Suullinen kysymys ensiasunnon verovapauden poistamisesta (Antti Lindtman sd) | Suullinen kysymys Balticconnector-kaasuputken vauriosta (Antti Kaikkonen kesk) | Suullinen kysymys palestiinalaispakolaisista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys kriittisen infrastruktuurin turvaamisesta (Henrik Wickström r) | Suullinen kysymys Suomessa asuvien juutalaisten turvallisuudesta (Mika Poutala kd) | Suullinen kysymys luonnonsuojelusta leikkaamisesta (Jenni Pitko vihr) | Suullinen kysymys lakko-oikeuden rajoittamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas) | Suullinen kyselytunti

Puhemies! Hallituksen päätösten, leikkausten, vaikutukset alkavat nyt selvitä. Hallituksen oma selvitys osoittaa, että hallituksen leikkaukset osuvat kaikista kipeimmin suomalaisiin nuoriin, 20—30-vuotiaisiin, jotka haaveilevat paremmasta huomisesta, opinnoista, vakiintumisesta, hyvästä toimeentulosta, ja kyllä, monen nuoren unelmana on ensiasunnon ostaminen. Viime vuosina se on kuitenkin kaikonnut monelta nuorelta kauemmaksi. Ensiasunnon ostajien ikä on noussut vuosi vuodelta, ja tällä hetkellä se on jopa 30 vuotta. No tätä monen nuoren haaveen toteutumistahan me on yritetty helpottaa sillä, että nuoret ensiasunnon ostajat on vapautettu varainsiirtoverosta. Sillä on ollut iso merkitys, tuhansien eurojen kustannus, jolla on pyritty helpottamaan sitä, että nuoret paremmasta huomisesta haaveilevat pääsevät ensiasuntoon kiinni, ja erityisesti nyt, kun korot ovat nousseet, se on tullut tarpeelliseksi. Nyt, arvoisa pääministeri, te pudotitte uuden pommin: [Puhemies koputtaa] te aiotte tuoda tämän uuden veron, kustannuksen, nuorille ensiasunnon ostajille ensi vuodesta alkaen — [Hälinää] tuhansien eurojen uuden kustannuksen. [Puhemies koputtaa] Arvoisa pääministeri, miksi jälleen kerran kaikista ryhmistä te otatte tähtäimeen juuri nuoret?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä on rakenteellinen muutos varainsiirtoveroon. Varainsiirtoveroa yleisesti pidetään erittäin haitallisena asuntokaupalle. Se, miten tämä kokonaisuus nyt toteutetaan, on se, että omakotitalojen varainsiirtoveroa lasketaan prosenttiyksiköllä ja myöskin osakehuoneistojen varainsiirtoveroa alennetaan. Tällä on arvioitu olevan vauhdittava vaikutus asuntokauppaan laajasti. [Aki Lindénin välihuuto]

Mitä tulee ensiasunnon ostajiin, niin kyllä, vuoden loppuun asti tämä järjestelmä on voimassa. Sen lisäksi hallitus lähtee uudistamaan asp-järjestelmää, joka on sitten taas tarkoitettu helpottamaan ensiasunnon ostajien tilannetta. Kyllä tällä haetaan rakenteellista uudistusta, jolla verotusjärjestelmää muutetaan niin, että saadaan vauhtia meidän asuntokauppaamme.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Myönnän vielä vastauspuheenvuoron ministeri Mykkäselle, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tietysti verolait kuuluvat ensisijaisesti valtiovarainministeriölle, mutta tämä kun liittyy asuntopolitiikkaan, niin totean, että sinänsä vaikutusarviointi hallituksen esityksessä kertoo aivan selkeästi, että asuntokaupan odotetaan piristyvän tällä rakennemuutoksella. [Vasemmalta: Kuinka paljon?] Tämä on varainsiirtoverojärjestelmää neutraloiva, yksinkertaistava, joka käytännössä tulee aiheuttamaan sen, että vasemmiston täällä paljon peräänkuuluttama asuntokaupan piristämisen toimenpidepaketti vahvistuu tänä talvena ihan tuntuvastikin. Seuraavien kuukausien aikana tulee vain voittajia, [Krista Kiurun välihuuto] ja siitä eteenpäin piristävä vaikutus on kuitenkin tätä vähentävää vaikutusta suurempi.

Jos katsotaan sitten järjestelmää, niin kyllä nykyjärjestelyssä on ollut puolensa ja puolensa. Se on myös kannustanut siihen, että on ollut järkevää lykätä sen ensimmäisen oman asunnon hankkimista siihen, että ostaa sitten riittävän ison, jotta se ensiasunnon ostajan etu syntyy. Tällä on ollut myös haitallisia vaikutuksia. Nyt tämä uusi järjestelmä on yksinkertaisempi ja neutraalimpi tätä kautta.

Tulemme myös asp-asuntosäästötilijärjestelmän enimmäisrajat päivittämään [Puhemies koputtaa] viimein täällä pääkaupunkiseudullakin riittävän korkeille tasoille nopeassa aikataulussa, [Puhemies koputtaa] mikä mahdollistaa myös uuden tavan monien ensiasunnon ostajien rahoittaa hankkeensa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä. [Sebastian Tynkkynen: Teille ei kelpaa mikään!]

Arvoisa puhemies! On kyllä vaikea ymmärtää, että se, että te tuotte uuden pysyvän — siis pysyvän — tuhansien eurojen kustannuksen ensiasunnon ostajille, siis juuri heille, joilla se lainan kustannus ja sen saanti on siinä ensiasunnon kohdalla kaikkein vaikeinta, jotenkin edistäisi tai helpottaisi tätä asuntokauppaa. Ja niinhän itse asiassa täällä teidän hallituksen esityksessänne myöskin lukee. Täällä todetaan, että varainsiirtoveron poistaminen ensiasunnon ostajilta ”merkitsee alle 40-vuotiaana ensiasunnon hankkiville nykytilanteeseen verrattuna lisäkustannuksia, jotka saattavat johtaa ensimmäisen asunnon hankinnan lykkääntymiseen”. [Vasemmalta: Ohhoh!] Näin todetaan täällä teidän omassa esityksessänne, ja silti te olette tämän tuomassa.

Arvoisa puhemies! Kysyn nyt vielä kerran pääministeriltä: Te olette tässä muutoksen tekemässä, mutta jälleen kerran te tuotte 80 miljoonan euron pysyvän vuosittaisen kustannuksen, tuhansien eurojen kustannuksen ensiasunnon ostajille, tilanteessa, [Puhemies koputtaa] jossa niitä ensiasunnon ostajia ensi vuonna tarvittaisiin enemmän. Arvoisa pääministeri, miksi jälleen kerran maksatatte tämän muutoksen erityisesti nuorilla, [Puhemies koputtaa] jotka ennestään eivät ole kovin vahvassa tilanteessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä. [Vasemmalta: Pääministeriltä pyysimme!]

Arvoisa puhemies! Kun tätä nyt täällä esitellään nimenomaan asuntopoliittisena kysymyksenä, [Välihuutoja] teillä voi olla täällä oma vaikutusarvionne, meillä voi olla oma vaikutusarviomme, vaikka joka puolueella. Mutta jos kuitenkin nyt lähdetään siitä valtiovarainministeriön arviosta hallituksen esityksessä, joka tänään siis valtioneuvostosta on annettu, niin siinä esityksessä valtiovarainministeriö arvioi, että lakiesityksessä esitetyn arvion mukaan vaihdanta asuntomarkkinoilla voi kasvaa noin seitsemän prosenttia tämän esityksen kokonaisvaikutusten myötä. Nettomääräisesti uudistus itse asiassa vähentää varainsiirtoveron tuottoa valtiolle noin 70 miljoonaa euroa. Kuten sanottu, nyt lähikuukausina kaikki hyötyvät veroprosentin alennuksesta. Tämä ensiasunnon ostajia koskeva muutos tapahtuu vasta ensi vuoden alusta.

