Suullinen kysymys hoitotakuun toteutumisesta (Ville Merinen sd) | Suullinen kysymys hoitotakuun toteutumisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys EU:n maataloustukien tasosta (Eerikki Viljanen kesk) | Suullinen kysymys maatalouden kannattavuuden parantamisesta (Anders Norrback r) | Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelukriteereistä (Maria Ohisalo vihr) | Suullinen kysymys Palestiinan asemasta ja Gazan tilanteesta (Timo Furuholm vas) | Suullinen kysymys  lasten ja nuorten  hyvinvoinnin tukemisesta  (Pihla Keto-Huovinen kok) | Suullinen kysymys ydinvoimaloiden huoltoajankohdista (Mika Poutala kd) | Suullinen kysymys perusopetuksen epäkohtien korjaamisesta (Jaana Strandman ps) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Moni kuulija tulee samaistumaan tähän tarinaan, minkä kerron, itsensä tai läheisen kautta: Kaksi vuotta sitten läheiseni alkoi kärsiä vatsakivuista. Hänen selvityksensä myöhästyivät, ja jatkotutkimuksiin pääsy venyi. Kipujen syyksi paljastui lopulta vatsan alueen syöpä. Onneksi hän lopulta pääsi hoitojen pariin.

Nyt hallitus kuitenkin rajaa hoitotakuun jopa kolmen kuukauteen. Voimme jokainen tässä salissa kuvitella itsemme kolme kuukautta jatkuvassa epävarmuudessa pohtimassa oireita ja niiden syitä. En toivo sitä kenellekään.

Arvoisa sosiaali- ja terveysministeri Juuso, mitä te vastaatte nyt monelle kansalaiselle, jotka parhaillaan pohtivat, pääsevätkö jatkossa ajoissa lääkäreille ja saavatko hoitoa ennen kuin ongelmat pahenevat?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kolmen kuukauden hoitotakuu ei tarkoita sitä, että se on kaikilla ja aina se kolme kuukautta, vaan se palvelutarpeen arvio tehdään siinä vaiheessa, kun asiakas on yhteydessä terveysasemaan, ja sitä ammattitaitoa, mitä siellä on, pitäisi tietysti hyödyntää. Jos on epäilys siitä, että voisi olla syöpää, niin varmasti pääsee aikaisemmin tutkimuksiin.

Mitä tulee syöpään, niin Suomessa tämä hallitus on käynnistänyt kansallisen syöpästrategian, mitä Suomessa ei ole ollut. Tämmöinen on Ruotsissa tehty jo kohta kymmenen vuotta sitten. Syöpähoitoihin ollaan tuomassa paljon varoja EU-tasolla, ja kansallinen syöpästrategia on edellytys sille, että myöskin Suomi voi näistä varoista hyötyä, eli kyllä ollaan menossa eteenpäin syövän hoidon osalta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus linjasi kehysriihessä, että terveyskeskusten lääkäri- ja hoitajavastaanotoista leikataan 132 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan pahimmillaan yli 400 lääkärin ja lähes 400 hoitajan vähentämistä. Vastaanotoille on tämän jälkeen taas vaikeampi päästä. Tämä johtaa päivystysten ruuhkautumiseen ja paineeseen erityissairaanhoidossa.

Hallituksen mielestä jopa kolmen kuukauden jonotusaika terveyskeskukseen on asiallinen. Yhdessäkään Suomeen verrattavassa maassa ei ole tällaista odotusaikaa. Arvoisa ministeri Juuso, eikö tämä säästötoimi tule meille oikeasti kalliimmaksi, kun sairaalat ja päivystykset ruuhkautuvat?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Rahoitusta vähennettiin samassa suhteessa kuin mitä sitä lisättiin, silloin kun 14 vuorokauden hoitotakuu tuli voimaan. Päivystyksen ruuhkia voidaan hyvin tehokkaasti välttää lisäämällä päivä-, ilta- ja viikonloppuaikaista päivystystä terveysasemilla. En näe, että tässä olisi suuri ongelma. Me palaamme aikaan ennen 1. syyskuuta 23, jolloin hoitotakuu oli sen kolme kuukautta, ja kyllä me silloinkin pärjäsimme.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin, ennen aikaan, vielä muutamia vuosia sitten, ihmiset joutuivat odottamaan jopa kuukausia lääkärille pääsyä. Me sosiaalidemokraatit viime kaudella vaadimme ja toteutimme tämän hoitotakuun eli sen, että ihmisen on päästävä lääkärille nopeammin. [Jani Mäkelä: Missä rahat?] Ja tämä on tutkitusti toiminut: esimerkiksi omassa vaalipiirissäni Pirkanmaalla 85 prosenttia ihmisistä on päässyt kahdessa viikossa lääkärille. Se, millä Marinin hallitus tämän toteutti, oli se, että me annettiin hyvinvointialueille rahat ja me edellytettiin hyvinvointialueilta toimi, että ihmiset pääsevät lääkärille. Lääkäriliitto on todennut, että tämä on ainoa keino, jolla saadaan parannettua perusterveydenhuoltoa ja ihmisten hoitoonpääsyä.

No mitä te, ministeri Juuso, nyt teette? Te muutatte lakia, te määritätte, että ihmisen pitää päästä kolmessa kuukaudessa lääkäriin, ja viette hyvinvointialueilta rahat tämän toteuttamiseen. Tämä on täysin vastuutonta. Mitä sanotte näille ikääntyneille tai pitkäaikaissairaille ihmisille, jotka nyt varaavat lääkäriaikaa ja joille sitä tarjotaan kesälomien jälkeen syksyllä? Mitä sanotte heille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hoitoonpääsyä on hankkeistettu EU-rahoilla pitkin viime vuotta, ja sitä rahaa on edelleenkin, eli näitä hankkeita, millä nopeutetaan hoitoonpääsyä, on edelleenkin menossa hyvinvointialueilla. Nämä rahat ovat ihan erillinen rahoitus, mitä tulee valtion rahoitukseen hyvinvointialueille. Kysyitte, mitä vastaan tälle vanhukselle, joka saa ajan kolmen kuukauden päähän, ja vastaan, että hoidontarpeen arvioinnin perusteella se aika voi tulla hyvinkin nopeasti. Se on ihan kiinni siitä, minkälaisia vaivoja ihmisillä on. Tämä pitempi hoitotakuu vain mahdollistaa sen, että mikäli ei ole kysymys ihan kiireellisestä hoidosta, voidaan sitten priorisoida sellaisia henkilöitä, joiden tarvitsee kiireellisesti päästä lääkärille.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On mielenkiintoinen tämä tilanne, johon olette itsenne ajaneet. Yksi kaikkein kauheimpia kehysriihen päätöksiä on ollut se, että te sanotte suomalaisille, että se on ihan ok, että kiireettömään hoitoon ihminen voisi päästä jatkossa kolmessa kuukaudessa. [Jani Mäkelä: Kolmessa tunnissa mieluummin!] Te haluatte säästää 132 miljoonaa euroa, kun EU satsaa satoja miljoonia siihen, että täällä päästäisiin seitsemässä päivässä hoitoon. Sen te tuhositte jo viime syksynä [Petri Hurun välihuuto — Vilhelm Junnila: Sitä kutsutaan kiireettömäksi!] ja luovuitte seitsemästä päivästä ja tyydyitte 14 vuorokauden hoitotakuuseen. Nyt te käytännössä poistatte hoitotakuun kokonaan.

