Suullinen kysymys työttömyysturvan aktiivimallista (Maria Tolppanen sd) | Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta (Heli Järvinen vihr) | Suullinen kysymys asumistuen leikkauksesta (Silvia Modig vas) | Suullinen kysymys puurakentamisen edistämisestä (Hannu Hoskonen kesk) | Suullinen kysymys hallituksen EU-linjasta (Anna-Maja Henriksson r) | Suullinen kysymys Turkin EU-jäsenyydestä (Antero Laukkanen kd) | Suullinen kysymys radikaalien saarnaajien maahanpääsystä (Tom Packalén ps) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Kun työttömyys sattuu kohdalle, se on ihmiselle todella iso asia. Ihminen menettää puolet tuloistaan sekä työyhteisön ympäriltään. Kukaan meistä ei haluaisi sitä omalle kohdalleen. Tosiasia on, että työttömät tarvitsevat työtä ja työpaikkoja. Ihmiset, jotka hakevat satoja työpaikkoja, toivovat haastattelukutsua ja sellaista yhteydenottoa, jossa lukee: "Sinut on valittu."

Ministeri Lindström, te lupasitte vain muutamia viikkoja sitten, että työttömiä ei enää kyykytetä eikä kiusata. Ihmiset ottivat tämän vakavasti. Tänään olemme kuitenkin saaneet lehdistä lukea ja todeta, että työttömille kaavaillaan mittavaa pakkopakettia, jossa työttömän on muun muassa haettava 12:ta työpaikkaa kolmessa kuukaudessa tai hän saa tuplakarenssin. Jos työpaikkaa ei hakemisesta huolimatta löydy, leikataan työttömyysturvaa. Lisäksi pakotatte työttömät raportoimaan viikon välein. Ministeri Lindström, suunnitteletteko todella tällaista pakkopakettia ja tällaista [Puhemies koputtaa] tuplakarenssia?

Arvoisa herra puhemies! Tässä on kyseessä siis aktiivimallin luominen, mallin, josta on puhuttu jo pitkään. Tämä on täysin ollut tiedossa, että tämmöinen tulee. Tämä on niin sanotussa kymppilistassa, joka on työmarkkinajärjestöjen kanssa yhdessä sovittu. Tätä viedään eteenpäin, tämä lähtee lausuntokierrokselle, jonka jälkeen sitten tarkentuu, minkälainen se malli on. Se, mikä on julkisuudessa ollut, on luonnos, joka ei todellakaan ole sitten se lopullinen malli. Sinne on tullut luonnos, jota on sitten kommentoitu ja pidetty ikään kuin lopullisena. Näinhän asia ei ole, vaan tämä on aivan normaali hallituksen esitys, joka lähtee lausuntokierrokselle ja sen jälkeen tarkentuu ja sitten tulee vasta esityksenä eduskuntaan.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Mitähän työttömät nyt tästä vastauksesta oikein saivat? Nyt näyttää kyllä kovin pahasti siltä, että hallituksella ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, kuinka suuresta asiasta tässä on kyse. Hallitus kohtelee ihmisiä lukuina, ei elävinä, tuntevina ihmisinä. Ihmiset eivät tule hyväksymään tätä. Hallitus haluaa näköjään kytätä ja kiusata ihmisiä. Oletteko tietoinen, arvoisa ministeri, siitä, että palkansaajajärjestöt eivät pakkopakettia ja tuplakarensseja hyväksy? Niitä eivät kannata myöskään yrittäjäjärjestöt, eikä niitä hyväksy EK:kaan. Kaiken lisäksi nämä työttömyysturvan heikennykset näyttävät rikkovan kilpailukykysopimuksen. Miksi ihmeessä tällaista edes yritetään viedä eteenpäin? Eikö nyt olisi jo tässä vaiheessa parasta, arvon ministeri, vetää tämä ihmisiä loukkaava esityspaketti ja kyselypaketti kokonaan pois?

Arvoisa herra puhemies! Ei sitä mihinkään pois vedetä, kun ei ole vielä mitään esitystäkään. Kuten sanoin, tämä on luonnos.

Te sanoitte, että hallituksella ei ole käsitystä siitä, miltä työttömästä tuntuu. Minä väitän, että hallituksella on vallan mainio käsitys, miltä tuntuu työttömästä, joka ei saa työtä. Sen takia me teemme uudistuksia, että se työn tekeminen, työn tarjoaminen olisi aina kannattavaa. Ja siihen tähtää myös tämä aktiivimalli.

Te puhuitte myös tuplasanktiosta, kaksoissanktiosta. Tämä on otettu huomioon tässä luonnoksessa. Eli me tiedämme, että tämmöistä ei olla tekemässä. Tämä on yksi asia, jota olen kovasti korostanut. Tämä huoli on tullut nimenomaan työmarkkinajärjestöiltä. Ja tämä on otettu huomioon, ja se on kirjoitettu siihen paperiin, joka minulle on esitetty. Täällä lukee "ei tuplasanktiota".

Tiedän, että monesti voi olla niin, että tämmöisestä vastauksesta työttömät kokevat, että mitä ihmettä tuo kaveri tuolla örisee. Minä olen itse ollut työtön. Väitän tietäväni asiasta [Puhemies koputtaa] siis jotakin. [Sari Sarkomaa: Asiallinen, hyvä vastaus!]

Arvoisa puhemies! Aktiivisuus on hyvä asia, ja erityisen hyvä asia on se, että hallitus ja työvoimahallinto ovat aktiivisia tarjotessaan työttömille palveluita. Mutta kummatkin näistä aktiivimalleista on rakennettu sitenpäin, että työttömän pitää olla aktiivinen — sekä tämä työnhakuvelvoite, jossa pitää saada tietty määrä työpäiviä, jotta työttömyysturvaa ei leikata, että sitten tämä nettihaku, jossa pitää raportoida haetuista työpaikoista — ja jos hän ei onnistu saamaan työtä itsellensä, niin siitä seuraa karenssi. Tämä minun mielestäni on väärinpäin rakennettu. Valtiovallalla pitää olla velvollisuus tarjota niitä aktiivitoimia, ja jos niistä kieltäydytään, niin silloin on ymmärrettävää, että siitä seuraa jotain sanktiota. Voitteko, ministeri, luvata, että tämä valmistelu käännetään nyt oikeinpäin?

Arvoisa puhemies! Olen itse alusta saakka korostanut nimenomaan tätä, mihin edustaja Filatov tässä viittasi, sitä, että eihän voi olla niin, että meillä on malli ja sitten meillä ei ole tarjota niille ihmisille a) töitä tai b) niitä palveluja. Sen takia tähän aktiivimalliin kytkettiin puoliväliriihessä 50 miljoonan panostukset kahdelle vuodelle — 25 miljoonaa vuodelle 2017 ja 25 miljoonaa vuodelle 2018 — jotta niitä palveluja on. On täysin kohtuutonta niitä työttömiä kohtaan, että me jotain sanktioisimme, jos ei meillä ole tarjota palveluja. Me olemme tämän tiedostaneet, ja siksi sinne myös panostetaan, että niitä palveluja on, jollei ole töitä tarjolla. Eli tämä on kyllä otettu huomioon näissä esityksissä.

Oletteko valmis kirjaamaan sen myös lakiin, koska nyt se sieltä valmistelusta puuttuu?

Arvoisa puhemies! Olen tässä salissa luvannut ja sanonut tuon äskeisen ihan ääneen, eli ei voida odottaa, että silloin jos meillä ei ole palveluja, tulisi joku sanktio. Tämä on se minun tahtotilani. Pitääkö se sitten kirjata lakiin, [Eduskunnasta: Pitää!] se on niin iso lupaus, että minä en lähde sitä tässä lupaamaan, vaan täytyy tutkia, mitä tälle asialle voidaan tehdä, niin että se tahtotila tulee sieltä läpi.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Lisäkysymys aivan poikkeuksellisesti kolmannen kerran peräkkäin, edustaja Filatov.

