Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala

Kunnioitettu puhemies! Esittelen nyt hallintojaoston puheenjohtajana SM:n hallinnonalan osuuden budjettimietinnöstä.

Pääluokassa 26 on neljä keskeistä kokonaisuutta: poliisitoimi, Rajavartiolaitos, pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta, maahanmuutto sekä näiden kaikkien toimintamenot. Käyn nämä nyt lyhyesti läpi kipupisteineen. Hallinnonalalle esitetään kokonaisuudessaan 1 528 miljoonaa, joka on 31 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2019 budjetissa. Keskeinen kipupiste tällä hyvin henkilöstöpainotteisella hallinnonalalla on aiemmin tehdyt säästötoimet eli niin sanotut JTS-säästöt. Tämä johtuu siitä, että hallinnonala on hyvin henkilöstöpainotteinen, ja näin ollen leikkaukset kohdistuvat väistämättä henkilöstöön ja hallinnonala joutuu sopeuttamaan toimintaansa suunnittelukaudella alenevaan kehystasoon. Valiokunta nostaa esille myös sen, että pääluokan toimitiloissa on laaja-alaisia sisäilmaongelmia ja kiinteistöjen välttämättömät kunnostukset nostavat kustannuksia. Valiokunta pitää myönteisenä, että molempiin huolenaiheisiin, mitä edellä mainitsin, on kiinnitetty huomiota lisäbudjetissa ja täydentävässä esityksessä. Ongelmat ovat kuitenkin mittavia, ja hallituksen tulee kiinnittää niihin huomiota myös jatkossa.

Poliisitoimen toimintamenot -momentille esitetään 763 miljoonaa, joka on 10 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2019. Budjettiesitykseen sisältyy 7,5 miljoonan lisäys, jotta hallitusohjelman mukaisesti saavutetaan 7 500 poliisimiehen taso. Hallitus esittää lisäyksiä lähiöpoliisitoimintaan, ennaltaehkäisevään toimintaan, palvelutason nostamiseen haasteellisilla alueilla ja nettipoliisitoiminnan vahvistamiseen. Valiokunta katsoo, että on keskeistä puuttua aiempaa tehokkaammin netissä tapahtuviin huijauksiin ja petoksiin ja vakavampiin tekoihin, kuten lasten hyväksikäyttöön. Hallinnonalan yksi keskeinen kipupiste on myös se, että kaluston tekninen käyttöikä loppuu. Tämä koskee muun muassa maa- ja vesialueiden valvontaan käytettävien laivojen ja lentokoneiden käyttöikää. Vuodelle 2020 täytyisikin saada päätös tilausvaltuudesta kahden valvontalentokoneen osalta ja kolmen laivan osalta. Hankinnan suunnitteluun tulisi osoittaa 5 miljoonaa. Poliisitoimen kaluston osalta tilanne on vastaava. Poliisihallintouudistuksen yhteydessä mentiin enenevästi liikkuvan toimiston suuntaan, ja tämä lisääntynyt kalustokäyttö luonnollisesti vähentää kaluston käyttöikää.

Rajavalvonnasta valiokunta toteaa sen, että vaikka momentille esitetään 244 miljoonaa toimintamenoihin — se on 10 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2019 — ei nykyistä toimintatasoa pystytä ylläpitämään. Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan osalta todetaan se, että kummankin toimintamenoihin, näihin momentteihin, tehdään lisäyksiä suhteessa vuoteen 2019. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöksi on linjattu 600 henkilötyövuotta, ja syksyn toteuma on 585 henkilötyövuotta. Henkilöstön hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota, koska hätäkeskuspäivystäjien työpoissaolot ovat vielä suunnilleen noin tuplat suhteessa muuhun valtionhallintoon. Lisäksi valiokunta haluaa kiinnittää huomiota Tuven ongelmiin.

Maahanmuuttoon ja vastaanottokeskustoimintaan esitetään 54 miljoonaa. Tässä on lisäyksiä 15 miljoonaa, josta 10 miljoonaa on päätöksentekoon eli siis siihen, että näiden uusien sisään tulevien hakemusten käsittelyaika ei venyisi. Vuonna 2015 tulleiden hakemusten käsittelyyn on 3 miljoonaa, jolla jatketaan 60 työsuhdetta, sekä ict-kuluihin 2 miljoonaa. Tällä hetkellä käsittelyssä on noin 30 000 hakemusta, joista oleskelulupahakemuksia on 20 000 ja kansalaisuusasioita koskevia hakemuksia on noin 7 000. Valiokunta toteaa, että vuodelle 2020 täytyisi saada vielä noin sata lisähenkilöä käsittelemään näitä hakemuksia. Valiokunta toteaa myöskin, että sujuva ja laadukas lupakäsittely sekä hallintotuomioistuinten nopea päätöksenteko vähentävät vastaanottotoiminnan kustannuksia. Valiokunta lisää tälle momentille 500 000. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Arvon kansanedustajat! Haluan kiittää valiokuntaa siitä, että Maahanmuuttovirasto-momentille on lisätty 500 000 euroa turvapaikkahakemusten ruuhkan purkamiseen. Määräraha on tärkeä lisäys niihin resursseihin ja toimenpiteisiin, joilla hallitus edistää turvapaikkahakemusten ruuhkan purkua. Se on paitsi inhimillisesti ja hallinnollisesti myös taloudellisesti järkevää, koska sujuva turvapaikkaprosessi vähentää vastaanottokeskusmenoja.

Sisäministeriön hallinnonalan määrärahoihin esitetään 31,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys on tärkeä, sillä hallinnonalalla on edessään haasteita mutta myös paljon mahdollisuuksia sisäisen turvallisuuden kehittämisessä. Hallituksen keskeinen tavoite on nostaa poliisien määrä 7 500 henkilötyövuoteen vuoden 22 loppuun mennessä. Tämä on kirjattu hallitusohjelmaan. Vuoden 2020 talousarviossa on kohdennettu 7,5 miljoonan euron määräraha poliisien määrän lisäämiseen. Myös kehyspäätöksessä on osoitettu varoja poliisien määrän lisäämiseen. Poliisin perustyön ohella lisäresursseilla vahvistetaan ennalta estävää ja lähiöpoliisien toimintaa, verkossa tapahtuvan rikollisuuden torjuntaa sekä varaudutaan hybridiuhkiin.

Rajavartiolaitoksen määrärahoja on lisätty rajaturvallisuuden suorituskyvyn ja rajavartijamäärän turvaamiseksi sekä eurooppalaisen raja‑ ja merivartioston pysyviin joukkoihin. Talousarvioesitykseen sisältyy lisäksi 15 miljoonaa euroa Rajavartiolaitoksen maa‑ ja merirajan teknisten valvontajärjestelmien korvausinvestointeihin. Kuten valiokunta mietinnössään toteaa, kun tekniset valvontajärjestelmät uusitaan, se purkaa myös painetta lisätä partiointia ja henkilöstöä maastorajan valvonnassa.

Pelastusopiston toiminnan turvaamiseen on lisätty määrärahaa 2,4 miljoonaa euroa, millä turvataan pelastaja‑ ja hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen kehittäminen. Hätäkeskuspäivystäjien määrän turvaamiseksi rahoitusta on lisätty vuodelle 20 yhteensä 2,75 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen syy Hätäkeskuslaitoksen henkilöstövajeeseen on muodollisen hätäkeskuspäivystäjän pätevyyden omaavien työnhakijoiden puuttuminen työmarkkinoilta. Pelastusopistolle on osoitettu koulutusmäärän lisäämiseksi rahoitus.

Arjen turvallisuus syntyy ihmisten oman toiminnan lisäksi siitä, että meillä on riittävästi turvallisuusviranomaisia silloin, kun hätä on suurin. Hätäkeskuspäivystäjät ja pelastajat, eli auttamisen ammattilaiset, turvaavat meitä jokaista myös tulevien juhlapyhien aikana. Hätäkeskuslaitoksessa on panostettu työvuorosuunnitteluun sekä esimiesvalmennukseen. Lisäksi Hätäkeskuslaitos on jo aiemmin siirtänyt uudelleenorganisoinnilla erilaisia palveluita pois hätäkeskussalista, jotta päivystyshenkilöstö voisi keskittyä paremmin ydintehtäviinsä. Näitä ovat muun muassa vaaratiedottaminen, kansainväliset puhelut, häiriöhallinta ja operatiivinen viestintä, joista vastaa Hätäkeskuslaitoksen johtokeskus. Kuitenkin hätäkeskuspäivystäjien määrä on tällä hetkellä riittämätön, ja tämä hallitus on ohjelmassaan sitoutunut nostamaan määrän 585:stä 620:een. Samalla Erica-hätäkeskustietojärjestelmää kehitetään ja korkeisiin sairauspoissaololukuihin puututaan työhyvinvointiin panostamalla.

