Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Antti Lindtman sd) | Suullinen kysymys  työmarkkinauudistusten  vaikutuksesta  talouskasvuun (Karoliina Partanen kok) | Suullinen kysymys työmarkkinauudistusten vaikutuksesta talouskasvuun (Miko Bergbom ps) | Suullinen kysymys talouskasvua edistävistä toimista (Otto Andersson r) | Suullinen kysymys eläkeläisten työllistymisestä (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys uusien työpaikkojen luomisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys ministerin kannanotosta reservistä eroamiseen (Jouni Ovaska kesk) | Suullinen kysymys yritysvastuuta koskevasta direktiivistä (Maria Ohisalo vihr) | Suullinen kysymys yritysvastuuta koskevasta direktiivistä (Mai Kivelä vas) | Suullinen kyselytunti

Puhemies! Puoli vuotta on kulunut siitä, kun Orpon hallituksen ensimmäiset konkreettiset talouspäätökset on tehty, ja tällä hetkellä, uuden vuoden alettua, ne talouspäätökset vaikuttavat täydellä voimalla. Näillä päätöksillä hallitus lupasi saada työllisyyden kasvuun ja pysäyttää velkaantumisen. Viime päivinä olemme saaneet lukea, että on käymässä päinvastoin: työllisyys on laskussa ja velkaantuminen kasvussa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Vielä lakkoillaan!] luvattua talouskasvua ei näy. Tämän vuoksi hallitus on ajautumassa miljardien lisäleikkausten ja veronkorotusten kierteeseen, ja viime päivinä onkin ollut käynnissä melkoinen ruletti julkisuudessa, kun lukuja on pyöritelty Henrikssonin puolesta miljardista pääministerin puoleentoista ja valtiovarainministerin kolmeen miljardiin ja sitten vielä valtioneuvoston kansliapäällikön viiteen miljardiin. Näyttää siltä, että hallituksen talouspolitiikalta on pohja pettämässä. [Puhemies koputtaa] Arvoisa pääministeri, tiedättekö tänään, kuinka isot lisäleikkaukset ja veronkorotukset [Puhemies koputtaa] suomalaisia uhkaavat kehysriihessä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman jatkaa siitä, mihin loppuvuodesta jäi, eli ei tunnista sitä, missä Suomen taloudessa oikeasti mennään. Lama, taantuma jatkuu pidempään kuin kukaan — asiantuntijat, valtiovarainministeriö — osasi arvioida keväällä. Silloin ajatus oli se, että kuuden miljardin kova ohjelma, joka me ollaan rakennettu, riittää, mutta lama kestää pidempään. Sen lisäksi julkiset menot paisuvat, suurimpana syynä edellisen demarijohtoisen hallituksen sote-ratkaisu, joka kasvattaa pelkästään tänä vuonna puolellatoista miljardilla menoja.

Eli lähtökohta on ensimmäinen, mikä pitää tunnustaa: Suomi on erittäin vaikeassa tilanteessa. Valitettavasti joudumme tekemään lisää toimia. Mitä tulee hallituksen talousohjelmaan, sen pohja ei ole pettänyt. [Pia Viitanen: Kyllä se siltä näyttää!] Se on entistä tärkeämpi, siitä pidetään kiinni. Me joudumme tekemään sen päälle lisää, ja tiedätte varsin hyvin sen, että puoli vuotta on kulunut, ensimmäiset lakiesitykset on ehditty antamaan, tekemään vaikutukset koko ohjelmasta, sen dynaamisista vaikutuksista, [Puhemies koputtaa] hyvistä vaikutuksista Suomen hyvinvoinnin turvaamiseen. Ne syntyvät neljän vuoden työllä. [Puhemies koputtaa] Nyt tarvitaan päättäväisyyttä, myös sitkeyttä. [Eduskunnasta: Mikä on päivän luku?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Tänäänkään vastausta emme pääministeriltä saaneet, ja syy, minkä takia teidän tavoitteeltanne on pohja pettämässä, on itse asiassa juuri se, minkä te totesitte, josta me olemme varoittaneet. Tältä vuodelta puuttuvat kasvutoimet, tältä vuodelta. Rakennusalan kriisi on vetämässä Suomea syvälle suohon, se vie vientiteollisuutta nyt mukanaan, ja toimet puuttuvat. Sen vuoksi teidän taloutenne pohja pettää, ja nyt olisi aika ryhtyä toimiin.

Puhemies! Tässä lisäksi tekemänne erittäin epäoikeudenmukaiset leikkaukset monien, muun muassa pienituloisten palkansaajien, toimeentuloon, satoja euroja kuukaudessa, jotka ovat tänä keväänä tulossa voimaan, vielä tulevat pahentamaan erityisesti tässä huonon talouskehityksen tilanteessa. Toistaiseksi ette ole sentään käyneet eläkeläisten kimppuun muuten kuin asumistukea leikkaamalla.

Valtiovarainministeri Purra, sadattuhannet eläkeläiset ovat huolissaan toimeentulosta. Haluaisitteko nyt selvästi sanoa näille ihmisille, sadoilletuhansille eläkeläisille, [Puhemies koputtaa] että ette ole koskemassa heidän toimeentuloonsa kehysriihessä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todella olen tyytyväinen siitä, että tämä julkisen talouden heikko tilannekuva alkaa olla tässä salissa pitkälti jaettu. Muistutan kuitenkin siitä, että tämä tilanne ei ole syntynyt viime vaalien jälkeen eikä myöskään viime kuukausien aikana, kun suhdanne on mennyt entistä huonompaan suuntaan ja esimerkiksi hyvinvointialueilta on tullut enemmän alijäämiä kuin osattiin odottaa, vaan tämä tilanne on rakennettu Suomessa useiden vuosien aikana, ja käytännössä kaikkien tässä salissa edustettuina olevien, paitsi yhden, puolueiden toimesta. Ne ovat vuorollaan olleet hallituksessa. Ja tämä sama tilannekuva — ne heikkenevät luvut, se kasvava velka — on ollut teidän hallituksenne valtiovarainministerin edessä.

Sen sijaan tämä hallitus todella aikoo korjata tilannetta. Meillä on hallitusohjelmassa kirjaukset alijäämätavoitteesta ja velkasuhteen vakauttamisesta, ja me pidämme näistä kiinni. Me haluamme myös välttää Euroopan unionin finanssipoliittisten sääntöjen hampaisiin jäämisen, ja tämä edellyttää toimia, myös vaikeita toimia. [Puhemies koputtaa] Meillä ei ole vielä poliittisia päätöksiä yksityiskohdista, mutta me kerromme ne teille [Puhemies koputtaa] heti, kun niitä on.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Talouteen liittyvät hyvin merkittävästi työelämä- ja työmarkkinakysymykset. Pääministeri Orpo on sanonut julkisesti työmarkkinatilanteeseen liittyen seuraavaa: ”Toisin kuin väitetään, hallitus kuuntelee.” Sekä: ”Päätökset eivät heikennä palkansaajien elämää.”

Arvoisa pääministeri, Senaatintorilla oli 13 000 palkansaajaa osoittamassa mieltä juuri niitä päätöksiä vastaan, mistä te väititte, että nämä päätökset eivät heikennä palkansaajien elämää. Kysynkin teiltä, arvoisa pääministeri: Mitä työmarkkinoilla pitää vielä tapahtua, ennen kuin hallitus alkaa aidosti ja oikeasti kuuntelemaan sekä toimimaan sen mukaisesti, että sovittelu ja neuvottelu palkansaajien edustajien kanssa alkaa tässä historiallisen vakavassa yhteiskunnallisessa tilanteessa? Oletteko valmis ottamaan apua vastaan puolueettomalta asiantuntijalta, jotta mahdolliset valtavat lakko- ja mielenilmaisuaallot saataisiin estettyä? — Kiitoksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt vaan on niin, että Suomen talous vaatii ne uudistukset. Se on se, mihin tasavallan presidenttikin täällä viittasi puheessaan. Liian kauan on kitkutettu tällä tiellä, 16 vuoteen Suomen talous ei ole riittävästi kasvanut. Ja mihin se johtaa? Se johtaa siihen, että me menetämme meidän hyvinvointimme. Nyt me olemme niin kriittisesti velkaantuneita ja taantuma jatkuu, kasvu ei ole lähtenyt liikkeelle, että me tarvitaan uudistuksia. Hallitus tekee uudistuksia työmarkkinoille, kyllä. Me tehdään uudistuksia verotukseen, sosiaaliturvaan, pistetään miljardi rahaa tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Meillä on selkeä strategia. Työmarkkinauudistukset ovat aivan oleellinen osa sitä.