Puhemies! Anteeksi, mutta kysehän on siitä, että te kirjaatte lakiin työttömälle velvollisuuden, ja jos ei hän kykene sitä täyttämään, niin siitä seuraa karenssi, mutta te ette ole valmis kirjaamaan lakiin ilman lisäselvittelyitä sitä, että työhallinnolla on velvollisuus tarjota aktiivitoimia ennen kuin tuo karenssi tulee. Tässä on oikeasti kyse siitä, miten vastuut ja velvollisuudet ja oikeudet tasapainottuvat, ja ilman kirjausta lakiin ne eivät tasapainotu oikeudenmukaisesti.

Herra puhemies! Minä en tästä aitiosta ryhdy lupaamaan mitään sellaista ennen kuin minä selvitän, miten on mahdollista tämä tahtotila toteuttaa. Ja tämä tullaan ilman muuta selvittämään, niin että se tulee sitten läpi sieltä, kuten sanoin. Minä en tästä aitiosta ryhdy mitään sellaisia lupailemaan, minkä joutuisi sitten perumaan kenties.

Arvoisa puhemies! Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt laskuun, niin yli kaksi vuotta työttöminä olleiden määrä kasvaa edelleen, ja tiedetään ennestään, että mitä pitempään työttömyys on kestänyt, sitä raskaampia toimia tarvitaan ja nimenomaan tukitoimia, ei sanktioita. Selvä kysymys, ministeri Lindström: aikooko työhallinto siirtyä aiempaa enemmän työsuhteisiin tukitoimiin? Työ kuntouttaa kaikkein parhaiten ja turvaa myös toimeentulon sen määräaikaisen tukisijoituksen jälkeen. Tosiasia on kuitenkin se, että aika monella iäkkäällä pitkäaikaistyöttömällä ainoa toimiva vaihtoehto on kunniallinen saattohoito eläkkeelle — ja pääpaino sanassa "kunniallinen".

Arvoisa puhemies! Minusta Mustajärvi asiaan hyvin perehtyneenä tietää sen, että pitkäaikaistyöttömyys menee tällaisessa ketjussa. Nyt me olemme saaneet yli vuoden työttöminä olleitten määrän onneksi kääntymään laskuun, mutta sen yli kaksi vuotta eli todella pitkään työttöminä olleitten määrä on valitettavan suurta vielä. Tämä tulee menemään tämmöisessä ketjussa. Näillä kaikilla toimenpiteillä, mitä me olemme tehneet ja mitä me olemme tekemässä ja tulemme tekemään, toivottavasti on semmoinen yhteisvaikutus, että voitaisiin tähän pitkäaikaistyöttömyyden ongelmaan puuttua. Me tiedämme varsin hyvin sen, että tässä ei ole kyse pelkästään työttömyydestä vaan he ovat myös moniongelmaisia ihmisiä. Siinä suhteessa työsuhteiset tukitoimet, ylipäätään kaikki sellaiset toimet, joilla se ihminen on aktiivisesti mukana tässä yhteiskunnassa niillä voimavaroilla, mitä hänellä on, ovat tärkeitä, ja niitä hallitus tietenkin haluaa tässä ajaa.

Arvoisa herra puhemies! Työ on parasta sosiaaliturvaa ihmisille, ja on tärkeää, että hallitus on ottanut vakavasti tämän työllisyyskysymyksen ja hakee siihen aktiivisesti ratkaisuja koko ajan laajalla skaalalla. Tämä on tärkeää.

Tarkistin tänään työvoimahallinnon viimeisestä tilastosta: 317 000 työtöntä työnhakijaa, 123 000 avointa työpaikkaa. Kohtaanto-ongelma on edelleen olemassa. Työelämä ja työtehtävät muuttuvat jatkuvasti, työtä ei voi enää hakea pelkällä työnimikkeellä. Vaikkapa betoniraudoittajalla saattaa olla sellaista osaamista ja kokemusta, joka soveltuu johonkin muuhun työtehtävään. Kysynkin työministeriltä: olisiko nyt siirryttävä tämmöiseen julkiseen osaamisprofiiliin, niin että jokaiselle työttömälle työnhakijalle tehtäisiin tämmöinen osaamisprofiili, jossa koulutus ja kokemus tulee esille eikä pelkästään se, mitä työtehtävää hän on aiemmin hoitanut?

Arvoisa puhemies! Tämmöinen osaamisprofiili on ihan hyvä ajatus. Tähän ehkä osin liittyy tämmöinen vastaus, että täällä on ollut esitys muuntokoulutuksesta, jolla me pyrimme nopeasti reagoimaan semmoisiin tarpeisiin, kun meillä tulee tarvetta jollekin alalle äkillisesti, eli muuntokoulutuksen avulla päästään näihin ongelmiin puuttumaan. Paitsi tämä osaaminen ja sen profiilin esilletuominen myös asenne on tietenkin yksi iso asia. Kun itse olen noita yrityksiä kiertänyt, niin monesti se yrityksen ykkösprioriteetti on se, heille tärkeintä on se, mikä se ihmisen asenne on, kun hän hakee töitä, ei välttämättä pelkästään se osaaminen. Näitten yhteisvaikutuksesta varmaan mahdollisimman moni sitten toivottavasti saa sitä oikeaa työtä.

Arvoisa puhemies! Työministeri Lindström totesi mielestäni hyvin viisaasti sen, että mitä pidempään ihminen on työttömänä, sitä enemmän voi olla erilaisia sosiaalisia, esimerkiksi jaksamiseen liittyviä, ongelmia. Ja sen vuoksi ajattelen, että minusta on aika epäinhimillistä ajatella, että riippumatta esimerkiksi siitä, mikä henkilön henkilökohtainen tilanne on tai missäpäin Suomea hän asuu tai mitkä ovat tietotekniset kyvyt ja niin edelleen, ratkaistaisiin lailla tämmöinen karenssi, jos ei onnistu hakemaan määräajassa 12:ta työpaikkaa. Kyllä toivoisin, että hallitus miettisi vielä tästäkin näkökulmasta, miten tämä palvelee ihmisten yhdenvertaisuutta.

Ja toivoisin myös, että ottaisitte huomioon sen, että kun ihminen joutuu karenssille, niin hän joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, ja köyhyystutkijoiden mukaan toimeentulotuki on kaikkein vaikein katiska työttömälle ja köyhälle ihmiselle. Sieltä on kaikkein vaikeinta [Puhemies koputtaa] omin avuin ponnistella ulos. Eli sekin vaikeuttaisi vielä työllistymistä uudelleen.

Herra puhemies! Tosiaan tämän aktiivimallin ja työttömien aktivoinnin tavoitteena on tehostaa sitä työnhakijoiden omatoimista, aktiivista työnhakua, lisätä sitä alueellista ammatillista liikkuvuutta ja näin poispäin. Eihän tämä karenssi — olen sanonut tämänkin moneen kertaan — ole mikään tavoite, emmekä me pyri luomaan semmoista järjestelmää, joka lisäisi karensseja. Kun minulle on esitelty tätä luonnosta, niin täällä lukee myös se, että todennäköisesti näitten karenssien määrä tulisi putoamaan tällä uudella systeemillä — mikä se sitten loppujen lopuksi onkaan. Tämmöinen hakuvelvollisuus tässä luonnoksessa koskisi yhtä työpaikkaa viikossa. Mielestäni tämä on aika maltillinen esitys. Tämä voi tarkentua tässä, eli tosiaan lausuntokierroksen jälkeen on sitten syytä palata siihen oikeaan, viralliseen esitykseen, joka tulee tänne eduskuntaan, ja sitten on tietenkin paikka [Puhemies koputtaa] antaa sitä oikeaa kritiikkiä.

Arvoisa puhemies! Mielestäni hallituksella on erikoinen käsitys työttömien aktivoinnista, ja en voi olla ajattelematta, että taustalla tuntuu olevan ajatus, että työttömät eivät halua tehdä töitä ja siksi on käytettävä kontrollia ja sanktioita. Työttömän ihmisen näkökulmasta tämä on kyykyttämistä ja kontrolloimista. Mitä jos työtä ei ole tai kotona ei ole nettiä tai lähin netti on kaukana? Tai kuka seuraa näitä miljoonia raportteja, joita tulee tämän viikoittaisen seurannan tuloksena? Tällä tavalla ei synny työpaikkoja mutta osa työttömistä ajetaan kyllä työnhaun ulkopuolelle. Päätöksenteon ja ehdotusten taustalla ovat aina arvot, ja siksi kysynkin ministeri Lindströmiltä: millaiseen ihmiskäsitykseen tämä luonnos perustuu, ja ymmärrättekö, miksi työttömät ihmiset ovat nyt todella loukkaantuneita tästä julkisuuteen tulleesta luonnoksesta?

