Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd) | Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk) | Suullinen kysymys eheytyshoitojen kieltämisestä (Bella Forsgrén vihr) | Suullinen kysymys maahanmuuton kokonaiskustannuksista (Timo Vornanen tv) | Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta (Jaana Strandman ps) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa hallitus, olette helpottamassa henkilöperusteista irtisanomista poistamalla painavan syyn irtisanomisperusteesta. Lisäksi olette tuomassa pahimmillaan pärstäkertoimeen perustuvan potkulain, jossa työnantaja pääsisi eroon työntekijästä heppoisilla syillä. Kyse on esityksestä alisuoriutumisesta laillisena irtisanomisperusteena.

Arvoisa työministeri, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja on julkisesti älähtänyt, että kokoomus valmistelee ohi hallituksen työntekijöitä koskevia heikennyksiä niin määräaikaisten työsopimusten kuin irtisanomisten helpottamisen osalta. Hallituksessa näyttää olevan tästä erilainen näkemys. Ajaako hallitus kaksilla rattailla? Onko tämä alisuoriutuminen irtisanomisperusteena teidän mielestänne hallitusohjelman mukainen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tähän kysymykseen liittyen: Orpon hallitus valmistelee tällä hetkellä vielä edelleen merkittäviä työmarkkinoiden uudistuksia, joilla voidaan vahvistaa suomalaisten, ennen kaikkea pk-yritysten, luottamusta tulevaisuuteen, siis siihen, että suomalaiset yritykset voisivat tarjota yhä enemmän työtä ja että he uskoisivat taas myös tulevaisuuteen Suomessa. Uskon, että tästä tavoitteesta olemme kaikki tässä salissa kuitenkin laajasti samaa mieltä. Tämän lakihankkeen valmistelu on tällä hetkellä käynnissä, ja meidän on tarkoitus tehdä vielä tässä kesän kuluessa nämä tarvittavat lainsäädännön linjauspäätökset, jotta sitten esitys tulee syksyllä taas eduskunnan käsittelyyn. Mutta totta kai luonnollisesti noudatan ministerinä hallitusohjelman linjauksia, ja nämä yksityiskohdat käydään sitten hallituksen sisällä poliittisessa neuvottelussa, ei täällä julkisuudessa eikä eduskunnan kesken, vaan saatte sitten hallituksen esityksen syksyllä käsittelyyn.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus, te olette tehneet ennätyksen työntekijöiden kurittamisessa. Te romutitte työttömyysturvan, lakkautitte aikuiskoulutustuen sekä vuorotteluvapaan, heikensitte yt-lakia ja toteutitte paljon muita työntekijöitä koskevia heikennyksiä

Olette nyt tuomassa lain määräaikaisen työsopimuksen tekemiseksi ilman perustetta jopa vuodeksi, ja teidän omassa esityksessänne lukee, että on odotettavissa, että syrjintätapausten määrä kasvaa. Määräaikaisuuksien käyttö tulee lisääntymään, ja se lisää entisestään työntekijöiden kokemaa epävarmuutta ja työelämän pirstaleisuutta.

Työministeri Marttinen, hallitusohjelmassa olette sitoutuneet ehkäisemään raskaus‑ ja perhevapaasyrjintää ja työsopimusten perusteetonta ketjuttamista. Miksi tuotte esityksen, joka on ristiriidassa hallitusohjelmanne kanssa? Perutteko te tämän esityksen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ehkä verrattuna aikaisempaan hallitukseen tämän hallituksen politiikkana ei ole ollut perua niitä uudistuksia, mitä me olemme olleet valmistelemassa, vaan toteuttaa hallitusohjelmaa, tehdä huolellista valmistelua ja sen pohjalta tehdä päätöksiä ja viedä näitä uudistuksia taas vastaavasti eteenpäin.

Tästä esityksestä, mistä edustaja kysyi: Meille on tietysti päivänselvä asia, että me suhtaudumme perhe‑ ja raskaussyrjintäkysymykseen erittäin vakavasti. Samaan aikaan, kun tehdään näitä muita työmarkkinapuolen uudistuksia, meillä on käynnissä oma työ ministeri Sanni Grahn-Laasosen alaisuudessa sosiaali‑ ja terveysministeriössä, jossa tätä kysymystä valmistellaan, ja me katsomme tätä kokonaisuutta yhdessä läpi. Joka tapauksessa on selvää, että vaikka määräaikaisuuksien käyttöä voidaan lisätä, niin laissa tulee silti olemaan edelleen jatkossakin tietysti nämä kielletyt perusteet, ja niiden osalta tullaan pitämään myös tiukasti kiinni siitä, että tämä esitys ei tule sitten lisäämään esimerkiksi raskaus‑ ja perhevapaasyrjintää. [Puhemies koputtaa] Se on tietysti päivänselvä asia meille.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Työministeri Marttinen, te olette paljon vartijana. Suomalaiset pitävät oikeutta työhön tärkeänä, ja hallitus, jossa istutte, on asettanut tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä. No, tuo tavoite on karannut kauas, ja tällä hetkellä työttömyys on kasvanut. Monet nuoret ovat vailla kesätyötä, ja pitkäaikaistyöttömyyskin uhkaa nousta jo 90-luvun lamavuosien lukuihin. Tuo on samalla teidän taloustavoitteellenne ongelma, koska kaksi miljardia julkisen talouden tasapainotustavoitteesta oli tarkoitus hoitaa tällä paranevalla työllisyydellä, joten ei ihme, että myös perussuomalaisia ja valtiovarainministeri Purraa kiinnostaa nyt tämä työllisyyspolitiikka.

Nyt olemme saaneet kuulla, että valtiovarainministeri Purra ei pidä hallitusohjelman mukaisena sitä, että alisuoriutuminen tuotaisiin irtisanomisperusteeksi työsopimuslakiin. Olemme myös lukeneet, että hallitusohjelman mukaisesti te haluaisitte ehkäistä raskaus- ja perhevapaasyrjintää, mutta nyt uusi esitys määräaikaisista työsuhteista itse asiassa lisää sitä.

Voisitteko te nyt avata, mikä on hallituksenne linja [Puhemies koputtaa] työllisyyden hoidossa, miten se toteuttaa hallitusohjelmaa ja onko koko hallitus yhtenäinen [Puhemies koputtaa] näissä työllisyyden hoidon tavoitteissa? [Aki Lindén: Tämä hallitus on alisuoriutunut!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja työministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Toivon kuitenkin, hyvät kansanedustajat, että suhtaudumme kysymykseen siihen kuuluvalla vakavuudella.

Uskon, että me kaikki uskomme siihen, että Suomen julkista taloutta on välttämätöntä vahvistaa. Uskon myös siihen, että me kaikki haluamme myös Suomeen nykyistä selkeästi vahvemman työllisyyden. Suomi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista siinä, että me emme ole myöskään toteuttaneet monia niitä uudistuksia, millä muita pohjoismaisia yhteiskuntia ja niiden työmarkkinoita, taloutta, on uudistettu viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana. Jossain kohtaa, hyvät opposition kansanedustajat, tulee se päätepiste, missä täytyy myös tehdä toimenpiteitä, jotta voidaan pitää huolta siitä, että Suomi on myös vahva talous tulevaisuudessa, ja tätä työtä me olemme vastaavasti parhaillaan tekemässä.

