Suullinen kysymys hallituksen politiikan saavutuksista (Riikka Purra ps) | Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok) | Suullinen  kysymys  ruoka-apua  antavien  yhdistysten  rahoituksesta (Antero Laukkanen kd) | Suullinen kysymys nuorten hyvinvoinnin parantamisesta (Saara Hyrkkö vihr) | Suullinen kysymys uudistusten jatkamisesta (Jari Myllykoski vas) | Suullinen kysymys viennin edistämisestä (Veronica Rehn-Kivi r) | Suullinen kysymys vaalikauden päättymisestä (Petteri Orpo kok) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa herra puhemies! Tämän eduskuntakauden viimeisellä kyselytunnilla on hyvä käydä läpi hallituksen saavutuksia — luonnollisesti niitä kielteisiä saavutuksia, kun oppositiosta puhutaan. Valtionvelka on räjähtänyt käsiin, ja lainaa pitää ottaa, jotta edes koroista selvitään. Kotitalouksien ostovoima on ennätysalhaalla: kaikki maksaa liikaa. Terveydenhuollossa on valtavia ongelmia. EU:n elpymisrahastoon hallitus ja kokoomus laittoivat miljardeja suomalaisten rahoja. Samaan aikaan suomalaisten huoltosuhde heikkenee, ja hallitus kertoo, että on kohtalonkysymys saada tilalle maahanmuuttoa kehitysmaista, vaikka tämä heikentää taloudellista huoltosuhdetta entisestään. Tässä nyt muutama hallituksen saavutus tältä kaudelta. Miltähän kuulostaa kansalaisten mielestä?

Arvoisa pääministeri, Suomi vajosi virallisesti taantumaan. Vienti ei vedä, ja ihmisten rahat ovat vähissä. Tämä on kautenne tulos. Kertokaa nyt rehellisesti: oletteko tyytyväisiä tuloksiin?

Puhemies Matti Vanhanen

Kiitos. — Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Todella, tänään on tämän eduskuntakauden viimeinen kyselytunti, ja aluksi haluan kiittää koko eduskuntaa siitä työstä, jota me olemme yhdessä tehneet. Tiedämme kaikki, että olemme monista asioista erimielisiä, erityisesti hallituksen ja opposition välillä, mutta tällä kaudella me olemme myös tehneet historiallisia päätöksiä ja kohdanneet historiallisia kriisejä ja kuitenkin onnistuneet myös tekemään yhteistyötä yli hallitus—oppositio-rajan, ja tästä haluan antaa vilpittömän kiitoksen kaikille kansanedustajille, kaikille puolueille yhteisesti tässä salissa.

Tällä hallituskaudella todella ollaan kohdattu poikkeuksellisia aikoja. Siitä huolimatta 90 prosenttia hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista on saavutettu. Itse olen ylpeä siitä työstä, mitä hallitus on tehnyt, hoitanut näitä historiallisia, vaikeita aikoja mielestäni kunnialla, ja samanaikaisesti panostanut koulutukseen, nostanut ihmisten toimeentuloa, esimerkiksi sosiaaliturvan kautta, tehnyt historiallisen sote-uudistuksen, laajentanut oppivelvollisuutta. Me olemme tehneet paljon sen eteen, [Puhemies koputtaa] että Suomi olisi tulevaisuudessa kestävämpi yhteiskunta.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja ilmoittautumaan painamalla V-painiketta. — Edustaja Purra.

Arvoisa puhemies! Minäkin voisin kiittää hallitusta esimerkiksi oikeanlaisista turvallisuuspoliittisista päätöksistä, mutta kysyin erityisesti tähän talouteen liittyen näistä kysymyksistä ja valtavasta velanotosta.

Ongelma on juuri siinä, mitä pääministerikin kuvasi, että edes näissä kriisioloissa, kahden suuren kriisin edessä, te ette ole luopuneet teidän yksittäisistä puolueiden tavoitteista, jotka kirjattiin hallitusohjelmaan — edes kriisioloissa te ette ole niin tehneet.

Perussuomalaiset peräänkuuluttavat asioiden tärkeysjärjestystä — suomalaisten rahat suomalaisten hyvinvointiin ja pois turhista, haitallisista ja toissijaisista menoista. Tämä on tärkeysjärjestys, jota haluamme noudattaa.

Mutta se tulevaisuus, jota vasemmalla olevat puolueet haluavat, sisältää lisää veroja ja edelleen samanlaista maailmanparannuspolitiikkaa kuin tähänkin asti. Haluan kysyä: ettekö te kanna huolta maasta, joka ei edes kannusta tekemään töitä?

Arvoisa hallitus, ettekö todella koe, että olisi pitänyt priorisoida menoja? Suomen ja suomalaisten lompakot tyhjenevät lopullisesti, [Puhemies koputtaa] jos tällainen meno jatkuu. [Eduskunnasta: Kyllä!]

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelut, historiallinen sote-uudistus, joka tällä kaudella on tehty, [Riikka Purra: Eihän se sote toimi!] oppivelvollisuuden laajentaminen, suomalainen koulutus, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] tutkimus- ja innovaatiotoiminta, josta me olemme myös eilen yhdessä pitäneet tilaisuuden ja meillä on parlamentaarinen sopu tästä kokonaisuudesta, suomalaisten turvallisuus, meidän vahva linjamme Euroopassa sen puolesta, että Ukrainaa tuetaan, ja Suomi on eilen omalta osaltansa tehnyt myös eduskunnassa päätökset ja viimeisen silauksen antanut sille, että me haemme Naton jäsenyyttä — kyllä minun mielestäni kaikki nämä päätökset ja asiat ovat sellaisia, jotka on tehty nimenomaisesti Suomen ja suomalaisten hyväksi. Yhteisellä asialla me tässä olemme toivottavasti kulkeneet.

Oppositio on myös tukenut monia niistä uudistuksista, jotka hallitusohjelmaan on kirjattu, esimerkiksi poliisien määrän lisääminen, sisäiseen turvallisuuteen panostaminen [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja se, että me olemme myös tiestön korjausvelkaa purkaneet ja olemme panostaneet meidän väyliin — tästäkin on parlamentaarinen sopu olemassa. Jos me katsomme hallitusohjelmaa ja monia niistä taloudellisista päätöksistä, mitä me olemme tehneet, niin todella monia näistä myös oppositiopuolueet ovat tukeneet.

Puhemies Matti Vanhanen

Kiitos. — Lisäkysymys, edustaja Ranne.

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, te ette selvästikään ymmärrä, kuinka vaikeassa tilanteessa meidän julkinen taloutemme on. Teidän päätöksillänne me olemme joutuneet tilanteeseen, jossa velka paisuu, ongelmat eivät ratkea ja sote pahentaa kansantaloutta ja heikentää kansanterveyttä. Miten te olette nyt ajatelleet, että Suomi nousee tilanteessa, jossa te haluatte lisää veroja, te haluatte lisää EU-velvollisuuksia, te haluatte lisää ilmastokiristyksiä ja te haluatte lisää maahanmuuttoa, joka heikentää meidän taloudellista huoltosuhdettamme? Miten Suomi tästä nousee? Onko teillä minkäänlaista ratkaisua tähän?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Me olemme tälläkin foorumilla, kyselytunneilla, keskustelleet useasti valtion velkaantumisesta, ja mielestäni siitä on syytä kantaa huolta. Me kaikki haluamme, että julkinen talous tulee tasapainoon, ja me kaikki haluamme ajaa vastuullista talouspolitiikkaa, mutta meillä on erilaisia näkemyksiä siitä, millä keinoin tämä pitää toteuttaa.

Minun mielestäni on tärkeää, että me haemme talouskasvua, ja tässä esimerkiksi työperäinen maahanmuutto, se, että meillä on riittävästi osaajia tässä maassa, on edellytys sille, että talouskasvumme on vahvaa. Meidän pitää hakea vahvempaa työllisyyttä. Tällä hallituskaudellahan hallitus on tehnyt toimia paljon enemmän kuin mitä hallitusohjelmaan kirjattiin ja työllisyysaste on noussut historialliseen lukemaan, 75 prosenttiin. Tulevaisuudessa meidän pitää tavoitella tätäkin korkeampaa työllisyyttä.

Ilman kasvua ja ilman työllisyyttä me emme saa julkista velkaantumista taitettua ja me emme saa valtiontaloutta tasapainoon, ja sen vuoksi myös panostukset, joita hallitus on tehnyt tutkimukseen, tuotekehitykseen, innovaatiotoimintaan ja koulutukseen, ovat ensiarvoisen tärkeitä, koska siitä Suomi tulee elämään tulevaisuudessa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mäkelä.

