Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd) | Suullinen kysymys luonnonsuojelusta ja kaivostoiminnasta (Hanna Holopainen vihr) | Suullinen kysymys perhehoidon edistämisestä vanhuspalveluissa (Timo Vornanen tv) | Suullinen kysymys puolustusmenojen kasvattamisesta (Tomi Immonen ps) | Suullinen kysymys siviilipalveluksen kehittämisestä (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys luovien alojen aseman vahvistamisesta (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Viime viikon kyselytunnilla keskustelimme täällä hallituksen päättämistä veronalennuksista. Hallitushan päätti puoliväliriihessä muun muassa laskea yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä ja laskea korkeimpia marginaaliveroja. Näiden veronalennusten hyötyhän tosiasiallisesti kohdistuu yhteiskunnan kaikista rikkaimmille.

Tuossa keskustelussa viime viikolla, ministeri Purra, te totesitte eduskunnan edessä, että nämä päätökset eivät lisää velkaa. Sanatarkasti totesitte: ”tämä massiivinen veroale, jonka me kykenemme tässä tilanteessa tekemään velkaa lisäämättä”. Mutta nyt kun katson näitä valtiovarainministeriön julkaisemia muistioita, niin nämä kyllä kertovat, että nämä teidän päätöksenne lisäävät velkaa joka vuosi tästä eteenpäin. Nyt kysyn teiltä, arvoisa ministeri: miksi annoitte väärää tietoa eduskunnan edessä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti Suomen julkisen talouden velka on hirmuinen, ja se on edelleen viime vuosina myös tämän hallituskauden merkittävästä sopeuttamisesta huolimatta lisääntynyt. Tämän tärkein syy on tietenkin se, että meillä ei ole käytännössä talouskasvua. Meidän suhdanteemme on ollut hyvin vaikea. Talouden alho on entisestään syventynyt ja pitkittynyt. Samaan aikaan, vaikka me olemme tehneet säästöjä hyvin laajasti erilaisille sektoreille ja joutuneet myös korottamaan joitakin veroja, velka on edelleen kasvanut.

Nämä puoliväliriihessä tehdyt toimet — kasvutoimet, veronalennukset — on rahoitettu tekemällä jonkin verran lisää veronkiristyksiä haittaveroihin, jonkin verran tekemällä suoria säästöjä, ja ne huomioivat niihin aiotut dynaamiset vaikutukset, joita valtiovarainministeriö virkavastuulla on arvioinut.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, kyllä te nyt jatkatte tämän muunnellun totuuden puhumista täällä eduskunnan edessä. En nyt käytä sitä kuuluisaa v‑sanaa, jota te viime kyselytunnilla käytitte, mutta kun katson nämä valtiovarainministeriön julkaisemat muistiot — siis sen ministeriön, jota te johdatte — niin nämä muistiot yksiselitteisesti toteavat sen, että nämä kehysriihen päätökset, joilla te laskette veroja yhteiskunnan kaikista rikkaimmille, lisäävät velkaa. Vaikka otettaisiin huomioon tämä teidän puhallus sieltä Valtion Eläkerahastosta, jonka te otatte näiden toimenpiteiden rahoittamiseksi, tai vaikka ottaisimme huomioon ne kaikki optimistisimmatkin dynaamiset vaikutukset, niin velka lisääntyy joka vuosi.

Nyt kysyn teiltä uudestaan, ja toivon, että te vastaatte tähän kysymykseen: minkä takia te olette vieneet eduskuntaa harhaan tässä asiassa, kun sanoitte, että päätökset eivät lisää velkaa, mutta teidän oma ministeriönne todistaa, että nämä päätökset lisäävät velkaa? Nyt vaadin, että te vastaatte tähän kysymykseen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus istui kasvuriihessä juuri siitä syystä, että me lähes 17 vuotta jatkuneeseen käytännössä nollakasvun aikaan, reaalisen nollakasvun aikaan, saisimme muutoksia. Nämä veronalennukset eivät suinkaan keskity ainoastaan kaikkein rikkaimmille, kuten te väitätte. [Timo Harakka: Vastaus?] Ylimpien marginaalien laskeminen, joka näistä kasvutoimista on se kaikkein itserahoittavin elementti, on yksi osa niitä, mutta keski- ja pienituloisiin kohdistuu huomattavasti enemmän euromääräisiä veronalennuksia.

Mikäli me emme saa tässä maassa aikaiseksi kasvua, johon hallitus näillä toimillaan pyrkii, meidän velkamme tulee entisestään kasvamaan huomattavasti lisää. Ainoastaan lisäämällä talouskasvua me saamme julkista taloutta sopeutettua oikeaan suuntaan. Samaan aikaan meidän ikääntymiskehityksen myötä meidän sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat edelleen voimakkaassa kasvussa, puhumattakaan turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvien menojen myötä. [Eduskunnasta: Voisitte vastata kysymykseen!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ollessani koululainen 80-luvulla televisiossa pyöri sarja ”V”, joka kertoi ulkoavaruuden vieraista. No, tulee mieleen, että tällä hallituksella on semmoinen kolmen v:n sarja, [Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt on ihan pelleilyä!] nimittäin ”veronkevennykset varakkaimmille velaksi”. Ja melkoista tieteissepitystä se on, herra puhemies, kun, valtiovarainministeri Purra, teidän oma ministeriönne sanoo, että nämä veronkevennykset lisäävät velkaantumista, mutta te ette ole valmis sitä tunnustamaan. Te toistatte, että nämä niin sanotut dynaamiset vaikutukset, joilla veronkevennykset maagisesti rahoittaisivat itsensä takaisin, olisivat noin 60 prosenttia, mutta tosiasiassa tämä vaikutus olisi enimmillään 25 prosenttia. Valtiovarainministeri Purra, milloin te tunnustatte eduskunnan edessä, että nämä teidän kehysriihen veronkevennyspäätöksenne lisäävät valtion velkaantumista? Milloin te sanotte sen ison v-sanan ”valtionvelka”?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tuskin mitään v-sanaa olen tästä aitiosta niin paljon sanonut kuin ”valtionvelkaa”, josta tämä hallitus nimenomaan kantaa huolta. Meidän on välttämättä saatava talouskasvu käynnistymään, ja siihen pyritään myös näillä veronalennuksilla. Ainakin vielä ennen hallituksen puoliväliriihtä myös sosiaalidemokraatit kannattivat veronalennuksia, myös osana kasvutoimia. Samaan aikaan meillä täällä ei ole sitä luksustilannetta, että me kykenisimme tekemään veronalennuspäätöksiä tai lisämenoja ilman, että me osoitamme niille rahoituksen toisaalta kiristämällä verotusta muualta, säästämällä jostakin muualta ja samaan aikaan varmistamalla sen, että toimintaedellytykset tässä maassa investoinneille, työpaikkojen lisääntymiselle, työn tekemiselle ja yrittämiselle ovat tulevaisuudessa paremmat. Tähän me nimenomaan pyrimme, ja ainoastaan sitä kautta kasvavien menojen Suomessa me kykenemme saavuttamaan tilanteen, jossa tulot ja menot olisivat edes jokseenkin paremmassa tasapainossa. Hallituksen finanssipoliittinen tavoite on vakauttaa velkasuhde vaalikauden loppuun mennessä, ja me edelleen pidämme siitä kiinni. [Antti Lindtman: Ja siitä eteenpäin!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun katsoo tuota viime viikolla tuotua julkisen talouden suunnitelmaa, niin siinä kyllä kiinnittää aivan erityistä huomiota se, että hallitus on muuttanut hyvin radikaalisti suhtautumistaan julkisen talouden velkaantumiseen. Nimittäin vuosi sitten teidän julkisen talouden suunnitelmassa tavoitteena oli, että vuonna 2028 julkisen talouden velka olisi noin 84 prosenttia meidän kansantuotteesta. Nyt vuosi sen jälkeen, eli viime viikolla, velka on kasvanut 12 miljardia euroa ollen noin 88 prosenttia kansantuotteesta vuonna 28. Ero on aivan valtava.

