Suullinen kysymys aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta (Tuula Haatainen sd) | Suullinen kysymys ruoan arvonlisäveron  korottamisesta  ja  ruokamarkkinan korjaamisesta (Anne Kalmari kesk) | Suullinen kysymys Gazan tilanteesta (Inka Hopsu vihr) | Suullinen kysymys Gazan tilanteesta (Mai Kivelä vas) | Suullinen kysymys Gazan tilanteesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys pk-yritysten toimintaedellytyksistä (Anders Norrback r) | Suullinen kysymys nuorisorikollisuuden ehkäisemisestä (Mika Poutala kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on antanut tänään esityksen aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. Tuki on luotu, jotta työntekijöillä olisi mahdollisuus kouluttautua työn ohella, jotta ei ajauduta työttömyyteen ja osaamistaso pidetään kunnossa.

Lausunnot on nyt julkistettu, ja niitä on iso kasa. Olette varmasti huolella lukenut ne läpi, ministeri Satonen. Tästä esityksestä kärsivät erityisesti naisvaltaiset alat, minkä muun muassa OAJ ottaa esille lausunnoissaan. Miksi sairaanhoitajien ja opettajien huolia ei nyt kuulla? He ovat lausuntonsa antaneet, mutta kun vaikkapa Suomen Yrittäjät sanoo kannan, sitä te kyllä kuuntelette. Te olette luvanneet kuunnella, arvoisa hallitus. Voisitteko nyt kertoa, kuinka moni taho lausunnonantajista kannattaa aikuiskoulutustuen lakkauttamista? [Eduskunnasta: 90 prosenttia! — Kimmo Kiljunen: Kuinkahan moni?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ehkä tässä ei ole tarpeen mitään lukuja antaa. [Välihuutoja vasemmalta] Se on totta, että tätä on kritisoitu kyllä lausunnonantajien taholta, mutta otan esiin, mistä tässä asiassa on kyse: tällä on 10 000:n työllisyysvaikutus valtiovarainministeriön laskelmien mukaan. Täällä on useita kertoja puhuttu näistä työllisyysvaikutuksista. Nyt on sellainen esitys, jolla todellakin on työllisyysvaikutus. Ja sen lisäksi sen vaikutus julkiseen talouteen on 175 miljoonaa euroa vuodessa, ja kun meidän valtiontalouden tilanne on nyt vaikea, niin näitä uudistuksia on nyt tehtävä.

Se on sitten eri asia, että toki me tarvitaan jatkossakin niin, että esimerkiksi opettajan on mahdollista kouluttautua erityisopettajaksi ja lähihoitajan sairaanhoitajaksi. [Vasemmalta: Miten? Millä tavalla?] Tätä varten meillä on käynnissä erikseen valtiosihteeri Rissasen johtama työryhmä, joka tuo omia ehdotuksiaan kehysriiheen, ja sen työryhmän työ on jo varsin pitkällä. Niistä sitten tiedotetaan lähempänä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen liittyen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En saanut vastausta näihin lukuihin, mutta minäpä kävin ne lausunnot läpi. Reilusti yli puolet lausunnonantajista vastustaa tätä esitystä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vain yli puolet!] Sairaanhoitajat, palomiehet, opettajat ja jopa kuntatyönantaja kertovat lausunnoissaan, että he eivät kannata lakkauttamista. Ja kaiken huippuna, ministeri Satonen, teidän oma ministeriönne TEM lausuu: ”Vaikutusarvioiden perusteella jää epävarmuus siitä, ovatko aikuiskoulutustuen lakkautuksen vaikutukset pitkällä aikavälillä aidosti julkisen talouden tasapainoa, yritysten kasvua ja työllisyyttä lisääviä.” [Eduskunnasta: Oma ministeriö!]

Arvoisa ministeri Satonen, aikuiskoulutustuen lakkauttamista vastustetaan hyvin laajasti. Jos ette kuuntele meitä oppositiossa, niin kuulkaa edes asiantuntijoita. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ratkaisuja, ehdotuksia!] Olisiko mahdollista nyt pitää tuumaustauko? Olisiko mahdollista peruuttaa tämä esitys?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Esitys on juuri muutama tunti sitten annettu tänne eduskuntaan, ja tästä keskustellaan täällä lisää ensi viikolla, kun se esitellään, mutta voin toki hieman kertoa, mitä tässä aikuiskoulutustuessa oikeasti tapahtuu. Vuonna 2022 oli niin, että 53 prosentilla niistä, jotka saivat aikuiskoulutustukea, oli takanaan korkea-asteen koulutusta jo silloin, kun he aloittivat tämän aikuiskoulutustuen.

Sitten tässä on puhuttu aikaisemmin siitä, että tämä olisi ratkaisu sote-alan työvoimapulaan. Vuonna 2022 sote-alalle opiskeli aikuiskoulutustuella 3 069 ihmistä mutta sote-alalta siirtyi pois 2 928, eli tällä ei käytännössä ole vaikutusta tähän sote-alan pulaan. Eli se, missä tämä aikuiskoulutustuki on toiminut ja siihen haetaan ratkaisua, on se, kun omalla alalla haetaan korkeampaa osaamista, eli juuri tämä opettajasta erityisopettajaksi ‑tyyppinen koulutus.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Aikuiskoulutustuen merkitystä ei voi vähätellä. Sen voimin on moni suomalainen onnistunut lisäkouluttautumaan tai vaihtamaan alaa tilanteessa, jossa nykyistä työtä ei ole syystä tai toisesta voitu jatkaa. Aikuiskoulutustuki on ennaltaehkäissyt myös monia pitkiä sairauslomia työuupumuksen osalta ja lisännyt menestymisen mahdollisuuksia ihmisten elämässä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sanotaan missä?] Tilastojen mukaan aikuiskoulutustukea on käytetty eniten jatkokoulutuksena työvoimapula-aloilla, kuten muun muassa varhaiskasvatuksessa, erityisopetuksessa ja sote-alalla — konkreettisena esimerkkinä esimerkiksi hallitusohjelman uudistus oppimisen tuesta, jota ei pystytä lausuntojen mukaan toteuttamaan onnistuneesti, jos ei kouluteta tarpeeksi erityisopettajia. Eli tässä yksi vaikutus, mihin pitäisi myös vaikuttaa tällä uudistuksella.

Arvoisa ministeri Satonen, tekin olette puhunut jatkuvan oppimisen kehittämisestä, ja työelämän murros on laajasti tunnistettu myös työntekijäpulan osalta. Kysyisin: mitkä ovat ne keskeisimmät uudistustarpeet nyt, ja millä tavalla ne palvelevat paremmin ihmisten mahdollisuuksia menestyä työelämässä ja omassa elämässään? — Kiitoksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on sanottava se, että kun tässä puhuttiin alanvaihdosta, niin niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat jääneet työttömiksi, työttömillä, on ihan eri järjestelmä, jossa he voivat opiskella. Siihen ei tämä aikuiskoulutustuki liity.

