Suullinen kysymys työmarkkinatilanteesta (Antti Rinne sd) | Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta (Heli Järvinen vihr) | Suullinen kysymys toimeentulotuen maksatuksesta (Aino-Kaisa Pekonen vas) | Suullinen kysymys myönteisen talouskehityksen vauhdittamisesta (Anne Kalmari kesk) | Suullinen kysymys sote-uudistuksesta pyydetyistä lausunnoista (Anna-Maja Henriksson r) | Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys poliittisten nuorisojärjestöjen valtiontuista (Simon Elo ps) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Sata vuotta täyttävä Suomi on aina selvinnyt vaikeista ajoista, kun keskeiset yhteiskunnalliset toimijat, työmarkkinajärjestöt etunenässä, ovat erimielisyyksistään huolimatta paiskanneet kättä. Sipilän hallitus on omalla toiminnallaan synnyttänyt työmarkkinoille epäluottamusta ja jännitteitä vaatimalla työntekijöiltä palkanleikkauksia, heikentämällä työehtoja. Tämä politiikka on johtanut tilanteeseen, jossa työnantajia edustava EK katsoo voivansa luopua jopa luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja suojaavista keskusjärjestösopimuksista.

On täysin selvää, että hallitus on menettänyt otteen työmarkkinoitten toiminnasta. Mikäli hallitus ei nyt toimi, edessä on samanlainen työmarkkinakriisi kuin pakkolakien yhteydessä. Tätä Suomi ei kyllä enää kestä. Kysynkin nyt, ministeri Orpo, teiltä keskeisenä hallituspuolueen puheenjohtajana ja valtiovarainministerinä: minkälaisiin toimiin hallitus on pikaisesti ryhtymässä tämän uhkaavan kriisiytymisen johdosta?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minulla on se käsitys, että se, mitä Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti eilen, oli loogista jatkumoa sille, kun he tekivät viime vuonna päätöksensä, jossa he päättivät, että eivät tee enää keskusjärjestötasoisia sopimuksia. On erittäin tärkeää, että Suomessa on sopimisjärjestelmä ja että palkanmuodostus tapahtuu työnantajien ja palkansaajien välillä sopimalla. Minä luotan siihen ja me luotamme hallituksessa siihen, että nyt liittokierroksella, johon ollaan menossa, löytyy yhteisymmärrystä, löytyy ratkaisuja, joissa pidetään huolta palkkamaltista, ja palkankorotukset, työehdot sovitaan niin, että ensisijaisena on mielessä kilpailukyvystä huolehtiminen ja positiivisesta työllisyyskehityksestä huolehtiminen. Minä luotan siihen, että työmarkkinoilla — siitä huolimatta, että keskusjärjestöjen rooli onkin nyt heikentynyt seuraavalle kierrokselle — nämä asiat menevät eteenpäin.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja ilmoittautumaan painamalla V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo, hallituksen keskeinen tavoite on ollut lisätä kilpailukykyä ja vahvistaa työllisyyttä. Näitä tavoitteita hallitus haluaa edistää Suomen mallilla ja paikallisen sopimisen lisäämisellä. Nyt kuitenkin hallituksen rohkaisemana Elinkeinoelämän keskusliitto on omalla toiminnallaan vaarantamassa nämä hallituksen kannalta tärkeät tavoitteet. Tähän asti hallitus on ikään kuin toiminut Elinkeinoelämän keskusliiton asiamiehenä työmarkkinoilla. Palkansaajapuoli on lähes yksinomaan kantanut vastuun kaikesta kilpailukyvyn parantamisesta, ja siitä kiitokseksi EK on pyyhkäisemässä sopimusyhteiskunnan pois kartalta.

Arvoisa ministeri Orpo, SDP on valmis tukemaan sellaista hallituksen toimintaa, jolla sopimusyhteiskuntaa vahvistetaan. Otatteko tämän avuntarjouksen vastaan?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minulla on sellainen muistikuva, että puheenjohtaja Rinne arvosteli tämän hallituksen aikana toimintaamme siitä, että puutuimme työmarkkinajärjestöjen toimintaan. Me nyt luotamme siihen, että työmarkkinajärjestöt liittokohtaisella tasolla löytävät hyvät ratkaisut siihen, että syntyy työllisyyttä ja talouskasvua kantavia ja eteenpäin vieviä ratkaisuja. Ei ole hallituksen asia puuttua palkkojen muodostamiseen, eikä ole myöskään hallituksen asia mennä näihin neuvotteluihin.

Meidän kannaltamme on ollut erittäin tärkeää se, että syntyi kiky-sopimus — oli erittäin tärkeää, että syntyi kiky-sopimus. Me voimme siitä keskustella, kuinka paljon uusia työpaikkoja ja millä aikavälillä se luo, mutta on kiistatonta, että se parantaa kilpailukykyä, ja siitä kiitos laajasti työmarkkinajärjestöille, että kiky-sopimus syntyi. Meidän täytyy tukea tietenkin työmarkkinajärjestöjen ja liittojen työtä siinä, että he löytävät ratkaisuja, ja omalla toiminnallamme luoda pohjaa näiden ratkaisujen syntymiselle, mutta meidän tehtävämme ei ole osallistua [Puhemies koputtaa] näihin neuvotteluihin.

Arvoisa puhemies! Suomen vahvuutena on pidetty vakautta ja sitä, että me osaamme sopia asioista yhdessä. Sitä on kadehdittu Euroopassa ja sitä on kadehdittu kauempanakin maailmalla.

Silloin kun kiky-sopimus solmittiin, palkansaajapuolella mietittiin, voiko tähän sopimukseen luottaa, kannattaako siihen mennä, pitääkö hallitus oman linjansa, pitääkö työnantajapuoli oman linjansa — ja tuohon luottamukseen uskottiin. Sen jälkeen hallitus asetti työttömyysturvaa leikkaavan työryhmän, joka koettiin palkansaajapuolella kiky-sopimuksen vastaisena, ja sen vuoksi palkansaajat eivät ole tuossa mukana. Nyt on käynyt niin, että työnantajapuoli on radikalisoitumassa, ja sillä puolella ajatellaan, että ammattiyhdistysliike säilyy samanlaisena sovinnollisena ja tarjoaa jokaisen korvapuustin jälkeen ojennettua kättä. Ymmärrättekö te, arvoisa varapääministeri, että myös ammattiyhdistysliike saattaa radikalisoitua, ja ymmärrättekö te sen, että hallituksella voi olla rooli tämän radikalisoitumisen estämiseksi?

Arvoisa puhemies! En ole ennen kuullutkaan uhkailuja vielä radikalisoitumisesta palkansaajien puolelta, ja toivon, että sellaisia puheita ei tarvitakaan vaan että sitä sopimista todellakin tapahtuu. Minä toivon, että sitä tapahtuu liittotasolla, mihin nyt ollaan menossa, näihin liittokierroksiin, mikä ei varmasti ole yllätys kenellekään. Ja toivon, että yhä enemmän pystyttäisiin työehdoista, palkasta ja työhön liittyvistä asioista, sopimaan myöskin siellä työpaikkakohtaisesti. Se on myöskin hallitusohjelman tavoitteena, ja sitäkin kohti täytyy hallituskauden aikana edetä. Kiky-sopimusta hallitus kunnioittaa ja noudattaa.

Siitä, mitä päätettiin viime syksynä, ennen vuodenvaihdetta uusista toimista työllisyyden suhteen, käytiin hyvin laaja kierros työmarkkinajärjestöjen kanssa. Palkansaajajärjestöistä lähes kaikki hyväksyivät ne hallituksen toimet, joita me olemme käynnistäneet ja joita valmistellaan tällä hetkellä edelleen keskustellen muun muassa SAK:n kanssa. Tärkeintä on tehdä toimia, joilla me saamme mahdollisimman monet suomalaiset töihin. Mahdollisimman moni suomalainen töihin, [Puhemies koputtaa] ja mitä enemmän me saamme kilpailukykyä vahvistavia ratkaisuja, palkkaratkaisuja ja muita, [Puhemies koputtaa] sitä enemmän menemme tätä tavoitetta kohti.