Arvoisa puhemies! Ymmärrän täysin sen loukkaantumisen. Joka kerta, kun tähän järjestelmään pyritään puuttumaan, ja joka kerta, kun sinne tulee jotain tiukennuksia työttömän kannalta, tulee kritiikkiä. Mutta siellä toisella puolella on sitten myös tämä valtiontalouden tilanne ja se, että meillä on kohtaanto-ongelma. Pakkohan tälle järjestelmälle on jotakin tehdä. Ja vielä kerran totean sen, että minun arvomaailmani lähtee siitä, että minä en syytä työtöntä tämän omasta asemasta. Suurin osa ihmisistä on työttömiä ilman omaa syytään, eikä hallitus lähde siitä ajatuksesta, että se on sinun syysi, sinua pitää potkia. Ei, vaan meidän pitää tätä järjestelmää muuttaa, jotta meillä rahat riittävät tähän järjestelmään. Sen takia me olemme tehneet näitä muutoksia, ja siksi me muun muassa käytämme olemassa olevia rahoja nykyistä fiksummin, aikaisempaa fiksummin, niin että rahat riittävät jatkossakin tämän valtavan taakan kantamiseen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen puoliväliriihessä tuli kirjaus myös yhdistelmävakuutuksen selvittämisestä, siitä, miten pystyttäisiin modernia työelämää, johon saattavat yhdistyä työn tekeminen ja yrittäjyys samanaikaisesti, ja työttömyysturvaa sitä kautta myös edistämään. Olisin kysynyt hallitukselta: miten tämä yhdistelmävakuutuksen selvittäminen etenee?

Toisekseen, on hyviä tuloksia siitä, että kuluneen vuoden aikana pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt laskuun. Vuoden takaisiin tilastoihin verrattuna on yli 10 000 pitkäaikaistyötöntä vähemmän, yli 30 000 työtöntä vähemmän, joten suunta on oikea. Hallitus on kokeillut historiallista perustulokokeilua, joka on herättänyt maailmalla laajasti positiivista huomiota. Myös moni tuossa kokeilussa mukana olleista on työllistynyt. Mitä hallitus suunnittelee perustulokokeilun jatkoksi?

Arvoisa puhemies! Kiitoksia kysymyksestä, hyvä kysymys. Näin on todettava, että perustulo on todellakin herättänyt laajaa kiinnostusta maailmalla, positiivista kiinnostusta. Olemme, totta kai, varmaan hallituksena myös yhtä kiinnostuneita siitä, mitä tämän kokeilun tuloksena saadaan aikaan. Nyt on tietysti tilanne, että tämä on vasta tammikuussa lähtenyt liikkeelle, joten tietoa kerätään parasta aikaa, ja sen perusteella tehdään sitten tietysti se jatkosuunnitelma, millainen se on. Sellaista mallia tässä ja nyt ei ole esittää, mutta sen täytyy perustua varmasti riittävään otantaan, ja sitten täytyy olla myös jatkoa tiedossa, että millä budjetilla, millä mallilla.

Mitä tulee sitten tähän työelämän muutokseen, mihin kysyjä tässä viittasi, osa-aikaiseen yrittäjyyteen ja muuhun, niin kyllä, tämä on hallituksen tahtotila, että kehitetään juurikin mahdollisuutta ehkä olla yrittäjänä, välillä työntekijänä. [Puhemies koputtaa] Että näin.

Arvoisa puhemies! Olin 14-vuotias, kun Uudenkaupungin autotehdas perustettiin 69, ja olen seurannut 50 vuotta sen toimintaa. Välillä on ollut melkein lappu luukulla. Tällä hetkellä aurinko paistaa, tuhansia rekrytoidaan, näyttää erittäin hyvältä. Rekka kulkee ja rekrytoi kotimaista työvoimaa. Myös Vahterus työllistää Lounais-Suomessa, Vakka-Suomessa, satoja ihmisiä, samoin Turun telakalla menee älyttömän, loistavan hyvin. Minä kysynkin: Mitä siellä Lounais-Suomessa on tapahtunut, koska siellä on tämä kehitys näin hyvää? Voidaanko sitä siirtää koko Suomeen?

Ja vielä Uudenkaupungin tilanteesta: asuntoprobleema on siellä suuri, ja tärkeää on se, kuljetukset pelaavat.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ministeri vastaa, mikäli hän katsoo, että tämä kysymys on riittävän lähellä sitä alkuperäistä kysymystä, josta keskustelu lähti liikkeelle.

Niin, arvoisa puhemies, kyllä tämä riittävän lähellä on. [Naurua] — Tämä liittyy tähän positiiviseen rakennemuutokseen, joka onneksi on tuolla Lounais-, Varsinais-Suomessa lähtenyt sitten etenemään. Hallituksen tavoite on se, että sitä positiivista rakennemuutosta edesautetaan, mietitään keinoja, millä me voisimme vauhdittaa sitä, ja toisaalta, millä me voisimme levittää sitä hyvää muualle Suomeen, Keski-Suomeen, Lappiin ja itäiseen Suomeen, missä työttömyys on korkeampaa kuin Länsi-Suomessa. Tämän takia parasta aikaa selvityshenkilö Jari Jokinen ja selvityshenkilö Esko Aho ovat tehneet tämmöiset raportit — toinen on jätetty, toinen tullaan jättämään — liittyen siihen, mitä toimenpiteitä hallituksen olisi hyvä tehdä tämän positiivisen rakennemuutoksen edistämiseksi ja sen levittämiseksi ympäri Suomea. Eli tämä työ on käynnissä, ja me olemme tunnistaneet tämän positiivisen ongelman.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Vielä edustaja Myllykoski, lisäkysymys, ja sen jälkeen edustaja Ihalainen, viimeinen kysymys tähän kysymykseen.

Arvoisa herra puhemies! Onneksi ministeri Lindström ei vastannut siihen niin, että kun Lounais-Suomessa on kepitetty vielä enemmän työttömiä, niin siellä on lähtenyt tämmöinen positiivinen vire liikkeelle.

Mutta olisin kysynyt: Ollaanko hallituksessa pohdittu sitä, jos tämä työttömien kiristäminen ja näitten etuuksien leikkaaminen ja, sanotaanko, se valvonta lähteekin aktivoimaan näitä työttömiä siten, että joudutaan pohtimaan, koska siellä niin sanotusti nauha katkeaa? Eli ollaanko hallituksessa vakavasti pohdittu sen yhden ihmisryhmän kohdalta sitä käsittelyä, että koko ajan heikennetään ja kiristetään? Eikö jossain kohtaa pitäisi moraaliset arvot tulla — eikä selitettäisi sillä, että ollaan vain aktiivisia — niin että nyt ruvettaisiin [Puhemies koputtaa] kantamaan vastuuta ihmisten töihinpääsystä?

Arvoisa puhemies! Tämä on tietysti arvolatautunut kysymys ja sinällään äärettömän tärkeä. Totta kai, voi sanoa, että joka kerta kun — edellinenkin hallitus joutui tekemään työttömyysturvaan leikkauksia, ettei sekään totuus unohdu — tämmöisiä päätöksiä tehdään, ne ovat hankalia. Voin sanoa, että tätä juuri olen tarkoittanut, kun olen sanonut, että täältä aitiosta olen joutunut puolustamaan esityksiä, joista sydän saattaa sanoa jotakin ihan muuta. Mutta kun ollaan porukalla päätetty viedä asioita eteenpäin, niin viedään niitä vaikeitakin asioita. Ja näin tullaan siihen työmarkkinajärjestöjen kanssa sovittuun kymppilistaan, jossa on työttömille hyviä asioita, mutta sitten siellä on näitä vähemmän hyviä asioita. Työmarkkinajärjestöt ovat todenneet, että heitä helpottaa, jos nämä hyvät asiat menevät eteenpäin. Kyllä minä aina kysyn sen työttömän näkökulmasta, miltä tämä näyttää. Esimerkiksi tämä luonnos näyttää vielä tällä hetkellä erittäin monimutkaiselta, ja sitä pitää vielä selkeyttää.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Viimeinen lisäkysymys, edustaja Ihalainen.