Tässä markkinatilanteessa on tärkeintä saada yleensä asuntokaupat liikkeelle. Tämä tarkoittaa tietyissä tilanteissa jopa tuhansien eurojen muutosta omakotitalon hankkijalle. Tällä hetkellä meillä on asuntokauppa täysin jäissä, ja tällä on pikemminkin piristävä vaikutus. Toki tässä on puolensa ja puolensa, mutta nyt maalaatte tämän kyllä turhan synkkään kulmaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Erityisesti nyt, kun maailmantilanne on niin levoton, kansalaisille pitäisi tarjota toivon näkymiä ja aivan erityisesti nuorille pitäisi tarjota mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. SDP on täällä jo kesästä saakka vaatinut hallitukselta toimia rakennusteollisuuden kriisiin. Tänään me saimme teiltä teidän esityksenne. Siinä varmasti on jotakin hyvää, mutta sitten siinä on tämä uutispommi: ensiasunnon ostajien verovapaus poistetaan. Tämä on nuorille, jotka haaveilevat siitä omasta kodista, vakava isku. Taas kerran nuoret maksavat sitä laskua.

Puhemies! Kun maailmalla myrskyää, oma koti on kullan kallis, ja se on sitä erityisesti nuorille. Miksi te maksatatte tämän laskun nuorilla? Pääministeri Orpo, onko tämä sitä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta, jota hallitus ajaa — sitä sukupolvipolitiikkaa, jota teidän hallituksenne haluaa tehdä? [Vasemmalta: Pääministeri ei enää väistä vastuuta tästä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edelleenkin VM:n arvio sanoo sen, että odotetaan asuntokaupan piristyvän viidellä prosentilla loppuvuoden ajan. Alennettu verokanta on kaikkien käytettävissä, nuorilla ensiasunnon ostajilla on vuodenvaihteeseen asti etu käytössä. Sen jälkeen me uudistamme asp-tiliä, joka tukee ensiasunnon ostajia. Nämä ovat keinoja, joilla me piristämme asuntokauppaa nyt lyhyellä aikavälillä mutta myöskin jatkuvasti. Varainsiirtovero on ollut soraa asuntokaupassa, ja me tarvitsemme asuntokauppaan liikettä. Se luo uskoa.

Ja mitä nuoriin tulee, kyllä minä uskon, että kokonaisuutta, taas kerran isoa kuvaa, katsoen nuorille on kaikkein tärkeintä se, että me saamme maan asioita kuntoon, työllisyyttä ylöspäin, että heillä on näkymiä, että panostetaan koulutukseen ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen, joilla tässä maassa oikeasti luodaan sitä tulevaisuudennäkymää, mitä nuoret tarvitsevat — se, että tätä maata ei velkaannuteta henkihieveriin vaan täällä on tulevaisuutta. [Timo Harakka: Nostitte juuri veroja! — Antti Lindtman: Haluatte verottaa nuoria enemmän koko ajan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Asuminen on meille kaikille aivan keskeinen peruspalvelu, ja on hienoa, että tässä salissa siitä kerrankin puhutaan oikeaan aikaan. Tosiasiahan on, että yhä harvempi suomalainen pääsee omistusasumisen piiriin. Keskustan mielestä omistusasumista tulee kannustaa ja valtion tulee myös omin toimin ohjata ihmisiä omistusasumiseen, koska se kartuttaa pitkällä aikavälillä myös perheen ja suvun varallisuutta. On tosiasia, että ennen muinoin Suomessa oli paljon enemmän kannusteita ja apuvälineitä myös niille perheille, jotka eivät saa vapaata rahoitusta pankeista, ja niillä he pystyivät sitten ostamaan oman asunnon ja myöskin siinä sitten kartuttamaan perheen varallisuutta. Nyt yhä useampi nuori jää vaille omaa omistusasuntoa, ja tämä muutos, jota hallitus nyt on tekemässä, nostaa kynnystä.

Hallitusohjelmassa on aivan oikein luvattu parantaa omistusasumisen edellytyksiä. Millä te sen teette: tuotteko uusia toimenpiteitä, tuotteko kenties rahoitusmarkkinoiden kanssa yhteistyössä uusia välineitä, [Puhemies koputtaa] joilla sitä tietä omaan kotiin madalletaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvä kysymys edustaja Honkoselta. Ensi viikolla lähtee lausuntokierrokselle asuntosäästöpalkkiojärjestelmän, asp-järjestelmän, enimmäishintojen korotus, joka antaa mahdollisuuden nuorille pitkäjänteiseen asuntosäästämiseen. Tätä järjestelmää on Suomessa yhteistyössä kehitetty, ja tarkoitus on nyt tehdä siitä nykyistä parempi mahdollisuus monelle päästä ensimmäiseen omaan asuntoon kiinni.

Edelleen huomautan, että mitä tulee varainsiirtoverojärjestelyyn, niin sitten kun mietitään 200 000:n asunnon ostamista, 300 000:n asunnon ostamista, puhutaan 2 000:n tai 3 000 euron kevennyksestä nykyiseen tilanteeseen, millä voi olla merkittävä vaikutus siihen, lähteekö se täysin jäädyksissä oleva asuntokauppa liikkeelle vai ei.

Sitten mitä tulee muuhun, niin hieman kyllä täällä myös nyt ihmettelen sitä, että vasemmisto tänään vaatii erityisesti omistusasumista. [Pia Viitanen: Me ollaan vaadittu ennenkin!] On tärkeätä pitää asuntomarkkinoista tasapainoisesti huolta. Meillä on myöskin korkotukilainavaltuuksien yhdistämisen puolella ja tuetun vuokra-asuntotuotannon puolella ensi vuodelle piristyvää kehitystä eri toimenpitein tulossa, [Puhemies koputtaa] ja siltä osin viedään monipuolisesti asuntopolitiikkaa eteenpäin. [Krista Kiuru: Vähän hiljaista on ollut sillä rintamalla!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Asuntorakentamisen kriisi on pahentunut viikko viikolta, ja olemme SDP:ssä vaatineet hallitukselta reagoimista tilanteeseen jo kesäkuusta lähtien. Tänään hallitus on kertonut uusista toimista, joilla pyritään vauhdittamaan asuntokauppaa. Lähtökohta on tärkeä, nyt tarvitaan laaja-alaisia toimia. Mutta millä hinnalla hallitus nyt ryhtyy asuntorakentamisen kriisiä ratkomaan? Nuorten kustannuksella.

Arvoisa puhemies! Vielä viime kaudella tuleva ministeri, nykyinen kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Marttinen piti ensiasunnon ostajien tilannetta tärkeänä. Hän muistutti, että hyvin monen nuoren unelmat liittyvät oman asunnon omistamiseen ja ostamiseen, sitä ei saa enää vaikeuttaa nykyisestä. [Hälinää] Tuntuu, että kelkka on kääntynyt ihan täysin. Arvoisa nuorisoministeri, miten vastaatte tämän päivän nuorille, miten tämä hallituksen päätös vaikeuttaa nuorten sukupolvien asemaa? [Hälinää]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Bergqvist, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Totta kai on tärkeää, että pidetään huolta meidän nuorista. Meillä on yhteinen huoli juuri siitä, miten meidän nuoret pärjäävät myös jatkossa. Mutta kuten täällä on jo sanottu, on tärkeätä, että katsotaan tätä kokonaisuutta, että luodaan sen tyyppinen maa, että täällä on hyvä olla myös jatkossa, että löytyy työpaikkoja, että voi kouluttautua, saada oman kodin — sekin kuultiin tässä. [Hälinää] Se on se tärkein tehtävä, mikä meillä on, juuri Suomen tulevaisuus, ja siihen tämä hallitus panostaa. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on toteuttamassa aika paljon nyt näitä asumiseen liittyviä heikennyksiä, mainittakoon edellä mainittujen lisäksi vaikka asumistuen leikkaukset ja sitten tämä ARA-tuotannon heikentäminen. Näillä on iso vaikutus asumiskustannuksiin mutta myös kohtuuhintaisten kotien saatavuuteen. Tämä ARA-tuotannon vähentäminen tulee vaikeuttamaan myös segregaatiokehitykseen puuttumista, millä voidaan vastata eriarvoisuuden vähentämiseen ja esimerkiksi nuorten väliseen eriarvoisuuteen, josta myös hallitus on sanonut olevansa huolissaan. Tämä tulee myös tarkoittamaan sitä, että kaikkein pienituloisimmilla on pian todella huonot edellytykset löytää kotia Helsingistä, [Jani Mäkelän välihuuto] ja se vaikuttaa sitten myös työvoiman saatavuuteen. Kysyisin nyt: miksi hallitus haluaa kohdistaa nämäkin toimet kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin, joiden asumiskustannukset tässä nousevat?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, jos nyt mietitään sitä, mikä on se oikeasti tärkein tapa auttaa ihmisiä pääsemään siihen tilanteeseen, että he voivat asumistaan parantaa riippumatta omistusmuodosta, niin se on tietysti työllisyys- ja ostovoima. Siihen tämä kaikki palautuu. Tämä hallitus keventää tuloverotusta, luo edellytyksiä merkittävälle työllisyyden kasvulle ja sille, että ihminen voi nousta omille jaloilleen, päästä myöskin sitä kautta työn ja asumisen syrjään kiinni, [Hälinää vasemmalta] oli se vuokra-asunto tai omistusasunto. [Jussi Saramon välihuuto]