Arvoisa puhemies! Elinkeinoelämän keskusliitolla on tietysti oikeus lähteä siitä, että jos he haluavat jatkossa tehdä vain liittokohtaisia palkkasopimuksia, heillä on siihen suuntaan mahdollisuus edetä, mutta keskusjärjestötasolla on ollut paljon sellaisia käytännön pelisääntöihin liittyviä sopimuksia — esimerkiksi ryhmävakuutus ja muita järjestelyjä — joiden vaarantuminen aiheuttaa paljon ongelmia työpaikoilla, myös luottamusmiesten asemassa. Oletteko tietoisia siitä, että nämä sopimukset keskusjärjestötasolla suojaavat juuri niitä aloja, joilla on vähemmän sovittu työehtosopimuksissa, eli esimerkiksi asiantuntijatyötä? Meillä on se yhteiskunnallinen muutos tapahtumassa, että asiantuntijatyö lisääntyy, työ ei ole enää sidottua yhteen paikkaan, itsensätyöllistäjiä, jotka ovat yrittäjän ja palkansaajan välimaastossa, on yhä enemmän, ja jos nämä sopimukset nyt puretaan, niin nämä ihmiset ovat entistä enemmän alttiina sille, että heillä ei ole laajaa tukea ja turvaa. Kysymykseni siis kuuluu: tunnistaako hallitus työelämän murroksen, ja suojaatteko tässä EK:n irtisanomistilanteessa itsensätyöllistäjien ja asiantuntijoiden asemaa, [Puhemies koputtaa] että he eivät jää täysin sopimuksettomaan tilaan?

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Olisin tunnistavinani tähän ministeri Lindroosin puheenvuoron, [Naurua] mutta jos pääministerin sijainen haluaa käyttää puheenvuoron... [Hälinää] — Lindström, anteeksi.

Arvoisa puhemies! Jos voin aloittaa, ministeri Lindström jatkaa. — Ensinnäkin työelämä todellakin muuttuu, kuten edustaja Niinistö totesi, ja globaali kilpailu vaatii meidän työmarkkinoilta, työpaikoilta koko ajan enemmän ja enemmän nopeata reagointia siihen, että se kilpailuympäristö muuttuu. Ja se varmasti vaatii myöskin työmarkkinajärjestöiltä, kultakin erikseen ja myöskin sitten keskusjärjestöiltä, sen pohtimista, millaisen roolin ne ottavat, ja EK omalta osaltaan on tehnyt näitä pohdintoja. Ei hallituksella ole heidän päätöstensä kanssa mitään tekemistä. He ovat tehneet omia pohdintojaan, mutta lähden siitä, että meidän tehtävämme on luoda työelämän pelisääntöjä lainsäädännön osalta. Työelämän lainsäädäntö suojaa työntekijää ja pitää huolta työntekijän oikeuksista ja sitä kautta myöskin hyvästä työelämästä. Sitten on selkeä rooli työmarkkinajärjestöillä, ja toivottavasti jatkossa enemmän ja enemmän myöskin työpaikoilla.

Mitä tulee sitten tärkeisiin rakenteisiin, jotka ovat työmarkkinajärjestelmän sisällä ja joihin viittasitte, niin pidän aivan välttämättömänä, että näistä huolehditaan, jos työmarkkinajärjestöt, [Puhemies koputtaa] keskusjärjestöt muuttavat rooliaan.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Kun ministeri Lindroosia ei tunnu löytyvän, myönnän puheenvuoron ministeri Lindströmille. Anteeksi vain, ministeri Lindström. [Naurua]

Kiitos, puhemies Pikkarainen... anteeksi, Pekkarinen! [Naurua]

Itse tähän vakavaan asiaan, edustaja Niinistön kysymykseen, että tunnistaako hallitus työelämän murroksen: Kyllä hallitus sen tunnistaa. Me olemme tehneet erittäin monta toimenpidettä ja olemme tekemässä, kuten ministeri Orpo mainitsi tämän itsensätyöllistäjien aseman.

Mitä tulee nyt sitten tähän EK:n irtautumiseen: Minä olen itse ymmärtänyt, että liitot ovat sitoutuneet siihen, että tästä sopimuskaudesta, mikä on sovittu, pidetään kiinni loppuun asti. Mutta on ihan tosi tärkeä kysymys, että mitä tapahtuu sen jälkeen. Sitä on syytä pohtia, mikä on kolmikannan tulevaisuus jatkossa. Kuinka paljon sitä porukkaa sinne tavallaan tarvitsee sitten haalia, ja miten tavallaan se solidaarisuus tässä pysyy matkassa mukana? Tunnistan tämän riskin ja olen siitä itsekin huolissani. En halua ketään syyttää. EK on tehnyt omat ratkaisunsa, he muuttivat sääntöjään, ja nyt tuli sitten tämä jonkun tulkitsemana [Puhemies koputtaa] symbolinen ele, mutta tällä on iso merkitys.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

En koskaan ala enää tsoukkaamaan ministeri Lindströmin kanssa. [Naurua]

Arvoisa puhemies! Monen huonon vuoden jälkeen — Suomi oli monta vuotta taantumassa, ellei lamassa — hallitus ryhtyi monin eri tavoin kääntämään kehitystä parempaan. Kiky-sopimus oli tässä yksi osa, monet toimet pk-yrittäjyyden helpottamiseksi toinen osa, ja nyt käänne parempaan on tapahtunut: kilpailukyky paranee, talous kasvaa, työllisyys vahvistuu — ei vielä riittävän hyvin, mutta joka tapauksessa suunta alkaa olla nyt viimein parempi.

Kilpailukykysopimuksen yksi jatkopolku oli niin sanottu Suomen malli. Nyt valitettavasti näyttää siltä, että sen syntyminen tuoreiden työmarkkinauutisten valossa näyttää entistä vaikeammalta.

Arvoisa puhemies! Kysyn valtiovarainministeriltä tai työministeriltä, mikä teidän käsityksenne on: saadaanko tämä Suomen malli syntymään, ja kuinka tärkeä asia sen syntyminen hallituksen mielestä on?

Arvoisa puhemies! Kyllä me todella toivomme, että Suomen malli muodossa tai toisessa löytyy. Suomen malli tarkoittaa sitä, että vientiteollisuuden palkansaajajärjestöt ja työnantajajärjestöt hakisivat ikään kuin sen palkankorotuksen maksimin, mihin meidän kansantaloudessa on varaa. Me olemme niin riippuvaisia viennistä ja sen kilpailukyvystä, että siksi tämä marssijärjestys olisi äärettömän tärkeä, ja tästä sovittiin kilpailukykysopimuksessa, että Suomen mallin työmarkkinajärjestöt rakentavat. Toki olen huolissani siitä, miten tämä työ etenee, mutta minä jaksan luottaa siihen, että työmarkkinoilla on niin vastuullista väkeä, että he pitävät huolta Suomen kilpailukyvystä ja sitä kautta meidän työllisyydestä ja sen positiivisesta kehityksestä vaikeina aikoina. Aivan kuten totesitte, me olemme saaneet taloutta positiiviseen kasvuun, mutta kun se ei vielä riitä, niin siksi me tarvitsemme näitä seuraavia steppejä, ja Suomen malli eli kilpailukyvystä huolehtiminen on yksi seuraavia tärkeitä askeleita.

Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo, sanoitte, että hallitus ei halua puuttua palkanmuodostukseen eikä työmarkkinajärjestöjen sopimiseen. Siihen te kyllä kikyssä puutuitte erittäin kovalla kädellä painostamalla ja uhkaamalla muihin väestönosiin kohdistuvilla lisäleikkauksilla, elleivät palkansaajat suostu koviin työehtojen heikentämisiin. Nyt nämä palkansaajat, jotka joutuvat tekemään kolmen päivän verran ilmaista työtä vuodessa, jotka julkisella puolella ovat luopuneet kolmanneksesta lomarahoistaan ja siirtäneet velvoitteita työnantajilta itselleen, odottavat seuraavaa kyykytystä, ja se on nähtävästi tulossa työaikalain kokonaisuudistuksen kautta. He aidosti pelkäävät, viedäänkö seuraavaksi sunnuntaityölisät, vuorotyölisät, viedäänkö se turva, mitä te, ministeri Orpo, totesitte palkansaajan turvan osalta, muun muassa työpäivän enimmäiskeston osalta, ja niin edelleen. Aiotteko jatkaa samalla linjalla ja painostamalla, kiristämällä, uhkaamalla saada työmarkkinaosapuolet suostumaan myöskin kohtuuttomiin heikennyksiin työaikalainsäädännön osalta?

