Hallituksen   esitys eduskunnalle  laiksi  siviilihenkilöiden  osallistumisesta  kriisinhallintaan annetun lain muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Muutama huomio tästä hallintovaliokunnan tämän lain käsittelystä. Eli tässä oli ehkä se suurin pihvi, jota itse arvioin isoimmaksi asiaksi tässä, nimenomaan se, että lailla oli tarkoitus ohjata tätä rekrytointia tiettyihin sisäministeriön asetuksella antamiin missioihin niin, että sinne valitaan etusijalla ensikertalaisia. No, valiokunnan kuulemisissa sitten hiukan tätä kritisoitiin, ja valiokunta päätyi tässä muuttamaan kuitenkin tätä lainkohtaa, 4 e §:ää, jota siis nyt lievennettiin siten, että ensikertalainen ”voidaan” nimetä. Tämä valiokunnan muuttama pykälä on siinä mielessä hyvin tärkeä, koska ensinnäkin, kuten valiokunta tässä mietinnössään toteaa, kaikkiin tehtäviin eivät ensikertalaiset ole ehkä parhaimpia, ja sitten toisaalta sellaisissa tilanteissa, joissa on kiire tai erityisen osaamisen tarve, tällä pykälämuutoksella voidaan myös valita joku muu. Aiemmin oli niin, että ensikertalainen olisi ollut selkeästi etusijalla. Mielestäni tämä on valiokunnalta erittäin vastuullinen ja hyvä linjaus tässä, ja tämän halusin tässä todeta. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys sinänsä on varmaankin varsin tekninen ja sellaisena hyvin kannatettava. Kiinnitin kuitenkin huomiota sellaiseen yksityiskohtaan, että tässähän säädellään näiden kriisinhallintaan osallistuvien henkilöiden virkavapauden ehdoista nimenomaan julkisen sektorin näkökulmasta. Eli vaikka onkin ehkä epätodennäköisempää, että yksityiseltä sektorilta henkilöitä tällaisiin tehtäviin lähtisi, niin millainen työsuhdesuoja heihin kohdistuu, ja miten heidän työsuhteensa mahdollista keskeyttämistä säädellään lainsäädännössä vai säädelläänkö mitenkään? Onhan esimerkiksi niin, että julkisen sektorin virassa olevan henkilön siirtyessä kansanedustajaksi hänen virkansa jää tavallaan pakasteviraksi, mutta yksityissektorilla tällaista velvoitetta eksplisiittisesti työnantajalla ei työsopimuslaissa ole. Eli pitäisikö olla niin, että tällaisia yleishyödyllisiä yhteiskunnallisia tehtäviä määriteltäisiin myös työsopimuslain puolella koskien myös yksityisiä työnantajia?