Velkalaivasta on esittämienne lukujen perusteella nyt pohjatappi irti, ja vesi valuu sisälle. Tällainen velkapolitiikka lopulta ajaa Suomen umpikujaan, ja me kaikki olemme siinä uppoavassa velkalaivassa. Ongelma on yhteinen, ja siihen pitäisi yhdessä löytää ratkaisuja. Nyt lukujen valossa te olette ikään kuin nostaneet henkisesti kädet ylös ja luovuttaneet velkaongelman edessä. Miten te teitte vuodessa näin radikaalin käännöksen suhteessa holtittomaan velkaantumiseen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa on kirjaus velkasuhteen vakauttamisesta vaalikauden loppuun, ja me pidämme tästä kiinni. Toivottavasti edustajalta eivät ole jääneet huomaamatta tätä kansantaloutta kohdanneet uudet valtavat menotarpeet. Tämä hallitus on vasta tehnyt päätöksen puolustusmenojen nostamisesta, mikä tulee lisäämään puolustukseen laitettavia menoja lähes neljä miljardia pysyvästi. Samaan aikaan Natosta on todennäköisesti tulossa uusia päätöksiä, joissa edellytetään vielä suurempia summia. Samaan aikaan me olemme joutuneet tekemään säästöjä toisaalta, jotta me olemme kyenneet lisäämään hyvinvointialueiden rahoitusta.

Tässä maassa näitä menotarpeita tulee tässä maailmanajassa ja toisaalta meidän yhteiskunnan kehityksessä noin muuten. Samaan aikaan se, mistä te yleensä puhutte, arvoisa oppositio, on ne meidän tekemämme menosäästöt, joita me olemme tehneet käytännössä jokaiselle sektorille. Katsokaa sitä menojen kehittymisen uraa: pysyvien menojen säästöjä, toisaalta sitä, että me emme ole lisänneet uusia harkinnanvaraisia menoja.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia.— Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten ympärillä maailma myrskyää aika lujaa, ja silloin tulisi voida luottaa siihen, että laivan kapteenit tekevät kaikkensa, jotta jokainen voi pysyä mukana. Kyllä minä tässä keskustelussa mietin niitä suomalaisia, jotka tätä nyt seuraavat ja joilta on leikattu kuluneet kaksi vuotta tai joiden palveluun pääsyä on vaikeutettu, koska on ollut pakko, ja nyt sitten kävikin niin, että ensin siitä Suomi-laivasta heitettiin laidan yli ne pienituloiset ja seuraavassa satamassa todettiin, että no, lastataanpa lisää velkaa, veronkevennyksiä rikkaimmille. Se ei tunnu varmaan hirveän reilulta, ja minä olen sen takia siitä tosi huolissani, että kun nimenomaan se maailma myrskyää ja me tarvittaisiin kriisinkestävä yhteiskunta, yhteiskunta, jossa ihmiset luottavat siihen, että minä saan naapurista tukea, jos menee vaikeaksi oma elämä, luottavat siihen, että tulevaisuus on parempi. Mitä te nyt, arvon valtiovarainministeri, vastaatte sille suomalaiselle, vaikka pienituloiselle matalapalkka-alalla työskentelevälle yksinhuoltajalle tai vaikka oman kehitysvammaisen lapsensa omaishoitajana toimivalle suomalaiselle, jonka tuista on matkan varrella leikattu, palveluihin pääsyä on vaikeutettu, koska te olette kertonut, että on pakko, ja nyt hänen naapurinsa saa vielä vähän paremman Mersun siihen pihaan, kun veronkevennykset kasvavat? Mitä vastaatte hänelle, suomalaiselle? Miten kerrotte hänelle, että kyllä tämä hallitus haluaa pitää ihan jokaisen mukana, kun se ei [Puhemies koputtaa] ihan siltä näytä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kolme huomiota:

Kohdistamamme veronalennukset esimerkiksi sinne työn tekemisen puolelle painottuvat pieni- ja keskituloisiin. [Sofia Virta: Ei pidä paikkaansa!] Ylimpien marginaalien lasku samalle tasolle kuin Ruotsissa on tehty aiemmin on nimenomaan kasvutoimi, joka taloustieteellisen arvion mukaan tulee hyvin pitkälle itse rahoittamaan itsensä.

Toinen seikka: Tämä hallitus, kuten edellisessä vastauksessani kuvasin, on tehnyt säästöjä hyvin laajasti eri sektoreille. Tiedän, että täällä, ihan luonnollista, puhutaan erityisesti sosiaaliturvaan kohdistuvista säästöistä, mutta me olemme käytännössä tehneet niitä kaikkialle. Me olemme säästäneet säästöiltä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden, ja nämä ovat ne painopistealueet. Sen sijaan esimerkiksi valtionhallintoon on kohdistettu merkittäviä säästöjä, kehitysapuun ja niin edelleen huomattavia säästöjä. Me todellakin pyrimme vähentämään näitä menoja, ja mielestäni olemme siinä myös onnistuneet.

Mitä tulee sitten tähän kokonaisuuteen: Köyhän ja pienituloisen, heikompiosaisen paras turva on kestävä julkinen talous. Mikäli me ajamme seinään [Puhemies koputtaa] tämän taloutemme kanssa, [Välihuutoja] meillä ei ole mahdollista tulevaisuudessa pitää yllä [Puhemies koputtaa] hyvinvointiyhteiskunnan palveluita eikä etuuksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus petti myös luonnon, ei ensimmäistä kertaa ja tuskin viimeistäkään. Moni odotti kehysriihestä uusia ilmasto‑ ja luontopäätöksiä, ja ennen neuvotteluja teille myös esiteltiin monia tarvittavia toimia, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] kuten maankäytön muutosmaksu, biomassan polton vero sekä ainakin minimissään se, ettei nyt metsätalouden verotusta kevennetä. Eikö ympäristölle haitallisten tukien karsimisen tässä tilanteessa pitäisi olla itsestäänselvyys?

No, miten kävi? Hallitus jätti tekemättä ne päätökset, joilla taloutta ohjattaisiin ilmaston ja luonnon kannalta kestävään suuntaan. Päinvastoin nyt te valmistelette korotusta metsänomistajien metsävähennykseen — kymmenien miljoonien veronkevennys, joka lisää velkaa ja hakkuita. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Kysyisin ympäristöministeriltä: miksi te ette ota käyttöön tehokkaita ilmasto‑ ja ympäristötoimia, joilla voidaan samalla tasapainottaa taloutta ja toteuttaa kokoomuksenkin peräänkuuluttamaa aiheuttaja maksaa ‑periaatetta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus tekee työtä luonnon ja ilmaston hyväksi. Meillä on valmistumassa tänä keväänä — puhun nyt keväänä myös siitä kesälle jatkuvasta eduskunnan kevätkaudesta — energia‑ ja ilmastostrategia, jonka puitteissa linjaamme niistä toimista, joilla me tavoittelemme hiilineutraaliutta vuonna 2035, mikä siis on tämä Suomen ilmastolaista tuleva tavoite. Samaan aikaan etsimme keinoja, joilla voimme paitsi vähentää päästöjä myös niin lisätä meidän hiilinieluja metsissä kuin käyttää uuden teknologian mahdollistamia keinoja esimerkiksi hiilidioksidin talteenotossa. Se on merkittävä uusi mahdollisuus saavuttaa päästövähennyksiä ja lisätä nieluja, sillä luonnolliset nielut tuskin tulevat riittämään.