Sisäministeriö on käynnistänyt selvityksen valtioneuvoston asetuksen mahdollisesta muuttamisesta väliaikaisesti siten, että päivystystehtävää hoitavan henkilöstön vaatimuksena olisi poliisin perustutkinnon lisäksi vaihtoehtoisesti joko pelastusalan tai sosiaali‑ ja terveysalan perustutkinto. Lisäksi Pelastusopisto selvittää mahdollisuudet järjestää alueellisia päivystäjäkursseja alueilla, jotka kärsivät päivystäjäpulasta, ottaen huomioon ruotsin kielen taitoisten päivystäjien rekrytointitarve. Tämä ei tietenkään tarkoita korkeatasoisesta osaamisesta tai kansalaisten turvallisuudesta tinkimistä vaan nimenomaan turvaa niitä.

Maahanmuuttoviraston taloudellinen tilanne on edelleen haastava. Päätöksentekoresursseja lisätään, ja sillä ehkäistään uusien vireille tulevien asioiden käsittelyaikojen pidentymistä. Vuosien 15 ja 16 aikana kertyneiden turvapaikkahakemusten käsittelyyn hallitus on esittänyt ensi vuodelle erillistä 3 miljoonan euron määrärahalisäystä. Lisäksi päätöksentekoresurssien turvaamiseen hallitus osoitti varsinaisessa talousarvioesityksessään Maahanmuuttovirastolle 10 miljoonan euron lisäyksen. Täydentävässä talousarvioesityksessä hallitus antoi Maahanmuuttovirastolle vielä 2 miljoonaa euroa tietojärjestelmien kehittämiseen, jotta prosessi olisi mahdollisimman sujuva.

Viranomaiset ja esim. järjestöt ovat kehittäneet viime vuosina varautumistaan laajamittaisen maahantulon varalle. Vuoden 2015 kokemukset — kun Suomeen saapui äkillisesti yli 32 000 turvapaikanhakijaa — on analysoitu ja huomioitu varautumissuunnittelussa, ohjeistuksissa ja harjoitustoiminnan suuntaamisessa. Normaalitilanteessa Suomi on varautunut vuosittain keskimäärin 2 000—6 000 uuden turvapaikanhakijan maahantuloon. Vastaanottokeskuskapasiteettia kyetään tarvittaessa nostamaan ja perustamaan lisää vastaanottokeskuksia ja väliaikaismajoitusyksikköjä. Vuonna 20 UMA-järjestelmän kehittämiseen panostetaan lupaprosessien sujuvoittamiseksi ja hakemusten käsittelyaikojen nopeuttamiseksi. Myös lainsäädännön muutoksia on jo etukäteen ennakoitava kehittämistyössä.

Hallituksen työllisyystavoite edellyttää merkittävää muutosta työperäisessä maahanmuutossa. Työ‑ ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö ja ulkoministeriö ovat asettaneet koordinaatioryhmän, jonka tehtävänä on koordinoida työn, yrittämisen, opiskelun ja tutkimuksen perusteella myönnettävien oleskelulupien käsittelyn nopeuttamista ja prosessien kehittämistä. Maahanmuuttovirastossa työtapoja kehitetään aktiivisesti, ja virasto on asettanut muutosprojektin, jonka tavoitteena on luoda uudet työtavat digitalisoituvassa työympäristössä. Maahanmuuttovirastossa on käytössä moniosaajamalli, jonka avulla henkilöstöresursseja pystytään siirtämään ruuhkautuneisiin lupaprosesseihin. Riittävillä henkilöstöresursseilla saavutetaan sujuvat lupaprosessit sekä lakisääteiset käsittelyajat. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tästä avauspuheenvuorosta. Maahanmuutto on kaikista tärkein yksittäinen kuormittaja, joka vaikuttaa näillä kaikilla sisäisen turvallisuuden sektoreilla. Migrin ruuhkista täällä salissa puhutaan paljon. Niihin on jonkun verran tulossa helpotusta, mutta edelleen ne siellä ovat ja niiden nähdään vaikuttavan paljon laajemmallekin. Samaten tuomioistuimissa, hallintotuomioistuimissa, korkeimmassa hallinto-oikeudessa näkyy maahanmuuton aiheuttama kuorma. Samaten poliisissa: maahanmuuttajien, ulkomaalaistaustaisten yliedustus rikostilastoissa on selvä, erityisesti seksuaalirikoksissa. Samaten vangeissa tämä on korostunutta. Rajavartiolaitoksella on ylimääräistä työtä, terrorismirikollisuus on saapunut maahan ja niin edelleen.

Kysyn ministeriltä: ymmärtääkö hallitus, että sisäistä turvallisuutta ei kyetä parantamaan yksinomaan resursseja lisäämällä, vaan vaaditaan lainsäädännöllisiä maahanmuuton muutoksia?

Arvoisa herra puhemies! Kokonaisturvallisuushan on hyvin laaja asia. Eräs siihen vaikuttava asia on poliisien määrä, se ei ole suinkaan ainut vaikuttava asia mutta vaikuttava kuitenkin. Se on hienoa, että hallitus esittää 7 500 poliisia, toki siitä puuttuu 350, mitä lupasitte ennen vaaleja turvallisuuslupauksessa. Mutta huolestuttavinta on, että tällä menolla vaalikauden lopussa pahimmillaan poliisien määrä laskee noin 7 100:aan, jos viimeiselle vuodelle ei löydy rahoitusta.

Toivonkin, arvoisa ministeri, että pidätte huolen siitä, että Poliisiammattikorkeakoulu toimii täydellä teholla koko vaalikauden ajan, silloin pääsemme 7 850 poliisimieheen. Toivon myös sitä, että tässä pikaisella aikataululla palkkaatte tutkintasihteereitä, vartijoita, jotka hoitavat poliisin niitä tehtäviä, jotka poliisit nyt hoitavat, jotta poliisimiehet saataisiin oikeisiin tehtäviin, niihin, mihin heidät on koulutettu. Se olisi tärkeätä, ja tämä olisi hyvin nopealla aikataululla toteutettavissa, jos halua löytyy tähän asiaan.

Arvoisa herra puhemies! Poliisitoimi on monien haasteiden äärellä. Poliisilla on vuositasolla vajaa miljoona tehtävää, joista noin 100 000 on jäänyt resurssivajeen vuoksi hoitamatta, ja hälytystehtävien vasteajat ovat jatkuvasti pidentyneet. Toimintaympäristö muuttuu alati uudentyyppisen rikollisuuden ja uhkatekijöiden vuoksi. Tämä luo lisää haasteita toimialalle. Näistä syistä hallituksen päätös lisätä poliisien määrää 7 500:aan henkilötyövuoteen on ainoa oikea sisäisen turvallisuutemme vuoksi — siitä hallitukselle kiitokset.

Mutta mikä herättää huolta — ja on poliisitoimen osalta nimenomaan yhteinen huoli, joka hallintovaliokunnassakin on noussut — on nousevat toimitilakustannukset, sisäilmaongelmat ja kasvava tarve uusia kalustoa, erityisesti ajoneuvokalusto on tiensä päässä. Tiedän, että tämä ministerin tiedossa varmasti on, mutta halusin sen vielä tärkeänä asiana nostaa esiin.

Arvoisa puhemies! Yksi oleskelulupaprosessia työllistävä asia on uusintahakemukset, ja olemme myös valiokunnassa kiinnittäneet huolestuneena tähän huomiota. Lainvoimaisen kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden loputtomalle uusintahakemuskierteelle on saatava stoppi. Ei ole kenenkään etu, että sama mylly jauhaa vuodesta toiseen lopputuloksen muuttumatta.

Eräs oma huolenaiheeni on tämä, että Maahanmuuttovirastossa on jonossa muun muassa näitä työperäisiä oleskelulupahakemuksia. Niin kuin täällä salissa on monta kertaa todettu, tarvitsemme näitä tekeviä käsiä tänne Suomeen.

Olen huolissani myös resursseista: mitä voisimme tehdä sen eteen, että päästäisiin eteenpäin, jotta vuodesta toiseen samat ihmiset eivät pyörisi siellä jonossa. Haluaisinkin kysyä nyt ministeriltä: onko tulossa nyt mitään uudistuksia tähän prosessiin? Toki pitää huolella tutkia, jos on tullut uusia asioita esille esimerkiksi turvapaikanhakijalla, mutta ei kai se voi ikiliikkujakaan olla.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on puhuttu paljon turvallisuudesta, ja sen turvaamisessa sisäministeriön alaisilla viranomaisilla on keskeinen rooli. Kiitänkin myös hallitusta siitä, että poliisien määrää saadaan nyt lisättyä.

