Suullinen kysymys vaaratiedotejärjestelmästä (Paula Werning sd) | Suullinen kysymys drooniuhasta ja viranomaisyhteistyöstä (Antti Kaikkonen kesk) | Suullinen kysymys drooniuhasta ja viranomaisyhteistyöstä (Otto Andersson r) | Suullinen kysymys Suomen ja Israelin välisestä puolustusyhteistyöstä (Saara Hyrkkö vihr) | Suullinen kysymys Suomen ja Israelin välisestä puolustusyhteistyöstä (Jessi Jokelainen vas) | Suullinen kysymys Fortumin Irlantiin perustamasta rahoitusyhtiöstä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys korjausrakentamista koskevasta avustuksesta (Jorma Piisinen ps) | Suullinen kysymys talouden myönteisistä näkymistä (Tere Sammallahti kok) | Suullinen kysymys talouden myönteisistä näkymistä (Sari Tanus kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Turvallisuuden suhteen kaikkien suomalaisten on oltava samassa veneessä. Maan hallituksen on pidettävä huolta, että jokainen suomalainen voi luottaa siihen, että turvajärjestelmämme toimivat ja että kriisin hetkellä maamme johto puhuu yhdellä äänellä.

Ihmisten luottamus järjestelmiimme ja viranomaisten ohjeisiin eivät saa vaarantua. Viime perjantain tapahtumat ja aamuisen droonihälytyksen sekava tiedottaminen ovat horjuttaneet yhteistä luottamusta. On välttämätöntä, että viranomaisten yhteistyö sujuu saumattomasti. Nyt hallituksen puheet ja selostukset itse tapahtumasta ja sen jälkeen hälytysjärjestelmän käyttöönotosta ovat olleet ristiriitaisia. Sisäministeri Rantanen, miksi vastuullanne olevat kansalaisten varoitusjärjestelmät ja yhteiskunnan prosessit eivät toimineet odotetulla tavalla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun olemme tämmöisessä turvallisuustilanteessa, on erityisen tärkeätä huomata, että meidän viranomaiset toimivat, niin kuin toimivat viime perjantainakin.

Mitä tulee tähän hälytysjärjestelmään, niin Suomessa on käytössä monikanavainen vaaratiedotejärjestelmä. Meidän tiedotteemme menevät 112-sovellukseen, radioon, televisioon, teksti-tv:lle, internetsivuille. Sen lisäksi meillä on vielä käytössä väestöhälyttimet sekä kaiutinautot kiireelliseen tilanteeseen. Me vielä tämän lisäksi lisäämme tähän vaaratiedotejärjestelmään cell broadcast -hätäviestin, joka itse asiassa on ollut pakollinen vuodesta 22 lähtien, jo edellisen hallituksen aikana, jolloin tätä ei ole otettu käyttöön. [Timo Heinonen: Miksi ei? — Perussuomalaisten ryhmästä: Herranen aika!] Mutta tämä hallitus tämän rahoittaa, ja tämä hallitus tämän nyt tekee.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Venäjän aloittaman hyökkäyssodan luonne on muuttunut hallituskauden aikana, mutta samalla on todettava, että sota on ollut käynnissä koko hallituskauden. Varautumiseen kohdistuvat tarpeet on huomioitu myös hallitusohjelmassa, jossa todettiin muun muassa, että vaaratiedotusjärjestelmä uudistetaan. Myös drooneihin liittyvä varautumiskeskustelu on ollut käynnissä jo hyvän aikaa. On hieman erikoista, ettei hallitus ole kolmessa vuodessa saanut toteutettua hallitusohjelman mukaista kansalaisten turvallisuuteen liittyvää vaaratiedotusjärjestelmää. On hyvä, että valmisteluun on nyt saatu vauhtia lisää, mutta ihmettelen silti, miksi tämä asia on vasta nyt päässyt hallituksen työlistan kärkeen. [Eduskunnasta: Sota alkoi 22!]

Kysyn sisäministeriltä: Rahoitus saatiin vasta viime kesänä, eikä hallitus ole vieläkään saanut aikaiseksi järjestelmän toteutusta. Miksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On hieman erikoista, että tämä kyseinen järjestelmä ei ole ollut käytössä jo viime kaudella, koska tämä direktiivi tuli voimaan 2018 ja sen piti olla voimassa vuonna 22, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh, miksi ihmeessä?] mutta silloin valittiin se, että vain 112-sovellusta kehitetään. [Juho Eerola: Ai niin, se oli se koronavirus!]

Mutta tämä hallitus: Me lisäämme tähän monikanavaiseen vaaratiedotejärjestelmään vielä nämä puuttuvat palikat. Olemme sen rahoittaneet, kuten totesitte, jo viime vuoden puolella. Tätä työtä on tehty, ja sitä tehdään. Meille vielä lisätään tähän monikanavaiseen vaaratiedotejärjestelmään, 112-sovellukseen, kohta ilmahälytysvaarasta ja sitten sen lisäksi tämmöinen pakotettu hätäviestijärjestelmä. Tätä työtä tehdään, ja nyt kun se saadaan valmiiksi, sen jälkeen meillä on vielä enemmän näitä kanavia.

Totean myös sen, että nämä kanavat, jotka meillä on käytössä, ovat varsin monipuoliset, ja itse asiassa niillä on mahdollisuus tavoittaa erilaisia ihmisiä tässä maassa.

Tässä yhteydessä vielä totean sen, [Puhemies koputtaa] että kehotan kaikkia, joilla älykännykkä on, lataamaan tämän 112-sovelluksen, [Puhemies koputtaa] jota kautta saa erilaisia tiedotteita puhelimeensa.

Arvoisa puhemies! Ukrainan sodan laineet lyövät Suomeen saakka, ja nyt viime kuukausina ja viikkoina näitä drooneja on todella valitettavasti alkanut päätyä Suomeen saakka. Ne ovat nopeasti yleistyvä ja vaikeasti ennakoitava turvallisuusuhka, ja itsekin kiirehtisin sitä, että nämä asiat saadaan nyt nopeasti kuntoon.

Kansalaisilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi, ja hallituksen velvollisuutena on varmistaa, että viranomaisilla on riittävät ja yhteensopivat keinot havaita, tunnistaa ja torjua drooneja ja varoittaa niistä.

Tämä kaikki koskettaa, arvoisa puhemies, samanaikaisesti poliisia, Rajavartiolaitosta, Puolustusvoimia, pelastustoimea ja Hätäkeskuslaitosta, ja kaikilla näillä on oma lainsäädäntönsä. Tällä viikolla on kuultu, että esimerkiksi hankintalaki hidastaisi uuden vaaratiedotejärjestelmän käyttöön ottamista. Aluevalvontalaki ei tunnista drooneja lainkaan, ja Puolustusvoimilla ei ole oikeutta lähettää vaaratiedotteita suoraan kansalaisille. Eli tämä kokonaisuus täytyy saada aika ripeästi kuntoon. Ehkäpä pääministeriltä siksi kysyisin: mihin konkreettisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta drooneihin liittyvä lainsäädäntö, [Puhemies koputtaa] viranomaisten toimivaltuudet ja kansalaisten varoittamisjärjestelmät vastaisivat tämän päivän haasteeseen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvin laajasta kysymyksestä. Yritän pääpiirteittäin vastata.

Ensinnäkin haluan kiinnittää huomion siihen, että kun oli tämä vakava epäilys ja varoitus siitä, että Suomeen voi tulla näitä droneja räjähdelastissa, niin minusta Puolustusvoimat toimi esimerkillisesti. Heillä oli kyky havainnoida, jos joku olisi lähestynyt, ja kyky torjua. Se meni hienosti. Viranomaisten välinen yhteistyö tällä kertaa pelasi. Pelastusviranomaiset saivat tiedon, ja he tekivät tämän hälytyksen kansalaisille.

Se, mikä ei mennyt niin hyvin, oli se, että me ei olla riittävästi varauduttu siellä kotien tasolla siihen, mitä tämä tarkoittaa, ja siihen me kiinnitetään nyt erityistä huomiota, kansalaisille viestimiseen ja heidän tietoisuutensa lisäämiseen siitä, mitä pitää tehdä.

