Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Kim Berg sd) | Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys kuntien lähipalveluista (Timo Mehtälä kesk) | Suullinen kysymys julkisen talouden vahvistamisesta (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys koulutuksen maksuttomuudesta (Inka Hopsu vihr) | Suullinen kysymys nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemisestä (Timo Furuholm vas) | Suullinen kysymys Suomen talouskasvun vahvistamisesta (Pauli Kiuru kok) | Suullinen kysymys turpeen varmuusvarastoinnista (Mauri Peltokangas ps) | Suullinen kysymys merimetsojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta (Sandra Bergqvist r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te väititte täällä salissa vain kolme kuukautta sitten, että hoitojonojen kasvu on pysähtynyt Suomessa ja hoitoonpääsyssä ”perusterveydenhuollon osalta ollaan suhteellisen samassa tilanteessa”. Arvoisa pääministeri, te ette ilmeisesti tuolloin tiennyt, mistä puhutte. THL:n tuoreet tilastot kertovat aivan muuta kuin teidän sananne. Terveyskeskuslääkärille pääsee aiempaa hitaammin. Vielä viime vuoden tammikuussa 68 prosenttia potilaista pääsi lääkärille kahdessa viikossa. Tänä vuonna tammikuussa vastaava luku oli enää 57 prosenttia, ja huhtikuussa se laski jo 55 prosenttiin. Pääministeri Orpo, tunnistatteko te hallituksessa viimein hoitoonpääsyn todellisuuden, joka näkyy tavallisten ihmisten arjessa, vai oletteko päättäneet edelleen pitää laput silmillänne?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Sitten vastaaja. Siellä on ministeri Rydman. [Vasemmalta: Orpolta kysyttiin!]

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin on huomattava se, mitä tulee erikoissairaanhoitoon, että hoitoonpääsy on parantunut ja päästään nopeammin, ja tämä on iloinen uutinen. Eli kaikista vakavimmissa sairauksissa entistä nopeammin pääsee hoitoon, ja tästä on syytä olla iloinen. [Vasemmalta: Sakkomaksu tulee!] Mutta kysyjä on sinänsä täysin oikeassa siinä, että valitettavasti perusterveydenhuollon puolella on tullut hieman takapakkia. Tämä on tietysti asia, johon on syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska mitä paremmin se perusterveydenhuolto toimii, sitä vähemmän tulee painetta sitten myöskin sinne erikoissairaanhoidon puolelle. [Aino-Kaisa Pekonen: Näin on!] Juuri tämän johdosta tämä hallitus on nyt päättänyt niin merkittävästi panostaa tähän omalääkärimalliin, joka lähtiessään kunnolla käyntiin, tulee merkittävästi vaikuttamaan myönteisellä tavalla myöskin siihen, että perusterveydenhuollon puolella päästään ajoissa hoitoon ja että turhat käynnit karsiutuvat ja vastaavasti päästään sitten oikea-aikaisempien diagnoosien piiriin mahdollisimman ripeässä aikataulussa.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Sieltä edustaja Berg jatkaa.

Arvoisa puhemies! Suorastaan hätkähdyttävä tilanne on lasten ja nuorten kohdalla. Heidän lakisääteiseen hoitotakuunsa pitäisi olla kaksi viikkoa. Sitä te ette onneksi pidentäneet kolmeen kuukauteen, mutta mitä on silti tapahtunut teidän vahtivuorollanne: joulukuussa 24 vielä 71 prosenttia alle 23-vuotiaista pääsi lääkärille kahdessa viikossa, nyt osuus on pudonnut 48 prosenttiin. Siis käytännössä vain alle puolet lapsista ja nuorista saa hoitoa ajallaan, koska te pidensitte hoitotakuun kolmeen kuukauteen tammikuussa 25 ja samalla veitte hyvinvointialueilta rahat.

Miten te, pääministeri Orpo, selitätte suomalaisille perheille sen, että lapset ja nuoret eivät pääse lääkäriin? Tässä ei voita kukaan, ei ainakaan nuori eikä yhteiskunta.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kysymyshän on äärettömän tärkeä. Sujuva hoitoonpääsy on kuitenkin meidän terveydenhuoltojärjestelmän aivan olennainen osa, ja kuten varmasti tiedätte, hallitus ja virkamiehet ja meidän ammattilaiset hyvinvointialueilla tekevät kaikkensa, että nämä saadaan sujumaan, ja sitä työtä pitää jatkaa. Tämä lasten ja nuorten hoitoonpääsyn lakisääteinen hoitotakuu ei valitettavasti toteudu tällä hetkellä tyydyttävästi, ja hallitus aikoo tähän puuttua. Se on asia, joka pitää saada kuntoon.

Mitä tulee sitten taas lasten ja nuorten mieliterveyspalveluihin, niin terapiatakuu, joka astui voimaan 1.5., näyttäisi toimivan. Siitäkin nyt odotetaan lisää tuloksia, mutta se on ollut erittäin tärkeä uudistus.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista.

Arvoisa puhemies! Jokainen meistä haluaa, että lapset saisivat palvelut. Mitä pääministeri äsken viittasi terapiatakuuseen, niin kyllä pettymys suomalaisille oli se, että senkin toimiala kutistettiin niin pieneen, ettei sillä todellista vaikuttavuutta ole. [Ben Zyskowicz: Te ette saaneet sitä ollenkaan aikaan!]

Me pidimme kiinni siitä, että hoitotakuuta ei romutettaisi, mutta ikävä kyllä kukaan ei voinut ymmärtää, että hallitus päätti, että kun siis 68 prosenttia suomalaisista pääsi hoitoon lääkärille kahdessa viikossa, niin te ajattelitte, että siitä voidaan säästää. Tästä säästöpäätöksestä kysyimme ja ihmettelimme, kuinka kalliiksi se tosiasiassa tulee, koska kaikkein kalleinta sotehoitoa on se, että seisotetaan ihmisiä aina jossakin jonossa. Ja minä en itse vieläkään ymmärrä, miten te voitte pystypäin valtioneuvostossa tässä seisoa ja puolustaa tätä luomustanne, että hoitoon pääsee jatkossa kolmessa kuukaudessa. Me olemme täällä useita kertoja kysyneet, [Puhemies: Aika! Kysymys!] eikö 55 prosenttia hoitoonpääsijöistä ole liian vähän. Ja nyt, pääministeri, kysynkin: otatteko sananne takaisin? Tilanne on radikaalisti muuttunut huonompaan, eikä niin kuin sanoitte, että on ihan sama. [Puhemies: Kysymys! — Perussuomalaisten ryhmästä: Aika!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Sitten ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin terapiatakuusta: Tämä hallitus tosiaan sääti lasten ja nuorten terapiatakuun, jota aiemmat hallitukset eivät olleet säätäneet. [Ben Zyskowicz: Te vain puhuitte!] Niissä tiedoissa, mitä nyt alustavasti olemme siitä saaneet, itse asiassa se on toiminut aika hyvin. Totta kai on niin, että ei sitä terapiatakuuta kohdenneta niille, joille jokin muu interventio toimii paremmin. Siinä on totta kai oma rajauksensa, jotta saadaan kohdennettua se takuu juuri niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Se on ihan totta, että mitä tulee tämänhetkisiin hoitojonoihin perusterveydenhuollon puolella, niin siellä on todella paljon tekemistä ja tilanne ei tällä hetkellä vielä ole tyydyttävä tai hyvä niiden osalta. Mutta juuri tämän johdosta tämä hallitus kehittää tätä omalääkärimallia, joka nopeuttaa hoitoonpääsyä aivan olennaisesti. Siihen liittyviin hankkeisiin käytetään nyt 40 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueet ovat lähettäneet erittäin hyviä hakemuksia. Tämä sisältyy nyt myöskin meidän lisätalousarvioon, millä tavoin nyt sitten pystytään ottamaan huomioon näitä hyvinvointialueiden suunnittelemia hankkeita. [Puhemies koputtaa] Tällä tavoin pääsemme myöskin [Puhemies koputtaa] hoitojonojen lyhentämiseen.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Myönnän vielä pääministerille puheenvuoron, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mielestäni asiasta vastaava ministeri Rydman vastasi erinomaisesti tähän, mutta totean nyt omalta osaltani vielä nämä perusasiat: Hallituskauden aikana erikoissairaanhoidon hoitojonot on painettu alle puoleen. Perusterveydenhuollossa on valitettavasti vielä tekemistä, mutta siellä se taso on siis hieman parempi kuin silloin, kun edellinen hallitus lopetti. [Krista Kiuru: Siis mitä te puhutte?]

