Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps) | Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok) | Suullinen kysymys antisemitismin torjumisesta (Antero Laukkanen kd) | Suullinen kysymys hoitajien palkkojen korotuksista (Harry Harkimo liik) | Suullinen  kysymys  Suomen  ja Venäjän  kumppanuussopimuksesta  (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kysymys eläkeläisten toimeentulon parantamisesta (Pia Viitanen sd) | Suullinen kysymys pienituloisten tulevaisuuden turvaamisesta (Pasi Kivisaari kesk) | Suullinen kysymys työllisyyden ja talouden tukemisesta (Jussi Saramo vas) | Suullinen kyselytunti

Kiitos, arvoisa puhemies! Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, suomalaisten suuri maanpuolustustahto alkoi heti näkyä valtavana kysyntänä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutusta kohtaan. Kurssit täyttyivät nopeasti, eivätkä läheskään kaikki halukkaat edes enää mahdu niille. Perussuomalaiset on maanpuolustuspuolue, ja haluamme varmistaa, että halukkaat saavat maanpuolustuskoulutusta taustastaan riippumatta ja että Maanpuolustuskoulutuksella on siihen tarvittavat resurssit.

Perussuomalaiset on juuri jättänyt toimenpidealoitteen, jota on valmisteltu yhdessä maanpuolustusasiantuntijoiden kanssa, ja pyydämme siinä maanpuolustuskoulutukseen riittäviä resursseja ja rahoitusta. Lakimuutoksia tarvitaan, jotta Puolustusvoimien aseita voidaan käyttää ja niillä voidaan myös radoilla ampua. Lisäksi rahoitus pitäisi muuttaa monivuotiseksi, suoraan valtion budjettirahoitukseen. Arvoisa hallitus, tuetteko perussuomalaisten toimenpidealoitetta maanpuolustuskoulutuksen turvaamiseksi?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Hallitus on kehysriihessään käsitellyt maanpuolustusasioita ja päättänyt merkittävistä panostuksista isänmaamme turvallisuuteen ja puolustukseen. Osana sitä myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentälle tullaan osoittamaan lisää resursseja toimintaan, ja asia on tulossa käsittelyyn lisäbudjetin yhteydessä tänä vuonna, mutta jo päätetyissä kehyksissä tuleville vuosille on päätetty, että vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osoitetaan lisää resursseja. Eli tavoite on se, ja tähän tullaan myös pääsemään, että resursseja saadaan varsin ripeästi ja kursseja voidaan järjestää lisää.

Myös lainsäädäntöpuolta tullaan arvioimaan, ja olen kutsumassa koolle palaverin, missä on sekä puolustusministeriön edustus, Pääesikunnan edustus että MPK:n edustus ja jossa katsotaan sitten, minkätyyppiset lakimuutokset tässä tilanteessa olisivat tarpeen.

On myönteistä, että suomalaisten maanpuolustustahto on kasvanut, ja myönteistä, että yhä useampi haluaa osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Sille tullaan järjestämään mahdollisuuksia.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Meri.

Arvoisa puhemies! Kiitos vastauksesta, ministeri Kaikkonen. Toivomme, että koko eduskunta suhtautuu näin myönteisesti kuten ministeri Kaikkonen ja perehtyy tähän perussuomalaisten toimenpidealoitteeseen, jossa on teille esitykseksi myös näitä yksityiskohtia, joista ministeri Kaikkonen mainitsi. Olemme valmistelleet tätä yhdessä maanpuolustuksen asiantuntijoiden kanssa, ja siinä mielessä on tervetullutta, että suhtaudutte myönteisesti.

Maanpuolustus nojaa meillä Suomessa laajaan reserviin, jolla on luja osaaminen ja tahto. Moni hioo taitojaan omalla ajallaan ampumaradoilla. Sen lisäksi, että maanpuolustuskoulutuksen lakia pitää kehittää koulutuksen sujuvoittamiseksi ja mahdollistamiseksi, ampumaratoihin pitää kiinnittää huomiota. Niiden määrä on tippunut rajusti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, ministeri, kuten varmasti hyvin tiedätte. Siellä on erittäin tiukkoja ympäristömääräyksiä, ja vain harvemmalla radalla voi ampua esimerkiksi pitkäpiippuisilla aseilla. Aiotteko lisätä ampumaratojen määrää esimerkiksi vähentämällä byrokratiaa ja löysentämällä lupaedellytyksiä, ministeri Kaikkonen?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Täydennän vielä tuota ensimmäisen kysymyksen vastausta sen verran, että Puolustusvoimien aseita voidaan kyllä käyttää myös vapaasti maanpuolustuksen kentällä, kun valvonta on kunnolla järjestetty. Puolustusvoimat on valmis osallistumaan tähän valvontaan aikaisempaa enemmän, elikkä tätä asiaa voidaan ratkoa tällä tavalla. Lainsäädäntömuutoksiin menee aina oma aikansa, mutta tämä on tämmöinen nopeampi käytännön ratkaisu tähän kysymykseen.

Mitä tulee ampumaratoihin, niin on totta, että niitä on aikaisempaa vähemmän. Tämä on pitkäaikainen kehitys ja liittyy juuri tähän, mihin viittasitte: aika tiukkoihin ympäristölupamääräyksiin. Ne eivät sinänsä ole oman hallinnonalani alla, mutta pitäisin myönteisenä kyllä, että ampumaharrastukseen olisi nykyistä parempia mahdollisuuksia ja löytyisi mahdollisuuksia rakentaa myös jonkun verran lisää ampumaratoja maahan. [Sebastian Tynkkynen: Hyvä!]

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Tavio.

Herra puhemies! Tämä asia on kaikille puolueille ja koko Suomelle varmasti yhteinen, sillä siinä, missä meidän Puolustusvoimiemme kyky on tietysti selkeä pidäke, että Suomea kohtaan ei kohdisteta sotilaallista voimaa, niin myös meidän sotilaidemme ja reservimme taito on keskeinen asia.

Perussuomalaiset ovatkin jättäneet tänään eduskuntaryhmän toimenpidealoitteen, jossa me esitetään just tätä lisäresursointia mutta myös byrokratian purkua, minkä edustaja Merikin tuossa hyvin nosti esiin. On olemassa tätä lainsäädäntöä ja, voi sanoa suoraan, jopa byrokratiaa, mikä estää tätä ampumaharjoittelua ja vapaaehtoista maanpuolustusta. Siihen saadaan lisäresursseilla nopeasti helpotusta, kuten ministeri kuvasi. Mutta, kuten mainitsitte, tämä ei ole teidän hallinnonalallanne, ja sen takia kysyisinkin nimenomaan asianomaiselta eli ympäristöministeriltä: miten esimerkiksi tämä ampumaratojen ympäristöbyrokratian väheneminen nyt etenee, kun on tilanne, että niitä ampumaratoja tarvitaan siihen harjoitteluun?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kari.

Arvoisa puhemies! Tämä on varmasti kysymys, jossa teemme hyvää yhteistyötä puolustusministe-riön kanssa. Itse asiassa ympäristöministeriöllä ei ole tähän asiaan liittyviä prosesseja tällä hetkellä meneillään. [Välihuutoja oikealta]

Puhemies Matti Vanhanen

Kysymys, edustaja Purra.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset suhtautuu erittäin kiittäen puolustusmäärärahojen lisäämiseen. Oma uskottava kansallinen puolustuskyky ja kova maanpuolustustahto on meidän puolustuksemme perusta ja tulee olemaan kaikissa oloissa.