Mitä tulee tähän koko muuhun kokonaisuuteen, niin me ollaan aloitettu tämä valmistautuminen toki jo aikaisemmin, mutta nyt vielä erityisesti kiihdytetään viranomaisten välistä yhteistyötä, katsotaan, mitä vielä täytyy tehdä paremmin, onko lainsäädännössä muuttamistarpeita, tarvitaanko lisää kalustoa ja vaaratiedotejärjestelmää viedään eteenpäin. Voin vakuuttaa suomalaisille, [Puhemies koputtaa] että hallitus tekee tässä nyt kaikkensa yhdessä viranomaisten kanssa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi on kuuluisa kriisinkestävyydestään ja varautumisestaan, ja kansalaisten pitää voida siihen luottaa. Kun Suomen kriisinkestävyydestä jotain lausutaan, niin sanojen täytyy pitää. Sen vuoksi, ministeri Rantanen, me puhumme nyt tärkeästä asiasta.

Pidän erikoisena sitä, että te viittasitte edelliseen hallitukseen. Jos edellinen hallitus vuonna 2020 eduskunnan yksimielisesti päättämällä, yhdessä päättämällä 112-järjestelmällä päätti tuolloin jo ennen Ukrainan sotaa lähteä liikkeelle, niin teillä olisi nyt vastuu tehdä vaaratiedotusjärjestelmä, joka todella toimii ja vastaa kansalaisten odotuksiin. [Oikealta: Olisihan sen toki voinut tehdä jo viime kaudella!]

Ministeri Rantanen, milloin te voitte taata, että kansalaisilla on pitävät, selkeät toimintaohjeet drooniuhkatilanteiden varalta, ja milloin on vaaratiedotusjärjestelmä, joka toimii aukottomasti? Teillä on nyt valta ja vastuu. [Ben Zyskowicz: Eikö teillä ollut silloin valta ja vastuu päättää?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri indikoi nyt, että hän haluaa vastata tähän kysymykseen. — Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä nyt todeta sen, että siis EU-lainsäädäntö edellytti tämän vaaratiedotejärjestelmän tekemistä jo viime kaudella. Siksi ministeri Rantanen totesi aivan oikein, että viime hallitus ei tehnyt sitä rahoitusta. [Jenna Simula: Oli tärkeämpääkin tekemistä! — Perussuomalaisten ryhmästä: Kehitysapu on niin tärkeätä!] Meidän hallituksemme kirjasi tämän ohjelmaan. Viime vuonna, vuosi sitten, tämä rahoitus on myönnetty, ja nyt tämä vaaratiedotusjärjestelmä etenee yhtenä tärkeänä osana tähän kokonaisuuteen eli monikanavaiseen tiedotusjärjestelmään.

Mutta mielestäni tämä ei ole nyt se paikka, missä riidellään hallitusten välisistä tekemisistä, mistä te aloititte tämän, vaan nyt pitäisi katsoa, [Hälinää — Puhemies koputtaa] arvoisa oppositio, arvoisa SDP, yhdessä sitä, mitä nyt tehdään. Ja edelleenkin vakuutan teille, että viranomaiset ovat käyneet ja vielä nyt näiden viime perjantain tapahtumien jälkeen käyvät läpi kaiken, mitä me voidaan tehdä paremmin. Tulen maanantaina kutsumaan kaikki keskeiset viranomaiset, myös kuntien edustajat, hyvinvointialueiden edustajat, työmarkkinajärjestöt, vielä keskustelemaan siitä. Me vastaamme kysymyksiin, haemme ideoita, katsomme, miten me saamme koko maan tasolla tämän toimimaan vielä paremmin. On selvää, että meille tulee [Puhemies koputtaa] näitä uusia uhkia, ja koko ajan pitää vain toimia paremmin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On hyvä kuulla, että tämä pakotettu viestijärjestelmä on tulossa Suomeen, mutta meillä on kyllä tähän liittyvä ongelma. Meillähän on Suomessa, varsinkin itäisessä Suomessa, katvealueita, missä matkapuhelimet eivät kuulu. Olemme ottaneet useita kertoja esille, että esimerkiksi ambulanssin soittaminen on kovin vaikeaa, jos ei ole matkapuhelinkenttää. Kysynkin nyt hallitukselta: vaatiiko tämä teidän tuleva järjestelmä, pakotettu viesti, myös matkapuhelinkentät, ja jos se vaatii, niin kuinka se tavoittaa itäsuomalaiset ihmiset? Olemme liikenne- ja viestintäministerille useita kertoja huomauttaneet tästä asiasta, ja ministeri on todennut, että tässä asiassa ei ole ongelmaa, mutta voin kyllä kertoa Itä-Suomessa asuvana ihmisenä, että siinä kyllä on ongelma. Kysynkin pääministeriltä: kuinka hallitus aikoo nyt huolehtia siitä, että nämä viestit tavoittavat ihmiset kaikkialla Suomessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kysymys kuuluu nyt sisältöönsä puolesta liikenne- ja viestintäministeri Ranteelle. — Olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensin täytyy todeta, että varmastikin on näin, että tätä nykyistä vaaratiedotusjärjestelmää täydennetään ja korjataan juuri sillä tavalla kuin on Suomelle parasta. Me liikenne- ja viestintäministeriössä ja nimenomaan Traficomin vastuulla olemme koko ajan jatkaneet yhteyksien parantamista yhteistyössä operaattoreiden kanssa. Valvontaa on lisätty, mittauksia on lisätty, mutta jos ollaan aivan täysin rehellisiä, niin tämä uusi järjestelmä, jota nyt ajetaan ministeri Rantasen mukaan eteenpäin ja hänen johdollaan, tietenkin tulee olemaan kattavampi kuin tämä nykyinen 112. Sillä ei tule olemaan mitään esteitä.

112:n osalta täytyy myöskin todeta, että siinä yhteistyössä turvallisuusviranomaisten kanssa ja nimenomaan koskien näitä katvealueita, joita meillä löytyy näin laajassa maassa, ollaan menty parempaan suuntaan koko ajan. Mehän teemme koko ajan kaikkemme nimenomaan sen eteen, että Suomessa jokainen saa sen avun silloin, kun sen tarvitsee.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun tässä vastauksissa nyt kuuluu se, että on edellisen hallituksen vika, niin kysytään nyt sellainen kysymys, mistä ei voi edellistä hallitusta syyttää.

Nimittäin viime viikolla kuulimme hämmentävän viestin työnantajilta työntekijöille, kun EK oli sitä mieltä, että näissä tilanteissa, joissa informoidaan muun muassa droneista, täytyy jäädäkin kotiin, mutta samaan aikaan palkkaa ei makseta. Eli jos ihminen noudattaa viranomaisten ohjetta ja jää turvallisuussyistä kotiin drooniuhan aikana, palkkaa ei makseta. Onko todella niin, että kansalainen joutuu itse kantamaan taloudellisen riskin siitä, että toimii viranomaisten ohjeiden mukaisesti? Ministeri Rantanen, tällainen viesti rapauttaa uskottavuutta ja luottamusta viranomaisiin ja turvallisuusohjeisiin. Miten hallitus aikoo korjata tämän tilanteen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Tämä edustaja Malmin esille nostama asia on myös hyvin tärkeä huomio tähän keskusteluun. Se oikeastaan ehkä kertoo myös siitä, miten laaja-alaisen ongelman parissa me tällä hetkellä yhdessä teemme työtä.

On varmasti näin, että lainsäätäjä ei aikoinaan, kun vastaavasti meidän työlainsäädäntöä on säädetty voimaan, ole kyennyt näkemään tulevaisuuteen sillä tavalla, että nämä kaikki ikään kuin poikkeusolot olisi huomioitu. Tällä hetkellähän meillä on lainsäädännössä huomioitu vaikka tulipalot ja luonnonkatastrofit, mutta taas vastaavasti tämän muuttuneen turvallisuustilanteen myötä näyttää siltä, että kaikilta osin lainsäädäntö ei ole myöskään kovin yksiselitteistä. Tästä kertoo myös se, että tällä hetkellä työntekijöiden ja työnantajan näkemykset ovat taas vastaavasti erkaantuneet toisistaan.