Arvoisa puhemies! Arvostamani edustaja Uotila, nämä verbit, joita käytitte, eivät oikein tuntuneet tutuilta, nämä kiristykset ja uhkailut. [Paavo Arhinmäki: Mutta sitähän ne oli!] Kun sitä neuvottelua sivusta mutta tiiviisti seurasi, niin kyllä työmarkkinajärjestöillä molemmin puolin pöytää oli erittäin voimakas tahto löytää myöskin ratkaisu, erittäin voimakas tahto löytää ratkaisuja, ratkaisuun sitoutui yli 90 prosenttia. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Se, miksi sitä tehtiin — se toki pitää sisällään raskaita ja kipeitä päätöksiä — se tehtiin siksi, että yhä useampi työtön ihminen Suomessa voisi päästä töihin, siksi, että meidän teollisuutemme kilpailukyky paranee, jotta syntyy Suomeen investointeja, jotta syntyy uusia työpaikkoja, työpaikkoja työttömille ja niille nuorille, jotka eivät ole saaneet ensimmäistäkään mahdollisuutta päästä töihin. Se vaatii tämänkaltaisia ratkaisuja, ja minä ainakin uskon siihen, että tämä sopimusyhteiskunta, joka sen kiky-sopimuksen teki, teki sen aivan tosissaan, jotta huomenna olisi vähän parempi.

Arvoisa herra puhemies! On kyllä aika ennenkuulumatonta, että opposition puolella aikaisemmin syytettiin, että puututtiin työmarkkinoiden asioihin, ja nyt suututaan ja syytetään siitä, ettei puututa niihin. Eli se on aika mielenkiintoinen näkökulma.

Mutta aidosti, jos ruvetaan puhumaan työmarkkinoista, kaikki tietävät, kuinka voimakkaasti työmarkkinat ovat tällä hetkellä muutoksessa. Esimerkiksi tänään tuli tutkimus, jossa sanottiin, että 79 000 25—54-vuotiasta miestä, parhaassa työiässä olevaa miestä, on aidosti jopa kadoksissa työmarkkinoilta, ei löydä enää minkäänlaista työtä tai on hyvin kaukana siitä, jolloin me rupeamme puhumaan siitä, miten ihmeessä tietyt maat, esimerkiksi Ruotsi tai Tanska, ovat päässeet 75 prosentin työllisyysasteeseen ja meillä on se 68. Ja aika usein se pointti on se, että niillä on selvästi joustavammat ja paikallisemmat työmarkkinat. Kysyisin arvoisalta ministeriltä: mitä meillä olisi opittavaa Ruotsista ja Tanskasta nyt, että aidosti ihmiset pääsisivät töihin [Puhemies koputtaa] eikä vain puhuta jostain muusta?

Arvoisa puhemies! Varmasti on opittavaa Tanskasta, Ruotsista, Saksasta, mutta ei kannata suoraan kopioida. Siellä on varmaan hyviä ideoita. Itsekin olen käynyt tutustumassa muun muassa Tanskan malliin ja näihin paljon puhuttuihin haastatteluihin. Siellä on paljon sellaista, mistä meillä on opittavaa, mutta Suomi on erilainen yhteiskunta kuin nämä maat. Meidän pitää löytää se oma tapa tehdä näitä asioita. Itse kyllä olen vahvasti sopimisen puolustaja. Olen vahvasti kolmikannan puolustaja, minkälainen se kolmikanta nyt sitten jatkossa ja tulevaisuudessa onkaan.

Tämä, onko meillä joustavat työmarkkinat vai ei: Varmaan on kehitettävää, ja tämän ovat tunnustaneet kaikki, että meillä on paljon sellaisia asioita, missä pitää mennä eteenpäin. Tämä paikallinen sopiminen on yksi sellainen asia. Minun ymmärtääkseni tämän kikyn maailmassa sitä paikallista sopimista on saatu vietyä eteenpäin, mutta siinä on vielä toivomisen varaa. Ja totta kai hallitusta kiinnostaa kaikki semmoinen, millä me saamme ihmisiä enemmän töihin, eikä niinpäin, että ihmiset sitten ovat jouten. Tämä on meidän kaikkien yhteinen huoli. [Puhemies koputtaa] Siihen toivon tietysti myös opposition apua.

Arvoisa puhemies! Tämä on kova päätös, jonka EK on tehnyt, koska se tulee suoraan työntekijöiden suojelun ydinasioihin, kuten luottamusmiesten asemaan. Siellä on irtisanottu myös irtisanomissuojaa koskeva sopimus ja myös sopimus työpaikkojen yhteistoiminnasta. Näistä halutaan siis päästä eroon. Ja samaan aikaan täällä ministeri Orpo sanoo, että kyllä hän luottaa palkansaajien vastuullisuuteen. Minäkin luotan, mutta en luota enää työnantajan vastuullisuuteen, jos nämä suojat viedään työntekijöiltä pois. Te suunnittelette kehysriihessä, että lisää lainsäädäntöä, jolla viedään asiat työpaikoille ilman työehtosopimusten suojaa, ja samaan aikaan luottamusmiesten oikeudet viedään. Ja sitten kerrotte, että te ette aio tehdä tälle yhtään mitään — näin tämän ymmärsin — että hallitus ei näe vaivaa yhteistoiminnan ja työntekijöiden suojan hyväksi. Joustavuus tulee olemaan kirosana, jos siihen ei liity turvallisuutta. Toivon, ministeri Orpo, että miettisitte, kannattaisiko [Puhemies koputtaa] hallituksen tarttua tähän asiaan uudelleen.

Ensinnäkin täytyy nyt sanoa, että kyllä minulle sellainen tunnelma tulee tässä, että oppositio pelottelee. Te luotte vastakkainasettelua, kun samaan aikaan te puhutte sopimisyhteiskunnasta. Minä sanon, että minä luotan — tarkennan vielä — siihen, että työmarkkinajärjestöt, palkansaajat ja työnantajat, huolehtivat siitä, että ne, mitä on sovittu, pitävät, vaikka keskusjärjestöjen rooli pienenee. [Välihuutoja vasemmalta] Olen vakuuttunut siitä, ja tullaan tietenkin seuraamaan tilanteen kehittymistä. Mutta minä en ymmärrä sitä peruslähtökohtaa, miksi täällä lietsotaan tätä epäluuloa, miksei voida yhdessä huolehtia siitä, että nämä asiat menevät eteenpäin. Minä vakaasti uskon siihen, että työmarkkinajärjestöillä molemmin puolin pöytää on halu sopia nämä niin, ettei meille tule ylimääräisiä konflikteja työmarkkinoille siinä tilanteessa, jossa meidän kilpailukyvystämme ja työllisyydestämme pitää olla joka päivä erittäin huolissaan.

Arvoisa puhemies! Eihän täällä kukaan pelottele mitään vaan kerrotaan se, mitä meille ovat eilispäivänä työnantajat kertoneet, että he aikovat lopettaa sopimukset, jotka koskevat muun muassa luottamusmiesten oikeuksia, luottamusmiesten irtisanomissuojaa, sopimukset, jotka koskevat yhteistoimintaa työpaikoilla. Aika kovia päätöksiä. Jos nämä sopimukset viedään, niin kyllä se työntekijöistä kuulostaa aika turvattomalta. Ja hallitus sanoo täällä, että se luottaa vastuullisuuteen, mutta ei tunnista tätä ongelmaa, joka työntekijöiden kannalta syntyy, kun heidän oikeutensa heikkenevät, heidän mahdollisuutensa pärjätä siellä työpaikoilla heikkenee. Ministeri Lindström oli paljon lähempänä työelämän todellisuutta kuin tämä ministeri Orpon puheenvuoro. Kysyn edelleenkin: aiotteko olla yhteydessä työnantajiin ja kysyä, miten tämä työntekijöiden suojelu järjestetään? Jos ei ole sopimuksia, sitten teidän pitäisi ryhtyä miettimään lainsäädäntötietä, [Puhemies koputtaa] tuoda lakiehdotuksia.

Arvoisa puhemies! Työministeri Lindström voi jatkaa tästä, mutta sen tiedon mukaan, mikä minulla on, ensinnäkin, kuten sanoin, tämä EK:n ilmoitus tai päätös, jonka he tekivät jo viime vuoden puolella, että he eivät enää tee näitä keskusjärjestötason sopimuksia, on ollut hyvin tiedossa, ja minun käsitykseni on se, että näistä siihen liittyvistä isoista ja merkittävistä käytännön asioista, joihin te viittasitte, on käyty ja käydään jatkuvaa keskustelua. Olen varmasti yhteydessä, siis hallitus on, seuraamme tilannetta. Ja jos meillä joku rooli on, ja pitää olla, siinä prosessissa, niin olemme tietysti silloin valmiudessa toimimaan.

Mutta edelleenkin: sen tiedon valossa, mikä minulla on, olen luottavainen, että näistä tärkeistä asioista, joihin viittasitte, [Puhemies koputtaa] pidetään huolta.

Arvoisa puhemies! EK siis ilmoitti irtisanovansa joukon keskeisiä keskusjärjestöjen välisiä sopimuksia, minkä jälkeen ainakin PAM ja SAK ovat arvioineet, että syksyn työsopimusneuvottelut tulevat olemaan hankalia tämän tempun seurauksena. Toivottavasti eivät. Elämähän on hyvinkin paikallista.

