Suullinen kysymys sisäisestä turvallisuudesta (Tuula Haatainen sd) | Suullinen kysymys  kielteisen  turvapaikkapäätöksen  saaneiden  palautuksesta  (Mika Raatikainen ps) | Suullinen kysymys eriarvoistumiskehityksestä (Heli Järvinen vihr) | Suullinen kysymys mielenterveyspalveluista (Anna-Maja Henriksson r) | Suullinen  kysymys  metsien  käyttöä  koskevasta  EU-säädöksestä  (Hannu  Hoskonen kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa rouva puhemies! On vain lyhyt aika siitä, kun meidät kaikki pysäyttivät Turun järkyttävät tapahtumat. Tämä järjetön väkivallanteko on vaikuttanut monen kokemaan turvallisuudentunteeseen. Onkin tärkeää, että kaikki puolueiden puheenjohtajat eilen tuomitsivat yhdessä allekirjoittamassaan lausumassa terrorismin kaikissa muodoissaan sekä kaikenlaisen väkivallan ja vihapuheen. Tähän voimme tässä salissa kaikki varmasti yhtyä. [Ben Zyskowicz: Kyllä!] Meidän on hyvä pitää mielessä, että tänäkin päivänä on olemassa syitä, jotka synnyttävät vihaa, mutta väkivalta ei missään olosuhteissa ole ratkaisu. Meidän päättäjien on tehtävä kaikkemme, että Suomi on jatkossakin avoin ja turvallinen paikka elää ja asua. Kansalaisten on voitava luottaa ihmisoikeuksien toteutumiseen, oikeusvaltioon ja toinen toisiimme.

Arvoisa pääministeri, kysynkin nyt: miten te aiotte nyt toimia, jotta meidän kaikkien turvallisuudentunne paranee, ja miten tästä mennään yhdessä eteenpäin?

Arvoisa puhemies! Suomi on edelleen maailman turvallisin ja vakain maa. Meillä ei ole täällä koko salissa sen tärkeämpää tehtävää kuin että Suomi myös pysyy maailman turvallisimpana ja vakaimpana maana. Se, mitä olemme tehneet hallituksessa sille, on se, että painopistettä on siirretty myöskin resurssien puolella turvallisuuteen: 110 miljoonan satsaus kaiken kaikkiaan ensi vuoden budjettiin, sekä ulkoiseen että sisäiseen turvallisuuteen.

Mutta mitä tulee siihen, mitä eilen puolueiden puheenjohtajien kanssa keskusteltiin — ja kiitän siitä kaikkia puheenjohtajia — minusta meidän pitää nyt yhdessä pitää myöskin huolta siitä, että yhteiskunnan keskusteluilmapiiri pysyy sellaisena, että se ei osaltaan ruoki sitten vihapuhetta ja väkivaltaa.

Puhemies Maria Lohela

Ja seuraavaksi pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Kiitos vastauksesta. Tämä kansalaisia huolestuttava tilanne vaatii kuitenkin nyt vastuullisia ratkaisuja. Nyt on tärkeää, että löydämme keinoja terrori-iskujen ehkäisemiseksi ja kansalaisten turvallisuudentunteen palauttamiseksi, mutta samalla ylilyöntejä pitää välttää.

Olemme jälleen takaisin tässä 100-vuotiaan Suomen arvokkaassa Eduskuntatalossa. Kaikissa olosuhteissa meidän on pidettävä kiinni oikeusvaltiosta, ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamisesta. Suomen on oltava avoin yhteiskunta.

Arvoisa pääministeri, nyt tarvitaan asiallista ja rauhallista valmistelua. Hallitus on esittänyt, että paperittomien maahanmuuttajien auttaminen kriminalisoitaisiin. [Ben Zyskowicz: Ei pidä paikkaansa!] Tämä on herättänyt hämmennystä kansalaisten keskuudessa. Ihmiset ovat kysyneet jopa, aiotaanko lähimmäisenrakkaus kriminalisoida. [Välihuutoja] Arvoisa pääministeri, voisitteko nyt, kun tämä hämmennys on ilmeinen, kansalaisille, kuulijoille tarkentaa, mitä nyt todella hallitus on esittämässä, jotta tähän saadaan selvyys? [Ben Zyskowicz: Miksi lisäätte hämmennystä näillä väärillä väitteillä?]

Arvoisa puhemies! Ollaan äärimmäisen tarkkoja nyt siinä, miten tästä asiasta keskenämme puhumme, ettemme lisää myöskään väärinymmärrystä. Tämä hallitus ei tule tekemään mitään sellaista, mikä on ristiriidassa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteiden kanssa. Meidän kaikkien täällä tulisi nyt työskennellä sen eteen, että me osaltamme vahvistamme uskoa oikeusvaltioon, uskoa viranomaisten toimintaan ja uskoa siihen, että me lainsäätäjinä säädämme sellaista lainsäädäntöä, joka antaa oikeuslaitokselle sellaisen perustan tehdä päätöksiä. Emmekä myöskään lähde täällä arvostelemaan oikeuslaitosten päätöksiä. Meidän pitää luottaa siihen, että oikeuslaitoksemme tekee riippumattomasti oikeita päätöksiä perustuen siihen lainsäädäntöön, jonka me täällä teemme. Tämä Turun tapaus on osoittanut sen, että meidän viranomaisemme toimivat äärimmäisen tehokkaasti ja hyvin. Minusta meidän pitäisi kaikkien antaa kaikki tuki hyvälle [Puhemies koputtaa] suomalaiselle virkakoneistolle.

Arvoisa puhemies! Nämä Turun iskut todella pysäyttivät kaikki suomalaiset. Nyt ollaan tilanteessa, jota kukaan ei toivonut, mutta Suomessa on tapahtunut ensimmäinen terrori-isku. Nyt se, miten me suomalaisena yhteiskuntana reagoimme tähän, kertoo meistä paljon. Meidän täytyy reagoida vahvasti, päättäväisesti ja vastuullisesti. Pitää käydä kaikki viranomaisten toimintaprosessit läpi, resurssit läpi ja tarvittaessa toimintaoikeudet, ja niin kuin edustaja Haatainen sanoi, sen pitää perustua maltilliseen ja asialliseen valmisteluun, länsimaisiin arvoihin ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen. Ylilyöntejä pitää välttää niin hallituksessa kuin oppositiossa.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, tämä puolueiden puheenjohtajien yhteinen kannanotto, että sanotaan selvästi, että luotamme oikeusvaltion toimivuuteen, luotamme viranomaisiin, ja toisaalta, että tuomitsemme kaikenlaisen väkivallan ja vihapuheen ja että syyttömiä ei syyllistetä, on erinomainen alku. Ruotsissa terrori-iskun jälkeen muodostettiin hallituksen ja opposition [Puhemies koputtaa] yhteinen toimintaohjelma. Näettekö tällaiselle paikkaa Suomessa?

Arvoisa puhemies! Tämä puoluejohtajien eilinen tapaaminen oli kyllä toiveita herättävä. Keskustelu oli asiallista, kunnioitimme toinen toistamme tässä keskustelussa, ja minusta se antaa hyvän pohjan jatkaa keskustelua siltä pohjalta. Me annoimme kaikki vahvan tuen oikeusvaltioperiaatteen toteutumiselle, ihmisoikeuksien kunnioittamiselle, toinen toistemme kunnioittamiselle ja sen kunnioittamiselle, että meidän hyvät viranomaiset kaikilla tasoilla toimivat todella hyvin. Me kaikki kunnioitamme sitä. Mitä meidän lainsäätäjinä sitten tulee tehdä: totta kai meidän pitää jatkuvasti arvioida sitä, onko meidän prosesseissamme, onko meidän resursseissamme puutteita. Tässä yhteisessä kannanotossa myöskin viittasimme siihen, että olemme sitoutuneet yhdessä jatkuvaan parantamiseen sikäli, kun puhutaan näistä tärkeistä prosesseista.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä herra pääministeriltä nyt näistä viimeaikaisista toimista, mitä on tehty. Kun me puhumme Turun tapauksesta, olette tässä nyt kertonut, että meidän pitää luottaa viranomaisiin. Niinhän meidän pitää luottaa, mutta me olemme saaneet lukea myöskin sen, että Turun tapauksen kohdalla oli tieto viranomaisilla siitä, että jotain saattaa tapahtua. Siitähän oli tullut tietoa poliisille jo aikaisemmin ja oli otettu yhteyttä, mutta mitään ei tapahtunut.