Valtiovarainvaliokunta katsoo mietinnössään, että poliisin perustyön ohella on tärkeää vahvistaa ennalta estävää ja lähiöpoliisitoimintaa, ja siihen onkin nyt myös panostettu. Sen onnistumisen kannalta on tärkeää, että esimerkiksi poliisi ja sosiaaliviranomaiset tekevät yhteistyötä tiiviisti ja ympärivuorokautisesti, ja myös tehokas tiedonkulku sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen viranomaisilta poliisille on tärkeää, jotta tätä ennalta estävää toimintaa voidaan tehdä tehokkaasti. Olisinkin kysynyt ministeriltä: miten tätä ennalta estävää työtä voidaan ja aiotaan nyt edelleen parantaa, kun siihen on saatu lisää varoja, mitä pidän todella tärkeänä?

Arvoisa puhemies! Kun ajatellaan turvallisuutta kokonaisuutena, niin sehän lähtee sieltä kotoa kasvatuksesta, ja sitten mennään varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, ja se turvallisuudentunne rakentuu pitkälti sen mukana, kuinka hyvin ihmiset siellä tavallaan tulevat toimeen keskenään.

Sitten kun mennään tänne kovemmalle puolelle, poliisiin, niin tämä hallitus on mielestäni hyvin lähtenyt liikkeelle, koska se satsaa nyt poliisien määrän kasvattamiseen. Meidän pitää huomioida myös suojelupoliisin rekrytoinnit ja siviilitiedustelulain tehokkaan käytön mahdollistaminen. Sinne on pantu 10 miljoonaa euroa lisää rahaa, joka on hyvä asia sinne.

Mutta asia, mistä tavallaan näin etukäteen olen vähän kiinnostunut ja haluaisin tietoa saada, on tämä pelastuslaitosten tilanne sote-uudistuksen yhteydessä, kun ne lähtisivät siirtymään maakunnille. Kuinka pystytään turvaamaan, että tehokas taso pysyy edelleenkin siellä?

Arvoisa herra puhemies! Turkin kautta Euroopan unionin alueelle saapuneiden siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä kohosi viime vuoden 50 000:sta 70 000:een lehtitietojen mukaan. Erityisesti afgaanien osuus heidän joukossaan lisääntyi, mikä tietysti liittyy tähän Afganistanin vaikeaan turvallisuustilanteeseen. Kun tiedämme, että Euroopan unionin ja Turkin pakolaissovun kohtalo on epävarma, niin on varmasti myös Suomessa varauduttava erilaisiin skenaarioihin, myös siihen, että sisäministeriön hallinnonalan viranomaisten resurssit riittävät. Tässä on kannettu huolta nyt ennen muuta poliisien, toki myös Maahanmuuttoviraston, resursseista, mutta itse kyllä pitäisin tärkeänä sitä, että hallitus arvioisi nämä resurssitarpeet huolella [Puhemies koputtaa] ja ottaisi esimerkiksi kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin esityksen vakavasti.

Arvoisa puhemies! Lokakuussa saatiin viimeinen PTR-tilannekatsaus, joka sinällään näytti huolestuttavalta. Siitä käy ilmi, että vapaan liikkuvuuden ja hallitsemattoman maahanmuuton mukanaan tuoma rikollisuus koettelee Suomea monin tavoin. Kysyisinkin ministeriltä lähinnä nyt kansainvälistä rikollisuutta silmällä pitäen: On hyvä, että poliisien määrä nousee, mutta onko ollut suunnitelmissa rajavalvonnan osalta, esimerkiksi tuolla satamissa, tarkistella kenties ulkomaalaisvalvonnan resursseja? Tällä lähinnä tarkoitan kohdennettua miettimistä siinä, että meillä ei tällä hetkellä siellä montaa henkilöä ole, ja myöskin jaksamisen kautta olisi varmasti aiheellista tutkia tätäkin asiaa.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille. Oikein hyvä, että esimerkiksi poliisien määrärahoja on saatu vähän lisää, mutta aivan niin kuin edustaja Tolvanen sanoi, niin vaikea tilannehan se on. Mutta saadaan ne pysymään ja lisätään niitä määriä.

Terrorismin vastaisesta lainsäädännöstä puhuttiin eilen, ja jos siitä vähän avaatte meille: Mitä ollaan nyt tekemässä? Onko niitä, jotka siellä ovat olleet eräällä lailla putkessa, nyt viety eteenpäin? Se olisi kiinnostavaa.

Entä Helsingin pelastusopisto? Sehän sai vähän jatkoaikaa. Itsehän olin Pelastusopiston kannalla ja sen, että vaikka pääpaikka olisi Kuopiossa, niin filiaali täällä, ja kannatan sitä edelleen. Mihin olette itse päätynyt?

Sitten terveydenhuoltohenkilöstön ja poliisien tietojenvaihto: onko se edistynyt?

Ja sitten: Mikä on teidän suhtautumisenne näiden paperittomien kansalaisten tilanteeseen? Onko kunnilla tällä hetkellä yhtenäiset käytännöt? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri saa muutaman vastauspuheenvuoron jälkeen välivastaukset.

Arvoisa puhemies! Tämän budjetin ja hallitusohjelmankin isona tavoitteena on turvallinen oikeusvaltio ja se, että jokainen meistä voi kokea asuvansa turvallisessa maassa. Tavoitteena on myös turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn varmistaminen. Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristön monimutkaisuus ja nopeat muutokset luovat oman haasteensa tälläkin saralla. Emme voi vaatia kansalaisia tuntemaan turvallisuutta tai luottamusta, ne on ansaittava. Poliisien määrän nostaminen ei ole ainoa keino, mutta se on erittäin tärkeä osa sitä kansalaisten luottamuksen parantamista ja ylläpitämistä.

Hallintovaliokuntakin on lausunnossaan ollut yksimielinen siitä, että poliisien määrää nostetaan. Kiitos siitä hallintovaliokunnalle ja ministerille ja kaikille tätä asiaa edistäneille. Kysyisin kuitenkin ministeriltä: mitä voimme jatkossa tehdä, että poliisin ammatti kiinnostaa myös jatkossa ja että hakeudutaan tähän vaativaan ja kuluttavaan työhön?

Puhemies Matti Vanhanen

Sitten vastauspuheenvuoro, edustaja Mari Rantanen, ja sitten edustaja Heinonen. Sen jälkeen ministeri, 2 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Olisin kiinnittänyt huomiota tässä budjetissa tänne pelastustoimen puolelle. Siellähän nyt näyttäisi, että on 2 miljoonaa lähtenyt pelastustoimelta näistä maakunnan ict-hankkeista, mutta siellä kuitenkin kulkevat nämä Erica, Tuve ja Kejo, joihin on jouduttu tänäkin vuonna lisärahoitusta laittamaan, ja varmaan ministeri tiesikin, että pelastuslaitokset ovat hankkineet tämmöisen yhteisen onnettomuuksien ehkäisyn tietojärjestelmän, joka sekin myös syö rahaa.

Lisäksi olen hiukan huolissani siitä, että Pelastusopistolle ei ole ehkä riittävästi sitä koulutusmäärää lisätty — ottaen huomioon ne viestit, mitä ympäri maata tällä hetkellä tulee pelastajien ja heidän saatavuutensa ongelman osalta. Joten olisin kysynyt, onko tämä huomioitu. Lisäksi kysyisin vielä: onko ministeriössä hankkeita meneillään työturvallisuuden lisäämiseksi ja sen lisäämiseksi, että ensihoitotehtävissä ensihoitajat ja pelastajat rinnastettaisiin virkamiehiin väkivaltaisen vastustamisen suhteen?

Arvoisa puhemies! Sisäministerinä Petteri Orpo nosti Poliisi-AMK:n koulutusmäärät maksimiin, ja se olisi tie päästä tuohon 7 850 poliisiin. Kysyisin nykyiseltä sisäministeriltä Ohisalolta: minkälaisella tiellä nyt ollaan — saavutetaanko tämä teidän ministerikaudellanne?

Migrin määrärahat ovat tärkeät. Voi todeta, että järjestelmä on epäonnistunut, jos yksikin huippuasiantuntija jää tulematta Suomeen sen takia, että työluvan saanti venyy liian pitkäksi.

Ja sitten lääkärihelikopteritoiminta. En ota kantaa nyt paikkoihin, minun mielestäni se on asiantuntijoiden päätettävä, mutta kysyisin teiltä, arvoisa ministeri: onko kattavuus maassamme nyt näiden koptereiden näkökulmasta riittävä, vai onko siellä vielä aukkoja, joita pitäisi pystyä täyttämään? Ja toisaalta myös: Onko koptereiden koko tällä hetkellä optimaalinen? Osa asiantuntijoista pitää ainakin osaa koptereista liian suurina ja niiden lähtöä hitaana, ja tämä vaikeuttaa osittain niiden toimintaa.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Ohisalo, 2 minuuttia. Saatte sitten keskusteluosuuden lopussa pidemmän puheenvuoron.

Arvoisa puhemies! Kiitokset edustajille hyvistä ja tärkeistä kommenteista ja huomioista. Monta kysymystä — yritän tiivistää lyhyesti.