Samaan aikaan toinen sosiaali- ja terveysministeri puuhailee täällä meidän kaikkien käsillä olevan hallituksen esityksen mukaisesti sitä, että enemmän laitetaan rahaa yksityiseen terveydenhuoltoon, jolloin saataisiin sinne 500 miljoonan satsaukset kehyskaudella. Silloin pääsee hoitoon samana päivänä tai seuraavana päivänä, ja siihen teillä on varaa.

Kysynkin nyt pääministeriltä: Onko teillä varaa tähän sosiaali- ja terveydenhuollon alasajoon, [Puhemies koputtaa] ja oletteko itse sitä mieltä, että kolme kuukautta riittää lääkäriin pääsyyn?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Te teitte lain hoitotakuusta, mutta se ei toiminut, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Miten niin?] koska te teitte siihen ympärille sote-ratkaisun, [Hälinää — Puhemies koputtaa] joka on räjäyttänyt kustannukset. Hoitojonot ovat pidentyneet, ja tämän järjestelmän rakentaminen on kesken. Me peruutettiin, [Hälinää — Puhemies koputtaa] koska on pakko löytää jostain säästöjä: me peruutimme hoitotakuussa... [Hälinää]

Peruutimme vuoden 22 tasolle, jos oikein muistan. Oliko vuonna 22 Suomessa kaikki asiat huonosti terveydenhuollon ja hoitoonpääsyn osalta? Mutta se ei ainakaan parane sillä, että jos tehdään laki, ei anneta riittävää rahoitusta eikä luoda puitteita, että se laki voi toimia. Me ollaan nyt tilanteessa, jossa meidän täytyy löytää liikkumavaraa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen, [Timo Harakan välihuuto] jotta me saadaan ihmisille taattua peruspalvelut. Ja tämä Kela-ratkaisu on osa tätä, koska sillä, että me saamme ihmisiä jonoista käyttämään myös yksityisiä palveluita, siellä on tilaa niille — ja ne jonot lyhenevät niiden osalta — joilla ei ole varaa, [Puhemies koputtaa] joitten täytyy päästä hoitoon. [Krista Kiuru: Eihän näin ole tapahtunut!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Hyvät edustajat, pääministerillä on nyt puheenvuoro.

Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Uskallan sanoa, että hoitojonot eivät ole pidentyneet. Edustaja Nurminen juuri kertoi Pirkanmaalta esimerkin, miten hoitoonpääsy on nopeutunut. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hallitus toimii!]

Hallitus on suuresti puhunut myös lasten ja nuorten terapiatakuun puolesta mutta ei ole avannut, miten tämä hoitotakuun rikkominen tulee mahdollisesti vaikuttamaan tämän suunnitellun terapiatakuun toteutumiseen. Eli jos lasten ja nuorten terapiatakuuseen on suunniteltu 28 päivää aikaa hoitoonpääsyyn ja jos se alkaa kertymään vasta siinä vaiheessa, kun terveydenhuollon vastaanotolla toteutettu hoidontarpeen arviointi on tehty, niin eikö silloin ole uhkana, että varsinaiseen terapiaan pääsyyn saattaa kulua jopa neljä kuukautta? Mikäli hoitotakuu on kolme kuukautta ja pääset hoidontarpeen arviointiin vasta kolmessa kuukaudessa ja sen jälkeen menee 28 päivää, että pääset terapiaan, niin onko riskinä, että terapiaan pääsy lasten ja nuorten osalta tulee jopa pitenemään jatkossa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Terapiatakuu on tällä hetkellä lausunnolla, ja siinä ei ole vielä tietenkään huomioitu sitä kehysriihessä tehtyä linjausta kolmen kuukauden hoitotakuusta. Kolmen kuukauden hoitotakuuesitys ei ole vielä valmis, ei ole vielä lähtenyt lausunnoille. Siinä tullaan huomioimaan kyllä tämä 28 vuorokautta. En näe mahdollisena sitä, että se aikamäärä siitä pitenisi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Suurin ero keskustan ja Orpon hallituksen välillä on suhtautuminen sosiaali- ja terveyspalveluitten järjestämiseen. Me haluamme, että tämä uudistus, jota tehtiin tosi pitkään monella porukalla ja monen puolueen voimin, onnistuu, mutta sen edellytyksenä on riittävä rahoitus. Nyt hallitus kurittaa hyvinvointialueita ja niiden ihmisiä pakottamalla alueet jatkuvasti uusiin leikkauksiin. Tällä tavalla te olette onnistuneet murentamaan ihmisten perusturvallisuuden tunnetta ja uskoa hyvinvointivaltioon. Hyväosaiset ihmiset hankkivat nyt yksityisiä terveysvakuutuksia, koska eivät halua käyttää alati kurjistuvia julkisia palveluita. Ahdingossa olevat julkiset palvelut jäävät huono-osaisille ihmisille. Kysynkin teiltä, ministeri Juuso: Hyväksyttekö tämän kehityksen, joka eriarvoistaa Suomea ja suomalaisia? Miksi ette kohdentaneet näitä Kela-korvauksia suoraan hyvinvointialueille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meillä ovat nyt voimassa sote-uudistus ja uudet hyvinvointialueet, jotka edellinen hallitus loi. Olipa hallitus tässä maassa minkä värinen tahansa, nämä ongelmat, jotka meillä on sotessa, ovat kyllä hyvin yhteisiä ja jaettuja, ja niitä pitäisi yhdessä nyt myöskin ratkoa. Ne ongelmat liittyvät henkilöstön saatavuuteen ja siihen, että meidän tämänhetkiset rahat eivät riitä vastaamaan meidän ikääntyvän väestön hoiva- ja hoitotarpeisiin tällä rakenteella, tällä sote-uudistuksella, joka meillä nyt on voimassa.