On otettu jonkun verran takapakkia. Tämä tiedostetaan, ja me teemme korvaavia toimenpiteitä. Yksi keskeinen on ministeri Rydmanin mainitsema omalääkärimalli, jolla nimenomaan pyritään parempaan henkilökohtaiseen palveluun, nopeampaan hoitoonpääsyyn ja hoitosuhteen jatkuvuuteen. [Krista Kiuru: Omalääkärin toteutuminen vaatii 150 miljoonaa rahaa!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Lindén.

Arvoisa rouva puhemies! Omalääkärijärjestelmä ja hoitotakuu ovat kuin vasen ja oikea jalka. Omalääkärimalli, jota SDP tavoittelee kaikille suomalaisille ja jonka alkusanat lausuttiin edellisen hallituksen aikana, kun Juha Auvisen johdolla tehtiin mietintö siitä, millainen sen tulisi Suomessa olla, edellyttää sitä, että hoitotakuu toimii, koska vain jos pääsee terveyskeskukseen, voi jatkaa hoitoa omalla lääkärillä. Mitä tulee terapiatakuuseen, niin sen ensimmäinen askel on terveyskeskukseen pääsy. Jos ei pääse terveyskeskukseen kahdessa viikossa, ei terapiatakuukaan toteudu, koska se on sen ensimmäinen askel.

Tässä Helsingin Sanomissa, jossa referoitiin tätä THL:n tutkimusta, jonka ympärillä keskustelu nyt pyörii, oli toisella sivulla aivan erinomainen kirjoitus, joka meidän kaikkien tässä salissa kannattaisi lukea, ”Terveydenhuollon järkeistäminen toisi suuria säästöjä”. Sen oli laatinut Päivi Korhonen, juuri edesmennyt yleislääketieteen professori Turun yliopistosta. Siinä sanotaan, että pitäisi voimakkaasti siirtää painopiste perusterveydenhuoltoon ja nimenomaan sinne julkiseen perusterveydenhuoltoon, terveyskeskuksiin. [Puhemies koputtaa] Onko tämä hallituksen linja?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä, tämä on hallituksen linja, että painopistettä tulee siirtää sinne perusterveydenhuollon puolelle, koska totta kai on aina sillä tavoin, että jos pystytään varhaisessa vaiheessa diagnosoimaan oikein ja jos pystytään varhaisessa vaiheessa kartoittamaan mahdolliset terveysriskit, niin se lisää aina parempaa ennustetta myöskin siihen, että sitten jos sitä erikoissairaanhoitoa ylipäätään tarvitaan, päästään paljon pienemmillä kustannuksilla ja ennuste on paljon parempi.

Voimme sinänsä olla tyytyväisiä siitä, että siellä erikoissairaanhoidon puolella tosiaankin hoitojonot ovat lyhentyneet ja entistä nopeammin pääsee hoitoon silloin kun on kyse näistä kaikista vaikeimmista sairauksista ja vaativimmista terveysjutuista, mutta ennen kaikkea nyt meillä painopisteenä on se, että pitää parantaa hoitoonpääsyä siellä perusterveydenhuollon puolella, juuri niin kuin edellä kuvasitte, ja siihen meidän keskeisin työkalumme on tämä omalääkärimallin kehittäminen. Se on lähtenyt itse asiassa varsin hyvin liikkeelle. Meillä on jo yli puolitoista miljoonaa suomalaista, joille on kyetty nimeämään omalääkäri tavalla tai toisella, [Puhemies koputtaa] ja tähän eivät edes sisälly työterveyshuollon asiakkaat.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen.

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tämän THL:n raportin mukaan viime vuonna erityisesti 0—22-vuotiaiden lasten ja nuorten hoitoonpääsy hidastui, ja se on vakava asia.

Kerron myös omakohtaisen esimerkin: Oma tyttäreni sai viime syksynä 0—7 vuorokautta ‑kiireellisyysasteella HUSin kipupoliklinikalle lähetteen. Meni 15 vuorokautta, kunnes hän sai sähköisen vastauksen: ”Olemme vastaanottaneet lähetteenne. Hoitojonot ovat 7—8 kuukautta.” Tämä on tämän päivän arkea. Kipupotilaalle tuo aika on kovin pitkä ja musertava tieto kohdatessaan. Siinä myös 24-vuotias nuori on työkyvyttömänä, kunnes on saanut avun kipuihinsa.

Teillä on 500 miljoonaa euroa yksityisiin kokeiluihin. Tuolla rahalla hyvinvointialueilla voitaisiin huolehtia siitä, että hoitoon pääsee nopeammin. [Puhemies: Aika!] Olisitteko te valmiit tekemään tämän arvovalinnan muutoksen?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja sieltä sitten ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus haluaa edistää oikea-aikaista hoitoonpääsyä. Kun tässä lähdettiin liikkeelle tästä lasten ja nuorten hoitoonpääsystä, niin pidän kanssa haasteena sitä, että me emme ole tehneet muutoksia siihen hoitotakuuseen lasten ja nuorten osalta. Se on edelleen 14 päivää, mutta se ei toteudu tällä hetkellä. Se on vakava puute, ja myöskin siihen aiomme ohjata hyvinvointialueita puuttumaan, että se on saatava kuntoon. Sen sijaan tämä terapiatakuu, jonka toimme, on lähtenyt jo helpottamaan psykiatriseen hoitoon pääsyä, ja se on hieno ja tärkeä asia.

Mitä tulee sitten laajempaan hoitoonpääsyyn, niin nyt on hyvä nähdä myöskin näitä uusia välineitä, joita olemme ottaneet käyttöön. Digiklinikalla esimerkiksi voi saada ihan kymmenessä minuutissa yhteyden sinne hoitavaan tahoon, ja erittäin moni saa sieltä myöskin vastauksia ja polun eteenpäin. Se kannattaa ottaa huomioon, vaikka se ei täällä näy. Myöskin se Kela-kokeilu yli 65-vuotiaille on tuotu juuri tätä varten, [Vasemmalta: Se ei ole toiminut!] että ihmisten on mahdollista päästä nopeasti julkisen terveydenhuollon hinnalla sinne hoitoon.

Ja vielä, jos katsomme tätä hoidon jatkuvuutta, niin itse asiassa nostaisin, että meidän ei pidä katsoa pelkästään sitä, pääseekö sinne hoitoon oikeassa ajassa, vaan että se hoidon jatkuvuus myöskin toimii. Siihen tähdätään [Puhemies koputtaa] tällä omalääkärimallilla, [Puhemies koputtaa] eli on tuttu lääkäri, jonka kanssa voidaan myöskin [Puhemies: Aika!] jatkaa. [Välihuutoja vasemmalta]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Ihmisten luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin on kärsinyt ja suorastaan romahtanut, [Ben Zyskowicz: Soteuudistuksen vuoksi!] mutta hyvä uutinen on se, että sitten kun ihminen lopulta pääsee hoitoon, niin useimmat suomalaiset ovat tyytyväisiä: hoito on hyvää, suomalaiset hoitoalan ammattilaiset osaavat asiansa. Mutta se hoitoonpääsy on ongelma, ja sen vuoksi SDP on puolustanut hoitotakuuta ja hoitoonpääsyä.

Nyt, pääministeri Orpo, teidän aikananne hoitoonpääsy sinne terveysasemalle lääkärin vastaanotolle on hidastunut. Ne jonot ovat kasvaneet. Te olette kuvannut sitä jonkin verran takapakiksi, mutta tilannetta suhteellisen samaksi. Mutta mikä se on se ihmisen arki? Voitteko te olla niin vieraantunut sen ihmisen arjesta, joka varaa aikaa lääkärin vastaanotolle, ja kolme kuukautta kestävät ne jonot teidän hoitotakuulainsäädäntönne mukaisesti? Voitteko te, pääministeri, tunnustaa, että syy näiden jonojen kasvamiseen on se teidän päätöksenne romuttaa toiminut hoitotakuulainsäädäntö? Voitteko te tämän tunnustaa, ja mikäli näin on, [Puhemies koputtaa] voisimmeko me palauttaa tämän hoitotakuun, joka on turvannut hoitoonpääsyä?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Aika. — Sitten ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin on syytä muistaa, että oli hoitotakuu yhtä tai toista, niin olennaista on se, päästäänkö siihen. Hoitotakuitahan voi asettaa vaikka minkälaisiksi, mutta jos ei niihin päästä, [Välihuutoja vasemmalta] niin silloin meillä on ongelma jossakin muussa päässä kuin siinä, mikä se hoitotakuu on.