No, mitä tässä maassa on nyt sitten tapahtunut? Me olemme nyt käännyttämässä imeväisiä ja äitejä. Tämäkö on se vastaus siihen, miten terrorismia tässä maassa hoidetaan? Kyllä minä haluaisin nyt niitä oikeita vastauksia siihen, mitä aiotaan tehdä. Se ei riitä, että aiotaan. Mikä on se konkretia, siihen pyytäisin teiltä selkeää vastausta. Mitä tapahtuu tässä maassa? Miten me palautamme tähän maahan sellaisen ilmapiirin, että kenenkään ei tarvitse pelätä, liikkuipa mihin kellonaikaan tahansa raitilla?

Arvoisa rouva puhemies! Erittäin tärkeä aihe, mistä nyt keskustellaan. Turvallisuus on yksi ihmisten perustarve, ja siitä meidän pitää pitää huolta, että turvallisena tämä maa myös säilyy.

Nyt haluaisin kiinnittää huomiota kysyjän kysymykseen. Kun me puhumme terrorismista ja me puhumme turvapaikanhausta, niin meidän ei pidä pitää niitä synonyymeinä. Meidän pitää käsitellä näitä molempia erillisinä asioina. Valitettavasti Turussa tapahtui niin, että nämä kaksi asiaa yhdistyivät, ja siitä syystä me olemme joutuneet niitä nyt käsittelemään, mutta pyydän sitä malttia, mikä näihin asioihin liittyy. Terrorismin vastainen työ on ollut sisäministeriön ja yleensä koko hallituksen yhteinen tahtotila, ja sitä on tehty monet, monet vuodet. Jo aikaisemmat hallitukset ovat tehneet paljon. Mitä on tehty vielä nyt keväällä? Kun tuli tietoja muiden maiden iskuista muun muassa Tukholmassa, niin muun muassa suojelupoliisi nosti uhkatasoa, me teimme uudistuksia, muutoksia ja lähdimme liikkeelle ja katsomaan, onko meillä vielä jotain. Me olemme satsanneet nimenomaan poliisien, Rajavartioston, pelastustoimen [Puhemies koputtaa] toimintavaltuuksiin, resursseihin ja osaamiseen.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset tuomitsevat terroristien vihapuheen suomalaisia kohtaan ja länsimaisia arvoja kohtaan. Radikaali-islamistisen terrorismin uhka Suomessa on kohonnut ja samalla sisäinen turvallisuus on heikentynyt. Käynnissä oleva islamisaatioilmiö etenee koko ajan. Koska islamin normit poikkeavat länsimaisen yhteiskunnan normeista, laajamittainen muslimien maahanmuutto johtaa muslimien eriytymiseen isäntäyhteiskunnasta ja muslimiväestön kasautumiseen omille alueilleen, joissa vallitsevat islamilaiset arvot. Eurooppalaiset johtajat ja poliitikot vain katselevat, kun Euroopan kaupunkien kokonaisia alueita muutetaan ulkomaisiksi vyöhykkeiksi. Unkari toimii toisin — mahtaa Unkarin kansa olla ylpeä johtajistaan. [Eva Biaudet: Nyt on kyllä pallo hiukan hukassa!]

Mitä hallitus aikoo tehdä, että emme seuraa tätä epäonnistunutta kehitystä, mikä Euroopassa on meneillään? Onko Suomen hallituksella kanttia puolustaa Suomea, suomalaisia ja suomalaista identiteettiä?

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä me puolustamme suomalaisia, mutta me puolustamme Suomea avoimena yhteiskuntana ja myöskin uskonnonvapautta. Myöskin siihen, että rikoksista jää aina kiinni, me pyrimme ja pyrimme estämään niitä rikoksia. Mutta me emme voi lähteä siitä, että jonkin uskonnon edustaja olisi lähtökohtaisesti paha, vaan meidän pitää lähteä siitä, että on ihminen, ja jos hän on hädässä, häntä autetaan, mutta jos hän tekee rikoksen, niin siitä rangaistaan.

Arvoisa rouva puhemies! Minusta on käsittämätöntä, että terrorismia ja turvapaikanhakijoita voidaan jollain tavalla laittaa edes, miten sen nyt sanoisi, jotenkin rinnakkain ja ehkä jopa tuoda esille rivien välissä, että tässä olisi ilmiö, jossa islam ja länsimainen yhteiskunta olisivat sodassa. Ei, tämä ei pidä paikkaansa. Kyse on terroristit vastaan rauhanomainen kansa ‑kaltaisesta asetelmasta. Me—ne-kaltaista asetelmaa ei pidä luoda. Muistutan, että Turussakin oli monta maahanmuuttajataustaista henkilöä, jotka olivat vastustamassa tätä hirveää tekoa, ja tähän pitää kiinnittää huomiota.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Huhtasaari, me olimme samassa palaverissa, ja me tuomitsimme silloin kaiken vihan, kaikenlaisen vihapuheen. Tämä tuli vähän niin kuin yhdestä laidasta. Me tuomitsemme kaikenlaisen vihapuheen, ja meidän pitää pitää huolta siitä, että meillä on jatkuvasti meidän viranomaisillamme riittävät resurssit ja lainsäädännön pohja hoitaa omaa tehtäväänsä. Silloin kun me puhumme maahanmuutosta, niin meidän pitää auttaa sotaa pakenevia. Minä luulen, että tässä salissa kaikilla siitä on samanlainen käsitys. Meille tuli 2015 Suomeen ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, ja me emme myöskään ole koskaan missään vaiheessa olleet sinisilmäisiä sen suhteen, etteikö siellä joukossa ole joitakin, joiden radikalisoituminen ehkä on alkanut jo kotimaassa. Sen takia suojelupoliisi on myöskin tähän varautunut ja heidän resurssejaan on lisätty. Mutta näitä kahta asiaa ei saa missään tapauksessa sotkea keskenään.

Arvoisa puhemies! On hienoa, että pääministeri tarttui tähän esitykseen, jonka tein tuolla tasavallan presidentin luona Mäntyniemessä, ja saatiin keskustella sisäisestä turvallisuudesta ja kuulla poliisin arviota tilanteesta yhteisen tilannekuvan luomiseksi.