Nämä työmarkkinauudistukset tulevat vaikuttamaan pysyvästi pitkälle tulevaisuuteen Suomen tilanteen osalta, ja tänä keväänä hallitus on tehnyt myös laajasti muun muassa verotuksen puolella muita toimenpiteitä, joilla tavoitellaan entistä vahvempaa talouden kasvua tulevaisuudessa Suomeen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Oikeistohallitus on hyökännyt jo kahden vuoden ajan suomalaisia työntekijöitä vastaan, eikä loppua näy. Luvatun 100 000 työpaikan sijasta on saatu 80 000 työtöntä. Nyt hallitus on heikentämässä etenkin nuorten naisten työmarkkina-asemaa, kun te mahdollistatte perusteettomat määräaikaisuudet. Ja kuten täällä on jo aikaisemmissa puheenvuoroissa todettu, jopa hallituksen omassa esityksessä myönnetään, että näiden muutosten myötä raskaussyrjintä uhkaa lisääntyä. Lisäksi oikeistohallitus on tuomassa eduskuntaan potkulain, jonka myötä irtisanomisille ei tarvittaisikaan enää painavaa syytä. Jatkossa peruste voisi olla työnantajan määrittelemä alisuoriutuminen tai muu epämääräinen syy.

Arvoisa pääministeri Orpo, kyllä tässä täytyy todeta, että jos joku on alisuoriutunut, niin se on kyllä tämä teidän hallituksenne, ja näin ajattelee lähes 70 prosenttia Suomen kansasta eli meidän pomoistamme. Eikö nyt olisi aika katsoa peiliin ja lopettaa tämä työntekijöiden kyykyttäminen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On ihan totta, että suhdanne, missä ollaan, on erittäin vaikea, ja se näkyy meidän työllisyysluvuissa. Tähän suhtaudutaan erittäin vakavasti, ja me suhtaudumme erityisen vakavasti siihen, että ne ovat ihmisiä, jotka ovat työttömiä ja jotka haluaisivat päästä töihin. Ne ovat koteja ja perheitä, joissa työttömyyden takia ollaan ongelmissa.

Mutta samaan aikaan on täysin totta myös se, että hallitus on tehnyt suuren määrän uudistuksia, jotka tulevat aivan varmasti lisäämään työllisyyttä, nostamaan talouden kasvua, luomaan Suomeen yrityksiin työpaikkoja, jotta ihmiset saavat mahdollisuuksia tehdä töitä. Tämä aika on ollut vaikea, mutta me emme ole jättäneet näitä uudistuksia tekemättä, koska se on välttämätöntä, koska me haluamme saada Suomen talouden kasvuun, ihmisille töitä, yrityksille uskoa työllistää. Se on ainut kestävä tapa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä esityksenne työsopimusten määräaikaisuuksien helpottamiseksi tosiasiassa vaikuttaa erityisesti nuorten naisten työmarkkina-asemaan ja myös siihen, kuinka he pystyvät saamaan vakituisen työsuhteen. Tiedättekö, ministeri, että yksi yleisimpiä syitä tasa-arvovaltuutetulle tulleista yhteydenotoista koskee nimenomaan määräaikaisen työsuhteen päättymistä raskauden tultua ilmi tai perhevapaan alussa? Itse olen myös joutunut aikanaan tämän kokemaan. Toivoisin, että ajat jo muuttuisivat. Myös ammattiliitot ja palkansaajakeskusjärjestöt ovat todenneet, että määräaikaisuuksien helpottaminen lisää raskaussyrjintää.

Te olette ilmoittanut, työministeri, kuuntelevanne työntekijäpuolta, mutta nyt ei kyllä vaikuta oikein siltä, vaan te jääräpäisesti heikennätte työntekijöiden asemaa jatkuvasti. Kysyn nyt: miksi te lisäätte tätä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä, [Puhemies koputtaa] mikä nyt jo on yleisin syy siihen, että määräaikaisia työsopimuksia ei jatketa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Edustajalle voisi myös todeta vastoin sen, että kyllä myös monen nuoren suomalaisen elämään vaikuttaa ennen kaikkea se, jos sitä ensimmäistäkään työsuhdetta ei saa. Sehän luo epätoivoa, toivottomuutta omasta tulevaisuudesta, epävarmuutta, ja sen takia on tärkeää, että me voimme myös luoda sitä näkymää siihen, että suomalaiset työnantajat ja suomalaiset yrittäjät voivat tarjota näitä työmahdollisuuksia ennen kaikkea myös nuoremmille suomalaisille. Ainakin itse olen saanut paljon viestejä jo kauteni alun aikana siitä, miten nuoret haluavat päästä työelämään mukaan. On selvä asia, että heikossa suhdannetilanteessa, joka on iskenyt myös Suomeen, nuoret ovat juuri heitä, jotka kärsivät ennen kaikkea ja eniten tästä tilanteesta.

Kuten totesin, hallitus suhtautuu äärimmäisen vakavasti perhevapaasyrjintään. Ja samaan aikaan uskon, että voidaan antaa ja tehdä semmoisia lainmuutoksia, jotka madaltavat sitä kynnystä ennen kaikkea nuorille päästä mukaan suomalaiseen työelämään. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Jos mietin tänä aikana, mikä olisi yksi tärkeimmistä ministerin tehtävistä, niin kyllä se olisi tämän karmean työllisyystilanteen helpottaminen, tämän massatyöttömyyden hoitaminen. Keskusta on sitä mieltä, että me tarvitaan uudistuksia suomalaiseen työelämään. Olemme tukeneet monia hallituksen esittämiä työlainsäädännön muutoksia. Tulemme ehkäpä joitakin muitakin tukemaan, mutta eivät, hyvä hallitus, nyt oleellisia ole nämä työlakien muutokset, vaan työllisyyspolitiikan ja massatyöttömyyden taittamisen pitäisi olla ykkösasia. [Vasemmalta: Kyllä!] Ja täytyy sanoa, arvoisa hallitus, että teillä oli omassa paperissanne, ohjelmassanne tavoitteena 100 000 uutta työpaikkaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Teillä oli tyhjä paperi!] Nyt on miinus 60 000 tällä hetkellä teidän saldonne. Suomessa on 300 000 ihmistä työttömänä, siis suomalaisen suurkaupungin verran ihmisiä on työttömänä, 300 000. Lähes jokaisella työpaikalla pyörivät yt-neuvottelut tällä hetkellä. Haluan nyt kysyä työministeriltä: mitä te aiotte tehdä tälle massatyöttömyydelle ja sen helpottamiselle, johon maa on kokoomuksen johdolla, kokoomushallituksen johdolla ajautunut tässä kahden vuoden aikana?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Aion jatkaa sillä linjalla, jota edeltäjäni on Suomessa ajanut, eli uudistaa suomalaisia työmarkkinoita pohjoismaisen mallin mukaisesti. Uskon, niin kuin edustaja myös totesi, että keskustassa ennen kaikkea ymmärretään se, mikä merkitys suomalaisilla pk-yrittäjillä tässä maassa on, millainen potentiaali työllistää suomalaisia, kasvaa ja kehittää yritysten toimintaa näissä yrityksissä on. Muistelen ainakin aikaisemmin tässä salissa kuulleeni myös puheenvuoroja, joissa keskusta on myös arvostanut tätä suomalaista pk-yrittäjyyttä hyvin korkealle. Jos te edelleen teette näin, niin on myös hyvin johdonmukaista tukea hallituksen työmarkkinapolitiikkaa. On johdonmukaista silloin myös tukea hallitusta tekemään veropolitiikkaa, joka nimenomaan tukee suomalaista pk-yrittäjyyttä ja antaa heille myös enemmän mahdollisuuksia työllistää ja taas kehittää omaa yritystoimintaansa. Eli me jatkamme samaa määrätietoista linjaa ja viemme uudistuksia eteenpäin, koska Suomi tarvitsee niitä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa. Hallitus on työmarkkinauudistuksia tehnyt niin, että se on lopettanut aikuiskoulutustuen, poistanut lapsikorotuksen työttömyysturvasta ja porrastanut työttömyysturvan, ja näillä he lupaavat 32 000 uutta työpaikkaa. Saldo on 320 000 työtöntä tällä hetkellä, 60 000 enemmän kuin hallituksen aloittaessa, 117 000 pitkäaikaistyötöntä ja kohta 140 000. Mitä hallitus aikoo tehdä, niin että se kääntää tämän laivan semmoiseen suuntaan, että ihmiset saavat töitä, koska avoimia työpaikkoja tällä hetkellä ei ole? Eikä se tule sillä, että työntekijöiden työehtoja heikennetään ja niitä olosuhteita huononnetaan koko ajan ja turvaa pienennetään koko ajan. Niillä ei tule työpaikkoja. Nyt pitää tehdä oikeita töitä, että saadaan kasvua aikaiseksi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me ollaan täällä lukemattomia kertoja ihan oikein puhuttu sekä työllisyydestä että kasvupolitiikasta. Nehän ovat kaksi täysin samaa asiaa. Ilman talouden kasvua ei synny työpaikkoja yrityksiin, ja jos on taantuma, niin silloin tietenkin tarjottujen työpaikkojen määrä vähenee.