Tämän vuoksi olen käynnistänyt tästä asiasta nyt tarkan virka-analyysin ja selvityksen ministeriössä ja olen myös kutsunut partit koolle käymään tätä keskustelua yhdessä. Toivon, että tässä löydetään nyt yhteinen näkemys siitä, millä tavalla näissä tilanteissa toimitaan, koska on täysin päivänselvä asia, että suomalaisen kansalaisen täytyy pystyä luottamaan viranomaisen antamaan ohjeistukseen ja [Puhemies koputtaa] hänen täytyy toimia juuri sen mukaisesti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Moni suomalainen on huolissaan siitä, mitä ympärillä tapahtuu, ja silloin tietysti viestinnän pitää toimia aina oikea-aikaisesti. Meillä Suomessa on valitettavasti monesti vain se ongelma, että aina pallotellaan, kenen hallinnonalalle tämä kuuluu. Nytkin ollaan tällä viikolla saatu lukea, että puolustusvaliokunnan johto on huolissaan, etenevätkö sisäministeriössä asiat niin kuin on pitänyt. Vuosi on jo kulunut, rahat on annettu, mutta mitään ei tapahdu. Operaattorit taas viestintäpuolella sanovat, että me voisimme jo tehdä töitä, jos meille annettaisiin toimeksianto. Tässä olisi nyt tärkeää, että hallituksessa joku ottaa johtajuuden koko tästä prosessista, niin että suomalaiset saavat tehokkaan, toimivan ja oikea-aikaisen järjestelmän.

Yksi huoli, mikä meillä tuolla viestintäpuolella on herännyt, on kyberturvallisuus. Meillä erityisesti Kyberturvallisuuskeskus huutaa rahapulassaan, koska nyt säästötoimien vaikutuksesta riskit kyberturvallisuuden uhkista ovat vain kasvaneet.

Miten tämä kaikki yhteensovitetaan palvelemaan suomalaisten tarpeita?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt on erittäin tärkeätä... Tässä ei ole sinänsä hallitus—oppositio-rajaa, me puhumme suomalaisten turvallisuudesta. [Vasemmalta: Äsken oli!] Haluan todeta sen, että meillä on jo monikanavainen hälytysjärjestelmä, vaaratiedotejärjestelmä. Meidän vaaratiedotteet tällä hetkellä menevät 112-sovellukseen, radioon, televisioon, Teksti-TV:seen, internetiin, ja sen lisäksi meillä on vielä kiiretilanteessa käytössä meidän väestöhälyttimet sekä kaiutinautot. Nyt me olemme rakentamassa vielä tätä järjestelmää täydentämään tämän pakotetun viestijärjestelmän, ja se työ on käynnissä. Sen tämä hallitus tekee, täydentää, ja samoin sinne 112-sovellukseen tuodaan tämä ilmahälytysvaara.

Nyt on äärimmäisen tärkeätä se, että suomalaiset voivat luottaa siihen, että jos sellainen uhka-arvio tehdään, niin vaaratiedotteen näitä edellä mainittuja kanavia pitkin tälläkin hetkellä saa. Se, mitä me olemme tunnistaneet, on se, että suomalaiset tarvitsevat ehkä vielä enemmän ohjeistusta sen vaaratiedotteen jälkeen, mitä sitten tulee tehdä, ja tähän työhön olemme jo ryhtyneet.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja vielä pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos. Tähän yhteensovittamiseen. Heti maanantaina aamulla seitsemän jälkeen olivat kansliapäälliköt koolla, ja heti käytiin läpi tämä tilanne ja lähdettiin hakemaan parantamisen paikkoja. Nyt me edelleen jatketaan tätä. Tosiaan viittasin edellisessä puheenvuorossani siihen, että toimijoita laajasti — viranomaiset ja alueelliset toimijat, työnantajat, työntekijät — kutsutaan koolle käymään keskustelua. Sen lisäksi ensi tiistaina kokoontuu ensimmäisen kerran uusi varautumisen ministerityöryhmä. Kaikkien näiden tarkoituksena on se, että tämä kaikki toimii saumattomasti eri ministeriöiden välillä, eri viranomaisten välillä, ja kaikella tavoitellaan a) Suomen turvallisuutta ja b) suomalaisten turvallisuudentunnetta.

Me nimenomaan halutaan, että suomalaiset voivat elää arkeaan rauhassa — Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, mutta tämä sota roiskuu tänne — ja meidän täytyy tehdä se tavalla, että suomalaiset voivat luottaa siihen, että uhat torjutaan ja järjestelmät toimivat, ja ihmiset tietävät, mitä näissä tilanteissa pitää tehdä. Minä luulen, että se oli se suurin, että yksinkertaisesti ei tiennyt. Jos vaaratiedote tulee, ensi kerralla pitää tietää, miten minä toimin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jo 12 vuoden ajan sotatanner on ollut maantieteellisesti lähempänä Helsinkiä kuin Suomen Lappi, joten on luonnollista, että jossain vaiheessa sodan laineet yltävät Suomeen asti. Tämän kevään aikana olemme nähneet näiden droonien johdosta, että Suomikaan ei ole erillinen saareke siinä, mitä tapahtuu Ukrainassa.

Näin tietysti puolustusvaliokunnan jäsenenä täytyy olla tyytyväinen niihin selvityksiin, mitä asevoimiltamme on saatu, että asevoimat ja viranomaiset ovat olleet valppaina varsinkin tässä viimeisimmässä tapauksessa ja toimenpiteet ovat olleet oikeasuhtaisia ja -aikaisia. Varsinkin jos vielä saataisiin tämä tiedotus- ja varoitusjärjestelmä kansalaisille mahdollisimman nopeasti kuntoon, niin varmaan heidänkin mielialansa rauhoittuisi.

Mutta sehän ei ratkaise sinällään tätä juurisyytä tässä ongelmassa, että Ukraina iskee Suomen lähialueille, Venäjän energiasektoriin, koska länsi ei ole kyennyt asettamaan sellaisia pakotteita, joilla oikeasti saataisiin halvaannutettua Venäjän energiasektoria ja erityisesti öljynvientiä. Siksi kysyisinkin teiltä, arvoisa pääministeri: mitä Suomi aikoo tehdä osana läntistä yhteisöä, [Puhemies koputtaa] että nämä pakotteet Venäjää vastaan olisivat entistä vahvempia ja [Puhemies koputtaa] öljynvienti saataisiin katkaistua?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Enempää en voisi olla samaa mieltä kysymyksen tästä kokonaisuudesta: juurisyihin pitää päästä kiinni. Tällä hetkellä nimenomaan edelleenkin me tuemme Ukrainaa sen taistelussa. 90 miljardin lainan vapautuminen Unkarin vaalien jälkeen oli loistava uutinen Ukrainalle. Se pystyy puolustautumaan, se pystyy varustautumaan, se pystyy kehittämään myöskin omia puolustusjärjestelmiään.