Alun perinkin sote-uudistuksen tavoitteena oli hillitä kustannusten kasvua ja panostaa myös siihen, että ihmiset saavat nopeasti hoidon ja hoivan. Mutta ne eivät onnistu sitä kautta, että tehdään lakeja ja mitoituksia ja säädetään uusia velvoitteita ilman, että varmistetaan rahoitusta ja ennen kaikkea niitä hoitajia ja lääkäreitä ja tekijöitä näihin tehtäviin. [Timo Harakka: Se oli onnistunut jo!] Eli on mahdoton yhtälö hyvinvointialueille tulla toimeen ja pärjätä. Kaikki hyvinvointialueet kannattivat laajasti hallituksen suuntaan sitä, että erilaisia velvoitteita, mitoituksia, [Hanna Sarkkinen: Kela-korvauksista! — Krista Kiuru: Kela-korvauksista!] laissa olevia epärealistisia säädöksiä, pyritään tarkastelemaan kriittisesti ja toteuttamaan sentyyppistä [Puhemies koputtaa] lainsäädäntöä, joka antaa mahdollisuuksia varmistaa pitkälläkin tähtäimellä meidän väestön [Puhemies koputtaa] hoidon ja hoivan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hoitotakuun pidennys takaisin kolmeen kuukauteen siirtää meidät siis ajassa taaksepäin alle vuoden päähän, [Matias Mäkynen: Taaksepäin!] jolloin tuo hoitotakuun lyhennys 14 vuorokauteen tuli voimaan. Tämä hoitotakuun pidennys on yksi keino vähentää vuokralääkäreiden käyttöä, mitä oppositiostakin on toivottu hyvin vahvasti. Kysyisin arvoisalta rouva ministeriltä: kumpi on mielestänne tärkeämpää, se, että hoitoon pääsee kahdessa viikossa, vai hoidon jatkuvuuden kehittäminen, jonka on tutkitusti osoitettu vähentävän kuolleisuutta sekä sairaalaan joutumisen riskejä potilailla? [Aki Lindén: Ei niitä voi asettaa vastakkain! — Ben Zyskowicz: Juurihan hän asetti! — Naurua]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On totta, että tämä muutos vähentää myöskin vuokralääkäreiden tarvetta. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, oppositio!]

Siitä, kumpi on parempi, 14 vuorokauden hoitotakuu vai hoidon jatkuvuuden kehittäminen: Henkilökohtaisesti pidän hoidon jatkuvuutta paljon tärkeämpänä kuin pyrkiä siihen, että joka ikinen pääsee kahdessa viikossa vastaanotolle. Hoidon jatkuvuus on erittäin tärkeää muun muassa silloin, [Krista Kiuru: No miksi te sitten kannatatte Kela-mallia?] jos on epäilys, että on syöpää tai jotain muuta vakavaa sairautta, jolloin on erittäin tärkeää, että tämä henkilö hoidetaan asianmukaisesti ja nopeasti, hoitoketjut toimivat ja hoito osataan aikaistaa oikeaan aikaan. Kyllä ilman muuta hoidon jatkuvuus on tässä mielestäni tärkeämpää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus kiertää tässä nyt sitä olennaisinta asiaa, joka on se, että 132 miljoonaa euroa otetaan pois hyvinvointialueiden rahoituksesta, joka annettiin hyvinvointialueille silloin, kun säädettiin hoitotakuu. Selitän lyhyesti, jos aikaa on — toivottavasti on — mitä hoitotakuu oikeasti tarkoittaa: 15 prosenttia terveyskeskuslääkärin vastaanotosta on kiirevastaanottoa. Kiirevastaanotto tarkoittaa, että heti. Sitten se jäljellä oleva jakaantuu kahteen osaan: On ennalta suunniteltu, esimerkiksi kolmen kuukauden päästä pidettävä kontrollikäynti. Siihen ei hoitotakuu liity. Hoitotakuu liittyy esimerkiksi juuri sellaisiin asioihin, joita edustaja Merinen täällä kuvasi: kyhmy rinnassa, pitkäaikainen kipu polvessa, vatsakipu, joka ei vaadi sinä samana päivänä hoitoa, mutta sitä hoitoa ja tutkimusta pitäisi saada kahdessa viikossa. Sen kustannusosuus terveyskeskuslääkäreiden työssä on 238 miljoonaa euroa. Siitä otetaan nyt puolet pois, jolloin tulee tämä hoitoonpääsy romahtamaan. [Puhemies: Kysymys!] Onko tämä teidän mielestänne poliittisesti ja taloudellisesti [Puhemies koputtaa] järkevä ratkaisu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Puhuin tässä aikaisemmin hoidontarpeen arvioinnista ja siitä, kuinka tärkeätä on, että siinä vaiheessa, kun asiakas on yhteydessä terveydenhuoltoon, osataan tehdä se hoidontarpeen arviointi ja kiireellisyysarviointi oikein. Esimerkkinä mainitsitte kyhmyn rinnassa. Olettaisin, että tämmöisellä diagnoosilla pääsee todella nopeasti lääkäriin tänä päivänä. [Krista Kiuru: Nyt meni kyllä väärin! — Eveliina Heinäluoma: Ministeri olettaa!] — Niin, en tiedä, mikä tässä ex-ministeri Kiurun mielestä on niin uskomatonta. Minusta koko sote-uudistus on aika uskomaton. [Naurua — Antti Kurvinen: Aika heikkoa vastuuministeriltä! — Aki Lindén: Olipa kannustavaa hyvinvointialueille!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ne, mistä olen erittäin huolissani, ovat ne äänenpainot ja ne sävyt, mitä hallituksen edustajien, ministereitten, puheenvuoroista tulee. Teidän puheistahan tulee sellainen kuva, että asiantuntijat olisivat pitäneet hoitotakuuta, tätä 14 päivän hoitotakuuta, huonona ideana. Sehän ei pidä paikkaansa. Asiantuntijat kannattivat sitä laajasti ja ovat esimerkiksi meidän sosiaali- ja terveysvaliokunnassa useissa lausunnoissa nostaneet tätä esille. Minun huoleni liittyykin siihen, että kun nyt näillä leikkauksilla hoitotakuu murennetaan ja meillä on jo nyt niin haastava tilanne siinä, että riittävän ajoissa päästään hoitoon, niin tämä tulee murentamaan sen tilanteen. Ne, keillä on rahaa, pääsevät nopeammin hoitoon — entistä nopeammin hoitoon — ja ne, ketkä ovat julkisella puolella, joutuvat omien vaivojensa kanssa odottamaan, [Vilhelm Junnila: Ei pidä paikkaansa!] valitettavasti jopa kolme kuukautta. Kela-korvaukset eivät ole tässä apu. Kela-korvaukset eivät ole tässä apu — asiantuntijat ovat sanoneet, että se raha olisi pitänyt siirtää hyvinvointialueille, [Puhemies: Ja kysymys!] ja siellä se olisi auttanut. Minun kysymykseni [Puhemies koputtaa] liittyy siihen, pitäisikö hallituksen perehtyä asiantuntijalausuntoihin, [Puhemies koputtaa] jotta osaavat vastata täällä kysymyksiin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Koko tämän hallituksen sote-ratkaisujen ytimessä on se, että me haluamme saada hyvinvointialueet onnistumaan. Me haluamme saada ihmiset nopeasti jonoista hoitoon. [Antti Kurvinen: Leikkaamalla!] Me haluamme, että ihmiset saavat avun ongelmiinsa ajoissa. Tämä ei ole tämänhetkinen tilanne, eivätkä sitä valitettavasti ole viimeaikaiset sääntelyratkaisut eivätkä hallinnolliset myllerrykset auttaneet. [Antti Kurvinen: Autatte ottamalla rahat pois!]