Arvoisa puhemies! Eräs tämän hallituskauden aikaansaannos — sitä ei voi saavutukseksi sanoa — on tämä EU:n niin sanottu elvytysvelkapaketti. Tällä hetkellä käy keskustelu kuumana uudesta velkapaketista eli suvereniteettirahastosta. Tässä taas olisi kysymys EU-maiden yhteisistä veloista ja tulonsiirroista taloutensa huonosti hoitaneille Euroopan maille. Hallitus on sanonut olevansa kriittinen tai jopa vastustavansa yhteisvelkaa ja komission ehdotuksia suvereniteettirahastosta, mutta kuitenkin elvytyspakettiin Suomi jo kerran suostui. Tätä suvereniteettirahastoa tullaan puskemaan läpi tulevalla kaudella Euroopasta päin, ja jo keskustelu siitä kertoo, että tämä elvytyspaketti ei ollut ainutkertainen eikä kertaluontoinen, vaikka tässä salissa hallitus on vahvasti yrittänyt muuta väittää.

Kysynkin hallitukselta: Miten te kuvittelette, että Suomi pystyy käytännössä estämään nämä tulevat yhteisvelkapaketit? Tullaanko siellä lyömään kova kovaa vastaan ja sanomaan, että me kiellämme tämän yksimielisyyspäätöksellä, kun olemme jo kerran suostuneet siihen, että EU:n perussopimuksessa säädetyistä unionin hyvän taloudenhoidon periaatteista tingitään?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Meidän viestimme tästä on ollut jo tällä hetkellä ja esimerkiksi viime Eurooppa-neuvoston kokouksessa oma viestini oli hyvin selkeä: Suomi ei hyväksy mitään uusia elpymisvälineitä, jos ne tarkoittavat lisää yhteistä velkaa. Sen sijaan näitä nykyisiä, olemassa olevia välineitä — monivuotista rahoituskehystä, jo olemassa olevaa elpymisvälinettä, niitä lainoja, joita sieltä on nostamatta — voidaan käyttää myös vastineeksi tähän Yhdysvaltain IRAan. Eli kun Yhdysvallat panostaa vahvasti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vihreään siirtymään, mikä on hyvä asia, niin meidän pitää huolehtia siitä, että myös eurooppalainen teollisuus ja kilpailukyky säilyvät. Näitä olemassa olevia välineitä voidaan ja kannattaa käyttää nimenomaisesti tähän.

Eli sen puolesta me toimimme, että käytetään niitä välineitä, mitä meillä on, mutta mihinkään uuteen yhteisvelkapakettiin Suomi ei tietenkään ole sitoutunut, emmekä me sellaista halua.

Arvoisa puhemies! Viime eduskuntakaudella monet teistä huusivat, että hoitajamitoitus korjaa kaiken. Terveydenhuoltojärjestelmä on täydellisessä kriisissä. Nyt lääkäriin ei pääse ja jonot kasvavat. Ikääntyvä väestömme ansaitsee arvokkaan hoidon. Siitä, että ihmiset pääsevät lääkäriin, päättää viime kädessä hallitus. Hoitajapula ja hoivakriisi ovat olleet tiedossa vaalikauden alussa, mutta teidän toimestanne asia on vain pahentunut.

Valtaa löytyy aina siihen, mikä nähdään tärkeäksi. Yhteiskunnan rajalliset rahat tulee käyttää vastuullisesti lain määräämiin palveluihin. Se tarkoittaa, että yhteisiä rahoja ei pidä tuhlata tällaisen kriisin keskellä. On täysin vastuutonta, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tila on näin heikko. Ongelma on täysin itse aiheutettu, rahan puutteen ja hoitajapulan takia. Valtiovarainministeriön teknisissä kehyksissä kerrotaan, että hyvinvointialueilta puuttuu 1,8 miljardia rahaa, mikä maksetaan ensi vuoden tammikuussa.

Arvoisa ministeri Kiuru, miten te vastaatte tähän? Oli alentavaa viime kyselytunnilla, kun vain tarjoilitte kahvia sieltä aitiostanne.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Viime kyselytunnilla en halunnut tässä koko kansan edessä todeta, että väitteillä pitää olla myös perää, kun niitä esitetään. Nyt, edustaja Harkimo, totean teille, että kaikki nuo teidän väitteenne kuvaavat hyvin entistä järjestelmää, joka tällä hallituskaudella 15 vuoden väännön jälkeen on laitettu uusiksi. [Ben Zyskowicz: Ja nyt asiat on kunnossa? Hyvä!] Minusta olisi hienoa, että te näkisitte, että tämä hallitus on työskennellyt todella paljon, että me saisimme tämän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän korjattua. Te puhutte järjestelmästä, joka on todella ollut kantotiensä päässä. Me olemme aloittaneet uudella järjestelmällä, ja emme ole tehneet vain rakenteellista uudistusta [Sanna Antikainen: Kyllä olette!] vaan panneet näitä palveluita kuntoon.

Minun pitää kyllä sanoa, että kyllä täällä on vuosikausia menty niin, että mielenterveysongelmille ei ole tehty mitään, ei päihdepolitiikalle, [Ben Zyskowicz: Onneksi ne on nyt kunnossa!] ei ole laitettu vanhusten asioita kuntoon, [Leena Meri: Ei ne nyttenkään ole kunnossa!] ja vieläkin te esitätte rivien välistä, että voitaisiin mennä sillä, että ei olisi tullut hoitajamitoitustakaan. Tällä hallituskaudella pitkään aikaan on satsattu sosiaali- ja terveydenhuoltoon, [Puhemies koputtaa — Sanna Antikainen: Miten näkyy käytännössä?] ja se tulee näkymään. [Jukka Gustafsson: Mistä tämä isänmaan mustamaalaus nousee?]

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Orpo.

Arvoisa herra puhemies! Nyt on todellakin tämän eduskuntakauden viimeinen kyselytunti. Tämä neljä vuotta on ollut hyvin poikkeuksellinen aika maailmassa, ja ollaan jouduttu hoitamaan yhdessä paljon vaikeita asioita. [Jukka Gustafsson: Juuri näin!] Me ollaan hoidettu koronaa yhdessä ja me ollaan viety Suomea jo lähes Naton jäseneksi. Ne ovat olleet hienoja asioita, ja kiitos jopa hallituksellekin vähäsen tästä. [Naurua]

Nyt jos katsotaan, mikä se yhdessä tekemisen paikka on tästä eteenpäin, niin tämä maa pitää laittaa kuntoon sisäpoliittisesti, sisältä. Velkaantuminen pitää saada taittumaan, ja Suomen talous pitää korjata. Se pitää saada kasvuun. Vaikka hallitus on tehnyt lakeja, niin ei se vaan valitettavasti kentällä ole niin, että vanhuspalvelut olisivat tällä hetkellä kunnossa. Eivät ne ole, ministeri Kiuru. Ja vaikka koulutuksessa on ollut kunnianpalautus, niin ei siellä kouluissa opettajanhuoneessa siltä tunnu.

Meillä on paljon asioita, joita pitää tehdä, mutta velkainen valtio ei pysty siihen. Siksi tämä talouden kuntoon laittaminen on kaikkein oleellisin kysymys, [Puhemies koputtaa] ja se, ettei meidän tarvitse maksaa korkoja pankkiireille ulkomaille vaan että ne rahat käytettäisiin suomalaisten palveluihin. Kysynkin pääministeriltä: joko te tunnustatte, että nämä nousevat korot ja kasvava velka ovat todellinen ongelma hyvinvointiyhteiskunnalle?

Puhemies Matti Vanhanen

Kiitos. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kuten tälläkin kyselytunnilla, kuten aikaisemmilla kyselytunneilla ja monesti olen todennut, kyllä, velkaantuminen on asia, josta jokaisen meidän kannattaa kantaa huolta. En minä ole kuullut tässä salissa puheenvuoroja, joissa kovin huolettomasti tähän taloudelliseen tilanteeseen suhtaudutaan — päinvastoin. Meidän yhteinen tavoitteemme on se, että me saamme kansantalouden nousuun ja saamme julkisen talouden tasapainoon, mutta meillä on erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on oikeudenmukaista ja miten se pitää tehdä.