Arvoisa pääministeri! On tärkeää, että vihapuhetta hillitään suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä tilanne, jossa nyt eletään, on poikkeuksellinen tilanne ja tilanne, jossa vaaditaan järkevää suhtautumista ympäröivässä maailmassa esiintyviin ilmiöihin. Viha synnyttää aina vihaa, ja se johtaa väkivallantekoihin. On hienoa, että edustaja Haatainen nosti tämän kysymyksen nyt tässä kyselytunnilla esille, ja haluan kysyä teiltä, arvoisa pääministeri: näettekö, että on tärkeätä jatkaa tätä keskustelua sisäisestä turvallisuudesta niin kuin me tuolla Kesärannassa totesimme, ja että sitä jatketaan niin, että se on säännönmukaista mielipiteiden vaihtoa, keskustelua tilannekuvasta ja sitten sen perusteella johtopäätöksistä? Minusta on arvokasta, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja [Puhemies koputtaa] sisäpolitiikasta kyetään yhtenäiseen keskusteluun puolueitten välillä.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia edustaja Rinteelle, ja kiitoksia kaikille puheenjohtajille omasta panoksestanne sen suhteen, että tämä ainutlaatuinen tilaisuus saatiin aikaiseksi. Tämä ei nimittäin kovin yleistä maailmalla ole, että kaikkien puolueiden puheenjohtajat kokoontuvat saman pöydän ääreen ja puhuvat vaikeista asioista, joissa on myöskin erimielisyyksiä, erityisesti sitten niistä käytännön toimista. Me sovimme siellä yhteisesti, että tämä on muoto, jota kannattaa meidän yhdessä jatkaa. Keskustelu oli hyvähenkinen, ja varmasti myöskin tietomme siellä lisääntyi, kun saimme viranomaisilta tilannekatsauksia. Olen omalta osaltani sitoutunut siihen, että niin kauan kuin tällä postilla olen, toimin isäntänä ja kutsun puheenjohtajat säännöllisesti tällaiseen keskusteluun.

Arvoisa puhemies! Kiitän pääministeriä tästä rakentavasta vastauksesta. On todella tärkeää, että tällainen keskusteluyhteys on ja siinä ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet, niin hallitus- kuin oppositiopuolueet, ja on hyvä, että sitä tehdään säännönmukaisesti. Kiitän myös sisäministeri Risikkoa vastauksesta, jossa selkiinnytettiin kyllä se, miten tähän asiaan tulee suhtautua. Tämä on meidän yhteinen asia, tässä ei ole voittajia ja häviäjiä, tässä on nyt vain voittajia. Kansalaiset odottavat meiltä vastuullista toimintaa.

Kysyisin pääministeriltä vielä: nyt sitten, kun tapaatte seuraavan kerran puolueiden kanssa, olisiko mahdollista, että tähän luotaisiin joku konkreettinen suunnitelmatapa Ruotsissa tehdyn mallin mukaisesti, johon edustaja Lindtman puheenvuorossaan viittasi, että olisi tämmöinen konkreettinen toimintaohjelma tällaisten tekojen varalle?

Arvoisa puhemies! Niin kuin tuolla puheenjohtajien tapaamisessa totesimme, tämä turvallisuudentunne on hyvin henkilökohtainen tunne ja asia ja jokainen kokee sen eri tavalla, ja se on selvä asia, että monen suomalaisen turvallisuudentunne on järkkynyt. Sillä on merkitystä, miten me vastaamme yhdessä siihen. Niin kuin totesin, sitoudumme siihen, että jatkamme yhdessä keskustelua. Sisäministeriön johdolla ollaan valmisteltu jo pitkään terrorismin vastaista toimenpideohjelmaa, ja puhuimme sen valmistelun tilanteesta ja tietyistä toimistakin tuossa tapaamisessamme, ja varmasti luonteva seuraava kokoontuminen olisi silloin, kun sisäministeriö on saanut tuon koko ohjelman valmiiksi. Voisimme sitä käydä sitten yhdessä läpi.

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin meillähän on aikoja sitten jo tehty tällainen terrorismin vastainen ohjelma — ja sitä on sitten käyty ja kammattu läpi nyt, kun näitä tapahtumia on ollut — jo paljon ennemmin kuin tapahtui tämä järkyttävä Turun tapahtuma. Kyllä Suomi on varautunut, Suomi on todella varautunut tähän, koska me tiesimme, ettei Suomi ole mikään lintukoto ja että se tulee jossain vaiheessa. Nythän meillä on ensimmäistä kertaa epäily terroristisesta teosta.

On tärkeää, että oppositio ja hallitus ovat yhdessä ja me olemme kaikki 200 kansanedustajaa niitä, jotka vaikutamme ihmisten mielipiteisiin. Vetoankin teihin, että me emme täällä edistäisi sitä polarisaatiota ja vastakkainasettelua, mikä Suomessa on, ja luotan siihen, että tämän syksyn aikana me näytämme sen, että tästä puhutaan rauhallisesti ja mietitään yhdessä keinoja. Täällä on meillä vieraana nuoria kuudesluokkalaisia, jotka ottavat meistä mallia — näytetään se.

Rouva puhemies! Kysyisin ministeri Risikolta koskien Jyväskylän vastaanottokeskuksessa viime maanantaina tapahtunutta vakavaa poliisin virkatoimiin kohdistunutta uhkaa ja estämistä maastapoistamistilanteessa. Ensin poliisi joutui mielenosoittajien piirittämäksi, minkä jälkeen se joutui pyytämään apuun lukuisia lisäpartioita. Poliisi sai ammattitaidollaan tilanteen hallintaan, mutta se kesti kuitenkin kuusi tuntia. Tämä on yhteiskuntarauhan kannalta erittäin huolestuttavaa. Kun kymmeniä poliiseja on kerrallaan sidottu yhteen tehtävään jossain vastaanottokeskuksessa, on se automaattisesti pois muiden poliisitehtävien suorittamisesta. Mihin toimenpiteisiin ministeri ryhtyy, ja aikooko ministeri varmistaa, että maastapoistaminen tehostuu ja että poliisin resurssit — joista täälläkin on nyt puhuttu ja jotka ovat Euroopan pienimmät, jos lasketaan, paljonko poliiseja on väkilukuun katsottuna — riittävät myös muiden poliisitehtävien asianmukaiseen hoitoon, jos ja kun Jyväskylän kaltaiset tilanteet vastaanottokeskuksissa uusiutuvat?

Arvoisa rouva puhemies! Meillähän on tällä hetkellä noin 7 200 poliisihenkilöä, ja heinäkuun tilastojen mukaan vain 25 on työttömänä. Eli meillä on eräällä lailla kaikki poliisit nyt töissä, ja on hyvä asia, että olemme pystyneet pitämään meidän poliisihenkilömme työssä. Ja on aivan selvää — aivan niin kuin kysyjä omasta ammattitaidostaan lähtien tietää — että jos jossain sitten paljon tarvitaan, niin se on jostain pois. Tärkeää on kuitenkin varmistaa, että joka paikassa säilyy se turvallisuudentunne ja viranomaisten määrä. Tässä, mikä tapahtui Jyväskylässä, tapahtui valitettava tilanne, että siellä lähdettiin vastustamaan poliisin toimintaa, ja kyllä lähtökohta on se, että viranomaisten toimintaa ei pidä vastustaa. Jos on kritiikkiä maahanmuuttopolitiikkaa vastaan, niin se ei ole oikea tapa estää viranomaisia toimimasta. He tekevät työtään.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tästä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kysyn vielä ministeri Risikolta: Maassamme on arvioitu olevan tällä hetkellä noin 11 800 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta turvapaikanhakijaa. Joidenkin arvioiden mukaan maassamme pyörii ehkä tuhansia niin sanottuja paperittomia eli laittomasti maassa oleskelevia, joiden olinpaikkaa ei välttämättä tiedä kukaan. On selvää, että laittomasti maassa olevat, usein tuntemattomat henkilöt muodostavat Suomelle turvallisuusuhan. Se, että he saavat vapaasti liikkua kansalaisten keskuudessa, aiheuttaa suomalaisille pelkoa ja huolta sekä omasta että läheisten turvallisuudesta — nyt puhun oikeasta turvallisuudesta, en mistään turvallisuudentunteesta, mikä on erikoinen termi. Turun tapahtumien jälkeen kansalaisten usko turvalliseen Suomeen on horjunut merkittävästi. Aikooko hallitus ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin vastatakseen ihmisten pelkoon ja huoliin esimerkiksi siten, että kielteisen päätöksen saaneet siirretään suljettuihin palautuskeskuksiin odottamaan mahdollisimman nopeaa palautusta?