Ja kyllä, voi neuvotella. Hallituksen määrittelemässä prosessissa jokaisesta lakihankkeesta voi neuvotella kolmikantaryhmissä, jokaisesta. Niitä kuunnellaan. Yhtään lakiesitystä ei ole vielä annettu, työ on kesken. Ei nyt ole lakkoilun paikka. Suomen-mallin neuvotteluista SAK lähti ulos, vaikka nimenomaan pyydettiin, että he rakentaisivat mallin, jolla muun muassa naisvaltaisten julkisten alojen palkkaepätasa-arvoa [Puhemies koputtaa] voidaan jatkossakin estää. Kyllä voi neuvotella. Me ollaan valmiit neuvottelemaan, mutta me emme peräänny näistä tavoitteista, [Puhemies koputtaa] koska Suomi ja työllisyys tarvitsevat tämän.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ei edelleenkään saatu miljardilukuihin vastauksia, mutta ehkä ne tulevat tässä vielä. — Tosiasia on, että hallitus vie Suomea väärään suuntaan. Talouskasvu on nollassa, rakentaminen syöksyy, teollisuuden tilauskannat laskevat, kauppa on huolissaan, kun ei ole ostovoimaa leikkausten johdosta, työttömiä työnhakijoita on lähes 300 000 viimeisen tilaston mukaan, ja 40 000 oli kasvanut edelliseen vuoteen nähden. Kaikki talousmittarit ovat punaisella — kaikki. [Välihuuto] — Ei voi koko ajan syyttää edellistä hallitusta. Tämä hallitus istuu nyt ja johtaa Suomea, ja toivoisin, että hallitukselta tulisi kasvuun ja tuottavuuteen liittyviä aloitteita, millä viedään sitä, koska kasvu rahoittaa velan, ja siihen meidän pitäisi päästä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä tilanne on todella just niin huono kuin te kuvasitte, mutta ei se sillä parane, että sanotaan ”ei” jokaiselle uudistukselle. Velka ei vähene sillä, että sanotaan ”ei” jokaiselle säästölle, eikä se parane sillä, että vissiin sitten otetaan lisää velkaa.

Nämä kaikki asiat pitää saada aikaan. Hallituksen ohjelma on kasvun ohjelma. Se on kasvun ohjelma, ja siellä on ne toimenpiteet, joita hyvin monet asiantuntijat Euroopasta, IMF:stä ja valtiovarainministeriöstä, eri puolilta, ovat neuvoneet meitä tekemään. Niitä me tehdään tällä hetkellä. Mutta ei ”ei” voi olla mikään ratkaisu. En ole tänäänkään kuullut yhtään ainutta oikeaa keinoa sosiaalidemokraateilta, miten sitä kasvua saadaan aikaan — en ainuttakaan. [Välihuutoja vasemmalta] Minä kuulen ei, ei ja vielä kerran ei.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Suomi kyntää nyt syvällä, ja hallituksen talouspolitiikalta on kyllä pohja pudonnut pois. Te olette ennätysvauhdissa ajautuneet tilanteeseen, jossa joudutte miettimään miljardien uusia sopeutustoimia — miljardien uusia sopeutustoimia. Kansalaiset varmaan aivan ymmärrettävästi miettivät, koskeekohan tämä minua ja millä tavalla nämä tulevat toimet tulevat heijastumaan minun arkeeni ja toimeentulooni. Nyt minä haluaisin, arvoisa valtiovarainministeri Purra, uudistaa edustaja Lindtmanin kysymyksen teille: Aiotteko te suojata suomalaiset eläkkeensaajat, suomalaiset eläkkeensaajat, leikkauksilta? Te olette aiemmin luvannut, että eläkkeisiin ei puututa, mutta onko nyt niin, että jopa eläkkeet ovat tällä teidän leikkauslistallanne? Voitteko vastata tähän kysymykseen — luulen, että kansalaiset odottavat nyt teiltä suoraa puhetta, mitä te perussuomalaiset yleensä lupailette: puututteko te eläkkeensaajien toimeentuloon, leikkaatteko te eläkkeitä, vai ovatko ne suojassa? [Ben Zyskowicz: Sitten ne demareiden keinot pöytään!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Toistan vastaukseni, jonka jo annoin teidän puolueen puheenjohtajalle: Hallituksella ei ole poliittisia päätöksiä. Kerromme niistä teille heti sen jälkeen, kun ne on tehty.

Haluaisin muistuttaa, miksi me teemme uusia miljardisopeutustoimia. Siksi, että meidän hallitusohjelmassamme on kirjaus alijäämätavoitteesta ja velkasuhteen vakauttamisesta. Tämä hallitus siis itse päättää tehdä lisää sopeuttamistoimia, jotta me pysymme sillä linjalla, jonka me olemme itse itsellemme asettaneet. Sen sijaan te luovuitte kehysmenettelystä. Me emme aio luopua, me teemme siksi lisää toimia, että me pysymme kehysten sisällä. Me teemme siksi lisää toimia, että me emme halua joutua Euroopan unionin alijäämämenettelyyn. Me teemme näitä toimia tämän koko maan, tämän kansantalouden ja isänmaan hyväksi, emme ilkeyttämme.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus saattaa tosiaan olla ajautumassa EU:n tarkkailuluokalle, mikäli taloustilannetta ei saada parannettua. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kiitos edellisen hallituksen!] Tämä aika erityisesti edellyttää yhtenäisyyttä ja sopua vaikeassa tilanteessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Siltähän se kuulostaa!] Siihen liittyvät olennaisesti työmarkkinat. SDP:n linja työmarkkinoilla on: ”Ei nyrkkiä pöytään, vaan kättä päälle”.

Kysyn työministeri Satoselta: Onko todellakin tässä tilanteessa tarkoitus ajaa suomalaiset työmarkkinat sekä työelämä täydelliseen kriisiin tänä keväänä? Eikö löydy sitä neuvotteluhalukkuutta tai ulkopuolista apua neuvottelupöytään, mitä on useamman kerran esitetty? [Ben Zyskowicz: Satonenhan se lakkoilee!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ja kiitos tärkeästä kysymyksestä. Kertaan vielä sen, jonka pääministerikin täällä sanoi: Me tuomme yksitellen näitä työelämän lainsäädäntöjä — myös työttömyysturvan uudistuksen — tähän saliin, koska Suomessa on vaaleilla valittu eduskunta, joka tekee päätökset lainsäädännöstä. Sitä edeltää kolmikantainen valmistelu, ja siellä kolmikantatyöryhmissä parasta aikaa esimerkiksi tämän työrauhan osalta — itse asiassa se on nyt tulossa tänne viikolla yhdeksän — ja koko tämä alkuvuosi on tehty sitä työtä, että on katsottu niitä lausuntoja, jotka eri tahot ovat antaneet. Se työryhmä on ollut koolla vielä sen jälkeenkin, kun työryhmän aika on periaatteessa päättynyt, ja se on nimenomaan kolmikantainen työryhmä, jossa hiotaan niitä yksityiskohtia. Kyllä me kerromme sitten, kun ne tulevat, ja siellä työryhmän sisällä voi vaikuttaa, ja niin tässä mennään eteenpäin. Ihan normaali lainsäädäntöprosessi, kuten kaikissa muissakin asioissa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tasavallan presidentti Niinistö tässä eilen muistutti tätä salia talouden vakavasta tilanteesta. Hallituskin näyttää heränneen siihen niin, että hallitusohjelmaa ja Suomen taloutta korjaa. Kuulostaa siltä, että ollaan itse asiassa aika avoimin mielin etsimässä uusia keinoja. Se on hyvä asia.

Tasavallan presidentti on myös ehdotellut parlamentaarista otetta tähän. No, siihen on tultu sitten vähän kriittisemmällä kommentilla, mutta selvää on, että oppositiopuolueet vihreät mukaan lukien ovat tehneet monenlaisia esityksiä talouden tasapainottamiseksi, viimeksi vaihtoehtobudjetissa. [Juho Eerola: Esimerkiksi eläkeläisille!] Me ollaan esitetty muun muassa haittojen verotusta, hinnoittelua, yritystukien karsimista.