Toinen on sitten nämä pakotteet. Me saatiin niin ikään tuossa Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyä se 20. pakotepaketti Venäjää kohtaan, ja seuraava on valmistelussa. Me haemme laajempaa kansainvälistä yhteistyötä Euroopan unionin ulkopuoleltakin tämän varjolaivaston toiminnan kuriin saamiseksi — se on tapa, millä Putin pumppaa rahaa sotakassaansa — ja monia, monia muita töitä tehdään sen eteen, että pystytään heikentämään Venäjää ja samaan aikaan vahvistamaan Ukrainaa. Se on se tie, millä tämä karmea sota ja tappaminen saadaan loppumaan, pakotetaan Putin ja Venäjä tätä kautta neuvottelupöytään. Ilahduttavaa on se, kun katsoo, miten Ukraina tällä hetkellä puolustautuu, [Puhemies koputtaa] että miten se kykenee puolustautumaan, ja se antaa toivoa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä on käyty mielestäni erittäin hyvää keskustelua tärkeästä asiasta, joka huolettaa suomalaisia ihmisiä. Tämä monikanavainen tiedotus saattaa kuitenkin hieman sekoittaa kuulijoita ja niitä, jotka seuraavat kyselytuntia. Siksi haluaisin kysyä sisäministeriltä: jos nyt suomalainen, joka seuraa tätä kyselytuntia ja on vielä hieman hämmentynyt, niin voisitteko kertoa hyvin selkeästi, että jos nyt ensi viikolla kävisi niin ikävästi, että Suomen jollekin alueelle eksyisi tämä drooni, niin millä tavalla tämä suomalainen henkilö saa tiedon siitä, että nyt on vaaratilanne, ja kuka hänelle kertoo ja miten hänelle kerrotaan, miten pitää toimia sen jälkeen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisesta kysymyksestä, tämä on hyvä kohta käydäkin tämä asia läpi.

Ensinnäkin olemme jo päivittäneet ohjeita tämmöisen tilanteen varalle, ja ne löytyvät tällä hetkellä sivustoilta pelastustoimi.fi ja samoin tuolta sisäministeriön sivuilta. Sikäli mikäli uhka-arvio on sellainen, että pelastusviranomainen antaa vaaratiedotteen, niin tulee toimia kuten siinä vaaratiedotteessa lukee. Mistä se vaaratiedote tällä hetkellä tulee? Ensinnäkin kehotan kaikkia, joilla on älypuhelin, lataamaan 112-sovelluksen kännykkään. Sieltä tulee vaaratiedotetta. Sitten ne tulevat radiosta, televisiosta, ne tulevat teksti-tv:seen, ne tulevat internetsivuille, ja jos on oikein todellinen vaara, kiire, hätä, niin meillä on myöskin väestöhälyttimet, jotka alkavat soimaan, ja meillä on myöskin tämmöisiä kaiutinautoja käytössä. Eli varsin monesta kanavasta tämän tiedon ihminen kyllä saa.

Se on hyvin tärkeätä myös huomata, [Puhemies koputtaa] että on tärkeää noudattaa viranomaisen antamaa suositusta silloin, kun sellainen annetaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todella viime perjantaina aika moni meistä täällä heräsi hävittäjien jylinään. Kuitenkin se oli positiivista, että ne olivat omia hävittäjiä, mistä varmasti kaikki olemme tyytyväisiä viranomaisille, siitä, että tässä on hienosti toimittu. Mutta aivan varmasti monelle on todella jäänyt epäselväksi se, miten näissä tilanteissa tieto tavoittaa kaikki suomalaiset, jotta jokainen osaa sitten sitä omaa arkeaan tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa pohtia.

Tällä kyselytunnilla on nyt paljon kyselty, miten näitä uusia järjestelmiä nyt kehitetään ja koska niitä ollaan ottamassa käyttöön. Hallitus on tähän rahoitusta jo varannut, kehitystyö on aloitettu, mutta ehkä se kysymys, mikä on jäänyt vielä ilmaan, on se, milloin tämä uusi vaaratiedotejärjestelmä on toiminnassa. Uskoisin, että se on se kysymys, joka suomalaisia eniten kiinnostaa. Varmaan oikea vastaus olisi se, että sen olisi pitänyt olla jo eilen, mutta kun tässä tilanteessa nyt olemme, niin kysyn, ministeri Rantanen: voitteko nyt luvata kaikille suomalaisille, minä päivänä [Puhemies koputtaa] tämä uusi vaaratiedotejärjestelmä on toiminnassa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Toistan edelleen sen, minkä äskenkin totesin. Meillä on monikanavainen vaaratiedotejärjestelmä, ja nyt sieltä saa tämän tiedon: radio, televisio, internetsivut, teksti-tv, tarvittaessa väestöhälyttimet, nettisivut ja tämä 112-sovellus. Nyt kehotan ja kannustan kaikkia, joilla älypuhelin on, lataamaan tämän 112-sovelluksen omaan kännykkään, jotta sieltä tulevat ne vaaratiedotteet siihen kännykkään. No, siihen samaan kännykkään ollaan nyt tekemässä vielä lisäksi järjestelmää, josta tulee pakotettu hätäviesti läpi, ja tätä rakennetaan nyt hartiavoimin. En osaa luvata sitä eksaktia päivämäärää, milloin tämä on valmis. Olen ministerinä kehottanut tekemään sen niin pian kuin mahdollista. Rahoituksen tämä hallitus tähän asiaan on hoitanut jo viime vuoden puolella, ja uskon, että tämä on koko hallituksen yhteinen tahtotila. Tässä ei aikailla yhtään. Sitä tehdään mahdollisimman nopeasti, mutta siihen asti [Puhemies koputtaa] nämä edellä mainitut vaaratiedotekanavat ovat käytössä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten olemme tässä jo keskustelua käyneet, on todettu, että Ukrainan tuki täältä Suomen eduskunnasta on yhtenäinen ja yksimielinen. Kun me joudumme sivullisina kärsimään siitä, että Ukrainan droonihyökkäykset Venäjää kohtaan saattavat tänne eksyä, niin siitä meidän on yhdessä huolehdittava, että kansalaiset kokevat olevansa kuitenkin turvassa ja tiedotus meillä toimii — ja nimenomaan oikea-aikainen tiedotus.

Jäin miettimään sitä, että esimerkiksi ikäihmisille olisi helpompi nämä tiedotteet tulkita, kun olisi yksiselitteinen koteihin jaettu ohje, mitenkä toimitaan, mistä tiedotteita voi tulla ja mitenkä sitten tiedotteen saatuaan pitää reagoida. Etukäteen osattaisiin valmistautua siihen, jos teksti-tv:stä näen viestin taikka jos puhelimeen tulee viesti, ja olisi jo luettu kirjallisia ohjeita. Onko mahdollista toimittaa koteihin yksiselitteinen ohje, jota voidaan noudattaa, kun viesti tulee, sisäministeri Rantanen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä asia on meillä myöskin ministeriössä selvityksessä ja harkinnassa, tulisiko näin toimia. Olemme julkaisseet jo toissa vuonna Suomi.fi-sivustolle varautumiseen liittyviä asioita.

Nyt tietysti on hyvin tärkeätä, että meillä ensinnäkin se vaaratiedote tulee monikanavaisesti, juuri sen vuoksi, koska meillä on esimerkiksi hyvin eri-ikäisiä ihmisiä tässä maassa, he käyttävät erilaisia kanavia. Tästä syystä esimerkiksi edelleen radio, televisio ja teksti-tv ovat oikein hyviä vaaratiedotekanavia, jotta myös vanhempi väestö, joka ei älypuhelinta käytä, saa nämä tiedot.

Niin kuin todettua, olemme havainneet sen, että kansalaiset tarvitsevat enemmän tietoa siitä, miten kussakin kriisitilanteessa toimitaan. Siinä mielessä tämä asia on kyllä jo nyt työn alla ja ollaan osin jo keretty lisäämäänkin muun muassa näitä tarkempia ohjeita tuonne internetsivulle pelastustoimi.fi, mutta meillä on arviossa [Puhemies koputtaa] myöskin tämä kirjallinen materiaali.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin saimme jälleen viime viikolla varoittavan esimerkin tästä maahamme kohdistuvasta drooniuhasta, tällä kertaa Uudellemaalle, ja vastaavia tapauksia sattui aiemmin Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Valitettavasti tälläkään kertaa ei tämä tiedottaminen ja kansalaisten varoittaminen mennyt putkeen, ja sama toistui näissä aiemmissa tapauksissa. Tarvitaan yksinkertainen ja nopeasti ihmiset tavoittava järjestelmä, ja ministerille kommenttina, että kun olette nyt neljä kertaa maininnut Teksti-TV:n, niin se ei tänä päivänä korvaa tekstiviestiä, joten tarvitaan pikaisesti myöskin tämä väylä kuntoon.