Ja mitä tulee myöskin asumiseen ja myöskin pienituloisten käsillä olevien asuntojen määrään esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla, niin siinäkin asiassa on hyvä muistaa, että se ylivoimaisesti tärkein kysymys on se, millä kustannuksilla ja miten paljon, miten nopeasti saadaan markkinaehtoista asuntotuotantoa liikkeelle. Sen osalta meillä on menossa rakennuslain korjaussarja, edellisen hallituksen säätämän rakennuslain korjaussarja, alueidenkäyttölain uudistus ja monia muita toimia, [Eveliina Heinäluoman välihuuto] joilla pyritään siihen, että meillä syntyy kohtuuhintaisemmin, nopeammin asuntoja tavallisten suomalaisten, [Puhemies koputtaa] nuorten mutta myöskin aika nopeasti keski-ikäistyvienkin tarpeisiin ja lapsiperheiden tarpeisiin asuntoja. [Puhemies koputtaa] Sen lisäksi on tuetun asumisen järjestelmä, jota kehitetään myös kustannustehokkaampaan suuntaan, kuten on todettu. [Timo Harakka: Mutta ensin otetaan rahat pois!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Täällä kun kuuntelemme SDP:n hyökkäystä hallitusta kohtaan, niin ei voi sanoa mitään muuta kuin että kyllä te heikolla pohjalla olette. [Vasemmalta: Ai jaa!] Ensin te pitkään vaaditte hallitukselta toimenpiteitä, jotta asuntomarkkinoiden tilanteeseen saadaan parannusta, jotta saadaan markkinat taas toimimaan, jotta saadaan ihmisille taas alalla töitä. Kun hallitus tekee muutoksen, joka lisää tutkimusten mukaan erittäin paljon vaihdantaa asuntomarkkinoilla, niin te sanotte, että väärin sammutettu.

Täällä, herra puhemies, asuntoministeri Mykkänen on kertonut ja kuvannut myös sen, mitä toimenpiteitä hallitus tekee erityisesti ensiasunnon ostajien osalta. Meillä on menossa erilaisia toimenpiteitä, jotka koskevat asuntosäästöpalkkiojärjestelmän kehittämistä, jota viedään taas vastaavasti eteenpäin. Ja sen lisäksi totta kai tärkeää on huolehtia siitä, että asuntomarkkinat toimivat ja rakennetaan riittävästi, jotta se rakentaminen on myös kohtuuhintaista.

Kysynkin ministeriltä: Millä aikataululla nämä tärkeät uudistukset ensiasunnon ostajien aseman parantamiseksi tuodaan eduskuntaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todella tämän asuntosäästöpalkkiojärjestelmän — jota on kehitetty hyvässä yhteisymmärryksessä — enimmäisrajat ovat valitettavasti jääneet jo pitkän aikaa jälkeen. Tästä lähtee lausuntokierrokselle muutos ensi viikolla, ja se pyritään saamaan voimaan tänä talvena.

Mitä tulee muihin muutoksiin, tässä viittasin rakentamisen sääntelyyn. Tämä korjaussarja on tarkoitus saada voimaan 1.1.2025 samaan aikaan, kun rakentamislaki tulee voimaan, ja etenemme muutoin luvituksen sujuvoittamisessa siten, että 1.1.2026 on sitten jo pääosa reformeista voimassa. Eli varsin nopeasti pyritään valmistelemaan asianmukaista toimintaa siten, että asuntomarkkina olisi paremmin rasvattu — niin ensiasunnon ostajien kuin muidenkin asunnonostajien tarpeisiin. Ja edelleen korostan, että tietysti kaikki lähtee siitä ostovoimasta, työllisyydestä, johon hallituksen kokonaispolitiikka tähtää. Tätä kautta useampi pystyisi pääsemään kiinni myöskin asuntoon.

Lisäksi pitkäaikaisasunnottomuuden torjuntaan meillä on lähdössä erillisohjelma, johon myös hallitusohjelmassa on varattu rahoitusta ja jonka tähtäimessä on se, että pitkäaikaisasunnottomuuden pieneneminen jatkuu.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Gebhard, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olisi hyvä huomata, että nuorten ihmisten haaveet eivät hirveästi eroa muiden ikäluokkien haaveista. Nuoret haaveilevat kyselytutkimusten mukaan vakaudesta, vakituisesta työstä ja omistusasunnosta. Hallitus pakottaa nuoret velkaantumaan entistä enemmän rahoittaakseen opintonsa opintolainalla, ja tämä taas on suoraan pois mahdollisen ensimmäisen asunnon ostosta.

Nyt vaikuttaa siltä, että kun ensiasunnon ostajien varainsiirtoveron vapautuksesta luovutaan, jo asuntovarallisuuteen kiinni päässeet tulevat hyötymään nimenomaan nuorten kustannuksella, samalla valtion verotulot vähenevät. Arvoisa pääministeri Orpo, eikö oikeistohallitus ole lainkaan huolissaan siitä, että nuorilla ihmisillä on jo nykyisin vaikeuksia päästä asuntovarallisuuteen kiinni? [Sebastian Tynkkynen: Me nimenomaan pelastetaan nuorten tulevaisuus!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minusta tässä asuntoministeri Mykkänen on erittäin hyvin kuvaillut sitä, mikä on hallituksen asuntopolitiikan kokonaisuus ja miksi juuri tässä hetkessä toimimme niin kuin toimimme: haluamme vauhtia asuntomarkkinoille.

Haluaisin kiinnittää siihen huomiota, että rakennusala on erittäin tyytyväinen tähän ratkaisuun — siellä, missä niitä työpaikkoja tarvitaan, missä halutaan, että rakentaminen lähtee liikkeelle ja että kauppoja tehdään — koska suurin ongelma tällä hetkellä asuntomarkkinoilla on se, että kauppoja ei tehdä. Tämä tuo välittömän piristyksen asuntokauppaan niin uusien asuntojen ostoon loppuvuoden aikana kuin myöskin niitten seuraavien asuntojen ostamiseen. [Välihuuto vasemmalta]