Suorituskykyinen Puolustusvoimien henkilöstö kaikkiin valmiustiloihin on tärkeää. Kun määrä nousee, niin yhtä tärkeää olisi keskittyä näihin niin sanottuihin henkilöstön ”laadullisiin tekijöihin”. Kun esimerkiksi kertausharjoitusten määrää nyt merkittävästi nostetaan, niin tulisi entistä tärkeämmäksi puuttua myös siihen, että henkilöstö, upseerit, palautuvat näistä toimista. Tämä ei tällä hetkellä ole aivan selvää, vaan muun muassa upseerit ovat jo pidempään kertoneet voimakkaasta kuormituksesta. Ja kun valmiutta halutaan parantaa, niin tällaisetkin seikat, nämä kapeikot, tulisi huomioida ja korjata, jotta tilanne olisi riittävän hyvä.

Kysynkin puolustusministeriltä: miten aiotte puuttua tähän upseerienkin esiin nostamaan ongelmaan sotilaiden taistelukunnosta ja henkilöstön kuormituksesta?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Todella henkilöstötarpeita on, ja tätä asiaa käsiteltiin puolustusselonteossa, jonka eduskunta viime vuoden lopulla hyväksyi. Siinä linjattiin, että noin 500 uutta henkilöä palkataan Puolustusvoimiin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Nyt kun saamme lisää resursseja puolustukseen tämän viikon päätöksillä, niin aiomme nopeuttaa tätä aikataulua sillä tavalla, että aloitamme lisähenkilöstön värväämisen heti, elikkä jo tänä vuonna ryhdytään asteittain Puolustusvoimien henkilökuntaa lisäämään, sekä vakituisia tehtäviä että myös sopimussotilaita. Tällä mahdollistetaan se, että voidaan vaikkapa tätä kertausharjoitusten määrää lisätä, vastata entistä haastavampaan turvallisuusympäristöön, ja toisaalta totta kai, jos meillä on enemmän väkeä töissä, niin voidaan myös tähän jaksamisongelmaan puuttua entistä paremmin.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Huru.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kuten tiedettyä, Ukrainan tilanne on nostanut maanpuolustustahtoa Suomessa ja reserviläistoimintaa sen myötä. Kentältä kuitenkin kuuluu kyselyitä, että koetaan vapaaehtoisen aseellisen toiminnan olevan sekava himmeli, jota erilaiset säädökset ja aseiden hankinnan vaikeus haittaavat. Sisäministeri ei nyt ole paikalla, mutta ehkä puolustusministeri osaisi vastata: näettekö, että olisi tarvetta selkeyttää tätä säädöstöä, joka helpottaa aseiden hankkimista reserviläisille, ja onko hallituksella valmiutta aselain sekä muun säädöstön muuttamiseen, mikä helpottaisi ja selkeyttäisi reserviläisten aseiden hankintaa ja harjoittelua?

Puhemies Matti Vanhanen

Haluaako puolustusministeri vastata tähän? — Kyllä, ministeri Kaikkonen.

Toki, herra puhemies! Aselainsäädäntö on ensisijaisesti sisäministeriön alla, ja tietysti on niin, että aivan villiä ja vapaata aseiden hankkiminen ei Suomessa voi olla. Ette sitä varmaan esittänytkään.

Se, mitä kuuluu oman hallinnonalani piiriin, on vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset. Siinä on myös juuri se, millä ehdoilla voi käyttää vaikkapa Puolustusvoimien aseita harjoitteluun, ja tämäntapaisia kysymyksiä. Kuten tuossa jo vähän aikaisemmin viittasin, olen kutsumassa koolle aivan lähiaikoina palaverin, missä käydään näitä lainsäädäntökysymyksiä läpi, ja olen laittamassa liikkeelle hankkeen, missä lainsäädäntöä uudistetaan. Siihen tarvitaan kyllä myös sisäministeriö mukaan, sillä tämä on kokonaisuus. Näitä ongelmia, mitä MPK:kin on esittänyt, lähdemme käymään läpi.

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Risikko.

Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että puolustus sai näin paljon nyt lisää voimavaroja. Kiitos siitä oikein paljon.

Kysyisin ministeri Kaikkoselta vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta. On todella hienoa, että myöskin se sai nyt lisää resursseja, ja niitä kohdistetaan erityisesti naisten kouluttamiseen ja nuorten kouluttamiseen. Sekin on hyvä asia. Tarvitaan myös lainsäädäntömuutoksia, kuten sanotte, ja varmasti pikaisella aikataululla, niin kuin tässä nyt tulikin aikaisemmin puheenvuoroissa.

Mutta palaisin siihen, mistä olen aikaisemminkin teille puhunut, Naisten Valmiusliittoon, joka kouluttaa nimenomaan kokonaisturvallisuuteen naisia, ja myöskin varautumistaitoja ja yleensä turvallisuustaitoja. Olemme jo pitkään olleet sitä mieltä, että tarvittaisiin turvallisuuskoulutettujen henkilöitten rekisteri Suomeen. Tällä hetkellähän meillä on tilanne se, että paljon on koulutettu, mutta jos yhtäkkiä poikkeusoloissa heitä tarvittaisiin, niin mistäpäs heidät tempaistaan, kun ei ole rekisteriä? Onko mahdollista, että nyt, kun te avaatte lainsäädännön, tämä rekisterivaltuus tulisi myös siellä huomioon otetuksi? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! On myönteistä, että myös moni nainen haluaa osallistua vapaaehtoisesti maanpuolustukseen. Siihen on meillä hyviä mahdollisuuksia Suomessa, ja myös naisten kiinnostus maanpuolustukseen osallistumiseen on aivan viime viikkojenkin aikana saamieni tietojen mukaan kasvanut.

Varmasti, kun lainsäädäntöä lähdetään uudistamaan, on hyvä katsoa tämä kokonaisuus ja se, olisiko tässä esille nostamassanne asiassa mahdollisesti järkevää edetä. Meillä taisi olla puhetta, että tämänkin asian tiimoilta istuisimme lähiaikoina, eli katsotaan totta kai tämäkin mahdollisuus läpi.

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Niemi.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Nyt kun todellakin tuli selväksi tämä MPK:n koulutuksen valtava lisääntyminen, olisin lisäksi kysynyt arvoisalta herra puolustusministeriltä: kun esimerkiksi Tampereen Reserviläisiin on tämän Ukrainan sodan syttymisen jälkeen — meitä on aikaisemmin ollut 1 300, Suomen suurin reserviläisjärjestö — hetkessä tullut 300 uutta jäsentä lisää, voitaisiinko tukea samalla lailla, jos tuetaan MPK:ta, myös reserviläisjärjestöjä esimerkiksi ase- ja patruunahankinnoissa? Lupa-asiat ja kaikki tällaiset meillä on Tampereellakin täysin kunnossa, mutta se raha tekee tiukkaa. Jos nyt näin paljon tulee uusia jäseniä, jotka haluaisivat harrastaa ja olla valmiina mahdolliseen sotatilanteeseen, niin voiko tähän löytää rahaa, arvoisa puolustusministeri?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Tämäkin on myönteistä, että reserviläisjärjestöihin on tullut lisää kiinnostusta. Toki nämä järjestöt toimivat aika pitkälle ihan jäsenmaksujenkin varassa, ja monet ovat valmiita laittamaan omaakin rahoitusta tähän toimintaan. Jos tulee hakemuksia, niin totta kai voidaan katsoa, onko valtiolla mahdollisuus osoittaa rahoitusta nykyistä enemmän reserviläistoimintaan. Sitten voin sanoa, että maanpuolustuksen kentällä on myös muita rahoitusmahdollisuuksia, erilaisia toimijoita, mistä rahoitusta toimintaan voi hakea.