Tuntuu, että tämä ei ole ollut oikein hallussa, että ministeriöiden välillä on vastuuta siirrelty, syy on ollut aina jossakin muualla. Haluan vielä kysyä hallitukselta: kuka kantaa vastuun, että järjestelmä ei ole vieläkään käytössä, ja mikä on arvio sen valmistumisesta? [Jenna Simula: Olipa rakentavaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt haluan vähän kyllä puolustaa sisäministerin erinomaisia puheenvuoroja. Hän on lukemattomia kertoja kertonut tässä, että meillä ei ole katvetta, pahaa ongelmaa, tässä viestimisessä, koska meillä on monikanavainen järjestelmä, lukuisia eri kanavia, mutta siitä tehdään vielä parempi, kun me saadaan tämä pakotettu viestijärjestelmä, [Jenna Simula: Keskusta politikoi!] ja se tulee niin nopeasti kuin mahdollista. Ei ole päivämäärää nyt antaa, mutta tänäänkin sen tiimoilta tehdään koko ajan töitä, koko ajan painetaan päälle, että se tulee niin nopeasti kuin mahdollista.

Kaikki nämä ministeri Rantasen useaan otteeseen kertomat eri kanavat takaavat sen, että se tieto kyllä saadaan todella laajasti suomalaisille. Nyt oleellisempaa on se, että suomalaiset tietävät seuraavalla kerralla, miten pitää toimia. Siinä oli selkeästi ongelma, ja sen me erityisesti nyt haluamme korjata. Tulemme tekemään kaikkemme, että kun se vaaratiedote tulee, niin ei tarvitse miettiä, voiko viedä lapsen kouluun, lähettää lapsen kouluun, voiko lähteä töihin, kulkeeko joukkoliikenne, vaan tässä yhteiskunnassa on selvät sävelet. Tämä laitetaan kuntoon.

Arvoisa puhemies, ärade talman! On tärkeää, että voimme täällä kyselytunnilla avoimesti kysyä ja saada vastauksia. Koska RKP juuri tänään täyttää 120 vuotta [Oikealta: Grattis, grattis!] — kiitos, tack — en voi olla mainitsematta, että aikanaan aloitteen tämän kyselytunti-instituution käyttöönotosta teki juuri RKP.

Mutta tänään kysymykseni koskee drooneja. On täysin välttämätöntä, että saamme mahdollisimman nopeasti käyttöön uuden järjestelmän, jonka avulla vaaratiedotteet saadaan jokaisen suomalaisen puhelimeen.

Nödmeddelandena måste komma snabbt till alla finländares telefoner på finska, svenska och engelska.

Kansalaisilla on oikeus saada selkeä tieto, miten toimia vaaratilanteessa: pitääkö pysyä kotona, voiko mennä töihin, onko päiväkoti auki.

Kiitos pääministerille, että olette kutsunut pyöreän pöydän koolle. Onko sen tarkoitus siis katsoa, että viranomaisilla, kunnilla, hyvinvointialueilla, työmarkkinaosapuolilla, siviiliyhteiskunnalla on yhteiset askelmerkit, miten jatkossa toimia mahdollisessa droonitilanteessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Jag vill gratulera det 120-åriga Svenska folkpartiet.

Oikeastaan olisi ollut oikein, että opetusministeri olisi vastannut tänään kaikkiin kysymyksiin, koska tämä oli teiltä lähtöisin. [Naurua]

Mutta tähän varsinaiseen kysymykseen: Juuri tämä on tarkoitus, että me saadaan koko kansalaisyhteiskunta, yhteiskunnassa työntekijät, työnantajat, kunnat, hyvinvointialueet ja ennen kaikkea ne tavalliset ihmiset tietämään, miten toimia. Siksi me ollaan kutsuttu juuri heitä edustavat toimijat koolle. Sen lisäksi, että vain esitelmöimme — missä olemme muuten hyviä — kysymme ja kuuntelemme niitä käytännön murheita, mitkä ehkä siellä kuntatasolla tai työpaikkatasolla tai työntekijän näkökulmasta on siitä, millaisia kysymyksiä tämä herättää. Sen jälkeen me olemme vielä parempia tekemään ohjeistuksia ja ratkaisemaan mahdollisia arjen ongelmia. Tämä on todellakin tarkoitus.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Tämä kyselytunti alkoi sillä, että hallituspuolueista sieltä etenkin pääministeri taas aloitti, kuinka on edellisen vika, ja vähän on semmoinen tunne, että seuraava hoitaa. Mutta erinomaisen hienoa, että olemme päässeet sille tasolle, että tässähän on tarkoitus saada parempia ohjeita meidän kansalaisillemme siitä, mitenkä missäkin tilanteessa tulee toimia. Me voidaan väitellä siitä, kenenkä on pitänyt saada mikäkin järjestelmä aikaiseksi missäkin vaiheessa, mutta itse asiassa erittäin paljon oleellisempi on tämä kysymys siitä, onko meillä tieto siitä ja kenen vastuulla on informoida, kuuluuko sairaanhoitajan lähteä töihin, kuuluuko päivystävän kirurgin lähteä töihin. Kuka päättää siitä, koska vaikka se kirurgi tai vaikka eläinlääkäri menee? En ole vielä kuullut sitä, koska meillä on ohjeet siitä, kenenkä pitää missäkin tilanteessa, vaikka tämmöisessä droonitilanteessa, antaa ne ohjeet. Ja saako palkan, jos jää kotiin, tässäkin tilanteessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten olen tässä jo useampaan otteeseen sanonutkin, niin havaitsimme myös itse viime perjantain jälkeen, että esimerkiksi kansalaiset tarvitsevat huomattavasti enemmän ohjeistusta siitä, miten tällaisissa droonivaaratilanteissa toimitaan. Tämä työ sen korjaamiseksi on jo aloitettu.

Kuten totesin, me olemme antaneet droonitapaukseen ohjeita. [Krista Kiurun välihuuto] Ne löytyvät pelastustoimi.fi-sivuilta sekä sisäministeriön nettisivuilta tällä hetkellä. Mutta kuten tässä on pääministerinkin suulla todettu, muukin työ meidän julkisten organisaatioiden, yritysten, työmarkkinajärjestöjen kanssa on aloitettu, jotta pääsemme yhtäläisesti eteenpäin siitä, minkälaisia ohjeita pitää antaa, koska toki lähtökohta on se, että silloin, kun puhutaan vaaratiedottamisesta, ihmiset noudattavat viranomaisen ohjeita, jotka annetaan.

Me jatkamme tätä työtä. Selvennämme nyt sitä myös julkisen ja yksityisen puolella, ja tätä työtä jatketaan muun muassa ensi maanantaina pääministerin vetämässä pyöreässä pöydässä, [Puhemies koputtaa] mutta myös jo ennen sitä näitä keskusteluja käydään.

Arvoisa puhemies! Israelin toiminta käy päivä päivältä röyhkeämmäksi. Se kaappaa ja nöyryyttää ihmisiä kansainvälisillä vesillä, myös suomalaisia, pommittaa siviilikohteita Libanonissa, säätää kuolemanrangaistuslain palestiinalaisille, ja Gazassa kuolee edelleen keskimäärin yksi lapsi joka päivä.

Oli käsittämätöntä lukea Suomen ja Israelin yhteisestä puolustuskonferenssista viime viikolla. Tilanne herättää vakavia kysymyksiä Suomen linjasta ja turvallisuuspoliittisesta harkintakyvystä. Riippuvuuteen kansanmurhasta syytetyn ja kansainvälistä oikeutta toistuvasti rikkovan valtion kanssa liittyy ilmeisten moraalisten ongelmien lisäksi myös turvallisuuspoliittisia riskejä.

