiskusta. Kun päihderiippuvaisella tulee oma pohja vastaan ja motivaatio hoitoon, ei ole aikaa jäädä kuukausiksi byrokratian rattaisiin. Nopean hoitoonpääsyn mahdollistaminen ei ole pelkkä kustannus vaan sijoitus. Useat toimivat kuntoutukset ovat kalliita ja monen ulottumattomissa. Hoitoonpääsy ei kuitenkaan saa olla ihmisen varallisuudesta kiinni. Kysyn vastaavalta ministeriltä: kuinka nopeutetaan päihderiippuvaisten avunsaantia ja varmistetaan, että kaikki saavat apua omasta rahatilanteesta huolimatta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Kauttoa tästä kysymyksestä. Hyvin harvoin tässä salissa itse asiassa puhutaan päihdepalveluista ja niiden todella huonosta tilasta. Olemme myös ensimmäinen hallitus pitkään aikaan, joka tämän asian ottaa vakavasti, mutta silti on sanottava, että siitä huolimatta, mitä nyt tehdään, se tehtävien ja saatavuuden taso ei vieläkään tule pitkällä aikavälillä riittämään. Työtä jää siis kyllä seuraavallekin hallitukselle tehtäväksi. Aivan olennaista on se, että sote-uudistus tulee yhdenvertaistamaan näitä palveluita nykyisen palvelujärjestelmän ollessa näinkin pirstaleinen. Olemme tuoneet aivan tuoreen lakiesityksen mielenterveys- ja päihdelainsäädännön parannuksista eduskuntaan, ja tämä on parhaillaan täällä käsittelyssä. Kaikkein olennaisinta siinä on minusta se, että me tunnustamme, että joudumme tuunaamaan myös vanhoja pykäliä ja että emme ole ajatelleet, että kiireellistä hoitoa pitää saada samalla tavalla myös päihdepalveluiden suhteen, ja tämä on täällä nyt hallituksena tuotu eduskuntaan käsittelyyn.

Kiitos, arvoisa puhemies! Englannin pankki laajensi tällä viikolla Britannian valtionlainojen tukiostojaan rauhoittaakseen maan korkomarkkinoita. Englannin pankin mukaan häiriöt Britannian valtionlainojen markkinoilla uhkaavat rahoitusvakautta. Lisäksi Suomen Pankki varoittaa maksujärjestelmän häiriöistä ja kannustaa suomalaisia varautumaan käteisen rahan käyttöön. Kysyn hallitukselta: onko Suomi varautunut läntisen rahoitusjärjestelmän romahdukseen ja siitä seuraavaan euroalueen, Euroopan unionin ja Naton hajoamiseen? — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt ministeri Haavisto.

Arvoisa puheenjohtaja! Tässä kysymyksessä oli monta osaa, mutta ehkä näin ulkopolitiikan kannalta.

Totta kai Suomi on varautunut erilaisiin kriiseihin. Suomen Pankki omilla suosituksillaan on kehottanut kansalaisia tietysti varautumaan esimerkiksi tilanteeseen, jossa näiden sähköisten yhteyksien kohdalle tulee joitain häiriöitä, erilaista hybridi- tai kybervaikuttamista, ja silloin välttämättä pankkikortit eivät juuri sinä hetkenä toimi, ja silloin käteinen raha on se vaihtoehto. Tämäntyyppisiä vaihtoehtoja on nykyisissä kriisin olosuhteissa mietittävä. Olemme nähneet hybridivaikuttamista, iskuja Itämerellä kaasuputkiverkostoon, nämä voivat tietysti koskea myös sitten tietoliikenneverkostoja ja muita meille tärkeitä asioita, esimerkiksi energiansiirtoverkostoja. Kaikkeen tähän joudutaan varautumaan sen vuoksi, että Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan, ja tämä sota näyttää tuottavan myös erilaisia harmaan alueen toimia ja iskuja eri puolilla Eurooppaa, ja Itämeren kaasuputki-isku oli tietysti hyvin lähellä meitä.