Suullinen kysymys työehtojen heikennyksistä (Antti Lindtman sd) | Suullinen kysymys työttömyysturvan aktiivimallin korjaamisesta (Anna Kontula vas) | Suullinen  kysymys työttömien  kuntouttavan  tuen  lisäämisestä  (Antero Laukkanen kd) | Suullinen  kysymys  suomalaisen  maataloustuotannon   turvaamisesta (Ritva Elomaa ps) | Suullinen kysymys sukupuolivähemmistöjen oikeuksien parantamisesta (Jani Toivola vihr) | Suullinen kysymys translaista (Eva Biaudet r) | Suullinen kysymys maakuntauudistuksesta (Hannu Hoskonen kesk) | Suullinen kysymys EU:n pakolaisongelman ratkaisemisesta (Pertti Salolainen kok) | Suullinen kysymys ampuma-aselaista (Reijo Hongisto sin) | Suullinen kysymys pääministerin sijaisen rentotumisesta kesän aikana (Antti Rinne sd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Kesä on jo pitkällä, ja eduskunnan istuntokausi on päättymässä. Tänä keväänä hallituksen sote-käänteet ovat vieneet lähes kaiken huomion, [Eduskunnasta: Ei, ei!] mutta, arvoisa puhemies, kyllä tässä maassa muutakin tapahtuu. [Eduskunnasta: Oho!]

Kaikessa hiljaisuudessa hallitus on vienyt eteenpäin kehysriihessä päättämiään työehtojen heikennyksiä. Hallitushan päätti, että nuorille asetetaan omat, muita heikommat työehdot sallimalla perusteettomat pätkätyöt ja että pienten yritysten ahkerien työntekijöiden työsuhdeturvaa heikennetään. Nämä syvästi epäoikeudenmukaiset työehtojen leikkaukset iskevät pahimmin nuoriin ja naisiin ja erityisesti nuoriin ja naisiin, siis heihin, jotka jo tänä päivänä tekevät eniten pätkätöitä. Peruste näille heikennyksille hallitukselta oli, että ne lisäävät työpaikkoja.

Nyt tästä on saatu uutta tietoa. Jopa hallituksen itse tilaamista selvityksistä on käymässä ilmi, että näyttöä tälle väitteelle ei löydy. Näin on esimerkiksi Etlan Kauhanen todennut. Näiden uusien tietojen valossa kysyn, [Puhemies koputtaa] työministeri Lindström, mitä johtopäätöksiä aiotte nyt tehdä näistä hankkeista.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia kysymyksestä. Ei hallitus missään kaikessa hiljaisuudessa näitä ole tehnyt vaan ihan avoimesti kertonut, mitä se tavoittelee. Se tavoittelee työllistämiskynnyksen alentamista, ja sen pohjalta näitä asioita on valmisteltu huolella, ja tämä valmistelu on edelleen kesken. Joten johtopäätös siitä, että hallitus olisi tuomassa jotain esityksiä, on vielä aikainen. Me valmistelemme huolella sellaisia malleja, jotka meidän mielestämme kestävät tarkastelun eduskunnassa. Sitten ne tuodaan tänne ja sen jälkeen ollaan valmiita johtopäätöksiin.

Puhemies Paula Risikko

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Totean, että molemmat hallituksen tilaamat selvitykset — nämä selvityshenkilöt ovat todenneet, että näillä toimilla ei juuri ole työllisyysvaikutuksia. [Eero Heinäluoma: Omat selvitykset!] — Ja nämä ovat hallituksen itse tilaamat selvitykset.

Työministeri Lindström, jos teillä olisi sydäntä ajatella nuoria ja tahtoa puolustaa omaa tonttianne siellä hallituksessa, niin kyllähän te nyt sanoisitte muulle hallitukselle, että unohdetaan nämä leikkaukset. Vai onko asia niin — niin kuin moni on epäillyt — että ei teillä ole mitään vaikutusta hallituksessa edes oman tonttinne ministeriön asioihin ja te vain joudutte selittämään näitä kokoomuksen ajamia työehtojen heikennyksiä parhain päin? Tämähän ei ole ensimmäinen kerta. Teillä alkaa olla jo aika pitkä historia työntekijöiden kepittämisestä: [Välihuutoja oikealta] pakkolait, lomarahat, työttömyysturvan tuplaleikkaus, viimeisenä tämä niin sanottu aktiivimalli. Ja nyt kaiken tämän jälkeen tänään kerroitte, että aiotte kaikesta huolimatta tuoda tämän niin sanotun aktiivimalli kakkosen, joka kepin uhalla pakottaa työttömät samaan kaavamaiseen työnhakumuottiin. Aktiivinen työnhaku on ehdottoman kannatettavaa, mutta tämä on menneisyyden maailman malli.