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on tällä hetkellä hieman yli 15 000 henkilöä vastaanottokeskuksissa. Heistä noin 11 000 on sellaista, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen, 2 700 sellaista, jotka odottavat vasta ensimmäistä päätöstä, ja 1 400 sellaista henkilöä, jotka odottavat sitä kotouttamista. Mainitsitte tässä nimenomaan kielteisen päätöksen saaneet. Heistä noin 10 000 on valittanut tästä, ja on aivan selvää, että meillä varmasti tulee olemaan lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneita entistä enemmän. Tähän kyllä sisäministeriössä ollaan varauduttu, koska nythän tämä vasta rupeaa näkymään. Tähän asti on tullut vain hissun kissun niitä päätöksiä, nyt alkaa näkyä tämä, ja me olemme varautuneet tähän. Meillä on 1 400 semmoista henkilöä, jotka odottavat siellä palautusjonossa poliisin palautusta, ja suuri syy siihen ei ole poliisien toiminta vaan ennen kaikkea se, että ei ole matkustusasiakirjoja sieltä omasta maasta.

Kysyitte tästä säilöönotosta. Säilöönoton kynnys on erittäin korkea, mutta lähtökohta on, että kaikkien niiden kohdalla, jotka saavat lainvoimaisen kielteisen päätöksen, ja nyt tulevina aikoina myös muiden kielteisen päätöksen saaneiden kohdalla [Puhemies koputtaa] käydään uhka-arvio läpi, [Puhemies koputtaa] ja jos on uhka, vaara, tulee säilöönotto.

Arvoisa puhemies! Tästä ministerin vastauksesta ei nyt oikein selvinnyt se konkretia, mitä hallitus aikoo tämän asian eteen tehdä. Tämähän on äärimmäisen huolestuttava ilmiö. Suomessa ei voi olla niin, että viranomainen joutuu väistämään mellakoitsijoiden tieltä. Mitä hallitus nyt aikoo tehdä käytännössä tälle asialle? Aiotaanko poliisin keinovalikoimaa lisätä? Aiotaanko poliisille hankkia uusia voimankäyttövälineitä, uusia voimankäyttövaltuuksia? Tarvitaanko uutta lainsäädäntöä siihen, että esimerkiksi palautuslentojen estäminen saadaan estettyä elikkä että ihmiset saadaan lentokoneeseen, lentokone ilmaan? Nythän on jatkuvasti uutisia, että suorastaan neuvotaan, miten palautuslentoja estetään. Kuinka tähän aiotaan reagoida?

Arvoisa rouva puhemies! Viime aikoina on tullut poliisilta sellainen toive — viimeistään nyt tämän kevään aikana, kun on nähty, että tämä määrä kasvaa — että käytäisiin vielä lainsäädäntö läpi, että miten voitaisiin eräällä lailla niin kuin sanktioida tällaista estämistä. Ja nyt en puhu auttamisesta. Jokainen ymmärtää sen, että lähimmäisen auttaminen on sallittua, ja hädänalaisen ihmisen auttaminen on lähimmäisen työtäkin, mutta kysymys on siitä, että estät poliisia tekemästä työtään ja estät palautusta estät. Ollaan nyt arvioimassa sitä, tulisiko sitä sanktioida tarkemmin. Sitten, mitä pitää tehdä muuta: meillä pitää olla pysyvät nämä resurssit ja toimintavaltuudet ja meillä pitää olla kalustoa. Nyt hallitus on päättänyt, että lisätään kalustoa, lisätään resursseja, lisätään myös lainsäädännöllä toimintavaltuuksia. Nämä ovat niitä keinoja, joilla me taistelemme sitä vastaan, että meille syntyisi täällä yhteiskunnassa joukko ihmisiä, jotka ovat maassa laittomasti [Puhemies koputtaa] ja jotka useimmiten tulevat hyväksikäytetyiksi — koska ei [Puhemies koputtaa] suomalaisillakaan kaikilla ole puhtaat jauhot pussissa.

Rouva puhemies! On todella tärkeää, että poliisit ja muut viranomaiset saavat täyden tuen myös meiltä poliitikoilta virkatehtäviensä hoitamiseen. Kun tuossa Jyväskylän tapauksessa kävi ilmi, että kyseessä olivat hazara-heimoon kuuluvat henkilöt, niin kysyn samalla sitä, minkälainen käsitys teillä, ministeri, on siitä, onko maatieto ajan tasalla sen suhteen, minkälaiset olosuhteet ja minkälainen vainotilanne tuolla heimolla on Afganistanissa. Tässähän on aivan viime aikoinakin tapahtunut aivan silmittömiä surmaamisia, jotka ovat kohdistuneet nimenomaan naisiin ja lapsiin, siviileihin Afganistanissa.

Arvoisa rouva puhemies! Tuolla meillä Maahanmuuttovirastossa on nimenomaan maatietoyksikkö, joka jatkuvasti käy läpi näitä, ja siinä he käyttävät monia eri lähteitä, ulkoministeriön tuottamia tietoja mutta myöskin kansainvälisiä tietolähteitä, koko ajan. En voi tietenkään ottaa kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta sen mukaan, mitä tiedotusvälineistä olen lukenut, tässäkin olisi ollut jo lainvoimainen kielteinen päätös, jolloinka se on jo koeteltu aika monessa oikeus-asteessa, ja jokainen oikeusaste tekee aina itsenäisiä päätöksiä, ei katso sitä, mitä toiset ovat tehneet. Eli kysymykseenne: minun on voitava luottaa siihen, että ne maatietoyksikön tiedot ovat ajantasaisia, ja sitten pitää muistaa, että samassa maassa voi olla paikkoja, jonne voi mennä, vaikkei ihan siihen paikkaan, missä on kaikkein kriittisintä, palattaisikaan.

Arvoisa rouva puhemies! Iloitsemme kaikki tässä salissa työttömien määrän vähenemisestä, mutta valitettavasti näiden lukujen taakse keskittyy myös isoja ongelmia. Suomessa on jo lähes 50 000 työtöntä perhettä, jotka elävät täysin työttömyysturvan ulkopuolella, joko pelkän toimeentulotuen tai mahdollisen asumistuen varassa, ja huolestuttavinta on se, että näiden tulottomien perheiden määrä on peräti kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana.

Hallitus on moneen kertaan vakuuttanut vähentävänsä eriarvoisuutta ja, pääministeri Sipilä, olette useasti toivonut ja vakuuttanut sitä, että näin tullaan tekemään. Jos nämä luvut, jotka kertovat aivan päinvastaisesta kehityksestä, eivät kerro eriarvoistumisesta, mikä ja mitkä syyt voivat näiden lukujen takana olla?

Arvoisa rouva puhemies! Se on totta, että tämä eriarvoistumisen kehitys on pitkän aikavälin kehitys, ja varmasti tuo luku viideltä vuodelta pitää paikkansa.