Ja kyllä se on monelle nuorelle pariskunnalle tärkeää esimerkiksi siinä vaiheessa, kun pitää siirtyä ensiasunnosta perheasuntoon, että tässä tapauksessa puhutaan tuhansien eurojen veronkevennyksestä, niin että silläkin on joku merkitys. Ja mitä nuoriin tulee, kyllä nuorten kannalta kaikkein tärkein asia on se, että on uskoa siihen, että tästä maasta saa hyvän koulutuksen, täältä löytyy töitä, sillä työllään tulee toimeen, siitä rahasta jää mahdollisimman paljon käteen. Silloin on uskallusta lähteä asuntokaupoille. [Puhemies koputtaa] Ja me haluamme siis alentaa [Puhemies koputtaa] varainsiirtoverojärjestelmän veroja kokonaisuudessaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nuorten asema asuntomarkkinoilla on jo nyt heikko. Nuoret haluavat omistusasunnon, mutta hintataso jo nyt vaikuttaa siihen, että haavetta laitetaan eteenpäin tulevaisuuteen, koska ei ole vielä varaa ostaa sitä ensimmäistä asuntoa. [Ben Zyskowicz: No nyt kannattaisi, kun hinnat menevät alas!] Vuosituhannen alkupuolella ensiasunnon ostaminen oli nuorilla yleisempää ja se ostettiin nuorempana kuin nykyisin. Korkeat vuokrahinnat vaikeuttavat ensiasunnon ostamista, nimittäin koska säästöille ei jää nyt niin paljon tilaa. Suurissa kaupungeissa ongelmaa pahentaa se, että asuntomarkkinoilla on todella paljon sijoittajia — 2019 puolet yksiöistä meni asuntosijoittajille. Olisinkin kysynyt hallitukselta: jos hallituksen tavoite on piristää asuntomarkkinatilannetta, niin miksi se tehdään nuorten kustannuksella?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä taisi edustaja Forsgrénin pääjuonne liittyä asuntomarkkinoiden rakenteeseen. On totta, että meillä vuokra-asuntojen määrä, erityisesti yksityisten sijoittajien vuokraamien asuntojen määrä, on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Sinänsä se on mahdollistanut sen, että merkittävä määrä suomalaisia on tämän vuokra-asumisen kautta päässyt kiinni myöskin työsuhteisiin, varsinkin täällä Helsingin seudulla, jossa asuntoja on vaikea löytää. En lähtisi siitä ilmiönä sanomaan, että Helsingin seudulla olisi välttämättä liikaa vuokra-asuntoja; me tarvitaan yleisesti kasvukaupunkeihin, ei ainoastaan Helsinkiin — puhutaan myös Tampereen, Turun ja Oulun seudusta, muutamista muista — lisää asuntoja. Yksi toimenpide niiden jo moneen kertaan luettelemieni lisäksi on se, että tämä hallitus lähtee liikkeelle maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusjärjestelmän kanssa. Eli suurten kaupunkikeskusten kanssa sovitaan MAL-sopimukset, jotka omalta osaltaan edistävät sitä, että nimenomaan nopeasti jo tässä heikossa suhdannetilanteessa saataisiin kuokkaa maahan, [Puhemies koputtaa] lisää asuntoja suomalaisille, joista suurimmalla osalla se varainsiirtovero siis kevenee, [Puhemies koputtaa] ei nouse, vaikka tästä toinen kuva ehkä jääkin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! ”Ensiasunnon ostajille ymmärrän, että tämä on heikennys.” Näin sanoitte, arvoisa pääministeri Petteri Orpo, itse tänään STT:lle, kun te olette tämän esityksen antaneet. Ensiasunnon ostajalle tämä on heikennys, ja, arvoisa puhemies, siitähän tässä on kysymys. Ei siitä, että vihdoin hallitus tekee jotain tälle asuntomarkkinalle, mikä on hyvä, vaan siitä, että jälleen hallituksen politiikan maksajiksi joutuvat nuoret. Hallituksen omakin selvitys niin tästä esityksestä kuin esimerkiksi näistä sosiaaliturvaleikkauksista näyttää toteen sen, että teidän politiikkanne eniten kurittaa nuoria. Nyt kysyn, arvoisa pääministeri, sen tärkeimmän kysymyksen: Kun te muuten haluatte hallituksessa edistää sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta, minkä takia teidän politiikkanne keskeisimmät kärsijät löytyvät aina nuorista? [Puhemies koputtaa] Miten tässä on näin päässyt käymään?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä se vaan niin on, että hallituksen politiikka, joka pistää Suomen asioita kuntoon ja luo uskoa tulevaisuuteen, [Hälinää] kyllä se on parasta politiikkaa nuorille. Miljardipanostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen, korkeakoulujen, yliopistojen perusopetuksen määrärahat — ne ovat parasta, mitä nuorille voidaan antaa, ja se, että meillä on turvallinen yhteiskunta, ja se, että me katkaistaan velkaantuminen tässä maassa. Ne ovat niitä asioita, mitä nuoret tarvitsevat. Se, että me torjutaan ilmastonmuutosta, luontokatoa — se on parasta, mitä nuorille voidaan tehdä. On parasta nuorisopolitiikkaa, että luodaan harrastusmahdollisuuksia nuorille, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että lisätään viranomaisyhteistyötä, jotta nuorten välisestä väkivallasta päästäisiin eroon, jotta jengiytyminen saadaan vähenemään. Tämä on se iso kuva politiikassa, mitä hallitus tekee.

Mitä tulee vielä tähän asiaan, niin kyllä, tämä heikentää. Se, että ensiasunnon ostajan veroetu heikkenee ja poistuu, kyllä, se heikentää, mutta kun me parannamme asp-järjestelmää samaan aikaan, se parantaa, ja kun me alennamme tätä yleistä verokantaa, se parantaa ylipäänsä asuntomarkkinoiden toimintaa ja alentaa sitä verokantaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tuolta vasemmalta laidalta on taas esitelty aivan täysin liioiteltuja väittämiä. [Kimmo Kiljunen: Ei kun pääministerihän kertoi!] Jos ostaa omakotitalon Etelä-Pohjanmaalla [Vasemmalta: Ensiasunnon?] — ensiasunnon — ja jos se maksaa 50 000 euroa, niin käytännössä ensiasunnon ostajan pitää nyt maksaa siitä 1 500 euroa veroa. Te puhuitte tuhansista euroista. Jos ostaa 50 000:n osakkeen, niin pitää maksaa 750 euroa. Te puhuitte tuhansista. [Välihuutoja vasemmalta] Teille kaikille on selvää, että kukaan pienituloinen, josta te siellä vasemmalla puhutte, ei pysty ostamaan Helsingistä omistusasuntoa. [Pia Viitanen: Vielä vaikeampaa on jatkossa!]

Arvoisa puhemies! Arvoisa hallitus, he ovat puhuneet tähän asti asumisoikeusasunnoista. Tuleeko hallitusohjelman mukaan näihin varainsiirtovero? Sitä ei ole aikaisemmin ollut.

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Osana niitä täsmätoimia, jotka asuntomarkkinoiden tilanteeseen tässä suhdannekuopassa vaikuttavat, hallitus linjasi budjettiriihessään, että asumisoikeusasuntojen, aso-asuntojen, uudisrakentamista jatketaan vielä ensi vuonna. Se järjestelmähän on jälleen oman historiansa tulos. Sillä on ollut hyvä tarkoitus olla vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimuotona. Mutta sen nykylain mukainen tulkinta tekee siitä kasvavan riskipesäkkeen, koska ei pystytä panttaamaan rakennuskantaa, ja tämä johtaa haasteisiin varsinkin peruskorjaustilanteissa. Tämän takia siitä täytyy kehittää toisenlainen järjestelmä.

Meillä on nyt menossa Markus Lahtisen, Pellervon toimitusjohtajan, vetämä selvitysryhmä, joka puolen vuoden toimeksiannolla miettii kokonaisuutena meidän ARA-tuetun asumisen järjestelyjä uusiksi. Nämä nykyiset järjestelyt — 40-vuotinen, 20-vuotinen, 10-vuotinen aso — ovat oman historiansa tuotteita, ja me halutaan rakentaa 2020-luvun tarpeisiin kustannustehokkaasti nimenomaan [Puhemies koputtaa — Aki Lindén: Aina menee yli ajan!] eniten tarvitseville suunnattu tuetun asumisen järjestelmä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Tämä aihepiiri on tältä erää loppuun käsitelty. [Välihuutoja] — Korjaan, pahoittelut. Edustaja Lindtman, viimeinen puheenvuoro tähän aihepiiriin liittyen.

Arvoisa puhemies! Se on selvää, että tähän rakennusalan kriisiin toimenpiteitä tarvitaan, mutta en olisi kyllä ikinä voinut uskoa, että se toimenpide, jolla kokoomus aloittaa tämän tilanteen korjaamisen, on se, että te ryhdytte verottamaan nuoria ensiasunnon ostajia — tuhansien eurojen uusi vero ensiasunnon ostajille tilanteessa, jossa ennestään korkeiden korkojen johdosta, aikaisempaa korkeampien korkojen johdosta, se on entistä vaikeampaa monelle nuorelle. Ja sitten te vetoatte, että nyt on vielä pari kuukautta aikaa ostaa heillä, joilla on mahdollisuus.