Arvoisa puhemies! Meidän pitkä linjamme on työllisyyden taittamisessa ollut se, että syntyy aitoja työ- ja koulutuspaikkoja ja niitä tukevia palveluja, mutta yhtä lailla työttömien pitää myös olla aktiivisia hakemaan työtä ja koulutuspaikkoja. Meidän arvomaailmassamme kaikki työ on arvokasta, ja tämä on hyvin tärkeää pitää mielessä. Nyt meidän ongelmamme on se, että meillä rahoitus työllisyyden hoitamiseen, palkkatukeen on riittämätön, jotta voidaan tarjota aidosti niitä palveluja. Työttömien toimeentuloturvaan on tehty nyt isoja leikkauksia, ja minusta niitä ei pitäisi missään muodossa enää tehdä lisää. Meidän pitäisi ruveta arvostamaan myös työttömiä, heidän perheittensä elämää ja tukemaan positiivisilla asioilla heidän selviytymistään.

Arvostamani työministeri, minä toivon, että tässä muodossa tätä lakiesitystä, joka nyt on valmisteilla, ei tänne tuotaisi, vaan tehtäisiin uutta arviota, eikä myöskään tuotaisi sellaista esitystä, että TE-toimistot [Puhemies koputtaa] lakkautetaan ja yksityistetään kaikki työvoimapalvelut. [Puhemies koputtaa] Herran tähden, siitä tulee vain... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Arvoisa puhemies! Kovasti arvostamani edeltäjä Lauri Ihalainen käytti viisaan puheenvuoron, ja tätä koetin sanoa, paljon kömpelömmin sanoin kuin hän tuossa sanoi. Tämä esitys lähtee luonnokselle, sen jälkeen se tarkennetaan ja sitten katsotaan, minkälainen se lopullisesti tulee olemaan. Korostan, että tämä on luonnos ja täällä on vielä paljon sellaisia ratkaisemattomia ongelmia, ongelmakohtia, ja varmaan semmoisia asioita joudutaan tarkentamaan. Mutta aktiivimalli jossakin muodossa tulee, näin on hallitus päättänyt, ja minkälainen sisältö on, se todellakin tarkentuu. Toivottavasti oppositio voi olla rakentavalla tavalla mukana tekemässä sitä lopullista mallia.

Arvoisa puhemies! Työttömyydellä jatketaan. Kaikkein surkein tilanne on nimenomaan pitkäaikaistyöttömillä. Heillä on usein terveys- ja talousongelmia, puutteita osaamisessa ja kaikkein hankalin tilanne työllistymisessä. Mutta nyt taivaalla on myös uusia uhkia. Kun tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömät ovat kuntien vastuulla, on tulevan maakunta- ja sote-uudistuksen myötä tilanne vähän sellainen, että pitkäaikaistyöttömät eivät oikein ole kenenkään vastuulla, eivät kuntien eivätkä maakuntien. Ja kun samaan aikaan suunnitellaan, että työttömyydessäkin palveluntarjoajilla pitäisi olla yhtiömuoto, niin se tarkoittaa sitä, että kaikki ne yhdistykset, jotka tällä hetkellä ovat isossa roolissa pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä, uhkaavat tipahtaa tästä pois, heille tulee isoja hankaluuksia pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Haluankin kysyä ministeriltä: miten te aiotte turvata sen, että pitkäaikaistyöttömistä todella [Puhemies koputtaa] huolehditaan ilman, että he tipahtavat?

Arvoisa puhemies! Tosiaankin tämä kasvupalvelu- ja maakuntauudistus, se on tässä vaiheessa vielä aika lailla auki, mitä se lopullisesti tarkoittaa, mutta niissä luonnoksissahan, joita itse olen lukenut, lukee, että viime kädessä, jos ei muita toimijoita ole, maakunta aina vastaa niistä palveluista, se on maakunnan vastuulla jatkossa.

On esimerkiksi tämmöinen problematiikka, joka liittyy näihin niin sanottuihin sakkomaksuihin, jotka tällä hetkellä ovat kuntien kontolla. Me olemme pohtineet, onko tässä tulevassa maailmassa tavallaan joku tämmöinen samanlainen elementti. Tämä on vielä auki ja ratkaisematta — koska tämä on aika lailla monimutkaista — tulisiko maakunnalle tavallaan samanlainen kannustava elementti. Tämä on vielä ratkaisematta. Mutta kyllä pitkäaikaistyöttömistä viime kädessä aina se maakunta vastaa.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. Otetaan tästä muutama lisäkysymys ottaen huomioon, että äsken käytiin keskustelua työllisyys-käsitteen alla jo aika pitkään. — Edustaja Järvinen, teillä ensimmäinen lisäkysymys.

Arvoisa puhemies! Kannattaa muistaa, että maakunnat ovat aika kaukana yksittäisestä pitkäaikaistyöttömästä ja hänen osaamisestaan. Kuntaliitto, järjestöt, monet yhdistykset ja asiantuntijat ovat todella huolissaan siitä, mitä tulee tapahtumaan.

Tilannetta vaikeuttaa myöskin rahoitusjärjestelmän uudistus. Kun tällä hetkellä kunnille ohjataan rahaa pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon ja kunnilla on myös sakkomaksuja, niin jatkossa tilanne on se, että työttömyyden hoitoon suunnatut varat kilpailevat terveysmenojen kanssa. Ja kun samalla linjalla on sydämen ohitusleikkaus, lonkkaleikkaus ja toisaalta työllisyystoimet pitkäaikaistyöttömille, on iso uhka, että maakuntapäättäjät joutuvat priorisoimaan ne sydänleikkaukset ja lonkkaleikkaukset ja jättämään työttömät oman onnensa nojaan. Eli lonkat hoidetaan ja työttömiä ei. Miten hallitus takaa, että näin ei tapahdu silloinkaan, jos ja kun terveysmenot ylittyvät?

Arvoisa puhemies! Minä en ole mikään sote-asiantuntija, mutta jotenkin minulla on semmoinen kuva, että näitä asioita ei asetettaisi vastakkain, niin että joku toinen hoidetaan ja joku toinen jää hoitamatta. Se ei kyllä minun ajatteluuni oikein mahdu. Kyllä se työllisyyden hoitaminen on oma prosessinsa ja sitten tämä muu on omansa. Näin minä itse näen tämän asian.

Ja kuten äsken sanoin, tämä sakkomaksuproblematiikka ei tällä hetkellä toimi. Sehän ei ole toiminut, koska siinä on ollut sellainen ongelma, että tavallaan on pystytty keplottelemaan sillä systeemillä, koska järjestelmästä on löydetty tämmöinen aukko. Miten tästä saataisiin toimiva ja kannustava jatkossa uudessa kasvupalvelumaailmassa, se on vielä työn alla, kuten sanoin. Tätä asiaa vielä tässä mietitään ja pohditaan, minkälainen malli sinne tulee.

Arvoisa puhemies! Kaiken työn pitäisi olla arvokasta, myös sellaisen työn, jota ei tehdä ansiotyösuhteissa, esimerkiksi kansalaisjärjestöissä tehtävän vapaaehtoistyön. Sillä työllä, mitä työttömät tekevät kansalaisjärjestöissä vapaaehtoisesti, on sekä kansantaloudelle että monille näistä työttömistä valtava merkitys. No nyt kun maakuntauudistuksessa ne järjestöt, joissa he ovat voineet tähän asti toimia, muuttuvat yhtiöiksi, niin työtön ei voi enää näissä harrastaa vapaaehtoista kansalaisjärjestötoimintaa menettämättä työttömyysturvaansa, [Välihuutoja oikealta] eli käytännössä merkittävä osa nykyisestä kansalaisjärjestökentästä muuttuu yrityksiksi, joissa ei talkootöitä tehdä. Miten jatkossa taataan ihmisille mahdollisuus kansalaisosallistumiseen tällaisessa yhteiskunnassa, jota maakuntauudistuksen yhteydessä ollaan rakentamassa?