Ja se, mitä nyt tarvitaan, on se, että katsotaan läpi työnjakoa, että katsotaan läpi byrokratiaa, sitä, minkälaisia ylimääräisiä velvoitteita on — esimerkiksi lääkärit joutuvat kirjoittamaan todistuksia ja lausuntoja — ja miten tietojärjestelmät toimivat. Siis ihan tällaisia käytännön työhön liittyviä helpotuksia pyritään löytämään.

Samanaikaisesti — tässä viitattiin Kela-korvauksiin — Kela-korvaukset ovat yksi keino. Me tarvitsemme koko keinopaletin, sekä julkisen sektorin että myös yksityisen sektorin avun, sen, että ihmiset, mikäli heillä on mahdollisuus, voisivat käyttää niitä ja panostaa myös omaan terveyteensä. Se on 90 miljoonaa ensi vuonna, tämä Kela-korvausten osuus. Se on hyvin pieni osa siitä miljardien rahoituspotista, 25—26 miljardista, mitä hyvinvointialueilla meidän sote-palveluihin [Puhemies koputtaa] ja ‑järjestelmään käytetään, mutta se tuo avun siihen, että pääsee nopeammin hoitoon [Puhemies koputtaa] — ja saadaan myös hedelmöityshoidot ja fysioterapia Kela-korvausten piiriin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Orpo, te taisitte tässä edellä tulla antaneeksi väärän todistuksen eduskunnan edessä. [Vasemmalta: Kyllä!] Te sanoitte ihan sanatarkasti, että hoitojonot ovat pidentyneet, ja sillä ikään kuin perustelitte tätä teidän hoitotakuun leikkaustanne. No, tämä ei pidä paikkaansa, koska tosiasiassa THL:n arvion mukaan — ja siteeraan tässä sanatarkasti — ”lokakuussa 2023 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään lääkärin hoitoon tai tutkimukseen pääsi selvästi aiempaa paremmin jo viikon kuluessa”. ”Edeltävän kahden vuoden aikainen hoitoonpääsyn odotusaikojen pidentyminen on siis pysähtynyt ja odotusajat ovat lyhentyneet lokakuussa 2023.” Tämä kertoo siitä, että hoitotakuu nimenomaan toimi. Nyt te viette hyvinvointialueilta rahat, 132 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että lääkäreitä ja hoitajia vähennetään satoja, ja sen vuoksi te joudutte heikentämään hoitotakuuta, koska ihmiset eivät saa sitä hoitoa. Mutta, pääministeri, te annoitte eduskunnalle väärän todistuksen. [Puhemies koputtaa] Kumpaa tässä pitää uskoa: THL:ää vaiko teitä? [Puhemies koputtaa] Luotatteko te THL:ään?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt kuitenkin isossa kuvassa tosiasia on se, että meillä on erittäin pitkät jonot hoitoon. Viestejä tulee jatkuvasti eri puolilta Suomea, miten hoitojonot ovat pitkiä. [Timo Harakka: Onko ne pidentyneet?] Mutta jos joku on väärää todistusta, niin minusta se, että kun te sanotte, että te annoitte 135 miljoonaa — siis laista, joka tuli tämän hallituksen aikana voimaan — ja samaan aikaan te teitte uudistuksen, jossa on kahden miljardin aukko ensi vuodelle rahoituksessa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] niin nyt te annatte kuvan, että siellä se 135 miljoonaa on, että sen kun toteutatte tämän lain. Ei ole, ei ole. Me joudumme lisäämään ja löytämään muualta kaksi miljardia euroa ensi vuodelle lisää, ja me haluamme tehdä sen siksi, että hyvinvointialueet pystyvät hoitamaan tehtävänsä, että ihmiset pääsevät sinne hoitoon. Yksi työväline siihen, että sitä rahoitusta saadaan, on se, että me puramme normeja ja viime aikoina tehtyä lainsäädäntöä, [Antti Kurvinen: Viette rahat!] ja siinä hoitotakuu oli yksi niistä, jotka lisäsivät velvoitteita tavalla, johon ei ole varaa, [Puhemies koputtaa] ja kun ei myöskään ole hoitajia, niin se ei tule toteutumaan. [Aki Lindén: Heikko vastaus! — Eveliina Heinäluoma: Vähennätte rahaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Saramo, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri Juuso sanoo kerta toisensa jälkeen, että vastuu on hyvinvointialueen päättäjillä, mutta te viette kuitenkin hyvinvointialueen päättäjiltä rahat, joilla he voisivat tehdä toimia. [Välihuutoja oikealta] Ministeri Grahn-Laasonen puolustelee kerta toisensa jälkeen sitä, että rahaa siirretään julkisista terveyspalveluista yksityisille, [Ben Zyskowicz: Ei niitä sieltä siirretä!] vaikka kaikki asiantuntijat sanovat, ja nyt meillä on tilastoakin ja faktat näyttävät, että tämä ei pidä paikkaansa. Siellä ovat vain hinnat nousseet, ja tämä teidän tuki on mennyt suoraan vain sinne terveysbisneksen osinkoihin.