Regeringen har tidigare, åtminstone försiktigt, berört tanken om lokala avtal. Är slutsatsen av förändringarna i EK nu att tydligare gå in för lokala avtal?

Arvoisa puhemies! Voimmeko tulkita, että EK:n toimintojen väistämätön seuraus olisi se, että hallitus haluaa mahdollistaa yhä enemmän paikallista sopimista?

Arvoisa herra puhemies! Kyllä siis hallitus, kuten äsken sanoin, on todella kiinnostunut paikallisen sopimisen edistämisestä. Täytyy vain löytää oikea tie ja tapa viedä niitä asioita eteenpäin. Ei niitä runnomalla voi viedä. Ne pitää viedä sopimalla. Ja näin hallitus on toiminut koko ajan, tehnyt sopimalla.

Nostaisin tässä keskustelussa esille suuresti arvostamani STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan avauksen yt-lain uudistamisesta, tarkastamisesta. Olen valmis sitä asiaa tarkastelemaan siinä mielessä, että sille yt-laille, joka on aika olennainen tässä keskustelussa, on tullut leima: se on irtisanomislaki, vaikka sen tarkoitus on ollut jotain aivan muuta. Silloin kun me puhumme tästä kokonaisuudesta, työntekijöiden turvasta, niin kyllä, tämä hallitus on kiinnostunut työntekijöiden turvasta, perälaudasta, ja itse olen puolustanut yleissitovuutta juuri nimenomaan sen takia, että pitää olla joku perusturva työntekijöillä. Jos se ei ole yleissitovuus, niin mikä se sitten on? [Puhemies koputtaa] En minä tiedä.

Arvoisa herra puhemies! On ilolla todettava, että ministeri Lindströmillä on varpaat sopimusveden lämpimässä rantavedessä toisin kuin ministeri Orpolla — te käsittelette tätä asiaa aivan niin kuin tämä ei koskettaisi hallitusta. Emme ole täällä kiistämässä emmekä vastaväittämässä sitä, etteikö keskusjärjestöillä ole oikeus sanoa sopimuksia irti, kun ovat tämmöisen järjestöpäätöksen aikanaan tehneet, mutta toivoisin, että hallitus voisi nähdä tämän tilanteen. Te olette meille kertoneet eduskunnassa nyt kasvavasta, orastavasta vientiteollisuuden paisumisesta. Onko tämä nyt se hyvä hetki, että hallitus voisi tarttua siihen, rauhoittaa tilannetta ja sanoa, että siirretäänkö tätä asiaa vähän toisaammalle, jotta emme törmää siihen yhteiskuntarauhan rikkomiseen niin, että työmarkkinajärjestöillä liittotasolla lähdetään neuvottelemaan näitä kaikkia sopimuksia uudelleen, [Puhemies koputtaa] mitkä ovat nyt voimassa?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkään en minä usko ylipäänsä semmoiseen ajatukseen, että vanhat rakenteet on aina se paras tapa, kun meidän työelämä muuttuu ja kilpailu maailmalla muuttaa koko ajan elämäämme. Yhteiskunnan pitää muuttua siinä mukana. Minusta tämä kehitys on nähtävissä tällä hetkellä myöskin työmarkkinajärjestöjen piirissä, he itse tekevät näitä päätöksiä. He itse tekevät näitä päätöksiä.

Tietenkin meidän pitää huolehtia palkansaajien turvasta. Sitä varten on olemassa työlainsäädäntö, joka on meidän tehtävämme ennen kaikkea. Sen lisäksi on sitten sopimukset, joita on ollut keskusjärjestötasolla, ja mielestäni on päivänselvää, että nämä pitää sopia liittotasolla jatkossa, jotta nämä asiat säilyvät ja tämmöinen niin sanottu tärkeä yhteiskuntarauha myöskin säilyy.

Vielä mitä tulee tähän paikalliseen sopimiseen, niin se on sovittu kiky-sopimuksessa niin, että seuraava vaihe on liittokierros. Hallitus seuraa hyvin tarkasti sitä, miten liittokierroksella [Puhemies koputtaa] paikallinen sopiminen etenee. Arvioimme sitä vuoden alussa ja katsomme sen jälkeen, miten voimme asiaa mahdollisesti edistää, jos on tarvetta.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Alkuperäisen kysymyksen esittäjä, edustaja Rinne, haluaa vielä jatkaa kysymyksellään, mutta kun näin on, niin häntä ennen edustaja Östman ja sitten edustaja Rinne.

Kiitos, herra puhemies! Talouskasvun kannalta on tärkeätä, että pystytään tarvittaviin rakenneuudistuksiin työmarkkinoilla ja että voidaan sopia työehdoista paikallisesti, siinä olemme täysin samaa mieltä hallituksen kanssa, mutta toinen tärkeä elementti on kilpailukykyinen yritysverotus. Valtiovarainministeriön verotyöryhmän mukaan Suomen järjestelmä on jo nyt riittävän kilpailukykyinen eikä kaipaa muutoksia heidän mielestään. Kun yrittäjiltä kysytään, näin ei todellakaan ole. Samaan hengenvetoon verotyöryhmä olisi silti esittämässä muutoksia osinkoverotukseen, ja työryhmän mukaan osinkoverotus ei kannusta kasvuun — aivan käsittämätön väite. Nykyisellä mallilla lievennetään osakeyhtiöiden kahdenvertaista verotusta. Silti eilen ministeri Soini oli myöskin esittämässä samansuuntaisia ajatuksia kuin verotyöryhmä eli muutoksia osinkoverotukseen. Kysyn ministeri Orpolta: mikä on hallituksen linja osinkoverotuksen suhteen?

Arvoisa puhemies! En ole veroministerinä esittämässä verotyöryhmän esittämiä muutoksia osinkojen verotukseen. Yritysverotusta sen sijaan pidetään yleisesti ottaen kohtuullisen kilpailukykyisenä. Silloin ennen kaikkea kyse on yhteisöverotuksesta. Sen osalta meidän täytyy tarkkaan seurata, mitä maailmalla tapahtuu. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kuulee presidentti Trumpin suunnittelevan jopa yhteisöveron puolittamista. Tämäntyyppiset asiat täytyy tarkkaan katsoa, jotta taas kerran meidän vientiteollisuudelle tärkeä yritysverotus olisi ja pysyykin kilpailukykyisenä.

Sen sijaan mielestäni nyt ei ole oikea hetki ainakaan kiristää listaamattomien pk-yritysten verotusta, nimittäin jos jonnekin niin nimenomaan pk-yrityksiin me odotamme uusien työpaikkojen syntyvän ja että sieltä löytyy niitä kasvuyrityksiä, jotka yhä enemmän palkkaavat suomalaisia ja turvaavat meidän hyvinvointia.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Viimeinen kysymys, edustaja Rinne.

Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo, heititte äsken takaisin tännepäin, että SDP on yrittänyt osoittaa hallitukselle, ettei kannata näppejään sotkea palkanmuodostukseen tai työehtoihin. Olen edelleen täsmälleen samaa mieltä. Niistä meidän poliitikkojen kannattaa pitää näpit irti; me olemme kyllä 2007 saaneet kokea sellaisia asioita, joita ei toivottavasti tulevaisuudessa nähdä, poliitikkoja sotkeutumassa työehtojen muodostukseen.

Mutta nyt on kysymys sopimusyhteiskunnasta. Nyt on kysymys siitä, millä tavalla sopimusyhteiskuntaa tästä eteenpäin viedään. Nämä ovat pelisääntönormeja. Siellä on akavalaisia asiantuntijoita ja toimihenkilötehtävissä työskenteleviä ihmisiä, jotka ovat täysin näitten keskusjärjestösopimusten varassa heidän luottamushenkilöturvansa, työsuojeluvaltuutettuturvansa näkökulmasta, ja nyt keskusjärjestö EK on rikkomassa tätä kokonaisuutta sopimusyhteiskunnassa. Minulla on semmoinen tunne teidän vastauksistanne, että ikään kuin te ette ymmärrä sitä, miten vakava tämä tilanne on työmarkkinoitten näkökulmasta. Minä olin paikalla syyskuussa 2015, [Puhemies koputtaa] kun oli mielenosoitus. Minä näin, miten se vakavuus syntyy, kun ei osata oikealla tavalla analysoida [Puhemies koputtaa] tilannetta. Nyt toivon, että mietitte uudelleen, oletteko valmiit tarttumaan meidän [Puhemies: Ja nyt, anteeksi vain, olisi ministeri Orpolla vuoro!] yhteistyötarjoukseemme.