Sain itse asiassa tämän kyselytunnin aikana viestin eräältä nuorelta, joka totesi, että eipä taideta tähän enää ehtiä, että sillä omalla pesämunalla, joka on kerätty, maksetaan opintolaina pois ja lykätään asunnon hankintaa tulevaisuuteen. Tämä on todellisuus monen nuoren kohdalla. Eivät he tässä parissa kuukaudessa ehdi saada lainapäätöksiä. Vielä kerran, arvoisa pääministeri: voisitteko vielä harkita uudelleen, [Puhemies koputtaa] voisitteko vielä harkita uudelleen, että tätä uudistusta ette maksattaisi jälleen kerran nuorilla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo... — Ministeri Mykkänen pyytää puheenvuoroa, ja sen myös saa. [Välihuutoja vasemmalta]

Arvoisa puhemies! Siis ensinnäkin nyt jos katsotaan sitä, mitä asuntokaupalle on tapahtumassa, niin valtiovarainministeriön arvion perusteella seitsemän prosenttia voi piristyä asuntokauppa. [Vasemmalta: Esimerkiksi!] Suurimman osan niistä, jotka tällä hetkellä miettivät, onko varaa ostaa, eikö ole varaa ostaa, kustannukset siitä ostamisesta pienenevät tai varainsiirtovero pienenee alkaen tänään. [Vasemmalta: Sijoitusasuntoja!] Tällä on kyllä myöskin... Jos ajatellaan nyt meidän tulevaisuudenuskoa, sitä, miten nähdään, että pystytään se ensiasunnon jälkeinen asuntokin hankkimaan, niin jokainen, joka on ensiasuntoa hankkimassa, on myöskin kiinnostunut myöhemmin siitä, mikä on seuraava vaihe. Ei tätä näin kategorisesti voi ajatella, että minua kiinnostaisi vain ensiasunto tai sitten ei ollenkaan ensiasunnon tilanne.

Kokonaisuutena edelleen sanon, että se oleellisin kysymys on se, onko tässä maassa töitä niille nuorille, jotka tällä hetkellä miettivät, voivatko valmistumisen jälkeen sijoittaa oman asunnon hankintaan. Onko heillä tulevaisuudenuskoa, onko heillä töitä, kasvaako ostovoima, pyöriikö asuntokauppa, syntyykö asuntoja. Tämä kokonaisuus [Puhemies koputtaa] on kyllä sitä asuntokauppaa piristävä ja rakentamista lisäävä. [Eveliina Heinäluoma: Uskoa tulevaisuuteen!]

Arvoisa puhemies! Vaikka tässä salissa välillä otetaan yhteen, riidelläänkin, on asia, jossa meidän täytyy päästä tämän yläpuolelle. Kysymyshän on tietenkin Suomen ja suomalaisten isänmaan turvallisuudesta. Siitä meidän on kaikissa oloissa pystyttävä pitämään huolta hyvin ja yhdessä.

Arvoisa puhemies! Tätä yhtenäisyyttä silloin tällöin myös testataan. Siitä voi osaltaan olla kyse myös nyt tutkinnan alla olevassa Suomenlahden kaasuputken tapauksessa, jota tutkitaan törkeänä tihutyönä. Kriittiseen infraan kohdistuvat uhat ja vauriot ovat aina hyvin vakavia asioita. Kyse on Suomen huoltovarmuudesta. Huoltovarmuus on tärkeä osa Suomen turvallisuutta.

Arvoisa puhemies! Kysyn pääministeriltä: mikä on kaasuputkitutkinnan tilanne, ja millä tavalla hallitus varautuu edelleen suojaamaan ja parantamaan kriittisen infran, kuten energia‑, sähkö- ja tietoverkkojen, suojelua ja turvallisuutta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä ja ajankohtaisesta kysymyksestä, ja kiitos myöskin eduskunnalle laajasti maltista ja hyvästä yhteistyöstä tämän vakavan paikan äärellä.

Viranomaiset pitivät viimeksi eilen tiedotustilaisuuden. Krp vastaa tutkinnasta, ja heillä on nyt työrauha, ja me tiedotamme kyllä, kun on tiedottamista. Mitään ei ole syytä salailla, ja meillä puhutaan nykyään Suomessa näistä asioista myöskin niiden oikeilla nimillä, kun asioista puhutaan.

Varautumisen osalta ei tietenkään voida sanoa, että tämä täysin yllätyksenä tuli, koska me olemme vuoden kaksi puhuneet siitä, että meidän pitää parantaa meidän varautumisen tasoa Suomessa. Meillä voi meidän kriittiseen infrastruktuuriin kohdistua ilkivallantekoja, ja siksi varautumista on nostettu jo edellisen hallituksen kaudella — kiitos siitä työstä — ja nyt vielä viranomaiset käyttävät termiä, että varautumisen tasoa on edelleen nostettu. Meidän yritykset, jotka toimivat esimerkiksi energian [Puhemies koputtaa] tai tietoliikenteen äärellä, tekevät tällä hetkellä viranomaisten kanssa [Puhemies koputtaa] erinomaista yhteistyötä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aihepiiristä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Saarikko, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä ajankohtainen sisäpolitiikka, veropolitiikka, ihmisten kodit olivat pääpuheenaiheina, mutta asia, jota me emme pääse pakoon, on muuttunut ja vakava turvallisuustilanne, jännitteet Itämerellä, jännitteet itse asiassa ympäri maailman. Elämme vaarallista aikaa. Siksi on tärkeää kuulla pääministeriltä, ja tärkeää suomalaisten tietää, että me olemme varautuneet ja Suomen huoltovarmuus on monin tavoin hyvällä tasolla, on ollut pitkään, ja siihen on Venäjän hyökkäyksestä lähtien monin tavoin satsattu.

Mutta, arvoisa pääministeri, haluan nostaa yhden erityisen aiheen esiin tämän kysymyksen äärellä, ja se on itäisen Suomen tilanne. Me täällä tiedämme, että Venäjän hyökkäyssota vaikutti kaikkiin meihin välillisesti, onneksi kuitenkin vain hintojen ja energian kautta, mutta itäisessä Suomessa murros on kaikkein isoin. Pidättekö mahdollisena, pääministeri, tai oletteko kenties jo toiminut sen suuntaan, että EU-pöydissä olisitte nostanut esille sen, miten EU tulee nyt Suomea vastaan, kenties jopa omalla ohjelmallaan voisi tulla vastaan siinä, että me olemme nyt rajamaa, [Puhemies koputtaa] Naton ja Venäjän välinen rajamaa, EU:n pitkä ulkoraja Venäjää vastaan? [Puhemies koputtaa] Mitä aiotte tehdä tämän edistämiseksi EU:n pöydissä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tärkeä näkökulma. Meillä on todellakin 1 300 kilometriä Nato-rajaa, EU-rajaa Venäjän kanssa. Ja kun raja on käytännössä kiinni pitkälle tulevaisuuteen, niin se vaikuttaa automaattisesti Itä-Suomen turvallisuustilanteeseen mutta myöskin Itä-Suomessa hyvän elämän edellytyksiin, työhön ja elinkeinoelämään. Muun muassa puuntuonti Venäjältä on poikki, kymmenen miljoonaa kuutiota, ja sillä on vaikutusta. Logistiset ketjut ovat osittain katki, koska raja on kiinni.