Muuten tämä työ kyllä etenee hienosti. Meillä ovat päästöt vähentyneet. Meillä esimerkiksi energiantuotanto on tällä hetkellä 95-prosenttisesti fossiilivapaata. Edistämme myös Euroopan unionin puitteissa kustannustehokkaita päästövähennyskeinoja, joita esimerkiksi tämä päästökauppa on nyt jo tällä hetkellä ollut. Näitä toimia todella linjataan tässä tämän kevään aikana.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, te olette nyt se ministeri, joka kuittaa kaikkein eniten velkaa Suomen historiassa, ja minusta on varsin hämmentävää, että te täällä suureen ääneen puolustatte rikkaimpien ja varakkaimpien veronkevennyksiä tällä velkarahalla. Teillä on nyt ihan eri ääni kellossa kuin silloin ennen vaaleja, kun puhuitte lähinnä siitä, että pienituloisilta leikkaaminen ei teille käy — mutta nyt on eri ääni kellossa.

Mutta, ministeri, paitsi että täällä kotimaassa te puolustatte rikkaiden veroalea velkarahalla, niin olen huomannut, että teillä näyttää olevan linja muuttunut myös Euroopan unionissa. Ministeri Purra, te olette tällä viikolla tiistaina Euroopan unionissa kääntynyt yhteisvelan puolelle. Teillä, ministeri, näyttää tässä yhteisvelkakysymyksessäkin nyt olevan sitten uusi linja.

Puhemies! Minä kysyn teiltä, ministeri Purra: mitkä ovat perustelunne, miksi nyt olette asettunut EU:n yhteisvelan kannalle, ja miten olette päätynyt vaihtamaan kantaanne tässä asiassa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Huomaan, että aihe muuttui. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Minkä takia Suomi on sekä nostanut omia puolustusmäärärahojaan että tukee sitä, että Euroopan unionissa myös muut maat voivat varustautua? Kerron teille vastauksen, edustaja Viitanen: se on Venäjä, Venäjä, Venäjä ja vielä neljännen kerran Venäjä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Neljä veetä!] Tässä SAFE-instrumentissa ei lisätä Suomen vastuita, vaan ne perustuvat siihen, mitä teidän hallituksenne on keväällä 21 päättänyt. Kyse on rahoituskehyksen ja omien varojen katon väliin jäävästä liikkumatilasta, ja vastuut ulottuvat tähän. Kyseessä ei ole sellainen paketti, joka lisäisi Suomen vastuita. Päinvastoin: näitä puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä turvapaketteja tehdään siksi, että Suomen kaltaiset maat, jotka ovat täällä etulinjassa, kykenisivät reagoimaan tähän. Ja Suomen etu on se, että Eurooppa varustautuu. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On selvää, että tämä EU-rahoituspakettikin on yhteistä velkaa. Se on syytä myöntää, ja toivon, että perussuomalaiset nyt myöntävät sen, että he asettautuvat tämän taakse, koska puolustus sitä vaatii. Se päätös tullaan tekemään huomenna suuressa valiokunnassa. [Eduskunnasta: Yhteisvelkaa!]

Viime päivinä on ollut paljon selittelyä siitä, miten veronkevennysten vaikutukset lasketaan. On myös paljon puhuttu siitä, mitkä ovat dynaamiset vaikutukset eli maksavatko nämä kevennykset sitten itse itsensä takaisin. Tässä on varmasti ollut paljon myös vahvasti poliittista ohjausta, että veronkevennyksiä pitää tehdä. Näin on oikein, kun mietitään esimerkiksi pieni- ja keskituloisten verotusta. Mutta tämä yhteisövero on nyt kysymys, josta monet ekonomistit pohtivat, oliko siinä järkeä. Miten te olette, arvoisa ministeri ja arvoisa hallitus, perustelleet näille talouden asiantuntijoille, jotka epäilevät, että tässä tilanteessa tätä ei olisi kannattanut tehdä? Miten te perustelette ekonomisteille, että tämä oli järkevää? [Perussuomalaisten ryhmästä: Esitittekö te itse enemmän?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tähän puheenvuoron alkuun: On hyvä huomata, että Suomi on osana Euroopan unionia tukenut Ukrainaa jo useamman vuoden tismalleen samanlaisella tavalla eli kyseisillä rahoilla. Eli tässä ei sinällään ole mitään uutta. Mutta todellakin meille Suomen turvallisuus ja puolustus ovat aivan ensiarvoisen tärkeitä.

Ymmärsin kysymyksen loppuosasta, että siinä esitettiin myös jonkin verran kritiikkiä valtiovarainministeriön virkamiehille, jotka siis virkavastuulla tekevät näitä arvioita. [Timo Harakka: Koskaan ei ole oma syy mikään!] Niihin ei liity poliittista ohjausta. Niihin ei liity poliittista mielipidettä. He ovat riippumattomia ja tuottavat näitä arvioita hallituksen tarpeisiin, niin tämän hallituksen kuin edellisen hallituksen ja kaikkien muidenkin hallitusten tarpeisiin, juuri siitä omasta lähtökohdastaan. Näitä arvioita ei ohjata.

No, mitä tulee sitten yhteisöveroon ja siitä saavutettavaan hyötyyn, on hyvä muistaa, että tämä muutos astuu voimaan vasta vuonna 27. Tietenkin sillä pyritään siihen, että kun yhteisövero on huomattavan kilpailukykyinen verrattuna moniin meidän verrokkimaihin, [Puhemies koputtaa] se lisäisi Suomen saamia investointeja ja ylipäätänsä [Puhemies koputtaa] sitä talouden kasvupotentiaalia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Ministeri Purra, te viittasitte valtiovarainministeriön riippumattomiin virkahenkilöihin, jotka virkavastuulla tekevät tätä työtä. No, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen vielä helmikuussa sanoi Helsingin Sanomissa, että tuntuviin veronkevennyksiin ei ole varaa. [Krista Kiuru: No nyt on varaa!] Nyt muutama kuukausi myöhemmin niihin yhtäkkiä puoliväliriihessä olikin varaa, kun piti löytää rahaa antaa suurituloisille ja suuryrityksille. Te olette perustellut sitä täällä dynaamisilla vaikutuksilla, joitten toivotaan johtavan riittävän korkeaan itserahoitusasteeseen. Tämä on mahdollista vain, jos valitsee erityisesti tälle yhteisöverolaskulle sellaisen itserahoitusasteen, jolle on vaikea löytää tutkimuskirjallisuudesta mitään vankkaa perustelua. Mutta koska näihin arvioihin liittyy aina vääjäämättä epävarmuuksia ja riskejä, niin miten, ministeri Purra, arvioitte, tulisiko valtiovarainministeriön valmisteluissa paremmin tunnistaa nämä epävarmuudet ja yksittäisten lukujen sijaan käyttää joko vaihteluväliä tai esittää useita eri skenaarioita?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Luulen, että itse ministerinä ja poliitikkona pysyn sen ulkopuolella. Valtiovarainministeriön virkamiehet, ennusteita laativat henkilöt, varmasti pohtivat näitä ja itse osaavat tehdä päätöksiä, mikä kulloinkin on paras vaihtoehto. Noin yleisesti valtiovarainministeriön tekemät dynaamiset arviot ovat varsin konservatiivisia verrattuna esimerkiksi joihinkin eturyhmien tekemiin arvioihin, joten en lainkaan näe tässä yhteydessä huolta.

Samaan aikaan on hyvä muistaa, että minäkään en olisi ollut valmis tekemään veronalennuksia, mikäli emme olisi toisaalta löytäneet säästöjä ja veronkiristyksiä, joilla kykenemme rahoittamaan nämä, koska nyt tällä hetkellä me pidämme kiinni meidän finanssipoliittisesta tavoitteesta velkasuhteen vakauttamiseksi. Juuri tähän on moni muukin ennen puoliväliriihtä viitannut.