Suomi tarvitsee vihreää tuottavuutta ja talouden tasapainottamista. Olisinkin kysynyt: ottaako hallitus nyt rohkeasti opposition ehdotukset jälleen pohdintaan ja tarttuu erityisesti esimerkiksi tehottomiin yritystukiin ja verovinoumiin ja kenties jopa peruuttaa joitain hyvin kyseenalaisia päätöksiä esimerkiksi polttoaineen verotuksesta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri voi halutessaan jatkaa yksityiskohdista, mutta palaan vielä presidentin puheenvuoroon. Kyllä se oli vakava varoitus siitä, kuinka vaikea tämä tilanne on. Tässä aitiossa se ei ole tullut kenellekään yllätyksenä, kuinka vaikea tilanne Suomen taloudessa on. Me varoitettiin tästä jo ennen vaaleja. Me kerrottiin rehellisesti, kuinka vaikea tilanne on. Me luvattiin, että me laitetaan taloutta kuntoon. Me käytiin neuvotteluja. Meillä oli aivan eri — aivan eri — tilannekuva. Demarit halusivat jatkaa entisellä menolla, joka päätyi muuten 14 miljardin alijäämään. Keskusta ei edes vastannut kysymyksiin. Silloin ei ollut minkäänlaista yhteistä tilannekuvaa. Jos me haluamme parlamentaarista työskentelyä, pitää lähteä siitä, että me tunnustetaan tilannekuva, sen vaikeus. Ja toinen asia on se, että jokaisella on velvollisuus tuoda niitä esityksiä. Harjanne teki selkeitä esityksiä, kiitos siitä. Mutta edelleenkään minä en kuullut demareilta ainuttakaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eikä kuulu!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Andersson, Li, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te olette tekemässä erittäin kalliin virheen. Te olette nyt toistuvasti tuonut esille huolenne Suomen talouden tilasta. Tiedetään, että Suomen talous tällä hetkellä on taantumassa, ja tästä huolimatta tässä vakavassa tilanteessa te olette valmiita ajamaan suomalaiset työmarkkinat historiallisen vakavaan kriisiin.

Näille hallituksen työehtoheikennyksille ei ole juurikaan pystytty laskemaan työllisyysvaikutuksia. Tässä ei siis ole kyse työllisyyden edistämisestä, vaan ennen kaikkea tämä näyttää poliittiselta halulta pysyvästi heikentää niin työntekijöiden kuin suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen asemaa. Ja eihän se ole neuvottelua, jos tuodaan pitkä lista historiallisen kovia heikennyksiä pöytään ja sanotaan, että joku pieni yksityiskohta siellä, joku pieni yksityiskohta täällä, niihin sitten te saatte vaikuttaa. [Oikealta: Se on demokratiaa!]

Eli jotta hallituksen puheet neuvotteluista olisivat uskottavia, voitteko nyt sanoa tässä, että hallituksella myöskin on [Puhemies koputtaa] valmius perääntyä joistakin heikennyksistä ja neuvotella tästä kokonaisuudesta, mitä ammattiyhdistysliike on pyytänyt?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On aika kova väite, että näillä hallituksen tuomilla työmarkkinauudistuksilla ei olisi työllisyysvaikutuksia. [Välihuutoja vasemmalta] Se on totta, että valtiovarainministeriö ei pysty niille laskemaan, kun ei ole sellaisia laskentamalleja, mutta he pystyvät kyllä laskemaan näille sosiaaliturvauudistuksille, ja niitäkin te vastustatte, vaikka niille pystytäänkin laskemaan mallit.

Mutta jos katsotaan esimerkiksi työrauhakysymystä, niin nyt siitä tilanteesta, mikä meillä tällä hetkellä työmarkkinoilla on, kun meillä on useita lakkoja, olen todella huolissani, että tämä ei johda siihen, että Suomi nähdään ulkomailta huonona paikkana investoida, koska tämä todella ihmetyttää nyt meidän täällä toimivia erityisesti ulkomaalaisia omistajia, missä tilanteessa me nyt ollaan. Sama koskee paikallista sopimista: sillä on ihan varmasti vaikutuksia, jos uudistus saadaan eteenpäin. Eli toivon nyt todella malttia kaikilta osapuolilta, koska tämä tilanne on vakava. [Puhemies koputtaa]

Ja aivan kuten edustaja Lyly sanoi, myös työllisyyden kannalta tilanne on nyt vakava, ja sitä ei ainakaan lakoilla paranneta. [Krista Kiuru: Malttia nyt hallitukseen vaan!]

Arvoisa puhemies! Tasavallan presidentti todella nosti eilen tärkeän asian esille, ja se koskee meidän talouskasvuamme. Talous ei ole Suomessa kasvanut 16 vuoteen, ja kuten pääministeri Orpo täällä on kaikilta meiltä perännyt niitä toimia, niin niitä todella odotetaan myös oppositiolta esitettäväksi.

Talouskasvu ja korkea työllisyysaste ovat hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaamisen kulmakiviä. Talouskasvun aikaansaaminen ja työllisyysasteen nostaminen edellyttävät, että Suomen työmarkkinoita uudistetaan ja sääntelyä joustavoitetaan. Jäykät työmarkkinat eivät edesauta työllisyyden kasvua. Hallituksen työmarkkinauudistukset ovat tässä talouden tilanteessa aivan välttämättömiä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF onkin arvioinut, että hallituksen työmarkkinapolitiikalla on investointeja ja tätä kautta Suomen taloutta kasvattava ja lisäävä vaikutus. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, miten hallituksen työmarkkinauudistusten on arvioitu vaikuttavan Suomen julkisen talouden tasapainottamiseen [Puhemies koputtaa] ja talouskasvun aikaansaamiseen? [Timo Harakka: Ja työpaikkoihin!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten tässä edellä käsiteltiin, niin siitä huolimatta, että valtiovarainministeriö ei näille työmarkkinareformeille pysty laskemaan työllisyysvaikutusta, näyttää jo arkijärjen mukaiselta, että niillä kuitenkin on sellaisia ja myös taloudellisia vaikutuksia. [Kimmo Kiljunen: Negatiivisia vaikutuksia!]

Jos me vertaamme meidän tilannettamme esimerkiksi länsinaapuriimme Ruotsiin, jossa tällaiset uudistukset on tehty, siis vuosikymmeniä sitten, Ruotsin julkinen talous on aivan tähtitieteellisen eri tasolla kuin meillä. [Jussi Saramo: Haluatteko lisää maahanmuuttajia?] Siellä yrityskenttä, työllisyys ja työmarkkinat yleensäkin toimivat huomattavasti paremmin. Vierailin siellä juuri maanantaina, ja kun minulta ihmeteltiin, mitä ne poliittiset lakot oikein ovat, niin jouduin vastaamaan: ”No, ne ovat niitä, millä vastustetaan hallitusta.” Tämähän Ruotsissa on aivan tavatonta. [Li Anderssonin välihuuto] Yksi tärkeimmistä kasvutoimista tässä akuutissa tilanteessa on se, että meillä ei olisi lakkoja. Investorit tälläkin hetkellä miettivät vaikkapa Luulajan ja Raahen välillä, kumpaan maahan kannattaa investoida, ja kyllä siinä valitettavasti tämä työmarkkinatilanne heikentää Suomen asemaa. [Jussi Saramo: Te heikennätte! Katse peiliin, Purra!]

Arvoisa herra puhemies! Ay-liike on käynnistänyt valtavat toimet vastustaakseen demokraattisesti valitun eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen päätöksiä. Valitettavasti laskun maksajiksi tästä poliittisesti värittyneestä ay-liikkeen performanssista joutuvat rehelliset suomalaiset yritykset ja kansalaiset. [Juho Eerola: Rehelliset!] Kun sitten ay-johtajat huomasivat, että ei kansanvalta noin vain sorru painostuksen alla, on heidän uusin innovaationsa pyrkiä tyhjentämään ruokakauppojen hyllyt ja vaarantamaan vielä sähköntuotantomme maassamme, siis meidän huoltovarmuutemme. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Tämä on häpeällistä ay-liikkeen johdolta.