Arvoisa ministeri, [Puhemies: Kysymys!] nyt kun kuitenkin aiotte tuoda tämän, niin kysyn: mikäli työttömäksi joutunut ihminen kuitenkin hakee edellyttämänne määrän, neljä työpaikkaa, kuukaudessa [Puhemies: Kysymys!] mutta kaikesta huolimatta ei töitä saa, niin ei kai tältä ihmiseltä nyt enää leikata viittä prosenttia työttömyysturvasta?

Puhemies Paula Risikko

Ministeri Lindström. — Pysytään 1 minuutissa, jos sopii, että keritään käydä kaikkien ryhmien kysymykset näin kesän kunniaksi ja että kaikilla on mahdollisuus vastata niihin rauhassa.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt tuli edustaja Lindtmanilta kysymyksiä sellainen läjä, jossa oli kaikki pantu suloisesti sekaisin, mutta yritän vastata tähän viimeisimpään eli tähän omaehtoisen työnhaun malliin.

Kuten hyvin tiedätte, meillä on tulossa maakunta‑kasvupalvelu-uudistus. Osana sitä on yksi pala, joka on tämä omatoimisen työnhaun malli, jossa karenssijärjestelmä uudistetaan. Te voitte varmaan kertoa, minkälainen malli se mahtaisi teidän mielestänne olla, [välihuuto vasemmalta] koska se karenssimalli täytyy joka tapauksessa uudistaa tänne uuteen maailmaan, mihinkä me olemme menossa. Jos te olisitte lukenut esityksen omatoimisen työnhaun mallista, te kiittäisitte sitä. Te kritisoitte ja vastustatte jotain sellaista, koska te ette pidä tästä hallituksesta. Tämä malli on hyvä, ja uskallan puolustaa sitä. Se luottaa työttömään ensimmäisen kerran, me olemme saaneet ison luottamusloikan. Työttömän oma ilmoitus riittää. Karenssijärjestelmään tulee porrastus. Ei tule heti mitään sanktiota, vaan muistutus siitä, että voit parantaa tapasi. Ja jälleen kerran [Puhemies koputtaa] luotetaan ihmiseen.

Anteeksi, että aikaa on näin vähän, mutta kysymys oli todella laaja.

Arvoisa puhemies! Kysymyksen ydin oli se, että jos täyttää tässä aktiivimallissa olevan työnhakuvelvoitteen, joka on siis neljä työpaikkaa kuukaudessa — joillekin se on liian vähän, jos työpaikkoja on paljon tarjolla, [Harri Jaskari: Saa vapaasti hakea enemmän!] joillekin se on liikaa, jos ihmisellä on esimerkiksi joku vamma, niin että työtä on vaikea hakea sen vuoksi — eli jos henkilö onnistuu hakemaan näitä työpaikkoja, raportoimaan oikeaan aikaan mutta ei onnistu täyttämään aktiivimalli ykköstä, niin leikataanko hänen työttömyysturvaansa. Minun tulkintani näiden tekstien perusteella on se, että leikataan. Eli jälleen kerran tulee uusi muoto, joka johtaa karenssiin, vaikkakin porrastettuun ja sinänsä perustellumpaan.