Minun mielestäni meidän pitää ennen muuta panostaa Suomen vahvuuksiin: Meidän vahvaan koulutusjärjestelmään — siellä on edelleen korjattavaa, ja me tarvitsemme satsauksia ja panostuksia koulutukseen. Me emme pärjää pelkällä ylläpidolla vaan meidän pitää investoida koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tulevaisuudenkin menestymisen avaimiin. Vain sitä kautta me saamme taloutemme kasvuun ja vain sitä kautta me saamme työllisyytemme ylös. Tällä hallituskaudella on todella tehty mittavia panostuksia ihmisten hyvinvointiin, joista ministeri Kiuru äsken kertoi, [Ben Zyskowicz: Hyvä, ne asiat onkin nyt kunnossa!] pitkästä aikaa myös laadullisia parannuksia esimerkiksi vanhusten hoivaan on tehty, ja historiallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Myös koulutuksen puolella on tehty paljon. [Ben Zyskowicz: Koulutuksessakin ne on kunnossa!] Edellisen leikkaushallituksen jäljiltä [Puhemies: Aika!] me olemme joutuneet näitä asioita korjaamaan. [Jukka Gustafsson: Hallituksen suunta on oikea!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Useat kysymykset ovat sivunneet taloutta, ja siihen liittyen muutama huomio:

Ensinnäkin perussuomalaisten puheenvuoroissa kysyitte aivan oikein, että miten se talous voisi kasvaa. Teille totean — vaikka yhteistyöstä samalla haluankin kiittää — että niillä puheilla, joita nyt esitätte Suomen tulevaisuudesta, talous ei kasva. Teidän näkemyksenne mukaan tämä maa ei tarvitse muualta työvoimaa. Se ei ole totta. Ikääntyvä kansakunta tarvitsee työvoimaa nyt myös ulkomailta.

Toinen seikka: Teidän näkemyksenne energiapolitiikasta nojaa historiaan ja peruutuspeiliin sen sijaan, että suomalaiset yritykset, kaikki ne, jotka rakentavat työtä ja euroja tähän maahan, tekevät nyt toimia ilmastonmuutoksen torjumisen eteen. Se on sellainen puhtaan energian suurvallan polku, jota minä ainakin haluan kulkea yhdessä suomalaisten kanssa.

Ja, arvoisa puhemies, mitä tulee oppositiojohtaja Orpon puheenvuoroon, kyllä, velka on ongelma, velka on suuri yhteinen huolenaihe, ja siitä selviäminen vaatii kaikkia mahdollisia toimia ensi vaalikaudella, mukaan lukien ikävät menoleikkaukset.

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Meri.

Kiitos, arvoisa puhemies! Saarikko ei ole perehtynyt esimerkiksi meidän sinivalkoiseen siirtymään lainkaan — sen huomaa teidän puheistanne — ja te ette ole kiinnostunut siitä, miten esimerkiksi 370 000 työtöntä ja erilaisilla työllistämispoluilla olevaa ihmistä työllistetään. Mutta se on arvovalintakysymys.

Ja, ministeri Kiuru, se ei julistamalla ja huutamalla muutu mihinkään, jos meidän koulut eivät toimi. Luemme niistä selvityksiä. Terveydenhoidon pariin ei pääse. Se ei auta mitään, että te kiihdytte siellä, vaan kansa haluaisi teiltä rehellisen vastauksen: miten te koette, että te olette parantanut ihmisten palveluita? Ihmiset tietävät kyllä tuolla tv:n ääressä, mitä se todellisuus on. Se ei siellä auta mitään.

Sitten olisin kysynyt pääministeriltä, kun te ette ole edelleenkään vastannut puheenjohtaja Purran kysymykseen: Miksi te ette ole laittanut asioita tärkeysjärjestykseen? Lisää menoja, ja nyt te puhutte, että seuraavalla kaudella laitetaan talous kuntoon. Te olisitte voinut laittaa jo nyt asiat tärkeysjärjestykseen — te olette ollut pääministeri neljä vuotta. [Jukka Gustafsson: Eikö työllisyyspuhe mene perille? — Oikealta: Hiljaa!]

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kyllä vastasin, mutta mielelläni toistan, mitä aikaisemmin sanoin: Tämä hallitus on kyllä laittanut asioita tärkeysjärjestykseen. Me olemme hoitaneet historiallisia kriisejä mielestäni kohtuullisen hyvin tuloksin. Me olemme yhdessä kansakuntana selvinneet pandemian kourista — ja siitä haluan kiittää kaikkia suomalaisia, kaikkia niitä ihmisiä, jotka tähän yhteiseen koitokseen ovat osallistuneet. Me olemme tukeneet Ukrainaa erittäin vahvasti niin kansainvälisillä foorumeilla kuin omin päätöksimme, toimittaneet aseita, toimittaneet humanitääristä tukea ja taloudellista apua, me olemme vastaanottaneet pakolaisia ja asettaneet tiukempia pakotteita yhdessä muiden EU-maiden ja kumppanimaidemme kanssa.

Samanaikaisesti me olemme priorisoineet nimenomaisesti siinä, kun me olemme myös halunneet uudistaa tätä yhteiskuntaa. [Leena Meri: Te ette ole leikannut mistään muista menoista!] Työllisyysaste on historiallisen korkealla. Me olemme tehneet vihdoin ja viimein sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, jota niin moni hallitus on aiemmin yrittänyt mutta ei ole siinä onnistunut. Ja kaikki tämä pandemian kourissa. Me olemme tehneet mittavia panostuksia nimenomaisesti suomalaisten koulutukseen, [Puhemies koputtaa] suomalaisten ihmisten osaamiseen, [Leena Meri: Ja ostovoimaan vai?] ja minun mielestäni nämä ovat olleet oikeita ja hyviä priorisointeja.

Puhemies Matti Vanhanen

Samaan aihekokonaisuuteen edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan istuntokausi on tosiaan päättymässä, ja takanamme ovat monella tapaa poikkeukselliset vuodet ja valtiopäivät. Vaikka tälläkin vaalikaudella näkemykset tässä salissa ovat kilvoitelleet ja ottaneet yhteen, niin kuin tästäkin keskustelusta olemme huomanneet, ja epäilemättä varmasti se tulee tulevina viikkoina jatkumaan, kun vaaleihin mennään, niin ei pidä unohtaa, että kyllä tässä salissa on myös monta kertaa tehty yhteistyötä ja haettu yhteisymmärrystä puolueiden kesken yli hallitus—oppositio-rajojen. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia ja sitten vuonna 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota, ennen kaikkea nämä, toivat puolueet yhteen, ja yhdessä tehtiin päätökset siitä, että lainsäädäntötyö toimii, yhteiskunnan perustoiminnot turvataan ja teemme ne ratkaisut, mitä vaaditaan suomalaisten turvallisuuden eteen.

Vaikka tämä vaalikausi on ollut kriisien värittämä, niin samaan aikaan yhteiskuntaa on kuitenkin viety eteenpäin. Hyvinvointiyhteiskuntaa on uudistettu — perhevapaauudistus, koulutuksen vahvistaminen, oppivelvollisuus — ja vaikka näihinkin on liittynyt erilaisia näkemyksiä, kuten demokratiaan kuuluu, niin tämä on kuitenkin osoitus siitä, että suomalainen yhteiskunta ja demokratia toimivat, [Puhemies: Aika!] ja minä uskon, että Suomella on jatkossakin hyvä tulevaisuus. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Ulkoministeri Haavisto, kun te tapaatte kollegoitanne ulkomailla ja kun Suomen asemassa on tapahtunut paljon muutoksia, niin miten te näette, että Suomen asema on näiden neljän vuoden aikana muuttunut? Miten Suomi nähdään maailmalla?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Lindtmanille hyvästä kysymyksestä. [Leena Meri: Ja pitkästä!] Haluaisin sanoa kiitoksen sanat ensin eduskunnalle eilisestä äänestyksestä. Jos kysytään, miten se vaikutti Suomi-kuvaan maailmalla, niin totta kai se osoitti, että täällä osataan isot asiat erottaa pienistä ja täällä pystytään toimimaan yhdessä silloin, kun on maan turvallisuudesta kysymys, ja tämä yhdistyy siihen vanhaan Suomi-kuvaan — rauhanvälitykseen, rauhaa rakentavaan Suomeen, tasa-arvoiseen Suomeen, ihmisoikeuksia puolustavaan Suomeen. Ja ehkä yksi asia on viime aikoina pantu merkille, johon myöskin pääministeri viittasi: tukemme Ukrainalle on vankkumaton. Emme ole vielä olleet Naton jäsen, mutta siitä huolimatta olemme tehneet yhteisiä päätöksiä Ukrainan puolustamiseksi, koska olemme halunneet reagoida epäoikeudenmukaisuuteen, joka maailmassa on tapahtunut. Tämä kaikki on osa tämän päivän Suomi-kuvaa. Tämä jää mieliin myöskin ulkomailla. [Jukka Gustafsson: Mitä hyvää oppositio on tehnyt?]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Eilen teimme historiallisen päätöksen: hyväksyimme Suomen Natoon liittymisen lopullisesti. Teimme sen yhdessä — kiitos kollegoille, kiitos myös hallitukselle. Monia muitakin päätöksiä tässä salissa on pystytty tekemään yhdessä. Tämä on asioiden vakaata ja vastuullista hoitoa.

Ne asiat, jotka ovat olleet ongelma suomalaisille tulevaisuuteen katsoen, ovat enemmänkin olleet asioita, joita on jäänyt päättämättä. Ei niin, etteikö olisi paljon asioita tehty, joita on voitu kannattaa, mutta monia asioita on jäänyt päättämättä, koska hallitus ei ole niistä halunnut päättää.