Nyt tämän hallituskauden aikana pitkäaikaistyöttömien määrä onneksi on kääntynyt laskuun, ja sitä kautta myöskin tähän ongelmaan tulee pikkuhiljaa korjausta, mutta ei niin nopeasti kuin tietenkin toivoisi. Hallitus on tehnyt valtavan määrän toimia työllisyysasteen nostamiseksi, työttömyyden vähentämiseksi, ja nämä toimet näkyvät. Työttömien työnhakijoiden määrä heinäkuusta heinäkuuhun vuoden aikana pieneni 49 400:lla, ja myöskin pitkäaikaistyöttömyydessä on nyt positiivista kehitystä. Me jatkamme ponnistelua siihen suuntaan, että tämä kehitys nopeutuisi, ja sitä kautta tulee myöskin sitten helpotusta sellaisten perheiden elämään ja arkeen, joissa molemmat ovat työttömiä.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Toisin kuin pääministeri tässä väitti, eriarvoistumiskehitys ei ole mikään pitkän aikavälin samannäköinen trendi, vaan tämä kehitys on näyttänyt hyvin erilaiselta eri hallitusten aikana. Esimerkiksi edellisen hallituskauden aikana siitä huolimatta, että hallitus päätti mittavista sopeutustoimista, suomalaisten tuloerot kapenivat johtuen siitä, että hallitus teki merkittävän parannuksen perusturvaan ja myöskin oli valmis kiristämään suurituloisten verotusta.

Tämän hallituskauden aikana tuoreiden lukujen mukaan tämä kehityssuunta on muuttunut. Nyt suomalaisten tuloerot hallituksen päätösten seurauksena ovat lähteneet kasvuun johtuen siitä, että hallituksen säästöpäätökset ovat kohdistuneet suoraan pienituloisiin ja suomalaiset suurituloiset taas ovat hyötyneet hallituksen mittavista veronkevennyksistä. Arvoisa pääministeri, jos te todella olette huolestunut eriarvoistumiskehityksestä, missä vaiheessa hallitus aikoo tehdä päätöksiä, jotka kääntävät tämän huolestuttavan kehityssuunnan, joka on alkanut tämän hallituksen aikana?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä tarkastelu on tehtävä laajemmassa näkökulmassa kuin pelkästään yhden budjetin näkökulmasta, ja tässä näkökulmassa on otettava huomioon esimerkiksi se pitkäaikaistyöttömyyden pieneneminen, joka tulee vaikuttamaan myöskin näihin asioihin. Se on selvä asia, että hallitus on tehnyt kipeitä leikkauspäätöksiä 4 miljardin edestä koko julkiseen talouteen, sitä emme kiellä, se on tarvittu tämän julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi.

Mutta nämä toimet, mitä on tehty sitten eriarvoistumiskehityksen pienentämiseksi: Me olemme lisänneet takuueläkettä, yksinhuoltajakorotusta lapsilisiin, mutta kaikkein suurin toimi, mitä tämä hallitus on tehnyt, on ilman muuta se, että tämän pitkäaikaistyöttömyyden pienenemisen kautta tämä kaikkein pahin eriarvoistumiskehityksen elementti on lähtenyt laskuun. Mutta myönnän, että se on aivan liian korkealla tasolla edelleenkin.

Arvoisa rouva puhemies! On totta, että hallitus on tehnyt paljon päätöksiä työttömyysturvaa koskien. Työttömyysturvan ehtoja on kiristetty, kestoa pienennetty, ja valitettavasti juuri nämä ovat niitä toimia, jotka edistävät tätä eriarvoistumista. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT pitää näitä keinoja aivan puhtaana tempputyöllistämisenä, ja vielä pahempaa on se, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat pitävät juuri näitä tekoja suurimpana syynä tulottomien perheiden määrän lisääntymiseen. Se on se, mikä on huolestuttavaa.

Nämä keinot työntävät ihmisiä työttömyysturvan ulkopuolelle toimeentulotuen varaan, ja niin kuin me kaikki tiedämme, kaikki ne toimeentulotukea saavat, jotka yrittävät ottaa pieniäkin työtehtäviä vastaan, menettävät vastaavan summan toimeentulotuessa. Heidän kohdallaan tämä ansa on kaikkein pahin. Kun nyt jo lähes 50 000 suomalaista kotitaloutta on tässä loukussa, millaisia kannustimia ja tukitoimia hallitus on kaavaillut juuri näille, pääministeri Sipilä?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on totta, että köyhyys ja eriarvoisuus on läsnä suomalaisessa yhteiskunnassa, on ollut pitkään, ja se, miksi tilanne on pahentunut, on se, että me olimme 7—8 vuotta erittäin huonossa taloudellisessa tilanteessa korkean työttömyyden keskellä. Nyt tämä työttömyys on saatu laskemaan, työllisyys nousuun, ja se on se paras ja kestävin lääke: nostaa ihmisiä työttömyydestä, köyhyydestä työelämään.

Toisin kuin edustaja todisti, hallitus on tehnyt lukuisia toimia. Nämäkin toimet, joita luettelitte, kyllä lisäävät työtarjontaa, ja kun meillä on työpaikkoja tällä hetkellä, minne mennä, minusta se on oikeaa politiikkaa. Työllisyys edellä — sitä kautta me saamme meidän taloutemme vahvistumaan ja pystymme auttamaan niitä ihmisiä, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Niitäkin toimia on tehty esimerkiksi lapsiperheiden osalta: varhaiskasvatusmaksujen alentaminen 70 miljoonalla eurolla, 6 700 perhettä kokonaan maksuttomuuden piiriin, yksinhuoltajakorotus lapsilisään ja niin edelleen. Kyllä me olemme tehneet paljon ja teemme koko ajan, mutta mitä vahvempi valtiontalous, sitä enemmän me voimme tehdä myöskin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi. [Susanna Huovinen: Kiistättekö te kansalaisten tuloerot?]

Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus tasoitti eriarvoisuutta, nykyinen hallitus on lisännyt eriarvoisuutta. Kuten tämän päivän Helsingin Sanomista olemme saaneet lukea, eduskunnan tietopalvelun luvut kertovat, että neljä alinta tuloluokkaa on menettänyt tällä hallituskaudella, ja unohditte äsken sanoa näiden sopeutusten lisäksi 1,5 miljardin veronkevennykset, joista ovat eniten hyötyneet suurituloiset suomalaiset. Silloin suuri ristiriita onkin siinä, että tämä hallitus on asettanut professori Juho Saaren johdolla eriarvoistumisen pysäyttämisen työryhmän, kun aivan selvää on se, että ainoa tapa pysäyttää eriarvoisuus on muuttaa hallituksen politiikkaa. Silloin kysyn teiltä, ministeri Orpo: onko teillä tarkoitus muuttaa hallituksen politiikkaa niin, että todennäköisesti tämän eriarvoistumistyöryhmän laaja ohjelma tulee toimeen, vai jääkö tämä seuraavan hallituksen tehtäväksi, niin että tässäkin asiassa saamme korjata edellisen hallituksen tekemät kohtalokkaat virheet?

Arvoisa puhemies! Jos tässä verrataan hallituksen aikaansaannoksia maan talouden hoidossa ja työllisyyden hoidossa ja hyvinvoinnin turvaamisessa, niin kyllä tämän hallituksen rekordi on aika tavalla erilainen. En todellakaan halua, että muutamme sitä talous- ja työllisyyspolitiikan linjaa, joka on tukenut sitä vahvaa talouden kasvua, joka meillä tällä hetkellä on.

Mitä tulee siihen tämän päivän Helsingin Sanomien sinänsä hyvään ja ansiokkaaseen artikkeliin, luulen, että siinä ei ole otettu huomioon parantunutta työllisyystilannetta, sitä, että työllisyyden kautta yhä useampi ihminen nousee heikosta taloudellisesta asemasta parempaan taloudelliseen tilanteeseen, ja tämä on se kestävin mahdollinen tapa. Ja mitä tulee veropolitiikkaan, senkin keskiössä on työ, työn vastaanottamisen kannustaminen, se, että me olemme suunnanneet kuitenkin hallituskauden aikana painopisteen pieni- ja keskituloisille muun muassa työtulovähennyksen puolen miljardin kevennyksen myötä. Mutta pidämme huolta siitä, että kenenkään verotus ei kiristy. Se myöskin kannustaa opiskelemaan, itsensä kehittämiseen, lisätöihin, [Puhemies koputtaa] yrittämään. Mielestäni me teemme hyvää politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Osattomuus on yhteiskunnassa iso ongelma. Ihminen osallistuu yhteiskuntaan työn kautta. Viime vaalikaudella, johon edustaja Andersson viittasi, 100 000 ihmistä tuli lisää osattomaksi tätä kautta. Se oli huonoa kehitystä.