Arvoisa puhemies! Ei ole hetkenkään kysymystä siitä, etteikö ymmärrettäisi, kuinka vakava tilanne Suomessa on ylipäänsä koko kilpailukyvyn, työllisyyden, [Välihuutoja vasemmalta] työmarkkinoiden ja vakauden kannalta, koska nyt vakaus on aivan kaikki kaikessa. Me emme tarvitse ylimääräisiä selkkauksia työmarkkinoille, ja siksi minä vetoan täällä siihen siinä hengessä, jota tekin äsken edustitte, että kun muutoksia työmarkkinajärjestöt tekevät itse, niin nämä muutokset tehdään sopien, huolehtien siitä, että sopimukset keskusjärjestötasolta siirtyvät liittotasolle niin, että vakaus myöskin tässä yhteiskunnassa työmarkkinoilla säilyy, jotta emme saa ylimääräisiä epävarmuustekijöitä meidän talouteen, joka muutenkin on vaikeassa tilanteessa. Kyllä, otamme vakavasti, seuraamme, mitä tehdään, mutta ensisijaisesti nämä asiat ovat työmarkkinajärjestöjen vastuulla ja heidän sovittavissaan olevia asioita, ja toivon todella, että siellä löytyy järkeviä ja [Puhemies koputtaa] vastuullisia ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! On selvää, että hallituksen puoliväliriihen keskeisin teema tulee olemaan työllisyyden parantaminen, ja yhtä selvää on se, että EK:n eilinen päätös ei ainakaan helpota työtehtävää, mutta on muitakin haasteita. Hallitus on kokeillut jo työllisyyden parantamista monin eri keinoin: on tehty kikyä, on kevennetty verotusta niin palkansaajilta kuin yrityksiltä, on heikennetty työttömien oikeuksia ja myöskin on vähennetty työllisyysmäärärahoja. Mutta uusia keinoja tarvitaan, siitä olemme yksimielisiä. Maksuton varhaiskasvatus on keino, joka purkaisi merkittävän kannustinloukun. Käteenjäävät tulot paranisivat lähes kaikilla lapsiperheillä. Etenkin se auttaisi pieni- ja keskituloisia lapsiperheitä, parantaisi vanhempien työllisyyttä ja ehkäisisi syrjäytymistä. Nyt, kun suuri osa puolueista sekä myös EK ja Veronmaksajain Keskusliitto kuten myöskin valtiovarainministeriö ja opetusministeriö ovat näyttäneet vihreää valoa tälle suunnalle, kysynkin opetusministeri Grahn-Laasoselta: aikooko hallitus puoliväliriihessä [Puhemies koputtaa] purkaa kannustinloukkuja muuttamalla varhaiskasvatusta maksuttomaksi?

Arvoisa puhemies! Hallitus toimii nopeammin kuin että puoliväliriihessä, eli 1.3. varhaiskasvatusmaksut laskevat. Pienituloisilla yksinhuoltajaperheillä se esimerkiksi voi tarkoittaa 700 euroa enemmän rahaa käteen per vuosi. Tämä on iso ja tärkeä päätös, eli siitä tehtiin jo budjettiriihen yhteydessä hyvä ratkaisu, ja se siis helpottaa nimenomaan esimerkiksi yksinhuoltajaperheiden tilannetta ja toivottavasti myöskin lisää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, koska varhaiskasvatus on vaikuttavin osa meidän koulutusjärjestelmäämme ja erittäin tärkeä vaihe myöhemmän oppimisen kannalta. Eli meillä on paljon käynnissä tällä hetkellä myös varhaiskasvatuksen sisällöllisen kehittämisen puolella, muun muassa uudet varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet. Lisäksi parannamme koko ajan tilannetta myöskin henkilöstön osaamisen osalta eli pyrimme siihen, että meillä jatkossa olisi enemmän pedagogisen koulutuksen saaneita lastentarhanopettajia, [Puhemies koputtaa] esimerkiksi.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Yksinhuoltajien päivähoitomaksut lienevät jo aika vanha päätös. Hyvä, että näin tapahtuu. Hallitus on kuitenkin tekemässä monia muita ratkaisuja. Ministeri Grahn-Laasonen, teidän johdollanne on subjektiivista päivähoito-oikeutta nimenomaan supistettu, on ryhmäkokoja päiväkodeissa kasvatettu, eli toimittu juuri päinvastoin, kun tiedämme, että varhaiskasvatus on erityisen tärkeää heikommassa osassa oleville lapsille. Se on keino, joka tasaa perhetaustasta johtuvia eroja koulumenestyksessä sekä ehkäisee syrjäytymistä. Ja kun vielä tiedämme, että OECD:n mukaan Suomessa osallistutaan varhaiskasvatukseen kuitenkin vähiten Euroopassa, me tarvitsemme näitä uusia lisätoimia. Siksi haluankin kysyä: oletteko myös valmis purkamaan näitä edellisiä päätöksiä eli palauttamaan laajan subjektiivisen päivähoito-oikeuden sekä entiset ryhmäkoot, jotka ovat nykyisiä pienempiä?

Arvoisa puhemies! Taloustilanne asettaa tietysti kiistattoman haasteen varhaiskasvatuksenkin kehittämiseen, mutta sisällöllisellä puolella vastaavasti on pystytty tekemään hyviä ratkaisuja, muun muassa juuri mainitsemani, eli on lisätty kolmanneksella ja pysyvästi lastentarhanopettajien koulutusmääriä yliopistoissa. Varhaiskasvatus on myöskin saamassa omat niin sanotut opetussuunnitelmansa eli varhaiskasvatuksen perusteet, mikä mahdollistaa aivan merkittävän parannuksen esimerkiksi varhaiskasvatuksen laatuun ja nimenomaan sen alueellisesti tasa-arvoiseen laatuun varhaiskasvatuksessa. Se on iso asia. Varhaiskasvatus menee hyvin paljon sisällöllisesti tällä hetkellä eteenpäin, mistä olen hyvin iloinen.

Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja nimenomaan siihen pedagogiseen, suunnitelmalliseen varhaiskasvatukseen. Ollaan jo tultu todella pitkä tie siitä, kun varhaiskasvatus ennen vanhaan oli päivähoitoa tai lastentarhaa, eli tänä päivänä se nähdään osana meidän koulutusjärjestelmää, sen ensimmäisenä ja erittäin vaikuttavana osana. Näkisin, että tulevaisuudessa meillä olisi hyvin paljon potentiaalia [Puhemies koputtaa] kehittää varhaiskasvatusta, ja siitä syystä olen asettanut kolme selvityshenkilöä tekemään asiasta pitkän aikavälin tiekarttaa.

Arvoisa puhemies! Kiitos. Varhaiskasvatuksesta saa näköjään oppositiopuolueen naispuolinen puheenjohtaja kysyä, mutta työmarkkinapolitiikasta ei niinkään.

Minusta on ollut ilahduttavaa huomata, että opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen nyt on useampaan otteeseen nostanut esille tämän maksuttoman varhaiskasvatuksen ja siihen siirtymisen. Mutta kyllä iso kysymys on se, miten se suhtautuu näihin hallituksen jo tekemiin heikennyksiin. Kuntaliitto arvioi esimerkiksi, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksesta saatava säästö olisi siinä noin 30 miljoonan paikkeilla, kun taas tämä osittain maksuton päivähoito, jota me vasemmistoliitossa kyllä kannatamme, lisäisi kustannuksia noin 300 miljoonan edestä. Eli onko nyt tosiaankin niin, että hallitus myöskin on valmis panostamaan lisää rahaa varhaiskasvatukseen, palauttamaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja aidosti edistämään myöskin siirtymistä kohti maksutonta varhaiskasvatusta, vai onko näissä puheissa [Puhemies koputtaa] enemmänkin kyse kuntavaalikampanjasta?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, varhaiskasvatus on kuntien järjestämä palvelu, ja siitä syystä meille on erittäin tärkeätä se, että kuntatalous kehittyy myönteisesti tämän hallituksen päätöksillä, ja siinä on iso ero edellisen hallituksen ratkaisuihin, joissa valitettavasti kuntien rahoitusta jouduttiin viemään.