Hallituksen hiljaisuus on korvia huumaavaa. Yksikään ministeri ei ole ottanut kantaa rauhanomaisten aktivistien kiinniottoihin. Puolustusministeri on vältellyt median kysymyksiä puolustusyhteistyöstä. Tämä ei ole hyväksyttävää. Olen jättänyt asiasta myös kirjallisen kysymyksen, mutta kysyn hallitukselta ja pääministeriltä: pidättekö tavoitetta entisestään syventää puolustusriippuvuutta [Puhemies koputtaa] kansainvälistä oikeutta toistuvasti ja räikeästi rikkovasta valtiosta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaisena?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ei hallituksella ole tavoitetta entisestään syventää puolustusyhteistyötä. Meillä on käynnissä tietyt hankinnat, jotka on tehty — anteeksi, että sanon tämän — jo edellisen hallituksen kaudella.

Mitä tulee Lähi-idän tilanteeseen, niin me teemme koko ajan töitä yhdessä Euroopan unionin maiden kanssa ja muilla tahoilla, jotta tämä Lähi-idän tilanne saadaan ratkeamaan. Viikko sitten ulkoasiainneuvostossa hyväksyttiin pakotteita väkivaltaisille siirtolaisille. Samaan aikaan me mietitään sitä, onko tämä assosiaatiosopimus avattava, ja hyvin voimakkaasti tuodaan esille se, että Israelin toiminta ei ole hyväksyttävää silloin, kun se ei ole puolustusta. Se tilanne on siellä todella vaikea, niin kuin se on ollut koko ajan. Me pyrimme kaikin keinoin olemaan mukana siinä kehityksessä, että ratkaisut löytyvät.

Arvoisa puhemies! Israel on lainvastaisesti miehittänyt palestiinalaisalueita ja polkenut palestiinalaisten demokraattisia oikeuksia vuosikymmeniä. Sorto on ollut systemaattista, ja Iranin sodan varjossa se on vain syventynyt. Israelin laajamittaisen väkivallan seurauksena Gazassa on kuollut yli 75 000 palestiinalaista, joista suurin osa on siviilejä ja huomattava osa naisia ja lapsia. Oikealla ei kovin mielellään puhuta ääneen kansanmurhasta, mutta sitä se on. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole todisteita!] On kiistatonta, että Israel rikkoo vakavasti kansainvälistä oikeutta ja syyllistyy sotarikoksiin. Humanitäärisen avun vieminen Gazaan on toistuvasti estetty, ja eilen Israelin äärioikeistolainen ministeri julkaisi järkyttävää videomateriaalia Flotilla-aktivisteihin kohdistetusta väkivallasta. Aktivistien joukossa on kolme suomalaista. Useat valtiot ovat jyrkästi tuominneet Israelin toiminnan ja jopa katkaisseet kauppasuhteita sen kanssa, ja mitä tekee oikeusvaltio Suomi? Tiivistää puolustusyhteistyötä ja järjesti viime viikolla Helsingissä puolustuskonferenssin Israelin puolustusministeriön kanssa. Pääministeri Orpo, miksi Suomi valitsee näin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ehkä puolustusministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Puhemies! Mitä tulee tähän konferenssiin, niin se on suomalaisten yritysten ihan laillisesti järjestämä yhteistyö-, puolustusteollisuustilaisuus. Puolustusministeriön virkamies on pyydetty pitämään puheenvuoro seminaariin, joita on tietysti kymmenittäin ja joissa on vuosien varrella lukuisia, aina eri maista olevia firmoja. Se ei ole siis Suomen puolustusministeriön järjestämä.

Mitä varsinaisesti tulee tähän puolustusyhteistyöhön Israelin kanssa, niin se perustuu hyvin voimakkaasti viime vaalikaudella ja sitä edellisellä vaalikaudella tehtyihin merkittäviin strategisiin suorituskykyhankkeisiin, joilla meidän puolustusta on vahvistettu. Ennen kaikkea nimenomaan israelilaiset yritykset ovat maailman johtavia ilmatorjunnassa ja muissa järjestelmissä, ja sen takia edelleen pidän hyvänä niitä Marinin hallituksen päätöksiä, joilla nämä järjestelmät hankittiin. Ne ovat Suomen turvallisuudelle äärimmäisen hyviä ja myös veronmaksajille kustannustehokkaita. [Jenna Simula: Välillä täytyy kiittää, kiitos keskusta!] Sellaisia järjestelmiä ei löydy Euroopasta eikä USA:sta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Kansanmurhaa suorittavat Israelin edustajat [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole todisteita!] eivät kuulu puolustuskonferenssiin Helsingissä, he eivät kuulu Euroviisuihin Wienissä, he kuuluvat kansainväliseen tuomioistuimeen Haagissa. Pääministeri Orpo, te mainitsitte pakotteet laittomista siirtokunnista ja assosiaatiosopimuksen uudelleenarvioinnin. Ne ovat tarpeellisia ja tervetulleita toimenpiteitä, mutta ne eivät alkuunkaan riitä, kun Israel on vuosia harjoittanut kansanmurhaa ja käynyt oikeudetonta sotaa Palestiinassa. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Pääministeri, voisiko hallitus vihdoin alkaa ajaa tiukkoja, kattavia taloudellisia pakotteita Israelia vastaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me toimimme EU-rintamassa. Ja nyt EU:ssa, kun Unkarissa kansa äänesti ja siellä valta vaihtui, nämä pakotteet väkivaltaisia siirtokuntia kohtaan pystyttiin viemään eteenpäin. Tämä kuvaa hyvin sitä, että Euroopan unionissa on vaikea löytää yhteistä linjaa, koska me emme voi tehdä määräenemmistöpäätöksiä keskeisissä ulkopolitiikkaan, turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä, ja mielestäni se olisi tarpeellista.

Mutta me emme hyväksy väkivaltaa. Emme hyväksy niitä Israelin toimia, jotka ylittävät puolustuksen ja jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta. Me olemme tämän tuoneet kaikissa käänteissä selväksi, ja me toimimme osana kansainvälistä yhteisöä näiden väkivaltaisuuksien ja kansainvälisen oikeuden rikkomisen lopettamiseksi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Italia, Ranska ja Kanada ovat pääministeritasolla tuominneet flotilla-aktivistien järkyttävän väkivaltaisen kohtelun, ja muun muassa Israelin lähettiläät on kutsuttu puhutteluun. Suomi on ulkoministeritasolla lähettänyt Israelille lähinnä selvittelypyynnön. Missä ovat poliittisen johdon ulostulot näin vakavassa asiassa, kun Suomen kansalaisiakin kohdellaan tällä tavalla? Edelleen odotamme.

Mitä muuta Suomen ulkopoliittinen johto ja hallitus aikovat tehdä, kun Israelin väkivalta vain syvenee koko ajan? Pääministeri, te ette ole vielä antanut selkeää vastausta siihen, ajaako Suomi sitä, että Israelin ja EU:n välinen assosiaatiosopimus jäädytetään? Te olette sanonut, että sitä lähinnä arvioidaan. Missä ovat muut toimet Israelin painostamiseksi, [Puhemies koputtaa] jotta se lopettaa siviilien tappamisen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensin totean sen, että Suomi ei mitenkään voi hyväksyä sitä kohtelua, joka on Suomen kansalaisiin kohdistunut. Tämä on aivan selvä. Tästä on käyty keskustelu myöskin Israelin suurlähettilään kanssa, ja viesti hallitukselta on ollut siis aivan selvä.

Mitä assosiaatiosopimukseen tulee, niin me tuemme sen avaamista ja sen keskustelun liikkeelle lähtemistä. Se olisi jo sinänsä erittäin vahva toimi, ja sitä kautta saataisiin prosessi käyntiin ja voitaisiin tarkastella silloin tätä suhdetta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minä en syytä edellistä, Marinin hallitusta vaan haluan kiittää.

Kiitän siitä, että Marinin hallitus muun muassa vasemmistoliiton tuella päätti viedä meidät Natoon. Meidän kokoomuksenkin pitkäaikainen tavoite toteutui näin. [Juho Eerola: Ja hävittäjiä hankittiin!]

Kiitos myös siitä Marinin hallitukselle, että se päätti hankkia Daavidin lingon Israelista, maailman parhaan suojan maallemme. Sen takia se päätettiin hankkia, ja kiitos siitä Marinin hallitukselle.