Viimeisimpään kysymykseen lääkärikoptereista: tämä liittyy vahvasti STM:n alaan, eli ministeri Kiuru pystyy tästä vahvemmin vastaamaan.

Edustaja Mari Rantaselle: Kyllä työturvallisuus on selkeä painopiste. Poliisihallituksen kanssa on jo järjestetty yhteinen tilaisuus asiasta, ja ajattelen, että tätä työtä pitää jatkaa myös kaikilla SM:n hallinnonaloilla, miettiä niitä erilaisia paikkoja, joissa työturvallisuutta voidaan kehittää. Esittämänne ajatus on mielestäni putkessa jo ja erittäin tärkeä.

Edustaja Piritta Rantaselle: Miten poliisin työ jatkossa kiinnostaa? Tietysti meidän pitää pitää yllä sitä vahvaa luottamusta, joka kansalaisilla poliisiin jatkuvasti on. Ylipäätään jalkautuminen, ennalta estävä työ, lähipoliisityö, jossa poliisi näkyy arjessa myös lapsille ja nuorille, on tietysti yksi tekijä, millä voidaan vahvistaa ihmisten kiinnostusta myös alasta.

Edustaja Risikolle: Hyviä kysymyksiä. Sote-tiedot poliisin ja soten välillä — tästä käydään keskustelua ja pyritään parantamaan sitä, että asiantuntijoilla, ammattilaisilla tiedot liikkuvat mahdollisimman hyvin. Paperittomien asemaan ylipäätään etsitään ratkaisuja. Tästä Helsingin Sanomatkin kirjoitti ihan taannoin, että ei saa syntyä ikään kuin varjoyhteiskuntia, joissa emme tiedä ihmisistä. Helsingin pelastusopiston tilanteesta: vuoteen 23 mennessä valmistuu tällainen koulutuskokonaisuuspohdinta siitä, missä kaikkialla Suomessa ne suurimmat tarpeet pelastuksen osalta ovat. Siinä koulutuskokonaisuudessa käymme läpi myös sen alueellisen näkökulman. Pelastusopistoon keskitetään vahvasti tutkinnonanto-oikeus ja ylipäätään tutkimus- ja kehittämistoiminta, mutta jos alueellisesti tarvitaan vaikka ruotsin kielen taitoisia pelastajia tai muuta, niin mietitään sitä siinä koulutuskokonaisuudistuksessa. Terrorismin lainsäädäntöön palataan, kun oikeusministeriö ja sisäministeriö yhdessä lähtevät viemään asiaa eteenpäin.

Edustaja Peltokankaalle rajavalvonnasta: Tällä hetkellä on ensimmäisessä budjetissa tosiaan esitetty lisäresursseja itärajan valvontaan, nimenomaan tähän teknisen valvonnan parantamiseen. Täällä on hyvin nostettu esille näitä konkreettisia kalustohankintoja, joita täytyy tehdä. Siinä missä poliisin osalta kiinnitetään huomiota henkilöstöön, niin Rajan osalta tehdään niin myös. Ei voi olla niin, että sielläkin toimitiloihin ja ict:hen valuvat kaikki resurssit, kun pitäisi saada rajalle ihmisiä. Ajattelen itse, että se on ihan konkreettinen painopiste, mihin haluan laittaa lisäpanostusta. [Puhemies koputtaa]

Pelastustoimeen sotessa: Meillä on hyvä edustus siellä STM:n työryhmässä pelastuksen osalta. Tietysti turvataan laadukkaat ensihoitopalvelut muita lakisääteisiä pelastuksen tehtäviä vaarantamatta ja pyritään siihen todella, että meidän ääni kuuluu jatkuvasti läpi sen koko uudistuksen, että missään kohdassa ei jäädä pois. Hyvin ollaan siellä oltu mukana.

Edustaja Elolle vielä tästä ennalta estävästä työstä: Poliisiylijohtajan kanssa käydyissä yhteisissä keskusteluissa on nostettu vahvasti esille se, että lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat yksi konkreettinen paikka, johon sitä ennalta estävää työtä ja muuta pyritään laittamaan. Pyritään siihen, että myös moniviranomaisyhteistyössä pyrittäisiin estämään sitä, että mitään tällaista tapahtuu. Tässä myös tullaan tietojenvaihtoon eri viranomaisten välillä, kuinka hyvin tieto liikkuu koulutoimen, sosiaalitoimen, turvallisuusalan toimijoiden kesken. [Puhemies koputtaa] Täytyy jatkaa myöhemmin. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Aivan alkuun: Uutena edustajana pisti korvaan tuo, että edelleen on ilmeisesti käsittelyssä näitä vuoden 2015 turvapaikkahakemuksia. On hienoa, että sinne on nyt saatu lisäresursseja, mutta kuinka paljon niitä turvapaikkahakemuksia silloin 2015 on oikein tullut, jos niitä edelleen käsitellään, ja kuinka paljon niitä tulee esimerkiksi tänä vuonna? Onko tässä pystytty nyt sitten tekemään muutosta, että meillä tämä hakijamäärä olisi paremmin hallussa kuin silloin vuonna 2015, kun perussuomalaiset ovat olleet vallassa?

Poliisien osalta kiitän, että saamme lisää poliiseja. Minusta se oikea suunta tässä maassa, ja toivon todella, että tähän löytyy yhteistä näkemystä tässä salissa. Mutta toivon myös, että poliiseja sijoitetaan tasaisesti koko maahan, ei pelkästään pääkaupunkiseudulle, ja kysynkin ministeriltä: kuinka taataan, että nämä poliisin lisäresurssit osuvat myös tuonne harvemmin asuttuun Suomeen?

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää hallintovaliokuntaa hyvästä yhteistyöstä ja valtaosin yksimielisestä lausunnosta. Erityisesti nämä poliisin resurssit ovat olleet yksimielisesti hallintovaliokunnan huolen aiheena, ja hallitushan onkin suunnannut lisää resursseja poliisille.

Nostaisin esille tämän maahanmuuton kysymyksen, sillä pidän erittäin viisaana, että hallintovaliokunta on lausunut maahanmuuttopolitiikan tavoitteista niin, että on tärkeää, että meidän maahanmuuttopolitiikka on hallittua ja ennakoitua. Näkisin, että siihen keskeisesti vaikuttavat Migrin määrärahat, ja kiitokset ministerille siitä, että Migrille on saatu nopealla tahdilla myöskin jo tälle vuodelle lisämäärärahoja.

Toisena asiana nostaisin kotouttamiskoulutukseen panostamisen, ja tarkastusvaliokunta on edellisellä vaalikaudella nostanut tämän kotouttamiskoulutuksen tärkeyden. [Puhemies koputtaa] Kysyisin vielä ministeriltä: mitä hallitus aikoo kotouttamiskoulutuksessa tehdä?

Arvoisa puhemies! Tietysti toivoisi, että hallituspuolueiden edustajat olisivat tietoisia meidän monista kriiseistä, kuten tästä turvapaikkakriisistä, ja etteivät varsinkaan hallintovaliokunnan varajäsenet olisi ihmeissään, että meillä tosiaan on tämmöisiä hakemuksia. Mutta se siitä.

Nyt esimerkiksi eilen oli tv:ssä tämä valepoliisi-ilmiö, ja siellä oli poliisitarkastaja Jyrki Aho haastateltavana tästä ilmiöstä. Samaten asuntomurroista on ollut paljon puhetta. Esimerkiksi Uudellamaalla merkittävä osa näistä on näitä Baltian maista tulleita ulkomaalaisliigoja. Täällä ei ole puhuttu vielä semmoisista asioista, ja oikeastaan olisin kysynyt tästä kokonaisturvallisuudesta: Kun neuvotaan ihmisiä laittamaan erilaisia hälytinjärjestelmiä ja olemaan valppaina, ettei esimerkiksi ikäihmisiä käytetä hyväksi valepoliisin toimesta, niin miten olette sisäministeriössä tai yhdessä oikeusministeriön kanssa pohtineet, mitä me voisimme tehdä? Tämä on aika merkittävä asia, kun rikokset kohdistuvat kotiin ja ikäihmisiin. Esimerkiksi Jyrki Aho ehdotti, että virkavallan anastusta koskevan pykälän rangaistusasteikkoa voisi nostaa.

Arvoisa puhemies! Turvapaikkahakemusten ruuhkan purkuun ja Maahanmuuttoviraston päätöksentekoresurssien turvaamiseen varattu lisärahoitus on tarpeellista ja tärkeää, jotta jokaiselle voidaan varmistaa asianmukainen ja oikeusvaltion periaatteiden mukainen turvapaikkaprosessi. Näitä määrärahalisäyksiä myös lakivaliokunta on pitänyt myönteisinä, etenkin kun samalla varmistetaan, että ruuhka ei siirry sinne hallintotuomioistuimiin.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja on kertonut, että turvapaikkaprosessia kehitetään voimakkaasti muun muassa oikeudenmukaisuuden ja laadunvarmistuksen näkökulmasta, ja tämä onkin viimeistään tämän ihmisoikeustuomioistuimen langettavan päätöksen valossa ihan välttämätöntä. Kysyisin ministeri Ohisalolta: mahdollistavatko nämä nyt Maahanmuuttovirastolle varatut resurssit ihmis- ja perusoikeuksien vahvistamisen turvapaikkaprosessissa riittävällä tavalla?