Mutta mitä tulee varhaiskasvatuksen osallistumisasteeseen, niin olen täysin samaa mieltä siitä, että meillä on siinä haasteita, eli olemme Suomessa jäljessä muista Pohjoismaista aivan tuntuvasti ja myöskin muista OECD-maista, hyvin monista, ja se on varmasti yksi sellainen asia, mihin nämä selvityshenkilöt, joista mainitsin, tulevat kiinnittämään huomiota. Enemmän kuin se tuntimäärä ratkaisee se, että lapsella on ylipäätään oikeus ja mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen, ja siinä me tarvitsemme laajaa keskustelua Suomessa, että tunnistetaan myöskin uudesta tutkimuksesta, niin kansainvälisestä kuin kotimaisestakin, kantautuvat viestit siitä, [Puhemies koputtaa] että varhaiskasvatus on erittäin vaikuttava osa koulutusjärjestelmäämme.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin työnteon ja sosiaaliturvan suuri haaste on juuri yhden huoltajan lapsiperheissä. En tiedä, pitäisikö varhaiskasvatuksen, ministeri, todella olla ilmaista Suomessa. Toinen mahdollisuus olisi se, mitä keskustan piirissä nyt olemme esittäneet harkittavaksi tähän kannustinloukkutyöryhmään, että työtulovähennykseen otettaisiin lapsikorotus mukaan. Tällä tavalla voitaisiin nimenomaan lapsiperheitä kannustaa ja parantaa heidän kulutusmahdollisuuksiaan, [Vasemmalta: Mistä rahat?] ja tämä purkaisi juuri sitä kannustinloukkua, mikä esimerkiksi yhden tulonsaajan lapsiperheillä on. [Jari Myllykoski: Vaalit lähenee!] Miten, ministeri Orpo, näette tämän mahdollisuuden? Onko se ollut esillä teidän kannustinloukkutyöryhmässänne? Siitä onnittelen, että tällainen työryhmä asetettiin.

Arvoisa puhemies! Kannustinloukkutyön — jota valtiovarainministeriö virkamiesvedolla tällä hetkellä tekee kohti puoliväliriihtä — tarkoituksena on etsiä kaikki mahdolliset keinot, joilla työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa: päivän, viikon, kuukauden verran, aina kannattaa ottaa mieluummin työtä vastaan kuin olla passiivisena. Silloin toimeksiantoon, joka heille on annettu, kuuluu kokonaisuus: verot, maksut ja tulonsiirrot. Tätä kokonaisuutta pitää katsoa, siellä voi olla elementtinä muun muassa vähennykset. Mutta se on kokonaisuus, enkä halua yhteenkään elementtiin yksittäisesti ottaa vielä tässä vaiheessa kantaa. Toivon, että se perusratkaisu löytyy, jolla se työn vastaanottaminen aina kannattaa. Jos me löydämme keinoja, joilla me kehysten puitteissa eli varojemme puitteissa voimme helpottaa lapsiperheiden asemaa, niin kaikki sellaiset otetaan kyllä vakavasti pöydälle.

Arvoisa puhemies! Keskustelimme eilen täällä kestävästä kehityksestä ja siinä yhteydessä myöskin hyvinvointitaloudesta ja hyvinvointi-investoinneista. Hyvinvointitaloudessahan korostetaan, että panostamalla ennaltaehkäisyyn sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen säästetään tulevaisuuden menoja, ja päinvastoin: säästöt väärässä paikassa tulevat tulevaisuudessa meille erittäin kalliiksi.

Ryhmäkokojen kasvattaminen on yksi tämmöinen väärä ja huono päätös, joka on nyt jouduttu tekemään. Tämä on käytännössä — monet päivähoidon ja varhaiskasvatuksen henkilöt ovat sanoneet näin — aiheuttanut todella sekasortoa ja laadun heikentymistä siellä varhaiskasvatuksen parissa. Voiko hallitus ajatella nyt tätä asiaa vielä uudelleen? Olisiko mahdollista perua tämä huono päätös, koska tämä olisi lapsen etu ja yhteiskunnan etu pidemmällä tähtäyksellä?

Arvoisa puhemies! Edustaja teki hyvän havainnon siitä, että meidän tulisi kaikin tavoin pyrkiä siihen, että voimme vaikuttaa jo mahdollisimman ennalta ehkäisevästi ja varhaisessa vaiheessa mahdollisiin ongelmiin, joita sitten myöhemmin näyttäytyy meidän yhteiskunnassa vaikkapa nuorten syrjäytymisenä. Siinä mielessä panostukset sinne varhaiskasvatukseen ja varhaisiin vuosiin ovat tärkeitä tulevaisuuden kehittämissuuntia.

Samoin tämän hallituksen ohjelmassa on lapsi- ja perhepolitiikan muutosohjelma, jonka keskeinen tavoite on se, että perheet saisivat mahdollisimman oikea-aikaisesti tuen nimenomaan vanhemmuuteen ja kasvatustehtävään, ja myöskin koulut ja varhaiskasvatus ovat tässä ihan todella tärkeässä roolissa. Uskon ja luotan siihen, että pystymme sitä kautta saamaan myöskin hyviä tuloksia aikaan levittämällä ihan olemassa oleviakin hyviä käytäntöjä siitä, miten on voitu painopistettä siirtää korjaavista toimenpiteistä sinne varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. [Puhemies koputtaa] Se on myös huomattavan inhimillistä.

Arvoisa herra puhemies! Suomalainen varhaiskasvatus on laadukasta, ja ihmiset siellä tekevät arvokasta työtä. Haluan hieman oikaista opposition näkemystä siitä, että subjektiivinen päivähoito-oikeus olisi kokonaan leikattu: Sitä on edelleen oikeus saada, se on 20 tuntia viikossa ja tarvittaessa myös enemmän. Elikkä se on edelleen jäljellä. Kysyisin ministeriltä kuitenkin tästä työn ja päivähoidon, varhaiskasvatuksen, yhteensovittamisesta, mikä on viime aikoina myös noussut esille. Millä tavalla me voimme turvata tulevaisuudessa, että on olemassa erilaisia varhaiskasvatuksen muotoja niille, jotka tekevät vuorotyötä? Esimerkiksi itse olen tehnyt kolmen lapsen kanssa vuorotyötä ja tiedän, miten hankalaa on olla kello 16 hakemassa sitä lasta sieltä tarhasta. Onko meillä myös tulevaisuudessa tarjolla ympärivuorokautista tarhamuotoa, ja mitenkä tämä tulee toimimaan?

Arvoisa puhemies! Olipa hyvä kysymys, ja itsellänikin on jonkin verran kokemusta tästä työn ja perhe-elämän monimutkaisesta yhteensovittamisesta.

Ihan varmasti tulevaisuudessa on entistä vahvemmin niin, että kun työelämä muuttuu, monimuotoistuu, työajat muuttuvat ja työ kaikin tavoin monipuolistuu, se tulee aiheuttamaan sitten myöskin sellaisia haasteita meidän palvelujärjestelmään, että pitää ottaa huomioon se työelämän muutos. Tämä näkyy jo tämän päivän varhaiskasvatuksessa, ja se pyritään mahdollisimman hyvin myöskin ottamaan huomioon, mutta varmasti on vielä kehittämisen varaa ja paikkaa myöskin tässä palvelujärjestelmän ja työelämän muutoksen yhteensovittamisessa niin, että meillä olisi mahdollisimman paljon työkaluja yhteiskuntana tukea vanhemmuutta ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Arvoisa puhemies! Iloinen asiahan on, että näyttää siltä, että melkein varmaan enemmistö puolueista kannattaa ilmaista varhaiskasvatusta, mikä tarkoittaa, että ainakin seuraava hallitus voi ehkä sitten toteuttaa tämän, jollei tämä hallitus halua nostaa naisten työllisyysastetta. Sehän olisi ymmärtääkseni erittäin hyvä asia taloudelle, niin kuin Veronmaksajain Keskusliitto on tässä vastikään huomauttanut. Myöskin uusista työpaikoista, 34 000 työpaikasta, vain 3 000 on ollut naisten työpaikkoja, ja pääministeri täällä äskettäin myös jo lupasi, että hän tekee väsymättömästi työtä naisten tasa-arvon puolesta. Siinä mielessä tässä olisi nyt paljon hyviä aineksia tukea opetusministeriä tässä tehtävässä, eli kannustan tähän tehtävään. [Puhemies koputtaa] Minä toivon, että myöskin valtiovarainministeriö katsoo vähän tätä asiaa talouden kannalta ja menee mukaan tähän hyvään ajatukseen.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ei ollut kysymystä, mennään eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Maksuton varhaiskasvatus, osa-aikainen, olisi ennen kaikkea lapsen etu, lapsen etu siinä, millä koulupolkuun valmistaudutaan ja tuetaan kohti sitä lapsuus‑ ja nuoruusvaihetta. Siihen liittyy myöskin äidin ja isän, vanhempien, kannustinloukkujen purkaminen. Kestävyysnäkökulmasta se on myöskin perusteltu. Herää myöskin kysymys, millä se toteutetaan. Olisiko yksi tapa niin, että otettaisiin yksi ikäluokka kerrallaan? Se on noin 100 miljoonaa euroa, jolla se on jollain tavalla vietävissä, ehkäpä mahdollisimman nopeastikin, eteenpäin, mutta siihenkin liittyy kysymys, mistä ne rahat. Ehdotankin tässä, kun sosiaali‑ ja terveysvaliokunta esitti yksimielisesti sitä, että me ottaisimme terveysperusteisen sokeriveron käyttöön, jota selvitetään tällä hetkellä valtiovarainministeriössä, voisimmeko yhdistää vielä yhden hyvän teon tähän mukaan.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Jaha, oliko siinä kysymystä, löysikö kukaan? — Ministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Tosiaan tämä selvitystyö on käynnissä, mutta väliaikatietona voin sen sanoa, että se ei ole todellakaan yksinkertaista löytää siihen sokeriveroon toimivaa yksinkertaista mallia, mutta koska tiedämme, että Euroopastakin esimerkkejä löytyy, niin niitä nyt vielä käydään läpi, mutta pyrimme mahdollisimman nopeasti saamaan tämän asian eduskuntaan ja vaikkapa verojaoston pohdittavaksi ja arvioitavaksi, ja sitä kautta saamme kaikki yhteisen näkemyksen siitä, löytyykö tie, jota pitkin voidaan edetä tai ei.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Vielä viimeinen kysymys, edustaja Järvinen, kysymyksen ensimmäinen esittäjä.