Kysyn teiltä, arvoisa työministeri Satonen: Miksi ay-liike ei neuvottele ja ehdota omia ratkaisuja, joilla maamme talous pelastetaan? [Krista Kiurun välihuuto] Mistä johtuu tämä vastuuton ulkoparlamentaarinen painostus, jota ay-liikkeen johto on päättänyt edistää maassamme?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ehkä sen verran täytyy sanoa tästä neuvotteluhalukkuudesta, että STTK ja Akava ovat kyllä osoittaneet neuvotteluhalukkuutta tämän Suomen vientivetoisen mallin johdosta, ja toivoisin, että myös SAK osoittaisi, koska aivan kuten valtiovarainministeri Purra juuri viittasi, me löydettäisiin siinä vielä parempi ratkaisu, kun me se sovittelemalla tehtäisiin. Aikaa on, koska tämä kolmikantainen työryhmä on tänään aloittanut toimintansa, joka lähtee tästä hallituksen kirjauksen pohjalta, mutta se kestää toukokuun loppuun asti, ja silloin olisi mahdollista löytää tämä tie.

Minä nyt vielä vetoaisin sen puolesta, että SAK miettii tätä asiaa uudelleen, koska tämä Suomen talouden tilanne on tällä hetkellä niin vakava, että me ei kyllä tällä vastakkainasettelun kärjistämisellä tätä asiaa nyt ratkaista, [Välihuutoja vasemmalta] vaan pitää ratkaista tämä asia yhteinen polku löytämällä, koska kuten kysyjä kysyi ja hyvin kuvasi, nämä vaikutukset ovat todella mittavat ja laajat. [Vasemmalta: Orpohan sanoi, että mistään ei tingitä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Uskoakseni hallitus on nyt tässä vaikeassa lisäsäästöjen etsinnän tilanteessa pitkälti siksi, että hallitusohjelmaa laatiessanne te ajattelitte, että sosiaali- ja terveyspalveluista, meidän kaikkien tärkeimmistä hyvinvointiyhteiskunnan palveluista, on löydettävissä valtava määrä säästöjä. [Jani Mäkelä: Ei! Kuka niin väittää?] Sellaista ei tule tapahtumaan. Malli on vasta alussa. Alueet ovat vasta käynnistämässä toimintaansa, ensimmäinen vuosi takana, ja meidän hoivan ja hoidon tarve kasvaa tässä maassa.

Te myöskin arvioitte silloin, että veronkorotuksille ei ole tarvetta. Tunnistamme sen teidän ideologiseksi valinnaksenne, ja nyt te joudutte perääntymään tästä linjasta. [Jani Mäkelä: Tekö haluatte korottaa veroja?]

Kolmanneksi te olette laskeneet säästötavoitteissanne valtavan summan myös työllisyyden ja työmarkkinoiden uudistamisen varaan. Nyt näemme tilanteen kehittyvän valitettavasti toiseen suuntaan.

Suomen taloustilanne on vakava. Presidentti Niinistön huoleen on syytä yhtyä, ja tämän tilannekuvan keskusta jakaa. Me olisimme valmiita myös laajaan poliittiseen yhteistyöhön tämän tilanteen ratkomiseksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tyhjä paperi, tyhjiä sanoja!] Mutta jos mietimme vain sitä, mikä teillä on nyt edessänne huhtikuun kehysriiheen mennessä, [Puhemies koputtaa] kun huutokauppakeisarin lailla miljardit nyt viuhuvat puolesta miljardista viiteen miljardiin, [Puhemies: Aika!] minusta teidän olisi syytä kertoa suomalaisille, millä periaatteilla te noita säästöjä [Puhemies koputtaa] ryhdytte nyt etsimään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kehyksissä pysyminen edellyttää sitä, että me katamme viime vuonna syntyneet alijäämät hyvinvointialueilta. Ja viime vuonna syntyneet alijäämät ovat syntyneet teidän hallituksenne rahoituslain myötä, [Antti Kurvinen: Ottakaa vastuu!] eivät tämän hallituksen. Nämä uudet säästöt, mitä nyt haetaan sinne kehysten sisään, jotta me pystymme kattamaan tämän alijäämän, eivät liity hallitusohjelman säästötoimenpiteisiin eivätkä mihinkään muihinkaan sote-alueille tehtäviin vaikuttavuustoimiin.

Sitten siitä, mikä suhdanne meillä tällä hetkellä on: Valitettavasti hallituksen vaikutus kansainväliseen taloustilanteeseen on hyvin minimaalinen. Hallitus vuorollaan joutuu reagoimaan siihen. Teidän aikananne käytiin myös nousukautta, mutta valitettavasti se ei vastasyklisesti näkynyt teidän ajamassanne talouspolitiikassa, vaan te silloinkin pyritte elvyttämään ja lisäämään valtion menoja. Sen lisäksi tänä vuonna, kun me olemme taantumassa, meidän budjettimme [Puhemies koputtaa] tälle vuodelle on elvyttävä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, täällä Suomessa on puolitoista miljoonaa eläkkeensaajaa. He odottavat. Merkittävä osa heistä katsoo parhaillaan tätä kyselytuntia, ja te ette ole vastannut, kun kaksi kertaa on kysytty teiltä, suuntaatteko leikkaukset eläkkeensaajiin. [Vilhelm Junnila: Kuka poisti eläkeputken?] Ja perusteena ei voi olla se, että täytyisi myöskin eläkeläisiltä leikata, koska muutkin kansalaiset joutuvat leikkausten kohteeksi toimeentulonsa osalta, yksinkertaisesti sen vuoksi, että 95 prosenttia eläkkeensaajista saa eläkkeensä työeläkerahastoista ja leikkaamalla esimerkiksi työeläkeindekseistä me emme saa valtiontalouteen lainkaan säästöjä. Sen sijaan meille tulee verotulojen menetystä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Menikö putkeen?] Eli uusin kysymyksen: oletteko te aidosti puuttumassa myöskin eläkkeensaajien toimeentuloon? [Vasemmalta: Tärkeää saada vastaukset!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen vakuuttunut siitä, että eläkeläiset, jotka seuraavat tätä kyselytuntia, ymmärtävät vastaukseni, kun sanon, että minulla ei ole vielä tähän vastauksia, koska hallitus ei ole poliittisesti tehnyt vielä päätöksiä. [Välihuutoja] Me olemme juuri aloittaneet poliittisen prosessin uusien sopeutustoimien löytämiseksi. Yhtään päätöstä ei ole tehty, mutta olen varma, että joka ikistä leikkausta, jonka me tulemme tekemään, te tulette vastustamaan. [Ben Zyskowicz: Yhtään ehdotusta demareilta ei ole kuultu vielä!]

Arvoisa puhemies, ärade talman! SDP:ltä voi ehkä kysyä, missä tilanteessa Suomi olisi nyt, jos hallitus ei olisi jo päättänyt kuuden miljardin sopeutuksesta ja pohjoismaisista työmarkkinauudistuksista. Mitään uskottavaa vaihtoehtoa ei syksyllä tullut teiltä, ja vaikutusarvioista en enää jaksa kysyä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ne salattiin!]

Samalla on selvää, että Suomi ei pelkästään leikkaamalla nouse. Tarvitaan sitä kasvua, ja hallitusohjelma sisältää monia kasvua edistäviä toimenpiteitä: paikallisen sopimisen edistäminen, tki-panostukset, koulutustason nostaminen erityisesti perusopetuksessa, lupamenettelyjen nopeuttaminen — sillä saadaan vihreää siirtymää eteenpäin — ja myös mittavat infrapanostukset. Samalla on syytä olla rehellinen, että kaikki kasvutoimet tulevat vaikuttavuudeltaan aina tietyllä viiveellä, ja kysyisin pääministeriltä: eikö ole niin, että hallitus määrätietoisesti vie näitä kasvua edistäviä toimia eteenpäin? [Eduskunnasta: Kunhan ei tunnin junaa! —Vasemmalta: Ei ole kasvutoimia näkynyt!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Kyllä, näin se on. Siis hallituksen ohjelma on kasvun ohjelma. Se on kasvun ohjelma, [Vasemmalta: Teot puuttuvat!] jolla tavoitellaan sataatuhatta uutta työpaikkaa Suomeen. Siksi me uudistetaan työmarkkinoita ja yrittämisen edellytyksiä, että syntyy yrityksiä, joihin nämä työpaikat syntyvät. Me panostetaan tutkimukseen, innovaatioihin. Eilen tehtiin päätös: 255 miljoonaa euroa neljälle vuodelle tohtorikoulutusohjelmiin. Eli samaan aikaan, kun me joudutaan leikkaamaan ja supistamaan, me tehdään uudistuksia, joilla tehdään taloudesta dynaamisempi, jotta ihmiset saavat töitä. Mutta me panostetaan merkittävällä tavalla myöskin tutkimukseen ja tuotekehitykseen, me panostetaan peruskouluun.