Kyllä oli aika huippu tämä, että pääministeri Orpo tässä antoi täysin väärän todistuksen eikä äsken vastannut edustaja Tuppuraisen kysymykseen. Kyllä ministerien pitää puhua eduskunnalle ja kansalaisille totta. Hoitojonot ovat nyt lyhentyneet sote-uudistuksen ja hoitotakuun jälkeen. Muistutan pääministeri Orpoa, että silloin kun te olitte valtiovarainministeri Orpo, kunnilla oli kolmen miljardin vaje, joka tuli siis sotesta. Nyt siellä on alle kahden miljardin vaje, niin että tilanne on paljon parempi kuin silloin, kun te lopetitte työnne 2019. [Puhemies koputtaa] Kysyn, arvoisa puhemies, pääministeri Orpolta: puhuitteko [Puhemies koputtaa] te tänään totta vai ette?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä tarkoitukseni oli kuvata sitä tilannetta, mikä on tosiasia meidän tämän hetken sosiaali- ja terveyspalveluissa. Meillä on valtavan pitkät jonot — meillä on valtavan pitkät jonot. [Välihuutoja vasemmalta — Aki Lindén: Niitä pitää lyhentää eikä pidentää!] Voi olla, että jollain aikavälillä voi olla niin, että jonoissa on joillakin alueilla tapahtunut parannusta, mutta kun me katsomme koko Suomea ja koko sitä tilannetta, mikä meillä on, niin meillä on samaan aikaan pitkät hoitojonot ja meillä on pulaa hoitajista, osaavasta henkilökunnasta, ja valtava puute rahasta.

Me koetamme ratkoa tätä kokonaisuutta. Voi olla, että sieltä löytyy sitten joitain epätarkkuuksia vastauspuheenvuoroissa, [Naurua vasemmalta] mutta tosiasia on se, että me ratkomme kolmea asiaa: hoitojonoja eli ihmisten hoitoonpääsyä, pulaa henkilöstöstä ja pulaa rahasta. Se ei muutu mihinkään, ja perusta tälle kokonaisuudelle luotiin viime hallituksen sote-ratkaisulla, jonka kanssa me yritämme tulla nyt toimeen, jotta ihmiset pääsisivät hoitoon. [Pia Viitanen: Ja te otatte rahat pois!] Jos jollain on merkitystä ja jos joku on totta, niin se on se, että me teemme kaikkemme, että ihmiset saavat tässä maassa hoitoa. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meillä on hyvinvointialueilla erittäin päteviä hoitajia, jotka vastaanottavat näitä puheluita, kun terveydestään huolestunut kansalainen ottaa yhteyttä saadakseen ajan lääkärille. [Anna Kontula: Monilla alueilla ei enää puhelimeen vastata!] Hoitaja tekee alkuarvioinnin siitä, millä aikataululla potilaan tulisi aika saada. Hyvinvointialueet päättävät itse, miten palvelut järjestetään. Hyvinvointialueille on selvää, että oireiset potilaat hoidetaan mahdollisimman pian, jotta sairaus ei edisty sellaiseen pisteeseen, missä sairaus on edennyt turhaan ja tulee hyvinvointialueelle ja yhteiskunnalle kalliimmaksi hoitaa. Hoitajilla on tässä erittäin tärkeä rooli, ja päteviä hoitajia tarvitaan riittävästi tietenkin tästäkin syystä. [Piritta Rantanen: Ja aikuiskoulutustuki lakkautetaan!] Meidän tarvitsee siis saada lisää nuoria hakemaan hoitoalalle. Kysynkin ministeri Henrikssonilta: miten näette hoitajien koulutusten aloituspaikkojen riittävyyden tällä hetkellä? [Aino-Kaisa Pekonen: Aikuiskoulutustuen lakkautus varmaan helpottaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson. [Sari Multala pyytää puheenvuoroa viittaamalla] — No, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyse on sairaanhoitajista, ja heitä koulutetaan ammattikorkeakouluissa. On totta, että meillä on ympäri Suomen kova pula pätevistä hoitajista. Olemme kuitenkin onneksemme pystyneet lisäämään aloituspaikkoja [Krista Kiuru: Kuinka monta?] ja kohdentamaan sitä rahoitusta nimenomaan pahimmille pula-aloille, sairaanhoitajakoulutukseen muun muassa. Nämä rahat on nyt päätetty tämän alkuvuoden kuluessa, ja sairaanhoitajakoulutus oli yksi näistä koulutusmuodoista, joihin aloituspaikkoja lisätään. Tämäkään tuskin nyt vielä ratkaisee koko kysymystä. Totta kai kysymys on myös siitä, että pystytään pitämään huolta siitä, että työolot ovat sellaiset, että sillä alalla myös pysytään. Mutta tämän olemme nyt tehneet, ja tämä päätös on nyt toimeenpantu.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Siitä voimme olla samaa mieltä, että hoitojonot tänäkin päivänä ovat liian pitkät. Mutta, arvoisa pääministeri, vain pari vuotta aikaisemmin ne olivat vielä pitempiä. Sen vuoksi, koska näin pitkiin hoitojonoihin Suomella ei ole varaa — muun muassa niistä syistä, joista edustaja Merinen täällä esitti esimerkkejä — säädettiin hoitotakuu, jotta saadaan ihmiset nopeammin jonoista hoitoon. [Aki Lindén: Ja annettiin rahat!] Ja nyt te olette purkamassa tätä hoitotakuuta ja perustelette sillä, että se ei ole toiminut. Sanoitte sanatarkasti, että ”hoitojonot ovat pidentyneet”. Mutta niin kuin ryhmäpuheenjohtaja Tuppurainen tässä totesi, [Mauri Peltokangas: Ei nyt saivarrella!] THL hyvin selvästi on todennut täällä, että vuonna 23 hoitojonot ovat lyhentyneet. Kun tämä on teidän keskeinen argumenttinne, että tämä ei ole toiminut, niin sanokaa nyt: [Puhemies koputtaa] antaako THL väärää tietoa, vai haluaisitteko korjata äskeistä lausuntoanne?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täytyy olla tarkkana, mitä sanoo, [Tuula Väätäinen: Aina pitää olla!] mutta oliko niin, että tämä hoitotakuulainsäädäntö tuli voimaan 1.9.23.? 1.9.23 — tuskin se on ihan valtavasti ehtinyt vaikuttamaan, jos hoitojonot ovat sitten vuoden 23 aikana lyhentyneet. [Aki Lindén: Kuntien oli pakko valmistautua jo aiemmin!] Edelleen, jos ei siis nyt saivarrella tällä sanamuodolla, tosiasia on se, että tässä maassa on valtavan pitkät jonot hoitoihin. Ollaanko me tästä samaa mieltä: valtavat jonot hoitoihin? Ollaan.