Täytyy lähteä ratkomaan näitä uusia kapeikkoja, mitkä ovat syntyneet nyt tätä myötä, kun yhä useampi suomalainen haluaa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistua.

Puhemies Matti Vanhanen

Kysymys, edustaja Reijonen.

Arvoisa herra puhemies! Puolustus on hyvin monisäikeinen juttu — haluaisin kysyä oikeastaan kahta asiaa.

Venäläinen maanomistus on hyvin laajaa Suomessa. Onko hallitus suunnitellut asialle jotakin tehtäväksi?

Ja toinen asia: Ihmisiä varmasti kiinnostaa Ahvenanmaan tilanne. Se on puolustuksellisesti hyvin mielenkiintoinen paikka. Onko mietitty, mitä tälle aiotaan tehdä? Suomalaisia kiinnostaa kovasti tämä venäläisten asia, venäläinen maanomistus, mutta myös tämä Ahvenanmaan tilanne. Kuinka tähän on aiottu reagoida? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Kaksi kysymystä. Ministeri Kaikkonen valitsee, kumpaan vastaa. [Naurua]

Arvoisa puhemies! Tästä maanomistuskysymyksestä on täällä jossain aikaisemmassakin vaiheessa keskusteltu, ja siitä meillä on suhteellisen tuore lainsäädäntö voimassa, mikä tarkoittaa sitä, että jokaisesta EU—ETA-alueen ulkopuolelta tulevasta maanhankinnasta tarkistetaan, täyttääkö se kriteerit, ja viranomaiset seuraavat myös sellaisia kohteita, mitä pidetään maamme turvallisuuden kannalta riskaabeleina tai jollakin tavalla epäilyttävinä, ja lainsäädäntö luo mahdollisuudet puuttua näihin, mutta täytyy olla tietysti riittävät todisteet sitten, ennen kuin asioihin puututaan. Mutta on tiettyjä kohteita, mitä on syytä seurata ja seurataankin. Tässäkin asiassa eduskuntaan on viime vuoden lopulla toimitettu raportti lainsäädännön toimivuudesta, ja sen pohjalta tämänkin lain tarkastelu on aloitettu, ja siihen tehdään uudistuksia sillä tavalla, että tehdään laista vielä nykyistä pitävämpi.

Mitä tulee Ahvenanmaahan, niin se on demilitarisoitu alue, mutta Suomi puolustaa Ahvenanmaata tarvittaessa.

Puhemies Matti Vanhanen

Ja kysymys, edustaja Heinonen.

Arvoisa herra puhemies! Annetaan kiitosta silloin, kun siihen on aihetta. Meillä on ollut hyvä puolustusministerionni. Kiitoksia ministeri Kaikkoselle. Tämä kokonaisuus on hyvä: Historialliset panostukset kertausharjoitusten lisäämiseen, kantahenkilökuntaan, sopimussotilaisiin. Materiaalia hankitaan niin ilmavoimille kuin panssaritorjuntaan, ilmatorjuntaan ja niin poispäin.

Osaava reservi on kuitenkin meidän puolustuksen kulmakivi. MPK, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, tarvitsee aseita ja patruunoita. Puolustusvoimien aseiden käyttö ei tällä hetkellä ole mahdollista, ja se on akuutti ongelma. Tarve olisi noin 1 000, 1 500 asetta MPK:n käyttöön.

Kysyn, ministeri Kaikkonen: te olette sanonut, että käytte tästä neuvotteluja, niin pidättekö todennäköisenä, että jo tulevan kesän MPK:n koulutuksiin nämä Puolustusvoimien aseet voitaisiin saada käyttöön?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia palautteesta. Vastaus kysymykseenne on: Kyllä pidän mahdollisena, [Timo Heinonen: Hyvä!] ja olen tästä asiasta käynyt keskustelua pääesikunnan johdon kanssa, ja sieltä on vakuutettu, että Puolustusvoimat on valmis osallistumaan näihin talkoisiin sillä tavalla, että voidaan osoittaa Puolustusvoimista valvojia, jolloin näitä Puolustusvoimien aseita voidaan käyttää nykyistä laajemmin vapaasti maanpuolustuksen piirissä. Eli asia on hoidossa.

Puhemies Matti Vanhanen

Ja kysymys, edustaja Mäenpää.

Arvoisa puhemies! Reserviläisjärjestöjä on huolettanut jo muutaman vuoden ajan Euroopan unionin lyijyasetus, joka haittaisi heidän toimintaansa. Esitin hallituksen vuosikertomuksen 2019 lausuntoon semmoista kappaletta, joka eteni sitten meidän puolustusvaliokunnan mietintöön puolustusselonteosta. Se kuuluu seuraavasti: ”Valiokunta viittaa tässä yhteydessä hallituksen vuosikertomuksesta 2019 antamaansa lausuntoon, jossa tuotiin esiin, että mahdollisen Euroopan unionin lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä eikä harjoitustoimintaa.”

Arvoisa ympäristöasioista vastaava ministeri, huolehtiiko hallitus siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä? Tilanne on muuttunut. Olimme ajoissa asialla, mutta nyt on kriisi päällä. Miten suhtaudutte asiaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Menee puolustusministerille. — Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on se, että maanpuolustuksen edut turvataan myös tämän lyijyasetuksen käsittelyssä.

Puhemies Matti Vanhanen

Kysymys, edustaja Ronkainen.

Arvoisa puhemies! Oma uskottava maanpuolustus on isänmaan turva. Sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi kansalaisten kiinnostus on lisääntynyt myös niin sanottuun VARTU- eli varautumis- ja turvallisuuskoulutukseen. Ongelmana on se, että valtion rahoitusta voi käyttää ainoastaan sotilaallista valmiutta edistävään koulutukseen. MPK:n pitää kerätä varat kokonaismaanpuolustukselle tärkeälle VARTU-koulutukselle muualta, esimerkiksi lahjoituksista ja kurssimaksuista.

Olisi Suomen edun mukaista, että kaikilla, niin naisilla, nuorilla kuin huoltovarmuuden kannalta tärkeillä ammattikuntien edustajilla, kuten maanviljelijöillä, olisi mahdollisuus osallistua tähän koulutukseen. Arvoisa puolustusministeri, voisitteko harkita VARTU-koulutusta MPK:n julkiseksi tehtäväksi, johon osoitettaisiin valtion rahoitus?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Kyllä voin, mutta tämä kuuluu juuri niihin asioihin, mistä on syytä käydä keskustelu mielestäni sekä MPK:n, pääesikunnan että puolustusministeriön kesken ja koettaa löytää yhteinen linja siinä, minkälaista roolia haluamme vapaaehtoiselle maanpuolustukselle ja MPK:lle tulevaisuudessa. Jos tulee kovin paljon tehtäviä, jotka alkavat muistuttaa viranomaistoimintaa, niin se muuttaa MPK:n luonnetta aika lailla, ja täytyy katsoa, että se on yhteiskunnan kokonaisedun ja myös sen mukaista, mitä MPK itse varmasti haluaa. Ja sitten täytyisi käydä laajempi keskustelu siitä, löytyykö tälle kaikelle tuki tästä talosta.

Tätäkin ongelmaa, mihin viittasitte, pystytään taklaamaan, koska MPK:lla on mahdollisuus saada todella myös muuta rahoitusta ja lahjoitusrahoitusta ja sitä kautta resursseja tähän VARTU-toimintaan.