Nyt on syytä edelleenkin alleviivata sitä, että tosiaan hoitoonpääsy erikoissairaanhoidon puolella, siis niiden vaativimpien sairauksien ja muiden puolella, on nimenomaisesti parantunut. [Krista Kiuru: No mutta ei se tästä hallituksesta johdu!] Nykyisin pääsee nopeammin ja helpommin hoitoon. — Ilmeisestikin, täällä kun oppositio huutaa, että se ei johdu hallituksesta, niin kaikki myönteinen johtuu aina jostain muusta kuin hallituksesta, mutta negatiivinen johtuu sitten hallituksesta. Näinhän se menee.

Yhtä kaikki olennaista on se, että te olette aivan oikeassa siinä, että perusterveydenhuollon puolella valitettavasti järjestelmämme tällä hetkellä on sellainen, että se ajaa tilanteisiin, joissa hoitoonpääsy ei ole niin nopeaa kuin sen kuuluisi olla. Juuri tähän haluamme puuttua, ja siihen meidän keskeisin työkalumme on tämän uuden omalääkärimallin rakentaminen yhdessä alueiden kanssa.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä.

Arvoisa rouva puhemies! Olette kipanneet satoja miljoonia euroja Kela-korvauksiin, mutta samaan aikaan sillä samalla rahalla, jos se olisi osoitettu hyvinvointialueille, olisi saatu perusterveydenhuolto kuntoon ja omalääkäri kaikille suomalaisille sen sijaan, että se on nyt puolellatoista miljoonalla suomalaisella. Hoitotakuusta on luovuttu, ja seurauksena ovat jonot pidentyneet. Meillä Lapin hyvinvointialueella on omalääkärijärjestelmä käytössä. Meillä on väestö jaettu alueittain, tiimeittäin, ja siellä samalle lääkärille ja hoitajalle, ja se on johtanut jonojen lyhentymiseen. Eli se on aivan oikea suunta. On selvää, että kun omaa sairaushistoriaa ei tarvitse kertoa kerta toisensa jälkeen eri ihmiselle, vaan siellä on vastassa sama ihminen, joka tuntee suvun historian sairauksien osalta, niin se helpottaa ja nopeuttaa sitä käyntiä.

Milloin saatte lanseerattua tämän omalääkärijärjestelmän noille lopuillekin kuin tuolle puolelletoista miljoonalle suomalaiselle?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin se, että nyt on jo saatu nimettyä omalääkäri puolelletoista miljoonalle suomalaiselle, on valtava määrä ensinnäkin ottaen huomioon sen, että siihen ei ole edes laskettu niitä työterveyshoidon piirissä olevia. Kuten edustaja oikein sen kuvasi, tämä on aivan keskeinen, oikea suunta, mihin alueilla pitää mennä. Osalla alueista ollaan jo aika pitkälläkin tämän kanssa.

Todellakin on niin, että haluamme tässä myöskin antaa hyvinvointialueille mahdollisuuksia kehittää niitä omanlaisiaan omalääkäri-, omatiimimalleja, ja tätä varten olemme varanneet vielä 40 miljoonan euron erillisen määrärahan, jota nyt hyvinvointialueet ovat hakeneet. He ovat tehneet erittäin hyviä uusia hakemuksia ja ideoineet, miten he voisivat vielä kehittää tätä omalääkärimallia paremmaksi näiden hankkeiden puitteissa.

Todellakin on niin, että se, että aina kohtaa sen saman hoitajan ja saman lääkärin, joka jo tuntee entuudestaan potilaan asian, vähentää tarpeettomia käyntejä, parantaa hoidon oikea-aikaisuutta, ja kun se järjestelmä on ollut riittävän pitkään käytössä, se on omiaan myöskin lyhentämään hoitoonpääsyn määräaikoja. [Aki Lindén: Leikkasitte 130 miljoonaa terveyskeskuksilta!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Mattila.

Arvoisa rouva puhemies! Kun Raahen ja Oulaskankaan sairaaloiden yöpäivystykset lopetettiin, ihmisille luvattiin, että ambulanssit kyllä kulkevat ja hoitoon pääsee. Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys ensihoidon palveluiden ja ambulanssikuljetusten rahoituksesta tulee vähentämään Pohteen alueelta kolme ensihoidon yksikköä. [Keskeltä: Ohhoh!] Pohde, kuten monet muutkin hyvinvointialueet, on talousahdingossa, ja jo tämän kevään aikana on säästösyistä vähennetty kolme ensihoidon yksikköä. Enää ei kestä vähentää.

Arvoisa ministeri Rydman, kyllä meistä Pohjois-Pohjanmaan ihmisistä tuntuu, että nyt lyödään lyötyä. Ensin lopetettiin pienten sairaaloitten yöpäivystykset, ja seuraavaksi vähenevät ambulanssitkin. Mitä te vastaatte näille ihmisille tilanteessa, jossa Pohdekin pitää tilannetta vakavana?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Sitten ministeri Rydman

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mattila, te maalailitte aivan perusteettomia kauhukuvia aikanaan Oulaskankaan yöpäivystyksen lopettamisen osalta, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin! — Välihuutoja keskeltä ja vasemmalta] ja mitkään niistä kauhukuvista, joita te vääristellen silloin piditte yllä, eivät ole toteutuneet. Nyt te jatkatte tätä samaa vääristelevää linjaanne myöskin tämän ambulanssiasian osalta. [Krista Kiuru: Siis tämä on kyllä käsittämätöntä!] Tässähän on kyse nimenomaan siitä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että annetaan hyvinvointialueille mahdollisuus itse paremmin hallinnoida sitä sairaankuljetus- ja ambulanssiasiaa. [Välihuutoja] Ja kun te kysyitte, mitä haluamme vastata Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen väelle siitä, että olemme tällaisen esityksen tuoneet, [Anne Kalmari: Ruumisauto riittää!] niin vastaamme, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuehan on kannattanut tätä esitystä, kannattaa esitystä ja toteaa, että tämä on hyvä ja tarpeellinen esitys, [Hälinää — Puhemies koputtaa] joka mahdollistaa hyvinvointialueille paljon aiempaa tarkoituksenmukaisemman tavan järjestää sairaankuljetus- ja ambulanssiasiat, joten erittäin hyvä uutinen sekin.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin, nyt kuunnellaan kaikessa rauhassa. Kysytään ja kuunnellaan. — Sitten seuraavaksi edustaja Forsgrén.

Arvoisa puhemies! Tilanne on kriittinen. Hoitojonot ovat pitkät, ja ihmisten oikeus saada oikea-aikaisesti palveluita ei tällä hetkellä toteudu. Erityisen huolissani olen lasten ja nuorten tilanteesta. Heillä tosiaan olisi oikeus kahden viikon sisällä päästä hoitoon, mutta tämä oikeus nyt ei toteudu. Tämä ei ole lupaus, vaan tosiaan lasten ja nuorten osalta oikeus. Olisinkin kysynyt hallitukselta: kai te edes lasten ja nuorten oikeudesta saada oikea-aikaista hoitoa huolehditte?

Arvoisa pääministeri Orpo, teidän hallituksenne perusteli hoitotakuun romuttamista väittämällä aikanaan, että tiukempi hoitotakuu ei toiminut ja jonot olivat pidentyneet, mutta THL:n tilastot sanovat suoraan päinvastaista. Edellisen hallituksen politiikka toimi: jonot perusterveydenhuoltoon alkoivat lyhentymään, ja hoitoonpääsy parantui. Nyt kun hoitotakuu on romutettu ja rahoitusta leikattu, tilastot kertovat jälleen selvää kieltä: hoitoonpääsy on merkittävästi heikentynyt. Data ei valehtele. Arvoisa pääministeri, kysyisinkin teiltä: mitä te sanotte niille sadoilletuhansille suomalaisille, joiden hoitoonpääsy on heikentynyt teidän hallituksen tekemän politiikan seurauksena? [Ben Zyskowicz: Eihän lasten hoitotakuuseen ole edes koskettu!] — Rahaa on leikattu.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! On totta, että se tilanne on nyt heikompi kuin se oli vuosi tai kaksi sitten, mutta jos katsotaan koko hallituskauden aikana, niin se on hieman parempi kuin silloin kun edellinen hallitus lopetti. [Vasemmalta: Ei ole! — Välihuutoja]

Me teemme töitä sen eteen, että me saamme tämän koko järjestelmän toimimaan. Me ollaan tehty sitä hallituksessa lainsäädännön muodossa. Me ollaan tehty sitä yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Sitä tekevät kymmenettuhannet ammattilaiset ympäri Suomen. Vain ja ainoastaan tavoitteena on, että suomalainen ihminen pääsee hoitoon, kun sitä tarvitsee. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon osalta hoitoonpääsy toteutuu nyt paljon paremmin. Kyllä, siellä on pystytty purkamaan korona-aikana kertynyttä jonoa, mikä on täysin ymmärrettävää.