Hallituksen ohjelma on hyvä. Se on edelleen hyvä. Se on vielä parempi kuin se oli keväällä. Mutta sekään ei riitä, koska me olemme niin syvällä suossa, että me tarvitsemme vielä enemmän toimia, koska se velkaantumisen määrä on niin suuri. Me ollaan paisutettu julkinen sektori näin suureksi, ja kun menot ovat täällä, [Puhuja havainnollistaa sanomaansa käsillään] meidän on saatava julkista sektoria tuottavammaksi ja tehokkaammaksi ja lisää tuloja, ja paras tapa siihen on, että meillä on lisää työtä ihmisille tässä maassa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Saramo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset, RKP, kristillisdemokraatit — te kaikki lupasitte ennen vaaleja suomalaisille työntekijöille, että lakko-oikeutta te ette ainakaan halua kaventaa entisestään. Tämän ja monta muuta lupausta te petitte aivan välittömästi valtaan päästyänne. Kun täällä nyt puhutaan demokraattisesta päätöksenteosta, niin mitä Suomen kansa voi tämmöisen petoksen jälkeen tehdä muuta kuin lakkoilla? Ei ole ihmisillä mitään muuta vaihtoehtoa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eikö?] Demokratiassa on oikeus osoittaa mieltä ja on oikeus lakkoilla.

Arvoisa puhemies! Täällä pääministeri väittää, että ei ole annettu vaihtoehtoja. Sehän ei pidä paikkaansa, te tiedätte aivan hyvin. Teidän oman valtiovarainministeriön virkamiehet, puolueettomat asiantuntijat, ovat esittäneet esimerkiksi suomalaisen osinkopääomaverotuksen korjaamista länsimaiseksi. On esitetty lähdeveroa, jolla nämä kokonaan verotuksesta vapautetut sijoittajat saataisiin verotuksen piiriin. Tälle kaikelle te sanotte ”ei”. Teidän valintanne on ollut ottaa pienituloisilta, ottaa työntekijöiltä, antaa rikkaille, antaa yrityksille ja niiden omistajille. Miksi te toimitte näin? Teidän niin sanotuilla työllistämisesityksillänne ei ole mitään työllistämisvaikutuksia — [Puhemies koputtaa] asiantuntijoiden mukaan lausuttu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Onpa aika paksua!]

Kysymys on tämä: [Puhemies koputtaa] miksi te ette nyt peräänny ja vihdoin neuvottele, [Puhemies koputtaa] kuten tasavallan presidenttikin eilen toivoi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin, siis me emme peräänny, koska nämä ovat välttämättömiä uudistuksia Suomen talouden kasvulle. [Aino-Kaisa Pekonen: Se on valinta, arvovalinta!] Ne ovat aivan välttämättömiä. Lukekaapa vaikka IMF:n suositukset. Se piti tärkeimpänä asiana Suomen talouden elvyttämisessä työmarkkinoiden joustojen lisäämistä, paikallista sopimista, dynamiikkaa — tärkeimpänä neuvona Suomen talouden elvyttämiseen. Näitä asioita me tehdään.

Arvoisat edustajat, toivon, että me teemme myöskin poliittista historiaa siinä mielessä, että me kerrottiin ennen vaaleja, mitä pitää tehdä, mikä on tilannekuva. [Jussi Saramo: Teette päinvastoin!] Me saimme valtakirjan, me neuvottelimme hallitusohjelman, jossa nämä uudistukset ja ne toimet ovat, ja me aiomme viedä ne läpi. Ja miksi me teemme nämä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitäs siellä tekemässä, kissanpoikia pesemässä!] Siksi, että jos me emme korjaa Suomen suuntaa, me menetämme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Suomi ei ole jatkossa turvallinen ja hyvinvoiva maa, joka pystyy huolehtimaan heikoimmistaan, turvallisuudestaan, jos me emme nyt tee näitä muutoksia ja uudistuksia. Tämä on välttämätöntä, ja tällä tiellä me jatkamme, mutta me mielellämme otamme vastaan teiltä niitä ideoita, [Puhemies koputtaa] ja edelleenkään — kello käy, tunti on kohta täynnä — ei ainuttakaan. [Suna Kymäläinen: Omien veronalennuksien peruminen!]

Arvoisa puhemies! Suomessa moni ala kärsii kroonisesta osaajapulasta. Maahanmuutolla ja koulutuksella ei ongelmaan saada riittävän nopeita ratkaisuja. Meillä on kuitenkin suuri joukko kokeneita, hyviä ammattilaisia työmarkkinoiden ulkopuolella.

Pidempien työurien houkuttelevuutta ajatellen, eläkeläisiä ajatellen, kysyisinkin, olisiko mahdollista verotuksen keinoin tehdä työnteosta kannattavampaa eläkeläisille, esimerkiksi kahden verokirjan malli, jossa eläke- ja työtuloja ei laskettaisi yhteen. Meillä on myös monia yli 50-vuotiaita hyviä ammattilaisia, joiden on vaikea päästä töihin, edes työhaastatteluun, monista yrityksistä huolimatta. Ikäsyrjintää on paljon. Kysyisinkin: mitä hallitus tekee tämän ongelman helpottamiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeä kysymys juuri tämä, miten eläkeläistenkin — erityisesti nuorten eläkeläisten, jotka haluavat vielä tehdä esimerkiksi osa-aikatöitä — työnteko kannattaa, ja juuri tämän takia yli 65-vuotiaiden työtulovähennystä on korotettu. Eli sen hallitus on jo tehnyt, ja tämä on todella tärkeä toimenpide.

Myöskin toinen osa tätä kysymystä on kyllä ihan totta. Se viesti, joka myös itselleni tulee, on nimenomaan näiltä ikääntyviltä työntekijöiltä, että varsinkin osalla toimialoista on vaikeampi työtä löytää, kun ikää on jo yli 55 vuotta. Omalta osaltani haluan vedota kyllä myös työnantajiin siinä, että usein nämä ikääntyvät työntekijät ovat erittäin sitoutuneita omaan työtehtäväänsä, heillä on kokemusta, heillä on osaamista, heillä saattaa olla jo lapset kasvaneet kodista ulos, eikä ole niitäkään poissaoloja — lapsia sairastuu ja muun takia. He ovat hyviä työntekijöitä, ja tämä heidän arvonsa tulee ymmärtää. [Kimmo Kiljunen: Ensimmäinen hyvä vastaus hallitukselta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, kuten täällä on nyt jo aikaisemminkin todettu, yksi teidän suurimmista haasteistanne todella on se, että te ette näytä löytävän toimivia, aidosti toimivia, keinoja kasvun edistämiseksi. Niiden löytäminen ja etsiminen on nimenomaan, pääministeri, teidän tehtävänne.

Monilla uudistuksillanne ei vastaavasti näytä olevan minkäänlaisia todennettuja työllisyysvaikutuksia. Kasvun sijaan pahennatte taantumaa [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitenkäs demareiden vaihtoehdossa?] ostovoimaa heikentävillä leikkauksilla. On onnetonta, että esimerkiksi toimet rakennusalan vauhdittamiseksi jäivät teiltä lähtökuoppaan.

Pääministeri Orpo, tässä yhteiskunnassa on moni asia tällä hetkellä hyvin sekaisin, eivätkä vähiten työmarkkinat. Ikävä tosiasia on se, että verotuloja tulee vain oikeista, todellisista työpaikoista, ei laskennallisista, joiden varaan koko hallitusohjelmanne tuntuu rakentuvan. Olisiko nyt syytä toimia niin kuin presidentti Niinistö eilen kehotti ja aidosti lähteä hakemaan kasvun ja tuottavuuden toimia [Puhemies koputtaa] yhteisesti neuvottelemalla? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kysymys sinne toiseen laitaan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä, niitä voi edelleen esittää, niitä kasvun ja työllisyyden toimia, joilla saadaan aitoja työpaikkoja Suomeen. [Antti Kurvinen: Oletteko lukenut keskustan vaihtoehdon?] Hallitusohjelmasta löytyy kymmeniä kohtia, jotka tähtäävät juuri tähän, kymmeniä kohtia, jotka tähtäävät siihen, että Suomeen syntyy aitoja uusia työpaikkoja sadalletuhannelle ihmiselle, jotka ovat työttömiä tällä hetkellä tai hakevat ensimmäistä työpaikkaansa, että heille tulisi mahdollisuus tehdä töitä, ja yrittäjille uskoa siihen, että Suomeen kannattaa investoida ja täällä kannattaa palkata. Sieltä se hyvinvointi tulee, ei velasta, ei uudistusten vastustamisesta. Tähän me ollaan täysin sitouduttu.

