Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
maanantaina 27. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

Asiakohta 4 · Täysistunto 2020/21 — Eduskuntapeili
Istunnot ›  Täysistunto 2020/21 ›  Asiakohta 4
Asiakohta 4 · PTK 2020/21 vpTäysistunnon asiakohta · Ainoa käsittelyK 21/2019 vp | TRVM 2/2020 vp

Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa

Ainoa käsittelyAvaa istunto ↗
Käsittely🗣 Puheenvuorot

Käsittelyvaihe · eduskunnan käsittelytiedot

01
Ainoa käsittely

Puheenvuorot · kuka sanoi mitä

Kaikki asiakohtaan liittyvät puheenvuorot kokonaisina, lyhentämättöminä.

OA
Outi Alanko-Kahiluoto VihreätPuheenvuoroklo 15.27

Kiitos, arvoisa puhemies! Tosiaan tästä europarlamenttivaaleja koskevasta Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksesta voi todeta, että myös se perustuu valvontatehtävään, joka perustuu lakiin. En ryhdy kertaamaan samoja pykäliä, jotka äsken esittelin. Myös tässä on tavoitteena sama, että haetaan tasapainoa riittävän sääntelyn ja puolestaan sääntelyn aiheuttamien kustannusten ja haittojen välillä pyrkimyksenä avoimuuden lisääminen ja vaalikampanjoiden kulujen kasvun hillitseminen.

Vaalirahoituslain mukaan ilmoitusvelvollinen vastaa ilmoituksensa sisällöstä. Ilmoitusvelvollisuutta on laajennettu edellisten europarlamenttivaalien jälkeen, ja nyt ilmoitusvelvollisuus koskee myös toista varaedustajaa. Valiokunta teki tätä asiaa koskevan ehdotuksen edellisiä europarlamenttivaaleja koskevan mietinnön yhteydessä. Tarkastusvaliokunta pitääkin nyt hyvänä, että ilmoitusvelvollisuutta on europarlamenttivaaleissa laajennettu. Kesken kauden ensimmäisen varasijan ulkopuoleltakin nousseella on ilmoitusvelvollisuus, ja tältä osin vaalirahoituksen avoimuus on parantunut.

Kaikki ilmoitusvelvolliset, 27 henkilöä, jättivät vaalirahoitusilmoituksen. Ilmoitusvelvollisten kampanjakulut vaihtelivat tarkastusviraston mukaan erittäin paljon. Suurin vaalikampanja maksoi 203 785 euroa ja pienin kampanja 542 euroa. Kampanjakulujen keskiarvo oli noin 56 880 euroa. Ulkopuolista tukea oli 61 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Tarkastusviraston mukaan tukea oli otettu vastaan myös sellaisilta tahoilta, joilta ei vaalirahoituslain 4 §:n mukaisesti saisi vastaanottaa tukea. Yksi valvonnassa todettu tapaus ylitti 1 500 euron tukirajan, jonka ylityttyä tuki ja sen antaja on ilmoitettava vaalirahoitusilmoituksessa erikseen. Ennakkoilmoituksen teki 88 henkilöä. Edellisissä vaaleissa 61 prosenttia jätti ennakkoilmoituksen ja ilmoitusvelvollisista 65 prosenttia. Tällä kertaa prosentit olivat 33 prosenttia kaikista ehdokkaista ja 30 prosenttia ilmoitusvelvollisista, eli laskua on tapahtunut ennakkoilmoitusten suhteen. Tarkastusviraston johtopäätös on, että viraston tietoon ei ole tullut seikkoja, joiden perusteella tarkastusvirastolla olisi syytä epäillä vastaanottamiensa ilmoitusten oikeellisuutta.

Mitä tulee lainsäädännön kehittämistarpeisiin europarlamenttivaaleja koskevan ilmoitusvelvollisuuden ja sitä koskevan tarkastelun suhteen, niin totean aivan samat asiat kuin äskeisen eduskuntavaaleja koskevan mietintömme kohdalla: elikkä myös tätä koskee se, että hallitus on nimittänyt parlamentaarisen työryhmän, joka tarkastelee kaikkia lainsäädännön kehittämistarpeita, ja valiokunta jää odottamaan työryhmän ratkaisuehdotuksia ja niiden edellyttämiä säädösmuutoksia sekä tulee palaamaan asiaan, kun se käsittelee vaali- ja puoluerahoituksen valvontaa koskevia tarkastusviraston kertomuksia.

Ehdotamme valiokunnan kannanottoehdotukseksi, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. — Kiitos.

2 916 merkkiä · suomi
Lähde:Eduskunnan avoin data · Section + Speech + Voting·haettu 20.7.2026 klo 14.00