Siitä, mitä on tehty: Aloitetaan tuolta EU-pöydistä. Olen viimeksi viime viikolla ottanut esiin raja-alueiden tilanteen ja viitannut EU-pöydissä tähän 1 300 kilometriin, kiristyneeseen tilanteeseen ja siihen, että nämä alueet täytyy ottaa erityisesti huomioon. Pari viikkoa sitten puhuin koheesiopolitiikasta vastaavan komissaarin kanssa siitä, että näitä niin sanottuja rajayhteistyörahoja, joiden käyttö on jäädytetty, kun ei ole sitä yhteistyökumppania, pitää pystyä suuntaamaan itäisen Suomen hyväksi, ja hän otti siihen myönteisen kannan. [Puhemies koputtaa] Tätä asiaa selvitetään eteenpäin. Eli paljon tehdään, ja jatkan mielelläni aiheesta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä kyselytuntihan rakentuu useimmiten siten, että me haastamme hallitusta ja käydään vilkasta keskustelua, niin kuin äskenkin. Kuten edustaja Kaikkonen omassa kysymyksessään sanoi, meillä on kuitenkin iso lohko tätä yhteiskuntaa, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, jossa meillä ei ole varaa kansalliseen erimielisyyteen. Nimittäin jos on varaa siihen, niin on ulkoisia toimijoita, jotka tulevat käyttämään sitä hyväksi.

Eurooppa elää tällä hetkellä mustaa vaihetta omassa historiassaan. Voimapolitiikka on tullut osaksi ympäröivää todellisuutta, ja muun muassa tässä kaasuputkikysymyksessä, mikä tässä on esillä, on potentiaalisia turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Ja sen takia on hyvin tärkeää, että me pystymme puhumaan Suomessa samaa kieltä tästä asiasta, ja siinä mielessä myöskin tiedonkulku on välttämätöntä, että se toimii hallituksen ja eduskunnan välillä. Arvostan sitä tiedonkulkua, ja tässä vaiheessa haluan kysyä pääministeriltä: huolehdittehan tekin siitä, että tämä talo, eduskunta, on koko ajan sen saman tiedon varassa, [Puhemies koputtaa] että meillä on käytettävissä sama tieto kuin hallituksella?

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Juuri näin, yhdessä, tätä pitää tehdä, ja sanon, että edustaja Kiljunen on erinomainen esimerkki siitä, että kun maailmantilanteet muuttuvat, turvallisuusympäristö muuttuu, haetaan yhdessä ratkaisuja. Se on äärettömän tärkeää.

Ministerit ovat koko ajan valiokuntien käytettävissä, itse pyrin pitämään yhteyttä puheenjohtajakollegoihin parlamentaarisessa näkökulmassa, ei pelkästään hallituksen piirissä. Pidetään huolta informoinnista. Saa myöskin kysyä, jos on tarve, jos tuntuu siltä, että on kysyttävää. Tämä on paras tapa, sillä me Suomessa on pärjätty ja sillä me pidetään Suomi turvallisena. Ulkoministerillä on iso rooli tietenkin tässä informoinnissa, samoin puolustusministerillä ja huoltovarmuudesta vastaavalla ministerillä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Suomen turvallisuus perustuu siihen, että meillä on oma puolustus kunnossa, meillä varmistetaan meidän huoltovarmuus, kuten se on tehty, ja meillä on liittolaiset, joidenka kanssa pystymme entistä enemmän parantamaan meidän turvallisuuttamme niin Nato-pöydissä, EU-pöydissä kuin kansainvälisesti yleensäkin.

Maailmalla tapahtuu nyt vähän liiankin paljon: viimeisimmät uutiset Israelista, sinne tapahtunut Hamasin terrorihyökkäys ja siitä seuranneet iskut ja sota, sen vaikutukset Lähi-itään, tämä kaasuputkiasia, mikä tässä meidän läheisellä Suomenlahdellamme on, mutta myös Ukrainan kriisi, joka edelleenkin jatkuu. Nyt meillä ei saa unohtaa tätä kriisiä, koska vaikka maailmalla tapahtuu nyt paljon muutakin, meitä tarvitaan entistä enemmän. On hyvä, että hallitus on nyt antanut 19. tukipaketin Ukrainalle. Kysyn: millä varmistetaan se, että tuki Ukrainalle jatkuu, [Puhemies koputtaa] jatkaahan Suomen hallitus Ukrainalle annettavaa tukea, [Puhemies koputtaa] ja mitkä seuraavat toimenpiteet tuen jatkamiseksi ovat?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitän myös omalta osaltani oppositiota tästä erittäin rakentavasta yhteistyöstä ja vakuutan, että olemme käytettävissä kaikissa valiokunnissa ja nyt tietenkin myös viranomaiset tämän kyseisen tutkinnan osalta.

Mitä tulee Ukrainaan, niin kysehän ei tosiaan ole pelkästään kriisistä vaan sodasta. Suomi on erittäin vahvasti tukenut Ukrainaa tähän asti, ja me olemme hallituksena siihen sitoutuneet. Suomi tulee tukemaan Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen. On totta, että juuri julkaisimme 19. tukipaketin Ukrainalle. Tämän lisäksi Ukrainahan on jo hallitusohjelmaakin myöden meidän suurin kehitysyhteistyökohde tällä kaudella. Olemme juuri valmistelemassa — ministeri Tavio voi kertoa siitä lisää — myös Ukrainan jälleenrakennussuunnitelmaa, joka tehdään tiiviissä yhteistyössä suomalaisen elinkeinoelämän ja yritysten kanssa. Erityisen tärkeätä on käydä vuoropuhelua kansainvälisesti myös tästä, että Ukraina ei unohdu.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Pakolaisaalto oli suuri viime kesänä, ja Italiaan ja Kreikkaan on tullut paljon pakolaisia. Nyt tämä sota, Hamasin hyökkäys Israelia vastaan, tulee vaikuttamaan siihen, että sota laajenee sen verran, että sieltä tulee pakolaisia. Palestiinasta on lähtenyt nytten kolmesataatuhatta pakolaista, ja sieltä on arvioitu lähtevän miljoona pakolaista. Kysyisin sisäministeriltä: onko tästä asiasta keskusteltu EU:ssa, siitä, millä tavalla tähän varaudutaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä kysymyksestä. Ensinnäkin EU:ssa on vastikään saatu yhteisymmärrys tästä maahanmuuttopaktista, joka luo sen, että kaikki EU-maat käsittelevät tulijoita samalla tavalla. No sinänsä tästä asiasta ei suoraan ole vielä käyty keskustelua, mutta ensi viikolla Brysselissä kokoontuu oikeus- ja sisäministerien neuvosto, jossa varmasti tätäkin asiaa käsitellään. Mutta luonnollista lienee, että tämmöisessä tilanteessa painetta saattaa tulla myöskin Eurooppaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Ja vielä pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Kiitos. Tuohon hyvään vastaukseen lisäyksenä, arvoisa puhemies, vielä se, että kun viime viikolla oli EU:n epävirallinen huippukokous, niin tästä muuttoliikkeestä, sen hallinnasta, annettiin puheenjohtajan nimissä julistus, jonka keskeinen ydin on siinä, että jotta me pystymme aidosti hallitsemaan muuttoliikettä, me teemme ja suuntaamme Euroopan unionina toimet lähtömaihin niitten ihmisten tilanteeseen siellä, kauttakulkumaihin, joiden läpi virrat tulevat — tässä on ennen kaikkea kyse Afrikan maista —, ja sitten siihen, että rajaturvallisuutta erityisesti vahvistetaan, että ihmissalakuljetukseen tiukasti puututaan ja että meillä on tehokas palautuspolitiikka. Eli selkeät toimintalinjat lähtivät sieltä huippukokouksesta nyt ohjeeksi komissiolle jatkovalmisteluun, ja sitä kautta ne tulevat sitten myöskin sisäministeriön pöytiin. Tässä on EU:lla nyt mielestäni uusi hyvä ote. Se on erittäin tarpeellinen tässä tilanteessa.

Ärade talman! Man misstänker att gasläckan mellan Ingå i Finland och Paldiski i Estland skulle ha orsakats avsiktligt. Även om vi inte ännu vet exakt vad som har hänt är det uppenbart att den här händelsen skapar oro hos finländare och att frågor kring Finlands resiliens på olika plan uppstår.