Arvoisa puhemies! On selvää, että maksuton varhaiskasvatus on se suunta, johon meidän tulee liikkua, jotta saamme naiset osallistumaan työelämään, jotta saamme perheet syrjäytymisvaarasta pois. Mutta jo tällä hetkellä, nyt kun ryhmäkokoja päiväkodeissa on kasvatettu ja subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattu siihen 20 tuntiin, on monia ikäviä tapauksia. Moni lapsi kokee tälläkin hetkellä sen, että toisin kuin kaverinsa hän ei ole oikeutettu aamupalaan, toisin kuin kaverinsa hän ei ole oikeutettu täyteen päiväuneen vaan hänen täytyy herätä kesken unien ja niin edelleen. [Hälinää] Nämä tarkat rajaukset aiheuttavat enemmän haittaa ja harmia kuin hyötyä ja säästöä. Näin sanovat ainakin asiantuntijat. Ja nyt kun tehdään sote-ratkaisua, kun päivähoito on jäämässä kunnille, nyt on se hetki, jolloin maksutonta varhaiskasvatusta ja myös näitä edellisten [Puhemies koputtaa] päätösten perumisia kannattaisi viedä eteenpäin. Oletteko siihen valmis?

Arvoisa puhemies! Suomessa on kansainvälisesti vertaillen tai verrattuna ihan mihin tahansa erittäin laadukas, korkeatasoinen varhaiskasvatus. Myöskin minusta meillä edustajilla täällä on vastuu myös viestiä siitä, että varhaiskasvatus on lapselle hyväksi, että se on lapsen edun mukaista ja että varhaiskasvatusta tulee kehittää nimenomaan pedagogisesti vahvana koulutusjärjestelmämme osana. Siitä syystä haluan myöskin viestittää vahvasti sitä, että vanhemmilta pääsääntöisesti varhaiskasvatuksesta tulee erittäin positiivista asiakaspalautetta kunnille: että kun katsotaan, niin pääsääntöisesti perheet ovat hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Sitten on tietysti yksittäisiä tapauksia, joihin täytyy puuttua, jos on epäkohtia ja on esimerkiksi toimittu vastoin ohjeistuksia ja vastoin lakia ja vastoin lapsen etua. Näihin yksittäisiin tapauksiin täytyy tietysti ihan ehdottomasti aina puuttua, [Puhemies koputtaa] mutta toivon, ettei myöskään peloteltaisi perheitä täällä.

Arvoisa puhemies! Toimeentulotuen maksatus on siirtynyt kunnista Kelaan tämän vuoden alussa. Tämä uudistus oli erittäin tarpeellinen, ja myös me vasemmistoliitossa olemme sitä kannattaneet. Tämän uudistuksen myötä byrokratian ja ihmisten pompottamisen luukulta luukulle piti vähentyä sekä tärkeitä sosiaalityön resursseja vapautua hakemusten käsittelystä ihmisten kohtaamiseen, mutta nyt me olemmekin saaneet paljon hätääntyneitä yhteydenottoja ihmisiltä, joiden toimeentulotuen maksatus ei ole sujunut hyvin. Byrokratia ei olekaan vähentynyt, palvelut ovat ruuhkautuneet, ja nyt ihmisillä on iso huoli, kun sähkölaskut ja vuokrat uhkaavat jäädä maksamatta. Mekin olemme tästä erittäin huolissamme. Arvoisa ministeri, onko teidän mielestänne Kelassa riittävästi etuuskäsittelijöitä tällä hetkellä, jotta kaikki hakemukset saadaan käsiteltyä aikataulussa ja nopeasti?

Arvoisa puhemies! Näin todellakin, kuten kysyjä kuvasi, toimeentulotuen käsittely on siirretty Kelalle tarkoituksena yhtenäistää käytäntöjä ja vapauttaa resursseja kuntien sosiaalityöhön muun muassa. En tietenkään tarkkaan tunne niitä yhteydenottoja, joita olette saaneet. Kuvaatte niitä, että ne ovat hätääntyneitä, ja niitä tulee tietysti kuunnella. Voisin tässä vaiheessa sanoa, että varmasti Kela haluaa hioa järjestelmänsä niin hyvin kuntoon, että kaikki käsittely on joustavaa. Olemme siirtymävaiheessa, ja nämä tapaukset täytyy sitten katsoa läpi.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Myönnän vielä vastauspuheenvuoron kysymyksen esittäjälle, edustaja Pekoselle.

Arvoisa puhemies! Erityisen paljon näitä ongelmia on ollut kiireellisissä kriisitilanteissa, siis juuri silloin, kun se avun tarve onkin suurin. Olen hieman hämmästynyt siitä, että nämä huolet ympäri Suomea eivät ole kantautuneet ministeri Mattilan korviin, mutta me voimme toki näitä ihmisten huolia ja kirjeitä teille toimittaa.

Kunnilla ei liene tällä hetkellä ohjeistusta siitä, miten esimerkiksi täydentävää toimeentulotukea annetaan. Tämä ohjeiden puute on johtanut jopa sellaisiin tilanteisiin, missä tukea ei ole maksettu lainkaan, ja näin ei tietenkään voi olla. Toimeentulotuen piiriin ovat toisaalta päässeet myös ne ihmiset, jotka eivät ole aiemmin ehkä hoksanneet hakea väliaikaista tukea, mutta kaikkein tärkeintä mielestäni on, että kiireellisesti tukea tarvitsevat myös saavat sitä ajoissa. Arvoisa ministeri, miten te aiotte huolehtia siitä, että jokainen toimeentulotukea tarvitseva sitä myös saa joko Kelasta tai sitten kunnan sosiaalitoimesta?

Arvoisa herra puhemies! Toimeentulotuen niin sanottu normiosa, jossa ei ole harkintavaltaa vaan se on ihmisen elämäntilanteeseen, taloudellisiin tietoihin, niin tuloihin kuin sitten menoihinkin, vertautuva asia, on siirretty tämän vuoden alusta Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemaksi. [Välihuutoja]

Toisekseen kunnilla on edelleen harkinnanvaraa, meidän toimeentulotukilainsäädäntö lähtee siitä. Kunnilla on edelleen harkinnanvaraa olemassa. [Aino-Kaisa Pekonen: Mutta onko ohjeistus?] — Jos ohjeistus ei ole riittävää, niin sitä pitää sitten täsmentää. Laki, joka eduskunnassa on säädetty, lähti siitä, että esimerkiksi yhteistoimintavelvoitteesta Kelan ja kuntien välillä huolehditaan.

Toisekseen tämä palaute: toivon, että sitä tulee edustajienkin kautta, kyllä sitä suoraankin tulee, ja jos on esimerkiksi lainsäädäntötarpeita, asetustarpeita, niin niihin pitää pikaisesti ryhtyä, mutta tämä peruskuvio on sellainen, että se ihminen, joka on hädässä, myös avun saa ja hänen pitää saada se.

Arvoisa herra puhemies! Suomineito hiihtää nyt mukavaa vauhtia. Kiitos hyvän hallituksen, käänne on tapahtunut. Kun vuosi sitten työttömyysaste oli 9,2 prosenttia, se on nyt 7,9 prosenttia, ja jopa pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt laskuun. Kuluttajien luottamus on parantunut, ja teollisuustuotanto kasvaa. Investoinnit kasvoivat teollisuudessa jopa yli 3 prosenttia ja vientikin 1,4 prosenttia.