Toinen kysymys koskee sitä, että yrittäjät ovat pelänneet sitä, että heille tulee tällaisia niin sanottuja turhia hakuja tämän mallin seurauksena. Mitä te teette sen eteen, että työpaikat eivät valu piiloon ja rekrytointiyritysten salaisiin kansioihin ja että työnhaku ei vaikeudu entisestään niiden kohdalla, jotka eivät uskalla näitä piilossa olevia hakea?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä työpaikkojen määrästä, kuinka montaa pitää hakea. Se ei ole kategorisesti neljä työpaikkaa. Se on nolla—neljä riippuen siitä, mikä on alueen työllisyystilanne, mikä on henkilön oma tilanne. Sen perusteella tälle henkilölle määritellään, kuinka montaa työpaikkaa hänen täytyy hakea. Se voi olla jopa nolla, jos alueen tilanne tai henkilön tilanne tähän vaikuttaa. Työttömyysetuuden saamiseksi edellytettävä omatoiminen työnhaku ja työttömyysturvan aktiivimalli pyrkivät molemmat edistämään työllistymistä, lisäämään työllisyyttä. Se työttömyysturvan seuraamusten uudistaminen ei vaikuta aktiivimalliin. Työttömyysturvan seuraamusten uudistamisessa on keskeistä omatoiminen työnhaku, ja tässä aktiivimallissa palkkatyö, yritystoiminta, palveluihin osallistuminen vaikuttavat työttömyysturvan määrään. Omatoiminen työnhaku parantaa työllistymisen mahdollisuuksia, tukee näin aktiivimallin ehtojen täyttämistä.

Arvoisa puhemies! Nyt kyllä kaivataan pikaisia toimia työllistymisen esteiden poistamiseksi hallituksen tarjoaman alituisen keppilinjan sijaan. [Välihuutoja]

Kovasta yrityksestä ja etsimisestä huolimatta sopivaa työpaikkaa ei läheskään aina löydy omalta kotiseudulta. Toisaalta asumisen ja liikkumisen kalleus vaikeuttavat työllistymistä toisella paikkakunnalla. Tutkimusten mukaan asuntokaupassa maksettu varainsiirtovero hankaloittaa entisestään työn perässä muuttamista toiselle paikkakunnalle. Perussuomalaiset ovatkin tällä viikolla tehneet toimenpidealoitteen, jolla vapautettaisiin työpaikan perässä oman työssäkäyntialueen ulkopuolelle muuttava henkilö asuntokaupan yhteydessä maksettavasta varainsiirtoverosta. Erityisesti kasvukeskuksiin työn perässä muutettaessa tällainen muutos voisi tarkoittaa useiden tuhansien eurojen helpotusta uuden työpaikan lähistöltä asunnon ostavalle työntekijälle. Se olisi merkittävä kädenojennus ahkeralle työnhakijalle. Kysyn hallitukselta, suhtautuuko se vakavasti tähän perussuomalaisten tekemään työvoiman liikkuvuutta edistävään ehdotukseen.

Arvoisa rouva puhemies! Koska asia kuuluu valtiovarainministerin rooteliin ja hän ei ole paikalla, vastaan kysymykseen. Hallitus ei ole aikeissa puuttua varainsiirtoveroon. [Leena Meren välihuuto] Me tunnistamme tämän ongelman, joka on nimenomaan työvoiman liikkuvuudessa, ja siitä syystä me nostimme kakkosasunnon vähennysoikeutta 450 euroon. Se tulee olemaan merkittävä liikku siihen suuntaan, että ihmiset voivat työn perässä muuttaa, pitää toista asuntoa, jos ovat viikot toisella paikkakunnalla töissä. Katsoimme, että tällä hetkellä näillä vuokratasoilla, joita on, voisiko sanoa, pääkaupunkiseudun ulkopuolella, tämä määrä on sopiva tähän. Mutta varainsiirtoveroon me emme ole puuttumassa, se olisi aika merkittävä lovi valtion budjettiin.

Arvoisa puhemies! Tieto aktiivimalli kakkosesta tarkoittaa, että työttömyysturvan ehtoja ollaan muuttamassa jälleen kerran. Nyt olisi loistava tilaisuus tässä yhteydessä korjata aktiivimalli ykkösen pahimmat ongelmat — kuten hallitus viime talvena lupaili tehdä, jos asia menee mönkään.

Nyt jo tiedetään melko lailla selkeästi, että aktiivimalli ykkönen ei lisännyt työllisyyttä vaan köyhyyttä, toimeentulotukiriippuvuutta, byrokratiaa ja kansalaisten mielivallan kokemuksia. No, nyt viime tietojen mukaan hallitus suunnittelee sittenkin korjausten siirtämistä seuraajalleen. Eikö olisi hyvien tapojen mukaista siivota omat sotkut?