Mutta siis jos hallitus jotain on tehnyt, niin me olemme tehneet Suomeen uudistuksia, joilla halutaan vahvistaa meidän kilpailukykyä, yritysten uskoa tulevaisuuteen, yritysten uskoa siihen, että Suomeen kannattaa investoida ja että Suomessa kannattaa palkata uusia työntekijöitä. Me nähtiin vuosi sitten, kun tämä suhdanne on oikeasti todella haastava sodan ja nykyään vielä Trumpin politiikan myötä, että tehdyt toimet, vaikka ne ovat jo historiallista mittaluokkaa, eivät riitä. Siksi me aloitettiin vuosi sitten kasvuriiheen valmistautuminen. Oli Murron työryhmä, ja nyt kasvuriihessä tehtiin suuri määrä kasvua ja työllisyyttä tukevia uudistuksia. Meillä on täysin selkeä suunnitelma, ja nämä uudistukset tulevat takuuvarmasti vahvistamaan Suomen talouden kasvua ja tulevat kääntämään Suomen kurssin. Nyt talous jo kasvaa. Nyt meidän pitäisi kiinnittää yhdessä huomiota niihin positiivisiin signaaleihin, [Puhemies koputtaa] mitä nähdään eri puolilla Suomea. [Aki Lindén: Yhteisöveron alentaminen kasvattaa vain velkaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Näistä hallituksen tavoitteista huokuu jatkuvasti sellainen henki, että työntekijöihin suhtaudutaan riskinä ja että asiat olisivat paljon paremmin, kunhan duunarista pääsisi vain helpommin eroon. Mutta eihän se näin tietenkään koskaan ole. Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa, ammattilaiset tarvitsevat yrityksiä, jotka työllistävät.

Erityisen surulliselta tuntuu se, miten nämä hallituksen heikennykset — perusteettomat pätkätyöt, potkulaki — iskevät nuoriin työntekijöihin. Yhä pirstaleisempi työelämä on erityisen pahaa, sakeaa myrkkyä siinä tilanteessa, jossa ikäluokat ovat toinen toistaan pienempiä ja samaan aikaan mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet. Niiden määrä on kasvanut jo vuosia. Ja kun tilanne on näin karsea valmiiksi, tekee hallitus siitä vielä mahdottomamman.

Arvoisa ministeri Marttinen, kysyn teiltä: oletteko valmis myöntämään, että nykyinen lainsäädäntö on etenkin nuorille ja etenkin naispuolisille työntekijöille parempi suoja työelämässä kuin mitä nämä teidän esittämänne heikennykset ovat? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Voisin myös kysyä toisinpäin: Mitä ajattelette, hyvä oppositio, näistä nuorista ihmisistä, jotka ovat tällä hetkellä vailla työtä? Mitkä ovat ne keinot, joilla voidaan heidän polkuaan työelämään vahvistaa? [Vasemmalta: Leikkaatte nuorilta!]

Totta kai on niin, että näidenkin uudistusten jälkeen työntekijän turva säilyy edelleen vahvana. Hallituksen tekemät uudistukset ovat pohjoismaisella tasolla maltillisia, [Kokoomuksen ryhmästä: Juuri näin!] ne ovat oikeansuuntaisia, ne ovat hyvin perusteltuja. Me teemme kaikkemme, jotta tällä hetkellä vailla työtä olevat saisivat taas polun takaisin työelämään. Sen takia me teemme siis toimenpiteitä laajasti työmarkkinoilla.

Palveluiden puolella tulen tuomaan tulevana syksynä eduskunnan käsittelyyn oman esitykseni, joka antaa työllisyysalueille enemmän joustoa kohdistaa palveluita merkittävämmin vaikka pitkäaikaistyöttömien tukemiseen. Pidän sitä hyvin järkevänä, jotta alueilla on taas enemmän työkaluja panostaa ennen kaikkea heihin, jotka tarvitsevat enemmän tätä julkista panostusta ja tukea.

Työ jatkuu, ja toimenpiteitä on tehty jo paljon [Puhemies koputtaa] ja tullaan tekemään vielä lisää. [Suna Kymäläinen: Tulee ristiriitaista vastausta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Työttömyys kasvaa, työpaikat vähenevät, työvoiman kysyntä vähenee. Hallitus ajaa lakeja, jotka entisestään lisäävät työvoiman tarjontaa, siis työttömyyttä. Näin tekee myös määräaikaisten työsuhteiden ja irtisanomisen helpottaminen. Kun irtisanomissuojaa ei ole, on työnantajalla rajaton valta käyttää työntekijöitä hyväksi ja heittää sitten pois.

Pääministeri Orpo, te olette työnantajien asialla, jopa mannekiini, hampurilaiskeisarin konsulentti. [Oikealta: Ohhoh!] Niistä piireistä ei työmarkkinapolitiikan oppia kannattaisi ottaa, vaikka maksettaisi. Teidän politiikkanne syventää taantumaa, heikentää kotimaista kysyntää, kun turvattuja työpaikkoja ja luottamusta tulevaan ei enää ihmisillä ole. Herää ihan vakava kysymys, onko hallituksella koskaan ollutkaan tavoitteena se 100 000 uutta työllistä. Joka tapauksessa hallitus on 50 000—80 000 työllistä miinuksella tästä tavoitteesta nyt. Olisiko aika vaihtaa neuvonantajia? [Välihuutoja oikealta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olemme edustaja Yrttiahon kanssa perustavanlaatuisella tavalla eri mieltä lähes kaikista asioista, [Naurua oikealta] muun muassa siitä, että jos haluamme uudistaa suomalaista taloutta, suomalaisia työmarkkinoita, suomalaista sosiaaliturvaa, alentaa työntekijöiden verotusta, niin kyllä se minun mielestäni on sitä, että ollaan työntekijöiden asialla. Me haluamme, että Suomessa on enemmän työntekijöitä. Me haluamme, että Suomessa jokainen työikäinen ja työkykyinen ihminen saisi mahdollisuuden päästä töihin ja voisi elättää omien kykyjensä mukaan omaa perhettään ja itseään omilla palkkatuloillaan, että siitä palkasta jää enemmän käteen. Mutta tämä ei, edustaja Yrttiaho, koskaan tule onnistumaan vain valtion toimin. Siihen tarvitaan se yksityinen sektori, siihen tarvitaan ne yritykset, [Oikealta: Kyllä!] siinä tarvitaan ne yrittäjät, jotka ottavat riskiä, jotta se yritys menestyy, jotta siellä on niitä työpaikkoja. Tässä ei ole mitään muuta tietä. Joskus on kokeiltu muuta, ei ole toiminut. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On totta, että me tarvitsemme Suomeen kipeästi uusia työpaikkoja ja lisää työpaikkoja. Yksityisellä sektorilla kaikkein suurin potentiaali on nimenomaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Mutta samaan aikaan — ja ymmärrän, että vasemmiston on vaikea tätä käsittää — on kuitenkin niin, että aina kun työntekijä rekrytoidaan erityisesti pieneen yritykseen — olen itsekin ollut pienyrittäjä aikoinaan — niin se on aikamoinen investointi ja se on aina myös riski. Siinä tilanteessa joutuu yrittäjä silloin miettimään, uskallanko sen palkkauspäätöksen tehdä. Ja jotta tämä riski olisi vähän kohtuullisempi, sen takia näitä uudistuksia tarvitaan.

