Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Edustaja Räsänen aloitti kyselykierrokseen ja kysyi, missä vaiheessa periaatepäätös on. Hallitusohjelman mukaisesti se on tarkoitus antaa tämän vuoden aikana. Sitä valmistellaan parhaillaan ja toivon mukaan päästään asiasta päätökseen vielä tämän vuoden puolella. Viime kaudellahan se keskustelutti aika paljon hallitusta ja päätös tuli sitten vasta keväällä, mutta uskoisin, että tässä päästään ehkä nopeasti maaliin. Miten se muuttuu? No, on ehkä ennenaikaista vielä katsoa sitä puolta, mutta kyllähän omistajaohjauksessa yleensä voidaan pitää hyvänä sitä, että se on johdonmukaista ja pitkäjänteistä ja muutokset eivät ole kovinkaan isoja. Ehkä se uusi huomio tässä varmaan lienee se, että sodan seurauksena katsotaan tiettyjä asioita vähän uudella silmällä, mutta suuria liikkeitä tuskin tapahtuu.
Edustaja Kaunisto kysyi valtion tuista, sisämarkkinoiden toiminnasta käytännössä, ja tämä on relevantti huoli. IRA avasi rahahanat USA:ssa. Euroopan on varmaan hyvä tämä huomioida, mutta se tapa, millä se tehdään, on tietenkin vakavan keskustelun paikka. Jos katsoo vaikka vihreän siirtymän investointeja Suomessa, niitä on putkessa reilu 100 miljardia, jos oikein muistan. Meidän kilpailuetu on tässä suhteessa edullinen sähkö, hyvät siirtoyhteydet, osaavat työntekijät. Jos näitä kilpailukykytekijöitä vahvempi muuttuja ovat vaikka Saksan tai Ranskan valtiontuet, niin silloin häviää Suomi mutta pidemmällä tähtäimellä myöskin Eurooppa. Silloin Eurooppa kokonaisuutena ei ole niin kilpailukykyinen kuin mitä voisi olla, ja siksi tämä asia on kyllä nostettu esille pääministerin toimesta, minun toimestani, monen muun ministerin toimesta näissä alkukauden EU-kokouksissa. Pidän sitä äärimmäisen tärkeänä kysymyksenä.
Edustaja Kettunen puhui siitä, onko järkeä myydä yhtä omaisuutta ja rahoittaa infraa. Kyllä me ajattelemme, että se on järkevää. Halutaan parantaa yhteyksiä koko Suomessa. Tässähän yksi omaisuus vaihtuu toiseen. Kun omaisuutta myydään, niin ei suinkaan rahoiteta sillä juoksevia menoja niin kuin ehkä joskus on tehty, vaan pyritään varmistamaan, että yhteiskuntahyöty, yhteiskunnallinen hyöty, on tämän operaation jälkeen isompi.
Sakari Puisto kysyi hallitusjäsenyyksistä. Tämä on asia, joka on keskusteluttanut ja hyvällä syyllä. Valtiohan omistaa sataprosenttisesti tiettyjä erityistehtäväyhtiöitä, sitten meillä on listaamattomia yhtiöitä, jotka toimivat kilpailuilla markkinoilla, ja sitten meillä on enemmistö- tai vähemmistöosuuksia pörssilistatuissa yhtiöissä, ja erityisesti jälkimmäisissä on tietenkin syytä olla hyvinkin tarkka. Tietenkin kaikissa tilanteissa toki pitää toimia lain ja määräysten mukaisesti, mutta pörssilistattua yhtiötä koskevat vielä erityiset velvoitteet, ja siinä hallituksen jäsen on, ei ainoastaan valtion edustaja, vaan kaikkien osakkeenomistajien edustaja silloin. Sitä on ehkä syytä tarkastella hieman erilaisten silmälasien läpi. Mutta tähän ehkä vielä palataan.
Edustaja Ohisalo kysyi ennakkovaikuttamisesta. Se on äärimmäisen tärkeä asia, ja siihen tullaan tässä panostamaan, tullaan tekemään linjaukset tästä ennakkovaikuttamisesta tämän vuoden puolella toisaalta komission jäljellä olevaan aikaan, toisaalta sitten uuden komission ohjelmaan, joka varmaan esimerkiksi vihreän siirtymän näkökulmasta tulee olemaan äärimmäisen tärkeä. Seuraava komissio tuskin näyttää samalta kuin nykyinen, mutta Suomen kannalta taas vihreän siirtymän on siinäkin hyvä olla ohjelman keskiössä. Johdonmukaisuudesta puhuin tuossa aikaisemmin. Jos ajattelee nyt vaikka Vaasan energiaklusteria, niin sen tapaisille yrityskeskittymille, teollisille keskittymille, olisi suorastaan myrkkyä, jos laiva yhtäkkiä kääntyisi toiseen suuntaan.
Urapoluista edustaja Andersson kysyi.
I dagens läge har vi gott om representation på chefsposter inom EU, men lite lägre ner ser situationen helt annorlunda ut. Vi har inte fått speciellt stora tillskott i de senaste konkurrensutsatta processerna när man har fått ansöka om att komma in i EU-systemet, och det kommer att ha negativa följder om några år.
För Finlands del ser situationen hygglig ut i dag, men om fem år lever vi i en helt annan verklighet, så därför tar vi det här på allvar. Vi fick en rapport förra veckan som illustrerar nuläget. På basen av den tar vi fram åtgärder. Vad kan det betyda? Det handlar om att berätta om EU-karriärer, om att besöka universitet och högskolor, berätta om dem. Det handlar om att ministerierna också ska skicka sin personal på EU-uppdrag, att man förhåller sig positiv till det här överlag. Det handlar om att utbilda dem som söker för processerna, för det är inte bara så att få söker sig till processerna, utan också de som kommer igenom processerna är mycket färre för Finlands del än för övriga länder.