Sitten toinen juttu on se, että jatkossa olisi viisasta järjestää tätä koulutusta monimuotoisena sillä tavalla, että kun opiskellaan vaikka nyt opettajasta erityisopettajaksi tai palomiehestä paloesimieheksi tai hoitoalalla eteenpäin, se ei edellyttäisi kokoaikaista poissaoloa töistä, [Välihuutoja vasemmalta] koska negatiiviset työllisyysvaikutukset tulevat nimenomaan tästä kohdasta. Se koulutus vain järjesteltäisiin mahdollisimman pitkälle niin, että on mahdollista olla osa-aikaisesti töissä, ja sitten haetaan ratkaisuita. Jotkut kunnat ovat sitten, niiltä osin kuin täytyy olla kokoaikaisessa koulutuksessa, tulleet vastaan esimerkiksi niin, että ovat maksaneet palkan niiltä kuukausilta, kun on oltu kokoaikaisesti koulutuksessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on luvannut nostaa oppimistuloksia, mikä on tärkeä ja kannatettava tavoite. Samaan aikaan me tiedämme, että meillä on paljon oppilaita, jotka tarvitsevat siellä koulussa erityistä tukea, varhaiskasvatuksen puolella meillä on ammattilaisista pulaa, ja nyt kun te lakkautatte tämän aikuiskoulutustuen, niin kun hallitus on nyt tässä myöntänyt, että te tiedätte, että sitä ovat käyttäneet juuri nämä henkilöt, jotka ovat kouluttautuneet muun muassa varhaiskasvatuksen ammattilaisiksi tai erityisopettajiksi, niin mikä on teidän uusi keinonne? Minä tunnistan, että tätä järjestelmää olisi pitänyt uudistaa, mutta te lakkautatte sen. Mikä on vaihtoehtoinen tapa turvata riittävästi ammattilaisia? Kun te leikkaatte lapsilta ja nuorilta, heikennätte naisvaltaisten alojen vetovoimaa ja pitovoimaa, niin mikä on teidän ratkaisunne suomalaisille lapsille ja nuorille ja oppimistuloksiin? Ja nyt se 200 miljoonaa perusopetukseen ei riitä, koska se ei riitä. Mitkä ovat ne teidän toimenne lapsille ja nuorille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen yrittänyt tätä asiaa jo kuvata. Kuten tässä mainitsin näistä luvuista, niin ei voida sanoa niin, että aikuiskoulutustuki olisi ollut ratkaisu vaikka sote-alan ongelmiin, kun yhtä moni ihminen käytännössä on opiskellut myös sote-alalta pois aikuiskoulutustuella kuin opiskellut sote-alalle. Eli se ei ole ollut tässä ratkaisu. [Sofia Virran välihuuto]

Se, mitä ratkaisua me nyt haetaan, kun meillä valmistuu tämä Rissasen työryhmän työ, on nimenomaan se, miten voi vaikka opettajasta erityisopettajaksi opiskella niin, että ollaan osa-aikaisesti töissä pääosin sen opiskelun ajan ja vain pieneltä osin se tehdään kokoaikaisena opiskeluna. Tämä on silläkin tavalla järkevää, että meillä on monissa paikoissa pula myös opettajista, eli se on tärkeää myös työvoimapulan ratkaisun kannalta, että tämä opetus tullaan järjestämään uudella tavalla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aikuiskoulutustuki on erittäin tärkeä koulutusväylä erityisesti sote- ja kasvatusalalla. Aikuiskoulutustuen saajista kolmannes opiskeli juuri sosiaali- ja terveysalalle. [Juho Eerolan välihuuto] Hyvinvointialueet ja kunnat painivat jo nyt sosiaali- ja terveyspalveluiden ja varhaiskasvatuksen työvoimapulan kanssa. Jos aikuiskoulutustuki nyt poistetaan, pahenee työvoimapula entisestään näillä yhteiskunnan toiminnan kannalta aivan keskeisillä aloilla.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja opposition yhteinen tavoite on nostaa maamme osaamistasoa. Jopa talouskasvun keskiössä on juuri osaaminen. Hallituksen teot ovat kuitenkin ristiriidassa tämän tärkeän tavoitteen kanssa. Aikuiskoulutustuki on monille tärkeä, jopa ainoa, keino kehittää omaa osaamistaan ja nostaa koulutustasoaan.

Kysynkin ministeriltä: Miksi hallitus toimii omaa tärkeää tavoitettaan vastaan lakkauttamalla tukimuodon, joka mahdollistaa koulutustason nostamisen tuhansille suomalaisille? Ja miten varmistatte, että meillä on riittävästi hoitajia ja varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jos tämä tärkeä koulutusmuoto poistetaan? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ettekö te kuuntele?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yritän nyt vääntää ihan rautalangasta. Jos meillä on sellainen tilanne, mikä on hyvin tyypillistä, että meillä on lähihoitaja, joka lähtee opiskelemaan kokiksi, ja sitten meillä on kokki, joka lähtee opiskelemaan lähihoitajaksi, niin molemmat ovat toista vuotta poissa työelämästä, kun he opiskelevat tähän uuteen ammattiin. Meillä on pulaa sekä lähihoitajista että kokeista, ja sen jälkeen kun molemmat ovat opintonsa suorittaneet, niin meillä on täsmälleen yhtä monta lähihoitajaa ja kokkia kuin meillä oli ennen kuin tämä prosessi lähti liikkeelle. [Naurua — Hälinää — Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen sotii kyllä täysin työelämän tämänhetkistä henkeä vastaan. Näin totesi viime vaalikaudella kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, ja olen tästä lausunnosta tismalleen samaa mieltä. Mutta nyt te olette lakkauttamassa aikuiskoulutustuen, vaikka jatkuvaan oppimiseen panostaminen olisi tärkeämpää kuin koskaan, ja juuri tämä ristiriita vaalipuheiden ja oikeistohallituksen todellisen politiikan sisällä on se syy, miksi hallitus on ajautunut työmarkkinakaaokseen.

Puhemies! Tässä jo edustaja Haatainen totesi, että työ- ja elinkeinoministeriön lausunnon mukaan on epäselvää, edistääkö aikuiskoulutustuen lakkautus aidosti julkisen talouden tasapainoa tai työllisyyttä, ja tämä sama epäselvyys koskee kaikkia hallituksen työelämäheikennyksiä. Teillä ei ole näyttöä, että ne lisäisivät työllisyyttä tai vähentäisivät velkaantumista.

Arvoisa ministeri Satonen, eikö nyt olisi järkevää vielä vetää tämä esitys pois, vaikka se juuri tänne tulikin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä on täysin mustaa valkoisella valtiovarainministeriön arviossa siitä, [Vasemmalta: Mites TEM?] että tämä työllisyysvaikutus on 10 000, ja kun te olette täällä peräänkuuluttaneet niin paikallisessa sopimisessa, työrauhassa, vientivetoisessa palkkamallissa kuin missä tahansa muussakin esityksessä, että missä ovat ne työllisyysvaikutukset, niin tässä nimenomaan ovat nyt ne työllisyysvaikutukset. [Perussuomalaisten ryhmästä: Luulis kelpaavan!]

Tämä on 10 prosenttia siitä 100 000 työpaikan tavoitteesta, jota hallitus tavoittelee. Jos te näette nämä työllisyysvaikutukset tärkeiksi, niin teidänkin pitäisi kannattaa tätä esitystä ja yhdessä meidän kanssa hakea sitten ratkaisua niihin kohtiin, joissa tämä aikuiskoulutustuki on oikeasti toiminut. Meidän on nyt myönnettävä, että pääosin tämä aikuiskoulutustuki ei ole toiminut, ja sen takia se lakkautetaan ja haetaan uutta mallia. [Vasemmalta: Te lakkautatte ensin ja sitten kehitätte! — Perussuomalaisten ryhmästä: Tarvitaan parempi oppositio!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Suomalaiset ovat ahkeraa, työtä tekevää kansaa, joka on sisäistänyt elinikäisen oppimisen. Siksi tämä aikuiskoulutustuki on ollut niin tavattoman suosittu, esimerkiksi sote-alalla, joka on työvoimapula-ala, mutta ei vain sote-alalla vaan esimerkiksi kasvatusalalla, erityisopettajat, tai esimerkiksi paloesimiehet ovat käyttäneet aikuiskoulutustukea. [Juho Eerolan välihuuto] Suosittu järjestelmä, jota kaikki suomalaiset ovat voineet käyttää. Ja nyt te olette päättäneet lakkauttaa tämän aikuiskoulutustuen. Herää kysymys, mistä tämä on peräisin. Kun niitä lausuntoja on tähän hallituksen esitykseen annettu, niitä on annettu kymmenittäin, taitaa olla 78, niin uskomme, että te olette varmasti peranneet nämä lausunnot huolellisesti ja tehneet niistä johtopäätöksiä.