Kysynkin ministeri Marttiselta: onko näiden molempien lakiesitysten, sekä henkilökohtaista irtisanomista koskevan että määräaikaisia työsuhteita koskevan lakiesityksen, tarkoituksena se, että yrittäjät pystyvät jatkossa hieman pienemmällä riskillä rekrytoimaan ja siten edesauttamaan sitä, että ihmiset pääsevät paremmin töihin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä. [Hälinää vasemmalta — Puhemies koputtaa]

Kiitoksia, herra puhemies! Edustaja Satonen on tässä aivan asian ytimessä. [Välihuutoja — Naurua] — Hyvät kollegat, kannattaa kuunnella. Kun kerran kysytään salissa, niin antakaa myös ministereitten sitten vastata.

Kuten sanoin jo aikaisemmin, suuryrityksillä käytännössä on — niin kuin tiedetään, eikö näin? — suuret HR-osastot käytössä. He voivat käyttää kuitenkin eri tavalla työkaluja, mutta suomalaisella pienyrittäjällä tai pk-yrittäjällä, joita olen saanut tavata kansanedustaja-aikana ja nyt ministeriaikana satoja ympäri Suomea, ei, kuulkaa, ole kuin se yrittäjä ja työntekijä ja kenties toimistossa joku apukäsi, ja siellä on juuri se riski jokaisesta työntekijästä, joka palkataan yritykseen lisää, ollaan sitten Hämeenkyrössä, Porissa, Joensuussa, missä vain ollaankaan. Nämä yritykset, joita on Suomessa valtava määrä ja joissa on myös potentiaalia työllistää ja kasvaa lisää, tarvitsevat lisää työkaluja, ja näiden yritysten tukemiseksi ja heidän kasvunsa vahvistamiseksi nämä uudistukset tehdään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Eilen saimme lukea Helsingin Sanomista, että hallitus aikoo seuraavaksi poistaa julkisen sektorin koulutuskorvauksen ja lakkauttaa työneuvoston sekä yhteistoiminta-asiamiehen. Kyse on jälleen mistäpä muusta kuin säästöistä. On kuitenkin hämmentävää, miten hallitus jatkuvasti löytää nämä säästökohteet suomalaisten työelämästä ja osaamisen kehittämisestä. Tämä on lyhytnäköistä. Esimerkiksi koulutuskorvauksella on tuettu työnantajia, jotka järjestävät työntekijöille paikallisia koulutuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseksi.

Arvoisa työministeri: Te olette jo lakkauttaneet aikuiskoulutustuen, leikanneet ammatillisesta koulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä. Miksi olette romuttamassa suomalaisten osaamista ja mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen ja uudelleenkouluttautumiseen muuttuvassa työelämässä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Oli kuitenkin hyvä kuulla, että edustaja myönsi sen — ainakin siellä viitteessä — että Suomen julkisen talouden tilanne on synkkä. Sen takia, hyvät kollegat, myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tehdään tällä hetkellä paljon tehostamistoimenpiteitä ja käydään läpi sitä, voidaanko näitä hallintotehtäviä järjestää toisella tavalla. Pelkästään siis yt-asiamiehen ja työneuvoston lakkauttamisen säästövaikutus vuositasolla on 200 000 euroa julkisia varoja. Näitä täytyy siis hakea joka puolelta, koska meidän velvollisuus on huolehtia siitä, että julkinen talous saadaan laitettua taas vastaavasti parempaan kuntoon. Sen takia nämä kaikki toimenpiteet tullaan tekemään.

Mutta haluan muistuttaa, hyvät kollegat, hyvät kansanedustajat: me käytämme edelleen merkittävän määrän julkisia varoja koulutuspolitiikkaan, työllisyyspolitiikkaan, suomalaisten työssä olevien ihmisten uudelleenkouluttautumismahdollisuuksiin, ja näitä polkuja kehitetään edelleen, [Puhemies koputtaa] vaikkakin taloustilanne on tällä hetkellä hyvin haastava.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Työttömyys kasvaa ja konkurssit lisääntyvät, ja julkisen talouden tilanne on heikko. Se näkyy myös nuorten asemassa. Korkeakoulu ei enää suojaa työttömyydeltä, ja pätkätyöt tosiaan ovat arkea. Samalla opiskelijoiden toimeentuloa heikennetään siirtämällä kaikki opiskelijat kesäksi toimeentulotuelle. Myös ylivelkaantuminen lisääntyy, ja kesätöitä ei ole tarjolla. Yhtä paikkaa hakee 100—1 000 henkilöä, joten se tarkoittaa, että tosi moni jää ilman työtä. Puhuitte, ministeri Marttinen, että haluatte vahvistaa pk-yritysten asemaa ja uskoa yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen, mutta itse haluaisin kyllä kysyä, että miten te haluatte vahvistaa näiden nuorten uskoa tulevaisuuteen tässä tilanteessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Tässähän on kyse saman kolikon kääntöpuolesta, eikö näin? Kun suomalainen yrittäjä voi tarjota työtä, se nimenomaan tarjoaa silloin mahdollisuuksia muun muassa suomalaisille nuorille, jotka pääsevät sen kautta työn syrjään kiinni. Tässä taloustilanteessa on ollut erittäin valitettavaa, että muun muassa kesätyömahdollisuuksia on nyt ollut viime vuosina vähemmän tarjolla, ja vetoan myös työnantajiin siinä, että tulevaisuudessa yritykset kantaisivat myös omaa, laajempaa yhteiskuntavastuuta tarjoamalla laajasti näitä kesätyömahdollisuuksia nuorille, koska me kaikki tiedämme sen, miten tärkeää on päästä vaikka harjoitteluvaiheessa opintojen aikana kiinni niihin ensimmäisiin harjoittelujaksoihin tai jaksoihin työelämässä, ja sen takia on äärimmäisen tärkeä asia, että yritykset myös tunnistavat tämän puolen kaikkinensa.

Hallituksen politiikan tavoitteena on luoda näkymää yrityksille kasvaa Suomessa, mikä tarjoaa siis lisää työmahdollisuuksia, ja se jos mikä hyödyttää suomalaisia nuoria. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Raskaaksi tulevia kustannuksia!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun tässä kovasti puhutaan siitä, että ei ole työtä, ei ole työllisiä, [Eduskunnasta: Mutta työttömiä riittää!] suuresti kunnioittamani ministeri Rydman, voitteko hieman avata tilannetta? Kuinka paljon te olette saanut aikaiseksi Rauman, Turun ja Helsingin telakalle tulevia työpaikkoja? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustajalle kysymyksestä.

Hallitus on tosiaan kollegiona tehnyt paljon töitä useilla eri sektoreilla, mutta telakkasektori on hyvä esimerkki siitä, kuinka synkät pilvet ovat väistyneet ja aurinkoa näkyy kaikille näille telakoille. Kun aloitin kaksi vuotta sitten tässä hallituksessa elinkeinoministerinä, meillä oli kolme keskeistä telakkaa, jotka kaikki olivat tavalla tai toisella taloudellisissa vaikeuksissa. Helsingin telakka oli päätynyt venäläiseen omistukseen, siellä ei valmistettu laivoja ollenkaan. Turulla oli tunnetut vaikeutensa, ja Raumallakin oli vaikeuksia. Raumalla on päästy pitkälti omin voimin nykyiseen, huomattavasti parempaan tilanteeseen. Turun osalta kiinnitän huomiota siihen, että Saksassa telakka kaatui valtion ja osavaltioiden syliin. Meillä on tehty uudelleenjärjestelyitä, ja tilauskanta vaikuttaa erittäin vahvalta: työtä ja tulevaisuutta on meriteollisuuteen tiedossa. Helsingin telakka on saatu kätilöityä länsimaiseen omistukseen. On rakennettu ICE Pact -yhteistyö Kanadan, Yhdysvaltain ja Suomen välille. Kanadasta jäänmurtajatilauksia Suomeen Helsingin telakalle on jo tullut, [Perussuomalaisten ryhmästä: Loistavaa!] ja uskallanpa väittää, että ihan lähiaikoina [Puhemies koputtaa] olemme lähellä myöskin yhdysvaltalaisten tilausten osalta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Parempaa kohden mennään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Puoliväliriihessä hallitus päätti poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeuden. Päätös on kannanotto järjestäytymistä vastaan, ja se heikentää työntekijöiden turvaa ja työmarkkinoiden vakautta. [Sari Sarkomaa: Sen takia on hyvä, että työpaikkoja tulee!] Seitsemän kymmenestä suomalaisesta ei halua hallituksen puuttuvan ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuteen. SDP ei myöskään hyväksy tätä poistoa.