Asiat menevät eteenpäin. Tämä puolitoista miljoonaa ihmistä omalääkärimallin piiriin ja omatiimi-, omalääkäri- ja omahoitajamallin kehittäminen ovat hienoja asioita, joilla me korjaamme tätä ongelmaa. Nämä ovat hienoja asioita. Samaan aikaan kun me luovuimme mekaanisesta hoitotakuusta, me olemme pystyneet purkamaan, muistaakseni sadoissa miljoonissa, vuokralääkäreille maksettavia korvauksia ja pystytty käyttämään niitä niiden omien lääkäreiden ja hoitajien palkkoihin.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Aika. Kiitoksia. — Edustaja Pekonen.

Arvoisa rouva puhemies! Uskon, että me kaikki olemme tässä salissa samaa mieltä siitä, että jokaisen on päästävä ajoissa hoitoon, mutta, arvoisa pääministeri, ette te oikein suostunut tässä myöntämään, että tämä perusterveydenhuollon hoitotakuu ei toimi. Hoitoonpääsy on vaikeutunut. THL:n raportti, joka tällä viikolla on julkaistu, kertoo siitä, että suomalaiset joutuvat odottamaan hoitoonpääsyä entistä pidempään, ja tämä on pitkä aika jokaiselle ihmiselle, joka odottaa omaa aikaansa sinne hoitoon. Tästä me vasemmistoliitossa varoitimme silloin, kun hallitus päätti pidentää tätä hoitotakuuta kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen.

Arvoisa ministeri Rydman, te tuossa aikaisemmin puhuitte turhista käynneistä. Nyt haluan kysyä teiltä: mikä teidän mielestänne on se turha käynti sinne terveydenhuoltoon, kun tälläkin hetkellä tulee erittäin paljon viestiä siitä, että ihmisten on erittäin vaikea päästä vastaanotolle?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Turha käynti on sellainen, jolla asiakas ei saa sitä tarvitsemaansa hoitoa, jolloin käydään läpi esimerkiksi samoja asioita, joita ollaan käyty jo monta kertaa aiemminkin. Tähän juuri viittasin sillä, että kun saamme paremman omalääkäri-, omatiimimallin, jossa hoitohenkilökunta jo valmiiksi tietää, mistä on kyse, mikä on hoitohistoria, mitä on aiemmin käyty läpi, niin silloin tämmöisiä käyntejä, joilla ei saavuteta terveyshyötyjä, pystytään vähentämään ja kohdentamaan aikoja niille, jotka aidosti niitä tarvitsevat.

Todellakin, kuten itsekin edellä kuvasitte, se, että meillä on hoitotakuu, joka ei kuitenkaan toteudu, se paperilla oleva hoitotakuu ei silloin auta. Me tarvitsemme silloin järjestelmätason muutoksia, ja juuri tähän me tähtäämme. Me emme säädä paperille jotakin hoitotakuuta, joka ei käytännössä toimi, [Krista Kiuru: Olettehan säätäneet hoitotakuusta!] vaan me rupeamme rakentamaan hyvää omalääkäri-, omatiimimallia, jossa varmistamme sen, että hoidon jatkuvuus ja asiakkaan tuntemus on myöskin hoivahenkilökunnalla mahdollisimman hyvä.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lohi.

Arvoisa puhemies! Kohtuullisilla terveydenhuollon asiakasmaksuilla on myös merkitystä hoitoonpääsylle. Otan esimerkin lapsesta, jolle tehdään umpisuolenleikkaus: Kun hallitus aloitti, tästä operaatiosta ja kolmesta sairaalapäivästä meni asiakasmaksua 125 euroa. Kun hallitus lopettaa, tästä samasta operaatiosta menee 470 euroa, [Vasemmalta: Oho!] siis lähes 500 euroa. Se on iso summa kenelle perheelle tahansa. [Vasemmalta: Kyllä!] Siksi kysyn teiltä, ministeri Rydman: onko teidän mielestänne tällaisessa tilanteessa tämä asiakasmaksu perheelle kohtuullinen, ja onko teillä hallituksella tarkoitus, että ihmiset joutuvat maksamaan terveyspalvelut kahteen kertaan, ensinnä veroilla ja sen jälkeen vielä Euroopan korkeimmilla asiakasmaksuilla? [Aino-Kaisa Pekonen: Hyvä kysymys!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Eivät nämä asiakasmaksujen korotukset miellyttäviä päätöksiä ole, eikä se ole alkuunkaan miellyttävä tilanne, että olemme siinä taloudellisessa tilanteessa, jossa olemme. Te olette itsekin talousmies, arvoisa edustaja Lohi, ja ymmärrätte oikein hyvin sen, että julkisen taloutemme tila on kovasti kurja. Samalla on kuitenkin syytä muistaa, mitkä ovat meidän vaihtoehtomme: velkaantua entistä nopeammin, korottaa veroja vai karsia palveluita? Ehkä sitten tässä kokonaisuudessa kuitenkin asiakasmaksujen korotukset, niin ikäviä kuin ne ovatkin, ovat päätöksinä sieltä vähemmän haitallisesta päästä. [Välihuutoja vasemmalta — Krista Kiuru: Oho, olipa erikoinen ajatus!]

Täytyy kuitenkin muistaa se, että useimmat näistä asiakasmaksujen korotuksista, joita tällä hetkellä on jouduttu valitettavasti tekemään, kohdistuvat sellaisiin operaatioihin, joita ei hirvittävän monta kertaa elämän aikana yleensä kohdalle osu. Lisäksi meillä on myöskin maksukatot, jotka tulevat aika nopeasti vastaan. Eli jos vuoden aikana on tullut erityisen paljon asiakasmaksuja, niin lopulta [Puhemies koputtaa] niitä ei sitten enää peritä. Kohtuullistamista pystytään myöskin hakemaan eräissä tapauksissa.

Kiitos, arvoisa puhemies! Yksi kysymys tähän, ennen kuin kysyn oman kysymykseni: Sanoitte, että erikoissairaanhoitoon pääsee nopeammin tänä päivänä. Miten se on mahdollista, koska kun sinnehän ei pääse muuten kuin terveyskeskusten ja muiden lähetteillä, niin miten sinne voi päästä — onko teillä joku ohituskaista siihen, miten terveyskeskukseen mennään? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!] Minä en voi ymmärtää tätä.

Mutta kysymykseni kuuluu siihen, että nyt kuitenkin meillä on neljä aluetta — Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Satakunta ja Pohjois-Savo — jotka ovat tehneet isot tappiot. He eivät saa yhtään lisärahaa valtiolta ensi vuonna, ja kun kuitenkin tulee viiden prosentin palkankorotukset sekä tulee inflaatiot, niin millä tavalla tämä hoitoonpääsy nopeutuu, koska ainoa tapa, millä he voivat säästää, on irtisanoa henkilökuntaa? Voitteko selittää minulle, ministeri Rydman, millä tavalla tämä hoitoonpääsy nopeutuu?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin, ja ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin toden totta asia on niin, että erikoissairaanhoidon puolella hoitojonot ovat lyhentyneet aivan merkittävästikin tämän hallituksen aikana. [Krista Kiuru: Ja joka toinen odottaa sinne pääsyä!] Eli siis toisin sanoen on näin, että silloin kun on se kaikista vakavin sairaus, kaikista vaativimmat hoidot, niin nykyisin pääsee nopeammin hoitoon kuin aiemmin.

Mutta samalla pitää paikkansa, että perusterveydenhuollon puolella on otettu jonkin verran takapakkia, ja juuri tätä ongelmaa pyrimme ratkaisemaan paremmalla hoidon jatkuvuudella. Ei suinkaan ole niin, että hyvinvointialueiden ainut säästämisen vaihtoehto olisi se, että irtisanotaan henkilökuntaa, mutta paremmalla hoidon jatkuvuudella, jota pyrimme tukemaan myöskin tällä omalääkärimallin erityisrahoituksella, jota hyvinvointialueille suunnataan, [Suna Kymäläinen: Teillä on varattu siihen 40 miljoonaa, minkä Etelä-Karjala säästi!] pystytään tekemään hoitoketjuja tehokkaammiksi ja hoidon jatkuvuus paremmaksi, mikä myöskin silloin, kun se aidosti toimii, johtaa siihen, että pitkällä tähtäimellä sairastavuuden kustannukset alenevat ja ihmisellä on paremmat paranemisennusteet.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Reijonen.