Samaan aikaan, mitä tulee vielä tähän yhteisöveron alennukseen, edellinen puhuja, edustaja Ovaska, unohtaa selvästi, että keskusta itse ehdotti siihen huomattavasti suurempaa kevennystä. [Keskustan ryhmästä: Ei pidä paikkaansa! — Markus Lohi: Väärä tieto!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täällä kovasti aina muistetaan, mitä on tulossa, mutta nyt me katsotaan näitten vuosien velanottoa, ja se on ollut todella korkealla tasolla. Minua kiinnostaa tietää ihan faktisena lukuna se, että nyt kun täällä puhutaan, että kasvua ei ole tullut moneen vuoteen ja tässä pari vuotta on oltu miinusmerkkisillä kasvuluvuilla, ja nyt arvioidaan, että tulee 1,3—1,5 prosenttia lähivuosina, niin paljonko näillä veronkevennysmuutoksilla, mitä tässä on tehty — yhteisöveron lasku ja marginaaliveron lasku — tulee sitten kymmenyksiä lisää näitten toimien johdosta, ja paljonko ne tuovat julkiseen talouteen rahaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tällaisia arvioita on mahdotonta antaa, koska kokonaisuus on tietenkin hyvin monimutkainen. Valtiovarainministeriö ennusteissaan paitsi kykenee arvioimaan hallituksen tekemiä toimia myös ottaa tietenkin huomioon monia muita asiaan liittyviä seikkoja. Viimeisimmässä ennusteessa jouduttiin välittömästi Yhdysvaltain erilaisen tulleilla uhkailun tai näihin liittyvän epävarmuuden jälkeen laskemaan meidän kasvuennustetta. Edelleen, vaikka tilanne pahimmiltaan on lauennut lähemmäksi normaalia, tämä epävarmuus on erittäin suurta. Toisaalta se, mitä tapahtuu Ukrainassa — me tietenkin kaikki toivomme, että saadaan kestävä, oikeudenmukainen rauha ja sillä tulee olemaan hyvä vaikutus eurooppalaiseen kasvuun, ja toivottavasti Suomenkin. Toisaalta meidän tekemät kasvutoimet tulevat vaikuttamaan oikeaan suuntaan.

Kokonaisuus perustuu ennusteille, ja näitä tietenkin kertovat eri instituutiot, kuten valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, IMF ja komissio, joka tulee aivan pian omansa kanssa ulos. [Puhemies koputtaa] Ei tähän ole mitään yksiselitteistä vastausta antaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy korjata: Keskusta ei ole tavallanne esittänyt yleistä alennusta yhteisöveroon. Se on varsin kallis ja riskialtis. Olemme esittäneet rakennemuutosta Viron veromallin suuntaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Yrityksen makua!]

Mutta itse asiaan: Palataanpa tähän velkakysymykseen. Nimittäin kun te ja hallitus ja oikeastaan varsinkin pääministeri Orpo aloititte, niin puheet olivat hyvin kovat: nyt loppuu velkaantuminen, nyt pannaan velkaantuminen kuriin, [Antti Kurvinen: Näin se oli!] nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen. Nämä olivat puheet, mutta nyt kun kaksi vuotta on mennyt, niin ei ole loppunut velkaantuminen eikä oikeastaan sinnepäinkään — ei sinnepäinkään. Kaksi vuotta on mennyt, ja talous-, työllisyys- ja velkapolitiikkanne yhä selvemmin alkaa näyttää epäonnistuneelta, eikä tästä pääse enää sillä, että syyttää vain edellistä hallitusta. Kaksi vuotta valtaanne on jo mennyt.

Epäonnistumisenne takia haluamme parempia selityksiä, ja keskusta aikoo tehdä tästä välikysymyksen. [Ben Zyskowicz: Taas!] Miten te itse selitätte tämän kaiken suomalaisille? Miten tässä voidaan olla? Lupasitte lopettaa velkaantumisen, mutta tahti on entistä pahempi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä maassa velka on todella hyvin korkealla. Se ei ole sitä vain valtiolla, vaan se on julkisessa taloudessa laajemmin. Kun katsotaan kokonaisuutta, niin kunnat voivat parhaiten, sen jälkeen hyvinvointialueet, ja valtio on hyvinkin velkaantunut. Ja samaan aikaan, kun meillä työikäisen väestön määrä vähenee, meillä ikääntyneiden määrä kasvaa. Kun meillä on tuottavuuskehitys huomattavan heikkoa — se 17 vuoden käytännössä tapahtunut nollakasvu — niin me tiedetään, että me tarvitaan vähän erilaisia keinoja kuin mitä edeltävät 17 vuotta on tehty. Senkin takia hallitus on kasvuriihessään lähtenyt siihen, että me kykenemme veroja alentamaan.

Se, minkä takia velka on kehittynyt tällä tavalla tämän hallituksen aikana ja meidän sopeuttamistoimet eivät ole suoraan näkyneet vielä siinä kehityksessä, liittyy tietenkin erityisesti talouden suhdanteeseen, joka ei ole tämän hallituksen päätös. Tekin tiedätte hyvin, puheenjohtaja Kaikkonen, että erityisesti Venäjän tilanne, suljettu raja, meidän vientimarkkinan heikko kehitys vaikuttavat tähän. Ne eivät ole [Puhemies koputtaa] hallituksen toimien seuraus.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Maailmantalous on todella myllerryksessä, ja Suomessa paineet ovat kovat. Väestö ikääntyy, meillä on työvoimapula, ja julkisen talouden velkaantuminen painaa harteillamme.

Me haluamme luoda suomalaisille uskoa ja toivoa. Haasteiden edessä emme ole jääneet toimettomina katsomaan sivusta, vaan olemme tarttuneet todella rohkeasti toimeen. Hallitus on rakentanut vahvan perustan talouskasvulle. Työnteosta ja yrittämisestä on tehty kannattavaa. Tämä korostuu erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka ovat taloutemme selkäranka. Työn verotuksen keventäminen tukee suomalaista työntekoa ja lisää kotitalouksien ostovoimaa. Yritysten verotaakan helpottaminen puolestaan luo edellytykset talouden kasvulle ja uusille työpaikoille, joita kipeästi tarvitsemme. Tehdyt päätökset antavat Suomelle mahdollisuuden uuteen nousuun.

Arvoisa valtiovarainministeri Purra, miten hallituksen tekemät veronkevennykset ja yritysten kasvun tukeminen rakentavat kestävää talouskasvua Suomessa [Puhemies koputtaa] pitkällä aikavälillä, ja miten nämä päätökset tulevat näkymään [Puhemies koputtaa] suomalaisten arjessa? [Timo Harakka: Kuinka pitkä aikaväli on?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Harvemmin talouskasvua saadaan veroja kiristämällä. Valitettavasti tässä tilanteessa tämä hallitus on joutunut myös siihen turvautumaan, mutta onneksi puoliväliriihessä kykenemme tekemään nimenomaan työtä — tavallisia suomalaisia työntekijöitä — hyödyttäviä, yrityksiä hyödyttäviä ja yrittämistä hyödyttäviä veroratkaisuja eli melkoisen suuren veronalennuspaketin, joka samaan aikaan toisesta suunnasta myös rahoitetaan. Kun tämä yhdistetään kaikkiin muihin hallituksen tekemiin kasvutoimiin, niin puoliväliriihessä kuin aiemminkin, ja toisaalta meidän tekemiin merkittäviin rakenteellisiin uudistuksiin — yhtenä esimerkkinä esimerkiksi sinne työmarkkinoille paikallinen sopiminen, joka nimenomaan on pienempienkin yritysten mielessä — niin totta kai tämä on erittäin hyvä pohja siihen, että me saisimme tähän maahan ihan aitoa, reaalista yksityisen sektorin kasvua.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olemme tällä viikolla saaneet valiokunnissa kuulla asiantuntijoita ja heidän arvioitaan hallituksen riihipäätöksistä. Talousvaliokunnan kuulemisissa ylivoimaisesti epäsuosituimmaksi hallituksen päätökseksi on noussut yhteisöveron laskeminen 800 miljoonalla eurolla. Sitä on sanottu suoraan tuhlaamiseksi, jolla ei ole vaikutusta talouskasvuun. Tällä kannalla oli myös valtiovarainministeriö kehysriihtä ennen ja maaliskuussa julkaistussa muistiossaan.