Arvoisa työministeri, kun te aloititte tuoreen ministeripestinne, lupasitte kuunnella palkansaajia. Miksi te haluatte nyt heikentää suomalaista sopimusyhteiskuntaa ja palkansaajien järjestäytymistä? Aiotteko esittää ministerinä hallituksellenne, että tämä lakiesitys perutaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Kuten totesin jo aikaisemmin salissa, tämä hallitus ei peru tekemiään päätöksiä vaan valmistelee ne huolella ja antaa ne taas eduskunnan käsittelyyn.

Tässä nyt on tärkeää huomata myös se, hyvät kansanedustajat, että kokonaisuudessaanhan suomalainen palkansaaja hyötyy hallituksen tekemästä veropolitiikasta. Palkansaajan ostovoima vahvistuu, koska tiedämme sen, että korot ovat jo lähteneet merkittävään laskuun, reaaliansiot kasvavat ja samaan aikaan vielä hallituksen tekemä veropolitiikka tukee siis kaikkien palkansaajien vahvempaa ostovoimaa.

Itse ajattelen niin, että sillä vahvemmalla ostovoimalla kyllä on edelleen mahdollista maksaa sen oman liiton jäsenmaksu. Muistelen myös, että erään suuren suomalaisen median tekemässä gallupissa taisi olla niin, että aivan selkeä enemmistö vastaajista totesi, että tästä poistosta huolimatta he aikovat edelleenkin pysyä palkansaajaliikkeen jäseninä. En usko, että tällä tulee olemaan merkittävää vaikutusta järjestäytymisasteeseen, eikä sen heikentäminen myöskään ole missään tapauksessa [Puhemies koputtaa] hallituksen tavoitteena. [Suna Kymäläinen: Teidän pitää keksiä uusia keinoja, että pääsette siihen tavoitteeseen!]

Arvoisa puhemies! Keskustan linja on, että puolustusmenoja tulee nostaa. Niin Suomen kuin Naton pitää vahvistaa puolustustaan. Naton huippukokous pidetään nyt heti kohta juhannuksen jälkeen. Odotus on, että jopa viisi prosenttia jäsenmaiden budjetista käytetään tulevaisuudessa puolustukseen.

Meillä Suomessa on ollut tapana pyrkiä yksituumaisuuteen suurissa asioissa, etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa. Se on vuosikymmenten mittaan osoittautunut kestäväksi tavaksi hoitaa ja toimia. Se on ollut itse asiassa meidän pienen maamme vahvuus, ja se on myös meidän voimavara. Myös puolustusmenojen nosto pitäisi valmistella ja päättää yhdessä. Kyse on todella suuresta summasta rahaa samalla, kun taloutta joudutaan laittamaan kuntoon. Keskustan linja on, että myös hyvinvointiyhteiskunnasta on pidettävä huolta. [Jani Mäkelä: Eiks Kaikkonen ole puhunut teille, eiks Kurvinenkaa ole puhunut teille?] Parasta olisi, että yhteiset linjat sovittaisiin ennen Naton huippukokousta. Kuitenkaan näin ei ole nyt tehty. Kysynkin hallitukselta: miten aiotte hoitaa tätä isoa asiaa jatkossa, ja aiotteko ottaa [Puhemies koputtaa] myös opposition mukaan valmisteluun? [Antti Kurvinen: Tämä on aivan ydinkysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Voin aloittaa ja mielellään puolustusministeri täydentää. Erittäin tärkeä asia. Nyt kaikkein isoin kysymys tässä on se, että tässä salissa niiden parlamentaaristen keskustelujen perusteella, joita on käyty, ei löydy tahoa, joka vastustaisi määrärahojen nostoa tai sitä, että olemme Nato-jäsenyyden myötä hyväksyneet sen, että Suomi täyttää sen, mitä Natossa yhdessä päätetään uhkaperusteisesti, ja sieltä tämä viisi prosenttia tulee.

Mutta sitten tästä rahoituksesta, kun siitä on niin paljon puhuttu: Se on toinen kysymys, ja on jokaisen hallituksen edessä tehdä valinnat, mutta ne rahoituksen tavat ovat samat kuin kaikissa muissakin meidän valtion menoissa. Ne ovat työllisyys, talouden kasvu ja siitä syntyvät verotulot. Ne voivat olla leikkaukset muualta, jos rahat eivät riitä. Se voi olla verojen korotuksia tai se voi olla velkaa tai se voi olla EU:n yhteisiä panostuksia. Eri puolueilla on näistä asioista erilaisia näkemyksiä. Esimerkiksi hallitus ei kannata veronkorotusten linjaa. [Puhemies koputtaa] Me ollaan osoitettu, että me voidaan tehdä priorisointeja. Mutta tämä on toinen kysymys. [Puhemies koputtaa] Tärkeintä on se, että tässä salissa ollaan yksimielisiä siitä, että me täytämme sen, [Puhemies koputtaa] mitä Nato päättää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, pääministeri. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nato-huippukokouksessa määritellään tuo uusi puolustusmäärärahojen taso, ja keskusta kannattaa sitä, että turvallisuuteen ja puolustukseen satsataan.

Mutta arvoisa pääministeri ja hyvä hallitus: Se, miksi me tätä asiaa peräänkuulutamme, on se, että me olemme tottuneet tekemään isoja turvallisuus- ja puolustuspoliittisia ratkaisuja yhdessä, parlamentaarisesti yli puoluerajojen. Olisi erittäin valitettavaa se tilanne, että puolustusmäärärahoja ruvettaisiin asettelemaan vastakkain yhteiskunnan muiden toimintojen kanssa niin, että kansalaisille muodostuu väärä käsitys siitä, mikä on turvallisuuden ja puolustuksen merkitys meidän yhteiskunnallemme.

Me puhumme paljon kriisinsietokyvystä, ja se on sitä, että jokainen suomalainen kokee tämän maan puolustamisen arvoiseksi maaksi, ja se tarkoittaa sitä, että on myös ymmärrys siitä, mitä meidän määrärahoillamme tehdään. Meidän pitää välttää nyt vastakkainasettelua ja parantaa kriisinsietokykyä.

Kysyn teiltä, arvoisa pääministeri, kuinka huolehditaan siitä, että kansalaiset pysyvät mukana tässä keskustelussa, ja siitä, että he ymmärtävät, kuinka me [Puhemies koputtaa] näitä määrärahoja tulevaisuudessa käytämme? [Suna Kymäläinen: Hyvä kysymys! Leikataan köyhiltä lisää!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Puolustusministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin siihen, miten kansalaisiin vaikuttaa sitoutuminen määrärahojen käyttöön puolustukseen: Sen viestinhän pitää lähteä myös täältä. Ollaanko me yksituumaisesti valmiita tekemään se, mikä Natossa ja Suomen puolustushallinnossa on suunniteltu, tarpeeksi Suomen puolustukselle suhteessa Venäjään ja heidän kumppaneiden muodostamaan uhkaan tulevina vuosina?