Lisäksi kysyisin poliisin määrärahoista, joiden lisäys on siis myös hyvä asia: miten ministeri arvioi, millaista kohennusta nämä lisäresurssit tuovat tilanteeseen, jossa iso määrä rikoksia jää tänä päivänä tutkimatta?

Arvoisa herra puhemies! Siviilitiedustelulait tulivat voimaan viime vaalikaudella, ja niihin liittyen muutama kysymys. Ensinnäkin: onko näin lyhyellä ajalla ministerille tullut tietoon mitään muutostarpeita tai täydennystarpeita niiden osalta? Toinen kysymys: onko teidän tietojenne mukaan uusi lainsäädäntö parantanut tilannekuvaa ja lisännyt sitä tiedustelutietoa, mitä valtiojohto tarvitsee? Ovatko resurssit riittävät? Sen suhteen olen saanut kyllä tietoa, että tuntuisivat olevan hyvällä tolalla, mutta on hyvä sekin vielä ministerin näkökulmasta katsoa.

Sitten sama huomio, mikä koski puolustusministeriä: Meillä on uusi valiokunta, tiedusteluvalvontavaliokunta, ja varmasti sen valiokunnan kanssa ministerin yhteistyö tiivistyy, kun valiokunta pääsee työssä oikein kunnolla vauhtiin. Mielellämme varmasti otamme teidät sinne vastaan keskustelemaan asioista.

Arvoisa herra puhemies! Me keskustelemme paljon hälytyskeskusten toiminnoista ja muista. Nyt olisin kysynyt ministeriltä: onko meneillään joitakin toimia, niin että näitä toimipistepaikkoja ollaan vähentämässä? Me Satakunnassa olemme erittäin huolissamme siitä, että nyt esimerkiksi johtajaa haetaan kahteen sijoituspaikkaan, joko Keravalle taikka Poriin, tämä työpaikkailmoitus on ollut auki tällä tavalla. Toivoisinkin, että tämä ei missään tapauksessa olisi mahdollista, sillä jos olen oikein ymmärtänyt lehtitietojen perusteella, niin Keravalla podetaan ensinnäkin henkilöstövähyyttä, kun ei sinne kukaan ole tulossa.

Samalla vasteajoista haluaisin kysyä. Erityisesti Satakunnan osalta olen erittäin huolissani siitä, että meillä on erittäin pitkät vasteajat. Nyt tämä niin sanotusti ylityönä tehtävä korvaava työ, millä ajatellaan paikata sitten hälytystilanteissa partiota, ei näytä kyllä hyvälle. Eli onko suunnitelmia enemmälti, kuinka tämä paikkaaminen tapahtuu, jos partiosta puuttuu henkilöstöä?

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeriltä toimintamenobudjetoinnista, mikä valiokunnassakin on useaan otteeseen noussut esille nimenomaan sitä kautta, että valiokunnassa ei ole käynyt varmasti yhtään sisäisen turvallisuuden operatiivista toimijaa, joka ei olisi maininnut, että rahaa kyllä tulee, mutta se menee aivan johonkin muualle kuin mihin sen pitäisi mennä, eli viittaan nyt erityisesti näihin toimimattomiin sähköisiin järjestelmiin, ict-kuluihin ja sitten toimitiloihin ja erityisesti sisäilmaongelmiin ja muuhun tällaiseen. Erityisesti Rajavartiolaitoksen viesti oli aika hälyttävä, eli ehdotettu toimintamenojen taso ei riitä vallitsevan turvallisuusympäristön mukaan mitoitetun suorituskyvyn ylläpitämiseen. Olisin kysynyt ministeriltä: miten hallitus ylipäätänsä suhtautuu tähän sisäisen turvallisuuden rahoituksen aika krooniseen kiputilaan?

Arvoisa herra puhemies! Sisäministeriö on kyllä keskeinen ministeriö Suomessa. Koen eilisenkin keskustelun pohjalta, että ministeriöllä on vähintäänkin herätyskellon rooli tässä maassa. Kiitän hallitusta pelastus- ja hätäkeskuspäivystäjien kouluttamiseen varatuista resursseista, esimerkiksi Pelastusopiston lisäresursseista, sekä maa- ja vesialueiden valvontaan laitetuista lisäresursseista.

Samoin poliisien määrän nostamiseen on kriittinen tarve, mikä on noussut tässäkin salissa tänään esille. Poliisien määrää on vähennetty, ja se heijastuu toden totta ihmisten turvallisuudentunteeseen varsinkin kun mennään keskusta-alueen ulkopuolelle. Poliiseja tarvitaan kehyskuntiin kiireesti, jotta hälytyksiin pystytään vastaamaan. Nähdäkseni lähipoliiseja pitää lisätä nimenomaan syrjäytymisen ilmiöön sekä vähentämään rattijuoppoutta, huumekuskien määrää ja muita liikennerikoksia, eli tämmöisiin tavallisiin ihmisiin kohdistuneisiin rikoksiin. Olen huolissani [Puhemies koputtaa] poliisien määrästä, saatavuudesta ja työhyvinvoinnista. Kysyisinkin: miten tätä työn kuormittavuutta voidaan keventää poliisien osalta?

Arvoisa puhemies! Maailman muuttuessa myös maahanmuuttopolitiikkaan kohdistuu uusia ilmiöitä. Tässä suhteessa ajattelen niin, että kun meillä maahanmuuttopolitiikkaan tulee uusia lieveilmiöitä, joihin muun muassa ministerin mainitsema viime aikojen lehtikirjoittelu on puuttunut, niin tähän tarvitaan myöskin hallitukselta uudenlaisia toimia, joilla pystytään esimerkiksi laittomasti maassa asumista ja tänne tuloa estämään. Hallitusohjelmassahan on hyvin kirjoitettu, että päivitetään laittoman maahantulon ja maassa oleskelun toimintaohjelma. Näen niin, että tällä on nimenomaan tarkoitus nyt katsoa tätä muuttuvaa yhteiskuntaa ja muuttuvaa maailmaa niin, että me kykenemme varmistamaan sen, että meillä on myös tulevaisuudessa hyvin toimiva hyvinvointivaltio täällä Suomessa. Kysyisinkin ministeriltä: miten tätä päivitystyötä on toimintaohjelman osalta tarkoitus tehdä?

Puhemies Matti Vanhanen

Meillä sovittu aikataulu alkaa päättyä. Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Jokinen ja Juuso ja sen jälkeen ministerille 3 minuuttia.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on Euroopan vähiten poliiseja tuhatta asukasta kohden. Se on hälyttävä tieto, ja se on ollut näin jo pitkään. Samoin hätäkeskuspäivystäjistä on huutava pula. Tehtäessä työtä niukoilla henkilöstöresursseilla, paineen alla se on erittäin kuormittavaa toimintaa ja myös aiheuttaa sitten poissaoloja ja sairastumisia.

Silloin kun Rinteen hallitus aloitti, kerrottiin hyvä uutinen: Suomeen lisätään 300 poliisia. Kaikki puolueethan antoivat ennen vaaleja turvallisuuslupauksen, että se 7 850 poliisia saavutetaan. Saamieni tietojen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 7 340 poliisia. Kysynkin nyt ministeriltä: onko se hallituksen lupaus lisätä 300 poliisia edelleen voimassa vai supistuuko se 160:een silloin, kun se 7 500 poliisin määrä saavutetaan?

Arvoisa puhemies! Huumeiden käyttö Suomessa on kasvanut räjähdysmäisesti. Tullilta ja poliisilta saamani arvion mukaan noin puolet huumeista tulee netin kautta ja puolet Suomen maarajojen yli. Maarajojen ylityksistä Suomen ja Ruotsin välinen raja pohjoisessa on erittäin vilkkaasti liikennöity, ja sen yli arvioidaan tapahtuvan 75 prosenttia kaikesta maarajan ylittävästä liikenteestä. Tehokkain keino puuttua ongelmaan olisi lisätä Tullin resursseja pohjoisella Ruotsin vastaisella maarajalla. Nyt ne eivät ole edes uskottavalla tasolla. Huumevirta tulee nimenomaan Ruotsista Suomeen, ja kuulemani mukaan esimerkiksi Kemi on jo täynnä amfetamiinia. Onko teillä, arvoisa ministeri, aikomus tarttua tähän huumeongelmaan vahvistamalla Tullin resursseja pohjoisessa Ruotsin vastaisella maarajalla?

Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille hyvistä kommenteista. Viimeiseen kysymykseen: PTR-yhteistyö — poliisi, Tulli ja Raja — on sinänsä kyllä meidän toimialallamme, mutta Tulli itsessään ei ole meidän budjettimomenteissamme, eli se kuuluu valtiovarainministeriön alalle. Mutta totta kai sitä yhteistyötä jatkuvasti vahvistetaan. Täällä aikaisemmin viitattiin myös kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymiseen Suomessa. Se on selkeästi havaittu pidemmän aikaa, ja siihen totta kai lisätään voimavaroja — sen estämiseen ja paikantamiseen ja ylipäätään sen torjumiseen moniviranomaisyhteistyössä.

Edustaja Jokisella ja muutamalla muullakin oli kysymys poliisien määrän lisäämisestä. Se on konkreettisesti hallitusohjelmaan kirjattu, 7 500 vuoteen 22 mennessä, ja siitä hallitus pitää kiinni. Tällä hetkellä tämä budjetti lisää määrää niin, että ensi vuodelle saadaan noin 80 lisäpoliisia. Niistä mainitsin jo aikaisemmin, että tätä lisäresurssia tullaan kohdentamaan muun muassa lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin ja muuhun päivittäisrikostorjuntaan. Eli kyllä tästä pidetään kiinni, ja toivon, että mikä tahansa hallitus sitten tämän hallituksen jälkeen tulee, se ottaa myös tavoitteekseen sen, että sitä määrää jatkuvasti pystytään nostamaan. Nyt kun päästään sieltä kuopasta vihdoin ylöspäin — edustaja Purra viittasi hyvin siihen, että tällä alalla on todella ollut resurssivaje pidemmän aikaa, kymmenen vuotta on jouduttu sopeuttamaan toimintaa ja usein juurikin henkilöstöstä. Tästä pitää päästä eroon. Se vaatii totta kai sitä, että me saisimme ne toimitilat terveiksi ja turvallisiksi — mikä on myös hallitusohjelmakirjaus — ict-ratkaisut toimimaan ja tukemaan sitä työtä myös niin, että se säästää paikoin myös henkilötyövuosia ja saadaan tätäkin kautta ihmisiä paremmin kentälle. Eli kyllä, sisäisen turvallisuuden rahoitusongelmat sinänsä kaikkinensa on otettu jo hallitusohjelmassa hyvin huomioon ja otetaan meidän työssämme SM:ssä jatkuvasti.

Täällä esitettiin huolia Hätäkeskuslaitoksen verkostosta. Tässä on ollut ehkä jonkunlaista epäselvyyttä siitä, mihin johtajaa on haettu. Kyllä sitä sinne Poriin on selkeästi haettu, tästä ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä, eikä minun tietääkseni ole mitään verkoston karsimista tiedossa. Ehkä kuulen siitä myöhemmin, jos jotain tällaista on.

Edustaja Kiurulle: Kyse oli myös resurssikehityksestä ylipäätään. — Nyt en saa valitettavasti selvää, kun kirjoittaa nopeasti näitä vastauksia. Pystytkö nopeasti toistamaan kysymyksesi? Onko mahdollista? [Puhemies: Kyllä!] — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tykitin aika kovaa näitä kysymyksiä. Eli onko lainsäädännössä muutostarpeita, ja ovatko tiedustelulait parantaneet tilannekuvaa ministerin ja ministeriön näkökulmasta?

Tässä nyt ainakin keskeisimmät. Resursseista oli myös, mutta ne lienevät kunnossa.

Kiitos tästä, edustaja Kiuru. Juuri näin. Tiedustelulait ovat totta kai nyt uusi elementti ja uusi työkalu, joka on tullut käyttöön ja sitä vasta tietysti implementoidaan käytännössä, mutta olen ymmärtänyt, että nyt jo on mahdollista saada paljon laajempaa ja parempaa tilannekuvaa monesta ja tiedustelun painopisteistä on keskusteltu ja näin. Mielelläni tapaan mahdollisimman pian myös uutta valiokuntaa, heti kun valiokunta vain pääsee kunnolla työhön.

Edustaja Hyrkölle ihmisoikeuksien parantamisesta: Hallitusohjelma ylipäätään tietysti lähtee siitä, että koko ohjelmassa on vahva osallisuuden eetos. Ajatus, joka ehkä viittaa laajemminkin turvapaikkaprosessiin, on se, että jotta ei tulisi pitkittyneitä kierteitä — täällä viitattiin uusintahakemuksiin ja muihin — niin pistetään se painopiste mahdollisimman alkupäähän siellä turvapaikkaprosessissa. Pidetään huoli siitä, että on tulkit ja tarvittavat oikeusavustajat paikalla, jokainen saa asialleen kunnollisen käsittelyn. Silloin ei toivottavasti myöskään päädytä niihin edustaja Huttusen mainitsemiin kierteisiin, joissa sitten myös tuhlaantuu resursseja ja toisaalta ihmiset joutuvat pidemmän aikaa myös odottamaan asioidensa käsittelyä.

Edustaja Heinäluoma kysyi yleisesti kotouttamiskoulutuksesta. Se on toki pääasiassa työ- ja elinkeinoministeriön alla. Ajattelen itse siitä yhteistyöstä, mitä tällä alalla teemme, että opetus- ja kulttuuriministeriön, sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön pitäisi tehdä nykyistä vahvemmin yhteistyötä. Tässä myös heitän palloa ministeri Haataiselle: tässä on meillä yhteistyön paikka, että kotouttaminen sujuisi nykyistä paremmin ja sinne tulisi selkeät laatukriteerit ja juuri tämä ehkä koulutuksen, kasvatuksen näkökulma olisi siellä myös vahvempi, kun mietitään vaikka pieniä lapsia ja nuoria.

Näitä kysymyksiä on nyt niin paljon, että en tiedä, ehdinkö vastaamaan kaikkiin.

Kiitos vain paljon kaikille, ja ollaan mielellään yhteydessä. — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Oli hyvät vastaukset kyllä, ja keskustelu jatkuu myöhemmin illalla.

Arvoisa puhemies! Paljon on kiitelty hallituksen panostuksia poliiseihin. Toki niistä pitää olla tyytyväinen, mutta itse en ihan niin positiivisesti näe tätä, eli meillä on näköpiirissä, että resurssien tämänhetkinen taso ei riitä turvaamaan tätä toimintaa. Toistaiseksihan poliisi on pystynyt melko hyvin vielä vastaamaan näihin perustehtäviensä haasteisiin siitäkin huolimatta, että toimintaympäristö on voimakkaasti muuttunut.

Joka tapauksessa erilaisista lainsäädäntömuutoksista aiheutuu jatkuvasti lisätehtäviä, joihin ei sitten aina osoiteta tarvittavia lisäresursseja. Aiemmissa puheenvuoroissani tänään olen jo nostanut esille näitä ict-menoja ja toimitiloihin kuluvia resursseja, jotka haittaavat tätä perustoimintaa. Tämä jatkuva resurssivaje, kroonistunut vaje, näkyy henkilöstön hyvinvoinnin heikkenemisenä. Se on näkynyt avin tarkastuksissa, ja juuri luin jonkun selvityksen, missä todettiin, että yli 90 prosenttia poliisin henkilökunnasta on ylikuormittunutta. Lukemat ovat melko hälyttäviä.

No, nostaisin yhtenä poliisin sektorina esille tässä vielä liikennevalvonnan. Viime keväänä ilmestyneen poliisin liikennevalvontaa koskevan VTV:n tarkastuksen ajatuksena oli selvittää, mitä vaikutuksia liikkuvan poliisin lakkauttamisella, joka tehtiin vuonna 2014, on ollut tähän poliisin liikennevalvontaan. Tässä tarkastuksessa kävi ilmi, että poliisin liikennevalvonta on vähentynyt merkittävästi ja sen ohjaus on heikentynyt hyvin selvästi liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen.

Koko tämän poliisin hallintorakenneuudistuksen seuranta on myös laiminlyöty, vaikka muun muassa hallintovaliokunta aiemmin vahvasti edellytti, että seurantaa pitää olla ja siitä pitää raportoida.

Liikenneturvallisuusasioiden painoarvo yleisesti ja koko ohjaus ovat laskeneet reilusti tällä ajanjaksolla. Tämä heijastuu poliisin liikennevalvonnan yleisiin resursseihin ja tähän arvostukseen. Monien näkemysten mukaan tilanne on kriittinen.

Kunnioitettu puhemies! Sisäinen turvallisuus, maanpuolustus sekä oikeuslaitos ovat jokaisen toimivan yhteiskunnan perusinstituutiot, joita ilman edes minimiin karsittu yövartijavaltio ei voi toimia. Sisäministeriön määrärahoihin kuuluu suurena luokkana poliisitoimi. Olemme kokoomuksessa erityisen huolissamme siitä, että hallituksen julkisen talouden suunnitelman mukaan poliisien määrä uhkaa romahtaa puutteellisen resursoinnin vuoksi vuosina 2022—2023 jopa 7 100 poliisin tasolle, vaikka hallituksen tavoite on päästä 7 500 poliisiin. Suomessa on erittäin pieni poliisiluku suhteessa eurooppalaisiin verrokkimaihimme.