Te unohdatte kokonaan sen Niinistön puheenvuoron osuuden siitä, että pistetään paljas totuus pöytään — paljas totuus pöytään ja tunnustetaan, kuinka jumissa ja pysyvästi Suomen talous on. Tämä osuus on teillä kokonaan hämärän peitossa. [Välihuutoja vasemmalta] Ja koska tilannekuva ei ole teillä oikea, niin teiltä puuttuu käsitys siitä, kuinka kovia keinoja välttämättömästi Suomen talous tällä hetkellä tarvitsee. [Jussi Saramo: Te lisäätte velkaa! — Vasemmalta: Perutteko omat veroalet?]

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Niin kuin on sanottu, teollisuuden tilauskanta vähenee, ja on puhuttu tänään jo, että säästötoimet ovat kuusi miljardia. Niistä kaksi miljardia on 100 000 työllistä lisää. No, nyt on tullut 20 000 työtöntä lisää ja avoimet työpaikat ovat vähentyneet 80 000:sta 50 000:een. Päivänselvää on, että kun säästetään, niin talous kutistuu, ja nämä kaikki toimet, mitkä te teette, olisivat erittäin hyviä, jos talous olisi menossa ylöspäin. [Krista Kiuru: Just näin, sopisivat aikaan! Nyt ne eivät sovi!] Silloin nämä toimet tuottaisivat ne 100 000 työllistä varmasti. Mutta tällä hetkellä, kun talous menee alaspäin, ei ole mitään mahdollisuutta, että nämä tuottavat sen.

Minuutissa en pysty näitä kasvuasioita nyt tässä pääministerille selvittämään, mutta voidaan pitää palaveri siitä. Minulla on kymmenen pointtia, millä minä saan tämän kasvun tehtyä. Mutta kertokaa minulle: millä ne laskennalliset työpaikat syntyvät, kun eivät ne junia rakentamalla synny?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se on tietysti tärkeää, että nämä toimet osuvat myös suhdannepoliittisesti oikeaan aikaan, ja sitähän me emme voi vielä tietää. Mutta nyt täytyy ottaa huomioon se, ettei yksikään näistä hallituksen työllisyyttä koskevista rakenteellisista uudistuksista vielä ole voimassa, paitsi työttömyysturvan ensimmäinen paketti pieneltä osalta. Siitäkin tulee voimaan ensimmäinen vaihe 1.4. ja pääosin 2.9. Se toinen paketti, jonka te saatte tänne hyvin pian, on myöskin tarkoitettu tulemaan voimaan 2.9., ja kun se tulee silloin voimaan, niin tosiasiassa sen vaikutukset alkavat pitkälti vuoden 25 puolella. Ja samaten, kun meidän työrauhapaketti tulee voimaan tällä tietoa heinäkuun alusta ja meidän paikallisen sopimisen uudistus ehkä ensi syksynä, [Krista Kiuru: Työrauhaa ei ole näkynyt siinä paketissa!] niin eiväthän nämä uudistukset ole vielä voineet vaikuttaakaan, vaan ne lähtevät vaikuttamaan enemmän vuoden 25 puolella, ja silloin ne voivat osua myös suhdanteisesti ihan oikeaan aikaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Myönnän vielä vastauspuheenvuoron valtiovarainministeri Purralle. — Olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Vastaan tuon talouspolitiikan osalta. Eli kuten jo aiemmassa vastauksessa kuvasin, meidän budjettimme tälle vuodelle, kun me nyt olemme taantumassa, on elvyttävä. Hallitusohjelman säästötoimenpiteet ja meidän uudet tulevat säästötoimenpiteet kohdistuvat selvästi myöhemmille vuosille. Ja nyt näyttää siltä toivottavasti useiden arvioiden mukaan, että Suomikin pääsee vielä tämän vuoden puolella kasvuun kiinni. Toki se on aika niukkaa, kuten se on ollut meillä jo hyvin pitkään, mutta kansainvälinen talous antaa tähän viitteitä. Joten on yksinomaan järkevää, että säästötoimenpiteitä kohdistetaan enemmän myöhemmille vuosille, ja näin juuri me olemme hallitusneuvotteluissakin päättäneet.

Toinen asia on se meidän hyvin suuri kertynyt julkisen talouden ja valtion velka. Velka on niin suuri, että se juuri estää meitä tulevinakin vuosina reagoimaan esimerkiksi taantumissa sellaisella vastasyklisellä politiikalla, koska meillä ei ole siihen kapasiteettia, koska meillä on jo niin paljon velkaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Palaan tuohon tasavallan presidentin eiliseen arvokkaaseen puheeseen, jossa hän totesi: ”Suomessa talous sakkaa pahasti ja pysyvästi. Ei se siitä muutu, että etsitään syypäitä ja pysytään juoksuhaudoissa. Siitä voisi muuttua, että nostetaan paljas totuus pöydälle ja heitetään ennakkoasenteet ja vakiofraasit nurkkaan.” Ja hän jatkoi edelleen: ”Olisikohan eduskunta valmis vetämään tällaista puolue- ja vaalikaudet ylittävää yhteistyötä?”

Arvoisa valtiovarainministeri Purra, te olette tyrmännyt tällaisen yhteistyön toteamalla, että ”emme tarvitse lisää seminaareja, joissa päivittelemme tilannetta”. Emme tarvitsekaan, mutta eihän tässä yhteistyössä tästä ole kysymys, vaan kysymys on siitä, että me yhdessä sopisimme yli vaalikausien veroasteen tasosta ja menojen tasosta ja pakottaisimme yhdessä itsemme ja Suomen terveen talouden uralle. Kuinka syvälle Suomen talouden pitää vajota, jotta te olette valmiita yhteistyöhön?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Olin erittäin tyytyväinen eilen täällä aitiossa istuessani ja kuunnellessani tasavallan presidentin puheenvuoroa siihen, että hän nosti esille julkisen talouden tilanteen, josta olemme tismalleen samaa mieltä, myös hänen arviostaan siitä, että tämä osittain johtuu näiden tyhjien fraasien toistelemisesta, johon tämäkin sali on vuorollaan syyllistynyt. Sen sijaan se, mitä oikeasti vaaditaan, on selkärankaa, poliittista selkärankaa tehdä myös sellaisia päätöksiä, joita oppositio voimakkaasti vastustaa, jotka saattavat kohdistua ikävästi eri ihmisryhmiin, koska me haluamme katsoa eteenpäin, ja se on juuri se, mihin tämä hallitus on sitoutunut. Kuten vaihtoehtobudjettien käsittelyssä kävi ilmi, hallitus on lukenut teidän vaihtoehtonne, ja te voitte esittää meille enemmänkin säästötoimenpiteitä, sopeutustoimenpiteitä ja niin edelleen, mutta täällä kannetaan se vastuu.

Me emme todellakaan tarvitse enempää niitä seminaareja. Me tarvitsemme päätöksentekokykyä, [Puhemies koputtaa] ja voin taata, että se löytyy täältä. [Antti Kurvinen: Aika ylimielistä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja viimeinen kysymys tähän aihepiiriin liittyen, edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että koko muu yhteiskunta huutaa hallitusta yhteistyöhön, [Eduskunnasta: Näin on!] niin täällä eduskunnassa kuin työmarkkinoilla huudetaan hallitusta yhteistyöhön. Valtiovarainministeri tunnusti, että tämä työmarkkinatilanne on oikeasti tällä hetkellä yksi pallo Suomen kasvun jalassa. Eikö se kannattaisi ratkaista? Valtiovarainministeri Purra, sopisiko teille, että asetetaan ulkopuolinen riippumaton sovittelija ratkomaan, jos ette itse pysty?