Myös hallituksen leikkausten talouskasvua heikentäviä vaikutuksia aliarvioidaan tutkijoiden mukaan. Yle onnistui löytämään myös virheen yhteisöveron vaikutusmuistiosta, ja valtiovarainministeriön viittaama tutkija irtisanoutui näistä arvioista ja sanoi, että tässä on tapahtunut väärintulkintaa ja hallitus on tehnyt vääriä johtopäätöksiä tutkimuksista.

Arvoisa valtiovarainministeri, näettekö, että tämä syö uskottavuutta teidän politiikaltanne, että tulee tämmöisiä virheitä esiin? Aiotteko korjata näitä virheitä ja tuoda eduskunnalle uuden esityksen, jossa nämä virheet on korjattu ja jossa tällaista 800 miljoonan euron lahja-alennusta ei tehdä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tähän, mihin edustaja viittaa, on vastattu virkamiespuolelta. Kuten aiemmassa vastauksessani sanoin, näihin arvioihin tai virkakunnan tekemiin analyyseihin tai tutkimuskatsauksiin ei vaikuteta poliittisella tasolla — en minä ministerinä, ei kukaan muukaan hallituksesta. Ne ovat virkamiesten tekemiä, ja virkamiehet myös ovat tähän ongelmaan vastanneet — Lauri Kajanoja valtiovarainministeriöstä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, te viittasitte monta kertaa puolustukseen, puolustusmäärärahojen kasvuun, siihen tarpeeseen ja ylipäätään turvallisuuteen. Näin on. Me tarvitsemme enemmän rahaa, puolustusmäärärahoja, ja nyt ne linjaukset, mitä noin 3 prosentista hallitus on tehnyt, eivät välttämättä riitä. Haagin huippukokous, Naton huippukokous, tulee linjaamaan puolustusmäärärahatasosta. Se voi olla 3,5 prosenttia, se voi olla jopa 5 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että me voimme joutua käyttämään jopa 13—15 miljardia euroa puolustukseen vuosittain. No, tämä raha pitää löytää. Eikö nyt olisi tarve etsiä tätä rahaa yhdessä, tehdä yhdessä Suomen selviytymissuunnitelma, koska tämä tarkoittaa yli vaalikausien menoa?

Me esitimme keskustassa vuonna 23, että tekisimme yhteisen parlamentaarisen suunnitelman. Tätä esitti myös presidentti Niinistö. Ja nyt kysynkin teiltä: voisiko nyt tarttua edes tässä kysymyksessä — kun meillä on näin valtava haaste edessä ja tarve turvallisuuteen, puolustukseen — tähän, että me miettisimme tätä yhdessä hallituksen ja opposition kesken yli vaalikausien, [Puhemies koputtaa] kuinka me tämän asian hoidamme?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustajan kuvaamat tarpeet suomalaisessa ja miksei laajemminkin eurooppalaisessa puolustuksessa ja turvallisuudessa ovat juuri näin. Tämä erityisesti etulinjan mailla tulee kyseeseen, ja tarpeet ovat valtavat. Ja kun ne yhdistetään näihin muihin meidän yhteiskuntaa koskeviin tarpeisiin esimerkiksi ikääntyneiden hoidossa ja hoivassa, niin toivon, että kaikki puolueet tässä salissa ymmärtävät, että se edellyttää sitä, että julkisessa taloudessa kyetään uudelleen priorisoimaan. Samaan aikaan pitää kaikki panokset laittaa siihen, että saadaan talouskasvua aikaiseksi, jotta näitä merkittäviä tarpeita kyetään rahoittamaan.

Jokainen puolue täällä salissa on vuorollaan vastuussa talous- ja finanssipolitiikasta. Tällä hetkellä se on tämä hallitus. Sen sijaan te olette oppositiossa käytännössä koko kauden arvostelleet kaikkia meidän toimiamme myös tähän kokonaisuuteen liittyen. [Anna-Kaisa Pekonen: Kyllä, näin on!] Me olemme kyllä kuulleet teitä esimerkiksi kasvutoimien osalta, kuten kaikkia muitakin tahoja, jotka niistä järkeviä toimia ovat esittäneet.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu erilaisista v-sanoista. Itselleni tulee mieleen kolme v-sanaa opposition puheista tässä kyselytunnilla: valitatte vailla vaihtoehtoa. Se on koko teidän kritiikkinne kärki: vailla vaihtoehtoa.

Politiikassa on pari ongelmaa. Kun demarit hallituksessa alentavat yhteisöveroa, se on hyvä asia. Kun tämä hallitus alentaa yhteisöveroa, se on huono asia. Kun keskusta kasvuohjelmassaan esittää yhteisöveron alennusta, se on hyvä asia. Kun tämä hallitus tekee sen, se on huono asia. [Antti Kaikkonen: Rakennemuutosta esitetään!] Kun demarit vaihtoehtobudjetissaan esittävät pieni- ja keskituloisille veronalennuksia, se on hieno asia. Kun tämä hallitus tekee tuplat siitä, se on huono asia eikä riitä. [Pia Viitanen: Me tekisimme enemmän!] Toivoisin edes jotain johdonmukaisuutta teidän politiikaltanne. Miksi ei voida olla edes onnellisia siitä, että nyt pieni- ja keskituloisten ostovoima kasvaa, toisin kuin teidän kautenne lopussa, jolloin se päätyi katastrofaaliseen tilaan?

Haluaisin kysyä työministeriltä: mitä tarkoittaisi talouskasvulle pahimmillaan pienissä yrityksissä, jos opposition esittämiä veronkorotuksia laitettaisiin voimaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Edustaja ottaa esille erittäin tärkeän asian eli sen, että Suomen talouskasvu ja sen pohja perustuu pitkälti siihen, miten meidän pk-yrittäjät näkevät omat tulevaisuutensa taas vastaavasti Suomessa. Sen takia meidän hallituksen politiikan tavoitteena on antaa heille uusia työkaluja työllistää, kehittää omaa yritystoimintaansa, ja kyllä, myös yhteisöveron keventäminen on osa tätä tärkeää kokonaisuutta. Yrityksissä on erittäin merkittävä työllistämispotentiaali, ja uskonpa niin, että jokainen kansanedustaja täällä salissa arvostaa ja vaalii myös sitä, että alueilla paikallisesti nämä yrittäjät pärjäävät.

Herra puhemies! Mikäli toimittaisiin niin, että suomalaisten pk-yrittäjien verorasitusta voimakkaasti lisättäisiin, niin nähdäkseni se johtaisi kyllä tilanteeseen, jossa heidän näkymänsä kehittää omaa yritystoimintaansa heikkenisi, ja tuskinpa kukaan heistä myöskään innokkaammin uusia työntekijöitä lähtisi palkkaamaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Te jätätte sellaisen velkavuoren, että sen yli ei pääse kukaan. Olette jäämässä historiaan hallituksena, joka on kasvattanut velkaa ennätysmäärän. Oletteko vihdoin valmiit tunnustamaan, että hyvätuloisia suosimalla ja köyhiltä leikkaamalla ei tämän maan julkinen talous kohene? Lisäksi väärin kohdennetut veronalennukset selvästikin on todettu asiantuntijoitten osalta tehottomiksi. Oletteko valmiit myöntämään, että hallituksen politiikalla ei velkaantumista taiteta ja politiikka tarvitsee nyt pikaisesti suunnanmuutoksen? Oletteko valmiita jopa tarkastelemaan uudestaan julkisen talouden suunnitelmaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kerrotaan vielä syy sille, että nämä viimeiset kaksi vuotta ovat kehittyneet näin. Oleellisin syy: talouden suhdanne, talouskasvun puute, vientimarkkinoilla heikkouksia, Venäjän tilanne. [Mika Lintilän välihuuto] Lisämenot: puolustus, turvallisuus, Ukrainan tukeminen, hyvinvointialueiden tukeminen. Tässä ovat oleelliset syyt sille.