Arvoisa puhemies, arvoisat ministerit! Meille kaikille terveys on tärkeätä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi tällä viikolla hoitoonpääsemisestä tuoreet tilastot, joissa näkee positiivisen kehityksen alle 23-vuotiaiden pääsyssä erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluihin. Kun tilannetta nuorten mielenterveyspalveluiden kohdalla tilastoista tarkastelee parin viime vuoden ajalta, on positiivinen eli myönteinen kehityssuunta vieläkin selkeämpi. Koska kertaus on opintojen äiti — koska kertaus on opintojen äiti — voisitteko, arvon sosiaali- ja terveysministeri Rydman, pitää meille kaikille pienen kertauskurssin siitä, mitä toimia on tehty ja mitä ollaan vielä tekemässä nuorten mielenterveyspalveluiden odotusajan lyhentämiseksi entisestään?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin on syytä ottaa tämä tausta, että kun katsomme nuorempia ikäluokkia, niin mielenterveyden ongelmat ovat yksiä suurimpia haasteita, sekä täällä kotimaassa että länsimaissa laajemminkin. Tämä on sellainen valitettava yhteiskunnallinen ilmiö, joka edellyttää myöskin aika määrätietoisia toimenpiteitä. Se edellyttää niitä myös meiltä siitä huolimatta, että Suomessa joudumme kamppailemaan merkittävän vaikean taloudellisen tilanteen kanssa. Näin juuri tämä hallitus on toiminut. Edelliset hallitukset eivät lukuisista puheistaan huolimatta saaneet lasten ja nuorten terapiatakuuta säädettyä. Tämä hallitus sen sai. [Krista Kiuru: Ette tekään säädä sitä erikoissairaanhoitoon!] Niiden, jotka tämän piirissä ovat, terapiatakuun mukaan tulee saada 28 vuorokauden sisällä ensimmäinen kohtaaminen tämän terapian osalta, ja niiden alustavien tietojen perusteella, mitä olemme hyvinvointialueilta saaneet, tässä on onnistuttu suhteellisen hyvin. Sen tiedon pohjalta, mitä saamme hyvinvointialueilta kerättyä, [Puhemies koputtaa] pyrimme kehittämään tätä mallia entistä tehokkaampaan ja tuloksellisempaan suuntaan.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Sitten edustaja Laiho.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan hoitoonpääsystä, niin on muistettava se, että kiireellisissä, päivystyksellisissä asioissa pääsee saman vuorokauden aikana. Mutta nyt täällä on puhuttu kiireettömästä hoidosta: 83 prosenttia pääsee kahdessa viikossa. Se on varsin hyvä luku, mutta se ei ole tietenkään riittävä, ja tämä luku on sama kuin Marinin hallituksen aikana, siis vuonna 23, kun alkoi tämä hallituskausi, niin että ei se siihen verrattuna ole laskenut, mutta toki tämän hallituskauden aikana jonkin verran.

Terapiatakuu on erinomainen asia. Se, miksi nuoret eivät sitten hakeudu hoitoon, on tietenkin huolestuttava asia. Yksi asia on tietenkin omalääkärimalli, joka auttaisi myös nuoria. Sitä hallitus vie eteenpäin, ja on hienoa kuulla, että se edelleen edistyy.

Toinen asia, mitä itse olen miettinyt sekä nuorten että ikääntyneiden osalta, on tämä takaisinsoittojärjestelmä ja erilaiset portinvartijajärjestelmät, jotka estävät ihmisten pääsyä lääkärin vastaanotolle. Kysyisinkin, ministeri Rydman: oletteko suunnittelemassa joitain lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, jotta päästäisiin [Puhemies koputtaa] epätarkoituksenmukaisesta hoidon tarpeen arviosta?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Tilanne on luonnollisestikin se, että tämän hallituksen aika alkaa käydä vähiin. Meillä on vaalit ensi vuoden puolella, ja viimeiset kiireelliset lakiesitykset pitää antaa eduskunnalle suhteellisen tiiviissä aikataulussa. Enää mitään mahdottomia, isoja uudistuksia emme tämän hallituskauden puitteissa suunniteltujen ja lainsäädäntöohjelmassa jo olevien hankkeiden lisäksi pysty tänne tuomaan.

Tietysti on tilanne myöskin niin, että teillä siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, missä, edustaja Laiho, olette varapuheenjohtajana, on käsitykseni mukaan aika kova työtilanne. Paljon on lakiesityksiä, ja toivon, että suoriudutte kaikesta siitä urakasta, mikä teillä on, mahdollisimman tehokkaasti ja että eduskunta toimii sen mukaan kuin mitä eduskunnan työjärjestys sanoo ja pystytte asiat käsittelemään tehokkaasti. Toki sitten, jos näyttää siltä, että asioita jää jumiin, joudumme tietysti entisestäänkin katsomaan, mitä enää ehdimme eduskunnalle realistisessa aikamäärässä antaa, mikä on tietysti hirvittävä sääli.

Arvoisa puhemies! Miksi hallitus ajaa Suomen kuntia lahtipenkkiin? Kuntien rahoitusta on leikattu tällä vaalikaudella valtavasti, ja nyt hallitus tekee hankintalain uudistuksen, joka on käytännössä kokoomuksen piilotettu suurkuntamalli. Se tuo pienille kunnille 600 miljoonan euron kustannukset ja ajaa monet kunnat pakkoliitoksiin, [Pertti Hemmilä: Ei pidä paikkaansa!] mutta uutta kilpailua se tuottaa vain 150 miljoonan euron edestä.

Eikä tässä vielä kaikki. Viime vuonna valtion toimipisteistä joka neljäs lakkautettiin. Kotiseudultani on lakkautettu Maanmittauslaitoksen konttori, Oulaskankaan sairaalan palvelut, ja nyt on vielä poliisi lähdössä. Tämä hallitus siis ajaa etelän suurkaupunkien etuja koko muun maan kustannuksella. Kysyn valtiovarainministeri Purralta: miksi teette jatkuvasti päätöksiä, jotka ajavat Suomea kohti konkurssia, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja kaiken lisäksi kurjistatte ihmisten arkea tuolla maakuntien Suomessa?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Purra vai ministeri Ikonen? Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt tuon hankintalakikysymyksen osalta vastuuministeri on poissa, mutta ensin tästä kuntien rahoituksesta. Tämä hallitus on pitänyt yhtenä peruslupauksenaan sitä, että perusopetusta vahvistetaan. Me olemme vahvistaneet perusopetusta 200 miljoonalla [Anne Kalmari: Valtionosuuksia viedään!] ja sen vuoksi pitäneet kiinni myöskin kuntien rahoituksesta niin, että nytkin tulevalla kehyskaudella 2027—2030 hallituksen päätösten johdosta kuntien talous vahvistuu, kuntatalous vahvistuu. Se on lupaus, josta olemme halunneet pitää kiinni juuri tämän perusopetuslupauksen osalta.

Mitä tulee valtion palveluverkkoon, niin sitä olemme kehittämässä uudella tavalla ja helpottamassa ihmisten asiointia eri tavoin. Helpotamme digitaalista asiointia, että ihmisten on helpompi viranomaisilta ihan 24/7 saada esimerkiksi neuvontaa tulevaisuudessa. Tänään on juuri eduskunnalle annettu viranomaisneuvonnan tekoälylainsäädäntö, jolla helpotetaan tätä asiointia, sujuvoitetaan sitä. Tällä viikolla on avattu uusi Suomi-piste esimerkiksi täällä Helsingissä. Niitä tulee ympäri Suomen. Mainitsitte Maanmittauslaitoksen. Siellä on useita eri viranomaisia yhdessä palvelemassa, eli ihminen saa samalta luukulta useiden viranomaisten palveluita, [Antti Kurvinen: Luukut on vaan kaukana!] ja näitä on tulossa 2030 mennessä ympäri Suomen. [Puhemies: Aika!] Eli haemme erilaisia tapoja helpottaa ihmisten asiointia sekä digitaalisesti että fyysisesti.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Ja vielä toisen kysymyksen esittää edustaja Mehtälä.

Arvoisa puhemies! Ministerin vastaus ei oikein tyydyttänyt, mutta minulla on tässä kädessäni Suomen Kuvalehden tammikuussa 2012 vuodettu kokoomuksen piirtämä kuntakartta 70 kunnan Suomesta, jossa on jopa kokonaisten maakuntien kokoisia kuntia. [Antti Kurvinen: Vanha haave!] Kokoomus väitti silloin, että suurkunnat tuottaisivat miljardien säästöt kuntien talouksiin. Lopulta silloinen pääministeri Katainen myönsi, että lukema oli keksitty. Kun suurkunnissa ei ollut silloin järjen häivääkään, niin miten sillä voisi tänä päivänä olla merkitystä?