Minä kysyn teiltä nyt, ministeri Satonen, ja kysyn tämän tarkoin: montako lausuntoa, jotka puolsivat tämän aikuiskoulutustuen lakkauttamista, te saitte? [Jani Mäkelä: Ei tämä ole huutoäänestys, hei!] Antakaa suora vastaus. Ja ellette kykene sitä tässä antamaan, voitte toimittaa sen myös tämän kyselytunnin jälkeen. [Puhemies: Kiitoksia!] Montako myönteistä lausuntoa te saitte? [Välihuutoja vasemmalta — Oikealta: Yllätys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yleensä on niin, että kun jotain etuisuutta muutetaan, niin suurin osa lausunnonantajista on sitä vastaan, koska he katsovat sitä asiaa omasta näkökulmastaan. [Välihuutoja] Mutta se on täysin ymmärrettävää: kun etujärjestöiltä kysytään, niin he katsovat sitä asiaa omasta näkökulmastaan.

Kuten tässä olen jo moneen kertaan sanonut, tämä on aika huomattava kysymys. Jos on 10 000:n työllisyysvaikutus vuodessa, 175 miljoonaa euroa vuodessa, ja tiedetään, missä tilanteessa me tällä hetkellä ollaan, niin tämä on äärimmäisen tärkeä asia. Ja tämä ei tule poistamaan sitä, kun me haetaan niitä muitakin ratkaisuja, että jatkossakin on mahdollista opiskella, mutta toki on niin, että jos oma-aloitteisesti vaihtaa alaa, niin siinä täytyy olla enemmän sitä omavastuuta kuin tällä hetkellä siinä tilanteessa, kun sen tekee silloin henkilö, joka on normaalissa työsuhteessa lähtötilanteessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.

Kunnioitettu herra puhemies! Ministeri Satonen, ei täällä etujärjestöjen etuja ajeta. Täällä ajetaan Suomen kansan etua.

Puhemies! Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK on tiivistänyt hyvin, mitä hallituksen ajama aikuiskoulutustuen lakkauttaminen käytännössä tarkoittaa. Kestävä työelämä edellyttää toimeentulon turvaamista silloin, kun alan vaihto tai täydennyskoulutus tulevat tarpeeseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tarvitaan lisää rautalankaa!] Näitä toimia tarvitaan erityisesti itäisessä Suomessa, mutta myös koko maassa.

Puhemies! Aikuiskoulutustuen koettu vaikuttavuus tutkimuksen mukaan: jopa 58 prosenttia vastaajista oli hakeutunut opiskelemaan aiempien työtehtävien kuormittavuuden vuoksi, ja 66 prosenttia vastaajista koki, että opintovapaa vaikutti työssäjaksamiseen opintojen jälkeen. Erityisesti nämä vaikutukset korostuivat nuorempien vastaajien kohdalla. Nyt täytyykin kysyä, puhemies, hallitukselta: Miksi nyt hallitus vie kehitystä päinvastaiseen suuntaan? Miksi te teette näin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tähän on jo niin monta kertaa vastattu, että en tiedä, onko tässä enää paljon enempää kerrottavaa, mutta aika paljon tosiaan tätä aikuiskoulutustukea on hyvin pitkälti käytetty siihen, että suoritetaan toisia samantasoisia opintoja, tai sitten sitä on käyttänyt henkilö, jolla on jo korkeakoulutus takana. Täällä on jopa tohtoreita, jotka ovat käyttäneet tätä aikuiskoulutustukea, [Vasemmalta: Mitä vikaa tohtoreissa on?] ja voi tietysti kysyä, mitä sieltä löytyy sellaista, jolla aikuiskoulutustuen avulla voi vielä omaa ammattitaitoansa niin paljon syventää, että se on järkevää yhteisistä varoista maksaa. Voi olla, että yksittäisissä tilanteissa joillekin on löytynyt myös siellä, mutta OKM:n arvio tästä aikuiskoulutustuen tehokkuudesta on kyllä ollut varsin murskaava, ja sen takia tämä uudistus nyt tehdään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on lakkauttamassa erittäin tärkeän aikuiskoulutustuen, mikä on käsittämätöntä. Aikuiskoulutustuella työntekijä on nostanut työmarkkina-arvoaan, mikä on ollut tärkeää tässä tilanteessa, kun työvoimapula jyllää yhteiskunnassamme. Hallitus profiloituu kyllä erittäin vahvasti palkansaajan hakkaajana, tässäkin tapauksessa jopa niidenkin kohdalla, jotka pyrkivät aktiivisesti pitämään yllä työmarkkina-arvoaan.

Arvoisa työministeri, ettekö todella halua perua tätä järjetöntä leikkausta, joka jälleen osuu siihen palkansaajaan, tätä leikkausta, joka ei edes taloudellisesti eikä työllisyyden näkökulmasta ole millään lailla perusteltu TEMinkään mukaan? Perukaa tämä leikkaus, jota kannattavat vain EK ja Suomen Yrittäjät. Onko mahdollista katsoa, miten tätä tukea kehitettäisiin lakkautuksen sijaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja ministeri Satonen, olkaa hyvä. [Ben Zyskowicz: Selittäkää vielä kerran, hitaasti!]

Arvoisa puhemies! Edustajan kysymys oli varsin selkeä. Siinä kysyttiin, aiotaanko tämä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen perua. Vastaus on: ei aiota. [Mauri Peltokangas: Erinomainen vastaus! — Perussuomalaisten ryhmästä: Loistava, meneekö nyt jakeluun?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Te perustelette täällä näitä julkisen talouden vaikutuksia, mutta fakta on se, että teidän oma ministeriö epäilee niitä. Siis se ministeriö, jota te, hyvä ministeri, johdatte, epäilee lausunnossa juuri niitä vaikutuksia, joita te täällä eduskunnalle perustelette. [Jani Mäkelä: Demarivirkamiehet! — Juho Eerola: Teidän omat virkamiehet!]

Hyvä puhemies! Kun te perustelette, että tällä ei vastata sote-alan ja koulutusalan työvoimapulaan — ja nyt nyökkäätte, kiitos — niin minkä vuoksi sitten se taho, joka on vastuussa tämän työvoimapulan ratkaisusta, eli kuntatyönantajat ja hyvinvointityönantajat, siis ne työnantajat, joiden tehtävä on löytää ne opettajat ja hoitajat, yksiselitteisesti vastustaa tämän lakkauttamista? Miten se on mahdollista? Miksi te ette heitä kuuntele?

