Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä on yksi laki sarjassa lakeja liittyen rahanpesuterrorismin ehkäisyyn. Näitä on tietenkin tullut talousvaliokunnan läpi useita, ja kun näitä on nyt säädetty direktiivitasolla ja myöskin kansallisella tasolla, niin tässä on tämmöinen kokonaisuus, jossa tämä on tavallaan se viimeisin kohta. No, kukaan ei tällaisia lakeja oikeastaan vastusta, vaan koemme vahvasti, että haluamme puuttua rahanpesuun ja tehdä siitä mahdotonta, tilkitä kaikki ne aukot, joista tällä hetkellä rikollisuus toimii.
Mutta myös asiantuntijakuulemisissa on tullut esiin se huoli, että mitä paremmin teemme rahanpesun mahdottomaksi, sitä enemmän se vaatii pankkipalveluilta käsityötä. Se taas on johtanut siihen, että pankkipalvelut — ja minä toivon, että myöskin edustaja Laukkanen ottaa tähän kantaa — eivät ole enää suotuja useammankaan pankin toimesta järjestöille, erilaisille palloseuroille, kehitysyhteistyöjärjestöille, erilaisille kerhoille tai uskonnollisille yhdistyksille. Useat, useat, useat tahot Suomessa eivät kykene avaamaan ja saamaan pankkipalveluita juuri näiden kiristysten takia.
Toinen ongelma, mikä näihin on nyt liittynyt, on se, että kun tänä päivänä ikäihmisiltä pyydetään erilaisia tunnistautumismetodeja, digitaalisia sellaisia, jotta turvallisuus säilyisi ja paranisi, niin tämä on osaltaan aiheuttanut digisyrjäytymistä ikäväestössä täällä ikääntyvässä Suomessa.
Minun mielestäni, kun tällaista lainsäädäntöä säädetään ja se menee eduskunnan läpi, on samanaikaisesti varmistettava, että yhteiskunnan toimintaedellytykset kuitenkin jatkuvat. Kyllähän rikolliset löytävät erilaisia keinoja toimia koko ajan ja ovat kenties silloin tällöin askeleen edellä yhteiskuntaa, mutta me suojelemme yhteiskuntaa rikollisilta ja meidän on myös pystyttävä mahdollistamaan yhteiskunnan normaali toiminta, ja tässä suhteessa toivoisin maalais- tai kaupunkilaisjärkeä myöskin näitten erittäin tärkeitten lakien säätämiseen.
Puhemies Anu Vehviläinen
Edustaja Laukkanen.