Tässä maassa on huutava pula hoitohenkilöstöstä, mikä on yksi syy sille, että me joudumme käyttämään paljon vuokratyövoimaa, jota meistä kukaan ei haluaisi ja joka on kallista. Me emme pysty purkamaan jonoja riittävästi, koska ei ole hoitajia. Ja sen lisäksi edelleen siitä rahasta on huutava puute. Siitä on huutava puute. Te ette antaneet rahaa tälle, vaan te loitte mallin, joka kiihdyttää kuluja. [Matias Mäkynen: Mitä te teette?] Se, että tekee lain, on vähän niin kuin Neuvostoliitossa aikanaan, että sitten odotetaan, että kaikki pääsevät hoitoon, kun on oikein laki. [Välihuutoja vasemmalta] Mutta pitäisi olla toimiva laki, pitäisi olla hoitajat, ja pitäisi olla rahat.

Arvoisa puhemies, ärade talman! THL:n raportin mukaan joulukuun 2023 lopussa 173 000 odotti hoitoa kiireettömään erikoissairaanhoitoon sairaaloissa, ja hoitoa odottaneista 29 000 oli odottanut hoitoonpääsyä yli puoli vuotta. Hoitoonpääsystä säädetään terveydenhuoltolaissa, jonka mukaan pitäisi päästä hoitoon kuudessa kuukaudessa. Kuusi kuukautta on jo pitkä aika odottaa, mutta jos hoitotakuuta ei pystytä täyttämään, rikotaan samalla tietoisesti lakia ja vaarannetaan ihmisten terveyttä.

Ministeri Juuso, jos hoitotakuuta rikotaan, pitäisikö hyvinvointialueille langettaa rangaistuksia ja ulottaa ne koskemaan myös toimivaa johtoa? Mitä järkeä, että meillä on lakeja, jos niiden noudattamatta jättämisestä ei saa sanktioita?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erikoissairaanhoidon jonotilanne paheni huomattavasti koronan aikaan — sen tiedämme kaikki, ja olen huolellisesti seurannut sen kehittymistä. Nyt näyttää siltä, että jonot ovat taas lyhenemässä. Ollaan päästy koronasta eroon, ja toiminta on saatu käyntiin. Siltikin meillä on edelleen jonossa potilaita, jotka ovat jonottaneet yli kuusi kuukautta, ja se on lainvastaista. Tähän on Valvira puuttunut ja lähettänyt alkuvuodesta — en ihan tarkkaan muista kuukautta, mutta kuitenkin — selvityspyyntöjä alueille siitä, millaisilla toimenpiteillä hoitojonoja puretaan, ja tietääkseni alueilla on jo myöskin ryhdytty toimenpiteisiin asian suhteen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Juusolta. Me ollaan molemmat sairaanhoitajia, minä aikaisemmalta tutkinnoltani, ja olen ymmärtänyt, että te olette myös. Siis kolme kuukauttahan on tajuttoman pitkä aika odottaa, [Juho Eerola: Niin on!] ja todellisuudessa se ei mene aina niin, että se ensimmäinen arvio onnistuu. Se on se, minkä suurin osa kuulijoista tietää, minkä on itse kokenut tai miten on läheiselle käynyt, niin kuin kävi minun läheiselleni. Jos ei onnistu se arvio, niin se kolme kuukautta on todella pitkä aika. Siinä voi tapahtua mitä vaan.

Minä haluaisin kysyä teiltä: ajatteletteko oikeasti sairaanhoitajana, että kolme kuukautta on jotenkin hyvä asia verrattuna siihen, mitä olisi se lyhyempi? [Sebastian Tynkkynen: Miten te kehtaatte?] Sehän on aivan selvä asia, että se nopeampi hoitoonpääsy on äärettömän tärkeää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Muistelen tässä aikaa ennen 1.9. hoitotakuun ollessa kolme kuukautta. Silloin vaihtelu alueilla oli erittäin suurta: joillakin paikkakunnilla pääsi viikossa, toisilla paikkakunnilla piti odottaa kolme kuukautta ja joskus vieläkin enemmän.

Nyt tämän hallituskauden aikana on vahvasti satsattu etävastaanottoihin ja digitaalisiin palveluihin. Se on helpottanut tätä jonoa sinne lääkärille hoitoon pääsyssä, ja myöskin tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että niiden osalta, jotka nyt tarvitsevat lääkäriä, olettaisin, että he pääsevät kyllä hoitoon useimmissa tapauksissa nopeammin kuin kolmessa kuukaudessa.

Kolme kuukautta on pitkä aika, mutta uskon, että meidän kokeneet sairaanhoitajamme pystyvät aika hyvin arvioimaan sen, kenellä on kiireempi kuin jollakin toisella. Elikkä tämä helpottaa sitä priorisointia, kun on mahdollisuus joustaa tässä hoitotakuuajassa. [Aki Lindén: Mutta otatte rahat pois!]