Arvoisa puhemies! Roistovaltio Venäjän sotarikokset Ukrainassa järkyttävät. Suomen ja Euroopan on viimeistään nyt reagoitava ankarimmilla mahdollisilla pakotteilla. Venäjä rahoittaa brutaalia sotakoneistoaan öljyn ja kaasun myynnillä Eurooppaan. Kokoomus on vaatinut energiantuonnin lopettamista Venäjältä. Vaadimme myös Ukrainalle lisää ja vahvempaa aseistusta sekä rahallista apua. Venäjän diplomaattien karkotus on aloitettava — Venäjä pitää eristää.

EU:n lisäpakotteena venäläisen kivihiilen tuontikielto ei riitä. Sen arvo on murto-osa öljyn ja kaasun tuonnin arvosta. Öljyä ja kaasua on tuotu Eurooppaan Venäjältä jopa miljardilla eurolla päivässä.

Pääministeri, tekeehän Suomi kaikkensa, jotta myös veriöljyn ja ‑kaasun tuonti Venäjältä kielletään koko EU:ssa? Aikooko Suomi joka tapauksessa ottaa käyttöön öljyn, kaasun ja muun energian tuontikiellon?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Kyllä, Suomi toimii EU:ssa sen puolesta, että venäläisestä energiasta, fossiilisesta energiasta, niin kaasusta, öljystä kuin kivihiilestä, voidaan irrottautua niin nopeasti kuin mahdollista.

Me myös tiedämme sen, että eri Euroopan maat ovat erilaisessa tilanteessa suhteessa tuontienergiaan. Suomessa tämä irrottautuminen tulee tapahtumaan helpommin, ja hallitus on viimeksi tänään päättänyt varautumisen ministerityöryhmästä, isosta kokonaisuudesta, tähän asiaan liittyen. Suomessa tämä irrottautuminen tulee siis tapahtumaan helpommin kuin monissa muissa maissa, mutta on aivan selvää, että koko Euroopan pitää irrottautua venäläisestä fossiilienergiasta niin pian kuin mahdollista, koska tällä hetkellä me rahoitamme Putinin sotaa ostamalla Venäjältä energiaa. Tämä on kestämätön tilanne, sen on loputtava.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Lisäkysymys, edustaja Vestman.

Arvoisa puhemies! Energian Venäjä-riippuvuuden katkaisu maksaa, mutta Putinin sotavoimien rahoittamisen hinta on vielä kovempi myös Suomen turvallisuudelle. Puhtaan energian investointien vauhdittaminen, mitä kokoomus on esittänyt, on nyt välttämätöntä. Kiitos hallitukselle päätöksistä tämän eteen.

Lyhyellä aikajänteellä on turvauduttava kaikkeen siihen, mitä meillä täällä Suomessa on. Poltetaan mieluummin kotimaista turvetta ja haketta kuin venäläistä biomassaa. Tänään kerrotut hallituksen huoltovarmuustoimet ovat oikeita mutta riittämättömiä. Energiaturpeesta tekee kannattamatonta päästöoikeuden korkea hinta, jota pitää rajoittaa tai kompensoida. Ministeri Lintilä, miten hallitus takaa sen, että tulevina talvina suomalaiset kodit lämpiävät kotimaisilla polttoaineilla, kohtuulliseen hintaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten kysyjä sanoi, tänä päivänä hallitus on tuonut esityksen energiapaketista, jonka kokoluokka on kaikkiaan noin 850 miljoonaa. Se sisältää lyhyen aikavälin toimia ja pitemmän aikavälin toimia.

Siellä on mukana turve, jossa Huoltovarmuuskeskuksen kanssa on varasto, joka käytännössä takaa, että meillä on olemassa tuleville talville riittävä määrä poltettavaa turvetta, sen mukaan, miten sitä arvioidaan. Meillä on hallituksen puolella erittäinkin lyhyellä aikavälillä valmius tarkastella tilannetta. Ongelmallinen tilanne tässä turpeen suhteen on se, että tällä hetkellä ainespuu on huomattavasti edullisempi polttaa, ja tämä tuo sen haasteen tähän tilanteeseen.

Puhemies Matti Vanhanen

Jatkokysymys, edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Tässä on tärkeän kysymyksen äärellä koko Eurooppa, ja on hyvä, että Suomen eduskunnassa on ilmeisesti yksimielisyys siitä, että EU:n tulisi lopettaa venäläisen maakaasun ja fossiiliöljyn tuominen jo tänä keväänä, ja me pystymme siihen, kun se tehdään systemaattisesti.

Nyt kysyisin vielä pääministeriltä, mitä tässä oikeasti tehdään. Ollaanko keräämässä koalitiota, jolla vaikutetaan asiassa, löydetään ratkaisut, joilla yhdessä varmistetaan sähkön saatavuus myös Saksassa, jos siellä ei maakaasua ole? Ja onko huomattu, että tällä hetkellä esimerkiksi suomalainen Porvoon Nesteen jalostamo toimii ikään kuin hyviksenä, joka maksaa siitä, että he ovat vaihtaneet jo 85 prosenttia raakaöljystä muualle kuin venäläiseen, kun taas pahisjalostamot käyttävät alennusmyynnissä olevaa Uralsia? Ja oletteko tekemässä töitä, että saadaan esimerkiksi Nesteen jalostamon maakaasunkäyttö siirrettyä vetyprosessiin EU:n tukipaketin sisällä olevilla innovaatiorahoilla? Tässä pitää nyt tehdä konkreettisia ehdotuksia. Mikä on Suomen hallituksen linja?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Tuossa aikaisemmassa vastauksessani kuvasin Suomen hallituksen linjan tähän kysymykseen. Me tuemme vahvasti sitä, että venäläisestä fossiilienergiasta irrottaudutaan mahdollisimman nopeasti. Tämä tulee tarkoittamaan eurooppalaisella tasolla investointeja tuotantoon mutta myös siirtoverkkoihin ja varastointiin. Kaikkea tätä me joudumme niin kansakuntina kuin yhdessä tekemään. Esimerkiksi Suomessa on tänään hallitus käsitellyt tärkeää hanketta, joka toteutetaan yhteistyössä Viron kanssa. Yhteistyö LNG:n osalta on nyt käynnistetty, ja juuri tämänkaltaisia hankkeita me tulemme tarvitsemaan kaikkialla Euroopassa, niin että yhdessä voimme varmistaa energian saatavuuden, kun venäläisestä fossiilienergiasta yhdessä myös irrottaudumme.

Mutta hankkeita on eri puolilla Eurooppaa, ja tämä investointiaalto, jonka me tulemme näkemään, tulee olemaan ennätyksellisen nopea. Ja tältä osin on myös varauduttava siihen, että kun investoinnit tehdään kerralla, niin meillä voi olla jonkun verran myös saatavuusongelmia esimerkiksi näihin investointeihin liittyvien materiaalien osalta.

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Heikkinen Janne.

Arvoisa puhemies! Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa on saavuttanut pisteen, jossa länsimaiden on välttämätöntä ryhtyä eristämään Venäjä kaikin mahdollisin keinoin. Baltian maissa tämä näkyy siten, että taksiyhtiö Yango on haluttu kieltää, koska sillä on suora yhteys Venäjän tiedustelupalvelu FSB:hen. Kysyn teiltä, arvoisa ministeri Harakka: miksi Suomi ei ole reagoinut asiaan ja liittynyt Baltian maiden kanssa samaan rintamaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Harakka.