Arvoisa puhemies! Kovasti tuntuu omituiselta ja vieraalta maailmalta tuo, mitä edustaja Kontula tuossa kuvasi. [Li Andersson: Niin meidänkin mielestä!] Minulle ei ainakaan ole millään lailla tullut sellainen uhkakuva mieleenkään, mistä te nyt puhuitte, [Välihuutoja vasemmalta] että kansalaisjärjestötoiminta jotenkin olisi uhattuna tulevassa kasvupalvelumaailmassa ja maakuntauudistuksen jälkeenkään. Aivan varmasti sille löytyy oma roolinsa, oma tärkeä roolinsa. Se on ilman muuta selvää, että kaikki työ on aina arvokasta, vaikkei siitä kaikesta työstä aina maksettaisi palkkaakaan, eli sillä pitää olla oma arvonsa, periaatteessa senkin takia, että se ihminen pysyy tässä yhteiskunnassa mukana. Ja kyllä hallitus tunnistaa ja tunnustaa tämän kansalaisjärjestötyön merkityksen. Minä en lähtisi kyllä pelottelemaan tällä lailla.

Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys on todellakin työmarkkinoilla suuri ongelma, kuten myöskin se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, ja edustaja Jokisen mainitsemat luvut — 317 000 työtöntä, 123 000 avointa työpaikkaa — puhuvat puolestaan. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Mutta jos yksityisen työnvälittäjän annetaan tukea julkisia työvoimatoimistoja, niin parannetaan työntekijöiden ja avointen työpaikkojen kohtaamista. Tästä on olemassa alueellisia esimerkkejä Pirkanmaalta ja Uudeltamaalta. Ne ovat onnistuneet ymmärtääkseni varsin hyvin. Arvoisa työministeri, kai tämä työkalu sisältyy hallituksen työkalupakkiin viimeistään maakuntauudistuksen yhteydessä?

Arvoisa puhemies! Täällä tulee tietysti kritiikkiä ja sitten rakentavia esityksiä, kuten edustaja Wallinilta äsken. Kyllä hallitus on avoin kaikille fiksuille ajatuksille.

Näistä luvuista sen verran, että tosiaan tuoreimpien lukujen mukaan on 317 000 työtöntä ja pitkäaikaistyöttömien määrä 112 000, ja avoimia työpaikkoja oli muistini mukaan noin 56 000 tämän tilaston mukaan, mikä oli työ- ja elinkeinoministeriöstä. Näistä tilastoista voidaan tietysti jokainen väitellä, ovatko ne totta vai ei, mutta näiden perusteella itse puhun, mitkä tulevat työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Eli vastauksena kysymykseenne: olemme avoimia kaikille esityksille, mutta jokaisella on varmaan hintalappu, ja ne kaikki tarkastellaan sitten hallituksessa yhteistuumin.

Arvoisa puhemies! Moni pitkäaikaistyötön on mukana kansalaisjärjestötoiminnassa, ja nyt viime päivinä on kuohuttanut päätös, jonka verottaja on tehnyt, elikkä se, että talkootyössä tarjottava ruokailu olisi jatkossa veronalaista. Haluaisin kysyä nyt valtiovarainministeriltä: Voiko tämmöinen [Jari Myllykoski: Ei se voi olla totta!] kansalaisten omatoiminen ja aktiivinen toiminta tulla tällä tavalla rangaistuksi verottajan toimesta? Voiko olla, että tällainen maalaisjärjen vastainen päätös on verottajalta todellakin nyt aktivoitumassa? Pystyykö valtiovarainministeri vastaamaan tähän ja kertomaan tästä. Tämä on valtavan suuri huoli, mikä tällä hetkellä on monissa kansalaisjärjestöissä, monissa kolmannen sektorin toimijoissa.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän huolen ja oletan, että tässä on kyse verottajan tulkinnasta. Tähän täytyy paneutua, koska tämähän on maalaisjärjen vastaista, kuten totesitte. Selvitän, ja palaamme tähän asiaan mahdollisimman pian.

Arvoisa puhemies! Palaan tähän edustaja Järvisen alkuperäiseen kysymykseen, jossa oli huoli siitä, mitä tulee tapahtumaan työllisyyden hoidossa näiden hallituksen isojen suunnitelmien johdosta.

Tänään Valtiontalouden tarkastusvirastossa saimme selvityksen siitä, miltä nämä suunnitelmat viraston näkökulmasta näyttävät, ja nyt on kyllä pakko sanoa, että tämä edustaja Järvisen pelko on aiheellinen. Eli kun siirretään vastuu maakunnille, annetaan siihen liittyen tietty määrä rahaa maakunnille ja samaan aikaan hallitus on tehnyt järjestelmän, jossa terveydenhoitopuolelle ei tule lisää rahaa, jos kulut ylittyvät arvioidusta, ja lisäksi kielletään lainanotto eikä myöskään ole verotusoikeutta, niin on kyllä erittäin suuri riski, että näissä olosuhteissa, kun tämä pakkopaita pannaan tänne terveysmenojen puolelle, työllisyyden hoito on sitten se, joka tässä järjestelmässä kärsii. Ja sen takia kysyn ministeriltä: oletteko te vastuullisena ministerinä miettinyt, mitä tämä sote-uudistus tarkoittaa työllisyyden hoidon tulevaisuuden kannalta 1. päivä tammikuuta 2019?

Arvoisa herra puhemies! Totta kai me keskustelemme hallituksen sisällä näitten valtavien uudistuksien vaikutuksista myös toinen toisiimme liittyen. Minun roolini on tietenkin miettiä sitä, mistä te juuri kysyitte: miten työttömyyden hoito jatkossa sitten hoidetaan. Uskon kyllä siihen, että nämä pystytään yhdistämään niin, että se palveluprosessi jatkossa on semmoinen, että työnhakija ja työntarjoaja tästä hyötyvät. Meillä ne palvelut jatkossa määritellään valmisteilla olevassa rekrytointi- ja osaamispalvelulaissa, ja se mahdollistaa sitten vapauden järjestää tarkoituksen- ja tarpeenmukaisia palveluita ja palvelukokonaisuuksia. Ja maakunnille on taattava tietenkin riittävät velvoitteet ja toisaalta kannusteet näitten palvelujen järjestämiseen työttömille. Tämä lukee näissä luonnoksissa, joita minulle on esitetty.

Arvoisa puhemies! Hallitus ilmoitti kehysriihen yhteydessä, että te aiotte leikata asumistuesta. Yhdeksi syyksi ilmoitettiin se, että tällä pystytään alentamaan vuokria. Asumistuen vaikutuksesta vuokrien kehitykseen ei voi vetää näin yksinkertaisia päätelmiä. Muun muassa Kelan tutkijoiden analyysit ja tilastot osoittavat, että vuokrat ovat nousseet myös niinä vuosina, kun asumistukea ei ole korotettu, tai silloin, kun indeksit ovat olleet jäädytettynä. Tämä leikkaus osuu kaikkein koviten pääkaupunkiseudulla korkeita vuokria pienistä asunnoista maksaviin eli niihin, joilla on jo nyt kaikkein vaikeinta taloudellisesti. Asumistuen leikkaus ei johda automaattiseen vuokrien laskuun, mutta siihen se johtaa varmasti, että yhä useampi joutuu turvautumaan toimeentulotukeen selvitäkseen asumiskustannuksistansa. Mihin perustuu, arvon hallitus, ajatus siitä, että tämä leikkaus automaattisesti alentaisi vuokria, ja kuinka tällä on ajateltu säästää rahaa, kun yhä useampi [Puhemies koputtaa] joutuu toimeentulotuen piiriin?

Arvoisa herra puhemies! Siihen on varauduttu, että yhä useampi joutuu toimeentulotuen varaan. Siihen on varauduttu tässä päätöksessä, jonka hallitus kehysriihessä linjasi. [Kari Uotila: Sekin on julkista rahaa!]

