Lakialoite laiksi ulosottokaaren 4 luvun 52 ja 53 §:n muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Tosiaankin tässä lakialoitteessa on ihan yksinkertaisesti vain siitä kyse, että velallinen, joka on ulosotossa ja niin sanotusti ulosoton asiakkaana, saisi vuodessa kaksi maksuvapaata kuukautta. Elikkä hän maksaisi niin sanotusti kymmenenä eri kuukautena ulosottomaksunsa.

Tämä järjestely on toiminut aika monellakin, mutta sitten jostain syystä lakia on voitu myös tulkita niin, ettei ole välttämättä pakko antaa jokaisessa tilanteessa, ja on katsottu sitten, että mahdollisesti jollain ulosoton asiakkaalla on isommat tulot, minkä vuoksi hänelle ei tarvitse antaa sitä toista kuukautta vaan on annettu vain ainoastaan yksi. Mutta siinä kuitenkin unohdetaan määrätyllä lailla se oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus siitä, että joka tapauksessa tällainen kyseinen henkilö maksaa niitä ulosottoja myös sen verran enemmänkin, eli kyllä se omaan tulotasoonsa nähden samassa suhteessa maksaa niitä.

Joka tapauksessa kaikilla niillä henkilöillä, jotka ulosoton asiakkaana ovat, tulee äkillisiä menoja. Tietysti yksi on varma, että jos on lapsiperheessä oleva, niin joulu on sellaista aikaa, jolloin varmasti tarvitsee olla vähän enemmän rahaa käytettävissä, ja aika usein varmaan joulukuuksi tällaiset henkilöt sen maksuvapaakuukauden käyttävätkin. Mutta kun sen kaiken muun 11 kuukauden aikana saattaa tulla äkillisiä menoja, olkoot ne sitten työssäkäyvällä auton hajoamisia ynnä muita, niin olisi mahdollisuus anoa sitten sitä toista vapaata kuukautta — tai kyllähän sitä tietysti voikin anoa tällä hetkellä, että tietysti siinä mielessä asetin sanani väärin, aina voi hakea, mutta se on sitten liian paljon kiinni siitä, miten paikallinen ulosottoviranomainen siihen asiaan suhtautuu. Sen takia mielestäni lakiin pitäisi kirjata niin, että jokaisella ulosotossa olevalla asiakkaalla on mahdollisuus kahteen maksuvapaaseen kuukauteen vuodessa. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitos. — Edustaja Mäkynen, Jukka.

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite ulosoton vapaakuukausista on paikallaan tänä vaikeana aikana, jolloin ulosottoon joutuu tahtomattaankin yhä enemmän ihmisiä kohoavien elinkustannusten vuoksi. Lakialoite on inhimillinen ja helpottaa arjessa selviytymistä mutta ei kuitenkaan syrji kohtuuttomasti itse velkojaakaan.

Vapaakuukausien minimimäärän nosto kahteen on hyvä tapa auttaa velallista yllättävissä pakollisissa menoissa, kuten nyt esimerkiksi korottuneissa sähkölaskuissa. Monet pienituloiset suomalaiset ovat jo nyt joutuneet tuskailemaan sähkölaskujensa kanssa, ja talvella rahat eivät laskuihin ehkä enää riitä. Ilman tällaista vapaakuukausien joustomahdollisuutta lisämenot aiheuttaisivat vain lisää ulosottovelkaa.

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi tätä edustaja Laakson tekemää lakialoitetta. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Edustaja Elomaa.

Arvoisa puhemies! Ulosotto koskettaa satojatuhansia suomalaisia. Kyseessä on iso yhteiskunnallinen ongelma, johon voidaan vaikuttaa kahta reittiä: Ensiksi pitää tehdä sellaista politiikkaa erityisesti talouteen ja työllisyyteen liittyen, että suomalaisten toimeentulo on mahdollisimman hyvä ja velkaongelmat vähenisivät tätä kautta. Toinen keino on saada ulosottovelalliset niin sanotusti takaisin pinnan yläpuolelle eli toisin sanoen suoriutumaan veloistaan. On kaikkien etu, jos velallinen saa hoidettua maksunsa.

Nyt, kun esimerkiksi ruoan ja sähkön hinta syöksyy ylöspäin, on selvää, että moni ulosotossa oleva on hätää kärsimässä. Moni keskituloinen palkansaajakin on heikoilla. Se kertoo tilanteen vakavuudesta. Näin ollen kaikki toimet ulosottovelallisten tukemiseksi on hyödynnettävä. Edustaja Laakson ehdotus kahdesta lyhennysvapaasta kuukaudesta ulosotossa toisi hankalan tilanteen edellyttämää joustoa velallisten tilanteeseen. Tämä uudistus helpottaisi ison joukon arkea. Kannatan vahvasti tätä lakialoitetta.

Tuon esille myös yhden toisen, sanotaan että epäkohdan: Tarkoitushan on, että ulosotossa oleva pystyy maksamaan velkansa. Se on kaikkien etu, hänen itsensä ja tietysti yhteiskunnan. Tällä hetkellä on vielä vallalla käytäntö, että ulosottomiehillä on palkastaan osa myös provisiona, eli niin paljon kuin he saavat ulosmitattua, palkka suhteessa nousee. Tämä on hyvin ristiriitainen asia. Kyllä valtion virkamiehen pitäisi saada se palkka, mikä kuuluu, mutta ei provisiona, koska tämä voi tehdä tilanteita, jotka hankaloittavat varsinkin ulosottovelallisen tilannetta. On myös hyvin suuri houkutus ulosottomiehelle joskus tehdä vähän reippaasti niitä ulosottoja eli olla sillä harmaalla rajalla — elikkä onko tämä oikeutettua. Näin ollen olisi kaikkien eduksi, että provisiopalkasta luovuttaisiin ulosottomiehen kohdalla. — Kiitos.