Me pidämme kiinni meidän finanssipoliittisista tavoitteista velkasuhteen vakauttamiseksi vaalikauden loppuun. Kun edustaja Bergbom totesi tämän ”valitusta vailla vaihtoehtoa”, niin valitettavasti minun on oltava samaa mieltä. [Välihuutoja vasemmalta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus, te olette perustelleet näitä veroaleja rikkaille dynaamisilla vaikutuksilla, ja se tarkoittaa sitä, että te odotatte, että nämä veronalennukset maksaisivat itseään takaisin. Viikonloppuna kuitenkin saimme lukea, että näitä laskelmia, joihin te perustatte oletuksen dynaamisista vaikutuksista, on tulkittu huolimattomasti. Eli tämä teidän poliittinen valintanne perustuu arvioon, jonka mukaan yhteisöveron laskeminen maksaisi itsensä noin 60-prosenttisesti takaisin. Tätä arviota te perustelette saksalaistutkimuksella, mutta tutkimuksen tehnyt professori on itse sanonut, että tutkimuksen päähavainnon mukaan itserahoittavuus on lähellä nollaa. Valtiovarainministeri Purra, ei 60 prosenttia, vaan lähellä nollaa.

Ja ennen kuin te menette neljännen kerran tämän kyselytunnin aikana virkamiesten selän taakse piiloon omia poliittisia päätöksiänne ja valintojanne, niin kysyisin teiltä: miten on mahdollista, että rikkaiden veronalennuksiin löytyy aina dynaaminen vaikutus perusteena, mutta sitten kun puhutaan pienituloisilta leikkaamisesta, niin te ette ole valmiita tekemään edes kokonaisvaikutusten arviota?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Puhuitteko te nyt siis yrityksiin kohdistuvista veronalennuksista vai ylimpien marginaalien laskemisesta? [Välihuutoja] Ylimpien marginaalien laskemisessa, johon otaksun edustajan viittaavan tällä rikkaimpiin kohdistuvalla veronalennuksella, esimerkiksi Ruotsissa tämä itserahoitus on arvioiden mukaan 80—120 prosenttia. Sen sijaan tämä virkamiesarvio, johon te muun puheenvuoronne keskityitte, liittyy yhteisöveron alennukseen, [Minja Koskela: Kyllä, nimenomaan!] ja siihen olen jo vastannut. Tähän ei ole esitetty poliittista vaikutusta, vaan tämä perustuu virkamiesten tekemiin arvioihin. [Minja Koskelan välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Työllisyys ja talous kulkevat aina käsi kädessä, ja teidän tavoite on ollut 100 000 uutta työllistä, jolla piti tulla lisää rahaa ja vahvistaa taloutta kaksi miljardia. No, mikä on tilanne tällä hetkellä? Työttömiä on 60 000 enemmän kuin silloin, kun te aloititte.

Julkisen talouden suunnitelmaa kun luetaan, niin huomataan, että vuoteen 29 mennessä meillä on edelleen työttömiä enemmän kuin silloin, kun tämä hallitus aloitti. Tämä on väärä suunta. Se aiheuttaa meidän yhteiskuntaan polarisaatiota, se aiheuttaa vastakkainasettelua, ja se tulee meille valtavan kalliiksi. Joten, valtiovarainministeri Purra: oletteko sitoutuneet vielä tähän 100 000 uuden lisätyöllisen tavoitteeseen, ja jos, niin mitä uusia toimia te aiotte tehdä? Ja mikäli te ette pääse tähän teidän tavoitteeseen, niin kyllä kiinnostaisi tietää, kuinka paljon sitten uutta velkaa lastataan meidän nuorten ihmisten niskaan tulevaisuudessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Työministeri vastaa työhön liittyviin asioihin. Mutta kyllä valtiovarainministeriön laskennallinen arvio siitä, minkä verran rakenteelliset toimemme tulevat lisäämään työpaikkoja tai vahvistamaan julkista taloutta, on voimassa. Itse asiassa julkisen talouden vahvistamisen osuushan on noussut siitä, mitä hallitusohjelmassa on kirjattu. Sen sijaan esimerkiksi edellisen hallituksen tekemät rakenteelliset toimet eivät vahvistaneet julkista taloutta euron vertaa [Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!] siitä huolimatta, että suhdanne oli noususuhtainen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.

Puhemies! Hallituksen veronalennuksilla yhtiöille, omistajille ja hyvätuloisille on valtava hintalappu. Vielä isompi on lasku sotilasmenojen lisäämisestä. Hallitus lisää niitä, kuten sanoitte, jopa neljä miljardia tavoitteena Naton korotetut vaatimukset. Miten tämä kaikki maksetaan? Velka kasvaa vauhdilla, kansalaisilta leikataan, omaisuutta myydään. Nyt hallitus on päättänyt ottaa Valtion Eläkerahastosta miljardi euroa veronalennuksiin ja menolisäyksiin. Valtion Eläkerahasto on toki pieni osa Suomen koko eläkejärjestelmää ja 275 miljardin euron eläkevaroja, mutta kun Suomen julkinen talous ajetaan entistäkin heikommille, on ilmeinen riski, että valtio kahmaisee jatkossakin eläkevaroista ja aina vain syvemmältä. Kysyn: Olemmeko veroalen ja varustelumenojen kasvun tiellä pian tilanteessa, jossa kymmeniä vuosia työtä tehneiden suomalaisten vanhuudenturva, suomalaisten eläkevarat, katoaa sodan susien nälkäisiin kitoihin? Lupaatteko jättää [Puhemies koputtaa] eläkevarat rauhaan? [Ben Zyskowicz: Turhaa pelottelua, edustaja Yrttiaho!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen ja, näkisin, tässä eduskunnassa hyvin laajasti jaettu ajatus on se, että Suomen turvallisuus ja puolustus ovat kaikissa oloissa ensiarvoisen tärkeitä. [Sanna Antikainen: Juuri näin!] Me emme tee puolustukseen liittyvien määrärahojen korotuksia siksi, että me pääsisimme tiettyyn prosenttiosuuteen, vaan siksi, että me suojaamme Suomea ja suomalaisia. Me keskitymme suorituskykyihin, siihen, että me voimme suojella tätä isänmaata, ja tämä hallitus pitää tätä kaikkein suurimmassa arvossa.

Mitä tulee Valtion Eläkerahastoon, joka näin budjettitalouden näkökulmasta on käytännössä tällainen puskurirahasto, tähän on tehty siltaratkaisu, jolla pyritään vaikuttamaan siihen, että alijäämä ei kasva, ennen kuin näitä dynaamisia vaikutuksia saadaan. Tämä on kertaluontoinen ratkaisu. Sillä ei kajota ihmisten eläkkeisiin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Palaisin näihin eläkerahoihin. Kun olette ottaneet miljardilainaa sieltä, niin puhutte koko ajan, että laina on 12,5 miljardia — sehän on 13,5 miljardia. Mutta kysyisin teiltä, mikä se syy on, että sieltä kannattaa ottaa rahaa, kun viime vuonna se on tuottanut yhdeksän prosenttia ja edellisenä vuonna kahdeksan prosenttia korkoa, ja nyt te saatte itse 2,5 prosentilla, niin 50 miljoonaa te maksatte enemmän, kun te otatte sieltä [Eduskunnasta: Joka vuosi!] — joka vuosi. Mitä te maksatte korkoa sinne Eläkerahastolle, ja koska te olette sopineet, että te maksatte tämän takaisin? Koska tässähän ei ole mitään järkeä. — Ministeri Purra.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edellisessä puheenvuorossani kerroin, minkä takia tähän siltaratkaisuun on päädytty. Se on kertaluontoinen ratkaisu, jolla pyritään varmistamaan se, että ennen kuin näiden veronalennusten dynaamiset vaikutukset, jotka on arvioitu virkavastuulla, tulevat näkymään, alijäämä ei siltä osin lisäänny. Samaan aikaan me nostetaan Eläkerahastosta tehtävää tuloutusta, joka on myös varsin järkeenkäypää.