Asia 2: Meidän asumistukimenomme ovat voimaan tulleen, viime vaalikaudella uudistetun asumistukilain jälkeen kasvaneet; jos ne eivät nyt ihan eksponenttiin ole kasvaneet, niin kasvukäyrä on ollut kohtuullisen jyrkkä. On etsittävä toimenpiteitä, joilla tuota asumistukimenojen kasvukulmaa saadaan tyrehdytettyä. Se valmistelu, jota hallituksen piirissä on tehty, on päätynyt tähän ratkaisuun, että tulee toimintatapa — joka on muuten ollut Suomessa käytössä aikaisemminkin, tämä ei ole mikään uusi innovaatio eikä keksintö — jossa on tavoitteena osaltaan hillitä asumistukimenojen ihan liian jyrkkää kasvukulmaa.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Minä pidän aivan käsittämättömänä, että hallitus pitää hyväksyttävänä ja suunnitelmanaan sitä, että yhä useampi joutuu toimeentulotuen varaan. Se on erittäin passivoiva tuen muoto, joka on tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta tällä hetkellä monet joutuvat pysyvästi sitä käyttämään kattaakseen asumiskustannuksia. Ainoa kestävä tapa vähentää asumistukimenoja on vähentää asumistuen tarvetta. Se, että ihmiset joutuvat turvautumaan asumistukeen, johtuu kohtuuttoman suurista vuokrista ja liian pienistä tuloista. Asumistukea joutuvat hakemaan niin työttömät kuin lapsiperheet mutta myös moni työssä käyvä ja eläkeläinen. Hallitus on perustellut tätä leikkausta myös sillä, että nykyisellään asumistuki muodostaa kannustinloukun työssäkäynnille. No, tämä leikkaus kyllä tällaisena osuu myös eläkeläisiin, joista monet ovat pienituloisia ja nyt jo monella tapaa joutuneet hallituksen politiikan maksumiehiksi. Eli kannustaako hallitus siis nyt myös eläkeläisiä töihin, vai eikö tämä leikkaus koske eläkeläisten asumistukea?

Arvoisa herra puhemies! Eläkeläisten asumistukea tämä ratkaisu ei koske [Paavo Arhinmäki: Ei myöskään tämä indeksi!] — eläkeläisten asumistukeen tällä ratkaisulla, kun määritetään se vuokrakatto, ei olla koskemassa.

Toisekseen, te ensimmäisessä kysymyksessänne asetitte kysymyksen niin, että ollaan rajaamassa sitä asumistuen määrää, ja te kysyitte, miten pienituloinen niissä tilanteissa selviää. Meillä on toimeentulotukimalli, toimeentulotukijärjestelmä, joka huolehtii muun muassa siitä, että kukaan suomalainen ei tule joutumaan taivasalle. Ei se tietenkään ole ykköstavoite, ei kakkostavoite eikä kolmas eikä neljäs eikä viides eikä kahdeksaskaan, että joutuu toimeentulotuen varaan. Mutta tämä tavoite, joka on asetettu tähän muutokseen... Jotta kukaan suomalainen ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, niin meillä on onneksi edelleen toimiva järjestelmä, [Puhemies koputtaa] jolla kaikkein pienituloisimpia ja köyhimpiä tuetaan.

Arvoisa herra puhemies! Työnteon tulee aina kannattaa. Sen, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, pitää tienata enemmän kuin sen, joka ei nouse eikä mene, vaikka tämä työttömyys ei olisikaan asianomaisen oma syy. Kannustinloukulla tarkoitetaan tilannetta, jossa työnteko ei kannata. Kannustinloukkujen purkamisessa eräs keskeinen tekijä on asumistuki. Nyt täällä edellä on arvosteltu sitä, että hallitus pyrkii rajaamaan asumistukea tavoitteenaan kannustinloukkujen lieventäminen. Kukaan, edustaja Modig, ei ole väittänyt, että vuokrat automaattisesti laskevat, kun asumistukea vähennetään, [Välihuutoja vasemmalta] vaan hallitus on todennut, että tavoitteena on estää vuokrien nykyisenkaltainen nousuvauhti. Mutta kysymys kuuluu: kun meillä yli 2 miljardia maksetaan sekä asumistuen että toimeentulotuen kautta asumiseen, niin uskooko hallitus tai joku muu, [Puhemies koputtaa] että jos leikataan asumistukea reilusti, etteikö tämä vaikuttaisi vuokrien [Puhemies koputtaa] nousuvauhtiin?

Arvoisa herra puhemies! Kukaan ei ole sanonut tässä salissa, aivan niin kuin edustaja Zyskowicz totesi, että tällä ratkaisulla automaattisesti laskettaisiin vuokratasoa — ei kukaan. Mutta silläkin on merkitystä, ja on näyttöjä siitä, vaikka esimerkiksi te, edustaja Modig, kiistitte sen, että asumistuen nousu valuu suoraan vuokriin — valuu suoraan vuokriin. Siitä on näyttöjä.

Kolmas näkökulma, joka osin kuuluu ministeri Tiilikaisen tontille, on se, millaista asumista tässä maassa on. Meillä on yhä useammin yhä pienempiä asuntoja, joitten vuokrataso jo lähtökohtaisesti on sellainen, että henkilöllä, joka muuttaa uuteen, pieneen asuntoon, vuokrataso on täysin kohtuuton. Meidän pitää löytää keinoja, joilla tähän tilanteeseen vaikutetaan niin, että esimerkiksi työssä käyminen olisi jatkossa mahdollisempaa kuin tänä päivänä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Zyskowicz otti täällä Alepan kassan esimerkiksi. Kannattaa perehtyä siihen, mitä Alepan kassalla ja palveluammateissa saadaan palkkaa. Siellä ei kokoaikaista työtä voida edes tehdä, koska työtä tarjotaan noin 30 tuntia viikossa. Nämä työtätekevät, ahkerat nuoret ihmiset ovat niitä, jotka maksavat kohtuuttoman kalliita vuokria pienistä asunnoista täällä Helsingin kaupungissa, missä ei ole riittävästi asuntoja ja markkinat nostavat hintoja. Ja nämä pientä palkkaa saavat ihmiset ovat niitä, jotka joutuvat täydentämään tulojaan Kelan asumistuella, jotta pärjäisivät ja saisivat leipää ja leivän päälle edes voita. Kannattaa ensin perehtyä siihen, mikä on ihmisten arkitodellisuus suurissa kaupungeissa. Ettekö, arvoisa ministeri, siitä syystä voisi vielä tarkistaa tätä leikkausta, koska se kohdistuu suoraan näihin nuoriin, työmarkkinoille tuleviin, [Puhemies koputtaa] pientä palkkaa saaviin ihmisiin?

Arvoisa puhemies! Tämä opposition ja hallituksen välinen keskustelu on aika ajoin mielenkiintoista siksi, että teillä on näköjään täysin varma tieto esimerkiksi siitä, keihin tämä muutos juuri kohdistuu. [Outi Alanko-Kahiluoto: Teillä sitä ei ainakaan ole!] Ykköstavoite tässä on ollut se, että meidän pitää löytää keinoja yhtäältä huolehtia ihmisen asumisesta, siitä, että on katto pään päällä, huolehtia siitä, että se turvallisuus, joka omaan kotiin liittyy, on taattu kaikille suomalaisille. Ja toisaalta me olemme tilanteessa, jossa asumistukimenojen kasvukulma on kohtuuton, kiitos näiltä osin sen viime vaalikaudella säädetyn lain, jonka seurauksena on pääteltävissä, että tähän asumistuen tasoon on pystyttävä puuttumaan. [Ben Zyskowicz: Ja vuokrayhtiöt hyötyy tästä!]

Sitten mitkä ovat ne keinot? On asetettu se tavoite, 30 miljoonaa euroa, on määritelty se tapa, jolla tätä 30:tä miljoonaa euroa tavoitellaan, ja ennen kaikkea tavoitellaan sitä viestiä kentälle, että ei asumistuen nousu ole automaatti, joka on valutettavissa [Puhemies koputtaa] vuokrien määriin.

Arvoisa puhemies! Kyllä on tämä keskustelu mielenkiintoista. Me nimittäin luulimme, että hallituksen tavoitteena oli purkaa kannustinloukkuja. Nyt me kuulimme ministeri Rehulan vastauksesta, että hallitus onkin varautunut siihen, että tämä meno siirtyy paikasta toiseen, asumistuesta toimeentulotuen puolelle. Nimenomaan kannustinloukkujen purkamisen näkökulmasta tässä ei ole mitään järkeä. Ne pahenevat sillä, että yhä useampi tuensaaja siirtyy asumistuen piiristä toimeentulotuelle. Sitten saimme myöskin kuulla, että myöskään ministeriaitiossa ei täysin uskota siihen, että tämä toimenpide alentaa vuokria, niin kuin tätä myöskin on perusteltu aikaisemmin. Herää kysymys: mikä järki tässä koko muutoksessa on?