Nyt on tehty viimeisen parin vuoden aikana se suunnitelma, mitä joukkoa ja kalustoa Nato-maat ja myös Suomi tarvitsevat uskottavan puolustuksen tarpeisiin, ja se hintalappu on kova. Se on julkaistu. Se Naton pääsihteerin tekemä esitys muutamia viikkoja ennen puolustusministerikokousta tuli pikaisella aikataululla jäsenmaille. Kanta piti muodostaa. Sen takia järjestettiin lukuisia palavereita, joissa informoitiin puolueita [Välihuutoja vasemmalta ja keskustasta] siinä aikataulussa, joka on tarjolla. Olikin ilo myös kuulla, että valtaosa puolueista kannattaa tätä. Kanta piti muodostaa. [Puhemies koputtaa — Keskustasta: Ei pidä paikkaansa!] Ei ollut sellaista vaihtoehtoa, että Suomi lähtee kaatamaan tätä hanketta. [Puhemies koputtaa] Sen takia oli erittäin tarpeellista, että useat puolueet ilmoittivat kannattavansa. Keskustelua jatketaan, mutta pyydän myös [Puhemies: Kiitoksia!] tälle ymmärrystä. [Anne Kalmari: Onko noussut värisuora päähän? Ei hyvä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. — Pyydän myös muistamaan minuutin aikarajoituksen. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Ja kiitos hallitukselle siitä, että te olette todella pitäneet eduskuntapuolueita varsin hyvin ajan tasalla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Niin!] Ongelma ei ole ollut informoinnissa, vaan ongelma on ollut parlamentaarisen prosessin puutteessa, yhdessä sopimisessa ja päätöksenteossa. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Kun peräänkuulutimme parlamentaarista sopua Naton puolustusmenotavoitteesta, yksi hallituksen vastaväitteistä oli se, että on vaikea parlamentaarisesti käsitellä kesken olevia neuvotteluja. Nyt on kuitenkin niin, että meillähän on eduskunnassa voimassa oleva järjestely, jolla pystytään juurikin ottamaan kantaa kesken oleviin neuvotteluihin silloin, kun ne tapahtuvat Euroopan unionissa, eli suuri valiokunta.

Kysyisin hallitukselta: Kun nyt huippukokous aikanaan puolustusmenotavoitteen pian lukitsee, niin miten näette tästä eteenpäin katsoessa? Olisiko paikallaan eduskunnassa kehittää jokin pysyvä etukäteismenettely, jolla voitaisiin eduskunnassa käsitellä Naton neuvotteluasetelmia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tietysti ihan hygieniasyistä en ota kantaa siihen, miten eduskunta järjestää omat toimintansa, mutta on päivänselvää, että puolustuspolitiikka kuuluu selkeänä yksinomaisena toimivaltuutena eduskunnan ja hallituksen väliseen toimivaltaan, ja tälle asialle pitää olla myös laaja hallitus—oppositio-rajat ylittävä yhteinen ymmärrys. Sen takia tästä käydään, kuten perinteisiin kuuluu, aikataulujen raameissa mahdollisimman laajaa parlamentaarista keskustelua. [Vasemmalta: Niin, jälkikäteen!]

Meillä on perinne, että puolustusselonteoissa, joiden valmistelu kestää keskimäärin kaksi vuotta, käydään aina tästä kansallisesta yksituumaisuudesta parin vuoden aikana tämä prosessi. Nyt oli muutamia viikkoja aikaa. [Vasemmalta: Ei pidä paikkaansa!] Sen takia joudumme tässä menemään nopeammin. Jos puolueilla on tukea tälle puolustuksen kyvyn nostolle — mille luulisin, että on, tilanne on sen verran vakava Euroopassa — niin kannustan myös ymmärrykseen tässä prosessikysymyksessä. Pienen maan pitää kyetä toimimaan myös ripeästi, [Puhemies koputtaa] ja tässä on tehty aikataulujen suhteessa parhaamme. [Puhemies koputtaa] Syksyllä tullaan myös järjestämään tästä perusteellista parlamentaarista prosessia vielä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ledamot Ingo, varsågod.

Ärade talman! Effekterna av Rysslands hänsynslösa krig i Ukraina syns på säkerhetsläget i Östersjön. Rysslands skuggflotta och kabelsabotage har väckt oro hos många. Finland ska så klart fortsättningsvis göra sitt yttersta för att stärka sin egen beredskap, finländarnas resiliens och också stödja Ukraina, och förstås krävs förhöjda försvarsanslag för det.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten merellisten toimijoiden osaaminen on huippuluokkaa. Itämeren turvallisuustilanne on kuitenkin muuttunut Venäjän iskettyä Ukrainaan, ja Itämeren turvallisuuspoliittinen merkitys korostuu päivä päivältä. Samalla Suomi on logistiikan näkökulmasta saari, sillä olemme riippuvaisia Itämeren yhteyksistä.

Kysyn, arvoisa ministeri Häkkänen: miten varmistamme, että Puolustusvoimilla on valmius reagoida ja valmistautua muuttuneisiin olosuhteisiin Itämerellä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomen lähialueen turvallisuusympäristö on edelleen kohtuullisen rauhallinen. Itämerellä Venäjällä on jonkin verran aktiviteetti lisääntynyt. Ei ehkä voi sanoa, että sotilaalliset jännitteet ovat varsinaisesti lisääntyneet, mutta Venäjän aktiviteetti on lisääntynyt, samoin myös ilmatilan osalta. Eli Venäjällä on edelleen hyvin aktiivista toimintaa. Samoin tietysti maarajan puolella heidän läntisen sotilaspiirinsä vahvennustoiminnot etenevät. Eli me varaudutaan siihen, että Ukrainan sodan päättymisen jälkeen Venäjällä on kyky ja resurssit vahvistaa toimintoja niin Itämeren alueella kuin sitten tuolla maaraja-alueilla.

Suomella on erittäin hyvät kyvykkyydet maan kokoon nähden. Tarvitsemme tietysti liittolaisten vahvaa toimintaa, ja nämä kaikki hankkeet etenevät tällä hetkellä oikeassa aikataulussa. Harjoitustoiminta on vilkasta, ja kykenemme valvomaan maa‑, meri‑ ja ilma-aluetta ja kyberalueita meidän omillakin kyvyillä aika kattavasti tällä hetkellä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin sanottu, keskusta tukee Suomen puolustuksen vahvistamista. Muun muassa talvisodan opetus oli se, että mitä vahvemmin koko kansa, kaikki eri kansalaispiirit, ovat mukana Suomen puolustuksen vahvistamisessa ja rakentamisessa, sitä vahvempia ovat myös kansa ja sen puolustuskyky.

Mitä tulee näihin puolustusministerin mainitsemiin tilaisuuksiin eduskuntaryhmille, niin ne ovat käsittääkseni olleet pelkkiä informaatiotilaisuuksia, eivät todellista eduskunnan osallistamista, saati parlamentaarista prosessia.

EU-budjetin valmistelussa valtiovarainministeriöllä on hyvin keskeinen rooli, ja olisinkin kysynyt nyt hallitukselta, kun näitä todella isoja, vuosia ja vuosikymmeniä eteenpäin vaikuttavia taloudellisia sitoumuksia Suomi tekee Naton suuntaan, olisin kysynyt teiltä, arvoisa valtiovarainministeri: kuinka valtiovarainministeriö on ollut tässä prosessissa mukana osana tätä Nato-määrärahatavoitteiden valmistelua, ja kuinka tämä on kytketty Suomen valtiontalouden valmisteluun?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeriö on koko prosessin ajan tehnyt yhteistyötä puolustusministeriön kanssa. Tämä on käynyt normaalin valtioneuvoston talouspoliittisen prosessin läpi, ja kaikki päätökset on tehty erittäin läheisessä yhteistyössä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Vahva puolustus ja maanpuolustustahto ovat tärkeämpiä kuin vuosikymmeniin. Suomi on tehnyt paljon, kiitos eduskunnan. Olemme huolehtineet varautumisesta, asevelvollisuudesta ei ole luovuttu, olemme liittyneet Natoon, rajaturvallisuuslaki on säädetty ja Ottawan sopimuksesta irtautuminen on hyvässä vauhdissa — tänään puolustusvaliokunta sai lausuntonsa asiasta valmiiksi. Pelotteen vahvistaminen ja varautuminen on aina edullisempaa kuin mahdollisen kriisin kustannukset niin taloudellisessa kuin henkisessä mielessä.