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä tärkeästä kysymyksestä. Yleisellä tasollahan on niin, että me Suomessa ehdottoman tiukasti ja ehdottomasti sovellamme EU:ssa yhdessä sovittuja pakotteita. Kaikessa tietojenkäsittelyssä ja tietoturvan osalta suhteessa kolmansiin maihin pitää varmistaa tietenkin tietosuojan ja tietoturvan toteutuminen, ja tältä osin henkilö- ja asiakastietojen osalta varmistetaan, että niiden käsittelyssä noudatetaan EU:n tietosuojasääntelyä.

Kyberturvallisuuskeskuksen arvion mukaan taikka taksisääntelyn nojalla ei tällä hetkellä ja nykyisillä tiedoilla ole sääntelyyn pohjautuvaa perustetta Yango-taksisovelluksen kieltämiseen Suomessa. Eurooppalainen sääntely ei tätä edellytä eikä rajoita, joten tällä hetkellä seuraamme tiukasti sitä, mitä EU-sääntelyssä edellytetään, ja asia varmastikin tulee uuteen keskusteluun lähitulevaisuudessa myös EU:n tasolla. [Ben Zyskowicz: Väärä vastaus!]

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Tynkkynen.

Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Moni maanpuolustustahtoinen suomalainen on lähtenyt puolustamaan Ukrainaa. Ukrainan asia on meidän. Yksikään venäläinen tankki, joka siellä tuhotaan, ei tule olemaan meitä vastassa. Valitettavasti löytyy myöskin niitä epäisänmaallisia ihmisiä, jotka ovat lähteneet Venäjän riveihin. Eduskunta kriminalisoi vierastaistelijuuden terroristisessa toiminnassa, mutta tällä hetkellä on mahdollista, että voi osallistua Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan saamatta rangaistusta. Tämän asian nosti jo viime vuonna esille Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Jätin tänään lakialoitteen tähän liittyen, että kriminalisoitaisiin tällaiseen hyökkäyssotaan osallistuminen, ja kysyisin teiltä, arvoisa oikeusministeri Henriksson: olisiko hallituksen mahdollista lähteä kriminalisoimaan tätä suomalaisten osallistumista näihin tappotalkoisiin? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Kysymys menee sivuun alkuperäisestä sanktioita koskevasta kysymyksestä, mutta oikeusministeri, vastaus on teidän.

Arvoisa puhemies! Tulen tutustumaan tähän teidän lakialoitteeseenne. Tämä on kysymys, joka on varmasti sen kaltainen, että siihen kannattaa paneutua ja katsoa, onko meillä nyt tämmöinen aukko meidän lainsäädännössä.

Se on aivan selvää, että me emme ihmisinä hyväksy sitä, että joku lähtee taistelemaan nyt tällä hetkellä Venäjän joukoissa tässä aivan kauheassa sodassa, missä on myös ilmeistä, että on tapahtunut sotarikoksia. Siinä mielessä on hyvä, että EU yhdessä Yhdysvaltojen ja muitten länsimaitten kanssa on myös ollut hyvin aktiivinen siinä, että kansainvälinen rikostuomioistuin saa tarvittavat määrärahat, jotta se pystyy tekemään siellä paikan päällä niitä tutkimuksia, jotka tarvitaan, jotta nämä sotarikolliset saadaan syytteeseen.

Mutta palataan tähän teidän lakialoitteeseenne. — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Eestilä.

Arvoisa puhemies! Jos ja kun öljyn ja maakaasun tuonti Venäjältä loppuu, niin käsitykseni mukaan öljy voidaan kohtalaisen kivuttomasti korvata muualta ostettavalla öljyllä, mutta käsitykseni on se, että maakaasun suhteen tilanne on huomattavasti ongelmallisempi, koska monet elintarviketeollisuusyritykset ovat hyvin riippuvaisia kaasusta ja he joutuvat akuutteihin ongelmiin, jos kaasuntuonti Venäjältä lakkaa. Siihen ei auta tämä LNG-laiva sitten aikanaan ensi talvena. Oletteko te valmiit ottamaan nopeasti käyttöön yritystuet, koska nämä elintarvikeyritykset, isotkin yritykset, joutuvat investoimaan joko kevyeen polttoöljyyn tai maakaasuun? Ja oletteko te valmiit edistämään kaikin keinoin mahdollisia rakennuslupia ja ympäristölupia?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten kysyjä sanoi, niin tänään julkistettiin, että me hankitaan Viron kanssa yhteinen LNG-terminaalilaiva, jolla tullaan kompensoimaan sitten Venäjältä tulevan maakaasun loppuminen. Laiva tulee olemaan näillä suunnitelmilla, joita tällä hetkellä on, ensi talven Paldiskissa ja siirtyy sitten sen jälkeen Suomen puolelle. Me pystymme kompensoimaan täysin Venäjältä tulevan maakaasun tämän laivan kautta, mutta tällä hetkellä vielä neuvottelut tästä tämän vuokraajaosapuolen kanssa ovat menossa.

Mitään yksittäisiä tiettyihin yrityksiin kohdistuvia kompensaatioita meillä ei ole tällä hetkellä, koska kyllä valitettavasti tämä hintatasojen nousu tulee koskemaan kaikkia yrityksiä. Täytyy sanoa, että kyllä tuon maakaasun osalta on kaikkein kovimmat korotukset: maakaasun hinta on kai noussut tuollaiset 730 prosenttia, eli puhumme todella kovista luvuista.

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Häkkänen.

Arvoisa puhemies! Venäjä käyttää energiaa pitääkseen pystyssä autoritääristä hallintoaan ja käymällä sotaa Ukrainassa, ja energian keskeinen rooli Venäjälle ei voi tulla kenellekään yllätyksenä Euroopassa. Tästä jää aika synkkä kädenjälki historiaan eurooppalaisten valtioiden ymmärryksestä Venäjään, siis siihen, kuinka energiaa käytetään turvallisuuspolitiikassa. Tämänkin takia Suomen tulee olla nyt aika tiukka näissä neuvotteluissa. Saksan päätös ydinvoimasta luopumiseen, epäonnistunut energiewende ja Venäjän vuosikausia jatkunut energiapoliittinen rahoittaminen on nyt osoittautunut virheeksi, josta täytyy päästä nopeasti eroon.

Mutta kysymys kuuluu: Kun pohditaan näitä riippuvuuksia maakaupoista tietoverkkoihin ja muihin, niin Suomen oikeusjärjestelmäkin on rakennettu aika lailla sinisilmäisesti tietyin osin. Miten varmistamme, että kansallinen turvallisuus jatkossa huomioidaan kaikessa meidän lainsäädännössä, maakaupat, energiat, ydinvoimalat, kaikki muut, Helsingin telakat ja muut mukaan lukien?

Puhemies Matti Vanhanen

Kysymykset minuutissa, kiitos. — Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Juuri kaikkea tätä me tällä hetkellä perkaamme erittäin tiheällä kammalla. Eli me tulemme tarkastelemaan paitsi ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia niin myös taloudellisia kysymyksiä, laajasti yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin liittyviä kysymyksiä, lainsäädäntökysymyksiä kaikessa siinä, miten me tällä hetkellä arviomme esimerkiksi Suomen riippuvaisuuksista tai mahdollisista kansallisista aukoista, joita meidän pitää yhdessä pystyä tukkimaan. Eli kaikkea tätä me teemme tällä hetkellä selontekotyössä, ja selonteko tullaan ensi viikolla toimittamaan eduskunnalle, mutta myös sen jälkeen ja tälläkin hetkellä eri ministeriöissä katsotaan hyvin huolellisesti kaikkea tätä kokonaisuutta niin, että Suomi olisi mahdollisimman hyvin varautunut kaikenlaisiin riskeihin, kaikenlaisiin uhkiin.