Kuitenkin kokoomus on omassa ohjelmassaan kaivanut kuntakarttansa naftaliinista. [Pia Sillanpään välihuuto] Suomen julkinen talous on nyt siinä tilassa, että pienten kuntien kanssa näpertely ei auta mitään. Sen sijaan olisi nyt katsottava läpi koko maan hallintorakenne kokonaisuutena, myös tsaarinaikainen ministerirakenne. [Mauri Peltokangas: Tämäkin vielä!] Kysyn pääministeri Orpolta: millä ilveellä tämä teidän ajamanne suurkunta pelastaisi nyt Suomen talouden ja ihmisten palvelut, kun edellisellä kerralla sama päämäärä todettiin valtapoliittiseksi höttöpuheeksi?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ja sitten pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Niin kuin ihan tosissanne esittelette vuoden 12 kuntakarttoja, [Naurua perussuomalaisista] ettekö te parempaan pystyisi? Minä ajattelisin, että kuntakentässä on tapahtunut aika paljon sen jälkeen. On viety läpi soteuudistus, valtava muutos noiden päivien jälkeen, silloin siitä ei ollut tietoakaan. Meillä kunnat ovat olleet aivan uudessa tilanteessa tämän soteuudistuksen myötä, ja nyt samaan aikaan, kun hyvinvointialueita laitetaan hyvään kuntoon ja toimimaan, on tullut aika sille, että mietitään kuntien tulevaisuutta, ja minusta on hyvä, että siitä keskustellaan.

Varmasti eri puolueilla on erilaisia näkemyksiä, mutta kaikkein tärkeintä on se, että meillä on terve kuntarakenne, kunnat ovat elinvoimaisia. Olisi hyvä, että niissä kunnissa syntyisi lapsia ja että siellä kunnassa olisi koulu ja että ne lähipalvelut, ne tarpeelliset, olisivat siellä saatavilla ja ennen kaikkea se elinvoima niissä kunnissa. Siihen meidän hallitus tähtää, että Suomessa olisi yrityksiä ja työpaikkoja joka kunnassa, jotta se kunta voi pärjätä muullakin kuin valtionapujen varassa. Mutta älkää, hyvänen aika, noin kaukaa niitä olkiukkoja hakeko.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Räsänen, Hanna.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että tuntuu varsin pahalta, kun katsoo hallitusaitiota, ja ministerit nauroivat siellä, kun me esitimme kysymyksen. [Mauri Peltokangas: Ei kai tuolle muuta voi!] — Olette sanoneet vasta vähän aikaa sitten, että kuntien määrää tulee tarkastella. Historia on opettanut, että kannattaa katsoa myös taaksepäin, niin että näkee, mitä on tulevaisuudessa tulossa. Meillä on taas kokoomusjohtoinen hallitus, eikä ole kovin kaukaa katsottua, että kun lähdetään puhumaan kuntien määrästä, niin kohta on taas tuo 70 kunnan kartta esillä. Ja jos sanotte, että olette vahvistaneet kuntien taloutta, niin se ei kyllä pidä paikkaansa. Te tuotte tämän hankintalain. Te olette sanoneet, että on byrokratian purkua, mutta ensin veitte kunnilta rahat, ja byrokratia jäi. Sen lisäksi teillä on nytten tilanne Suomessa, että osa Suomen kunnista maksaa siitä hyvästä, että ne saavat tuottaa kuntalaisille palvelut. Otan esimerkkinä vaikka Kaavin, Kemin ja Kouvolan: siellä käytännössä kuntalaiset maksavat valtiolle siitä hyvästä, että kunta tuottaa heille palvelut. Joten ei ole, kuulkaa, kovin kaukaa katsottu tuo karttaharjoitus. [Puhemies koputtaa] Nyt sanonkin pääministerille ja kysyn pääministeriltä: miten te vastaatte näille kuntalaisille, ketkä aidosti pelkäävät kotikunnan puolesta?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, vai ottaako ministeri Ikonen? Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuntaministeri voi jatkaa, mutta tämä mallihan, jossa meillä on näitä negatiivisia valtionosuuksia, johtuu siis edellisen hallituksen tekemästä soteuudistuksesta ja rahoitusmallista [Välihuutoja] — pyydän anteeksi, että joudun viittaamaan edelliseen hallitukseen, mutta kun edellinen hallitus sen teki — ja on osoittautunut, että se on erittäin erittäin virheellinen malli, ja sen korjaaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Tämä hallitus ei ole ollut vähentämässä kuntien määrää. Jos syntyy vapaaehtoisia kuntaliitoksia, me tuemme niitä. Me kannustamme niihin, jos kunta itse arvioi, että olosuhteista johtuen olisi järkevämpää toimia jonkun toisen kunnan kanssa yhdessä. Me tuemme sitä. Mutta emme me ole esittäneet kuntien määrän vähentämistä. Suomen kuntarakenne on hajanainen, sen uskallan sanoa. 306 kuntaako meillä tällä hetkellä on? Se on liikaa tämän kokoiseen maahan, [Antti Kurvinen: Siinä se kuultiin!] ja olisi järkevää päästä yhdessä ratkaisuun siitä, [Puhemies: Aika!] miten kuntien määrä olisi elinvoimaisempi.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Sitten edustaja Riipi.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä on kaikkien aikojen keskittäjähallitus, ja voi sanoa ehkä vielä, että pienten kuntien painajainen. Te olette ajaneet kymmeniä pieniä lukioita ahdinkoon. [Mauri Peltokangas: Keskusta on lakkauttanut satoja!] Te olette pakottaneet hyvinvointialueita karsimaan erityisesti harvaan asutun alueen palveluita, ja nyt te olette vielä hankintalailla pistämässä pienten kuntien veronmaksajille puolen miljardin laskun. [Tuomas Kettunen: Ohhoh!] Ja nyt kun mietitään tulevan vaalikauden sopeuttamista, niin mitäs on keksitty? No, pienet kunnat. [Antti Kurvinen: Niinpä!] Kyllä tämä tilanne on sellainen tässä maassa, että me tarvittaisiin koko hallinnon uudistus, myös ne ministeriöt mukaan ja nämä Helsingin vallankamarit. Minä haluaisin kysyä, arvoisa valtiovarainministeri: Te olette julistautuneet salonkikelvottomiksi, mutta onkohan se nyt kuitenkin niin, että nämä vallan salongit ovat ruvenneet kiehtomaan niin paljon, että ministeriöitä ei enää voi kurittaa, mutta pieniä kuntia voi? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ottaako ministeri Purra? — Olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Se, että keskusta rakentaa kyselytuntikysymyksensä vuoden 2012 joidenkin puolueen linjojen ympärille [Sari Sarkomaa: Kertoo paljon keskustan uudistuskyvystä!] ja kieltäytyy näkemästä, minkälainen muutos tässä maassa on tapahtunut sen väestöpohjassa, [Antti Kurvinen: Perussuomalaisissa on tapahtunut suuri muutos!] ylipäätänsä koko Suomen rakenteissa, on kyllä hyvin erikoista. Samaan viittaa se, että te mainitsitte näistä pienistä lukioista. Täsmennän katselijoille, että keskusta tarkoittaa tässä siis sitä, että Euroopan ulkopuolelta pitää tuoda suomalaisen veronmaksajan rahalla opiskelijoita pieniin lukioihin, jotta ne voidaan säilyttää.

Mitä tulee sitten tähän valtionhallintoon, johon te viittasitte, niin tämä hallitus on tehnyt yli 700 miljoonan säästöpäätökset valtionhallintoon. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Me todellakin keskitymme siihen, että rakenteita järkeistetään ihan kaikkialla. [Antti Kurvinen: Keskitätte!]

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei ole vaatinut kuntien pakkoliitoksia, tulkoon se selväksi. [Välihuutoja] Kun näitä kyselytunteja seuraa, niin ihmisille syntyy kuva, että Suomessa kaikki menee aina vain huonompaan suuntaan. Tällainen keskustelun sävy lisää ihmisten epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta. On kuitenkin syytä muistaa, että monessa asiassa Suomen yhteiskunta valtiona ja sen kunnat toimivat ja hallitus pyrkii saamaan taloutta määrätietoisesti hyvälle ja kestävälle pohjalle.