Arvoisa puhemies! Täällä teidän hallituksen esityksessä lukee: ”Lähes kaikki kantansa ilmaisseet lausunnon antaneet tahot suhtautuvat kielteisesti ehdotukseen. [Eveliina Heinäluoma: Lähes kaikki!] Lausunnon antajista vain Suomen Yrittäjät kannatti lausunnossaan lakkauttamista, EK:lla ei ollut huomauttamista.” [Puhemies koputtaa] Kun te olette luvanneet kuunnella työntekijöitä, kun te viette näitä heikennyksiä läpi, niin miten se kuunteleminen tässä tapauksessa toteutuu? [Ben Zyskowicz: Totta kai kaikkea etuuksiin puuttumista vastustetaan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä valtiolle kustannustehokkaan aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on yksi hallituksen typerimmistä ja lyhytnäköisimmistä esityksistä. Se ei myöskään tuo valtiontalouteen säästöjä käytännössä lainkaan. En ymmärrä, keneltä ja mistä tämä avaus ylipäätään on tullut — [Kimmo Kiljunen: Yrittäjiltä!] sen sijaan, että aikuiskoulutustuen kohdentamista parannettaisiin. Tämä on myös jälleen yksi isku naisvaltaisia aloja kohtaan. Tällä hetkellä 17 prosenttia sairaanhoitajiksi opiskelleista on saanut aikuiskoulutustukea. Aikuiskoulutustuki myös motivoi työntekijöitä kehittymään ja kouluttautumaan omassa työssään. Tämä on esimerkiksi varhaiskasvatuksessa elintärkeää myös työvoimapulan takia. Hyvä hallitus, miksi niin monin eri tavoin ylenkatsotte naisvaltaisia aloja?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En kyllä siitä voi olla samaa mieltä, että tällä ei olisi merkitystä valtiontalouteen, jos 10 000:n työllisyysvaikutuksesta puhutaan. Sillä on kyllä varsin huomattava merkitys. Mutta tässä puheenvuorossa oli sikäli ihan tärkeääkin asiaa, että se on totta, että se, missä kohdin tämä aikuiskoulutustuki on toiminut sillä tavalla kuin se on suunniteltu, on ollut silloin, kun siellä oman alan sisällä opitaan pidemmälle. Se on ollut juuri lähihoitajasta sairaanhoitajaksi, opettajasta erityisopettajaksi, palomiehestä paloesimieheksi. Ja näihin me pyrimme nyt löytämään sen ratkaisun sillä Rissasen työryhmällä, joka tuo ne esitykset kehysriiheen mennessä. Eikä tämä aikuiskoulutustuki nyt ole heti lakkaamassa, vaan siinä menee vielä useampi kuukausi, [Naurua sosiaalidemokraattien ryhmästä] ja sen jälkeenkin sitä aikuiskoulutustukea voi vielä saada. Eli meillä on kyllä sitten tulossa tämä uusi järjestelmä, joka pyrkii ratkaisemaan nimenomaan ne kohdat, joista tässä on ollut hyötyä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomessa on valtava osaajapula varsinkin sosiaali- ja terveydenhuoltoaloilla sekä etenkin pelastustoimessa. Kroonista... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] — Wallinheimo halusi näköjään puheenvuoroni, mutta jatketaan. — Krooniseen pelastajapulaan vastauksena meidän on saatava enemmän ihmisiä kouluttautumaan pelastajiksi. Aikuiskoulutus toteutetaan usein joustavasti opiskelijoiden ehdoilla, mikä mahdollistaa opintojen suorittamisen kokopäivätyön ohessa. Pelastajatutkinnon suorittaminen ei onnistu kokoaikatyön ohessa, joten opintoihin tarvitaan rahoitusta. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vaikeuttaa siis pelastajapulaa entisestään. Arvoisa työministeri Satonen, miten te konkreettisesti aiotte vastata Suomen krooniseen pelastajapulaan nyt, kun aikuiskoulutustuki ollaan lakkauttamassa? [Ben Zyskowiczin välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sitten kun mennään siihen, miten esimerkiksi palo- ja pelastusalalla koulutus järjestetään, niin siinä varmaan on parempia asiantuntijoita kuin minä sitä kommentoimaan, [Vasemmalta: Niin onkin!] mutta avainasia tuli oikeastaan tässä puheenvuoron alkuosassa. Vaikka tällä hetkellä koulutus olisi järjestetty niin, että se edellyttää kokoaikaista opiskelua, niin se ei välttämättä tarkoita, että se pitää jatkossa järjestää niin, vaan se voidaan järjestää myös niin, että se osittain tapahtuu työn ohessa, jolloin tämä asia sitä kautta osittain ratkeaa. Sitten siltä osin kuin ollaan kokoaikaisesti opiskelemassa, niin työnantajan vastuu tulee myös vastaan erityisesti kuntapuolella, hyvinvointialuepuolella ja niin poispäin. Ymmärtääkseni Vantaa on ollut tässä yksi esimerkki, joka on järjestänyt koulutusta opettajasta erityisopettajaksi niin, että kunta on osittain maksanut palkkaa siitä oppimisesta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen kysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Haatainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meillä on huutava pula eri alojen osaajista muun muassa tekniikan alalla: vihreä siirtymä ja digitalisaatio edellyttävät osaamista. Samoin sote-ala ja kunnat tarvitsevat opettajia ja sote-ala hoitajia. Tässä muutamia lukuja: erityisopettajiksi pätevöityneistä puolet ja terveydenhoitajista puolet on käyttänyt aikuiskoulutustukea kouluttautumiseen ja paloesimiestutkinnon suorittaneista peräti 90 prosenttia. Nämä ovat aloja, joilla se opiskelu ei pysty toteutumaan työn ohessa vaan tarvitaan kokoaikaista opiskelua.

Työministeri Satonen, oletteko todella sitä mieltä, että tästä ammattitaidon laajentamisesta ei ole mitään hyötyä ja sitä ei kannattaisi tukea rahoituksella, jonka työnantajat ja palkansaajat maksavat itse? [Juha Mäenpään välihuuto] Eikö näitä paloesimiehiä ja erityisopettajia ja terveydenhoitajia tarvita todellakaan? Kerrotteko, ministeri, mistä näitä osaajia sitten saadaan? [Li Anderssonin välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vastaus tähän kysymykseen on, että en ole, vaan olen tässä koko ajan yrittänyt selittää sitä, että siinä tilanteessa, kun se on just tämmöinen opettajasta erityisopettajaksi-, lähihoitajasta sairaanhoitajaksi- tai palomiehestä paloesimieheksi ‑tyyppinen koulutus, niin se on ollut se osa tätä aikuiskoulutustukea, joka on kaikkein parhaiten toiminut, mutta siinä on ollut hyvin paljon muuta koulutusta, [Välihuuto sosiaalidemokraattien ryhmästä] jossa ei ole saavutettu samoja tuloksia.

Olen iloinen siitä, että tässä salissa näyttää nyt olevan yhteinen näkemys siitä, että meidän täytyy löytää ratkaisu siihen, miten tällaiset koulutukset jatkossakin voidaan järjestää, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Te lakkautatte järjestelmän!] mutta se ei edellytä nykyisen kaltaista aikuiskoulutustukea. Siitä nyt olemme luopumassa, mutta meillä on työ käynnissä sellaisen järjestelmän löytämiseksi, jolla voidaan tämä parhaiten toiminut osa myös jatkossa toteuttaa. [Välihuutoja — Johannes Koskinen: Lapsi on vaan jo heitetty pesuveden mukana! — Eduskunnasta: Ennen vanhaan kokoomus ja RKP olivat sivistyspuolueita!]

Arvoisa herra puhemies! Puhdasta suomalaista ruokaa on oltava varaa ostaa, ja sitä on oltava varaa tuottaa. Tällä hetkellä kumpikaan näistä edellytyksistä ei kunnolla toteudu. Sen sijaan kauppajätit tiedottavat kerta toisensa perään ennätystuloksista. Suomalainen ruokamarkkina on rikki. Viljelijät lopettavat nyt ennätystahtia.

Arvoisa puhemies! Olen äärimmäisen huolissani, ymmärretäänkö hallituksen kabineteissa, miten vakavasta ongelmasta on kyse. Valtiontalouden paikkaamiseen väläytellään ruuan arvonlisäveron korotusta, vaikka monen suomalaisen talous on jo viritetty äärimmilleen. Keskusta ei tätä hyväksy. Ruualle veronkorotuksia väläyttelevien ministerien olisi hyvä tietää, paljonko maitopurkki Suomessa maksaa ja paljonko tuosta hinnasta jää suurimman työn tehneelle ruuantuottajalle. Nyt näyttää siltä, että osaaminen taitaa olla hukassa. [Jenna Simulan välihuuto] Esitän kyseiselle ministerille kysymyksen: onko ruuan arvonlisäveron korottaminen teidän mielestänne oikein nyt, [Puhemies koputtaa] kun kuluttajat ja ruuantuottajat ovat poikkeuksellisen tiukoilla, [Puhemies koputtaa] ja milloin ruokamarkkina korjataan? [Eduskunnasta: Teillä oli kahdeksan vuotta aikaa! — Ben Zyskowicz: Eikös se kyseinen ministeri ole ministeri Essayah? Teidän pitää täsmentää, kuka on kyseinen ministeri!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kävimme keskustelua, onko tämän kysymyksen kohde ruuan arvonlisävero, joka kuuluu verotusasiana valtiovarainministerille, vaiko maatalouden kannattavuus. Mielelläni vastaan maatalouden kannattavuuskysymykseen. [Anne Kalmari: Molempiin!] Keskustallahan on ollut maatalousministerin salkku viimeiset kahdeksan vuotta ennen tätä hallitusta [Välihuutoja — Naurua] ja vielä sen lisäksi myöskin viime hallituksessa valtiovarainministerin salkku.