Teen kaksi ehdotusta: Tarttukaa vihdoin tähän rakennusalan kriisiin, toteuttakaa paketti, jota olemme ehdottaneet, hyvän asuntoministerin Vapaavuoren aikanaan esittämiä keinoja. Ja toiseksi, kuten Valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut, perukaa omat menolisäykset esimerkiksi yksityiseen terveydenhuoltoon ja julkista taloutta heikentävät veroratkaisut. Aloittakaa siitä.

Arvoisa puhemies! Uutinen oli se, että valtiovarainministeri tunnusti, että näille työllisyystoimille ei pystytä laskemaan valtiovarainministeriössä laskelmia, vaan kyse on arkijärjestä. Minun arkijärkeeni ei kyllä käy se, että Suomi saadaan nousuun sillä, [Puhemies koputtaa] että avustajan sairastumisesta sakotetaan. [Puhemies: Kysymys!] Käykö teidän, ja kertokaa, kun te olette vedonnut demokraattisuuteen, [Puhemies koputtaa] että kenen vaaliohjelmasta tämä sairaussakko löytyy, arvoisa valtiovarainministeri?

Puhemies Jussi Halla-aho

Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustajalta tuli varmasti toistakymmentä kysymystä, joihin en mitenkään kaikkiin pysty vastaamaan. Mutta yleisesti ottaen se on juuri näin, että kun katsomme meidän naapurimaita tai Euroopan muita valtioita, niin esimerkiksi nämä poliittiset lakot eivät juuri missään ole joko ollenkaan mahdollisia tai niitä on merkittävästi rajoitettu. Vierailin tosiaan Ruotsissa ja keskustelin siellä muun muassa tämän sovittelijatoimiston johtajan kanssa, joka on muistaakseni sosiaalidemokraattinen taustaltaan, ja toisaalta myös elinkeinoelämän toimijoiden puolella, ja heille tämä Suomen järjestelmä, se, että täällä on mahdollisuus tehdä lakkoja, pitkiä lakkoja, lamauttaa yhteiskuntaa vain siksi, että vastustetaan hallitusohjelmaa, oli hyvin vaikea ymmärtää. Ja kyllä, tämä on yksi tekijä muun muassa Suomen ja Ruotsin välillä, kun investoijat miettivät, mihin he investoivat. Tällainen tilanne on hyvin vaikea.

Sen sijaan sopiminen ja konsensus — tämä sana, jota takavuosina on käytetty tässä maassa hyvin paljon väärin — eivät voi tarkoittaa sitä, että poliittisella hallituksella ei ole oikeutta viedä läpi hallitusohjelmaansa [Puhemies koputtaa] vaan valta on esimerkiksi Hakaniemessä.

Arvoisa herra puhemies! Oma, uskottava puolustus ja sen osana vahva reservi on Suomen turvallisuuden perusta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä aloitus!] Te, arvoisa puolustusministeri, olette ristiriitaisilla lausunnoillanne saanut aikaan reserviläisten eroaallon. Te sanoitte Kyrönmaa-lehdessä 1. helmikuuta: ”Aion estää reservistä karkaamisen.” Te jatkoitte myöskin: ”Etsin pykälät kuntoon. Yleensä olen löytänyt pykälät kuntoon, ja tässä kevään aikana yritän löytää niin, ettei tällainen reservistä karkaaminen olisi enää mahdollista.” Myöhemmin kuitenkin te kiistitte sanomisenne. On syntynyt vakava epäselvyys vakavassa asiassa. Puolustusministerin, erityisesti puolustusministerin, on vakaasti ja harkiten annettava näitä lausuntoja. Kysynkin nyt, arvoisa ministeri: mikä on teidän linjanne ja mikä on teidän hallituksenne linja tänään? [Vasemmalta: Nöyrtykää kerran! — Naurua]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvästä kysymyksestä. — Ensinnäkin tässä asiakysymyksessä sanavalinta ja sananasettelu ei osunut lankulle. Se on ihan selvää. Mutta mistä siinä asiassa on kyse? Tällä hetkellä Euroopassa on vaarallinen tilanne. Kaikki Nato-maat kehittävät omia puolustusjärjestelmiään, ja iso puolustuspolitiikan kuva on se, joka on täälläkin salissa monta kertaa kuvattu, mutta on myös pieniä yksityiskohtia, jotka on tässä vaiheessa myös käytävä läpi.

Kuten Puolustusvoimat omassa lausunnossaankin on sanonut, myös tämä reservistä eroaminen vain omalla ilmoituksella, siis tiukassakin paikassa, pitää myös selvittää, että onko se aiheellista, niin ettei puolustuskyky tositilanteessa vaarannu. Sen takia tämä kokonaisuus, samoin reserviin palaaminen siviilipalveluksesta, on selvitettävä nyt. Se ei ole aiheellista nyt, hanke ei ole siis käynnissä tällä hetkellä, vaan puolustusselonteon yhteydessä rauhassa ja maltilla käydään tämä läpi. Sananvalinnat eivät olleet kunnossa, mutta itse asia on hoidettava.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, minä todella arvostan sitä, että te toteatte, että valitettavasti sanavalinta oli ehkä harkitsematon. Kyllä se on sanottava, että ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa pitää käyttää erittäin harkittuja ja vakaita puheenvuoroja. Erityisesti sen luulisi olevan selvää tällaisessa tilanteessa, kun yhdellä puolueella, kokoomuksella, on kuitenkin niin pääministerin, ulkoministerin kuin puolustusministerin tehtävät.

Mietin, minkälaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa me tällä hetkellä olemme. On tietysti tärkeää, että Suomesta lähtee aina yhtenäinen viesti, ja sitä me oppositiosta varmasti tuemme. Mutta miten me jatkossa varmistamme, että tällaisia epäselviä ulostuloja ei synny? Kuten totesitte, asia on sinänsä tärkeä, mutta hallituksen sisällä koordinoidaan yhdessä se viesti, jotta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on selkeä suomalaisille ja rajojen ulkopuolella.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En usko, että tässä itse asiassa varmaankaan on epäselvää. Kuten ymmärsin: vastustaako tässä salissa joku tämän asian perusteellista selvittämistä? Puolustusselontekoprosessin yhteydessä pitää... [Välihuuto] — Sanavalinnat eivät olleet hyviä siinä tilanteessa, mutta tämä on ollut useamman vaalikauden tiedossa, että Suomen järjestelmässä on tällainen asia, että voi ilmoitusluontoisesti vaikka tilanteen muuttuessakin — vain ilmoituksella — erota reserviläisarmeijasta. Suomen puolustus perustuu reserviläisarmeijaan.

Korostan: Meillä ei ole tällä hetkellä tässä mitään hälytysmerkkejä. Siis meillä on laaja reservi, vahva maanpuolustustahto. Mutta pienetkin yksityiskohdat on perattava läpi. Kuten Puolustusvoimat myös omissa kommenteissaan sanoo, meidän pitää perata myös järjestelmän yksityiskohdat läpi. Tämä liittyy tähän näin. Puolustuspolitiikassa on laaja kehittämiskokonaisuus, ja pienet yksityiskohdat on perattava läpi nyt tässä vaiheessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Maanpuolustuksesta on vallinnut tässä salissa laaja yhteisymmärrys viime kaudella ja nyt tällä kaudellakin. On todella valitettavaa, että niin kuin ministeri tuossa myönsi, sanavalinta oli väärä ja tämä virhe nyt sitten on tapahtunut ja on sen seurauksena tullut tämä joukkopako reservistä. Tämä alleviivaa sitä, kuinka tärkeää tällaiset asiat on valmistella parlamentaarisesti. Tätä varten meillä on parlamentaarinen selontekoprosessi ja muun muassa viime kaudella oli parlamentaarinen komitea, joka mietti asevelvollisuusjärjestelmän kehittämistarpeita. Olisi syytä varmasti keskittyä niitten ehdotusten toimeenpanemiseen ennen kaikkea. Kysynkin ministeriltä: oletteko jatkossa sitoutunut siihen, että kunnioitatte tätä parlamentaarista perinnettä ja tätä yhteistä valmistelua näitä asioita pohdittaessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tästähän ei ole itse asiassa mitään epäselvyyttä. Vaikkapa kansallisen puolustuksen ja asevelvollisuuden kehittämisen hankkeita on kuusi kappaletta, kutsuntajärjestelmä, reservi-läisiän edistäminen, vapaaehtoisen maanpuolustuksen edistäminen, reserviläisten roolitus Nato-aikana, ja kaikki nämä hankkeet ja isot kokonaisuudet etenevät juuri niin kuin on puolustusvaliokunnalle ilmoitettu. Itse asiassa tänään aamulla viimeksi. Siitä ei ole epäselvää.