Nyt meillä ovat kolme tärkeintä asiaa työllisyysaste, työllisyysaste, työllisyysaste — saada sitä korotettua. Nyt tässä ollaan lähdössä hyvin liikkeelle hallituksen ponnistelun ansiosta. Meidän pitääkin puhua osallistavasta talouskasvusta. Otetaan ihmiset mukaan heidän oman panostuksensa kautta ja edistetään veropolitiikan, sosiaaliturvapolitiikan kautta. Hallitus on nyt uudistamassa myöskin sosiaaliturvajärjestelmää, valmistelemassa pitkällä tähtäimellä. Myöskin teitte päätöksen verotuksen uudistamisesta pitkällä tähtäimellä. Onko näiden tavoitteena juuri tämä osallistumisen ja työllisyyden parantaminen? Miten kommentoitte näitä tärkeitä pitkän ajan suunnitelmia?

Arvoisa puhemies! On totta, että meilläkin oli vähän reppua edellisen hallituksen jäljiltä, 100 000 työtöntä enemmän. Sen takia meillä on tämä työllisyyden parantaminen, työttömälle ihmiselle töitä. Tämä on meidän ykköstavoitteemme, ja se asettaa kestävän pohjan sitten julkiselle taloudelle.

Pitkän aikaa velkaannuimme noin miljoona euroa tunnissa julkisessa taloudessa. Nyt ollaan jo jossain 400 000:n paikkeilla. Sekin on liikaa vielä, kun puhutaan tunnissa velkaantumisesta, mutta nyt me olemme saavuttamassa sitä uraa, millä julkinen talous tasapainottuu ja velaksi eläminen loppuu. Sitä kautta me luomme myöskin pohjan sille, että pystymme paremmin huolehtimaan jokaisesta suomalaisesta.

En myöskään vähättelisi sitä, mitä tehdään tässä Juho Saaren johtamassa työryhmässä. Me haemme siellä uusia toimintamalleja siihen, miten eriarvoistumiskehitystä voidaan pysäyttää ja hillitä, [Puhemies koputtaa] koska se on oikeasti pitkän aikavälin kehitystä. [Puhemies: Aika täynnä!] Tarvitaan uusia toimintatapoja.

Arvoisa puhemies! Yksi ihmisryhmä, jota teidän eriarvoistava politiikkanne on nyt lyönyt erityisen kovaa, ovat eläkeläiset. Pieniä eläkkeitä on leikattu, lääke- ja matkakorvauksia on supistettu ja palvelumaksuja on korotettu. Vasemmistoliiton tilaama tietopalvelun laskelma — johon edustaja Harakka täällä jo viittasi — osoittaa, että teidän päätöksenne ovat kasvattaneet ja kasvattavat ensi vuonnakin yli 65‑vuotiaiden köyhyysastetta selvästi. Vasemmistoliiton kanta on, että Suomen tulee taata kaikille eläkeläisille riittävä toimeentulo ja inhimillisen elämän edellytykset. Tämä tavoite on myös meidän oman eläkepoliittisen ohjelmamme keskiössä.

Täällä salissa on tänäänkin puhuttu kovasti työllisyydestä, työpaikoista, työllisyysasteen nostamisesta. Mutta entä ne, joiden työura on jo takana? Miten te takaatte eläkeläisille toimeentulon ja sen, etteivät eläkeläisten tuloerot kasva?

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että eriarvoisuuden laajan käsitteen alla on väistämätöntä tarkastella eri väestöryhmien asiaa. Eläkeläisten osalta kysymys on tulonsiirroista ja eläkkeiden tasosta, mutta myös palveluista. Mitä tulee kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin eläkeläisiin, heihin, joille on muodostettu takuueläke, tähän pystyimme nyt saamaan nousun tämän budjettiriihen myötä, 15 euron verran kuussa. Emme väitä sen olevan valtavan paljon, mutta toteamme sen olevan oikeansuuntainen päätös.

Mitä tulee tähän keskusteluun, joka liittyy eriarvoisuuteen yhteiskunnassa, huomaan, että lähestymme sitä voimakkaasti vain tulonsiirtojen näkökulmasta. Tuo Juho Saaren työryhmä eriarvoisuudesta lähestyy yhteiskuntaamme ja sen eheyttä ja osallisuutta paljon laajemmin. Se pohtii yksinäisyyttä, joka niin ikään on monen ikääntyvän suomalaisen iso kysymys, ja vaikkapa kotoutumisen kysymyksiä maahanmuuttajaryhmässä ja laajemmin ymmärrystä siitä, miten voisimme tukea sitä, että kuuluisimme edelleen yhteiskunnassa samaan veneeseen.

Arvoisa rouva puhemies! Kukaan ei varmaan voi kiistää, että tämän hallituksen aikana on tullut huomattavasti lisää työpaikkoja ja sitä kautta ollaan päästy paljon eteenpäin. Eli suunta on positiivinen. Kukaan ei myöskään voi kiistää sitä, että on paljon ihmisiä, jotka ovat työn ja sosiaaliturvan, työttömyysturvan ja toimeentulotuen, välimaastossa. Yksi keinohan, mitä hallituksen puolella nyt viritellään, on kansallinen tulorekisteri, joka kombinoisi sitten sosiaaliturvan, työttömyyden ja työllisyyden yhteen ja voisi antaa mahdollisuuden, että ollaan vähemmän aikaa töissä kenties, päästään työelämään kiinni. Tämä olisi sellainen todella radikaali uudistus, jota kannattaa nyt tehdä, ja se on ilmeisesti tulossa vuoden 2019 alussa. Kysynkin hallituksen ministereiltä: missä vaiheessa tämä kansallinen tulorekisteri on, ja millä tavalla se voisi teidän mielestänne nyt auttaa ihmisiä pääsemään takaisin työelämään?

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tämä kansallinen tulorekisteri nousee esille. Se on nimittäin paljon suurempi asia kuin äkkiseltään voisi luulla, koska se tulee mahdollistamaan sen, että ajantasaisella tiedolla ja tiedon saatavissa ololla pystytään yhdistämään viranomaistietoja ja palkanmaksajien tietoja niin, että me voimme kehittää meidän sosiaaliturvaa, työttömyysturvaa, koko meidän sosiaaliturvajärjestelmää kannustavampaan suuntaan. Se on erittäin tärkeä työkalu, kun me lähdemme toivottavasti ensi vaalikaudella isompaan sosiaaliturvan uudistamisremonttiin. Se on se alusta, minkä päälle me voimme rakentaa. Se työ on kesken, mutta ministeriön arvioiden mukaan tavoiteaikataulu, eli vuoden 2019 alusta käyttökunnossa, pitää edelleen, ja siitä pidetään kiinni.

Ärade talman! Ledamot Ala-Nissilä tog upp det att sysselsättningsgraden stiger, och det är en bra sak, om den ens stiger långsamt. Tyvärr stiger den också ojämlikt.