Eilen EU-komissio arvioi, että Suomi on ryhtynyt tuloksellisiin toimiin julkisen talouden vahvistamiseksi ja liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Komission viesti antaa ulkopuolisen, riippumattoman arvion siitä, että hallituksen tekemät ratkaisut ovat oikeansuuntaisia. [Pia Sillanpää: Kyllä!] Kysynkin valtiovarainministeriltä: mitä EU-komission tuore arvio kertoo Suomen talouden tilanteesta ja hallituksen sopeutustoimien uskottavuudesta, ja millaisen viestin ministeri haluaa välittää niille suomalaisille, jotka ovat huolissaan maamme tulevaisuudesta? [Mauri Peltokangas: Erinomainen kysymys!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin, ja ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin niin komissio kuin esimerkiksi IMF, luottoluokittajat ja monet kansainväliset arvioitsijat ovat olleet kautta linjan ja koko hallituskauden ajan sitä mieltä, että hallitus tekee juuri oikeanlaisia toimia. Samaan aikaan me pyrimme huolehtimaan siitä, että meidän kasvuedellytykset paranevat, ja me korjaamme kroonisesti epätasapainossa olevaa julkista taloutta. Vaikka ympäröivä maailma ja tilanne on vaikeutunut ja se on hankaloittanut hallituksen toimia, me olemme kuitenkin johdonmukaisesti pysyneet sillä linjalla ja myös tarkastaneet kurssia vielä uudelleen ja tehneet esimerkiksi useita kertoja uusia sopeutustoimia. Tämä on juuri se, mitä komissio tässä tilanteessa on meiltä pyytänyt ja toivonut ja vaatinutkin, koska me olemme liiallisen alijäämän menettelyssä, ja näitä muut kansainväliset arvioitsijat ovat pitäneet juuri oikeina. Tämä on juuri se, mitä tältä maalta vaaditaan. Kun poliitikot kantavat vastuuta [Puhemies koputtaa] ja tekevät päätöksiä tulevaisuuden suhteen, [Puhemies koputtaa] niin tämän maan tulevaisuus tulee olemaan paljon parempi ja valoisampi.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja vielä kunta- ja alueministeri tästä kuntien tilanteesta.

Arvoisa puhemies! Kun täällä ollaan keskusteltu nyt kuntien tulevaisuudesta ja tästä kansainvälisestäkin arviosta, niin OECD on arvioinut, että Suomi on yksi näistä maailman korkean luottamuksen maista, ja yksi taso, johon erityisen paljon luotetaan, on juuri kuntien hallinnon kokonaisuus. Kyllä me näemme, että meidän jokaisen koti on kunnissa. [Antti Kurvinen: Miksi kokoomus haluaa lopettaa ne!] — Me emme halua lopettaa kuntia, ei tietenkään. — Meidän jokaisen koti on kunnissa, ja kuntien merkitys meidän arjen palveluissa on äärimmäisen tärkeä. Sitä varten me olemme käynnistäneet tämän parlamentaarisen työn yhdessä kaikkien eduskuntapuolueitten kanssa, että kun me näemme, että kuntien taloudessa on tulevina vuosina haasteita, demografinen kehitys on haastava, niin meidän on haettava uusia ratkaisuja. Siinä katsotaan, millä tavalla me turvaamme nämä ihmisten tärkeät kuntapalvelut, ja siinä katsotaan yhteistyötä, katsotaan, voisivatko kunnat erilaistua. Joissain tilanteissa ne liitoksetkin voivat olla ratkaisuja, mutta ei sitä pidä lähestyä lukumäärä edellä. Me tarvitsemme riittävän vahvoja kuntia huolehtimaan palveluista, ja siihen voidaan päästä näitä erilaisia polkuja pitkin. Eli haemme näitä ratkaisuja, [Puhemies koputtaa] ja vastaavalla tavalla haetaan ratkaisuja hyvinvointialueitten tulevaisuuteen. [Antti Kurvinen: Niitäkin haluatte lopettaa!]

Ja kyllä, kun täällä kysyttiin valtionhallinnosta, [Puhemies: Kiitoksia!] niin me olemme silläkin puolella tekemässä virastoselvitystä parhaillaan ja virastorakenteen uudistamista. Eli kaikkia hallinnon tasoja kehitetään.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan iso lupaus on ollut, että koulutus on maksutonta. Kaikille avoimella koulutuksella on ollut valtavan suuri merkitys siinä, että kaikenlaisista taustoista tuleville on ollut tarjolla mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin tahtoa ja kykyä on. Nyt, hallitus, kuitenkin leikkaatte kunnilta ammatillisesta koulutuksesta, korkeakoulujen perusrahoituksesta ja opintotukietuuksista, lisäätte opintotuen lainapainotteisuutta, rajoitatte toisen tutkinnon suorittamisoikeutta ja lanseeraatte avoimen korkeakoulun maksullisen tutkinnon. Samaan aikaan keskustelu lukukausimaksuista on pulpahtanut pinnalle. Tiedämme maailmalta, että lukukausimaksut vähentävät vähävaraisista perheistä tulevia opiskelijoita eivätkä aidosti tuo lisäeuroja koulutukseen. Arvoisa tiede- ja kulttuuriministeri, onko hallitus sitoutunut maksuttomaan koulutukseen? Mitä teette sen eteen, että maksuton koulutus säilyy Suomessa? [Pia Lohikoski: Hyvä kysymys!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. — Käynnistin viime keväänä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoite- ja visiotyöskentelyn vuodelle 2040, ja siinä on ollut viime syksystä asti parlamentaarinen eli kaikkien eduskuntaryhmien yhteinen työskentely. Se julkaistaan 15.6., mutta olen aikaisemminkin sanonut julkisuuteen, että meillä on tavoite, että koulutus kuuluu kaikille, ja me haluamme erityisesti tarjota nuorille mahdollisuuksia koulutuksen saralla. Tässä visiotyössä olemme yhteisesti sopineet, että 2040:kin Suomi antaa lupauksen maksuttomasta korkeakoulututkinnosta kaikille, ja tämä on yksi yhteinen lupaus ja visio.

Tällä hetkellä teen myöskin valmistelua siitä, että olisi mahdollista avoimen kautta tehdä koko tutkinto. Nythän on se tilanne, että voi tehdä osan tutkinnosta maksullisen avoimen kautta [Puhemies koputtaa] mutta sitä ei voi loppuun asti suorittaa vaan täytyy hakea tutkinto-opiskelijaksi. [Puhemies: Kiitoksia, aika!] Tämä on pieni marginaaliryhmä, mutta kyllä, [Puhemies: Aika!] tulevaisuudessakin maksuton koulutus... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron, koska puheaika on ylittynyt]

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa arviolta 50 000 nuorta miestä on vailla työtä tai opiskelupaikkaa, ja moni jää kokonaan tilastojen ja palvelujen ulkopuolelle yksinäisyyden, mielenterveysongelmien tai sosiaalisen vetäytymisen vuoksi. Hallitusohjelmassa luvattiin kiinnittää erityistä huomiota nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisyyn, mutta toimet ovat olleet päinvastaisia. Hallitus on leikannut sosiaaliturvasta, nuorisotyöstä, järjestöiltä ja ammatillisesta koulutuksesta, vaikka juuri varhainen tuki, koulutukseen kiinnittyminen ja matalan kynnyksen palvelut ehkäisevät syrjäytymistä tehokkaimmin.

Hyvä hallitus, arvoisa nuorisoministeri! Tämä vaikuttaa jälleen kerran yhdeltä petetyltä lupaukselta lisää. Kysynkin teiltä: mitä konkreettisia toimia hallitus aikoo tehdä nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, ja miten hallitus arvioi omien leikkaustensa vaikutukset näihin nuoriin?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Poutala.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos erittäin tärkeästä kysymyksestä. Semmoinen tuntuma on, että nimenomaan nuorten miesten syrjäytymistä koskeva keskustelu on jäänyt vähän vähemmälle. Ollaan puhuttu paljon nuorista, mutta koulussa jo huomataan, että kaikille nuorille, varsinkin nuorille pojille, miehille, koulu ei semmoisenaan sovi, vaan siellä on niitä omia haasteita.