Arvoisa puhemies! Vihdoin koittanut hyvä kevätsää on tarkoittanut pitkiä työpäiviä ja ‑öitä meille suomalaisen ruuan tuottajille. Maanviljelyyn liittyy aina epävarmuustekijöitä, luonnonvoimiin emme voi vaikuttaa. Mutta onneksi voimme vaikuttaa siihen, millä säännöillä Suomessa ruokaa tuotetaan ja kuinka paljon huoltovarmuuttamme turvaavaa tuotantoa tuetaan. Juuri nyt käsillä on tärkeä vaikuttamisen aika, kun ensi kuussa valitsemme uusia EU-päättäjiä ja sen jälkeen alkavat neuvottelut EU:n tulevasta rahankäytöstä. Pääministeri Orpo on luvannut hallituksensa tekevän aikaisempia hallituksia vaikuttavampaa ja tuloksekkaampaa EU-vaikuttamista. [Ben Zyskowicz: Se ei ole vaikeaa!] Siksi kysynkin nyt pääministeriltä: lupaatteko, että tulevissa neuvotteluissa Suomi saa varmistettua vähintäänkin nykyisen tasoiset EU-tuet suomalaiselle ruuantuotannolle [Puhemies koputtaa] tulevalle kaudelle? [Antti Kaikkonen: Se ei ole kuulemma vaikeaakaan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys. Suomalainen ruoka on hieno tuote. Me tarvitsemme sitä oman huoltovarmuutemme takia, mutta meidän täytyy huolehtia myöskin siitä, että meillä on mahdollisuus saada hienoa, turvallista, kestävästi tuotettua suomalaista ruokaa ihmisten pöytiin. Me tullaan tekemään kaikkemme, että EU:n strategiseen agendaan saadaan oikeat kirjaukset, joilla saadaan luotua pohjaa ruuantuotannolle Suomessa, kannattavalle ruuantuotannolle. Ja samaan aikaan alkaa vaikuttamistyö seuraavaan, vuonna 27 alkavaan ohjelmakauteen, jotta pystytään taas maksimoimaan saanto suomalaiselle ruuantuotannolle ja sitä kautta luomaan se perusta sille, että koko Suomessa voidaan ruokaa tuottaa ja että se on kannattavaa. Totta kai tarvitaan paljon muita toimenpiteitä, jotka ovat EU:n käsissä, kun kerran on yhteinen maatalouspolitiikka. Niistä voisin nostaa nyt tässä vaiheessa esille esimerkiksi turhan byrokratian purun, joka monesti vaikeuttaa, haittaa sitä kannattavaa ruuantuotantoa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Maata-lous on Suomelle tärkeä totta kai meidän oman kansamme takia. Kotimainen ruoka on parasta suomalaisten terveydelle. Se on puhdasta, puhtaassa ympäristössä kasvanutta ja ennen kaikkea Suomessa hyvin tuotettua. Nyt eurovaalikampanjoinnin aikana olen ikävä kyllä huomannut varsinkin kokoomuksen meppiehdokkaiden piirissä puheenvuoroja, että näistä voitaisiin leikata — samanlaista ilmapiiriä olen havainnut usean ehdokkaan suulla sanottuna. Olen siitä ollut huolissani. Käytännössähän kuitenkin nämä henkilöt sitten siellä meitä edustavat. Mikä on hallituksen linja tässä asiassa? Maataloustuet, se on se rahamäärä, jonka me voimme sieltä Suomeen saada siitä jäsenmaksusta, mitä vuosittain maksamme. [Antti Kurvinen: Mikä on kokoomuksen linja?] Toivon, että te, arvoisa kunnioittamani pääministeri tai maa- ja metsätalousministeri, teette tässä asiassa kaikkenne, että saamme sieltä vähintään saman verran ja mielellään vähän enemmän, koska olemme täällä pohjoisilla rajoilla ja jos ei oma maatalous toimi ja tällainen on maailma, voi nälkäkuolema olla lähellä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ja kiitoksia edustaja Hoskoselle tärkeästä kysymyksestä. Minä uskon, että oppositiokin on nähnyt, että tällä hallituksella on tahtotilaa nimenomaisesti suomalaisen maatalouden tulevaisuuden rakentamisessa. Katsokaa kehysneuvotteluja: maatalouteen ei kohdistettu leikkauksia. Eikö se ole todella kova todiste siitä, että me nimenomaisesti haluamme turvata suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuuden, myöskin biotalouden tulevaisuuden kokonaisuudessaan? [Vilhelm Junnila: Eikö kuulosta hyvältä?] Olemme tehneet työtä sen eteen, että komission työohjelmaan biotalous nostetaan yhtenä isona strategisena ja merkittävänä tekijänä. Samoin pääministeri on saanut nostettua sinne huippukokouksen päätelmiin biotalouden merkityksen. Me todella teemme koko hallituksessa laajalla rintamalla työtä sen eteen, että suomalainen maatalous ja myöskin suomalainen maaseutu pärjäävät. Tässä yhteydessä haluan muistuttaa vielä tuosta lisätalousarvio kakkosesta, jossa myöskin näette sen, millä tavalla on pystytty nämä alueelliset ja paikalliset maaseudun kehittämisrahat turvaamaan. Ja tällä on iso merkitys koko Suomen elinvoiman kannalta. Tämä hallitus on nimenomaan maatalouden ja [Puhemies koputtaa] maaseudun hallitus.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän se kannattava ruuantuotanto on sen kaiken edellytys, se, että viljelijä saa palkan siitä tekemästään työstä, korvauksen siitä, että hän tuottaa sitä maailman parasta, puhtainta ruokaa. Ja se, että me pystymme huoltovarmuuden tässä maassa säilyttämään, tarkoittaa sitä, että meillä pitää olla ruuantuottajia tuottamaan sitä ruokaa.

Mutta kyllä meillä suuri ongelma on edelleen ruokamarkkinassa, ja näitä asioitahan on selvitetty. Viime kaudella oli parlamentaarista työryhmää, johon kaikki puolueet osallistuivat, ja sieltäkin tuli erinomaisia esityksiä sen suhteen, mitä voitaisiin ruokamarkkinoitten parantamiseksi tehdä. Mutta eivät nämä kauppajätit, jotka meillä tällä hetkellä tässä maassa jylläävät, katteistaan tingi, tulokset ovat kovia, ja siihen me odotamme nyt hallitukseltakin esityksiä. Ministeri Essayah, mitä esityksiä hallitus on tekemässä sen suhteen, että kaupat saadaan kuriin ja tuottajille oikeudenmukainen korvaus näiden tekemästä työstä? [Sinuhe Wallinheimon välihuuto — Sanna Antikainen: Mitä te teitte kahdeksan vuoden aikana?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todella hienoa, että edustaja Savola, joka tulee puolueesta, joka on kahdeksan vuotta pitänyt maatalousministerin salkkua, huomaa, että näitä asioita on kyllä selvitetty mutta ei ole laitettu toimeksi. Mutta tämä hallitus laittaa toimeksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Jauhot suuhun!] Niin kuin varmasti edustajakin tietää, niin elintarvikemarkkinalain muutos, jossa on myöskin kilpailulakiin tulevia muutoksia, on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Eli juurikin me haemme nyt sitä, että meillä on mahdollisuus saada ensinnäkin koko tästä elintarvikeketjusta riittävä määrä tietoa, sen lisäksi, että meidän elintarvikemarkkinavaltuutettu myöskin pystyy tekemään toimenpiteitä siltä pohjalta. Tämän lisäksi on tulossa tähän lainsäädäntöön niin sanottu kakkososio, jossa muun muassa on tarkoitus tarkastella näitä kauppojen omia merkkejä, niin sanottuja private label ‑merkkejä, joitten ympärillä on aika paljon keskustelua siitä, minkälainen se tuottajan asema siinä ketjussa oikein on. Sen voin kyllä sanoa etukäteen, että kyllä se liian heikko on.