Ennen kaikkea tässä maassa on varjeltu sitä periaatetta, että kapula siirtyy eteenpäin niin, että tämä arvokas maa ja sen tärkeä hyvinvointivaltio ovat kestävällä pohjalla. Kun te, pääministeri, sanotte, että velkaantuminen on johtunut koronasta ja kriiseistä ja ollut välttämätöntä ja luonut kasvua, niin miksi, kun katsomme Ruotsia, Tanskaa ja Saksaa, siellä velkasuhde on menossa alaspäin ja tulee valuuttarahasto IMF:n ennusteen mukaan olemaan viiden vuoden päästä alempana kuin koronavuonna ja meillä velkasuhde on menossa ylöspäin ja tulee olemaan kymmenen miljardia alijäämäinen joka vuosi tästä hetkestä, [Puhemies koputtaa] jos Marinin hallituksen tilinpäätöksellä jatketaan.

Puhemies Matti Vanhanen

Kiitos. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kun me katsomme historiaa taaksepäin, niin koko 2010-luku ja sen jälkeen Suomessa on otettu velkaa. Sieltä finanssikriisistä alkaen me olemme velkaantuneet joka vuosi sen vuoksi, että meidän talouskasvumme ja työllisyytemme vahvistuminen ei ole ollut niin vahvaa kuin monissa verrokkimaissa. Tämän eteen tällä hallituskaudella nimenomaisesti on tehty paljon töitä, [Kai Mykkänen: Miksi se ei näy?] ja me olemme saaneet nostettua työllisyytemme näistä kriiseistä huolimatta poikkeuksellisen korkealle tasolle, ja tällä tiellä meidän pitää jatkaa. Ainoa kestävä tapa taittaa julkista velkaantumista on nimenomaisesti hakea talouskasvua, saada meidän bruttokansantuotteemme nousemaan, saada sellaista aikaiseksi, että suomalaiset yritykset pärjäävät maailmalla, ja meidän pitää vahvistaa yhdessä meidän kilpailukykyämme. Tälläkin saralla hallitus on tehnyt erittäin johdonmukaista ja systemaattista työtä. Meillä on selkeä suunta. Vihreän siirtymän osalta me haluamme tehdä Suomesta vihreän teknologian suurvallan, ja tällä tiellä me olemme. Me haluamme tehdä digitaalisen siirtymän, ja tällä tiellä me olemme. [Puhemies: Aika!] Eli kun on ollut kriisejä, niin samaan aikaan me olemme olleet johdonmukaisia ja systemaattisia Suomen vahvuuksien osalta. [Kai Mykkänen: Eli IMF on väärässä?]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Mykkänen esitti kiinnostavan ja tärkeän kysymyksen, ja yritin hahmotella siihen ainakin neljä eri asiakokonaisuutta, joilla kuvailisin eroja Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä.

Ensimmäinen selkeästi meidän pärjäämiseemme vaikuttava ja sitä heikentävä tekijä on väestörakenteemme. Se on tosiasia. Me olemme luvanneet pitää iäkkäistä suomalaisista huolta, mutta työikäistä väestöä on liian vähän. Me tarvitsemme nopeasti tänne osaajia myös muualta niin, että he kotoutuvat Suomeen. Tässä eroamme esimerkiksi Ruotsista.

Toinen seikka: Samaan aikaan, kun 2010-luvun alussa, finanssikriisin jälkeen, muut Pohjoismaat pääsivät talouskasvuun kiinni, Kataisen hallituksen johdolla Suomi ei päässyt kasvuun kiinni. [Kai Mykkäsen välihuuto]

Kolmas seikka: Muissa Pohjoismaissa on kyetty työmarkkinoilla syvällisempiin, perusteellisempiin ja joustavuutta lisääviin uudistuksiin — toisin kuin meillä. Tätä pidän  itse ongelmana.

Yksi iso ero myös Ruotsin ja meidän välillä on se, että Ruotsissa on investoitu selkeästi enemmän osaamiseen, muuhun pääomaan kuin seiniin. Tässä meidänkin on kyettävä parempaan.

Puhemies Matti Vanhanen

Kiitos. — Edustaja Peltokangas.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kuunnellessani kävi mielessäni kysyä tällainen kansalaispalautteeseen perustuva kysymys, joka on tällä kaudella ollut hyvin silmiinpistävä: Ministeriaitiosta ministerit eivät ole vastanneet opposition kysymyksiin kuluneella kaudella. Pyöritellään kyllä mantraa ja selitellään siitä asian vierestä, mutta ei suoraan oppositiopoliitikon kysymyksiin. Tätä kansalaispalautetta me saamme paljon tänne saliin. Toistuvat vastausten laiminlyönnit ovat olleet märkä rätti Suomen kansalaisten kasvoille. Se on aivan selvä asia. Mihin parlamentaariseen tai perinteiseen tapaan tämä uudeksi normaaliksi muodostunut härski tapa perustuu? Onko kyseessä ollut haluttomuus vai kenties jopa osaamattomuus? — Kiitos. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä]

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Tai sitten voisi olla niin, että meillä on vain erilaisia poliittisia näkemyksiä siitä, millä tavalla maan asioita pitäisi hoitaa. Kun perussuomalaiset tänään ovat kysyneet ja kertoneet omat näkemyksensä siitä, että Suomen pitää sulkea rajansa ja me emme tarvitse työvoimaa ulkomailta, kun te sanotte, että meidän ei pidä olla eturintamassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja vihreässä siirtymässä, ja kun te sanotte toisaalta, että julkinen talous pitää laittaa kuntoon, mutta sitten ette oikein vaihtoehdossanne pysty konkretisoimaan, millä tavalla te sen teette, [Leena Meri: Olemme konkretisoineet, älkää viitsikö! Puhukaa totta!] olisiko vain niin, että meillä on erilaisia näkemyksiä siitä, miten asioita pitäisi hoitaa? Minun mielestäni Suomen pitää olla vihreän siirtymän kärjessä. Se on meidän yritysten, se on meidän teollisuuden ja se on suomalaisen työllisyyden etu. Minun mielestäni me tarvitsemme tänne osaajia muualta. Minä sanon: ”Tervetuloa Suomeen opiskelemaan. Tervetuloa tekemään Suomeen töitä. Me tarvitsemme teitä.” Ja minä haluan kehittää tätä yhteiskuntaa ja hallitus haluaa kehittää tätä yhteiskuntaa avoimemmaksi, sellaiseksi, jossa jokainen ihminen voi kokea turvallisuutta ja arvokkuutta omasta elämästänsä riippumatta siitä, mistä päin hän on tullut.

Arvoisa puhemies! Suomessa on ollut sellainen yhteiskunnallinen lupaus, että jos hoitaa oman leiviskänsä kunnolla, käy koulut, tekee töitä, noudattaa lakeja ja hoitaa hommansa tunnollisesti ja kunnollisesti, niin silloin yleensä käy hyvin. Nyt tavallinen suomalainen keskiluokkainen ihminen on tällä hetkellä näiden arjen erittäin suuresti kasvavien kustannusten kanssa aikamoisen hämmennyksen vallassa: energialaskut kasvavat, korot nousevat, verot ja maksut uhkaavat nousta, ja liikkumisen ja ruuan hinta ovat pilvissä. Nyt kun katsotaan näitä hallituksen suunnitelmia, miten taloutta tultaisiin hoitamaan teidän julkisen talouden suunnitelmanne mukaan — velkaa otetaan lisää, ja korot nousevat, mikä johtaa itse asiassa veronkiristyksiin yhä voimakkaammin tulevina vuosina — niin se suunta on aika hirmuinen. Siis Suomesta on tulossa erittäin kallis maa arjen elämiseen tällä menolla, jos suuntaa ei muuteta. Kysyisin: onko hallitus tiedostanut tällaisen ongelman, ja minkälaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin olette ryhtyneet? Se ei riitä, että tulevinakin vuosina tarjotaan tukia. Se ei ole ratkaisu.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Hallitus on hyvin tietoinen siitä, miten nämä vaikeat kriisivuodet ja nämä yhteisesti tuetut ratkaisut ovat velkaannuttaneet Suomea, ja olen myös hyvin tietoinen siitä, miten yhteensä 15 vuoden ratkaisut tässä maassa ovat kasvattaneet julkista velkaa. Me elämme tulevien sukupolvien kustannuksella, ja on poliittinen valinta, kuinka paljon me haluamme asiaa laittaa nopeasti kuntoon. [Petteri Orpo: Niinpä!]