Ostamme myös maailman parhaat hävittäjät. Ne löytyvät Yhdysvalloista. Sen takia F-kolmevitoset hankitaan sieltä.

Meillä on myös paljon maailman parasta osaamista puolustusteollisuudessa Suomessa, korkeaa osaamista avaruusteknologiassa, perinteistä Patriaa, Sakoa ja muita. Kysyn teiltä, puolustusministeri Häkkänen: millaisia toimia hallituksella on kotimaisen puolustusteollisuuden vahvistamiseksi ja tukemiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Orpon hallitus panostaa voimakkaasti kotimaan puolustusteollisuuden vahvistamiseen. Suunnataan hankintoja kotimaahan ja tiivistetään erityisesti tätä teknologia‑ ja tutkimusmaailman kehitystyötä. Siinä nähdään jo nyt selvästi merkkejä voimakkaasta kasvusta, niin tuolla perinteisessä teollisuudessa kuin sitten ihan näissä korkean teknologian uusissa tuotteissa, sanotaan satelliittiyhtiöissä ja muissa.

Sitten tehdään tietysti viennin edistämistä aika voimakkaasti. Siihen osallistuvat tietysti kaikki ministerit pääministerin johdolla. Ollaan hyvin menestyksekkäästi autettu muun muassa Patriaa, Iceyeta, Sakoa, monia muita suomalaisia yrityksiä, ja tätä kautta sitten saadaan Suomeen sitä kauan kaivattua talouskasvua ja alueille työllisyyttä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Gazan sodassa on raportoitu kuolleen 18 000—21 000 lasta. Gazan humanitäärinen tilanne on yhä kriittinen. Puhdasta vettä ja ruokaa puuttuu, ja huomattava osa väestöstä kärsii aliravitsemuksesta. Niin sairaalat kuin asunnot ovat laajasti tuhoutuneet, ja jälleenrakennus ei ole päässyt millään tavalla liikkeelle. Lääkkeistä on pulaa, sairaanhoitokapasiteetti toimii aivan äärimmillään. Jätehuolto ei onnistu, hygieniaolosuhteet ovat erittäin huonot, ja myös rottaongelma laajenee. Gazan alueen rajalle on tuotu paljon apua, se odottaa siellä, mutta Israel ei päästä sitä läpi. Voisimmeko me painostaa Israelia päästämään avun alueelle läpi, toimia EU:ssa aktiivisesti tämän puolesta, ja voisimmeko me, ministeri Tavio, vahvistaa myös omaa apuamme, humanitääristä apua, alueelle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Tavio, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä kysymyksestä. Suomi on tuon Gazan sodan alkamisen jälkeen antanut tukea Palestiinalaisalueelle 32 miljoonaa euroa, ja tälle vuodelle on 5 miljoonaa euroa lisää, jota ei ole vielä kohdennettu. Olemme huomioineet alueen humanitäärisen tuen ensisijaisesti, ja siis tukea on kanavoitu WFP:n ja SPR:n kautta. Ja hätämekanismia hyödyntäen olemme muun muassa tukeneet alueelle Punaisen Ristin kenttäsairaalan, joka on tukenut siellä hoitoa vaativia. Olen viimeksi eilen itse asiassa täällä vierailleen yhden Unicefin johtajan kanssa keskustellut tästä tilanteesta. Hän toi esiin esimerkiksi sen, että lapsilla on paljon siellä tietenkin sairaanhoitotarpeita ja antibiooteistakin on pulaa ja puhtaasta vedestä on pulaa. Olen tarjonnut apuani, ja kerroin hänelle myös, että voin omalta osaltani [Puhemies koputtaa] koittaa olla Israelin hallitukseen yhteydessä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Kivelä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Israel on toteuttanut Gazassa kansanmurhan. Se toteuttaa etnistä puhdistusta Etelä-Libanonissa. Länsirannan tilanne on pahempi kuin koskaan. Iskut ja pommitukset jatkuvat, ja Israelin johto on etsintäkuulutettuna sotarikoksista ja ennen kaikkea edelleen pitää yllä tätä apartheidpolitiikkaa, miehitystä ja saartoa. Ja nyt viimeisimpänä israelilaiset joukot ovat jälleen laittomasti pysäyttäneet ja ottaneet kiinni humanitääristä apua kuljettaneen laivueen.

Itse olen hieman kyllästynyt siihen, että kun me täällä peräänkuulutamme Suomelta vastuun kantamista, peräänkuulutamme niitä konkreettisia toimia, niin emme niitä vastauksia saa, ja todellisuudessa ette pysty edes antamaan meille vastausta siihen, miksi puolustusministeriö on mukana asekonferenssissa Israelin kanssa.

Kysyn, pääministeri: mitä konkreettista Suomi omalla aktiivisuudellaan aikoo tehdä, jotta voidaan painostaa Israelia tässä järkyttävässä tilanteessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olisi vielä hyvä, että ulkoministerillä olisi ollut mahdollisuus paikalla tämä keskustelu käydä, koska hän tekee joka päivä tämänkin asian parissa töitä.

Toistan osin, mitä sanoin, mutta siis nyt esimerkiksi konkretiaa oli se, että näitä pakotteita väkivaltaisia siirtokuntia kohtaan saatiin eteenpäin. Sen lisäksi jatkuvasti sekä ulkoasiainneuvostossa että EU-huippukokouksessa Lähi-idän tilannetta, Gazan tilannetta, Etelä-Libanonin tilannetta käydään koko ajan läpi, haetaan keinoja yhdessä, miten pystytään vaikuttamaan. Meillä oli viime Eurooppa-neuvoston yhteydessä kokous tuon alueen maiden johtajien kanssa, ja nimenomaan Gazan-kysymys ja Libanonin-kysymys olivat keskeisesti esillä. Haettiin yhdessä Syyrian, Egyptin ja monien muiden maiden johtajien kanssa ratkaisua tähän tilanteeseen. Siis ei pidä myöskään antaa sellaista kuvaa, että Suomi ei tee mitään. Suomi tekee ja paljon — sen, mihin meidän painoarvolla pystytään, [Puhemies koputtaa] ja aivan varmasti haluamme saada sen kriisin ratkeamaan.

Kiitos, arvoisa puhemies! Fortum perusti Fortum Financen Irlantiin vuonna 2012. Samoihin aikoihin se myi sähköverkon Carunalle ja siirsi rahat Irlantiin välttyäkseen veroilta. Nyt heillä on yhtiössä kuusi miljardia rahaa tällä hetkellä. Yhtiö teki viime vuonna 333 miljoonaa voittoa, ja heillä on viisi työntekijää paikalla, eli aika tuottava yhtiö. He ovat menneet Irlantiin kiertääkseen yhteisöveroa, joka Suomessa on 20 ja Irlannissa 12,5 prosenttia.

Miksi suomalaisten, valtion, omistama enemmistöyhtiö saa tehdä tätä veronkiertoa Irlannissa? Sitä voi tietysti aina puolustella sillä, että siellä on muitakin osakkeenomistajia, mutta se on huono selitys, koska ainakin kaikissa niissä yhtiöissä, joissa minä olen ollut, enemmistöosakas päättää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Omistajaohjausministeri Strand, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Fortumin Irlantiin perustama rahoitusyhtiö ei tosiaan ole mikään uusi järjestely, ja se on ollut tiedossa jo vuosia. Omistajaohjaus on käynyt asiaa läpi ja todennut, että järjestelyyn ei liity veronkiertotarkoitusta tai muuta sellaista vaan tarkoitus on ollut suojata emoyhtiön omaa pääomaa. Valtio-omistaja on käynyt Fortumin kanssa läpi Irlannin yhtiön toiminnan, tarkoituksen ja perusteet ja tosiaan todennut, että Fortumin menettely on täysin laillista eikä siihen liity veronkiertoa. Valtio-omistaja edellyttää, totta kai, yhtiöiltä läpinäkyvää verojen raportointia, ja Fortum on omalta osaltaan sitoutunut läpinäkyvään ja vastuulliseen veropolitiikkaan ja veroraportointiin.