Yksi sellainen iso uhka tulevaisuuteen, minkä itse hahmotan ja näen, on teknologiariippuvuus. Me emme voi Eurooppana olla riippuvaisia Euroopan ulkopuolisista teknologioista. Meillä pitää olla omaa kyvykkyyttä, omaa tuotantoa, omaa osaamista, koska tämä on myös mahdollinen turvallisuuspoliittinen riski, jos me emme ole Euroopassa omavaraisia uusien teknologioiden osalta.

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Vikman.

Arvoisa puhemies! Energiantarpeemme on suuri jatkossakin, ja samalla meidän on irrottauduttava venäläisestä energiasta. Roistovaltio Venäjä on eristettävä kaikin mahdollisin keinoin. Selvää on myös se, että Fennovoiman ydinvoimahanke venäläisten kanssa ei voi edetä. Miten hallitus toimii, ja toimitteko, sen puolesta, että vastaava kapasiteetti ydinvoimaa saadaan kuitenkin Suomessa käyttöön ja venäläinen Rosatom saadaan korvattua? Koska kuitenkin vähäpäästöistä ilmastoystävällistä ydinvoimaa tarvitsemme lisää jatkossa.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on tällä hetkellä tuulivoimainvestointeja, joko rakenteilla tai suunnitteilla, reilustikin sen verran mitä Fennovoiman tuotanto olisi.

Sen suhteen, mikä rooli Fennovoiman hankkeella ja Rosatomilla omistajana sitten olisi, toimitaan edelleen lain mukaan ja eduskunnan periaatepäätöksen mukaisesti. STUK antaa sen ensimmäisen arvioinnin, ja sen pohjalta tullaan tekemään ratkaisut. Mutta kuten olen sanonut aiemminkin, tällä hetkellä ei ole mitään edellytyksiä sen luvan myöntämiseen.

Puhemies Matti Vanhanen

Ja kysymys, edustaja Sankelo.

Arvoisa puhemies! Tosiaan varautumisen ministerityöryhmä on linjannut näistä akuuteista toimista, joilla varmistetaan nopeasti muuttuneessa turvallisuusympäristössä kansallinen huoltovarmuus, ja tässä näitä esityksiä on turvetuotannon varmistamiseksi huoltovarmuuden osalta. Täällä todetaan esimerkiksi, että hallitus vetoaa kaukolämpöyhtiöihin, jotta varmistetaan seuraavan ja mahdollisesti sitä seuraavien talvikausien polttoaineen saanti.

Olen ollut turvealalla itse töissä, ja perhe on saanut siitä elannon, ja tätä kyllä pitää hieman selventää. Nimittäin 13 energiayhtiötä teki vetoomuksen hallitukselle vähän aikaa sitten energiaturpeen saatavuuden turvaamisesta — siellä puhuttiin turveveron määräaikaisesta poistosta — ja nyt ei niin kuin riitä, että hallitus vetoaa sitten toiseen suuntaan. Aikahan menee näitä vetoomuksia tehdessä, kun turvetuotantokauden pitäisi alkaa puolentoista kuukauden kuluttua. Kysyisinkin: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, niin että tuottajien sopimuskaudet ovat vähintään viiden vuoden mittaisia ja tuotanto kannattavaa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Tunnustan syyllisyyteni tähän kohtaan. Tämä oikeastaan lähtee siitä, että olen käynyt energiayhtiöitten kanssa keskustelua heidän toimitusvarmuudestaan ensi talvelle. Valitettavan paljon keskustelu kuitenkin on hinnassa. Ymmärrän heidän puoleltaan tämän, ymmärrän totta kai, mutta sanon myös sen, että tänä päivänä ei kukaan voi taata viidelle vuodelle energialle hintaa. Energiasektori on erittäin voimakkaassa murroksessa, eikä ole realistista hallituksen puolelta luvata jotain tiettyä lattiahintaa. Toivon hyvin vahvasti, että se, mitä nyt on käyty Huoltovarmuuskeskuksen kautta, laittaa markkinan liikkeelle. Se määrä, jota tullaan pitämään, me tarvitaan ihan yksittäisillä sopimuksilla lämpölaitosten osalta ja energiayhtiöitten osalta, tämän kokonaisuuden kannalta. Muuten me ollaan tilanteessa, että entistä enemmän me tullaan ensi talvena polttamaan ainespuuta. Valitettavasti se on tällä hetkellä huomattavasti edullisempaa, eikä se turpeen hinta, vaikka poistettaisiin koko vero, menisi siihen, mitä ainespuu on. [Leena Meri: Voisi sitä silti yrittää!]

Puhemies Matti Vanhanen

Vastauksetkin kestävät yhden minuutin.

Arvoisa herra puhemies! Eilen täällä eduskunnassa järjestettiin historiallinen, ensimmäinen antisemitismiä käsittelevä seminaari, johon osallistui EU:n antisemitismin vastaisen työn koordinaattori. Lisäksi tiistaina perustettiin eduskuntaan antisemitismin vastainen ryhmä.

Juutalaisvastaisen puheen määrä Euroopassa on koronapandemian aikana kasvanut merkittävästi.  Pandemian myötä ovat levinneet erilaiset juutalaisia syyllistävät salaliittoteo- riat. Juutalaisia syytetään jopa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.

20-luvun antisemitismi noudattaa tuttua kaavaa: kauheilla asioilla, joita on vaikea käsittää, syyllistetään juutalaisia, ja väitteet leviävät salamannopeasti internetissä. Antisemitismin vakavuus ei katso sitä kohtaavan juutalaisväestön kokoa. Suomen juutalainen seurakunta, jolla on jäseniä vain 1 500, tunnetaan tiukoista turvallisuusjärjestelyistään. Minkään seurakunnan ensisijainen tehtävä ei tulisi olla jäsentensä turvallisuuden takaaminen, niin kuin nyt tapahtuu.

Kysyn, arvoisat ministerit: EU on julkaissut strategian antisemitismin torjumiseksi ja juutalaisen elämäntavan vaalimiseksi. Miten Suomi aikoo viedä tämän EU:n strategian toteutukseen? Ja mitä hallitus aikoo tehdä internetissä ja yhteiskunnassa rehottavan antisemitismin kitkemiseksi?

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän edustajia pysymään myös kysymyksessä minuutissa. — Ottaako oikeusministeri tämän? — Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan antisemitismistä, niin puhutaan myös rasismista, ja se on äärimmäisen vakava asia. Niin kuin tässä salissa olemme moneen kertaan todenneet, rasismille, antisemitismille ei ole mitään sijaa — ei Suomessa eikä muuallakaan.

Suomi toimii aktiivisesti sen puolesta, että kaikki tällainen viha saataisiin kitkettyä. Ja voin kertoa sen, että kun oikeusministerit kokoontuivat Ranskan Lillessä muutama kuukausi sitten, jokainen oikeusministeri oli omalta osaltaan tuonut esille sen, mitä se oma valtio on tehnyt antisemitismin kitkemiseksi. On olemassa myös YouTubessa ote tästä, ja tällä haluttiin myös viestittää koko Euroopalle, kuinka tärkeästä asiasta on kyse ja kuinka on tärkeätä, että emme koskaan unohda, koska se, mitä tapahtui toisen maailmansodan aikana, ei saa koskaan toistua. [Vasemmalta: Hyvä vastaus!]

Arvoisa puhemies, ärade talman! Hoitajien lakko pahentaa koronan aiheuttamia hoitojonoja. Tämä lakko olisi pitänyt pystyä välttämään tai ainakin se on saatava loppumaan — ihmisten terveys on tärkeää.