Samaan aikaan on hyvä muistaa, että valtion tasetta noin laajemmin on ennenkin käytetty. Tämä ei ole poikkeuksellista. Samaan aikaan esimerkiksi hallituksen laajaa infrapakettia, jossa tehdään merkittäviä investointeja kaikkialle Suomeen, rahoitetaan valtion omaisuustuloilla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sen verran täytyy korjata, että kyllä tämä on ensimmäinen hallitus, joka käyttää tätä valtion omaisuutta veronalennusten rahoittamiseen.

Siitä olen samaa mieltä, että suhdanne on ollut heikko, mutta eikö juuri se perustelisi sitä, että kaikki veronkevennysvara olisi ohjattu sinne keskituloisille suomalaisille? Mutta sen sijaanhan tavalliselle järjestäytyneelle opettajalle verrattuna esimerkiksi suurituloisen ministerin tuloluokkaan tulee yksi sadasosa siitä, mitä sinne suurituloisimmille tulee euromääräisesti käteen.

Ministeri Purra, te todella olette paljon puhunut velasta ja julkisesta taloudesta ja varoitellut tässä salissa. Siitäkin olen samaa mieltä. Mutta sen takia onkin niin suuri ihmetys, että te tuotte tänne eduskuntaan esityksen, jossa esitätte enemmän velkaa vaalikauden aikana kuin yksikään toinen teidän edeltäjänne — ennätysvelka, ennätyshuono perintö tuleville päättäjille.

Ministeri Purra, palaan tähän ensimmäiseen kysymykseen: Viime kyselytunnilla totesitte, että te olette kyenneet tekemään nämä veronalennukset lisäämättä velkaa. Kun ette suostunut vastaamaan edustaja Räsäsen kysymykseen, [Puhemies koputtaa] kysyn näin: vieläkö seisotte tänään tämän lausunnon takana?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lylylle antamassani vastauksessa kuvasin niitä epävarmuuksia, joita meidän talouteen liittyy. Niitä on valtavasti. Niitä liittyy kauppasodan uhkaan, Venäjään, vientimarkkinan kehitykseen ja ylipäätänsä moniin seikkoihin, jotka eivät ole tämän hallituksen käsissä. Mutta ne seikat, joihin me voimme vaikuttaa, jotta tässä maassa tulevaisuudessa työn tekeminen olisi kannattavaa ja yrityksillä olisi mahdollisuus laajeta, investoida, kasvaa ja työllistää suomalaisia ihmisiä — näihin edellytyksiin me haluamme puuttua. Sen vuoksi me olemme tehneet näitä kasvutoimia, joilla tätä pyritään vauhdittamaan ja lisäämään kasvun edellytyksiä tähän maahan. [Eveliina Heinäluoma: Kyllä vai ei?] Ilman kasvun aikaansaamista meidän velkaan kohdistuu entistä suurempia nousupaineita näiden valtavien menojen edessä, ja tämä uskoakseni on myös teidän ajatuksenne. Me tarvitsemme tähän maahan kasvua. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut pysäyttämään luontokadon, mutta joka käänteessä luonto tuntuu olevan käytännössä alisteista muille intresseille. Luontoarvot voidaan ohittaa, vesien tilaa heikentää. Nyt viimeisimmäksi elinkeinoministeri Rydman on todennut, että kolminkertaisin perustein suojellun Viiankiaavan suojelun purkamiselle on kaikki edellytykset. Alueelle kaivostoimintaa suunnittelevan yhtiön omienkin selvitysten mukaan kaivostoiminta voisi aiheuttaa pohjaveden tason laskun ja jopa kuivattaa suon.

Ympäristöministeri Multala, teillä on nyt näytön paikka. Luonto ei voi kerta toisensa jälkeen olla alisteista taloudelle. Kysynkin ympäristöministeri Multalalta: onko teille ympäristöministerinä hyväksyttävää, että kolminkertaisesti suojeltu suo voidaan uhrata kaivostoiminnalle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän kyseiseen kaivoshankkeeseen, siinä ovat arvioinnit ja selvitykset vielä täysin kesken, eikä ole millään tavalla tässä vaiheessa mahdollista ottaa kantaa mahdollisiin hakemuksiin, joita meidän pöydällemme mahdollisesti tulee.

Meillä on sinällään hyvinkin tiukat ympäristövaatimukset, mitä tulee kaivostoimintaan mutta myöskin muuten luonnonsuojeluun ja ympäristölupiin, ja näitä lupia tietysti vaaditaan myös tämänkaltaisiin hankkeisiin. Joka tapauksessa se, mistä tässä itse kaivoskysymyksessä on kysymys — esimerkiksi sen päätyminen tälle strategisten hankkeiden listalle — tarkoittaa sitä, että sen käsittelyä sinällään kiirehditään, mutta siltikään se ei tarkoita automaattisesti mitenkään sitä, että esimerkiksi ympäristöluvan vaatimuksista tingittäisiin. Tässä on ollut selvästikin myös väärinkäsitystä. Myöskään se, jos aikanaan päädyttäisiin tekemään päätöksiä suuntaan tai toiseen, ei tarkoita esimerkiksi luonnonsuojelusta luopumista kyseisellä alueella tai jollain muulla alueella. [Puhemies koputtaa] Mutta tämä asia tulee todennäköisesti aikanaan arvioitavaksi valtioneuvostolle.

Kunnioitettu puhemies! Kysymys vanhusten ja ikäihmisten hoivasta:

Keskustelua iäkkäiden ihmisten hoidosta leimaa usein huoli siitä, ettei nykyistä palvelutasoa kyetä ylläpitämään taloudellisista syistä eikä varsinkaan tulevaisuudessa kyetä pitämään tasoa yllä. Pidän kuitenkin selvänä, ettei vanhusten elämänlaadusta voida enää tinkiä. Suuri joukko ikäihmisiä kokee yksinäisyyttä, mikä heikentää heidän elämänlaatuaan ja voi äkillisten sairauskohtausten tai kaatumisten myötä aiheuttaa hengenvaarallisia tiloja.

Perhehoito, joka tarjoaa ratkaisun muun muassa yksinäisyyteen, jää usein liian vähälle huomiolle keskusteltaessa ikäihmisten palveluista. Laajemmin hyödynnettynä perhehoito tarjoaisi osaratkaisun moniin ikäihmisten hoidon haasteisiin. Se yhdistää monien eri palvelumuotojen parhaita puolia ja on lisäksi kustannustehokasta. Onkin käsittämätöntä, että perhehoitopaikat [Puhemies koputtaa] ovat monilla hyvinvointialueilla alikäytettyjä. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: [Puhemies koputtaa] miten hallitus aikoo konkreettisesti edistää perhehoidon käyttöä osana ikäihmisten palveluita?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ikääntyneen väestönosan kasvaessa meidän on käytettävä kaikki keinot, jotta voimme heistä huolta pitää. Perhehoito on yksi hoivan muoto, jota olen korostanut koko kahden vuoden ajan jokaisessa mahdollisessa tilanteessa. Se on Suomessa ollut mahdollista jo pitkään, ja perhehoidon korvauksetkin ovat kohtuullisen hyvät. Jostain syystä perhehoito ei kuitenkaan ole saanut kovin suurta suosiota tähän mennessä Suomessa, mutta olen huomaavinani, että se kyllä kasvaa koko ajan, ja perhehoitoa voidaan käyttää monenlaisissa tarkoituksissa, myöskin omaishoitajien vapaapäivien helpottamisessa: perhehoitaja voi tulla kotiin. Perhehoitoa voi käyttää lastensuojelussa, vammaisten hoivassa, ikäihmisten hoivassa — erittäin, erittäin suositeltava hoitomuoto.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tekemässä selvitystä perhehoidon kansallisesta toteutumisesta tällä hetkellä. Puoliväliriihessä teimme päätöksen siitä, että tilanteissa, [Puhemies koputtaa] joissa toimeksiantosuhteisten perhehoitajien hoitosuhde potilaaseen [Puhemies koputtaa] äkillisesti loppuu, olisi oikeutettu tiettyyn korvaukseen, jotta heidän taloudellinen tasapainonsa olisi turvattu.