Tämä hallitus on lähtenyt hakemaan maataloudelle parempaa kannattavuutta sitä kautta, että tuottaja saa markkinoilta sen hinnan, joka hänelle kuuluu. Meillä on hallitusohjelmassa kirjaukset muun muassa elintarvikemarkkinalain uudistamisesta, kilpailulain uudistamisesta ja sen lisäksi vielä julkisten hankintojen lain uudistamisesta. Sillä kaikella pyritään juuri siihen, että tuottaja saa sen osuuden elintarvikeketjun tuotoksesta, joka hänelle kuuluu. Toki meillä on sitten olemassa myöskin tukipolitiikka. Mutta on äärimmäisen tärkeätä, että tuottajan asemaa neuvottelutilanteessa pystytään parantamaan. Ja tukipolitiikkahan on sitten nimenomaan sitä varten, että kun me käymme tuolla kaupassa ja ostamme sitä ruokaa, niin se on meille sopivan hintaista. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Myönnän vielä vastauspuheenvuoron valtiovarainministeri Purralle. — Olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Olisin hirvittävän onnellinen, jos olisin valtiovarainministeri Suomessa, jossa mihinkään veroihin ei tarvitsisi tehdä korotuksia [Antti Kurvinen: Ruokaa verotatte enemmän!] vaan voisimme ainoastaan laskea niin ruuan arvonlisäverotusta kuin muitakin arvonlisäverokantoja, työn verotusta, yrittämisen verotusta ja niin edelleen. Valitettavasti julkisen talouden tilanne on sellainen, että meillä ei ole mahdollisuutta tehdä veronalennuksia. [Vasemmalta: Minkä takia kaljaverotusta voi laskea? — Hälinää — Puhemies koputtaa]

Hallituksen tähän asti sopiman veropolitiikan linja fiskaalisesti on stabiili, ja me kiristämme alkoholin verotusta kokonaisuudessaan. [Vasemmalta: Kaljaveroa laskette! — Antti Kurvinen: Paljon sivistyssanoja!] Yleisesti ottaen arvonlisäverotuotto on varsin suuri osuus tästä, tai niiden tuotto on varsin hyvä, ja kun hallitus joutuu tekemään päätöksiä lisäsopeuttamisesta, niin meillä on myös veroratkaisut pöydällä. Silloin tarkistamme myös näitä arvonlisäverokantoja. [Vasemmalta: Kenelle teistä se kalja on niin tärkeätä? — Petri Huru: Alkoholiverotus nousee kokonaisuudessaan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ennen vaaleja hallituspuolue perussuomalaiset listasi sata tapaa maatalouden puolesta. Montako kohtaa on toteutettu tai edes toteutuksessa? [Keskustan ryhmästä: Ei mitään!] Hallituspuolue kristillisdemokraatit taas halusi tehdä maatalouspolitiikkaan täyskäännöksen, mutta maa- ja metsätalousministeri Essayah epäili tuossa kuukausi sitten, että maitopurkki maksaa 29 senttiä. [Eduskunnasta: Tarjouksessa!] Oikeastihan se maksaa semmoisen 1,25 euroa. Siinäpä on tosiaan hyvät pohjat sille täyskäännökselle. Uhkailette ruuan alvin korotuksella, siis ruuan hinnan nostamisella, [Keskustan ryhmästä: Ohhoh!] ja ajatte ihmiset ostamaan yhä enemmän epäeettistä ja ilmastovihamielistä ruokaa ulkomailta. Leikkaatte luonnonlaitumista. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä haluaa, että pellonraivauksesta saa pian maksaa 5 000 euroa hehtaarilta, mutta kaupunkien metsäkato jatkuu. [Keskustan ryhmästä: Te sen päätitte, kantakaa vastuu!] Pelkään, millaisia yllätyksiä seuraavaksi lyötte ruuantuottajien pöydälle. Yleinen ennustamattomuus vaikuttaa aika negatiivisesti alan kehitykseen. [Mikko Savola: Ei ole perussuomalaisista vastuun kantajiksi!] Pelkkä sympatia ei nyt riitä. Ministeri Essayah, miksi haluatte leikata suomalaisen ruuantuottajan kustannuksella, [Perussuomalaisten ryhmästä: Tyhjä paperi!] ja montako näistä sadasta kohdasta on toteutuksessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Muistaakseni keskustan riveistä, oliko edustaja Kallion ensimmäisenä allekirjoittama, oli 16 kohdan kysymyspatteristo, joka tuli tuonne maa- ja metsätalousministeriöön. Olemme todellakin sen käyneet kohta kohdalta läpi, ja tähän kirjalliseen kysymykseen tulette ihan piakkoin saamaan vastauksen. Olen kysyjän kanssa samaa mieltä siitä, että meillä on yhteinen huoli suomalaisen maatalouden kannattavuudesta. Nimenomaisesti hallitusohjelmassa ja sen toteuttamisessa on lähdetty siitä, että tuottajan tulee saada riittävä tulo markkinoilta ja on sen takia myöskin elintarvikeketjun läpinäkyvyyttä lisättävä, on annettava paljon paremmin mahdollisuuksia elintarvikemarkkinavaltuutetulle ja myöskin Kilpailuvirastolle nähdä, missä tällä hetkellä nimenomaisesti sen tulonmuodostus tapahtuu ja kuka siitä hyötyy. Olisi tärkeää, että tuottaja saa sen osuuden, mikä hänelle kuuluu. Sen lisäksi tukipolitiikka perustuu pitkälti tähän EU:n yhteiseen CAP- elikkä maatalouspolitiikkaan. Sehän on viime kaudella neuvoteltu, ja nyt vuoden 2023 alusta sitä on [Puhemies koputtaa] pistetty toimeen.

Täytyy muistuttaa, kun edustaja taisi viitata [Puhemies koputtaa] johonkin pellonraivausmaksuun, että käsittääkseni nimenomaisesti keskustapuolue viime kaudella [Puhemies koputtaa] oli kannattamassa tämän asian tutkimista ja myöskin sen käyttöönottoa. [Hälinää — Mika Lintilä: Nyt meni väärin! Nyt tuli väärä todistus, aijai!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On ollut hienoa kuulla viime aikoina siitä, että muitakin alkaa tämä tärkeä maatalouden asia kiinnostamaan. Keskusta on liian kauan tässä maassa yksin kantanut asiasta vastuuta.

Oli ikävä kuulla ministerin vastaus — siitä puhetta riittää, mutta tekoja ei näy. Odotamme tekoja suomalaisen maatalouden hyväksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Teillä oli kahdeksan vuotta aikaa! — Välihuutoja] — Olkaa hiljaa, niin voitte oppia jotakin. — [Naurua] Maatiloilla ja maaseudulla ollaan vahvasti huolissaan myös siitä, että suomalaisten suurpetojen tilanne on mennyt yhä hankalammaksi. Ilves, susi ja karhu kuuluvat Suomen luontoon mutta eivät ihmisten ja maatilojen pihoille. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä teki kepu viime hallituksessa? — Perussuomalaisten ryhmästä: Montako keskusta on ampunut?] Viime vuosina susien hyökkäyksissä vahingoittuneiden tai kuolleiden eläinten lukumäärä on kasvanut. Esimerkiksi vuonna 22 sudet raatelivat yli 500 lammasta [Välihuuto oikealta] ja yli 50 koiraa. Viime syksynä korkein hallinto-oikeus käytännössä teki päätöksellään suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdottomaksi nykyisellä lainsäädännöllä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Onko oppositio yksimielinen?] Samaan aikaan Ruotsissa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on edelleen mahdollista.