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin näiden kahden asian suhde toisiinsa: Samasta tilanteesta, esimerkiksi työn hakematta jättämisestä — siis tästä omatoimisen työnhaun laiminlyömisestä — ei seuraisi sekä karenssia että työttömyysturvan alentamista aktiivimallin kautta. Tämä kaksinkertainen seuraamus on estetty jo voimassa olevassa lainsäädännössä. Esimerkki: jos työnhakija jättää hakematta työmahdollisuuksia työllistymissuunnitelmassa edellytetyllä tavalla ja saa tämän takia karenssin eli menettää työttömyysetuuden määräaikaisesti, karenssin päätyttyä aktiivimallin tarkastelujakso alkaa alusta, ja jos etuutta oli ehditty alentaa ennen karenssia, se palaa normaalin suuruiseksi. Karenssin jälkeen aloitetaan siis ikään kuin puhtaalta pöydältä.

Aktiivimalli ykköstä on luvattu korjata, ja sitä työtä on tehty. Asetus siitä asiasta on tulossa, eli sitä täydennetään, mutta me emme ole avaamassa aktiivimalli ykköstä. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

Arvoisa rouva puhemies! Suomi tarvitsee aktiivista mallia niin työnantajapuolella kuin työttömyyspuolellakin. Hallitus esitteli tänään niin sanotun aktiivimalli kakkosen, jossa on monia hyviä elementtejä.

Työttömien joukossa on kuitenkin merkittävä määrä henkilöitä, joiden työkyky on laskenut esimerkiksi terveydellisistä syistä niin matalalle, etteivät he käytännössä kykene työntekoon taikka edes täyttämään näitä aktiivimallin velvoitteita. Heidän elämäntilanteensa parantaminen edellyttäisi enemmänkin kuntouttavaa tukea. Joukossa on myös valtava määrä nuoria, jotka ovat jo aikuisiän alkuvaiheessa täysin syrjäytymässä yhteiskunnasta. Kysynkin nyt ministeri Lindströmiltä: mitä toimenpiteitä hallitus aikoo edistää näiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyväksi, ja aikooko hallitus lisätä kuntouttavaa tukea, jotta näiden ihmisten ei tarvitse joutua tämän aktiivimallin vangiksi?

Arvoisa rouva puhemies! Tähän kysymykseen siitä, miten työkyvyttömyys otetaan huomioon tässä omatoimisen työnhaun mallissa, mikä täällä nyt on nimetty aktiivimalli kakkoseksi: lääketieteellisen selvityksen perusteella otetaan huomioon, kuten tähänkin saakka.

Mutta sen haluan todeta, että hallitus on kehysriihessä päättänyt ja että me tiedämme, että siellä työttömien joukossa on ihmisiä, joista nyt edustaja Laukkanenkin puhuu, joihin nämä toimenpiteet, mitä me olemme tekemässä, eivät tavallaan kohdistu, monesta eri syystä. Yksi syy näitten NEET-nuorien osalta on se, että he eivät ole missään, he eivät näy missään — eivät ole tilastoissa, eivät ole kortistoissa.

Tämä on iso ongelma, ei pelkästään tämän hallituksen vaan myös seuraavan hallituksen. Tämä on kansallinen ongelma. Me olemme tähän heränneet yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministerin, sosiaali- ja terveysministerin kanssa, koko hallituksessa. Tämä on haastavaa, mikä on se keino, millä me saamme nämä nuoret kiinni.

Kuntouttavaan työtoimintaan: Ilman muuta sitä jatkossakin tarvitaan. Meidän tarvitsee selkeyttää tätä järjestelmää, niin että ihmiset ovat [Puhemies koputtaa] oikeiden palvelujen parissa.

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan arvo mitataan aina siinä, miten se kohtelee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Hallituksen aktiivimalli on toiminut kuten pelättiin. Työllisyys ei ole parantunut, mutta työttömyysetuuksia tämän toimenpiteen ansiosta [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] — anteeksi, puhemies, saisinko puhua asiani loppuun? — leikataan enemmän kuin joka toiselta peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella olevalta työttömältä. Nämä tosiasiat eivät ole saaneet hallituksen päätä kääntymään, on käynyt päinvastoin. Hallituksen aktiivimallin jatko-osa pakottaa tosiaan työttömät hakemaan rangaistuksen uhalla vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa. Kysyn vastaavalta ministeriltä, kuten edustaja Laukkanen aivan erinomaisesti kysyi: jos työttömistä 30 prosenttia on käytännössä työkyvyttömiä ja 20 prosenttia tarvitsee enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita, velvoitatteko te myös nämä henkilöt tällaiseen työnhakuun ja tekemään itse itselleen työllistymissuunnitelman sillä uhalla, että lopulta koko työttömyysturva viedään pois [Puhemies koputtaa] karenssiportaiden päätteeksi?