Kävin tutustumassa nyt Tampereella tämmöiseen nuorille suunnattuun monitoimitaloon, missä on tehty semmoinen poikkeuksellinen asia, että sinne on rakennettu harrastusmonitoimitalo mutta se ei ole tarkoitettu seurojen toimintaan vaan se on tarkoitettu nimenomaan niille nuorille — miehille ja naisille — ketkä eivät ole vielä harrastuksen parissa mutta haluaisivat päästä johonkin. Siellä on esimerkiksi tämmöinen nyrkkeilyharrastus nytten perustettu, ja sinne on tullut tosi paljon nyt nuoria miehiä nimenomaan tähän nyrkkeilyharrastuksen pariin. Siellä poliisi on tullut jo parin kuukauden hyvän työn jälkeen kiittämään, että sen alueen levottomuudet ovat vähentyneet tämän kautta. Tämä on nimenomaan semmoista toimintaa, että kun me löydetään ne nuoret, [Puhemies koputtaa] tässä tapauksessa miehet, ketkä ovat aiheuttamassa esimerkiksi yhteiskunnallisesti haasteita, semmoisen järkevän työn ja toiminnan pariin, niin tämä on parasta toimintaa. [Puhemies: Aika!] Tätä pitää levittää koko Suomeen.

Arvoisa rouva puhemies! Jatkan keskustelua taloudesta hieman toisesta näkökulmasta. Rohkaisevat uutiset taloudesta ovat nyt tärkeitä.

Suomen talouskasvu oli alkuvuonna Euroopan kärkeä. Myös yritysten saamat tarjouspyynnöt ja tilaukset ovat kasvussa. Investoinnit ovat lähtemässä liikkeelle. Myös vienti vetää, ja ihmisten luottamus sekä kulutuskysyntä elpyvät.

Orpon hallitus on tehnyt vaikeissa olosuhteissa kasvun edellytyksiä vahvistavia päätöksiä. Uudet kansainväliset kriisit voivat toki edelleen häiritä alkanutta kasvua. Se on riski, jolle emme voi mitään.

Arvoisa valtiovarainministeri Purra, miten arvioitte hallituksen tähänastisten päätösten vaikutuksia talouskasvuun, ja voivatko suomalaiset luottaa siihen, että talous on nyt kestävämmin oikealla suunnalla?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Elämme todellakin poikkeuksellisia aikoja sikäli, että talous todellakin kasvaa, ja se kasvaa tällä hetkellä hyvin laaja-alaisesti. Kyse ei ole enää siitä, että vain esimerkiksi vientisektorilla tai meidän perinteisillä vientialoilla menee hyvin, vaan positiivista näkyy käytännössä kaikkialla.

Myös yksityinen kulutus on kiihtymässä. Ensimmäistä kertaa koko hallituskaudella meidän verotuloarviot ovat positiivisia eli niitä tarkastetaan ylöspäin kulutusverojen osalta. Vastaavasti odotetaan, että myös työllisyys lähtee myönteisempään suuntaan kehittymään ja työttömyys sulamaan vähitellen. Keskimäärin noin 6—9 kuukautta siihen talouskasvun käynnistymisen jälkeen menee.

Mutta aivan kuten edustaja totesi, taivaalla on myös mustia pilviä, eli erityisesti Lähi-idän ja Iranin tilanne on se, joka tätä niin Suomen osalta kuin monen muunkin Euroopan maan osalta — ja miksei globaalilla tasollakin — voi vaikeuttaa, koska erityisesti energian kasvaneet hinnat, polttoainekustannukset tietenkin vaikuttavat tähän kokonaiskuvaan. [Puhemies koputtaa] Mutta tällä hetkellä näyttää hyvältä, [Puhemies: Kiitos!] ja hallitus on tehnyt juuri oikeanlaisia toimia, jotta meidän tulevaisuuden kasvu mahdollistuu.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kylminä pakkaspäivinä turve on suomalaisen energiahuollon turva. Se on huoltovarmuuden ehdoton turva. Lisäksi tämä kotimainen raaka-aine, jota viedään myös ulkomaille, turvaa kotieläintuotantomme antibioottivapauden sekä toimii erinomaisena kasvien kasvualustana. Jos unohdetaan hetkeksi tsaarinaika ja mennään viime kauteen, niin kyllä se on selvää, että keskustan pönkittämän punavihreän politiikan seurauksena turvetuotannon tulevaisuus ja kotimainen huoltovarmuus vaarantuivat. Ilmastokiihko meni realismin edelle, että heilahti.

Toisin on nyt. Tämä hallitus ohjaa Huoltovarmuuskeskukselle kymmenen miljoonaa euroa turpeen varmuusvarastointia varten. Lisäksi turpeelle valmistellaan uusi tukimalli, jolla varmistetaan riittävä energian saatavuus ja toimitusvarmuus kaikissa olosuhteissa, erityisesti talviaikana. [Tuomas Kettunen: Hyvä, mahtavaa!] Energiaturpeen saanti varmistaa myös muiden turvetuotteiden mahdollisuudet. [Puhemies koputtaa] Arvoisa ministeri Multala, kertoisitteko lisää tästä tukimallista ja siitä, miten turvetuotannon mahdollisuuksista pidetään tämän hallituksen päätöksillä kiinni? [Tuomas Kettunen: Todella hyvä kysymys!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Multala.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä on kyse ennen kaikkea Suomen huoltovarmuudesta ja siitä, että lämpöä ja sähköä riittää Suomessa kaikissa olosuhteissa. Turve on siinä mielessä hyvä polttoaine, että sen varastointikyky on erinomainen. Kuten tässä edustaja Peltokangas hyvin alusti, niin todellakin hallitus varaa kymmenen miljoonaa euroa Huoltovarmuuskeskukselle turpeen varmuusvarastoinnin jatkamiseen aina sinne vuoteen 2030 saakka. On myös tärkeää varmistaa turpeeseen kytkeytyvä arvoketju huoltovarmuuden kannalta, ja sen vuoksi resursseja ohjataan myös tuotantovarauksiin turveyrittäjiltä. [Krista Mikkonen: Entäs ilmastopäästöt?]

Sitten myös tämän ohella valmistellaan tukimalli, jolla varmistetaan se, että on myöskin laitoksia, joissa voidaan hyödyntää tarvittaessa myös turvetta. Tällä hetkellä turpeen käyttö on melko alhaista meidän energiantuotannossa, mutta tarvittaessa sitä voidaan polttaa esimerkiksi bioenergialaitoksissa puuhakkeen ohella tai muun biomassan ohella. [Puhemies koputtaa]

Sen lisäksi valmistelemme myös sellaista tukea, [Puhemies: Aika!] jolla saadaan käyntiin uutta energiantuotantoa tilanteisiin, joissa esimerkiksi uusiutuvan energian käyttö ei ole mahdollista.

Ärade talman! I dag har lagförslaget om jakten på vitkindad gås och skarv äntligen anlänt till riksdagen. I åratal har skärgårdsbor på nära håll vittnat om den förstörelse som skarven gör både på fiskbestånden och skärgårdsmiljön. SFP har länge jobbat för att jordbrukare och fiskare bättre ska kunna skydda sina näringar mot den förstörelse de kraftigt ökande fågelstammarna orsakar. Regeringens åtgärder är därför mycket välkomna.

Arvoisa puhemies! Valkoposkihanhen ja merimetson metsästyksessä on kyse tasapainoilusta tärkeiden elinkeinojen suojelemisen sekä lintukantojen sääntelyn joustavuuden lisäämisen välillä. Vuosien ajan poikkeuslupamenettelyt ovat olleet pitkiä ja elinkeinonharjoittajat ovat joutuneet odottamaan lintujen aiheuttamien vahinkojen korvauksia. Kysyn, arvoisa ministeri Multala: miten varmistetaan, että lintuvahingoista johtuvat korvaukset jatkossa jakautuvat oikeudenmukaisesti?

Hur tryggar man att ersättningarna för fågelskador betalas ut på ett rättvist sätt?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ja mahdollisimman lyhyt vastaus, kiitos.

Tack för frågan. Verkligen, nu har det äntligen hänt att vi har fått det här till riksdagen, och hoppas att riksdagen också kan hantera det här ganska smidigt, för det är verkligen något sådant som har väntats, också för vitkindad gås och andra fåglar som skadar jordbruket och också fisket.

Todellakin tänään on toimitettu eduskunnalle esitys, jolla valkoposkihanhi ja merimetso siirretään metsästyslain piiriin. Tämän avulla jatkossakin, kun säilytämme korvaukset valkoposkihanhen osalta Raulakolaissa, sieltä voidaan maksaa korvauksia viljelijöille, jos vahinkoja sattuu. Tämä on erittäin tärkeää omaisuudensuojan näkökulmasta. Merimetsojen osalta olemme tehneet selvitystyötä, ja niiden osalta ei ole vielä nähty oikeusperustaa maksaa merkittävästi korvauksia. Siellä on kuitenkin mahdollista nyt jatkossa metsästyslain pykälien avulla karkottaa näitä lintuja ja niitä toki myös ampua, [Puhemies koputtaa] joten uskon, että vahingot sitä kautta tulevat myös olemaan vähäisempiä.