Tämän hallituksen talouspolitiikasta kertoo se, ettei hoitajien palkankorotuksiin ja hyvinvointialueiden palkkaharmonisaatioon ole varattu yhtään euroa. Valtio kuitenkin maksaa hoitajien palkankorotukset joko tänä vuonna kuntien valtionosuuksina tai ensi vuoden alusta suoraan alueille.

Arvoisa valtiovarainministeri Saarikko, mistä löytyvät rahat sote-alan palkankorotuksiin ja palkkaharmonisaatioon, koska niihin ei kehysriihessä varauduttu? Mikäli rahaa ei allokoida hyvinvointialueille, joutuvat he irtisanomaan tai lomauttamaan henkilökuntaa. Tämä ei ainakaan nopeuta ihmisten hoitoonpääsyä.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Meillä ei olisi terveyttä ja hyvinvointia suomalaisille, ellei olisi niiden tekijöitä. Tästä hyvinvointialueuudistuksesta, joka astuu voimaan tai aloittaa käytännön työnsä ensi vuoden alusta: Edustaja Harkimo, teidän kysymyksenasettelunne ei ollut aivan kohdallaan. Kyllä, hyvinvointialueille on varattu rahaa myös palkkaharmonisaatioon eli palkkojen tason yhtenäistämiseen. Ja kyllä, tähän rahoituspohjaan on myös varattu palkkojen korotuksia sen yleisen linjan mukaisesti, mikä Suomessa on varattu.

Mitä tulee nyt käynnissä olevaan työmarkkinatilanteeseen julkisen sektorin kunnallisen alan osalta, rohkaisen tietysti sopimusosapuolia neuvottelupöytään. Sopimisella ja sovinnollisuudella on näinä aikoina aivan erityinen arvo.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomen ja Venäjän välisessä val-tiosopimuksessa sanotaan, että sopimuspuolet edistävät hyvän naapuruuden hengessä keskinäistä yhteistyökumppanuuttaan. Sopimuksen ratifioinnista tulee heinäkuussa täyteen, siis tämän vuoden heinäkuussa, 30 vuotta. Arvoisa pääministeri, kuinka Suomi aikoo hyvän naapuruuden hengessä juhlistaa tätä 30-vuotista sopimusta? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Olisi ollut ulkoministerille esitetty kysymys, mutta pääministeri.

Arvoisa puhemies! Näissä vallitsevissa olosuhteissa olettaisin, että emme mitenkään.

Arvoisa puhemies! Elämme aikoja, jolloin elämisen kustannukset nousevat nopeasti. Se näkyy sähkölaskussa, se näkyy kaupankassalla, se näkyy bensapumpulla. Moni pienituloinen ihminen on joutunut todella vaikeaan tilanteeseen. [Jussi Halla-aho: Vasemmistohallitus!] Jotkut ovat esittäneet tässä tilanteessa esimerkiksi isoja sosiaaliturvaleikkauksia kaikkein pieniosaisimmille, heille, joilla muutenkin menee kaikkein heikoimmin. Se ei olisi oikein. Leikkausten tie tässä tilanteessa ei olisi oikea tie.

Puhemies! Moni eläkkeensaaja on joutunut hyvin vaikeaan tilanteeseen nyt. Eläkkeensaajat ovat rakentaneet ja rakentavat meille hyvää yhteiskuntaa. He kantavat mittavan, tärkeän kortensa kekoon. On oikein tukea, ja heitä pitää tukea tässä vaikeassa tilanteessa. Niinpä kysyn teiltä, ministeri Saarikko: mitä parannuksia eläkeläisten asemaan hallitus teki kehysriihessä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen kuvaili ajan hengen ja vakavan tilanteen. Putinin hinnat energiassa heijastelevat jokaisen suomalaisen arkeen. Erityisen vaikea tilanne on heillä, joilla ei ole varaa valita, vaan pienituloisuus on arjen riesa. Siksi hallitus teki merkittävän periaatteellisen ratkaisun sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä: me tulemme aikaistamaan jo tälle vuodelle, syksyn puolella, viimeistään elokuun alussa, indeksikorotuksen osaksi pe-rusturvaa, sosiaaliturvaa, mukaan lukien kansaneläkkeet, takuueläkkeet ja muut sosiaaliturvan keskeiset muodot. Esimerkiksi työmarkkinatuen osalta tämän hetken arvioiden mukaan korotus voisi olla noin 20 euroa kuussa. Se vastaa minusta mielekkäällä ja oikeudenmukaisella tavalla tähän hintojen nousuun. Niin ikään tämän ratkaisun osana eläketulovähennys tulee helpottamaan eläkeläisten arkea. Toimet täydentyvät tietysti sillä pohjalla, jota hallitus on toteuttanut kauden alusta lähtien: perusturvaa on parannettu, pienimpiä eläkkeitä on nostettu. Nyt jos koskaan nuo päätökset osoittavat oikeudenmukaisuutensa. [Vasemmalta: Kyllä, juuri näin!]

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehysriihi oli todella vakavien aikojen mukainen, siis huolenpitoa perusasioista. Asiat pitää etenkin tällaisina aikoina laittaa tärkeysjärjestykseen. Siksi esimerkiksi turvallisuuteen tehdään lisäpanostuksia, mutta myös arjen turvallisuuteen, kuten täällä äsken todettiin, perusturvaan toteutetaan poikkeuksellisesti indeksikorotus kesken vuoden. Tämä on erittäin hyvä asia. Kannan myös iloa siitä, että hallitus huomioi meidän tulevaisuustekijämme eli opiskelijat. Opintotuen tulorajojen korotus siis vakinaistettiin.

Puhemies! Me tarvitsemme tulevaisuusturvaa. Siksi kysyisinkin arvoisalta pääministeriltä: miten hallitus varmistaa jatkossakin, että niin opiskelijat, pienituloiset eläkeläiset kuin lapsiperheet voivat luottaa valoisaan tulevaisuuteen? [Ben Zyskowicz: Velan lisääminen on siihen paras turva!]

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Hallitus on koko kautensa ajan tehnyt tekoja pienituloisten ihmisten aseman parantamiseksi niin opiskelijoiden, lapsiperheiden, eläkeläisten kuin esimerkiksi työttömien ihmisten osalta. Hallituksen ohjelman ytimessä on niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin kestävän yhteiskunnan rakentaminen. Esimerkiksi tässä riihessä teimme toimeentulon puolelle merkittäviä päätöksiä, joita valtiovarainministeri Saarikko tässä kuvasi, mutta myös tulevaisuuden rakentamisen osalta, esimerkiksi mittavat panostukset tki-toimintaan, koulutukseen, ammatillisen koulutuksen opettajien vakinaistaminen, määrärahan osoittaminen tänne — nämä ovat kaikki sellaisia tekoja, jotka rakentavat tulevaisuutta, kestävämpää tulevaisuutta, jonka varaan myös kestävä talous rakentuu.

Puhemies Matti Vanhanen

Niitä edustajia, jotka haluavat esittää näihin kahteen edelliseen kysymykseen lisäkysymyksiä, pyydän nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Zyskowicz.

[Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]

Arvoisa herra puhemies, anteeksi! Hallitus teki kehysriihessään mittavia panostuksia muun muassa maanpuolustukseen — erinomainen asia. Mittavia panostuksia varautumiseen — erinomainen asia. Mutta samalla, kun tämmöisiin välttämättömiin, hyviin asioihin panostetaan jopa miljardiluokassa, siis tuhansien miljoonien eurojen luokassa, hallitus ei ole pystynyt mistään, siis ei mistään, vähemmän tärkeästä säästämään. Päinvastoin — tämä 370 miljoonaahan sovittiin jo vuosi sitten, kun ylitettiin kehykset 500 miljoonalla. Te, ministeri Saarikko, olette sanonut ainakin kaksi kertaa televisiossa, mitkä näistä panostuksista maanpuolustukseen ja muihin hyviin asioihin olisi kokoomus jättänyt tekemättä. Tämähän on älyllisesti tosi epärehellistä. Kai niitä säästöjä voi ottaa jostain muualta kuin näistä panostuksista, [Välihuutoja vasemmalta] mitkä te tässä sanoitte. Joten kysyn teiltä, ministeri Saarikko: milloin te lopetatte tällaisilla epärehellisillä argumenteilla argumentoinnin? Ja puhemies, jos ministeri Saarikko vastaa, että haluaisin kuulla Zyskowiczilta, mistä hän säästäisi, niin toivon, että puhemies antaa minulle mahdollisuuden vastata. [Naurua]

Puhemies Matti Vanhanen

Mikrofoni.

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Minusta on isänmaamme kannalta todella merkittävä ja suuri arvo sillä, että tässä salissa näillä lisäyksillä, joita on tehty puolustukseen, rajamme turvallisuuteen ja myös Ukrainasta sotaa pakenevien inhimilliseen auttamiseen, on näin laaja yhteisen enemmistön tuki. Tätä arvostan, ja uskon sen olevan hyväksi Suomelle. Kiitos kokoomukselle tuesta näissä asioissa.

Mutta selvästi meillä on ehkä näkökulmaeroa esimerkiksi siinä, olisiko nyt ollut oikea aika rahoittaa näitä vaativia ja tärkeitä, välttämättömiä, päätöksiä vaikkapa sosiaaliturvaa leikkaamalla. Minä en pitänyt sitä tässä ajassa oikeudenmukaisena, kun juuri nyt me tarvitsemme poikkeuksellista yhtenäisyyttä ja yksituumaisuutta kansakuntana. Inflaatio korottaa hintoja, ruuan hintaa jopa 10 prosentilla. Se vaikuttaa kaikkein eniten niiden elämään, joiden tulot ovat pienimpiä. Minusta se on oikeudenmukaista. [Pia Viitanen: Juuri näin, se on oikeudenmukaista!] Ja kyllä, edustaja Zyskowicz, hallitus tekee myös 370 miljoonan euron pysyvät säästöt, joista isoimmat kohdistuvat liikenteen uusiin tiehankkeisiin.

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Mäkelä.

Arvoisa puhemies! Aikaisemmin keskusteltiin venäläisestä energiasta luopumisesta, ja se on tärkeä asia. Samalla on kuitenkin turvattava kansalaisten ostovoima tämän venäläisestä energiasta luopumisen aikana. Muualla Euroopassa kompensoidaan aivan oikeasti tätä energianhinnan nousua esimerkiksi polttoaineverotuksen laskulla. Myöskin muut hinnat nousevat polttoaineen hintojen noustessa. Ruoan hinta nousee, ja muualla Euroopassa tuetaankin kansalaisten ostovoimaa esimerkiksi alentamalla ruoan arvonlisäveroa.

Jotenkin minusta kuulostaa siltä, että hallituksella ei ole oikein mitään tarjottavaa tavalliselle työnsä tekevälle, asiansa kunnolla hoitavalle kansalaiselle. Heille vain tulee lisää maksurasitusta ja velkaa tulevaisuutta ajatellen. Kysynkin hallitukselta: milloin Suomessa ryhdytään tällaisiin kuvattuihin konkreettisiin toimenpiteisiin kansalaisten ostovoiman turvaamiseksi tässä kriisitilanteessa energianhinnan noustessa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kaikkein tärkeintä on turvata toimet nyt niin, että tässä maassa on suomalaista ruokaa, jota suomalaiset maanviljelijät tuottavat, ja omavaraisuutta energian suhteen kaikissa olosuhteissa. Ja kyllä, me kiinnitämme huomiota myös siihen, että tähän kaikkeen olisi varaa nyt Putinin hintojen aikana.

Nostan esiin kolme konkreettista toimenpidettä, joista yksi käsiteltiin jo aiemmissa kysymyksissä, eli pienituloisimpien sosiaaliturvan indeksin aikaistus. Työikäisen väestön näkökulmasta juuri tänään valtioneuvosto on antanut merkittävän esityksen: verotuksessa oleva työmatkavähennys oman auton käytöstä työmatkoilla. Tuon esityksen, joka parantaa tuota vähennystä noin 20 prosentilla, eduskunta saa tuota pikaa käsiteltäväkseen. Kolmas kokonaisuus on tänään tehty päätös jakeluvelvoitteen väliaikaisesta laskemisesta, joka tulee hallituksen tahdon mukaisesti, jos markkinatalous toimii ja bensapumpuilla näin yrittäjät päättävät, laskemaan bensan hintaa noin 10—12 senttiä litralta.

Kiitos, arvoisa puhemies! Minäkin liityn kiittäjien joukkoon: tämä ministeri Sarkkisen ajama kansaneläkkeen indeksimuutos oli todella tärkeä.

Toisin kuin kokoomuksen puheista voisi kuvitella, Suomihan lähtee nyt tähän Venäjän hyökkäyksen aiheuttamaan kriisiin todella vahvasta tilanteesta: meillä hallituksen ajama ja oikeiston viherhumpaksi haukkuma politiikka on vahvistanut meidän omaa energiantuotantoamme suhteessa tuontienergiaan Venäjältä, toisaalta elvytyspolitiikka on vähentänyt työttömyyttä, ja meidän työllisyys on uudessa ennätyksessä, loppuvuodesta julkistalous kääntyi ylijäämäiseksi, ja velka-aste on laskenut peräti neljä prosenttiyksikköä viime vuonna. Nämä ovat aivan huikeita lukemia, mutta totta kai Venäjän rajanaapurina me ollaan vaikeassa tilanteessa, ja kaikki ennustavat, että meidänkin talous tässä tulee hyytymään. Jos muun Euroopan talous hyytyy paljon, se vaikuttaa myös meihin. Kysynkin valtiovarainministeriltä: Kun me kuitenkin vaadimme kovempia sanktioita, miten me samalla voidaan varmistaa, että tuetaan jatkossakin työllisyyttä ja kasvua? Tässä mainittiin jo, miten pienituloisia tuetaan, mutta miten me tuetaan yleisesti talouden pyörien pyörimistä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tärkeä kysymys, ei siis vain se, miten tämä maa tulee toimeen ja miten paljon velkaannumme. Vaihtoehto velkaantumiselle on talouden kasvu, ja sen eteen meidän on tehtävä erityisesti näinä aikoina kaikkemme. Sitä ei tee yksin hallitus, vaan sitä tekevät yritykset — yritykset, jotka työllistävät. Esimerkiksi tänään on esitelty energiaomavaraisuutta ja uusiutuvaa energiaa vahvistava kokonaisuus, mutta eivät ne hallituksen toimet mihinkään riitä, vaan niiden pääviesti on laittaa nyt yksityistä rahaa liikkeelle näiden asioiden puolesta, jotta irtaannumme venäläisestä energiasta.

Toinen iso kokonaisuus on tutkimus ja kehitys, uuden luominen ja tuottavuuden lisääminen sitä kautta. Se on tukea korkeakoulutukselle ja tiedeyhteisölle, mutta se on tukea myös yrityksille verovähennyskannusteen muodossa ja konkreettisina lisäeuroina, joka on ollut menestysresepti Suomelle 90-luvulla, ja haluan uskoa, että se on sitä myös 2020-luvulla — kasvun hyväksi.