Eli on kyse aika isosta kokonaisuudesta, jossa yksi elementti toki on se, että poliitikkoina meidän on hyvä puhua EU:sta positiivisena asiana, siitä, mitä kaikkea hyvää se tuo Suomelle, ja senkin kautta uskon, että voimme kasvattaa kiinnostusta EU-uralle hakeutumisesta. Mutta tämä on iso kokonaisuus, jonka hallitus ottaa ja minä henkilökohtaisesti otan hyvinkin vakavasti. Toivottavasti saadaan pitkäjänteisellä työllä tässäkin parannusta.
Edustaja Sarkkinen kysyi myynnistä, tuotoista, onko järkeä myydä yhtä omaisuutta ja sijoittaa sitä toiseen. Nyt tämä neljän miljardin kokonaisuushan ei koostu pelkästään myyntituloista. Osa sitä on asuntorahastoa, osa on osinkotuloja, osa on ylipääomitusten purkuja ja sitten osa on myyntiä, joka voi tarkoittaa yhtiöiden myyntiä tai pörssiosakkeiden myyntiä. Mikä tämä kokonaisuus on, miten nämä ovat suhteessa toisiinsa, se on vielä avoin kysymys. Tietenkään tulevilla myynneillä ei tässä lähdetä spekuloimaan, mutta kyllähän me arvioidaan toki tuottoa ja arvioidaan sitä, mihin näitä sijoitetaan, ja varmistetaan se, että se on myöskin veronmaksajan näkökulmasta järkevä transaktio. Edustaja Räsänen nosti esille sen, että toki myyntiä on tapahtunut aikaisemmin, ja viime kaudella mukana olleet muistavat, että tämä ei suinkaan ole poikkeuksellista. Mutta nyt toivottavasti voidaan kiinnittää erityisesti paljon huomiota siihen, mihin nämä varat sijoitetaan.
Edustaja Ovaska kysyi laajentumisesta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti monta asiaa, mutta se muutti myöskin keskustelua EU:n laajentumisesta. Olemme huomanneet, että EU:n ja Venäjän välillä olevat valtiot, harmaalla vyöhykkeellä olevat valtiot, ovat tukalassa tilanteessa. On ollut huomattavaa painostusta Georgian, Moldovan ja nyt etenkin Ukrainan suuntaan. Nämä on syytä saada EU:n jäseniksi, kuten Länsi-Balkanin maatkin. Se ei tietenkään tapahdu ehdoitta. On oleellista, että ne täyttävät kaikki heille asetetut vaatimukset. Oikeusvaltioperiaate on tässä aivan keskeinen, niin kuin se on toki nykyisillekin jäsenille, ja sen takia on oleellista, että EU:n sisällä olevat jäsenet noudattavat niitä periaatteita, joita sitten edellytetään tulevilta jäseniltä. Tämä ei ole ehkä muutaman vuoden prosessi, vaan kyllä tässä on syytä varautua siihen, että tämä kestää useamman vuoden, mutta jokaisessa EU-kokouksessa, jossa minä olen ollut, tämä laajentuminen on ollut mukana agendalla tavalla tai toisella.
Edustaja Salla kysyi sisämarkkinoista. Tässä ehkä saadaan lisää lihaa luiden päälle kevätpuolella, kun valmistuu sekä Mario Draghin kilpailukykyraportti että Enrico Lettan sisämarkkinaraportti. Näiden pohjalta voidaan varmaan sitten lähteä myöskin ihan konkreettisin eväin kehittämään sisämarkkinoita, joka on kiistatta EU:n suurin kilpailuvahvuus ja se perimmäinen syy, miksi Suomen kaltaisen pienen maan kannattaa olla siinä mukana.
Kyllä, tiivistän. — Edustaja Mikkonen kysyi vastuullisuudesta. Vastuullisuus on luonnollisesti meille tärkeätä, se koskee myöskin meidän voimalayhtiöitä. Vastuullisuus tulee olemaan keskeinen kysymys tässä periaatepäätöksessä.
Mitä tulee kalateihin, vaelluskaloihin, niin esimerkiksi Palokin purku, sikäli kuin sitä saadaan edistettyä, tulee olemaan aivan keskeinen toimi, ja kun itse vierailin Kemijoella tässä reilu kuukausi sitten, nostimme myöskin esille nämä kalatiekysymykset. Siellä on tiettyjä projekteja jo putkessa, ja toivon, että niitä edistetään tehokkaasti.
Edustaja Bergbom, takavarikoidut varat. Tämä ei ole ihan yksinkertainen kysymys myöskään juridisessa mielessä. On esitetty erilaisia malleja, joista jotkut perustuvat siihen, että tuotot voitaisiin ikään kuin ottaa talteen. Se on tietenkin hyvin pieni osuus niistä varoista, ja olen samaa mieltä kuin arvelen, että te olette, että vähintäänkin moraalisella tasolla ei ole mitään epäilystäkään siitä, miten näitä varoja tulisi käyttää.
Puhemies Jussi Halla-aho
Ministeri Adlercreutz, nyt pyytäisin tiivistämään tässä vaiheessa, jotta ehdimme vielä ottaa seuraavan kysymyskierroksen.
Riksdagsledamot Strand frågade om påverkning av statsstöd och det lär jag redan ha svarat på.
Ja muuten tuntuu, että kun tässä on aika lailla samoja kysymyksiä tässä loppupuolella, niin palatkaamme sitten uusiin kysymyksiin. — Kiitos.
Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.