Kuitenkin ladulla on nyt vähän nuoskaa lunta. Tässä kuulimme jo työmarkkinajärjestöjen jännitteistä, ja tuntuu, että muitten maitten vauhti voi olla vielä nopeampi. Siksi kysynkin, ministeri Orpo: mitkä olisivat ne keskeiset toimet, että vauhtimme vain kiihtyisi entisestään, ja voisiko kenties oppositiokin kannustaa tässä 100-vuotiaan Suomen [Hälinää — Puhemies koputtaa] hiihdossa eteenpäin?

Arvoisa puhemies! Ensin tähän oppositiokysymykseen: kyllä he mielestäni voisivat enemmän kannustaa meitä [Naurua] parempiin suorituksiin.

Mutta vakavasti: Kyllä meillä on pöydällä useampia asioita, joita hallitus valmistelee kohti puoliväliriihtä ja joilla nimenomaan pyritään siihen, että luodaan kestävää kasvua. Kestävää kasvua, pitkällä aikavälillä kestävää julkista taloutta, ja nehän voivat perustua vain korkeaan työllisyysasteeseen. Sen taustalla on kilpailukyky. Jos me kilpailukykyä haluamme parantaa, meidän pitää tukea sitä, että se palkkamaltti pysyy siellä työmarkkinoiden pöydissä. Meidän täytyy pitää huolta osaamisesta ja innovaatioiden rahoituksesta, jotta meillä syntyy uusia tuotteita. Meillä on siihen työryhmä käynnissä. Meidän täytyy katsoa, että yritykset saavat osaavaa työvoimaa, kun ne yhä enemmän haluaisivat kasvaa. Siksi koulutuskysymyksiin sekä kannustinloukkuihin ollaan tarttumassa. Meillä on, arvoisa edustaja, erittäin paljon liikkeellä asioita, [Puhemies koputtaa] joita valmistelemme kohti puoliväliriihtä.

Värderade talman, arvoisa puhemies! När regeringen kommer med sina förslag är det viktigt att vi också vet vilka konsekvenser förslagen har. Därför kan man säga att det är fint att regeringen den här veckan dragit tillbaka förslagen om avgifterna på förbindelsetrafiken och också båtskatten och mc-skatten. Man har lyssnat till oss och man har lyssnat till expertisen. Men nu ska det stora sote-paketet snart komma hit till riksdagen och den här reformen har långtgående konsekvenser. Därför är det också viktigt att här lyssna på experter.

Arvoisa puhemies! Tämä suuri sote-paketti on lähiaikoina tulossa tänne eduskuntaan, ja sote-uudistuksen seuraukset ovat valtavat. Siksi on tärkeätä myös tässä kuunnella asiantuntijoita. Eilen Kuntalehti tosin uutisoi, että Finanssivalvonnalta ei ole pyydetty lausuntoa sote-uudistuksesta. Kuitenkin nyt kuntien huoli on vain kasvanut: kiinteistöissä on arviolta noin 700 miljoonan euron arvo kiinni, ja tyhjät terveyskeskukset, sote-rakennukset voivat jäädä kuntien harteille. Kysyisin vastaavalta ministeriltä: miksi Finanssivalvonnalta ei ole pyydetty lausuntoa?

Arvoisa herra puhemies! Virallisesti pyydettiin lausunto yli 500 toimijalta, ja virallisen lausuntopyynnön osana todettiin ja sanottiin se myös ääneen, että kaikki muutkin saavat lausua, jotka haluavat. Me saimme yli 700 lausuntoa. Jos 500:n joukossa ei ole Finanssivalvonnalle virallinen kutsu tai pyyntö mennyt, niin tämä ei todellakaan ole estänyt, etteivätkö he olisi voineet lausua asiasta ääneen ja oman mielipiteensä esiin tuoda.

Arvoisa puhemies! Olen huolissani sanan- ja mielipiteenilmaisunvapaudesta Suomessa. Ihmisten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, sanan- ja mielipiteenvapaus ovat länsimaisen demokratian peruspilareita. Perheiden ja lasten hyvinvointi, lasten ja nuorten kasvaminen tasapainoisiksi, hyvän itsetunnon omaaviksi, toisia kunnioittaviksi ja erilaisuutta arvostaviksi, yhteistyökykyisiksi kansalaisiksi on tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Perusedellytyksiä näille ollaan kuitenkin murentamassa. Ymmärtämättä seurauksia ollaan radikaalilla tavalla muuttamassa esimerkiksi yhteiskunnan perusyksikköä, avioliittoa. [Susanna Huovinen: Ei voi olla totta! — Hälinää] Samalla jo nyt Suomessa on esiintynyt ennenkuulumatonta hyökkäystä perinteisiä arvoja kannattavia kohtaan: mielipiteenilmaisunvapautta on pyritty rajoittamaan, kirjoituksia sensuroitu ja niin edelleen. Kysynkin ministereiltä: kuinka ajattelette sanan- ja mielipiteenilmaisunvapauden Suomessa tulevaisuudessa turvattavan myös perinteisiä arvoja kannattavien kohdalla?

Arvoisa herra puhemies! Tunnistin tämän osin omalle tontilleni, oikeusministeriön tontille, tulevaksi, koska on monesti käsitelty termiä "vihapuhe". Minun mielestäni meidän kaikkien pitää mennä peilin eteen ja kunnioittaa toistemme mielipiteitä. Keskustelimme me sitten mistä asiasta tahansa, niin ei ole kenenkään edun mukaista se, että huudetaan ja puhutaan toistemme ohi. Täällä on monesti ollut sellaisia keskusteluja, joissa on ollut tämmöisiä arvolatautuneita aiheita, ja niissä olen itsekin ollut syytettyjen penkillä, näin olen itse kokenut. Minun mielestäni se ei ole arvokasta keskustelua. Me voimme olla eri mieltä, me saamme olla eri mieltä. Se on jokaisen vapaus. Perinteisiä arvoja pitää kunnioittaa, ja perinteistä mieltä saa olla, mutta samalla pitää arvostaa myös toisen mielipidettä. Ja tässä on meillä varmaan [Puhemies koputtaa] parantamisen varaa itse kullakin.

Arvoisa herra puhemies! Poliittisille nuoriso- ja opiskelijajärjestöille maksettiin tänä vuonna lähes 3 miljoonaa euroa tukea, jonka myöntää opetus- ja kulttuuriministeri. Tälle vuodelle vanhojen puolueiden poliittisille nuorisojärjestöille myönnettiin jopa yli 600 000 euron tukisummia. Samaan aikaan Perussuomalaisille Nuorille katsotaan toimintansa pyörittämiseen riittävän 115 000 euron vuotuinen tukisumma. Poliittisten nuorisojärjestöjen tukisummat ovat kasvaneet vuodesta toiseen, eivätkä valtiontalouden säästöohjelmat ole näkyneet niissä juurikaan. Tämän lisäksi myös muun muassa yksittäiset kunnat ovat myöntäneet poliittisille nuorisojärjestöille tukia paikallistasolla. Tukijärjestelmä perustuu saavutettuun etuun ja on epäoikeudenmukainen uusia poliittisia nuorisojärjestöjä kohtaan. Poliittinen kannatus ei näy tukisummissa. Kysynkin asiasta vastaavalta opetus- ja kulttuuriministeriltä: Miten tukisummien jatkuva kasvu sekä räikeä epäsuhta eri nuorisojärjestöille annettujen tukien määrässä ovat selitettävissä? Milloin [Puhemies koputtaa] julkisen sektorin säästöpaineet alkavat näkyä näissä tukipäätöksissä?

Arvoisa puhemies! Poliittisten nuorisojärjestöjen avustukset kohdennetaan veikkausvoittovaroista, ei siis suoraan budjettivaroista, ja pidän erittäin tärkeänä sitä, että meillä on, niin kuin lakikin edellyttää, yhdenvertaiset kriteerit avustuksia myönnettäessä. Näitä avustuspäätöksiä valmistelee arviointi- ja avustustoimikunta, joka laatii esityksen, ja nämä päätökset on tehty sen toimikunnan esitysten mukaisesti. Perussuomalaiset Nuoret on vienyt edellisinä vuosina avustuspäätöksensä hallinto-oikeuden käsiteltäväksi, ja 16.1. tänä vuonna korkein hallinto-oikeus on päätöksessään hylännyt järjestön esittämät vaatimukset edellisvuosilta. Tietenkin on mahdollisuus valittaa myöskin siitä tämänvuotisesta päätöksestä.