Arvoisa herra puhemies! Taloudesta on nyt kuulunut erityisen hyviä uutisia. Investointeja virtaa Suomeen. Eurostatin kasvutilastoissa Suomi on tällä hetkellä kärkipaikalla. Maksukorttitietojen perusteella näyttää siltä, että yksityinen kulutus on viimein lähtenyt käyntiin. Teollisuustuotantomme on noussut korkeimmilleen sitten vuoden 2008, ja pitkäaikaistyöttömyydenkin ennustetaan kääntyvän laskuun kesän jälkeen.

Nämä uutiset tietysti ovat myrkkyä kurjuutta haikailevalle oppositiolle. Perussuomalaiset pitävät hyvänä, että hallitus on kyennyt tekemään valtavan määrän kasvutoimia opposition äänekkäästä vastustuksesta huolimatta.

Hyvää kehitystä tukee myös kehysriihessä päätetty korjausrakentamisen paketti. Arvoisa pääministeri, millaisia työllisyys- ja kasvuvaikutuksia arvioitte tällä taloyhtiöiden remonttien käynnistämisellä olevan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Kiitos kysymyksestä. Tämä on erittäin tärkeä toimi sen eteen, että saamme nyt myös asuntorakentamisen ja korjausrakentamisen puolella kasvua aikaiseksi, uusia remontteja käyntiin. Tämän rinnalla, kun nyt kohdennetaan siis taloyhtiöille tämä avustus, tulee myös tietysti tämä korotettu kotitalousvähennys, joten kaikki pääsevät hyötymään tästä paremmasta mahdollisuudesta korjata omia asuntojaan, ja sillä on arvioitu olevan moninkertainen vaikutus siihen käynnistyvien remonttien määrään ja jopa tuhansien, monien tuhansien — koko tällä paketilla, minkä päätimme kehysriihessä, jopa 10 000 työllisen, henkilötyövuoden verran — työllisyyttä parantava vaikutus, joten uskon kyllä, että tästä saadaan vauhtia myös sinne asuntorakentamisen puolelle, ja olen erittäin tyytyväinen, että teimme tämän päätöksen. [Pia Viitanen: Mehän kolme vuotta sitten esitettiin sitä, ja hallitus tyrmäsi tämän!]

Arvon puhemies! Piisisen pannahinen meinasi viedä jalat suusta, mutta kysyn nyt kuitenkin. Julkista keskustelua pitkään hallinnut taantumapuhe on jättänyt lukuisat talouden valonpilkahdukset varjoonsa, ja tässä onkin muutama kiintoisa tilastotieto viime viikolta. Erityisesti naisten ostovoima on kasvanut viimeiset kolme vuotta. Eurostatin arvion mukaan Suomen talouskasvu oli alkuvuonna EU:n kärkikastia. Teollisuuden ja rakentamisen liikevaihto kasvoi vuoden takaiseen verrattuna lähes kuusi prosenttia ja palvelut yli viisi prosenttia. Vuosien ajan mörninyt vähittäiskauppa on vihdoin kääntynyt kasvuun, ja ulkomaiset teollisuusinvestoinnit ovat korkeimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. Tietyillä aloilla työn puute on muuttunut tai muuttumassa työvoiman puutteeksi. Siksi kysynkin valtiovarainministeri Purralta: Eikö näiden tietojen valossa ole käymässä just se, mihin oikeistohallitus alusta lähtien tähtäsi, että kun viimein rohjetaan tehdä niitä kauan välteltyjä uudistuksia, alkaa myös se kauan kaivattu talouskasvu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten kysyjä kuvasi, nyt tulee kyllä eri suunnista erittäin myönteisiä uutisia. Tässä paikassa ja tällä hallituskaudella esimerkiksi niitä Eurostatin kasvutilastoja olen tottunut katsomaan sieltä toisesta päästä. Suomi on ollut pitkään pahnanpohjimmainen tai ainakin siellä lopussa, mutta nyt todellakin Suomi oli ykkösenä näissä ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksissa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ykkösenä! — Juho Eerola: Ihan kärjessä!]

Toisaalta samaan aikaan maahan virtaa investointeja. Teollisuustuotanto on uudessa huipussaan sitten finanssikriisin, mikä on käytännössä käsittämätön suoritus. Toisaalta myös kotitalouksien ja kuluttajien luottamus näkyy selvästi vahvistuvan. Tätä voidaan arvioida maksukorttidatan perusteella erilaisilta palvelualoilta, vähittäiskaupasta. Samaan aikaan se on jopa havaittu ministeriössä, koska arvonlisäverokertymä kasvaa nyt ja joudumme jopa tarkistamaan sitä hieman ylöspäin, mikä on täysin poikkeuksellista tällä kaudella, kuten tiedetään.

Mutta tässä on juuri tämä, että tässä tilanteessa me olemme joutuneet tekemään voimakkaita sopeutustoimia, ja niitä ei saa pelätä jatkossakaan, [Puhemies koputtaa] mutta me olemme tehneet johdonmukaisia, jatkuvia kasvutoimia, [Puhemies koputtaa] niin että toivottavasti se kantaa nyt hedelmää, vaikka erilaisia haasteita maailmalla edelleenkin kovasti on.

Arvoisa puhemies! Viime vuodet ovat olleet Suomen taloudessa melkoisen synkkyyden aikaa. Suomi on velkaantunut pahoin, työttömyys kasvanut ja usko tulevaisuuteen horjunut. Nyt kuitenkin, niin kuin tässä jo todettiin, monet mittarit näyttävät, että talous on vihdoin kääntynyt kasvuun ja usko tulevaisuuteen on palamassa. Tämä näkyy niin yksityisessä kulutuksessa, teollisuustuotannossa kuin investoinneissakin. Myös vientisektorin tilaukset ovat nousussa, ja vähittäiskauppakin on elpynyt.

Arvoisa ministeri, minäkin olisin halunnut kysyä teiltä: miltä Suomen talouden kehitys näyttää sieltä ministeriaitiosta käsin [Juho Eerola: Kysykää uudestaan, se oli hyvä!] — siihen osin jo vastasittekin — ja voisimmeko vihdoin katsoa tulevaisuuteen positiivisesti? Mietin myös, kun Sveitsissä pelataan parhaillaan jääkiekon maailmanmestaruudesta, voisimmeko toistaa 90-luvun alun laman jälkeisen, vuoden 95, ihmeen. Eli voisiko uusi kasvu ja usko tulevaisuuteen saada vauhtia myös Suomen jääkiekon maailmanmestaruuden siivittämänä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti ei sen paremmin Euroviisut kuin jääkiekon maailmanmestaruuskaan ole täällä ministereiden käsissä, mutta toivotaan näin. Ja samaan aikaan haluan onnitella kiekkoäitiä poikanne saavutuksesta eli Tapparan suomenmestaruudesta.

Mutta aivan kuten tässä totesin, hyvältä näyttää eri suunnista, ja totta kai se helpottaa meidän kaikkien työskentelyä täällä. Erityisesti kun viime aikoina on näistä suurista sopeutustoimista paljon puhuttu, on hyvä huomioida, että samaan aikaan, kun on tehty hyvää politiikkaa kasvun suuntaan, niin sitä kohti mennään, ja meillä on lukuisia syitä olla hyvin optimistisia ja valoisia suomalaisen tulevaisuuden suhteen.

Samaan aikaan haluan korostaa sitä, että nämä itse prosentit korkeintaan lämmittävät siellä ministeriön Excelissä, mutta se, mitä tällä tavoitellaan, on tietenkin kasvava hyvinvointi, se, että kansalainen havaitsee omassa arjessaan, että esimerkiksi ostovoima on parantunut, se, että talouskasvu tuottaa hyvinvointia tähän maahan. Sitähän tällä tavoitellaan. Suomella on valtavasti vahvuuksia eri elinkeinoelämän sektoreilla, osaamisessa ja niin edelleen, joita [Puhemies koputtaa] me haluamme vahvistaa.