Tästä syystä olen mielenkiinnosta nyt selvittänyt tätä, kun olen havainnut, että, arvoisa kokoomus, teidän vaihtoehdossanne kohti Suomen tulevaisuutta korostuu pyrkimys keventää ihmisten verotusta. Ajatuksena se on tietenkin minustakin periaatteellisesti kannatettava, mutta jos ajatellaan tätä vaikeaa julkisen talouden tilannetta — yritän nyt oikein yksinkertaistaa sen — niin jos samaan aikaan sanoo, että haluaa laittaa valtiontaloutta kuntoon ja keventää verotusta, niin silloin se tarkoittaa, että jostain pitää leikata, esimerkiksi hyväosaisten veronkevennysten vuoksi köyhemmiltä enemmän, ja tätä politiikkaa en voi pitää oikeudenmukaisena. Ja jos puhemies sallii, että tämä aihepiiri jatkuu, [Puhemies: Aika täysi!] niin mielelläni kertoisin, mitä olen hiukan selvittänyt tämän vaikutuksia kansalaisiin.

Puhemies Matti Vanhanen

Niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, pyydän nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Häkkänen.

Arvoisa puhemies! Kysyin, onko hallitus tiedostanut — en saanut vastausta. Kysyin, onko hallitus ryhtynyt konkreettisiin toimenpiteisiin — ei ole ryhtynyt näköjään. Vastasitte ohi kysymyksestä, ja tulkitsen sen siis niin, että ette ole ryhtyneet toimenpiteisiin vaan keskitytte kokoomuksen arvosteluun.

Sanon täältä muutaman konkreettisen toimenpiteen: Siis totta kai julkisen talouden vastuullinen hoitaminen ja rahojen kohdentaminen yhteiskunnan perustehtäviin, mutta sen jälkeen vähemmän tärkeistä voidaan säästää. Kun puhutaan, miten kansalaisten ostovoimaa voidaan parantaa ja arjen kustannuksia pitää kurissa, niin maltilliset kohdennukset palkka- ja eläkeveron kevennykseen ja kompensaationa haittaverojen korotuksia, puhtaan energiantuotannon lisäämistä, jotta energialasku laskee kansalaisilla, lisätään asuntotuotantoa, jotta asumisen hinta laskee, lisätään julkisen joukkoliikenteen kilpailua, muun muassa junaliikenteessä, jotta liikkumisen hinta laskee, puretaan normeja ja byrokratiaa, jotta ylimääräiset kulut vähenevät yhteiskunnassa. Eikö tässä olisi niitä ideoita, mitä olisi pitänyt jo tehdä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Kyllä, kokoomuksen listassa on monia varteenotettavia asioita, ja sitten on asioita, joista kyllä olen merkittävästi eri mieltä. Tarkennan nyt vielä, edustaja Häkkänen: Olen tietoinen Suomen talouden vaikeasta tilanteesta, ja kyllä, pidän välttämättömänä, että jatkamme esimerkiksi sillä hyvällä työllisyyskehityksen polulla, jonka tämä hallitus ja suomalaiset yritykset yhdessä ovat aloittaneet. Se on talouskasvun ja Suomen talouden pärjäämisen ehdoton edellytys.

Mutta palaan vielä tähän esitykseenne, joka liittyy kevyempään verotukseen Suomessa. Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan tästä esityksestänne miljardin tuloveron kevennyksistä yli puolet kohdistuisi kolmelle hyvätuloisimmalle kymmenykselle Suomessa. [Vasemmalta: Ohhoh!] Veronkevennyksestä lähes neljännes menisi pelkästään Suomen suurituloisimmille. [Vasemmalta: Oho!] Neljä alinta tulokymmenystä hyötyisivät yhteensä vain alle 180 miljoonaa. Ja mitä tämä tarkoittaa suomeksi, arvoisa puhemies: Esimerkiksi 2 000 euroa kuussa tienaava, kaikkien meidän arvostuksen ansaitseva hoitaja hyötyisi tästä kokoomuksen veroalesta vain noin kympin. Eduskunnan tietopalvelun mukaan 1 400 euroa tienaava ei hyötyisi miljardin veronkevennyksestä laisinkaan. En pidä tätä Suomen edun mukaisena ja kannatettavana tulevaisuuskuvana. [Puhemies koputtaa] Vaikka veronkevennykset ovat aatteellisesti varmasti oikein, nyt Suomella ei ole näihin varaa, ja tämä ei ole oikeudenmukaista politiikkaa.

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Satonen.

Arvoisa puhemies! Jatketaan hoitajista: Kun sairaanhoitaja tekee lisätöitä, niin hän maksaa keskituloisena suomalaisena puolet veroa siitä lisätulosta. Onko se kohtuullista?

Kysymykseni kuuluu tähän samaan asiaan liittyen: Ihmisiä huolestuttaa paitsi ostovoima myös arjen palvelujen toimivuus. Nyt, kun täällä ministeri Kiuru puhui sote-uudistuksen toteuttamisesta, niin minulla on täällä edessäni Ylen eilisen päivän uutinen Pirkanmaalta. Pirkanmaalta puuttuu tällä hetkellä 1 500 hoitajaa. Tämä määrä on kolminkertaistunut kahdessa vuodessa. Kaksi vuotta sitten oli vielä lähihoitajista ylitarjontaa, ja nyt heitä puuttuu tuhat kappaletta. [Timo Heinonen: Eli ei se olekaan Sipilän hallituksen syy!] 116 psykologia ja 360 sosiaalityöntekijää palkattaisiin välittömästi. Oletteko te tietoisia siitä, mikä todella on Suomen terveydenhoidon tilanne, ja aiotteko te tehdä sille asialle jotakin? [Ben Zyskowicz: Hallitus on laittanut soten kuntoon! Kysykää Kiurulta!]

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Kaikki nämä asiat, mitä edustaja Satonen tässä luetteli, ovat asioita, joista meidän pitää yhdessä olla huolissamme. [Ben Zyskowicz: No kuka kantaa vastuun?] Mutta kokoomuksen vaihtoehto — se on kylmää kyytiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ja se on kylmää kyytiä hoitajille. Samanaikaisesti, kun te esitätte näitä miljardiluokan veronkevennyksiä, joista hyötyvät yhteiskunnan kaikkein vauraimmat kaikkein eniten, kuten ministeri Saarikko tässä ansiokkaasti äsken kertoi, te olette valmiita leikkaamaan miljardeja julkisia menoja. Ja mistä nämä tulevat — mistä nämä tulevat? Sosiaali- ja terveydenhuollosta iso siivu. [Timo Heinonen: Pysytään totuudessa!] Ja se tarkoittaa ei mitään muuta kuin irtisanomisia sote-sektorilla. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Kyse on henkilöstövaltaisesta sektorista, ja jos sieltä otetaan kokoomuksen esittämällä tavalla rahaa pois, se ei tarkoita mitään muuta kuin hoitajapulan pahenemista. Se tarkoittaa vähemmän peruspalveluita ihmisille, se tarkoittaa ongelmien kasaantumista, ja se tarkoittaa sitä, että meidän ongelmamme näiden asioiden osalta, joista edustaja Satonen kertoi, vain syvenevät.

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Risikko.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on ottanut 40 miljardia lisää velkaa, ja me maksamme 2,6 miljardia pelkkiin korkoihin. Taloustieteen termi moraalikato tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, että syödään lasten lautasilta. Elikkä te olette tehneet velkaa, että meidän lapset voisivat sitä sitten maksaa. [Aino-Kaisa Pekonen: Jotta lapset voisivat paremmin!] Onko se teidän mielestänne oikein, ja miksi te teitte tällaisen teon meidän lapsille? [Välihuutoja]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Erinomaista, edustaja Risikko, että, nostitte esiin ikään kuin oikeudenmukaisuuden ja päätöksenteon moraalin. On aivan oikein, että kysytte tämän perään, mutta muistetaanhan samalla yhteinen vastuu: te olette tukeneet valtaosaa tuosta 40 miljardista, [Vasemmalta: Kyllä!] joista merkittävä osa on syntynyt nimenomaan korona-ajan laskuna, jolloin teidän puolueenne olisi velkaantunut vielä enemmän kuin mitä hallitus esitti ja velkaa päätti ottaa, ja vastaavalla tavalla te olette tukeneet ratkaisuja Venäjän hyökkäyssodan alettua vaikkapa energiakriisissä kansalaisten osalta. Voin jo arvata keskustelun jatkon: te esitätte, että entäpäs se kaikki muu. Ne ovat olleet esimerkiksi pienimpien eläkkeiden korottamista, hoitajien määrän vahvistamista, jonka uskon erityisesti, edustaja Risikko, olevan teillekin tärkeä asia, [Sanna Antikaisen välihuuto] ja vaikkapa ratkaisuja, jotka liittyvät Suomen tutkimus- ja kehityspanoksiin, joihin tiedän, että te sivistysvaliokunnan puheenjohtajana olette suhtautunut erityisen myönteisesti.