Arvoisa puhemies! Sisäiset turvallisuusriskit, jotka liittyvät jihadistisiin toimijoihin ja muihin ääriliikkeisiin, ovat nousussa. Yhtäältä myös vieraat valtiot ovat aktivoituneet tiedustelutoiminnassaan, joidenkin lähteiden mukaan jopa kylmän sodan tasolle. Kokoomus on sitoutunut poliisin resurssien turvaamiseen. Esitämmekin omassa vaihtoehtobudjetissamme tuntuvaa 55 miljoonan euron määrärahalisäystä poliisin budjettimomentille, jotta pääsisimme 8 000 henkilötyövuoden tasolle poliisiresurssimme osalta pidemmällä aikavälillä. Lisäksi meillä on hyviä esityksiä, joilla resursoitaisiin Maahanmuuttovirastoa 8 miljoonalla eurolla, jotta työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät lupakäytännöt saadaan mahdollisimman sujuviksi ja kansantalouttamme tukeviksi.

Arvoisa puhemies! Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista. Sellaisena kokoomus haluaa sen pitää myös tulevaisuudessa. Viime hallituskaudella poliisin henkilötyövuosimäärä käännettiin viimein nousuun, kun kokoomus ja keskusta olivat samassa hallituksessa. Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, siksi hallitukselta kaivataan panostuksia.

Arvoisa herra puhemies! En ole oikeastaan koskaan ollut niin tyytyväinen kuin nyt siitä, että niin paljon on poissaolijoita. Nyt riemuitsen siitä.

Haluaisin kuitenkin palata siihen keskusteluun, jota käytiin, kun täällä ministeri Ohisalo oli paikalla, kun täsmensin vähän kysymyksiä siitä, onko aluehälytyskeskusten toimipisteiden osalta joitakin suunnitelmia, missä ja kuinka ollaan lopettamassa tai ei. Kysyin, että kun Satakunnan osalta meillä haettiin johtajaa, niin sitä haettiin sijoituspaikkana Kerava taikka Pori. Huoleni ja satakuntalaisten huoli on ollut siinä, että miksi ihmeessä kahteen toimipaikkaan haetaan sijoituspaikkaa, varsinkin kun Kerava on sellainen aluehälytyskeskus, johonka ei saada työntekijöitä nytkään. Sen takia täällä on ollut hyviä puheenvuoroja tämän pääluokan osalta: meidän pitää kehittää koulutusta ja järjestää niin, että meillä on yhteiskunnan palvelukseen päteviä ihmisiä, jotka voivat näissä työtehtävissä toimiansa hoitaa.

Tekisi mieli kysyä edustaja Hurulta, voimmeko olla tässä satakuntalaisasiassa yhtä mieltä sen osalta, että meidän tulee tivata tältäkin hallitukselta yhteisrintamana, että me todellakin haluamme, että poliisin vasteajat ovat myös yksi keskeinen asia. Tässä ei ole myöskään mitään puoluepoliittisia rajoja. Me voimme olla varmoja siitä, että kun tätä poliisihallinnon uudistusta ollaan tehty siinä määrin, että me olemme Satakunnassa Lounais-Suomen piiriä, niin meillä Satakunnassa ollaan lupahallintotoimia vähennetty. Meillä on nytkin jo ongelma, että kuinka voimme menestyä siinä, että jos meillä Kankaanpäässä poliisipartio on viemässä humalaista Poriin selviämisasemalle, meillä ei olekaan Merikarvialla sitten mahdollisuuksia olla saamassa sitä... — Anteeksi, puhemies, nyt tulen jatkamaan. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]

Arvoisa puhemies! En pitkästi jatka, mutta ettei aivan puhe keskeydy. — Siltä osin, että jos meillä on alueita vaikkapa Jyväskylän seudulla, jossa sitten pääpaikka on Tampereella, niin sama on meillä Satakunnassa, että kun Turussa on niin sanotusti pääpaikka, niin kuinka meillä sitten Pohjois-Satakunta voisi olla sellainen, jossa voitaisiin turvata edes kohtuulliset vasteajat. Me ymmärrämme täällä helposti, mitä se on tuolla oikein pohjoisessa Suomessa, siellä on vasteaikoja paljon, mutta jos me puhumme Satakunnasta, Merikarviasta: Jos meillä Kankaanpäässä todellakin viedään humalaista Poriin putkaan ja Merikarvialla tapahtuu jotakin, mitä se tarkoittaa? Lounais-Suomen alueelta ei tule yhtään partiota. Ensimmäinen partio tulee Pirkanmaalta tai Etelä-Pohjanmaalta, toisesta maakunnasta. Tähän me olemme tulleet. Nyt meidän järjestelmämme ei toimi niin, kuinka sen pitäisi, että meillä on aina partioita vaikkapa Kankaanpäässä. Meille satakuntalaisille on sanottu, että kyllä te siellä pärjäätte, kun sitten voidaan ylitöinä tehdä sitä, että otetaan partioon joku sieltä liikennevalvonnasta. Joo, se toimii kyllä päiväaikaan, mutta kun eivät ne henkilöt ole sitoutuneita eikä heitä voida määrätä ylitöihin, kun he eivät ole hätätyökriteeristön piirissä. Ei voi yöaikaan sanoa, että sinä kun olet lupatoimistossa taikka liikennevalvonnassa, niin sinun pitää ollakin nyt valmiudessa, että kun tulee yöllä hälytys, niin sinä lähdet.

Joo, en tiedä, olen kyllä tosi paljon vaatimuksia sisäministerille esittävä kansanedustaja, että poliisihallinnon päivittäisen ja varsinkin vasteaikojen osalta kriteeristön pitää palvella niin, että turvallisuudentunne lisääntyy. Vain poliisi virkavaatteissa voi meidät kaikki saada tuntemaan itsemme turvalliseksi ja tuntemaan turvallisuudentunnetta. Näin se vain on. Se on valitettavaa. Tätä haluan erityisesti tuoda esille, että meidän pitää uskaltaa, olemme hallituksessa taikka oppositiossa, yhdessä tuumin viedä tätä eteenpäin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Tulkaa, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Voisittehan te, edustaja Myllykoski, siellä hallituksessa viedä näitä resurssitarpeita eteenpäin. Pakko kysyä, että miksi ette vie. Puutetta on poliisilla rahasta, puutetta on Rajavartiostolla rahasta, sen me kaikki tiedämme.

Aivan erityinen seikka, johon haluaisin kiinnittää eduskunnan huomiota, on Rajavartioston henkilöstötarpeet kaakkoisella rajalla. Esimerkiksi Nuijamaalla on rakennettu EU-tukien avulla moderni, usean kaistan rajanylitysasema, mutta henkilöstöpulasta johtuen ei ole mahdollisuutta pitää kaikkia ylityskaistoja auki ruuhka-aikoina. Tästä seuraa se, että rajalla on todella pitkät jonot nimenomaan Suomen puolella, ja erityisesti nyt, kun itänaapurissa lomakausi alkaa, jonojen pituus vain kasvaa. Tiedän, että Rajavartioston henkilökunta tekee parhaansa ja vilpittömästi työnsä, mutta kun porukkaa ei ole tarpeeksi eikä ole varaa palkata, niin sitä ei vain ole. Tähän hallituksen tulisi myöntää enemmän resursseja.

Tämä on sellainen ongelma, että tähän voitaisiin myöntää jopa täsmärahoitusta, sillä tämä maksaisi itse itsensä takaisin. Kun nämä venäläiset matkustajat saapuvat Suomeen, he tulevat tänne lomalle, käyttävät täällä rahaa, ostavat palveluita, tavaroita kaupasta. Mitä vähemmän heillä on aikaa tätä shoppailua sun muuta Suomessa tehdä, niin sen suurempi osuus tuotoista ja liikevaihdosta jää toteutumatta täällä Suomen puolella, ja näin ollen se on suorastaan haitallista.

Eli jos meillä rajaliikenne toimisi itärajalla kaikissa olosuhteissa sujuvasti, niin uskon, että se ei maksaisi niin paljon kuin miltä se näyttää, sillä se tuottaisi talouskasvuna sitten suuren osan menoista takaisin. Tällä tavoin hallitus myös voisi osaltaan osoittaa arvostusta Rajavartioston ahkeralle ja tunnolliselle henkilökunnalle, joka siellä tälläkin hetkellä tekee kansan puolesta työtä ja voisi sitä tehdä vielä tehokkaammin jatkossa, jos resurssit olisivat paremmin kunnossa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt edustaja Huru pääsee vastaamaan Myllykoskelle.

Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykosken haaste, jos niin voi sanoa, on todellakin kannatettava, koska sama, mitä Satakunnassa teemme, soveltuu koko Suomeen vietäväksi. Poliisin osalta Satakunnasta on siirtynyt virkoja Varsinais-Suomeen, mikä heikentää meillä vasteaikoja. Myös Hätäkeskuslaitoksen sijoittaminen Poriin on ollut poliittinen päätös aikanaan. Jos johtajan saati laitoksen sijoituspaikka on joku muu kuin Pori, sekin on käsittääkseni poliittisen päätöksen paikka, ei pelkän hakuilmoituksen tekstin. Niin pelastustoimi kuin poliisi kärsivät ehkäpä siitä, että hallinto alkaa paisua. Siellä kulut kasvavat ja säästöt haetaan aina asemaverkosta ja palvelutasosta, joten siinä olisi sarkaa myös sisäministerillä selittää. Sitä täytyy myös katsoa perään siellä.

Myös edustaja Kopran mainitsemat Rajavartioston resurssit tulee ottaa huomioon. Heillä on esimerkiksi — ei pienimpänä, vaan varmasti isoimpana hankkeena — uuden ulkovartiolaivan hankinta, joka lähivuosina täytyisi pistää harkintaan. Eli kyllä tässä haastetta voidaan ottaa vastaan, ja se kattaa kyllä koko maan ja kaiken sisäisen turvallisuuden parantamisen.

Arvoisa puhemies! Olen siitä kyllä samaa mieltä edustaja Myllykosken kanssa, että hyvää politiikkaa edistävät kaikki sellaiset toimenpiteet, joilla oikeudenmukaisuuden tunnetta saadaan vahvistettua yhteiskunnassa.

Mikä tässä keskustelussa poliisien määrästä ja vasteajoistakin on oleellista, on se, että jos poliisi saa selvitettyä enemmän rikoksia, niin sehän luonnollisesti tarkoittaa sitä, että tarvitaan lisäresursseja myös näiden rikosten tuomioistuinten ja oikeusjärjestelmän käsittelyyn. Näin ollen tuomioistuimet ja nämä oikeusjärjestystä yllä pitävät instituutiot tahtovat ruuhkautua sitten tässä samassa rikostutkinnallisessa ketjussa. Tämän takia kokoomus lähtee omassa vaihtoehtobudjetissaan siitä, että me emme voi hyväksyä oikeusvaltion ja kansalaisten oikeusturvan heikentämistä ja on mitä suurin syy näin ollen lisätä pysyvästi 4,5 miljoonaa euroa resursseja oikeusjärjestelmän budjetointiin.

Arvoisa herra puhemies! Hieman palaan tuohon, mitä tuli sanottua. En sitä takaisin vedä, vaan pääosin — edustaja Kopra toi tässä tämän rajavalvonnan yhtenä elementtinä tähän keskusteluun, niin täytyy sanoa, että meillä pitää joustavoittaa, mutta pitää joustavoittaa myös, voisiko sanoa, työehtosopimuksia niin, että me voimme katsoa, mistä kustannukset syntyvät. Tämä varmasti voi olla ja tulee ehkä omaan nilkkaan jossain vaiheessa, mutta toki täytyy kysyä, että miksi kalliimmalla työehtosopimuksella olevaa henkilöstöä meillä on rajalla, kun meillä olisi toisaalla niin sanotusti edullisempi ja asiantuntevampi henkilöstö. Eli meidän Tullin ja Rajan asioita pitää pystyä niin kuin tarkastelemaan.

Meidän pitää itärajan osalta myöskin huomioida se, että meillä on läpikulkuliikennettä, jota voitaisiin tullata rajalla jo Porissa. Miksi meidän pitää Euroopasta ja Euroopan rajojen ulkopuolelta tulevan liikenteen tullaaminen rajalla keskittää vain itärajalle, kun meillä on mahdollisuus tehdä se täällä läntisellä ulkorajalla? Miksi me hyväksymme sen, että meillä on, tai oli, hirvittävän pitkiä rekkajonoja tuolla itärajalla, kun me olisimme voineet ja voimme jatkossakin tehdä sen vaikkapa Porissa? Meillä on kaikki resurssit. Meidän pitää kansantalouden kannalta rakentaa tätä koko järjestelmää eikä tehdä siltarumpupolitiikkaa. Sitten joku sanoo, no Myllykoski täällä rakentaa erityisesti siltarumpupolitiikkaa, kun se haluaa, että Porissa oleva yksikkö voisi enemmän tehdä sitä. Meillä on plommattuja kuljetuksia, joita voidaan tarkastaa aivan yhtä hyvin mennessä ja tullessa myös meidän länsirannikon satamissa. Sitä kautta me pystyisimme helpottamaan sitä läpikulkuliikennettä siellä itärajalla.

Edustaja Kopra, jostakin syystä olette kyllä tässä taas aivan niin kuin asian ytimessä. Kyllä meidän pitää pystyä tätä organisaatiota myös kehittämään ja sitä kautta luomaan lisää resursseja, jotta voimme joustavoittaa sitä itärajaa. Me tarvitsemme tänne maksavia asiakkaita rajan toiselta puolelta. Tehdään se mahdollisimman helpoksi.

Arvoisa puhemies! Täällä kun käydään tätä hyvää ja rakentavaa keskustelua edustaja Myllykosken, Hurun, Heikkisen ja muiden kanssa, niin tuntuu siltä, että jos me täällä nyt voisimme nämä asiat ratkoa, ne varmasti päätyisivät kaikki parhain päin eikä kenelläkään olisi valittamisen aihetta.

Mutta otetaan nyt vielä tämän turvallisuussektorimomentin kohdalla, eli Rajan ja poliisinkin osalta, tämä Senaatti-kysymys käsiteltäväksi, jotta saadaan pöytäkirjaan merkintä, että se on otettu huomioon. Ongelma on siis se, että kiinteistöjen kunto on huono. Poliisi erityisesti joutuu runsaasti olemaan väistötiloissa ympäri Suomen. Tiedän, että Kaakkois-Suomessa ollaan oltu jopa väistötilojen väistötiloissa ennen kuin on päästy sitten varsinaisiin uusiin tiloihin. Varmasti Senaatti-kiinteistöt tekee parhaansa näitä tiloja rakentaakseen, mutta sekä poliisin osalta että Rajavartioston osalta haaste tuntuu ylivoimaiselta. Henkilöstö joutuu olemaan epäterveissä tiloissa aivan liikaa. Monesti tilat, joita sitten hallinnointiyhtiön toimesta rakennetaan, eivät olekaan täysin tarkoituksenmukaisia, ja niitä joudutaan sitten remppaamaan tai tekemään erityisjärjestelyjä ja niin edelleen. Tämä tuntuu kyllä hassulta. Uskon, että jokainen osapuoli ja toimija tässä yhtälössä yrittää parhaansa ja tekee vilpittömästi töitä sen eteen, että kaikki sujuisi hyvin, mutta siitä huolimatta nämä ongelmat ovat meillä käsissämme. On se kyllä kumma, että me emme tälle asialle mitään saa aikaiseksi.

Arvoisa puhemies! Meillä Kempeleessä opetettiin, että ihmisen suuruuden mittaa se, kuinka pieniin asioihin hän puuttuu. Olen ilokseni saanut huomata, että edustaja Myllykoski ei pienistä asioista täällä jauha vaan keskittyy niihin suuriin ja meitä kaikkia koskettaviin teemoihin, niin kuin juuri tähän poliisin vasteaikaan, jonka nostitte esiin. Puhuitte myös siltarumpupolitiikasta. Haluaisin puhua Hailuodon vasteajasta, koska siellä ei ole poliisipartiota eikä poliisilaitostakaan, mutta en tästä siltarumpupolitiikkakommentista aiheutuen puhu nyt Hailuodosta, vaan puhun Keiteleestä.

Me saimme kaikki varmasti lukea lokakuussa Iltalehdessä tästä järkyttävästä Keiteleellä tapahtuneesta puukotusyrityksestä, jossa poliisi oli hätäkeskuksen saatua soiton ilmoittanut, että he eivät saavu Keiteleelle selvittämään tätä puukotusyritystä, koska puukko ei ollut osunut tähän potentiaaliseen uhriin. Jos se olisi osunut, niin poliisi olisi siinä tapauksessa ehkä paikalle tullut. Tämähän on keiteleläisten näkökulmasta aivan järkyttävä tilanne, koska lähin poliisilaitos on Kuopion tai Iisalmen laitos. Tämmöinen maailma, jossa poliisin vasteajat ovat yli 70 minuuttia, on aivan pöyristyttävä. Uskon ja haluan uskoa siihen, että tämän asian ratkaiseminen kiireellisessä järjestyksessä on varmasti hallitus—oppositio-rajan ylittävä asia.