Kysyn valtiovarainministeri Purralta: mitkä ovat ne taloudelliset realiteetit ja mahdollisuudet turvata myös jatkossa puolustukseen tulevat investoinnit? Toinen kysymys liittyy siihen, että mikäli Haagin kokouksessa hyväksytään tämä viisi prosenttia, josta 1,5 prosenttia pitäisi olla ikään kuin kovan ytimen ulkopuolella, voidaanko niitä käyttää huoltovarmuuteen, väestönsuojeluun ja missä määrin liikenteen uudelleeninvestointeihin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että eduskunta keskustelee kyselytunnilla tästä valtavan tärkeästä asiasta. On myös erittäin hyvä, että se liitetään tähän koko julkisen talouden ja valtiontalouden tilaan, koska tässä prosenttikeskustelussa, jota nyt Naton piirissä käydään, helposti varsinkin kansalaiselta, joka näiden asioiden parissa ei ole, unohtuu se, että puhutaan erittäin merkittävistä miljardeista.

Siitä huolimatta, että tässä salissa on erittäin laajaa yhteisymmärrystä siitä, että tämä on välttämätöntä, tämä kuuluu valtion ydintehtäviin ja meidän pitää kaikissa oloissa kyetä suojaamaan turvallisuus ja suvereniteetti, me puhumme tulevaisuudessa merkittävistä lisätarpeista paitsi puolustukseen myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon tilanteessa, jossa meidän valtiontalous ja julkinen talous ovat edelleen hyvin heikossa kunnossa. Samaan aikaan kokonaisveroasteen nostaminen ei liene sellainen toimi, jota ainakaan tällaisen niukan kasvun oloissa haluttaisiin edistää, joten on päivänselvää, että samanlainen tiukka taloudenpito, priorisointi ja [Puhemies koputtaa] kaiken lisäpanostuksen laittaminen siihen, että maahan saadaan aitoa talouskasvua, on täysin välttämätöntä. Toivottavasti tämä eduskunta jakaa tämän ymmärryksen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Ovaska, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri osuu juuri oikeaan kysymykseen, eli siihen, miten kaikki pidetään mukana. Me täällä peräänkuulutamme sitä, että käymme keskustelua hallituksen ja opposition kanssa, jotta me pystymme pitämään huolen Suomen turvallisuudesta ja toisaalta huolehdimme myös siitä maanpuolustuskyvystä ja maanpuolustustahdosta. Se tarkoittaa sitä, että kun täällä tehdään yhteistyötä, niin myös suomalaiset näkevät, että silloin myös kaikista heistä huolehditaan, eli siinä kun huolehditaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, niin huolehditaan myös vanhustenhoidosta, huolehditaan myös koulutuksesta tai vaikka terveydenhuollosta.

Valtiontalouden tilanne on todella heikko, ja valitettavasti tämä hallitus ei ole onnistunut toteuttamaan niitä lupauksia. Nyt pääministeri on sanonut, että kyllä talouskasvulla myös näihin Naton tavoitteisiin voidaan vastata, mutta kun se pelkkä talouskasvu ei asiantuntijoiden mukaan riitä. Siksi tarvitaan keskustelua myös hallituksen ja opposition kanssa, miten tämä todella rahoitetaan. Eli mikä on hallituksen näkemys: miten näihin puolustuksen tuleviin vaatimuksiin vastataan, [Puhemies koputtaa] ja miten te nyt aiotte käydä keskustelua yli hallitus—oppositio-rajojen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sinänsä se on... No, en sano. Vastasin tähän jo aikaisemmassa puheenvuorossani, mutta toistan: Siis ei tietenkään pelkkä talouskasvu riitä tässä tilanteessa, jos meillä on valtavasti alijäämäinen julkinen talous, kattamaan näitä menoja, se on aivan selvä, mutta se on paras tapa. Kaiken muunkin rahoittamiseen paras tapa on se, että suomalaisilla on töitä ja valtio saa verotuloja. Mutta jos tämä ei riitä, niin silloin ne keinot ovat siis priorisointi, leikkaaminen muualta, se on verotuksen kiristäminen, josta nyt erityisesti en henkilökohtaisesti pidä, se on lisävelanotto tai sitten se on Euroopan unionin jonkinlaiset [Antti Kurvinen: Tuleeko parlamentaarinen prosessi?] rahoitusvälineet.

Nämä ovat asioita, joista me käymme koko ajan keskustelua. Se on aivan samaa keskustelua kuin se, mistä me saamme ne lisämiljardit, mitä me tarvitsemme niiden sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitamiseen, millä me rahoitamme kasvavat korkokulut. Tämä on jokaisen hallituksen edessä tästä eteenpäinkin. Mutta minusta nyt, kun puhutaan viestistä suomalaisille, pitää kiinnittää huomiota siihen, että tämä sali on lähestulkoon yksimielisesti antanut tukensa sille, että siihen Naton viiteen prosenttiin Suomen pitää mennä mukaan. [Puhemies koputtaa] Ajatelkaa tilannetta, [Välihuutoja] että me Venäjän rajamaana menisimme sinne kokoukseen sanomaan, että ei tämä kyllä meille käy. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Vihapuheen lisääntymistä, väkivallan uhkaa, pelkoa oman identiteetin paljastumisesta, hiljentämistä — tätä on arki yhä enemmän sateenkaari-ihmisille anti-gender-liikkeen maailmanlaajuisen vahvistumisen myötä. Myös Suomessa sateenkaari-ihmisten ilmoittamien viharikosten määrä on kasvussa.

Vietämme Pride-kuukautta tällä hetkellä. Tasa-arvon edistämiseksi ja anti-gender-liikkeen vastustamiseksi me tarvitsemme kuitenkin tekoja vuoden jokaisena päivänä. Valitettavasti hallitus ei näitä toimia edistä. Hallitusohjelma ei sisällä ainuttakaan erityistä kirjausta sateenkaari-ihmisten ihmisoikeuksien vahvistamiseksi. Hallitus ei myöskään ole ryhtynyt eduskunnan tahdon mukaiseen lainvalmisteluun eheytyshoitojen kieltämiseksi lailla. Kysyisinkin teiltä, pääministeri Orpo: millä valtuudella hallitus kävelee eduskunnan yli, kun ei vie eheytyshoidot kieltävää kansalaisaloitetta eteenpäin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Oikeusministeri ei ole paikalla, mutta toki vastaan.

Ensinnäkin tasa-arvo, ihmisten yhdenvertaisuus ja jakamaton ihmisarvo ovat suomalaisen yhteiskunnan peruskulmakiviä, ja niistä pitää huolehtia. Nämä löytyvät kyllä hallitusohjelmasta. Sen lisäksi me olemme yhdessä hyväksyneet tässä salissa yhdenvertaisuusohjelman, ja sitä hallitus panee toimeen. Sillä halutaan päästä tilanteeseen, että Suomessa yhdenkään ihmisen ei tarvitse pelätä, ei joutua syrjityksi, ei seksuaalisen suuntautumisen, ei taustansa, ei ihonvärinsä, ei minkään vuoksi, [Antti Kurvinen: Onko perussuomalaiset samaa mieltä?] vaan kaikki ovat tasa-arvoisia, ja tämä pitää pitää. Se on Suomen suuri arvo.