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä on hiukan kiusallista, kun aloitetaan sillä, että työllisyys ei ole parantunut. Tuoreet luvut toukokuussa: Pitkäaikaistyöttömyyden laskua, jokaisessa sektorissa työllisyys on parantunut. Työllisyysaste oli 72,3 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan, mikä on lähes 3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden toukokuussa. Ja te sanotte, että työllisyys ei ole parantunut.

Mehän emme tietenkään sano, että joku malli ratkaisee nämä asiat. Minä olen kymmeniä kertoja sanonut tässä salissa, että näistä toimenpiteistä jokaisella on joku vaikutus. Suurin vaikutus on ollut sillä, että talous on lähtenyt kasvuun, se on ilman muuta selvää. Kiky-sopimuksella oli positiivinen vaikutus. Näillä kaikilla on vaikutusta, mutta on aivan turhanaikaista lähteä arvioimaan, mikä on jonkun aktiivimallin vaikutus työllisyyteen. Sitä ei pysty sanomaan vielä. Mutta sen sanon, että TE-toimistoista [Puhemies koputtaa] virkailijat sanovat minulle, että ihan selvästi on tapahtunut aktivoitumista, ja minä uskon heidän puheisiinsa.

Arvoisa puhemies! Aktiivimalli ykkösellä te veitte monen työttömän pöydästä leivän ja jätitte vesilasin. Nyt te aktiivimalli kakkosella olette viemässä sen pöydänkin, millekä sen vesilasin laskisi. Aika hurjaa menoa hallitukselta.

Ministeri Lindström, reilu vuosi sitten teille eivät enää suomalaisia puolustavat perussuomalaiset arvot kelvanneet. Te, ministeri, teitte poliittisen loikan ja omitte kokoomuslaiset kovat arvot, kuten nämä aktiivimallitkin kertovat. Arvoisa ministeri Lindström, voisitteko kuitenkin hieman näyttää pehmeämpää puolta ja perua aktiivimallit ettekä tekisi näitä rajuja leikkauksia varsinkaan vaikeasti työllistyville?

Puhemies Paula Risikko

Edustaja Lindström — ministeri.

Kiitos tittelistä, arvoisa rouva puhemies! [Naurua]

Edustaja Lehto, lukekaa nyt, hyvänen aika, tästä omatoimisen työnhaun mallista ennen kuin lähdette sanomaan mistään kovista ja pehmeistä arvoista. Tämä on huomattava lievennys nykytilanteeseen, huomattava lievennys — luotetaan ihmisiin. On tämä porrastus, ei tule heti sanktiota. Kyttääminen ja kuulustelu jäävät paljon vähemmälle, byrokratia vähenee. Tämä on juuri sitä, mistä itse asiassa silloin sanoin, kun tämän työn aloitin, kun minulla oli perussuomalaisten pinssi rinnassa: että voi kun me saisimme systeemin, jossa luottaisimme enemmän työttömiin, ihmisten omiin ilmoituksiin. Nyt se on tässä. Minä olen tähän tyytyväinen. Ettekö te ole?

Ärade talman! Aktivointi on sinänsä hyvästä, ja eri keinoja tulee kokeilla. [Eduskunnasta: Kyllä!] Kuitenkin tällä hetkellä ollaan siinä tilanteessa, että ainoastaan 20 prosenttia avoimista työpaikoista on julkisesti haettavissa. Yrittäjät ovat esittäneet huolen siitä, että tällainen määrään sidottu hakemusjärjestelmä piilottaa näitä nyt tällä hetkellä julkisesti haettavissa olevia työpaikkoja työttömiltä. Jaatteko tämän huolen, ja miten te olette ottaneet tämän asian huomioon nyt tätä valmisteltaessa?