Kysynkin maatalousministeriltä [Puhemies koputtaa] menneisyyteen tähyilemisen sijaan: mitä lakimuutoksia hallitus aikoo tehdä, [Puhemies koputtaa — Perussuomalaisten ryhmästä: Jäivätkö hommat kesken?] jotta suurpetojen kannanhoidollinen metsästys vihdoin olisi Suomessa mahdollista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen kysyjän kanssa tismalleen samaa mieltä ja uskon, että aika suuri osa tästä salista jakaa sen näkökulman, [Perussuomalaisten ryhmästä: Paitsi vihreät!] että meidän upeat suurpedot — muun muassa ilves, karhu ja susi — kuuluvat kyllä sinne suomalaiseen luontoon ja metsiin [Petri Huru: Juuri näin!] mutta ne eivät kuulu meidän pihoihin, ne eivät kuulu myöskään lampoloihin, ne eivät kuulu karja-aitauksiin, ja sen tähden meillä Suomessa on mahdollisuus sekä vahinkoperusteiseen että myöskin tietyillä tarkoilla reunaehdoilla kannanhoidolliseen metsästykseen. Hallitus on lähtenyt tätä asiaa viemään kahdella raiteella eteenpäin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vihdoin!]

Ensinnäkin me pyrimme vaikuttamaan EU-pöydissä siihen, että me pystymme muuttamaan nimenomaisesti esimerkiksi tätä suden luontodirektiivin liitteessä olevaa suojelutasoa siten, [Perussuomalaisten ryhmästä: Keskusta on ihmiselle susi! — Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä, ja maaseudulle!] että meillä on mahdollisuus paljon helpommin myöskin tätä suden kannanhoidollista metsästystä tulevaisuudessa harjoittaa.

Sen lisäksi meillä on perusteilla täällä työryhmä, [Anne Kalmari: Työryhmä!] joka lähtee juridisesti käymään läpi sen, millä tavalla vahinkoperusteiseen metsästykseen pystytään saamaan sellaiset käytänteet, [Puhemies koputtaa] että ne olisivat muun muassa nopeammin aikaansaatavissa ja ne luvat olisi helpompi toteuttaa. [Puhemies koputtaa]

Eli etenemme sekä kansallisella raiteella että EU-raiteella.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä keskustalla nyt tuntuu kovasti omaatuntoa kolkuttavan, eikä ihme. Tehän ajoitte vihreiden aisankannattajana maataloutta alas kahdeksan vuotta. [Keskustan ryhmästä: Mitä te teette?] Te uhrasitte maanviljelijät ilmastotoimien alttarille.

Tämän hallituksen ohjelma on maatalousmyönteisempi kuin mihin keskusta itse kykeni koskaan. Teemme asioita, mihin teistä ei yksinkertaisesti ollut. Vaikka superhallitus olemmekin, niin tehokkaita emme ole, että aivan hetkessä kaiken siivoaisimme teidän jäljiltänne. [Perussuomalaisten ryhmästä: Alle vuodessa! — Välihuutoja vasemmalta ja keskustan ryhmästä] Keskustan tekemättömien töiden listakin on pitkä kuin nälkävuosi.

Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri Essayah, kysyisin: missä vaiheessa siivoustalkoot ovat, vieläkö on paljonkin lantaa luotavana keskustan jäljiltä? [Naurua — Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kysyjä nostaa esille sen, miten todellakin maatalouspolitiikassa meillä on erittäin paljon tehtävää. Mutta on hienoa, että meillä on hyvä hallitusohjelma, jossa on vahvat kirjaukset, jossa on muun muassa kirjaus siitä, että hallitus ei omilla toimillaan tule lisäämään maatalouden kustannusrasitusta. Ja on aivan keskeistä, että me nimenomaan pystymme saamaan Suomessa kannattavan ja kestävän maatalouden, ja siihen meillä on tulossa nimenomaisesti tämä strategia, [Keskustan ryhmästä: Työryhmä!] jolla me pyrimme tähän koko ruokaketjuun vaikuttamaan. Meillä on kasvustrategia, jonka alla teemme ruuan viennin eteen koko ajan töitä. Me olemme onnistuneet saamaan myöskin sopimuksia aikaiseksi eri maitten kanssa, jotta pystytään nimenomaan ministeriön avulla avaamaan suomalaisille elintarviketeollisuuden yrityksille parempia vientimarkkinoita, jotka sitten viime kädessä vaikuttavat siihen, että se maataloustuottaja, joka tuottaa sitä ruokaa, saa myöskin paremman hinnan. Se on viime kädessä myöskin huoltovarmuuskysymys. Eli kun me viemme ruokaa ulkopuolelle, jos tulee tiukka tilanne, [Puhemies koputtaa] me pystymme myöskin kääntämään sitten tämän ruokaviennin tarvittaessa kotimaahan, jolloinka tämä on myöskin huoltovarmuuskysymys.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pidän hieman vanhakantaisena sellaista ajattelua, että maataloudessa ympäristötoimet ja kannattavuus olisivat vastakkain. [Juho Eerola: Viime kaudella tuntuivat olevan!] Päinvastoin ajattelen, että esimerkiksi biokaasun tuotannossa olisi valtava potentiaali sekä hyödyttää maataloustuottajia että saada ympäristöystävällisiä lannoitteita ja kotimaista polttoainetta tilalle.

Toisaalta myös tämä Venäjän hyökkäyssota on osoittanut sen, että meidän maataloutemme ei ole ehkä ihan niin omavarainen kuin mitä me aikaisemmin ollaan ajateltu. Lannoitteet, rehu ja osa kasvinsuojeluaineista tuodaan ulkomailta, ja tässä nimenomaan luomutuotanto on pystynyt osoittamaan sen, että ympäristöystävällisillä tavoilla pystytään itse asiassa parantamaan omavaraisuutta ja sitä kautta myös kannattavuutta.

Kysyisinkin maa- ja metsätalousministeriltä, miten te näette: ajatteletteko te, että maatalous voi olla ratkaisemassa näitä meidän aikamme isoja ympäristöhaasteita samalla, kun lisätään suomalaista omavaraisuutta ja maatilojen kannattavuutta? [Mauri Peltokangas: Hienoa! — Perussuomalaisten ryhmästä: Oho, tekoja! — Juho Eerola: Oliko teko?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Pitko kysyi erittäin ajankohtaisen kysymyksen liittyen biokaasuun. Nimittäin juuri tänään valtioneuvoston istunnossa me hyväksyimme yhdeksän miljoonan tuen juurikin biokaasun tuotantoon maatiloille, ja tämä on äärimmäisen tärkeää.