Voimme yhdessä kantaa huolta lasten velasta, [Sari Sarkomaa: Pitääkö kaikki tehdä velaksi?] mutta se on yhteinen vastuu, koska ratkaisut ovat olleet yhteisiä. [Välihuutoja]

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Tavio.

Herra puhemies! Hallitus on tuhlailullaan kiihdyttänyt valtion velkaantumista ja tehnyt tulevassa Suomessa entistä vaikeammaksi näiden peruspalvelujen, kuten hyvän terveydenhoidon, toteuttamisen. Hallitus ei ole lisännyt työnteon kannustimia. Työssäkäyvien ostovoimaa ei ole parannettu — te olette tehneet historiallisen suuret polttoaineveron korotukset, joita perussuomalaiset vastustivat, ja siitä huolimatta te olette jatkaneet tällä linjallanne. Hallitus on romuttanut turvekoneet ennen energiakriisiä, ja olette epäonnistuneet kohdistamaan energian tukea oikein sähkökriisissä.

Talouskasvun edellytykset ovat muutakin kuin työllisyysasteen tuijottelu. Meiltä puuttuu työn tuottavuuden kasvu, meiltä puuttuu viennin kasvu. Olemme oravanpyörässä, josta täytyisi päästä. Tarvitaan veronkevennyksiä ja talouden liikkumavaraa ja toimintavapauksia. Kun te, arvoisa pääministeri Marin, tulitte tehtävään, olitte nuori ja idealistinen vasemmistolainen päättäjä. Oletteko nyt oppinut talouspolitiikasta sen, että sosialismi ei toimi? [Välihuutoja vasemmalta]

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kyllä sosiaalidemokraattinen puolue uskoo markkinatalouteen, ja se uskoo hyvinvointivaltioon, siihen, että me yhteisesti rakennamme maata, jossa joka ikinen ihminen voi pärjätä. Ei täällä minun tietääkseni taida kukaan tästä talosta tai salista kannattaa sosialistista yhteiskuntaa, [Juha Mäenpää: Uskooko se yhteisvelkaan?] saati kommunismia, enkä näe, että sellaisella pelottelu nyt erityisesti äänestäjiin siellä kotikatsomoissa välttämättä uppoaa.

Mutta siitä olen samaa mieltä, että kyllä, sen lisäksi, että me katsomme työllisyysastetta — se on tärkeää, että me sitä olemme nostaneet yhdessä, ja tulemme nostamaan vastakin — me tarvitsemme tuottavuuden parantamista. Tässäkin hallitus on tehnyt paljon töitä, ja sen eteen eduskunta on tehnyt myös parlamentaarisesti yhteistyötä. Olin erittäin iloinen, kun sain eilen vastaanottaa kansanedustaja Matias Mäkysen johtaman parlamentaarisen työryhmän tuloksen, [Välihuutoja] raportin siitä, millä tavalla yhdessä nostamme Suomen tki-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, [Puhemies: Aika!] koska tämä on avainasemassa tuottavuuden parantamisessa.

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Könttä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomen talous on tasapainotettava seuraavien kahden vaalikauden aikana. Me tarvitsemme tähän maahan kasvua ja työtä, mutta velka ja alijäämä ovat sitä mittaluokkaa, että tarvitsemme myös säästöjä. Mitä enemmän saamme kasvua ja työtä, sitä vähemmän joudumme tekemään noita kipeitä säästöjä. Suomalaisille pitää jäädä enemmän käteen palkasta ja eläkkeestä. [Ben Zyskowicz: Te olette Saarikon kanssa eri mieltä näköjään!] Tärkeintä on lisätä yrittäjyyttä ja helpottaa työllistämistä. Toisia ilkkumalla tämä tilanne ei korjaannu. [Timo Heinonen: Kuulitteko, Saarikko!] Suomi tarvitsee yhteistyötä ja yksituumaisuutta. Kysyn pääministeriltä: Yhdyttekö arvioon, että myös säästöjä joudutaan tekemään? Ja miten Suomeen konkreettisesti saadaan lisää kasvua, työpaikkoja ja työllistäviä yrityksiä? Oletteko valmis esimerkiksi lisäämään paikallista sopimista työpaikoilla? [Ben Zyskowicz: Olisipa kepu hallituksessa!]

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Olen sitä mieltä, että kyllä tulevalla vaalikaudella tarvitaan myös sopeutustoimia. Niiden pitää olla oikeudenmukaisia, tarvitaan sekä tulo- että menosopeutusta, ja tärkeää on se, että samanaikaisesti kun sopeutustoimia tehdään, kaikista heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä pidetään huolta. Heidän, keillä on kaikkein leveimmät hartiat, heidän, keillä on eniten varaa, pitää osallistua nimenomaisesti tässä vaikeassa tilanteessa yhteisen talouden kuntoon laittamiseen. Vastaavasti taas köyhimmiltä leikkaaminen tilanteessa, jossa inflaatio on korkealla ja elinkustannukset nousevat, on täysin vastuutonta politiikkaa.

Olen samaa mieltä siitä, että me tarvitsemme yhteistyötä näiden isojen tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Äsken puheenvuorossani mainitsin tämän tki-tiekartan, sen työn, mitä yhdessä parlamentaarisesti olemme tehneet. Se on arvokasta työtä. Myös sillä me saamme Suomen tuottavuutta nostettua.

Ja kyllä, me tarvitsemme myös monenlaisia muunlaisia toimia, myös työmarkkinoilla. Tällä hetkelläkin paikallinen sopiminen on tosiasia työpaikoilla. Monilla työpaikoilla sovitaan paikallisesti asioista ja asioita ratkaistaan yhteisesti yhteisessä pöydässä, mutta se ei saa tarkoittaa tietenkään sitä, että yleissitovista työehtosopimuksista luovutaan [Puhemies: Aika!] tai että tämä työmarkkinajärjestelmä, joka Suomessa on ollut toimiva, romutettaisiin.

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Zyskowicz.

Arvoisa herra puhemies! Meni vähän taas tähän ”mutku kokoomus” ‑problematiikkaan. [Vasemmalta: Ei mennyt!] Kun pääministeri Marin puhuu kokoomuksen vaaliohjelmasta, hän käyttää totuutta yhtä säästeliäästi kuin Donald Trump. [Vasemmalta: No ohhoh!]

Sitten ministeri Saarikko puhuu kokoomuksen veropolitiikasta. Aikaisemmin keskusta oli meidän kanssamme samaa mieltä siitä — ja edustaja Könttä tuntuu edelleen olevan samaa mieltä siitä — että siirretään verotuksen painopistettä työn verottamisesta haittojen verottamiseen. On sääli, että keskusta ministeri Saarikon johdolla on näköjään irtaantumassa tästä yhteisestä linjasta.

Aikaisemmin kysyttiin, oletteko tyytyväisiä, ja kehuitte kauttanne, ja se varmaan kuuluu hallituksen normaaliin käytäntöön. Mutta kun katsotaan sotea, vanhustenhoivaa, hoitoonpääsyä, nuorten ja lasten psykiatriaa, kun katsotaan koulurauhaa tai kun katsotaan nuorisorikollisuutta, niin teillä on ollut valta neljä vuotta ja te olette voineet asioita muuttaa. [Puhemies koputtaa — Timo Heinonen: Syylliset, käsi ylös!] Oletteko te tyytyväisiä todellakin saavutuksiinne? [Välihuutoja]

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kyllä minä olen tyytyväinen siihen politiikkaan, mitä tällä hallituskaudella on yhteisesti tehty. [Oikealta: Hoitojonoihin!] Me olemme hoitaneet historiallisia kriisejä, ja haluan kiittää myös oppositiota tuestanne koronan hoidossa ja haluan kiittää tuestanne siinä, että me olemme lisänneet puolustusmäärärahoja ja tehneet mittavia hankintoja suomalaisen puolustuksen hyväksi — me olemme tukeneet Ukrainaa ja me olemme auttaneet kansalaisia energiakriisissä. Kiitos näistä yhteisistä ratkaisuista koko eduskunnalle.

Mutta olen myös ylpeä ja iloinen niistä toimista, mitä me olemme tehneet hallitusohjelman puitteissa. Te mainitsitte täällä nuorten tilanteen, mielenterveyden aseman, jengiytymisen. Tällä hallituskaudella on tehty paljon sellaisia toimia, jotka tulevat myös näihin asioihin vaikuttamaan tulevaisuudessa: ryhmäkokojen pienentäminen varhaiskasvatuksessa, subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen kaikille lapsille, perhevapaauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus ja sisältöuudistus, se, että jokainen suomalainen pääsisi seitsemän päivän sisällä niihin palveluihin, joita he tarvitsevat, myös mielenterveyden puolella. [Ben Zyskowicz: Pääseekö?] Hallitus on tehnyt paljon sen eteen, että juuri näihin juurisyihin voidaan puuttua [Puhemies: Aika!] ja meidän nuoremme ja lapsemme voisivat paremmin tulevaisuudessa.