I dagens läge är endast 20 procent av ansökningarna offentligt tillgängliga för de arbetslösa, och företagarna befarar med goda skäl att det här systemet gör att antalet offentliga arbetstillfällen minskar, sådana som är offentligt tillgängliga. Delar ni den här oron, och hur har ni tagit det i beaktande i beredningen?

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä hallitus on tämän ongelman tunnistanut, ja me olemme tietenkin yrittäneet tehdä toimenpiteitä nimenomaan näitten piilotyöpaikkojen avaamiseksi niin, että niitäkin haettaisiin.

Yksi palaute, mikä nimenomaan yrittäjiltä on tullut, on se, että pelätään sitä byrokratiaa. Varsinkin pienissä yrityksissä rekrytointi vaatii tietenkin aika paljon, ja sen suhteen tietysti me olemme pohtineet vastaantuloa yrittäjiä kohtaan, varsinkin niitä pienyrittäjiä, jotka tänä päivänä työllistävät Suomessa. Me olemme tunnistaneet tämän ongelman, mutta ei ole mitään helppoja ratkaisuja näitten piilotyöttömien ja piilotyöpaikkojen suhteen, jotka ovat kummallisia käsitteitä sinällään. Me tiedämme, että on olemassa paljon työpaikkoja, jotka eivät ikinä tule byrokratian tai jonkun muun syyn takia julkiseen hakuun. Senkin takia tämmöinen omaehtoinen työnhaku, että ihmiset aktivoituisivat ja menisivät hakemaan niitä työpaikkoja — niin kuin vanhaan malliin kysymään, onko töitä — voi olla yksi ratkaisu tähän ongelmaan.

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Lindtman lähti liikkeelle tästä Antti Kauhasen selvityksestä. Siellä esitetään tällainen kysymys lopussa: ”Mitä tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan päätellä eritasoisesta työsuhdeturvasta erikokoisissa yrityksissä?” Tutkija Kauhanen vastaa: ”Kirjallisuudessa pidetään perusteltuna, että työsuhdeturva on heikompi pienissä yrityksissä.” Kysytään: ”Onko tutkimuskirjallisuuden perusteella vielä jotain olennaista, jota tulisi ottaa huomioon esillä olevissa sääntelyhankkeissa?” Vastaus: ”Irtisanomissuojan tuottavuusvaikutuksia tarkastelleet tutkimukset päätyvät siihen, että irtisanomissuojan heikentäminen nostaa tuottavuutta.” Kysynkin teiltä, ministeri Lindström: Missä vaiheessa tämä irtisanomissuojauudistuksen valmistelu teillä hallituksessa on? Milloin pääsemme sitä eduskunnassa arvioimaan?

Arvoisa puhemies! Se arviointi on loppusuoralla. Me olemme yhdessä ministeri Mykkäsen ja ministeri Lintilän kanssa näitä asioita huolellisesti valmistelleet, niin kuin tuossa ensimmäisessä vastauksessani koetin kertoa, mutta asia on tietenkin vielä kesken, ja meillä ei ole mitään lopullista. Mutta ei tässä ole kauheasti aikaa odotella. Kyllä meillä on yhteinen tahtotila sen suhteen, että ihan tässä lähiaikoina me viemme näitä asioita eteenpäin, eli lausunnolle, ja sen jälkeen sitten eduskuntaan. [Jukka Gustafsson: Tuleeko ennen vaaleja jo?]

Puhemies Paula Risikko

No niin, myönnän vielä vastauspuheenvuoron näille henkilöille, jotka omasta ryhmästään esittivät tähän teemaan kysymyksen, ja sen jälkeen mennään seuraavaan kysymykseen, että kaikki kerkiävät sitten näihin vastailla ja saada esille oman kysymyksensä.

Arvoisa puhemies! Täytyy ensinnäkin sanoa Vartiaiselle, joka tässä hieman [Oikealta: Edustaja!] — edustaja Vartiaiselle — valikoivasti lainasi: Antti Kauhanen hyvin selkeästi sanoi Helsingin Sanomissa, että jää täysin avoimeksi, mikä se nettovaikutus on työllisyyteen. Ja tämä on fakta. Mutta siellä kyllä kuului tämän hallituksen isännän ääni näissä työmarkkina-asioissa.