On hieno asia, että työllisyysaste nousee. Tänä vuonna meillä on 42 000 enemmän miehiä töissä mutta 10 000 vähemmän naisia töissä. Eli se nousee epätasa-arvoisesti, ja se on ongelma. Yksi keino parantaa tätä tilannetta on tehdä kunnianhimoinen perhevapaiden uudistus. Ja voimme olla iloisia siitä, että hallitus nyt ilmeisesti tarttuu tähän työhön. Nyt kysyisin vastaavalta ministeriltä: Miten aiotte viedä tätä työtä eteenpäin? Mitkä ovat tavoitteenne, ja ennen kaikkea mitkä ovat reunaehtonne? Mikä on kunnianhimon taso, haluatteko todella uudistaa tätä asiaa? Ja vielä: voisitteko ajatella ottavanne opposition mukaan tähän työhön?

Arvoisa puhemies! Olemme hallituksessa olleet hyvin ilahtuneita siitä, että lapsi- ja perhepoliittinen keskustelu ja siihen yhdessä kiinteästi kuuluvat työelämän ja tasa-arvon teemat ovat olleet käytännössä kaikkien eduskuntapuolueiden tapetilla. Myös työmarkkinajärjestöt ja lapsi- ja perhejärjestöt ovat esittäneet omia hyviä ja perusteltuja vaihtoehtojaan siihen, miten tätä uudistusta tulisi viedä eteenpäin. Kuten kysyjä totesi, budjettiriihessä me teimme yhteisen ratkaisun, että uudistuksen valmistelu käynnistetään välittömästi, ja sen tavoitteena on astua voimaan vielä tämän vaalikauden aikana.

Kysyitte uudistuksen reunaehdoista. Pidän perusteltuna sitä, että lähtökohtana on lapsi ja hänen oikeutensa yhteiseen aikaan molempien vanhempien kanssa. Tämä on myös lähtökohta, joka takaa sen, että me pääsemme tavoitteeseen työelämän tasa-arvon näkökulmasta. Toisaalta sovimme reunaehdoksi — myöskin niiden nykytilastojen valossa, jotka kertovat, miten perheet tukia nyt käyttävät — että on perusteltua taata mahdollisuus hoitaa lasta kotona jatkossakin 3-vuotiaaksi asti. Mitä tuon tukipaletin sisällä [Puhemies koputtaa] tapahtuu — nämä kaikki valmistelut käynnistyvät välittömästi.

Arvoisa puhemies! Omassa lähi- ja tuttavapiirissäni on paljon muun muassa lapsiperheitä, nuoria, työttömiä, ikäihmisiä sekä erilaisissa omaishoitotilanteissa olevia henkilöitä. Me siniset olemme erityisesti pieni- ja keskituloisten asialla. Hallitus on tehnyt, kuten on kuultu, budjettineuvotteluissa monia veronkevennyksiä ja sosiaaliturvan parannuksia. Kaikki eivät kuitenkaan nauti vielä talouskasvumme hedelmistä. On vielä paljon köyhyyttä ja osattomuutta. Näiden ihmisten tukeminen kohti parempaa tulevaisuutta on meille sinisille ensisijaista. Kysyisinkin arvoisalta ministeri Saarikolta: mitä toimia hallitus on tehnyt erityisesti lapsiperheille, yksinhuoltajille, ikäihmisille? Ja tietysti meitä kiinnostaa se, mitä omaishoitajille on kärkihankkeen muodossa tulossa.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on jo tänään useampaan kertaan todettu, tämän hallituksen alkukaudella on väistämättä jouduttu keskittymään talouden tasapainottamiseen ja sitä kautta työllisyyden parantamiseen, suomalaisten työpaikkojen takaamiseen. Nyt kuitenkin viime viikon budjettiriihessä meillä oli mahdollisuus tehdä päätöksiä, joiden voisi todeta olevan oikeansuuntaisia eriarvoisuuden torjunnan ja lapsiperheiden aseman osalta, kun katsomme näitä tulonsiirtoja, joihin satsasimme.

Omaishoitajien osalta parannus on tehty jo aiemmin tällä kaudella koskien heidän mahdollisuuksiaan esimerkiksi vapaapäiviin tai valmennukseen. Sama uudistus koski ikäihmisten perhehoitoa. Tässä viime viikon päätöksessä erityisesti lapsiperheiden osalta merkittävimpinä päätöksinä voidaan pitää opintotuen huoltajakorotusta, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja vähimmäispäivärahojen nostoa, joka koskee sekä sairaita että pienimmillä vanhempainpäivärahoilla olevia.

Rouva puhemies! Valtiovarainministeri Orpo totesi, että ensi vuonna kenenkään verotus ei tule nousemaan. Sehän ei pidä paikkaansa. Pieni- ja keskituloisten perheiden kohdalla verotus tulee kiristymään, koska verotuksen lapsivähennys poistuu. Hallitus ei halunnut jatkaa sitä. Täällä ministeri Saarikko totesi, että nyt on tulossa 5 euron lisäys lapsilisään. No, se tarkoittaa esimerkiksi nelilapsisella perheellä 240:tä euroa vuodessa, kun samanaikaisesti tämä lapsivähennyksen poisto vie siltä yksinhuoltajaperheeltä sen 400 euroa vuodessa — tappiota 160 euroa. Tätäkö hallitus kutsuu pieni- ja keskituloisten lapsiperheitten tukemiseksi? On erittäin erittäin ikävää, että hallitus on korostanut sitä, että tämä budjetti olisi lapsimyönteinen, kun tämä ei sitä ole. Olisinkin kysynyt nyt hallitukselta, miksi hallitukselta ei löytynyt tukea lapsiperheille, nimenomaan pieni- ja keskituloisten lapsiperheille. Aiotteko vielä [Puhemies koputtaa] tuoda esityksen lapsivähennyksen jatkamisesta? [Eero Heinäluoma: Pisteet KD:lle!]

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä kysymys, koska olemme huomanneet tämän herättäneen hämmennystä. On hyvä todeta ensinnäkin, että tämä lapsivähennys, joka tuli budjettiin vuoden 2014 jälkeen, on ajalta, jolloin myöskin teidän puolueenne istui hallituksessa. Se oli paikkausteko silloiseen lapsilisien tasoleikkaukseen, mitä tämä hallitus ei sellaisenaan ja niillä euroilla, summilla, ole tehnyt. Samassa yhteydessä eduskunnan valtiovarainvaliokunta arvioi tuon lapsivähennyksen teknisesti ja hallinnollisesti hankalaksi tavaksi tukea lapsiperheitä. Itse asiassa silloin yhdessä silloinen hallitus sopi, että tämä lapsivähennyksen tuominen verotukseen on määräaikainen teko. Me olemme myös arvioineet, että paljon parempaa ja tehokkaampaa köyhyyden torjuntaa on satsata perusturvaan teknisten verovähennysten sijaan ottaen huomioon, että ne verovähennykset eivät tukeneet parhaalla mahdollisella tavalla kaikkein pienituloisimpia, toisin kuin nyt budjettiin tuleva vähimmäispäivärahojen korotus tai yksinhuoltajien lapsilisäkorotus.

Värderade fru talman! Säkerhetsfrågorna kommer att vara mycket på agendan här i riksdagen den här hösten. Svenska riksdagsgruppen efterlyser en ny spaningslag. Vi vill att den ska göras med en ordentlig lagberedning. Men vi efterlyser också en bredare diskussion om tryggheten, och vi började just med den. Vi ser alltså att vi i Finland har en fråga som vi borde lyfta upp på nationell nivå, och den handlar om den mentala hälsan. Svenska riksdagsgruppen skulle vilja att vi i Finland skulle göra ett ordentligt program för att ta tag i problemen med mental hälsa. Det handlar också om vår säkerhet.