Kyllä minä olen tyytyväinen ja ylpeä siitä työstä, mitä me olemme tehneet. [Jukka Gustafsson: Hallitus tekee, oppositio vikisee! Siinä on se ero!]

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Sirén.

Arvoisa puhemies! On välttämätöntä palata tähän ministeriaitiosta heitettyyn väitteeseen, jonka mukaan kokoomuksen vaihtoehto johtaisi irtisanomisiin. Tämä ei perustu kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin, ja toivoisi, että ei säästeliäästi käytettäisi tosiasioita tässä salissa. [Välihuutoja vasemmalta — Ben Zyskowicz: Syylliset, käsi ylös!]

Ministeriaitiosta on puhuttu paljon myös kasvusta mutta vastustettu niitä verotuksen uudistuksia, joita kokoomus on esittänyt, joilla tehtäisiin kannustavampaa toimintaympäristöä yrittäjille, yrityksille, suomalaisille työntekijöille. Mistä se kasvu syntyy, ellei työn tekemisestä ja yrittämisestä? Mitä te olette ehdottamassa, jotta me parantaisimme markkinatalouden toimivuutta, jotta me parantaisimme Suomea investointiympäristönä, sujuvoittaisimme luvitusta ja tekisimme työn tekemisestä ja yrittämisestä aina kannattavampaa? Kokoomuksen vaihtoehto on tässä myös asiantuntijoiden mukaan kaikkein uskottavin.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! On varmasti totta, että kokoomuksen vaihtoehto pitää sisällään perusteltuja ja aivan oikeita toimia esimerkiksi työmarkkinoiden näkökulmasta. Näin itse ajattelen. Tulkoon nyt selväksi myös keskustelu liittyen veronkevennyksiin: Minä ajattelen sillä tavalla, että on tietenkin perusteltua, että Suomea rakennetaan suuntaan, jossa me emme kokonaisveroastetta nostaisi — ei ole itsetarkoituksellista verottaa enemmän. Mutta tosiasia on myös se, että Suomen taloustilanne on vaikea ja vakava johtuen korkojen noususta ja kriisivuosista, [Jukka Kopra: Luomistanne uusista menoista!] joiden ratkaisut ovat olleet yhteisiä. Minusta on oikein todeta ja kertoa, että se näkemys, mitä te esitätte veronkevennyksinä, tarkoittaa sellaisia ratkaisuja, joista hyötyvät yhteiskunnan hyväosaisimmat. Se on ratkaisu, jonka te paikkaisitte ottamalla pois sosiaali‑ ja terveyspalveluista miljardin. [Ben Zyskowicz: Tuo ei ole totta!] Sellaiset ajatukset, jotka liittyvät vaikkapa sairaanhoitajien asemaan... Korostan, että esityksenne mukaisesti hänelle tästä veronkevennyksestä olisi hyötyä noin kymmenen euroa ja samanaikaisesti hänen työn tekemisensä edellytyksiä heikennettäisiin. Minusta tämä vaihtoehto on kuitenkin oikeutettua tulla ilmi. [Ben Zyskowicz: Maalasitte olkiukon!]

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Heinonen.

Arvoisa puhemies! Tuo, mitä ministeri Saarikko sanoi, ei ole totta. Taloudenhoidossa te olette epäonnistuneet. Entisenä opettajana tekisi mieli sanoa, että teidät pitäisi jättää luokalle, mutta se tarkoittaisi tämän hallituksen jatkoa, ja sitä tämä maa ei enää kestäisi.

Nuorten mielenterveyspalveluissa ja vanhustenhoidossa tilanne on huonompi kuin silloin kun te aloititte, kun te saitte nämä vahtivuorollanne hoidettavaksenne. Neljä vuotta, ja 40 miljardia velalla on nyt hinta. Tämän vuosikymmenen lopussa käytetään enemmän rahaa velan korkoihin kuin ministeri Kaikkosen hallinnonalaan, eli koko uskottavaan maanpuolustukseen — enemmän rahaa pelkkiin korkoihin kuin koko uskottavaan maanpuolustukseen. [Välihuuto] Kysyn teiltä, ministeri Saarikko: oletteko te hetkeäkään käyttänyt aikaa miettiäksenne ja tuodaksenne tänne esitystä siitä, miten tämä holtiton velkaantuminen saataisiin taittumaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen, olen minä käyttänyt sen aiheen äärellä aika montakin hetkeä. On myöskin tärkeää, että käy tätäkin keskustelua seuraaville suomalaisille ilmi, että huoli velkaantumisesta on yhteinen mutta myös vastuu siitä on yhteinen. En voi olla korostamatta esimerkiksi aiemmin puheenvuoroja käyttäneiden perussuomalaisten talouslinjaa ja sen tiivistä yhteneväisyyttä hallituksen suhteen. Taisi olla edustaja Tavio, joka totesi, että miksi hallituksen linja on ollut tällainen velkaantuva linja. Meidän ja teidän budjettien näkemysero on noin 0,5 prosenttia. [Välihuutoja vasemmalta] Meillä on yhteinen näkemys Suomen taloudesta, kun teidän vaihtoehtobudjettianne lukee, noin 99,5-prosenttisesti. [Vasemmalta: Oho!] Eli kun te soimaatte meitä, edustaja Tavio, te soimaatte myös itseänne. Sellaista en välttämättä suosittele, mikäli mielii omille tavoitteilleen suosiota saavan. [Sanna Antikainen: Höpö höpö!]

Mutta, arvoisa puhemies, edustaja Heinosen näkemys, huoli koroista, on oikea ja aito, eikä tietoa ole siitä, että keskuspankki olisi korkojen nostamista lopettanut, ja siksi velkaantumiseen on syytä suhtautua vakavasti yhteisellä vastuulla.

Kiitos. — Varsin vauhdikas viimeinen kyselytunti, viihdyttäväkin. Oma urani eduskunnassa on nyt päättymässä, ja kannan vähän huolta ruoka-apua antavista yhdistyksistä, ja kysynkin ministeriltä ja koko hallitukselta: aiotteko pitää huolen siitä, että pysyvä määräraha köyhiä auttaville yhdistyksille lopulta tulisi talousarvioon?

Minun neljävuotias lapsenlapseni seuraa papan nykyistä hidasta liikkumista ja huutelee aina perään, että pappa, pärjäätkö sinä varmasti. No, hymyilen takaisin ja sanon, että pärjään. Mutta viime yönä menetin yöuneni, kun mietin, miten ihmeessä tämä eduskunta aikoo pärjätä ilman minua. [Naurua] Miten ihmeessä kaikki Suomen köyhät saavat täällä äänensä kuuluviin? Joten laitan uskoni teihin: pliis, pitäkää huoli niistä, jotka eivät pysty itsestään pitämään huolta. Ja nyt se lupaus siitä, että ruoka-apu hoidetaan. — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää teidän työtänne tämän asian ympärillä. Olette tehnyt valtavasti töitä. Toitte alan aktiiviset järjestöt ja erilaiset yhdistykset eduskuntaan, ja moni tästäkin porukasta sai vierailla tapaamassa ihmisiä, jotka tätä tärkeätä työtä tekevät. Ja totean teille, että olette antanut niin hyvää evästystä, että olen pysynyt evästyksen suuntaviivoissa, ja näin ollen tuo 800 000 on jo jaettu, niin kuin tiedättekin, mutta tärkeintä on se, että tämä jäljellä oleva potti saadaan nopeasti jakoon, ja siinäkin puhutaan aika isosta summasta, muistaakseni nyt ulkoa kaksi miljoonaa. Sitä työtä tulemme tekemään.

Mutta isoin kysymys on se, voidaanko noin kahden miljoonan vuosittaisesta tasosta nostaa suomalaista ruoka-apua kolmeen miljoonaan euroon, koska ajat ovat olleet niin vaikeita, että se näkyy. Minä olen esittänyt tätä kehykseen, ja toivon, että koko hallitus voisi tätä kolmen miljoonan tasoa tukea. Olen pysynyt näissä suuntaviivoissa, joita on toivottu, ja toivottavasti myös muut.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden Suomi voi juuri niin hyvin kuin tämän päivän nuoret. Koronakriisi, sota Euroopassa ja huoli maapallon tulevaisuudesta ovat jättäneet jälkensä erityisesti nuoriin ikäpolviin. Ilman nuoria meillä ei ole mitään, ei veronmaksajia, ei vastuunkantajia, ei vanhemmista ikäpolvista huolehtijoita. Opiskelupaikkojen riittämättömyys luo nuorille kohtuutonta painetta koulutuspolulle samalla, kun työmarkkinoita vaivaa osaajapula. Koulutus on paitsi tasa-arvon myös työllisyyden ja talouden kivijalka.