Mitä tulee kansalaisaloitteeseen, niin aivan normaaliprosessissa hallituksen on vastattava eduskunnalle tähän, ja me tullaan käymään tämä asia läpi. Oikeusministeri ei ole paikalla, mutta tämä on normaalijärjestys. [Antti Kurvinen: Onko koulutuksessa?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Sallin yhden lisäkysymyksen tähän aiheeseen. Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Puhutaan todella tärkeästä asiasta, ja valitettavasti on niin, että vihapuhe on lisääntynyt tässä maassa myös hallituksen toimien takia. On erittäin valitettavaa, että kun esimerkiksi tasavallan presidentti Stubb ja hänen puolisonsa ovat Priden suojelijoita, niin hallituspuolueen edustaja hyökkäsi tätä vastaan. Tämä antaa erittäin ikävän signaalin tietenkin myös hallituksen sisältä, että presidentin näin hienoa toimintaa ei arvosteta.

Haluaisinkin kysyä pääministeri Orpolta: Mitkä ovat ne konkreettiset teot ja toiminnat, joita te teette sateenkaariväestön eteen ja sen eteen, että kaikki nämä ihmiset tuntisivat itsensä tervetulleiksi tähän maahan ja että he voisivat elää turvallista elämää? Erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta tilanne on tällä hetkellä todella huolestuttava.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sitä en todellakaan ilolla katsonut, että presidentin valintoja arvioidaan ja arvostellaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on sananvapautta!]

Mitä itse asiaan tulee, niin toistan edelleenkin sen, että Suomi pitää pitää tasa-arvoisena maana, yhdenvertaisena maana, ja meidän vähemmistöistä pitää huolehtia. Heidän ihmisarvostaan ja heidän oikeuksistaan pitää pitää tässä maassa huolta. Jokaisella on oikeus Suomessa tuoda näitä asioita esille, ja arvostan ihmisiä ja liikkeitä, jotka näin tekevät. [Sanna Antikainen: Nimenomaan!] Samaan aikaan todella toivon, että me pystymme keskustelemaan näistä asioista myöskin ilman kiihkoa, kuunnellen toisiamme ja ymmärtäen toisiamme, eikä myöskään rakentaen aina vastakkainasettelua. [Sanna Antikainen: Alleviivaten ”ymmärtäen”!]

Arvoisa puhemies! Eilen tässä salissa käsiteltiin julkisen talouden suunnitelmaa, ja nyt onkin hyvä hetki nostaa käsittelyyn yksi miljardiluokan talouden asia, jota ei ole selvitetty koskaan Suomessa tai yhdenkään hallituksen aikana. Puhun maahanmuuton kokonaiskustannuksista. Näitä maahanmuuton aiheuttamia kokonaiskustannuksia ei ole koskaan selvitetty Suomessa, eikä niiden suuruutta tiedä yksikään ministeri, kansanedustaja tai virkamies. Mielestäni tämä on täysin käsittämätöntä ja myöskin veronmaksajia kohtaan vastuutonta.

Vastikään Alankomaissa selvitettiin maahanmuuton kokonaiskustannukset, ja siellä järkytyttiin niiden suuruudesta. Mikäli Alankomaiden kustannukset suhteutetaan Suomen olosuhteisiin, niin maahanmuutto maksaa meille useita miljardeja euroja vuodessa. Tässä taloustilanteessa tämä on mielestäni aivan järkyttävää touhua. Vaikka maahanmuuton kokonaiskustannusten selvittäminen [Puhemies koputtaa] ei ole hallitusohjelmassa, kysyn kuitenkin: aiotteko selvittää nämä kustannukset tämän hallituskauden aikana tai laittaa [Puhemies koputtaa] edes kustannusten selvityksen alulle, [Puhemies: Kiitoksia!] ja jos ette, niin miksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Nyt aika on käytetty. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kysyjä on aivan oikeassa. On aika merkillistä, että tässä maassa ei ole kyetty valtiollisella tasolla tätä kokonaisuutta selvittämään, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] kuten on tehty useissa muissa eurooppalaisissa maissa. Kun budjettikirjaa katsoo, niin ne kulut, jotka siellä osuvat momenteille — kuten kotouttaminen tai vastaanottotoiminta — ovat kyllä pieni murto-osa siitä kokonaiskustannuksesta, joka maahanmuutosta syntyy. [Sanna Antikainen: Juuri näin!]

Voinkin nyt ilokseni kertoa, että VATT nimenomaan käynnistää ja on käynnistänyt tällaisen tutkimuksen, jossa pyritään haarukoimaan nämä kaikki kustannukset. [Sanna Antikainen: Hienoa, mahtavaa!] Tämä toimeksianto on valtiovarainministeriön toimesta tuossa keväällä laitettu eteenpäin, ja toivottavasti mahdollisimman pian saamme näitä lukuja ulos. Se on kyllä myös kansalaisille, uskoisin, erittäin silmiä avaavaa. [Petri Huru: Me perussuomalaiset taidettiin tämäkin hoitaa!]

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten viesti on selvä: koulun pitää olla turvallinen paikka, [Välihuutoja vasemmalta] jossa lapset voivat keskittyä oppimiseen ja saavat tukea, kun sitä tarvitsevat. Tämä hallitus tunnistaa koulujen ja nuorten ongelmat eikä hyssyttele niitä. Jengirikollisuuden kitkemiseen on ryhdytty, ja vastenmielinen nöyryyttäminen, jossa kiusaajat kuvaavat uhrejaan videolle, muuttuu rangaistuksen koventamisperusteeksi. Hallitus myös kielsi kännyköiden käytön oppitunneilla. Haastavasta taloustilanteesta huolimatta olemme saaneet paljon hyvää aikaan, jopa 200 miljoonaa euroa lisää rahaa kouluihin ja oppimisen tuen parantamiseen. Tämä on oikea suunta, johon me perussuomalaiset haluamme suomalaista koulua ohjata.

Arvoisa opetusministeri, miten varmistetaan, että nämä hyvät uudistukset, kuten oppimisen tuki, todella jalkautetaan jokaiseen kuntaan ja annetut lisäpanostukset menevät sinne, minne ne on tarkoitettu, eli tuen parantamiseen koulujen arjessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Edustaja Strandman toteaa ihan oikein, että panostamme merkittävästi perusopetukseen, peruskouluun, tämän hallituskauden lopulla. Rahoitusta on kasvatettu 200 miljoonalla, mikä on merkittävä arvovalinta tässä haastavassa tilanteessa. Kun koululaiset ansaitun kesäloman jälkeen palaavat kouluun elokuussa, he palaavat toivottavasti hieman rauhallisempaan kouluun. On paremmin rauhaa tehdä töitä tunneilla, kun kännykät on jätetty laukkuihin tai säilöön. On hieman enemmän aikaa paneutua niihin perustaitoihin, kun alakoulussa on lisätunteja äidinkielessä ja matematiikassa.

Ja ihan kuten nostatte esille, oppimisen tukeakin vahvistetaan. Se on pelkästään itsessään 100 miljoonan euron panostus. Meillä on vahvat, ohjaavat tekijät rahoituksen ohjaamisessa kouluun asti. Mutta on toki niin, että valtaa on myöskin sitten paikallisilla päättäjillä, joten nyt kannattaa olla valppaana siinä omassa kunnassa, varmistaa, että rahat varmasti ohjautuvat kouluun asti, pulpettiin asti. Opetushallituksen suunnasta tulee tietenkin ohjeistusta. Opetussuunnitelmiakin on päivitetty, nämä asiat huomioon ottaen. Mutta kehotan kaikkia paikallisia päättäjiä nyt varmistamaan, että omassa kotikunnassakin se liikkumavara, joka käytetään, käytetään viisaasti ja että esimerkiksi nämä lisätunnit ihan täysimääräisesti laitetaan sinne koulun penkille asti, ettei tässä sitten yritetä luistaa.