Sitten toinen asia — kannattava ja kestävä ruokaketju. Se on se nimi, millä koko tätä meidän ruuantuotannon strategiaa ollaan viemässä eteenpäin. Eli olen edustaja Pitkon kanssa aivan samaa mieltä, että eivät kannattavuus ja kestävyys ole toisilleen vastakohtia. Ja se, mistä me voimme Suomessa olla ylpeitä, on se, että meidän ruuantuotannon omavaraisuus on 80 prosenttia. Se on erittäin hyvää tasoa. Se on sellaista tasoa, että monissa muissa EU-maissa, muun muassa naapurimaassamme Ruotsissa, sitä katsotaan ihaillen, ja he haluavat samanlaisen omavaraisuuden tason. Tällä hetkellä Ruotsissa ollaan noin 50 prosentissa. He päästivät jossakin vaiheessa laskemaan sen peräti 30 prosenttiin, ja siinä mielessä tästä omavaraisuudesta huolen pitäminen on aivan keskeistä. Mutta niin kuin edustaja tässä mainitsi, ovat toki esimerkiksi vaikka polttoaineet taikka vaikkapa maatalouskoneet osittain sellaisia, joita meillä ei ole omasta takaa, elikkä kyllä, [Puhemies koputtaa] meillä on siinäkin asiassa varmasti vielä parantamista, mutta voisi sanoa, että eurooppalaisittain olemme kyllä hyvällä tasolla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Heikkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pidän äärimmäisen tärkeänä sitä, että keskustelemme täällä tänään ruokaturvasta. Euroopan rajoilla soditaan, ja huoltovarmuus on äärimmäisen tärkeä kysymys. Maataloudessa eletään yhteismarkkinassa, ja kaikkien maataloustuottajien täytyy kilpailla samassa markkinassa, mutta valitettavasti kaikki eivät kilpaile markkinoilla samoilla säännöillä. Nyt, kun inflaatio laukkaa ja kuluttajan käsi käy kaupoissa edullisempien tuotteiden ja erityisesti tuontiruuan pariin, pitäisin tärkeänä sitä, että merkitsisimme tuotepakkauksiin aikaisempaa selvemmin sen, mikäli tuontiruoka ei täytä niitä laatukriteereitä, mitä ympäristön tai eläinten hyvinvoinnin nimissä [Perussuomalaisten ryhmästä: Halal-liha!] esimerkiksi meillä täällä Suomessa vaaditaan. Olisitteko tätä, ministeri Essayah, valmis selvittämään? [Keskustan ryhmästä: Perustetaan työryhmä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Heikkiseltä erittäin hyvä huomio. Nimenomaisesti esimerkiksi julkisissa hankinnoissa minun mielestäni meidän on siirryttävä tähän, ja tähän julkisten hankintojen lainsäädännön uudistukseen kun tähdätään, niin juuri sen sisällä on tehtävä tämäntyyppisiä muutoksia. Julkisissa hankinnoissa on edellytettävä niitä samoja eläinten hyvinvointikriteerejä, mitä me täällä Suomessa noudatamme. Jos ajatellaan vaikkapa suomalaisia porsaita, niin niiltä löytyy saparot, tai jos ajatellaan kanoja, niin niillä on ehjät nokat, [Petri Hurun välihuuto] ja näin ei ole kaikkialla, edes Euroopassa. Ja suomalainen tuottaja ei tästä korkeammasta hyvinvointikriteereitten noudattamisesta valitettavasti saa lisäarvoa. Minä ajattelen, että kun olemme vastuullisia kuluttajia, niin nimenomaan vastuullisina kuluttajina me haluamme sellaista ruokaa, joka on eettisesti tuotettua. [Petri Huru: Juuri näin! Edellinen hallitus kiristi kansallisia kriteerejä!] Ja katson kyllä, että ainakin niissä julkisissa hankinnoissa, joissa me pelaamme siis sillä meidän kaikkien yhteisellä verorahalla, pitäisi nimenomaisesti niiden kriteereiden olla sellaisia, että on noudatettava samoja kriteerejä, mitä Suomessa tuottajan on noudatettava. Jos katsotaan tässäkin tilanteessa taas sinne Ruotsin suuntaan, [Puhemies koputtaa] niin siellähän tämä on julkisissa hankinnoissa mukana oleva kriteeristö. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä vastaus!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja viimeinen kysymys tähän aihepiiriin liittyen, edustaja Kulmuni, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On kyllä maatalousministeriltä aika hävytön väite sanoa, että keskusta olisi kannattanut maankäytön muutosmaksua, joten suosittelen, että tarkastatte omat faktanne ettekä puhu ohi suunne. [Antti Kurvinen: Muunneltua totuutta! Totta kannattaisi puhua! — Mikko Savola: Ministerinkin!]

Arvoisa hallitus, se, että julkisuudessa käydään keskustelua siitä, että alempia arvonlisäverokantoja kiristettäisiin — ja tietenkin ennen kaikkea se, jos ruuan alempaa arvonlisäverokantaa kiristetään — on varsin merkittävä asia pienituloisille suomalaisille, joiden varat kuitenkin menevät ruokaan ja asumiseen. [Mika Lintilä: Indeksit on jäädytetty!] Ottaen huomioon, että tehän nostatte jo toista niistä alennetuista arvonlisäverokannoista ja tulette kiristämään lääkkeiden verotusta, samalla kevennätte polttoaineverotusta tai rikkaiden verotusta, [Vasemmalta: Ja kaljan verotusta! — Perussuomalaisten ryhmästä: Joka on maataloustuote! — Keskustan ryhmästä: Kaljaa vai ruokaa?] niin kyllähän näitä arvovalintoja tehdään suuntaan ja toiseen. Perussuomalaisille haluan sanoa, että jos on halua, on tie. Keskusta on aikanaan keventänyt ruuan arvonlisäverotusta. Arvoisa hallitus, kiristättekö te nyt ruuan arvonlisäveroa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus ei ole tehnyt päätöksiä vielä säästötoimenpiteistä eikä veronkorotuksista, joten minulla ei ole teille poliittisia yksityiskohtia kerrottavana, [Oikealta: Oppositio unohti sen jo!] mutta meidän sopeutustarpeemme on useita miljardeja euroja. Tällä me pyrimme pitämään hallitusohjelman kirjauksista kiinni sen suhteen, että meidän alijäämämme ja velkamme päätyvät tietylle tasolle tällä hallituskaudella. [Anne Kalmari: Ja rikkaitten verohelpotukset!] Me teemme sen siksi, että meillä olisi tulevaisuudessakin hyvinvointijärjestelmä. Sen lisäksi me haluamme pitää kiinni Euroopan unionin finanssipoliittisista säännöistä, jotka käytännössä laittavat meidät pakkosopeutuksen eteen. Meidän on välttämättä löydettävä lisää tuloja ja lisää säästöjä, ja me tulemme tarkastelemaan myös arvonlisäverotusta.

Muistan, että kun ennen vaaleja puhuttiin paljon sokeri- ja suolaverosta ja erilaisista terveysperustaisista veroista, niin muistaakseni tässä salissa kai kaikki puolueet näitä kannattivat. Täytyy ymmärtää, että silloin kun puhutaan tällaisista ainesosaveroista — joita mielelläni itsekin edistäisin, mutta olen ymmärtänyt, että niissä on valitettavasti huomattavia haasteita [Puhemies koputtaa] myös Euroopan unionin lainsäädännön suhteen — niin myös ne kohdistuisivat pienituloisiin, sillä pienituloiset käyttävät myös näitä tuotteita keskimäärin enemmän. [Vasemmalta: Mutta se ei ole selitys sille, että alvia voisi nostaa!]

Arvoisa puhemies! Israelin hyökkäys Gazaan jatkuu jo viidettä kuukautta. Kansainvälinen tuomioistuin on jo velvoittanut Israelia tekemään kaikkensa, ettei Gazassa tapahtuisi mitään kansanmurhaan viittaavaa. Nyt Israel aikoo kuitenkin hyökätä Rafahin kaupunkiin, jonka väestö on paisunut puoleentoista miljoonaan, kun siviilit ovat paenneet sinne Israelin hyökkäyksiä. Hyökkäys Rafahiin aiheuttaisi katastrofaalisen tilanteen ja johtaisi yhä useampien ihmisten kuolemaan ja kärsimykseen. Kansainvälisen yhteisön on saatava aikaan paine Israelille lopettaa siviilien pommitus ja viimeistään nyt pistettävä stoppi tälle kauheudelle. Terroristijärjestön jäsenten jahtaaminen ei perustele kokonaisen kansan vainoamista ja siviilien tuhoa.

Yhdysvallat ja Kiina ovat vaatineet Rafahin siviilien turvaamista, ja Yhdysvallat on määrännyt pakotteita yksittäisiä Israelin siirtokuntalaisia kohtaan. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] EU ei ole [Puhemies koputtaa] vielä pakotteisiin kyennyt. Kysynkin pääministeri Orpolta: [Vilhelm Junnila: Kuka vapauttaisi panttivangit?] onko hallitus harkinnut taloudellisia pakotteita tai diplomaattista protestia saadakseen Israelin lopettamaan tämän tuhon? [Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt jotain rajaa! Nyt menee naurettavaksi!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tilanne todellakin Gazan alueella on aivan katastrofaalinen. Inhimillinen katastrofi on siellä päällä, ja pahempaakin voi olla edessä. Nyt on hyvä asia se, kuten viittasitte, että paine siihen, että apu pitää saada perille, tulitauko pitäisi saada aikaan, kasvaa koko ajan. Kaikki lähti liikkeelle Hamasin järkyttävästä terrorihyökkäyksestä, sitä ei pidä unohtaa. Israel puolustautui, mutta nämä sotatoimet ovat johtaneet tähän valtavaan katastrofiin. Pitää huolehtia siitä nyt, että rauhan mahdollisuudet löytyvät, apu saadaan perille, ja siihen tarvitaan tämä tulitauko. Minä olen siitä erittäin huolissani, että EU on ollut heikko muodostamaan yhteistä kantaa. Me tulemme ajamaan Suomena kaikin voimin, että seuraavassa EU-huippukokouksessa me saamme vahvat päätelmät, jotta alueelle saadaan rauha ja jotta apua saadaan perille ja tämä inhimillinen katastrofi saadaan loppumaan, mikä siellä alueella on.