Arvoisa ministeri, kun te sanoitte, että en ole lukenut tätä esitystä, niin olen lukenut, ja siitä käy ilmi, toisin kuin te sanoitte, että alkuvaiheessa se velvoite on neljä työpaikkaa ja sen jälkeen arvioidaan ja katsotaan, onko se 0—4. Mutta se ongelma on se, että kun tässä tulee velvoitetta ja keppiä toisensa päälle, niin kyllä tässä on vaikea pysyä perässä, mitä kaikkea työttömän pitää suorittaa, että hän on oikeutettu työttömyysturvaan. Ja kun ministeri kertoi äsken, mitä kaikkea pitää täyttää, niin en varmasti ole ainoa, joka totesi, että vaikea on pysyä perässä.

Ministeri Lindström, kysyn nyt vielä kerran: jos työtön täyttää tämän työnhakuvelvoitteen [Puhemies koputtaa] mutta ei löydä työtä, leikataanko häneltä siitä huolimatta 5 prosenttia työttömyysturvasta? Kyllä vai ei?

Arvoisa rouva puhemies! Mennään nyt vielä näiden haettavien työpaikkojen määrään, [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] kun kerroitte niistä.

Teillä tuntuu olevan nyt jotenkin erilaiset paperit kuin minulla, joka olen esittelemässä tätä asiaa. Haettavien työmahdollisuuksien määrä määritellään työllistymissuunnitelmassa. Työnhakijoilta, jotka voivat hakea itsenäisesti töitä ja joilla on hyvät mahdollisuudet saada työtä, edellytetään neljän työmahdollisuuden hakemista kuukauden aikana. [Oikealta: Kauheata!] Mutta jos työtön tarvitsee työnhakuunsa ja työllistymiseensä tukea, haettavien työmahdollisuuksien määrä ja palvelu sovitetaan hänen tilanteeseensa. Haettavien työmahdollisuuksien määrä olisi matalampi tai hakua ei edellytettäisi lainkaan, ja siinä määrässä huomioidaan työmarkkinatilanne ja myös mahdollinen ammattitaitosuoja. Toivottavasti tämä tuli tässä selväksi. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä — Timo Soini: Eihän se tietenkään selväksi tullut!]

Arvoisa puhemies! Ministeri Lindström, kaikella kunnioituksella, jos teiltäkin vaatii lunttaamista päästä selville, missä meidän aktiivimalli ykkösen ja kakkosen sanktiojärjestelmissä mennään, eikö kuitenkin olisi rehellistä myöntää, että se voi olla vähän hankalaa sen työttömän näkökulmasta? Yksi työttömyysturvajärjestelmän isoja epäkohtia on, että sen piirissä roikotetaan myös todennetusti työkyvyttömiä ihmisiä, ja hallitukselle on annettava propsit siitä, että aktiivimalli ykkösen ja kakkosen välillä se on havahtunut siihen, että näin todella on. Aktiivimalli kakkosen velvoitteita ei enää tähän ryhmään ulotetakaan. Se on edistystä, mutta eikö olisi parempi päästää ihmiset sairauslomalle ja eläkkeelle, jos he työkyvyttömiä ovat?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus on tehnyt myös tähän kohderyhmään päätöksiä. Minä kovin harvoin nostan omia housujani tässä asiassa, mutta Lex Lindström säädettiin tämän hallituskauden aikana — itse en sitä nimeä toki antanut, vaan silloinen puheenjohtaja Soini, kiitos siitä — ja se vastasi tähän. [Välihuutoja]

Meillä on tällä hetkellä selvitettävänä tämä työttömyyden rakenne, jotta me tiedämme, mistä me puhumme. Siellä on TEMistä Tuija Oivo ja sitten Raija Kerätär, jotka selvittävät tätä työttömyyden rakennetta ja tekevät sen jälkeen toimenpide-ehdotuksia tälle hallitukselle siitä, mitä näille ihmisille pitäisi tehdä, koska he ovat väärissä palveluissa, koska nämä työvoimapoliittiset toimenpiteet eivät heitä auta. Me olemme tämän tunnistaneet, mutta tätä ei ratkaista mitenkään sormia napsauttamalla, vaan ensiksi pitää selvittää, mistä on kyse, keitä he ovat, kuinka paljon heitä on, ja sen jälkeen pitää tehdä näille ihmisille oikeita toimenpiteitä.