Arvoisa puhemies! Balticconnector-putken hajoaminen osoittaa, että Suomen on oltava kriisinkestävä kaikissa tilanteissa. Kaasuputken korjaaminen voi viedä kuukausia, ja tällaisilla sabotaaseilla on vaikutuksia, ja ne herättävät tietenkin huolta kaikissa suomalaisissa. Suomessa on pitkään panostettu määrätietoisesti huoltovarmuuteen ja infran turvaamiseen, ja olemme valmistautuneita mahdollisiin kriiseihin ja häiriöihin. Ja kuten kaasuvuoto osoittaa, tälle on tarvetta. Kysyisinkin vielä arvoisalta pääministeri Petteri Orpolta: Miten hallitus aikoo jatkaa edellisten hallitusten tekemää hyvää työtä Suomen huoltovarmuuden ja infran turvaamiseksi? Ja millä tavalla ajattelette, että suomalainen yhteiskunta on valmistautunut vastaavanlaisiin tapahtumiin, joita voi myöskin tulla lisää lähiaikoina?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensin haluan kertoa kokemukseni ihan näiltä kiireisiltä päiviltä, että meillä on aivan erinomaiset viranomaiset tässä maassa. Meillä on aivan erinomaiset viranomaiset, jotka lähtivät välittömästi liikkeelle, kun ongelmat selvisivät. Nopeasti selvitettiin, mistä on kyse. Energiahuolto turvattiin. Suomella ei ole missään vaiheessa ollut tämän tapahtumaketjun aikana ongelmia energian saannissa tai tietoliikenneyhteyksissä tämän tapahtuman osalta. Se homma toimii hienosti.

Ja sitten toinen, tämä varautuminen. Siinä on todellakin tehty Suomessa jo pitkään erittäin hyvää työtä. Viime kaudella tasoa, rimaa vielä nostettiin, tavoitetasoa, koska riskiarviot kasvoivat. Otetaan esimerkiksi vaikka energiahuolto. Siinä tehdään mahdollisimman laajaa energiapalettia, tuodaan erilaiset energiamuodot. Meillä on varavoimaa, jos me tarvitaan, jos tulee kriisitilanne. Tai jos joku energiantuotantomuoto on alhaalla, me pystymme aika pitkälle vastaamaan. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten tässä maassa on varauduttu [Puhemies koputtaa] ja miten näitä asioita mietitään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Haavisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos hallitukselle siitä, että nämä selvitykset ovat lähteneet niin nopeasti liikkeelle ja todella viranomaisyhteistyö on toiminut tässä. Maanalaiset ja merenalaiset huoltoyhteydet, kaapelit, ovat tietysti Suomen huoltovarmuuden kannalta aivan merkittäviä, ei vain Viro-yhteys vaan myöskin tämä Ruotsi-yhteys. Olisinkin tiedustellut: Miten on varauduttu sitten näiden muiden yhteyksien suojaamiseen tässä uudessa tilanteessa? Ja onhan niin, että kaikki se tieto, mitä viranomaiset nyt saavat tästä tapauksesta, myöskin kerrotaan kansalaisille avoimesti?

Tiedän, että hallitukseen ovat olleet yhteydessä nyt Nato-jäsenyytemme aikana myöskin monet muut hallitukset, tarjonneet Suomelle apuaan ja tukeaan. Tämä on tietysti se hyöty, jonka Nato-jäsenenä saamme. Olisin tiedustellut myös: miten näihin avuntarjouksiin on suhtauduttu, ja onko jotakin sellaista, jota mielellämme tässä tilanteessa otamme vastaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että tällaisen kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, varsinkin kun se menee kahden maan tai useammankin maan välillä, ei ole pelkästään kansallinen asia. Pääministeri toi esille sen, kuinka Suomessa kriittistä infraa on pyritty jo pitkäjänteisesti suojaamaan ja edelleen tasoa nostetaan. Nyt on niin, että kansainvälisten kumppaneiden kanssa, asianomaisten kanssa, ollaan päivittäin tekemisissä tässä tilanteessa, ja ilman muuta saman tien informoitiin sekä Euroopan unionia että Natoa tilanteesta. Ja kunhan tässä selvitys etenee ja saamme lisätietoa siitä, mitä tosiasiassa on tapahtunut, on selvää, että apua saamme, ja katsotaan sitten sen mukaan, miten edetään.

Arvoisa puhemies! Maailman turvallisuustilanne on tällä hetkellä erittäin huolestuttava. Suomen ja Viron välinen kaasuputki sekä tietoliikennekaapeli ovat vaurioituneet, ja se herättää vakavia huolia turvallisuuden kannalta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on edelleen käynnissä. Samalla Suomessa asuvien juutalaisten turvallisuus voi olla vaarassa tällä hetkellä, koska Hamasin hyökkäys Israeliin tapahtui, ja se on järkyttänyt koko maailmaa. Tuhansia raketteja, kidnapattuja ihmisiä, mestattuja lapsia sekä tappamista nuorisofestareilla — pahuudella ei ole rajaa. Hamas on terroristijärjestö, joka ei edusta koko Palestiinan kansaa. Sen tavoitteena on tuhota Israelin valtio, ei tuoda rauhaa alueelle.

Suomessa on järjestetty mielenilmauksia, joissa on myös iloittu Hamasin hyökkäyksestä. Myös Suomessa asuvat juutalaiset kokevat uhkaa, ja heidän turvallisuustilanteensa on kiristynyt. Arvoisa ulkoministeri Valtonen, miten varmistamme, että terrorismin ihailua ei hyväksytä Suomessa, ja samalla turvaamme Suomessa asuvien juutalaisten turvallisuuden?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kysymys oli osoitettu ulkoministerille, mutta se ehkä kuuluu enemmän sisäministerin tontille. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomessa on ilmaisunvapaus, ja Suomessa on kokoontumisvapaus myöskin silloin, kun se ei ole välttämättä mukava asia tai asia, jota suuri yleisö kannattaa. Näin ollen, jos kysyitte sitä, voidaanko tällaiset mielenilmaukset kategorisesti kieltää, niin ei varmastikaan voida valitettavasti, siltikään, vaikka ajattelisimme, että se on väärin. Mutta sen sijaan voidaan ajatella, että jos siellä yhteisössä on henkilöitä, jotka haluavat ikään kuin kannattaa tämäntyyppistä terroristista hyökkäystä ja sitä toimintaa, niin siellä yhteisössä pitäisi olla vahvuus kyllä myöskin paheksua tällaista toimintaa, myös Suomessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja tähän aiheeseen liittyen viimeinen kysymys. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kaasuputkiasia täytyy selvittää ja tutkia pohjiaan myöten, ja tiedän, että viranomaiset työskentelevät tässä parhaillaankin.

Hybridivaikuttamisessa tavoitteena on aiheuttaa hämmennystä, ehkä pelkoakin. Siksi on tärkeää nyt pitää pää kylmänä ja antaa viranomaisille työrauha tässä asiassa, ja palataan johtopäätöksiin sen jälkeen.

Katse on monella nyt kaasuputkessa. Samaan aikaan todella Israelissa ja Lähi-idässä tilanne on erittäin vakava, voi pahentuakin, ja todella, niin kuin täällä on esiin tuotu, Ukrainan sotakin jatkuu. On todella huoli, että se jää ikään kuin varjoon eikä saa riittävästi huomiota tämän kaiken keskellä.

Luotan, että Suomen linja kyllä pitää tässä asiassa, mutta on riski, että joissain Euroopan maissa alkaa katse harhailla. Kysynkin ulkoministeri Valtoselta: miten mielestänne parhaiten varmistetaan, että eurooppalainen tuki Ukrainalle jatkuu vahvana ja yhtenäisenä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kaikkoselle erittäin tärkeästä kysymyksestä. On tosiaan niin, että Ukraina taistelee parhaillaankin ei pelkästään oman suvereniteettinsa ja alueellisen koskemattomuutensa puolesta vaan koko eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin ja meidän elämäntapamme ja yhteisten arvojemme puolesta. On totta, että Suomen tuki on vankkumaton, mutta vahvasti kyllä Euroopassakin tätä viestiä kuulee. Me oltiin reilu viikko sitten Euroopan unionin ulkoministereiden kanssa Kiovassa osoittamassa tukemme koko Ukrainan kansalle ja tapasimme presidentin, ulkoministerin ja pääministerin. Vakuutimme tukemme ja haimme myös heiltä tietoja siitä, miten voimme tukea yhä edelleen parantaa.