Onko joitain muita? Kuten hallitusohjelmassa mainitaan, asevelvollisuutta kehitetään ajassa sopivaksi, siis tähän turvallisuustilanteeseen sopivaksi. Kyllä, kaikki asiat, jotka saattavat nousta esiin, myös keskustellaan ja käydään läpi, ja se on puolustusministerin ja puolustusministeriön tehtävä olla hereillä ja kaikki asiat penkoa läpi riittävän huolella ja ajoissa. Viime kädessähän tämä sali päättää täällä, mitä lakeja hyväksytään tai hylätään. [Suna Kymäläinen: Kuka kantaa vastuun?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen kysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Savola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Se, mitä ministeri sanoo julkisuuteen, on aina niin kuin moukarilla löisi, [Vasemmalta: Näin se on!] ja erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä nämä asiat ovat vakavia. Totuushan on se, että Kyrönmaa-lehdelle annettiin melko lailla ponnekas haastattelu, josta sitten seuraavana päivänä peruuteltiin, kun siitä nousi kohu, ja oikeastaan se ydinkysymys tässä nyt on se, aikooko ministeri nyt estää reservistä eroamisen vai ei.

Pitäisi myös miettiä niitä keinoja, millä sitä maanpuolustustahtoa erityisesti vahvistetaan näinä aikoina. Meillä reserviläisjärjestöt tekevät hyvää työtä, siellä jäsenmäärät kasvavat jatkuvasti. On ihmisiä, jotka haluavat osallistua maanpuolustustyöhön. On ihmisiä, jotka haluavat palata reserviin, jos ovat äkkipikaisuuksissaan sieltä eronneet, tai siviilipalveluksen jälkeen suorittaa asepalveluksen. Näihin pitäisi nyt erityisesti kiinnittää huomiota. Kuinka ministeri aikoo näissä asioissa toimia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä reservistä lähdöstä, josta täällä nyt tulee näköjään kommentteja. Nimenomaan, sehän tässä on ollut useita vuosia keskustelussa. Krimin miehityksen yhteydessä alkoi ensimmäinen eroaalto. Silloin alkoi keskustelu — ne, jotka puolustuspolitiikkaa ovat seuranneet — onko tämä vaan ilmoitusasia. Reserviläiskirje 2015, keskustelu jatkui. Ukrainan sodan alku, lähes 4 000 erosi. [Keskeltä: Ministeri ei vastaa kysymykseen!] Edelleen luvut ovat pieniä, mutta keskustelu siitä, onko tämä jatkossakin vain ilmoitusluontoinen asia, on ihan vakava kysymys, ja se on pohdittava ihan huolella ja maltilla.

Mitä positiivisia puolia on tarjolla maanpuolustustahdon kehittämiseksi, se on se meidän iso kuva. Siellä on laaja skaala hankkeita, ja Suomessa on erittäin hyvä tilanne maanpuolustustahdon osalta. Se on Euroopan ennätyslukemissa, reservi on vahva, vapaaehtoisia tulee ovista ja ikkunoista paljon enemmän kuin näitä eroajia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!]

Arvoisa puhemies! Monet suomalaiset yritykset ovat toivoneet yhtenäistä EU-tason yritysvastuulainsäädäntöä. Valitettavasti kuitenkin hallituksen yritysvastuudirektiiviä vastustava kanta hyväksyttiin tänään eduskunnan suuressa valiokunnassa. Me vihreiden sekä vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien edustajat jätimme valiokunnan kantaan eriävän mielipiteen.

Arvoisa puhemies! Yritysvastuudirektiivillä edistettäisiin ihmisoikeuksia ja vahvistettaisiin yritysten ilmasto- ja ympäristötyötä. Hallitus on itsekin linjannut, että yritysvastuulainsäädäntöä tulisi kehittää EU-tasolla. Onkin käsittämätöntä, että hallituspuolueet eivät seuraa omaa hallitusohjelmaansa vaan aikovat olla aidosti hylkäämässä Suomen pitkään ajamaa ja reiluja pelisääntöjä takaavaa yritysvastuudirektiiviä.

Kysynkin eurooppaministeri Adlercreutzilta: miten hallitus voi väittää edistävänsä EU-tason yritysvastuuta ja samalla äänestää tavalla, joka vaarantaa yritysvastuudirektiivin toteutumisen? [Eduskunnasta: Onhan siinä ristiriita!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Asia varsinaisesti kuuluu ministeri Satoselle, mutta voin toki yleisellä tasolla vastata.

Tämä hallitus toivoo, että yritysvastuudirektiivi menee maaliin. Se on asia, jota kannatimme siinä versiossa, jossa se tuli neuvotteluihin, ihan niin kuin edellinenkin hallitus sitä kannatti. Viime metreillä neuvotteluissa tuli varsin poikkeuksellisella tavalla mukaan muutama asia, joita ei valmisteltu, joista ei ollut vaikutusarviointeja, jotka esimerkiksi laajentaisivat ryhmäkanneperiaatetta. [Välihuuto vasemmalta] Tämä on asia, jota edellinen hallitus vastusti ja johon tämäkin hallitus on ottanut varauksellisen kannan. Siksi toivomme, että näitä pieniä asioita saataisiin säädettyä, jotta tämä voitaisiin viedä sellaisena maaliin, että se oikeasti edistää asioita hyvällä tavalla. [Timo Harakan välihuuto]

Arvoisa puhemies! On häpeällistä, että Suomen hallitus vastustaa yritysvastuun lisäämistä EU:ssa. Tässä on kyse vuosikymmenen tärkeimmästä lainsäädännöstä, jolla voidaan lisätä yritysten vastuuta, ja tätä tosiaan kannattavat myös monet suomalaiset yritykset, jotka ovat sitoutuneita ilmastotyöhön ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Tällä direktiivillä olisi tarkoitus puuttua muun muassa lapsityövoiman käyttöön, epäinhimillisiin työoloihin ja pakkotyöhön. Onko hallituksen mielestä siis liikaa vaadittu, että kaupoista ei esimerkiksi voisi ostaa lapsityövoimalla tuotettuja tuotteita?

No nyt, kun Suomi on mukana kaatamassa tätä direktiiviä, te toimitte myös yritysten tärkeää ilmastotyötä vastaan. Onkin arvioitu, että tämä olisi tämän hallituksen isoin ilmastoteko, mutta valitettavasti negatiivinen sellainen. Te tosiaan, RKP, vastustitte tätä kansallista yritysvastuulakia viime kaudella juuri siksi, että tästä puhuttiin, että me edistämme tätä EU-tasolla. [Puhemies koputtaa] Nyt kysyisin ministeriltä: [Puhemies koputtaa] ovatko nämä syyt, jotka te esititte, todella sen arvoisia, että te olette valmiita näin massiivisessa asiassa muuttamaan kantaanne?

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Eurooppapolitiikan kokonaisvastuu kuuluu pääministerin rooteliin, ja katson, että tähän olisi nyt hyvä vastata.

Hallitus haluaa tämän yritysvastuudirektiivin lainsäädännön voimaan. [Hälinää vasemmalta] Se on meidän tavoite. Se komission esitys, joka annettiin, oli hyvä. Sitä valmisteltiin jo viime hallituksen aikana. Sen jälkeen parlamentti toi siihen lisäelementtejä, joissa oli arviointeja, ja puheenjohtajamaa Espanja toi sen sitten siihen esitykseen. Se nostaa merkittävällä tavalla hallinnollista taakkaa, kustannuksia, vaikutusarviot puuttuvat. Me haluamme, että saadaan jatkumaan tämä neuvottelu, ja me haluamme, että tämä lainsäädäntö saadaan voimaan vielä ennen Euroopan parlamentin vaaleja. Te olette aivan oikeassa siinä, että tässä on valtava määrä positiivisia piirteitä, suomalaiset yritykset ja elinkeinoelämä laajasti haluavat tämän. Mutta samaan aikaan me ollaan yhdessä täällä salissa muun muassa sitouduttu siihen, että me emme tee kilpailukykyä haittaavaa, lisää kustannuksia aiheuttavaa lainsäädäntöä, joka tuo lisää byrokratiaa. Itse direktiivin me haluaisimme voimaan, mutta järkevänä.