Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys on hyvin moniulotteinen ja eräällä tavalla myös mullistava, joten on paikallaan pitää ihan esittelypuheenvuoro. Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on varmistaa sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissa koskevan sääntelyn ajantasaisuus huomioon ottaen lain voimaantulon jälkeen tapahtuneet toimintaympäristön muutokset sekä voimassa olevassa lainsäädännössä käytännön soveltamistilanteiden yhteydessä havaitut ongelmat. Voimassa olevaan lakiin verrattuna sotilaskurinpitomenettelyä koskeviin säännöksiin ehdotettaisiin vain teknisiä muutoksia tai ei muutoksia lainkaan.
Keskeisin muutosesitys tässä lakiehdotuksessa on, että sotilasrikosten estämistä ja paljastamista ei voimassa olevassa sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetussa laissa säädetä nimenomaan minkään tahon tehtäväksi. Voimassa olevan lain mukaan Pääesikunnan tehtävänä on vain sotilasrikosten selvittäminen. Sotilasrikosten estämistä ja paljastamista ei ole myöskään nimenomaisesti säädetty poliisin tehtäväksi. Esityksen yhtenä tärkeänä tavoitteena siis on, että Puolustusvoimien osalta sääntelymalli olisi yhdenmukainen muita rikoksentorjuntaviranomaisia — kuten poliisia, Tullia ja Rajavartiostoa — koskevan sääntelyn kanssa, eli että viranomaisten toimivaltuuksista säädetään kyseistä viranomaista koskevassa laissa.
Hallituksen esitys lähetettiin lausunnolle perustuslakivaliokuntaan, lakivaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan. Haluan tässä yhteydessä kiittää näitä valiokuntia erinomaisen perusteellisesta ja ripeästä työstä. Esitys annettiin tosin jo vuonna 2023, mutta erikoisvaliokuntien työtilanteen vuoksi näiden lausunnot valmistuivat vasta viime syksynä.
Puolustusvaliokunnan mietinnössä on erikoisvaliokuntien näkemyksiä otettu laajasti huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudellisten huomautusten lisäksi, ja myös suurin osa pykälämuutosehdotuksista perustuu erikoisvaliokuntien hyviin huomioihin. Korostan myös sitä näkökulmaa, että kaikkien erikoisvaliokuntien lausunnoissa tuodaan selkeästi esiin, että turvallisuusympäristön voimakas heikkeneminen on painava peruste tällaiselle uudelle lainsäädännölle. On erinomaista, että tässä salissa laajasti ymmärretään ja jaetaan se näkemys, että turvallisuusviranomaisten lainsäädännön on kaikilta osin oltava kunnossa, jotta pystytään mahdollisimman hyvin vastaamaan Suomen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen Venäjältä kohdistuvaan uhkaan.
Arvoisa puhemies! Valiokunta korostaa mietinnössään, että Pääesikunnalle annettavien uusien toimivaltuuksien jälkeenkin Puolustusvoimien ja poliisin tehtäväjako pysyy selvänä. Esityksessä ei mitenkään lailla rajoiteta poliisin rikostorjunnan yleistoimivaltaa. Puolustusvoimiin kohdistuva ase- tai räjähdevarkaus saattaa liittyä esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jolloin on harkittava asian siirtämistä poliisin tutkittavaksi. Ehdotetun ensimmäisen lain 188 §:n mukaan esitutkinta on siirrettävä poliisin suoritettavaksi, jos tutkinnan puolueettomuus tai rikoksen vakavuus sitä edellyttää. Rikostorjuntatehtävä voidaan muutenkin siirtää poliisille asian laadun niin vaatiessa. Poliisilla on myös erityisestä syystä oikeus oma-aloitteisesti ottaa rikostorjuntatehtävä suoritettavakseen. Edellä kuvattu sääntely samoin kuin se, että rikostorjuntatehtävän siirtämisen ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisen käytännöistä on tarkoitus sopia nykyiseen tapaan Pääesikunnan ja poliisin yhteistoimintasopimuksessa, takaa sen, että poliisin rikostorjunnan yleistoimivaltaa ei tulla millään lailla vaarantamaan.
Puolustusvaliokunta painottaa mietinnössään myös sitä, että viranomaisen lakisääteisen tehtävän toteuttaminen tulee aina ensisijaisesti suorittaa vastuuviranomaisen toimesta ja lähtökohtaisesti omin resurssein. Virka-apuperusteisesti tällaista toimintaa ei voida tehdä. Virka-apu on luonteeltaan tilapäistä, ja virka-aputehtävät liittyvät ensisijaisesti tehtäviin, jotka edellyttävät esimerkiksi sellaista kalustoa tai kykyä, jota pyytävällä viranomaisella ei ole. Tilanne on lähtökohtaisesti omituinen, jos toimivaltainen viranomainen ei selviä omin resurssein normaaliolojen lakisääteisistä tehtävistään. Lisäksi sotilasrikosten estäminen ja paljastaminen edellyttävät Puolustusvoimien erityispiirteiden tuntemista.
Selvää on, että uusien toimivaltuuksien toimeenpanon ja lainsäädännön toimivuus edellyttävät niiden toimivuuden tarkkaa seurantaa sekä sisäisessä että ulkoisessa laillisuusvalvonnassa. Tähän työhön kytkeytyy mukaan tärkeällä tavalla myös eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta sekä tiedusteluvalvontavaltuutettu. Valiokunnan mietinnössä tiedusteluvalvontavaltuutetun valvontaroolia edelleen vahvistetaan pykälämuutosten kautta. Valvonnan ja seurannan lisäksi rikostorjuntaa ja tiedustelua koskevaa lainsäädäntöä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ainakin siinä vaiheessa, kun tiedustelulainsäädännön toimivuudesta on saatu riittävästi kokemuksia. Tällaisessa tarkastelussa tulisi lähemmin arvioitavaksi myös kysymys sen järjestelmän toimivuudesta, että tiedustelu- ja rikostorjuntatoimivaltuuksia on samalla viranomaisella.
Totean yhteenvetona tähän loppuun, että tämä laki on erinomaisen tärkeä ja tarpeellinen osa sitä säädösuudistuskokonaisuutta, jossa Puolustusvoimille annetaan sellaisia toimivaltuuksia, jotka turvaavat parhaalla mahdollisella tavalla maanpuolustuksen toimintaedellytykset niin rauhanaikana kuin kriisioloissa. Selvää on, että turvallisuusviranomaisten toimivaltuustarkastelussa on vielä sarkaa kyntämättä, mutta nyt sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rautaiseen lenkkiin saadaan taas taottua yksi kestävä rengas lisää.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Autto.