Arvoisa puhemies! Gazan tilanne ja gazalaisten hätä syvenee päivä päivältä, ja kaikki tämä tapahtuu maailman silmien edessä. Kansainvälinen tuomioistuin on todennut, että kansanmurhan riski Gazassa on todellinen, ja velvoittanut Israelia ryhtymään toimenpiteisiin kansanmurhan estämiseksi. Käsittämätöntä on kuitenkin se, että tämä päätös ei ole johtanut minkäänlaisiin muutoksiin useimpien maiden politiikassa Israelia kohtaan, ei myöskään Suomen. Nyt Israel suunnittelee laajaa maahyökkäystä Rafahiin, siis paikkaan, josta nämä siviilit eivät voi enää paeta mihinkään. [Vilhelm Junnila: Kuka vapauttaisi vangit?] No, Irlanti ja Espanja ovat vaatineet EU:n ja Israelin välisen kauppasopimuksen kiireellistä uudelleentarkastelua eli käytännössä kehottaneet komissiota valmistelemaan taloudellisia sanktioita Israelille. Kysyisin pääministeriltä: onko Suomi valmis tukemaan tätä aloitetta? [Sanna Antikainen: Ei mainintaakaan panttivangeista!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Ensinnäkin harmi, että ulkoministeri Valtonen ei ole paikalla, koska hän on työskennellyt jo viikkoja, koko tämän kriisin ajan, ratkaisujen löytämiseksi.

Suomi ja Suomen hallitus toimii ja on toiminut ratkaisujen löytämiseksi, ja niin me teemme jatkossakin. Nyt meidän täytyy löytää, [Välihuutoja] kuten totesin, ennen kaikkea EU:n yhteinen kanta. Se, että meillä ei ole EU:ssa tämäntyyppisissäkään kysymyksissä mahdollisuutta määräenemmistöpäätöksiin, on huono asia. Tässä on erittäin suuri rooli nyt suurilla mailla, Yhdysvalloilla, eurooppalaisittain Ranskalla ja Saksalla, mutta se ei tarkoita sitä, että Suomi ei toimisi. Me toimimme koko ajan ratkaisujen löytämiseksi, ja nyt on tärkeätä saada EU:n yhteinen kanta seuraavassa huippukokouksessa aikaan ja saada se apu mahdollisimman nopeasti perille.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Hamasin raukkamainen hyökkäys ja koko Israelin sota ovat johtaneet siihen, että melkein 10 000 lasta on tapettu Gazassa. Jos otetaan esimerkki Ukrainan sodasta, niin siellä on vähän yli 1 000 lasta kuollut. Se on kauhea määrä lapsia. Jos ajatellaan, että hyökätään myös Rafahiin, niin sielläkin voi kuolla 10 000 lasta. Nämä lapset eivät varmasti ole aiheuttaneet sotaa eivätkä tehneet mitään. Ja ihminen voi miettiä sitä, miltä tuntuu, kun omat lapset ovat tuommoisessa tilanteessa ja tässä hädässä.

Olette sanonut, pääministeri Orpo, että etsitte niitä ratkaisuja siellä neuvotteluissa. Mitkä ne ratkaisut teidän mielestänne ovat? [Vasemmistoliiton ryhmästä: Hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ratkaisu on se, että saataisiin välittömästi aikaan tulitauko, joka estäisi silloin tämän julmuuden jatkumisen. Toinen asia on se, että panttivankitilanne pitää saada ratkaistua. Kolmanneksi pitää lähteä työskentelemään nopeasti sen eteen, että humanitäärinen apu saadaan sinne perille. Ja neljänneksi pitää olla polku kohti kestävän rauhan ratkaisua. Minusta nämä ovat ne keskeiset neljä isoa asiaa, joita tässä on pöydällä ja joiden eteen tehdään töitä koko ajan.

EU-maiden toimesta Euroopan unionissa korkea edustaja Borrell toimii erittäin aktiivisesti. Me tuemme hänen toimintaansa. YK:ssa haetaan ratkaisuja, ja Suomi on kaikilla näillä foorumeilla mukana ratkaisujen rakentamisessa: pysyvän, kestävän rauhan löytämisessä Israelin ja Palestiinan välille ja Lähi-idän erittäin kriittiselle alueelle. Lienee aivan selvää, että me emme halua nähdä viattomien ihmisten, saatikka lasten, joutuvan tällaisten julmuuksien ja sodan kohteeksi.

Ja vielä pitää muistaa se, mistä kaikki alkoi: Hamasin käsittämättömästä terrori-iskusta, jonka tavoitteena oli varmaan juuri tämänkaltainen tilanne, mikä me nähdään.

Tack, ärade talman! Vi står inför en utmanande tid och många nödvändiga svåra beslut ska fattas. I en sådan här tid är det speciellt oroande att små och medelstora företag i Finland ser allt dystrare på framtiden.

Arvoisa puhemies! Pk-yritysten tulevaisuusnäkymät ovat laskeneet viime syksystä. Vain 31 prosenttia yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan seuraavan vuoden aikana. Tämä on hyvin huolestuttava kehitys, ja siksi on välttämätöntä, että hallitus uudistaa työelämän lainsäädäntöä pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Kysynkin, arvoisa ministeri Satonen: Miten voimme vahvistaa pk-yritysten uskoa tulevaisuuteen? Mihin toimenpiteisiin hallitus on nyt ryhtymässä? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä kysymys, koska työnantajayritysten määrä on viimeisen kahden vuoden aikana pudonnut kymmenellä prosentilla. Hallitusohjelma nimenomaan tähtää siihen, että työllistämisen kynnys alenee. Yksi konkreettinen asia on tänään saatu liikkeelle, eli paikallista sopimista valmistelleen kolmikantaisen työryhmän työn tuloksista on tänään kerrottu virkamiesesittelyssä, ja se asia lähtee seuraavaksi lausunnoille. Tämä paikallinen sopiminen on yksi erittäin keskeinen keino, jota nimenomaan pk-yrittäjät ovat pitäneet äärimmäisen tärkeänä, että myös niille järjestäytymättömille yrityksille, joita ovat tähän asti koskeneet vain TESistä tulevat velvoitteet mutta eivät TESistä tulevat oikeudet paikalliseen sopimiseen, annetaan tämä mahdollisuus, ja tämä asia on nyt menossa eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Olen syvästi huolissani niistä meidän nuoristamme, jotka ovat vaaravyöhykkeessä joutua päihde- ja rikoskierteen uhreiksi. Nämä lapset ovat sosiaali- ja päihdetyöntekijöiden mukaan kuin saippuapaloja, jotka lipeävät saman tien yhteiskuntajärjestelmän otteesta. Katu- ja jengikulttuuri on näille lapsille tuttua, eikä kukaan ole koskaan laittanut heille turvallisia rajoja. Alle 15-vuotiaiden ryöstörikosten määrä on noussut merkittävästi viime vuoden aikana.

Haluan kysyä asianomaiselta ministeriltä: ovatko nykyisen lastensuojelujärjestelmän työkalut riittäviä tälle koko ajan kasvavalle ryhmälle lapsia ja nuoria?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. On totta, että lastensuojelulaissa, nykylaissa, on puutteita, ja niitä tullaan korjaamaan. Tähän jengi- ja nuorisorikollisuuteen tullaan kiinnittämään huomiota ja myöskin miettimään sitä, minkälaisessa laitoksessa ja millaisia rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää ihan lasten itsensä suojaamiseksi. Työ on käynnissä, ja päivitetyn lastensuojelulain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 26 alusta. [Aki Lindén: Aloitettiin viime hallituskaudella!]