Arvoisa puhemies, värderade talman! Käsiteltävänä on ehdotus uudeksi Rikosseuraamuslaitosta koskevaksi laiksi sekä muutoksia eräisiin kyseiseen lakiin liittyviin muihin lakeihin. Ehdotetuilla laeilla toteutettaisiin käynnissä olevaan Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistukseen liittyvät muutokset.
Tavoitteena on uudistaa organisaatiorakennetta sekä johtamis‑ ja ohjausjärjestelmää siten, että ne tukisivat nykyistä paremmin Rikosseuraamuslaitoksen ydintoiminnan järjestämistä ja tavoitteiden saavuttamista. Uusi organisaatio loisi aikaisempaa paremmat edellytykset laadukkaalle ja vaikuttavalle seuraamusten täytäntöönpanolle. Rangaistusten täytäntöönpanon tavoitteena on yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano siten, että tuomittujen valmiudet rikoksettomaan elämäntapaan paranevat. Onnistuessaan työssään Rikosseuraamuslaitos ja sen yhteistyökumppanit voivat yhdessä vaikuttaa uusintarikollisuuteen. Organisaatiorakenteen, johtamisen ja työprosessien tulee parhaalla mahdollisella tavalla tukea tämän tavoitteen saavuttamista.
Laissa Rikosseuraamuslaitoksesta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiosta, tehtävistä ja hallinnosta. Säännökset koskisivat muun muassa organisaatiorakennetta, eri toimintayksiköiden tehtäviä sekä johtamista ja asioiden ratkaisemista.
Värderade talman! Enligt förslaget frångår man den nuvarande centralförvaltnings- och regionstrukturen. Brottspåföljdsmyndigheten blir ett riksomfattande ämbetsverk vars verksamhetsområde omfattar hela landet. Myndigheten kommer att bestå av fyra ansvarsområden som i sin tur är indelade i enheter. Brottspåföljdsmyndigheten ska omfatta ansvarsområdet för utveckling och styrning, ansvarsområdet för klientprocesser, ansvarsområdet för förvaltnings- och stödtjänster och ansvarsområdet för operativ verksamhet. Brottspåföljdsområdets utbildningscentral ska i fortsättningen vara en enhet inom ansvarsområdet för utveckling och styrning. Inom ansvarsområdet för klientprocesser finns bedömningsenheten och verkställighetsenheten.
Nykyinen keskushallinto‑ ja aluerakenne lakkautettaisiin. Rikosseuraamuslaitos olisi valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka toimialueena on koko maa. Rikosseuraamuslaitos muodostuisi neljästä vastuualueesta, jotka jakaantuisivat yksiköihin. Rikosseuraamuslaitokseen kuuluisivat kehittämisestä ja ohjauksesta, asiakasprosesseista, hallinto‑ ja tukipalveluista sekä operatiivisesta toiminnasta vastaavat vastuualueet. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus kuuluisi kehittämisen ja ohjauksen vastuualueeseen yhtenä yksikkönä. Asiakasprosessien vastuualueella olisi arviointiyksikkö ja täytäntöönpanoyksikkö.
Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisesta toiminnasta vastaavaan vastuualueeseen kuuluisi rikosseuraamuskeskuksia. Valtioneuvoston asetuksella määriteltäisiin yksitoista rikosseuraamuskeskusta ja niiden toimialueet. Rikosseuraamuskeskukset vastaisivat toimialueellaan operatiivisen toiminnan käytännön toteuttamisesta lainsäädännön ja strategian tavoitteiden mukaisesti valtakunnallisten vastuualueiden ohjauksessa.
Rikosseuraamuskeskus toimisi yhden tai useamman maakunnan alueella. Esityksellä mahdollistettaisiin se, että rikosseuraamuskeskukset muodostaisivat yhteistyöverkoston alueensa muiden viranomaispalvelujen kanssa. Lisäksi perustettaisiin rikosseuraamusta suorittavien naisten tilanteeseen ja erityiskysymyksiin keskittyvä rikosseuraamuskeskus.
Rikosseuraamuskeskuksen yksiköistä säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella. Organisaatiouudistuksen voimaan tullessa tulisi voimaan myös oikeusministeriön asetus, jossa todettaisiin ne rikosseuraamuskeskuksen yksiköt, jotka käyttävät merkittävää julkista valtaa. Toimipaikkaverkostoon ei esitetä muutoksia, vaan ne olisivat uudistuksen voimaan tullessa samat kuin nykyisinkin.
Syftet med propositionen är att personalresurser och kompetens effektivare och flexiblare ska ställas till hela ämbetsverkets förfogande.
Esityksen tavoitteena on saada henkilöstöresurssit ja osaaminen nykyistä tehokkaammin ja joustavammin koko viraston käyttöön. Esityksellä ei olisi suoria taloudellisia vaikutuksia, koska tarkoituksena ei olisi vähentää tai lisätä henkilöstön kokonaismäärää. Uudistuksen tavoitteena on toiminnan laadun, yhtenäisyyden ja lainmukaisuuden paraneminen, ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alusta lukien.
Puhemies Anu Vehviläinen
Edustaja Eloranta.