On totta, että tästä keskustelua ei saa jättää nyt kaiken muun pahuuden, jota maailmassa tapahtuu, jalkoihin. On meidän poliittisten päättäjien tehtävä myös tässä salissa, aina kun tapaamme kansainvälisiä kontaktejamme, tuoda asiaa esille, ja myös haastattelujen kautta.

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla tässä salissa on tarkkaan luettu valtion keltaista budjettikirjaa. Näyttää kuitenkin siltä, että tätä kirjaa tehdessä on hallitukselta unohtunut lukea erästä punaista kirjaa, nimittäin Suomen luonnon uhanalaisuudesta kertovaa punaista kirjaa.

Ministeri Mykkänen, sanoitte eilen täällä salissa, että kukin voi itse arvioida, onko sata miljoonaa luonnonsuojeluun liian vähän, liian paljon vai sopivasti. Tutkijoiden viesti on selvä: se on liian vähän. Tilanteessa, jossa luonnonsuojelua tulisi lisätä, te leikkaatte metsänomistajien kannattamasta vapaaehtoisesta metsien suojelusta, te leikkaatte vaarantuneiden lajien elinympäristöjen ennallistamisesta, te jätätte käyttämättä kustannustehokkaimmat keinot, kuten hakkuiden maltillistamisen. Luonnonsuojeluleikkaukset eivät tule jäämään suomalaisilta huomaamatta. Kun mökkijärven vesi samentuu, silloin valot sammuvat lopullisesti.

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Mykkäseltä: miten Suomi aikoo näillä työkaluilla [Puhemies koputtaa] pysäyttää luontokadon vuoteen 2030 mennessä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todella jatkona eilisillan hyvään pääluokkakohtaiseen keskusteluun: Ensi vuoden budjetti sisältää luonnonsuojelukokonaisuuteen noin sata miljoonaa. Se on noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin kuluvana vuonna. Kun tässä nyt yritetään säästää joka kohdasta, niin jokainen voi arvioida, onko se iso leikkaus vai pieni leikkaus. Edellisen vaalikauden aikana siellä on ollut kertaluontoisilla erillä toki varsin korkeitakin vuosia, mutta verrattuna vaikkapa Kataisen hallituksen ja Sipilän hallituksen aikaan luonnonsuojelua tehdään kyllä varsin vertailukelpoisin resurssein.

Tietystikään nämä miljoonat eivät nyt ole kaikki kaikessa, vaan se, että löydetään myös uusia tapoja parantaa luonnon monimuotoisuutta. Myös talousmetsien puolella tässä tehdään biodiversiteettityökarttatyötä yhdessä metsänomistajien ja metsäteollisuuden kanssa. Ja ehkä tärkeimpänä asiana on se, että me olemme hakemassa itse asiassa tänään julkistetulla historian suurimmalla EU:n Life-rahoituksella saadulla projektilla aivan uusia keinoja yksityisen rahan — säätiöiden, yritysten, kuntien, yksityishenkilöiden rahan — saamiseksi [Puhemies koputtaa] suomalaisen luonnon vapaaehtoiseen suojeluun. Se loppusumma voi kasvaa [Puhemies koputtaa] suuremmaksikin kuin mitä valtion suurennetuilla budjeteilla on aikanaan tehty. [Sebastian Tynkkynen: Vihreät ei säästäisi mistään!]

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen perustama lakkotyöryhmä on tänään jättänyt esityksen, jolla puututaan rajulla tavalla työntekijöiden lakko-oikeuteen. Ennakkotietojen perusteella näyttää siltä, että aidon kolmikantavalmistelun sijasta elinkeinoelämä on päässyt sanelemaan jopa hallitusohjelman linjauksia rajumpia heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin. Suomessa kuitenkin useimmat työntekijöille kuuluvat oikeudet ja aikoinaan myös yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on saavutettu lakkojen kautta. Mitä se kertoo tämän hallituksen työmarkkinapolitiikasta, että aivan ensi töiksi lähdetään kiireellä rajoittamaan poliittisia lakkoja ja kansalaisyhteiskunnan oikeutta osoittaa mieltään? Onko teidän ajattelunne tässä se, että nämä heikennykset ovat niin valtavan epäsuosittuja työntekijöiden keskuudessa, ettei niitä muuten saada läpi, ministeri Satonen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on hyvä ymmärtää, mikä tämän lakko-oikeuden keskeinen periaate on. Se on se, että voidaan lakkoilla omien työehtojen puolesta. Siihen ei tulla millään tavalla koskemaan. [Hälinää] Nämä esitykset, jotka tänään on tuotu, jotka ovat siis täysin hallitusohjelman linjausten mukaisia — joihin muuten jättivät eriävän mielipiteen ilmeisesti sekä palkansaajapuoli että työnantajapuoli, eli ilmeisesti ehdotus on aika lailla kohdallaan, kun se ei kumpaakaan osapuolta miellytä [Naurua perussuomalaisten ryhmästä — Krista Kiurun välihuuto] — nämä ehdotukset tulevat koskemaan 5—10:tä prosenttia lakkopäivistä. Ja kun täällä on monessa yhteydessä puhuttu esimerkiksi Ruotsin-mallista, niin haluan sanoa jälleen kerran tästä Ruotsin-mallista, että meillä esimerkiksi tämä poliittinen lakko rajataan nyt 24 tuntiin, kun Ruotsissa oikeuskäytäntö on käytännössä rajannut sen 1—2 tunnin mittaisiin lakkoihin. Eli tämä on hyvin linjassa sen kanssa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Myönnän tästä asiasta lisäkysymyksen varsinaisen kysymyksen esittäjälle, edustaja Pekoselle. — Olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Te puhutte täällä paljon muiden Pohjoismaiden malleista, Ruotsin-mallista, mutta te poimitte valitettavasti rusinoita pullista. Jos Suomessa halutaan edistää työrauhaa ja vähentää lakkojen määrää, niin tarvitaan enemmän luottamusta ja vahvempaa asemaa henkilöstölle, kuten siellä muissa Pohjoismaissa, joihin vertaatte meitä. [Sebastian Tynkkynen: Entäs hoitajien pakkolaki?] Te ette kuitenkaan ole tuomassa mitään myönteistä muualta, vaan te valikoitte näitä heikennyksiä eri maista. Ja lopputuloksena Suomen työmarkkinajärjestelmä erkanee muista Pohjoismaista ja siirtyy enemmän itäeurooppalaiseen suuntaan, eli aivan päinvastoin kuin mitä te väitätte. Ministeri Satonen, uskotteko te, että näillä linjauksilla työrauha säilyy ja lakot todella vähenevät? Vai näettekö riskinä, että ajatte päinvastoin työmarkkinat kaaokseen näillä yksipuolisilla heikennyksillä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessähän keskeistä on se, että tukilakoille saadaan pelisäännöt. Nyt meillä on ollut tilanteita, joissa yksittäinen varsin pienikin työriita on johtanut esimerkiksi siihen, että satamat on suljettu, ja tällainen ei ole enää jatkossa mahdollista. Myötätuntolakot ovat toki mahdollisia, mutta niiden pitää liittyä siihen työriitaan ja niiden pitää olla mittaluokaltaan sellaisia, että ne ovat kohtuullisia.

Mitä sitten tulee laajemmin tähän yhteistyökykyyn, [Niina Malmin välihuuto] vientivetoinen palkkamalli on tässä keskeisin asia. Siitä on kutsuttu neuvottelu, johon kaikki ne osapuolet on kutsuttu, jotka Suomessa työehtosopimuksia tekevät, aivan samaan tapaan kuin Ruotsissa tehtiin 25 vuotta sitten, ja siellä löydettiin yhteinen tie. Uskon ja toivon, että se löytyy myös Suomessa. Ja siinä yhteydessä voidaan sitten keskustella vähän laajemminkin asioista mutta vain ja ainoastaan siihen työmarkkinamalliin liittyen.