Arvoisa puhemies! Hallituksen historiallinen päätös nostaa puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä tarkoittaa yli kolmen miljardin euron vuosittaisia lisäpanostuksia puolustukseen. Tämä on täysin perusteltua, koska Venäjä on kerta toisensa jälkeen osoittanut olevansa arvaamaton ja aggressiivinen rajanaapuri. Suomen onkin vahvistettava omaa puolustuskykyään realistisen uhkakuvan mukaan.

On myös tärkeää, että hallitus valmistelee irtautumista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Perussuomalaiset ovat aina korostaneet, että Ottawan sopimukseen liittyminen oli virhe. Jalkaväkimiinojen palauttaminen vahvistaa maamme puolustusta konkreettisella ja kustannustehokkaalla tavalla.

Arvoisa puolustusministeri Häkkänen, miten arvioitte näiden panostusten vaikuttavan Suomen kokonaisturvallisuuden kehitykseen tulevina vuosina?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Puolustusministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kaikki päätökset, mitä tällä hetkellä tehdään, tehdään pitkän aikavälin uhka-arvioon perustuen ja kansallisista lähtökohdista, kuten täällä hyvin valtiovarainministeri äsken kuvasi tätä. Me ei tehdä niitä ulkoa jonkun muun sanelemana, vaan meillä on itsenäinen arvio, toki osana liittokuntaa ja osana puolustuskumppanuuksia. Se arvio perustuu siihen, että Venäjä yhdessä heidän liittolaistensa kanssa tulee olemaan pitkään uhka useille Euroopan maille ja myös Suomelle.

Sen takia nyt tehdään isoja panostuksia kalustohankintoihin, jotka ovat välttämättömiä. Ilmavoimien ja Merivoimien lisäksi Maavoimat laitetaan vielä vahvempaan iskuun, reserviläisjärjestelmää uudistetaan, jalkaväkimiinat otetaan takaisin, ja kaikki sellaiset päätökset, joita aiempina vuosikymmeninä ei ehkä nähtykään niin tärkeinä, nyt pistetään voimaan. Eli tehdään kaikki ne päätökset, joilla Suomen ja suomalaisten turvallisuutta vahvistetaan ja maksimoidaan meidän ennakkopidäke sille, että suomalaisille ei tapahdu mitään pahaa tulevaisuudessa. Rahaa tullaan käyttämään enemmän, mutta se käytetään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja viisaasti, [Puhemies koputtaa] ja kaiken perustana pitää olla vahva talouskasvu. Sitä tarvitaan tulevaisuudessa.

Arvoisa herra puhemies! Venäjän brutaali hyökkäys on muuttanut todellakin myös Suomen turvallisuustilannetta dramaattisesti, ja niin kuin tässä on jo puhuttu, Suomi joutuu panostamaan puolustukseensa huomattavasti aiempaa enemmän. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa nämä miljardien lisäpanostukset Puolustusvoimien kalustohankintoihin sekä Puolustusvoimien reservin määrän kasvattaminen yli miljoonaan sotilaaseen ikärajojen noston myötä ja niin edelleen.

Hallitusohjelman mukaisesti kehitetään myös siviilipalvelusjärjestelmää tarkoituksenmukaisemmaksi ja niin, että kytketään se palvelus nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin. Kysyisinkin ministeriltä: Millä tavoin nykyistä siviilipalvelusta kehitetään vastaamaan paremmin kokonaisturvallisuuden muuttuneisiin tarpeisiin? Voisiko nykyistä siviilipalvelusjärjestelmää kehittää esimerkiksi osaksi pelastustointa ja muutoinkin niin, että siviilipalveluksen läpikäyneilläkin on hyvät käytännön valmiudet toimia apuna yhteiskunnan erilaisissa häiriötilanteissa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvästä kysymyksestä. Kuten edustaja totesi, olemme hallitusohjelmassa sopineet siitä, että siviilipalveluslainsäädäntöä lähdetään nyt uudistamaan. Minun on tarkoitus itse asiassa aivan lähiaikoina asettaa nytten tämä työryhmä valmistelemaan lainsäädännön uudistuksia, jotta ensi vuonna te saatte sitten eduskuntaan tämän lakikokonaisuuden taas vastaavasti käsittelyyn.

Keskeinen asia, kun me puhumme kokonaisturvallisuudesta, on ottaa huomioon siinä kaikki yhteiskunnan osa-alueet, ja siviilipalvelusjärjestelmä ja sen toimivuus on tässä erottamaton osa. Näen itse niin — menemättä vielä tarkalleen ottaen yksityiskohtiin, koska haluan antaa nyt asiantuntijavalmistelulle tässä riittävästi rauhaa ja tilaa — että joka tapauksessa meidän järjestelmän täytyy tulevaisuudessa vielä vahvemmin kouluttaa siviilipalveluksen suorittaneita henkilöitä erilaisiin kriisitilanteisiin valmistautumisessa, ja uskon myös, että tämä muutos tulee vielä tekemään enemmän motivoivaksi myös palveluksen suorittamisen ja samalla kuitenkin palvelee meidän koko yhteiskuntaa.

Ärade talman! ”Nå jaa” — det råder KAJ-feber i Sverige och Finland och hela Europa för den delen också. Bastukulturens, Finlands, Österbottens och Vörås glada och genuina ambassadörer tar Europa med storm, och på lördag står de på scenen i Eurovisionsfinalen. Vi hoppas naturligtvis att Erika Vikman också uppträder i finalen på lördag. Vi hejar på henne också i dag i semifinalen.

Tässä haastavassa maailmanpoliittisessa tilanteessa, kuten tässä kyselytunnilla on tullut ilmi, tarvitaan myös vastapainoa, positiivisuutta ja iloisuutta, ja niitä nyt Euroviisut osaltaan tuovat meille.

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan teollisuuspoliittista selontekoa, ja olemme muun muassa tässä salissa kuulleet, että luovat alat ovat maailman nopeimmin kasvava talouden sektori tuottaen sekä työpaikkoja että vientiä. Siksi kysyisin, arvoisa ministeri Rydman: mitä hallitus aikoo tehdä luovien alojen aseman vahvistamiseksi osana teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaa, [Puhemies koputtaa] jotta tulevaisuudessakin Suomesta voisi ponnahtaa KAJ’n kaltaisia ilmiöitä maailmalle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Värderade talman! Det är faktiskt så att vi kan glädjas över det exceptionella läget att i år tävlar till och med två fina finländska artister i Eurovisionens sångtävling, och vi hoppas så klart att vi får en dubbelseger för Finland. Särskilt glädjande är så klart det att den finska bastukulturen främjas nu även under den svenska flaggan, vilket är särskilt glädjande. Och det stämmer också att riksdagen för tillfället behandlar den industripolitiska strategin, men utöver detta utarbetar regeringen en tillväxtstrategi för kreativa branscher. Den strategin kommer också att innehålla flera olika politiska åtgärdsförslag som sedan kommer att främja de kreativa branscherna.

On todellakin niin, että luovalla taloudella on valtava potentiaali. Sen lisäksi, että meillä on teollisuuspoliittinen strategia eduskunnassa käsittelyssä, olemme saamassa valmiiksi myöskin luovien alojen kasvustrategian, johon sisältyy myöskin lukuisia toimenpide-esityksiä luovien alojen kasvun vahvistamiseksi Suomessa.