Arvoisa puhemies! Turvallisuuskysymykset tulevat olemaan paljon keskustelussa, ja me haluamme RKP:n ja ruotsalaisen eduskuntaryhmän puolesta tuoda esille sen, että myös mielenterveysasiat kuuluvat tähän. On tärkeätä, että ihmiset Suomessa saavat hoitoa ja hoivaa silloin, kun sitä tarvitaan. On tärkeätä, että tehdään ennalta ehkäisevää työtä niin, että myös lapset ja lapsiperheet pääsevät mielenterveyspalveluitten piiriin silloin, kun he sitä tarvitsevat. Sen takia ruotsalainen eduskuntaryhmä on ollut sitä mieltä, että mielenterveys-ohjelmaa [Puhemies koputtaa] tarvitaan ja se tarvitaan prioriteettina. [Puhemies koputtaa] Mitä hallitus on tehnyt ja mitä hallitus aikoo tehdä?

Arvoisa puhemies! Arvostan, että nostatte esiin tämän vakavan kansallisen kysymyksen, joka liittyy meidän kansakunnan, jokaisen suomalaisen, henkiseen hyvinvointiin. Me tunnistamme mielenterveyskysymykset isona ongelmana ja myös kasvavana syynä, kun katsomme esimerkiksi työstä eläköitymistä ennenaikaisesti. Se on kasvava ryhmä. Olen hyvin iloinen siitä, että hallitusohjelman yhteydessä on sovittu mielenterveyslain uudistamisesta. Tuo työ on parhaillaan ministeriössä käynnissä.

Tähän samaan yhteyteen kytkeytyy päihdehuoltolain ja myös uuden itsemääräämisoikeuksia koskevan lain muodostaminen, joka työ aloitettiin jo viime vaalikaudella ja joka käy hyvin vaikeisiinkin ytimiin, joissa puhutaan ihmisen oikeudesta päättää omista asioistaan terveydenhuollon vaikeissa tilanteissa.

Mielenterveyslain yhteydessä olen sisäministeri Risikon kanssa keskustellut siitä, että arvokasta on, että valmisteluvaiheessa kuulemme jo myös turvallisuusviranomaisia, käytännössä siis poliisia, näiden ihmisten elämän ongelmien seurauksena tulevista mahdollisista turvallisuusriskeistä. Samalla kuitenkin korostan, että nämä ovat äärimmäisiä tapauksia. Isoin ulottuvuus on mielenterveyden ennaltaehkäisykysymykset, joihin me voimme kaikki [Puhemies koputtaa] joka päivä, esimerkiksi jokaisella suomalaisella työpaikalla, vaikuttaa. [Ben Zyskowicz: Kyllä oli hyvä vastaus!]

Puhemies Maria Lohela

Edustaja Henriksson, haluatteko esittää lisäkysymyksen?

Arvoisa puhemies! Kiitän tästä vastauksesta. Haluaisin kuitenkin tietää, nyt kun hallitus jatkaa sote-uudistuksen valmistelua, millä tavalla aiotte siellä nyt ottaa nämä asiat syyniin. Millä tavalla aiotte nostaa mielenterveysasiat niin, että jokaisessa maakunnassa, jokaisessa kunnassa myös käytetään tätä tilannetta hyväksi ja katsotaan, mitä voidaan yhdessä tehdä, koska tässä tarvitaan varmasti kaikkia toimijoita mukaan ja myös rahoitusta.

Det vill säga: På vilket sätt tänker man se till att man i den fortsatta beredningen av vårdreformen också lyfter fram frågorna som har att göra med den mentala hälsan, så att alla landskap, alla kommuner är medvetna om vikten av den här frågeställningen, och var hittar man finansieringen?

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus, se rakenne, jossa jatkossa näistä palveluista Suomessa vastaavat maakunnat — se on se rakenne, ne ovat ne puitteet, joissa ammattilaiset toimivat ihan sillä samalla ammattitaidolla näidenkin kysymysten äärellä kuin tähänkin asti kuntatasolla. Se, mitä me voimme tehdä paremmin näissä uusissa tulevissa rakenteissa, on tietysti osaamisen tiivistäminen, parempi tiedonvaihto tietojärjestelmien kautta ja myöskin ikään kuin osaamisen kokoaminen isompiin yksiköihin erityisesti mielenterveyskysymysten äärellä. Ajatellaanpa vaikkapa lasten psykiatrisia ongelmia: on paljon sellaisia vaikeita teemoja, jotka vaativat aivan erityistä osaamista. Tämän uudistuksen näen siis näidenkin kysymysten hoidon kannalta erityisenä vahvuutena.

Te nostitte esiin huolen mielenterveysohjelmasta, jonka hallitus on viemässä eteenpäin mielenterveyslain uudistuksena. Korostan, että se on sisältölaki, jota sitten uudet tulevat puitteet toteuttavat. Pitää huomioida, että meillä on edessä vielä monia sisällöllisiä uudistuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa tällä vaalikaudella [Puhemies koputtaa] ja sitten tämä iso rakenneuudistus.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten olemme tässäkin, kyselytunnin aikana, huomanneet, Suomen kansantalous on vahvassa kasvussa, ja yhtenä osatekijänä, tärkeänä osatekijänä, on metsien käyttö. Parhaillaan Euroopan unionissa on menossa päätöksentekoon  maankäyttöä ja metsätaloutta  koskeva EU-säädös,  tämä kuuluisa LULUCF, jossa Suomen metsien kasvusta ollaan rankaisemassa suomalaisia, mikä on aivan väärin. Tässä Suomen politiikan kannalta hankalassa säädöksessä ovat vihreät ansioituneet sillä, että he ovat syöttäneet jatkuvasti väärää tietoa. Esimerkiksi meppi Heidi Hautala on tässä asiassa aivan parhaita, ja olen murheekseni huomannut, että muun muassa kokoomuksen meppi Sirpa Pietikäinen on osallistunut tähän työhön.

Nyt meillä on viimeiset hetket vaikuttaa tähän asiaan, jotta saamme oikeaa tietoa EU:hun ja saamme tämän säädöksen muuttumaan, niin että Suomen metsiä voidaan käyttää kuten ennenkin. Kysynkin pääministeriltä: Nyt alkaa olla niin kuin maalisuoralla tämä säädöksen loppukäsittely EU:ssa, joten mitenhän maan hallitus aikoo toimia? Linjahan on ollut selvä, mutta millaiset ovat nämä viime hetken jatkotoimet tämän asian oikeaksi hoitamiseksi?

Arvoisa rouva puhemies! Se on selvä, että hallituksen linja on tässä kysymyksessä koko ajan ollut selvä. Me koemme, että se esitys, mikä on ollut pöydällä, on Suomen kannalta epäreilu. Ruotsi esimerkiksi pystyy jatkamaan hakkuitaan siinä 80 prosentin paikkeilla vuosikasvusta, kun Suomi joutuisi kärsimään siitä, että nykyisestä 65:stä sitä hieman nostettaisiin.

Voin taata sen, että hallitus on tehnyt kaikkensa. Ympäristöministeri Tiilikaisella on ollut noin 50 erilaista tapaamista kollegoidensa kanssa näiden asioiden piirissä. Olemme myöskin työskennelleet nyt puheenjohtajamaa Viron kanssa erittäin tiiviisti uusien kompromissiesitysten tekemisen puolesta. Itse olen keskustellut tästä esimerkiksi Merkelin ja Löfvenin ja Junckerin kanssa, monien kollegoiden kanssa, että saisimme tukea tälle Suomen näkemykselle, mihin löytyy kyllä hyvät perustelut. Toivon, että tuolla Euroopan parlamentissa myöskin kaikki suomalaiset pitävät sitten tämän kestävän linjan puolta.