Arvoisa puhemies! Lähdetään liikkeelle kahdesta ongelmasta, jotka tässä on:

Ensimmäinen on se, että asumistukijärjestelmä nykymuodossaan maksaa 2 miljardia vuodessa, ja väitän, että me pystyisimme kohdistamaan tämän ihmisten auttamiseen paljon tehokkaammallakin tavalla, koska se tällä hetkellä valuu vuokrien korotusten myötä vuokra-asuntojen omistajille, vuokrayhtiöille, erilaisille yleishyödyllisille yhteisöille, jotka omistavat näitä taloja.

Toinen ongelma on se, että mitä korkeammaksi vuokrat nousevat, sitä pahemmaksi kannustinloukku muodostuu. Ja jos me korvaamme käytännössä sataprosenttisesti vuokran, niin se johtaa vääjäämättömästi vuokrien kasvuun, [Paavo Arhinmäki: Mutta ei korvata nytkään!] mikä on nähtävissä käyristä, tilastoista. Nyt me haluamme katkaista tämän, että vuokrat eivät nouse eivätkä kannustinloukut pahene, jotta työtä kannattaa ottaa vastaan. Tämä on aivan selkeä asia.

Arvoisa puhemies! Todellakin, kuten ministeri Orpo sanoi, asuntopolitiikan vaikuttavuutta pitää tarkastella, jotta voimme rahaa käyttää tehokkaammin. Myöskin eduskunnan tarkastusvaliokunta tekee selvitystä tässä suhteessa. Tässä todella myöskin käy niin, että sitä rahaa valuu sijoittajayhtiöille, niin kuin joku sanoi, sijoittajaporvareille, ja jopa sijoittajatovereille [Eduskunnasta: Ohhoh! — Hälinää] tiettyjen yleishyödyllisten yhteisöjen kautta, kun katsoo näitä [Puhemies koputtaa] hulppeita osingonjakoja. Arvoisa asuntoministeri, onko tarkoitus laajemmin tarkastella nyt lähiaikoina asuntopolitiikan vaikuttavuutta, jotta saamme paremmin rahan kohdistumaan niille, jotka sitä tarvitsevat?

Arvoisa puhemies! Asumisen hintaan vaikuttaa moni seikka. Tietenkin perusjuttu on, onko markkinoilla pulaa asunnoista vai tasapainoinen markkina. Tällä hetkellä siellä, missä on pulaa asunnoista, pyrimme lisäämään rakentamista. Hallitus on siinä onnistunut vallan mainiosti. Asuntoaloitusten määrä on kasvanut 50 prosentilla tämän hallituksen aikana. Myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon eli tuetun vuokra-asuntotuotannon tuotantomäärät kasvavat kaiken aikaa.

Mutta tähän kysymykseen kokonaisuuden arvioinnista, siihen mikä asuntopolitiikan lohko vaikuttaisi parhaiten siihen, että asuntojen hinnannousu talttuu. Totta kai hallituksen täytyy tätä arviointia tehdä, ja hallituksen täytyy myös pitää tämä asumispuoli mielessä, kun se tekee sosiaaliturvan kokonaisarviointia nyt vaalikauden jälkipuoliskolla.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ja vielä kaksi lisäkysymystä, ensin edustaja Alanko-Kahiluoto ja sen jälkeen kysyvästä ryhmästä yksi puheenvuoro.

Arvoisa puhemies! On selvästikin hyvä, että hallitus teettää selvityksen sosiaaliturvan kannustinloukuista, koska teillä selvästikin on siinä nimenomaan opiskeltavaa. Nyt ministeri Rehula tosiaan kertoi, että hallitus varautuu asumistuen leikkaamiseen sillä tavalla, että oletetaan, että ihmiset saavat sen vastaavan rahan toimeentulotuen puolelta. Nimenomaan tässä on se ongelma. Ei ole mitään järkeä työntää ihmisiä toimeentulotukiriippuvaisiksi, koska toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi tuen muodoksi, jossa ei ole vastaavaa suojaosaa kuin asumistuessa ja työttömyysturvassa. Sen vuoksi viisas päättäjä tekee kaikkensa, että ihminen ei joudu turvautumaan toimeentulotukeen.

Olen esittänyt täällä monta kertaa sen kysymyksen, miksi hallitus erilaisilla toimillaan [Puhemies koputtaa] työntää yhä uusia ihmisryhmiä toimeentulotuen puolelle. Se ei tue sitä työllisyyspolitiikkaa, [Puhemies koputtaa] jota te sanotte ajavanne. Miksi te teette näin?

Arvoisa herra puhemies! On jouduttu tekemään ratkaisuja sosiaaliturvan puolella ja tässä kohtaa asumistuen puolella, ja siinä nyt näyttää olevan selkeää, joko tahallista tai tahatonta, väärinymmärrystäkin, mitä tässä ollaan tekemässä. Me olemme tehneet ratkaisuja, mutta toisaalta meillä on toimeentulotukijärjestelmä, joka turvaa sen kaikkein heikoimmassa asemassa olevan ihmisen tilanteen silloinkin, kun ei muuten pärjää. Jos te nyt yritätte väittää, että se tavoite, 30 miljoonaa, kompensoidaan yksi yhteen, ei niin ole tarkoitus tehdä. Mutta apua annetaan niille ihmisille, joitten asumisen edellytykset heikkenevät tilanteessa, jossa tämä muutos [Puhemies koputtaa] tuo ongelmia. Toimeentulotuki tulee silloin auttamaan. Onko tämä oikein vai väärin, [Puhemies koputtaa] sitä voi pohtia.

Arvoisa puhemies! Tämä on todella hämmentävää, nyt on kyllä hallituksella faktat hakusessa. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Orpo, te sanoitte, että jos me korvaamme asumisen sataprosenttisesti, se valuu vuokriin. Mutta emmehän me korvaa, 80 prosenttia hyväksytyistä vuokran enimmäismenoista me korvaamme. Toimeentulotuen kautta voidaan päästä 100 prosenttiin, mutta siihenhän te ajatte ihmisiä. Te sanoitte, että teidän mielestänne nämä kasvavat asumistukimenot voisi kohdentaa paremmin ihmisten hyvinvoinnin kannalta, mutta ettehän te korjanneet niitä paremmin. Te siirrätte asumistukimenoja toimeentulotukimenoihin. Ja tässä edustaja Alanko-Kahiluoto juuri hyvin kuvaili, minkä takia toimeentulotuki on se vihoviimeinen tuen muoto, jolle meidän pitää ketään puskea. Mihin te perustatte nämä väitteet siitä, että tämä suoraan valuu vuokriin? Kelan johtavat tutkijat kyseenalaistavat tämän teidän väitteenne. [Puhemies koputtaa] Mihin te perustatte sen? [Eduskunnasta: Vaihtoehtoisia faktoja!]

Arvoisa puhemies! On niin, että meillä on kaksi ongelmaa. Toinen on se, että meillä vuokrat nousevat tällä hetkellä todella nopeasti ja siinä [Paavo Arhinmäki: Siitä ollaan samaa mieltä! — Välihuutoja] — jos saisin puhua — samassa myöskin nämä asumistukimenot kasvavat aivan valtavasti, ja nämä tuottavat sen, että ihmisen ei kannata ottaa työtä vastaan. Hallituksen velvollisuus on tehdä tälle asialle jotain. Sillä, että me sidomme tämän asumistuen vuokraindeksistä elinkustannusindeksiin, haetaan sitä — ja uskomme siihen, että sillä saadaan se vaikutus — että vuokrat eivät nouse [Paavo Arhinmäki: Uskomatonta, onko mitään näyttöä?] eivätkä asumistukimenot sitä myöten nouse eikä kannustinloukku pahene. Meidän tehtävämme täällä hallituksessa on tehdä ratkaisuja, joilla me ratkomme näitä ongelmia, ja me uskomme, että nämä toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia. Mitä tulee kannustinloukkutyöhön laajemmin, niin me jatkamme sitä työtä. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Siinä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet ovat tehneet erinomaista pohjatyötä. [Puhemies koputtaa] Heidän näkemyksiinsä myös nämä päätökset osin perustuvat.

Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunta sai eilen valmiiksi mietintönsä ilmasto- ja energiastrategiasta vuoteen 2030 saakka. Siellä nostetaan aivan oikein esille kotimaisten metsien mahdollisuudet uuden kasvun tekemiseen, totta kai bioenergiapuolella, mutta merkittävä huomio on kiinnitetty myös kotimaisesta puusta rakentamiseen, koska meillä on kuitenkin aivan ehtymättömät metsävarat tässä maassa. Meillä on puuosaamista paljon, meillä on rakentamisen osaamista, ja muun muassa homekoulukeskustelu on nostanut esille sen, että puurakentamista pitää lisätä. Mutta sillä puolella meillä on monia ongelmia siinä, että meillä on valtava byrokratia esimerkiksi rakentamisen säännöissä. Olisin kysynyt vastaavalta ministeriltä: miten tähän aiotaan reagoida, että saadaan muun muassa pien- ja hirsitaloihin nämä rakentamismääräykset siihen asentoon, että puurakentaminen vihdoin ja viimein tässä maassa lähtee kunnolla liikkeelle? Todellinen ilmastoteko tänä päivänä on rakentaa puutalo.

Arvoisa herra puhemies! Puurakentamista halutaan edistää monella tasolla, niin kerrostalorakentamisen puolella kuin pientalorakentamisen puolella. Itse asiassa, kun näitä energiatehokkuusvaatimuksia muutettiin ja nyt asiaa koskevia asetuksia sorvataan, siinä nimenomaan halutaan varmistaa se, että hirsitaloja, pientaloja ja hirsisiä päiväkoteja ja kouluja, voi rakentaa edelleen.

Myös sellainen parannus on tulossa, että tuota painovoimaista ilmanvaihtoa ei rajoiteta näissä pientalokohteissa. Itse asiassa enää ei edes edellytetä lämmön talteenottoa painovoimaisessa ilmanvaihdossa, jos muuten rakennuksen energiatehokkuus täyttää ne vaaditut kriteerit. Eli tässä nimenomaan halutaan myös tätä terveellistä ja Suomeen hyvin sopivaa hirsirakentamista muun muassa edistää.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Europa lever i spännande tider. Vi står inför val både i Frankrike och i Storbritannien och det ska föras förhandlingar om brexit. I delar av Östeuropa blåser de nationalistiska vindarna och utvecklingen omkring Europas gränser är fortsättningsvis orolig.

Arvoisa puhemies! Eurooppalaisessa politiikassa kuohuu nyt enemmän kuin pitkään aikaan. Nyt jos koskaan tarvitaan yhtenäistä EU:ta, jossa kaikki jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, tukevat yhtenäistä ja vahvaa Eurooppaa. Mutta mitä tekee Suomen hallitus? Nimeää eurooppaministeriksi EU-skeptisen henkilön, joka aktiivisesti puhuu Suomen EU-jäsenyyttä koskevan kansanäänestyksen puolesta. Kysynkin nyt pääministeri Sipilältä: mitä hallitus ajattelee toimiessaan näin, ja minkälaisen signaalin se antaa muille eurooppalaisille maille?

Arvoisa puhemies! Eurooppa-neuvostossa käytiin tulevaisuuskeskustelu, joka lähti Bratislavasta ja päätyi Maltan kokoukseen ja Rooman julistukseen. Euroopan unionin 27 jäljelle jäävää maata ovat erittäin yhtenäisesti nyt tämän julistuksen linjausten takana, ja Suomi on ollut täysillä tämän valitun linjan takana. Tämä hallitus toimii täysin sen linjan mukaisesti. Tämä hallitus ei tule järjestämään mitään kansanäänestyksiä, ei edes keskustelemaan siitä.

Arvoisa herra puhemies! Turkki on ajautumassa diktatuuriin. Turkin vankiloissa on toimittajia, oikeuden tuomareita, opposition poliitikkoja ja mielipidevaikuttajia, kaikki ilman oikeudenkäyntiä. Vappuna oikeusministeriössä erotettiin tuhat henkilöä, koko oikeuslaitos on halvaantunut. Suomen virallinen linja on ollut se, että Suomi on kannattanut Turkin EU-jäsenyyshakemuksesta keskustelua ja sen edistämistä. Kysyisinkin nyt ulkoministeri Soinilta: onko Suomi tarkistamassa linjaansa Turkin EU-jäsenyyden suhteen ja tekemässä niin kuin monet muut EU-maat, että on selvästi jäädyttämässä neuvotteluja Turkin EU-jäsenyydestä?

Arvoisa herra puhemies! Maltalla oli viime viikon lopulla niin sanottu Gymnich-kokoonpano, jossa ulkoministerit keskustelivat tästä Turkin asiasta, eikä yksikään maa siinä keskustelussa sanonut, että nämä neuvottelut pitää katkaista. Mutta kaikki maat kiinnittivät huomiota siihen Turkin ihmisoikeustilanteeseen, sananvapausongelmiin ja kaikkiin niihin ongelmiin, joita Turkissa sisäisesti on ja myöskin ulkoisesti on. Eivät nämä asiat nyt vain sillä tavalla ratkea, että ei keskustella, vaan ne ratkeavat sillä tavalla, että keskustellaan. Sanon vielä yhden asian: kun Turkin kanssa tehty pakolaissopimus saatiin aikaan, niin sillä hetkellä Länsi-Balkanin reitti tukkeutui, tämä pitää muistaa.

Arvoisa puhemies! Tanskan maahanmuuttoasioista vastaava ministeriö on julkaissut sivuillaan listan niin sanotuista radikaalisaarnaajista, joilla ei ole pääsyä maahan. Listalla on myös Suomessa vuonna 2015 vieraillut Kamal el-Mekki. Radikaalisaarnaajien maahantulo kielletään vetoamalla yleiseen järjestykseen, ja maahantulokielto kestää kaksi vuotta. Tanskan maahanmuuttoministeri on todennut Helsingin Sanomien mukaan, että "hallitus ei hyväksy sitä, että radikaalisaarnaajat tulevat Tanskaan saarnaamaan vihaa tanskalaista yhteiskuntaa kohtaan ja aivopesemään ihmisiä muun muassa väkivaltaan naisia ja lapsia kohtaan, levittämään ajatuksiaan kalifaatista ja yleisesti ottaen vähättelemään perustavanlaatuisia arvojamme". Kysynkin sisäministeri Risikolta: harkitseeko Suomi vastaavanlaista maahantulokieltoa suomalaisen yhteiskunnan vastaisille radikaalisaarnaajille?

Arvoisa puhemies! Mehän seuraamme meidän rajojen yli tulevia henkilöitä aivan varmasti, kuten tähänkin asti, ja erityisesti nyt, kun meillä on hyvin paljon tällaista radikalisoitumista ja meillä on myöskin vihapuheen levittäjiä ja meillä on myöskin rikollisuutta paljon rajojen yli, me seuraamme tätä. Tietenkin ongelmaksi on muodostumassa se, tai ongelma on se, että esimerkiksi jos ei ole tarvetta viisumille tässä rajojen yli liikkumisessa, niin ei ole käyty läpi sitä ihmisen taustaa — koska yleensä jos henkilö on rikokseen syyllistynyt, niin hän ei saa välttämättä sitä viisumia tullakseen tänne. Mutta sellaisten henkilöiden, jotka eivät tarvitse viisumia tullessaan Suomeen, seuranta on tietysti erilainen. Meillä Rajavartiosto seuraa kaikkia rajan yli tulevia henkilöitä, ja jos on pienikin epäilys siitä, että on rikokseen syyllistynyt, niin kyllä arvioidaan hänen liikkumisensa Suomeen. On tietysti ymmärrettävää, että jos ei ole mitään rekisterissä ja ei ole vielä rikokseen syyllistynyt [Puhemies koputtaa] vihapuheen näkökulmastakaan, niin on vaikea estää tänne tuloa.