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että Suomessa asuvien nuorten elämää leimaisi jatkossa toiveikkuus ja usko omien siipien kantamiseen. Tämän talon päätöksillä on siitä suuri vastuu. Kysynkin ministeri Honkoselta: millä keinoilla aiotte nyt hallituskauden loppusuoralla varmistaa, että seuraava hallitus ja seuraava eduskunta voivat ensi töikseen ryhtyä parantamaan nuorten hyvinvointia ja varmistamaan, että jokaiselle löytyy oma polku tässä yhteiskunnassa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Honkonen.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia erittäin tärkeästä kysymyksestä edustaja Hyrkölle. Yhteiskunnan tulevaisuus riippuu siitä, miten hyvin suomalaiset nuoret voivat, kuinka he pärjäävät elämässä, kuinka he voivat toteuttaa haaveitaan esimerkiksi perheen perustamisesta, työn saamisesta, oman omistusasunnon hankkimisesta, ja kulloisenkin hallituksen pitää parhaansa mukaan pystyä yhteiskuntaa ohjaamaan niin, että nuoret voisivat nämä haaveensa toteuttaa.

Olemme tehneet historiallisen määrän korkeakoulutuksen aloituspaikkalisäyksiä. Olemme siis aivan historiallisella tavalla lisänneet korkeakoulutusta yhä useamman nuoren saavutettaviin tällä vaalikaudella, 13 000 aloituspaikkaa on lisätty. Yhä useampi suomalainen nuori voi korkeakoulutuksen käydä. Tärkeää on myös tietenkin huolehtia niistä valmiuksista, miten koko koulutuspolku sujuu. Pidän tärkeänä, että seuraavallakin vaalikaudella jatketaan tällä samalla tiellä, korkeakoulutuksen laajentamisessa ja mahdollisuuksien ja toivon luomisessa suomalaisille nuorille.

Arvoisa herra puhemies! Velkaa on otettu, ja velkakritiikin sateesta huolimatta olemme kriisien keskellä kyenneet huolehtimaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Köyhyyttä on vähennetty, eläkkeitä on nostettu, toimeentulotukea haetaan vähemmän kuin koskaan. Työllisyys on ennätyslukemissa. Verotulot ovat kasvaneet kuudella miljardilla pelkästään viime vuonna. [Eduskunnasta: Oho!] Porkkana on lopulta keppiä mahtavampi.

Tasa-arvoa on edistetty. Velkakritiikistä huolimatta ilmastotoimia on tehty, perhevapaat on uudistettu, sote-uudistus vietiin maaliin, eikä korona-aikana yrittäjääkään heitetty susille. [Sari Sarkomaa: Kansa odottaa jonoissa!]

Kritiikkiä voi esittää, mutta pitää nähdä, että olemme uupumatta tukeneet Ukrainaa ja äänestäneet Natosta.

Oppivelvollisuuden laajentaminenkin tehtiin tässä kritiikin keskellä, peruskoulu-uudistuksen jälkeen merkittävin teko tässä maassa. Tulisiko meidän jatkaa tällä uudistusten tiellä, joka perustuu korkeaan osaamiseen tässä maassa?

Puhemies Matti Vanhanen

Osaamista koskeva kysymys... — Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Kyllä, kyllä meidän tulisi jatkaa sillä uudistusten tiellä, mitä tällä hallituskaudella on aloitettu. Meidän pitää saavuttaa entistä korkeampi työllisyysaste, meidän pitää saada osaavaa työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta, ja meidän pitää seuraavaksi aloittaa peruskoulun uudistustyö. Tällä hetkellä aivan liian moni lapsi ja nuori päättää peruskoulunsa liian vajavaisin tiedoin ja taidoin, ja tästä meidän pitää yhteisesti kantaa huolta.

Olen erittäin iloinen siitä, että eduskunnalla on ollut kaukonäköisyyttä säätää laajennetusta oppivelvollisuudesta. Uskon, että kun me tulevaisuudessa tulemme katsomaan taaksepäin, tämä on yksi tämän hallituskauden tärkeimmistä uudistuksista. [Vasemmalta: Kyllä! — Jukka Gustafsson: Näin on!] Mutta seuraavalla vaalikaudella, seuraavan eduskunnan kaudella, on laitettava peruskoulun ongelmat kuntoon. Meillä ei ole varaa menettää yhtään lasta, ei yhtään nuorta. Heidän hyvinvointiinsa on satsattava, ja toivon, että koulutus, tutkimus ja tuotekehitys tulevat olemaan myös seuraavan hallituksen kunnia-asia.

Ärade talman! Tove Janssons muminberättelser hör till Finlands främsta exportprodukter inom kulturbranschen. Nu ska böckerna dessutom storlanseras i USA. SFP anser att det är oerhört viktigt att stöda företagens internationalisering, och vi vill gärna se att allt flera finska företag söker tillväxt från utlandet.

Arvoisa puhemies! Vain sata yritystä tuottaa kaksi kolmasosaa Suomen viennistä — tämä on hätkähdyttävä luku. On koko Suomen etu, että vahvistamme vientiyritysten toimintaedellytyksiä ja parempia mahdollisuuksia lähteä maailmalle. Suomalaisilla yrityksillä on paljon kasvupotentiaalia, ja meidän tulisikin hyödyntää sitä vielä paremmin.

Kysynkin, arvoisa ministeri Skinnari: millä tavalla voisimme vahvistaa vienninedistämistä siten, että yhä suurempi joukko suomalaisyrityksiä hakisi lisäkasvua ulkomailta?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Skinnari.

Arvoisa puhemies! Kuten ulkoministeri Haavistokin täällä tänään aivan oikein totesi, Suomen maakuva — kuva Suomesta turvallisuuden tuottajana, yhtenäisenä maana, jolla on kestävyyttä kriisienkin aikana — on asia, mitä arvostetaan ympäri maailmaa.

Tove Jansson on tehnyt upeaa työtä, samoin suomalainen kulttuuri ja suomalainen vientiteollisuus — itse asiassa, kun katsomme nyt lukuja tältä vuodelta, niin luvut näyttävät hyviltä. Me olemme onnistuneet. Me olemme onnistuneet jopa luomaan uusia markkinoita tilanteessa, jossa Venäjän suunta luonnollisesti on kiinni. Mutta olette oikeassa: paljon parempaan pitää pystyä. Me tarvitsemme tuplasti enemmän vientikykyisiä yrityksiä joka puolelta Suomea, jokaisesta maakunnasta, jokaisesta kunnasta, ja sitä työtä me olemme tehneet tarmokkaasti läpi tämän hallituskauden. Mutta on aivan selvää, että yksi seuraavan hallituksen suurimmista töistä tulee olemaan tämän viennin rakenteen monipuolistaminen ja Suomen talouden kasvattaminen sitä kautta.

Arvoisa puhemies, kiitos mahdollisuudesta! Tämä tuotantokausi alkaa olla lopussa, ja haluaisin täältä salin puolelta kiittää puhemiestä, puhemiehistöä ja hallitusta työstä. Me varmasti kaikki, ihan jokainen tässä salissa, haluamme isänmaalle parasta. Sitten meillä on vähän erilaisia näkemyksiä siitä, miten sinne parhaaseen päästään.

Nämä neljä vuotta ovat olleet tosiaan vaikeita, niin kuin tässä on puhuttu. Paljon tärkeitä asioita on tehty, ja paljon on otettu yhteenkin, mutta asiat menevät eteenpäin. Toivottavasti myöskin siellä kotikatsomoissa on ollut viihdyttävä tuotantokausi. [Naurua] Seuraava alkaa pian, ja jos kysyä pitää, niin kysyn pääministeriltä: vieläkö hetken jaksatte tehdä töitä? [Naurua]

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Vaikka seuraavat neljä vuotta, jos minulta kysytään. [Naurua]

Myös omalta osaltani haluan kiittää koko eduskuntaa, oppositiopuolueita. Vaikka monesta olemme olleet eri mieltä, olemme olleet monesta asiasta myös samaa mieltä, ja niistä kaikkein tärkeimmistä — koko kansakunnan turvallisuudesta, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, meidän polustamme Naton jäseneksi, Ukrainan tukemisesta tämän kamalan sodan keskellä — me olemme olleet samaa mieltä. Isojen kriisien hoitamisessa me tarvitsemme mahdollisimman laajat parlamentaariset hartiat, ja tässä eduskuntaryhmät, joka ikinen, ovat osoittaneet oman voimansa.

Haluan myös kiittää puhemies Vanhasta, koko puhemiehistöä ja koko Eduskuntataloa siitä tuesta, mitä tällä hallituskaudella näiden mittavien koitosten äärellä olemme kaikki saaneet.

Tämä tuotantokausi todella alkaa olla lopussa, mutta seuraavaksi onkin kansalaisten näyttämön vuoro: Demokratia puhukoon. Vaalit ovat 2. huhtikuuta.