Siinä edustaja on aivan oikeassa, että on todella tärkeää nimenomaan, että se tuottaja saa siitä elintarvikeketjusta sen oman osuutensa, [Puhemies koputtaa] joka hänelle kuuluu, ja sen eteen tämä hallitus tekee täysillä töitä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!]

Tack, ärade talman! Ren finsk mat har stora möjligheter på världsmarknaden, och både produktutveckling och långsiktiga exportinvesteringar måste stödjas, såsom regeringen gör. Regeringen värnar om jordbruket, vilket vi också har sett nu under den senaste tiden när inga ytterligare sparåtgärder riktats mot jordbruket.

Arvoisa puhemies! Maatalous on ennennäkemättömässä kannattavuuskriisissä. Se on todettu monta kertaa täällä. Jotta meillä tulevaisuudessa olisi suomalaista ruokaa tarjolla, täytyy meidän katsoa koko tuotantoketjua ja sitä koskevaa lainsäädäntöä. Kysyisin, arvoisa ministeri Essayah: Miten maatalouden kannattavuutta voidaan parantaa uudistamalla lainsäädäntöä? Tässä on mainittu elintarvikemarkkinalaki, kilpailulaki ja julkisia hankintoja koskeva laki. Onko muita vaihtoehtoja? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvästä kysymyksestä edustaja Norrbackilta. Hän on ollut itsekin kirjoittamassa tätä hallitusohjelmaa, jossa juurikin nämä lainsäädäntökohdat on nostettu esille aivan keskeisinä.

Mutta kyllähän me sen lisäksi tarvitsemme myöskin tietoa siitä, millä tavalla nuo kustannukset kehittyvät, jolloin pystymme myöskin toivon mukaan vaikuttamaan siihen, että siinä vaiheessa, jos tällainen sopimus on tehty pitkälle ajanjaksolle ja jos kustannuskehitys on epäsuotuisa tuottajan kannalta, tulisi selkeä indeksi, joka osoittaa sen, että näitä sopimuksia on myöskin lähdettävä avaamaan ja neuvottelemaan uudestaan. Tämä on todella tärkeä uudistus. Tämä ei ole sellainen keskustelu, mitä käydään nyt pelkästään Suomessa, vaan ihan samalla tavalla EU-pöydissä. Sen lisäksi myös tämä epäterveitten kauppatapojen direktiivi, niin sanottu UTP-direktiivi, on EU-pöydissä nostettu esiin, juurikin näistä syistä, että tuottajan asema on ketjussa liian heikko ja toisaalta pitkät sopimukset saattavat sitoa tuottajan hyvin epäedullisiin ehtoihin. Silloin niihin on pystyttävä puuttumaan myöskin näitten indeksivertailujen kautta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Maatalous on riippuvainen luonnon ekosysteemeistä, ja maaseudulla otetaan ensimmäisenä vastaan myös muutokset luonnossa ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. Suomi on kuitenkin profiloitunut EU-vaikuttamisessa aika luontotoimien vastaisena, vaikka suomalaisten selvä enemmistö niitä kannattaa. Tänään julkaistun WWF:n teettämän kyselyn mukaan jopa 70 prosenttia suomalaisista kannattaa EU:n ennallistamisasetuksen hyväksymistä, vain 10 prosenttia vastustaa sitä. Hyvä hallitus, kysyn nyt teiltä, kenen asialla te oikein olette. Suomalaiset rakastavat meidän luontoa ja haluavat suojella sitä ja ennallistaa sitä. Teillä on vielä mahdollisuus vaihtaa teidän kielteinen kantanne EU:n ennallistamisasetukseen, tulla suomalaisten linjalle, turvata puhtaat mökkivedet, kalakannat ja myös suomalainen ruuantuotanto. Aiotteko te vaihtaa linjanne ja tulla ennallistamisasetusta kannattamaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että moni suomalainen kantaa huolta arvokkaasta luonnosta — ja varmaan kaikki täällä. Meidän työmme eduskunnassa on yhteensovittaa luonnon tarpeita, sote-tarpeita, koulutustarpeita, yhteisen valtionvelan vähentämisen tarpeita. Ja jos nyt katsotaan Luontopaneelin arviota esimerkiksi ennallistamisen tarpeista, niin ne ovat yhdeksän miljardia vuosikymmenessä viime joulukuun raportin mukaan. EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksiksi Suomelle on arvioitu yli puoli miljardia euroa vuosittain, ja Suomelle ne kustannukset ovat korkeimmat EU-maiden välillä väestön ja talouden kokoon nähden. On hyvä, että täällä on edustajia vaatimassa näinkin radikaaleja toimia, mutta se, että ne ovat tutkijaryhmien arvioimia, ja se, että ennallistamista kannatetaan, eivät tee niitä sellaisenaan kohtuullisiksi, kun meidän tehtävä on todella yhteensovittaa eri tarpeita. Puhdas-oppisia ratkaisuja voi vaatia, niitä voi perustella, mutta kyllä ne ovat radikaaleja verrattuna siihen demokraattiseen, tasapainoiseen kehitykseen, jota Suomessa on pitkään tehty ja jolla tämä hallitus [Puhemies koputtaa] pyrkii luontotoimia tekemään. [Jenna Simula: Äärivihreätä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja viimeinen lisäkysymys tähän aihepiiriin liittyen. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tälläkin hetkellä viljelijät tekevät töitä pelloillaan 6,4 euron tuntipalkalla. Te olette luvanneet suitsia elintarvikemarkkinoita reilumpaan suuntaan, ja vaadin, [Mauri Peltokangas: Kahdeksan vuotta salkku ollut teillä!] että ette jää odottamaan sitä EU:n lainsäädäntöä. Voi olla, että sitä ei koskaan sieltä tule. Edes kauppojen hämäävien alkuperämerkintöjen kuriin laittaminen olisi asiallista, kun siitä on jo säännökset olemassa. [Juho Eerola: Niitäkään ei ole moneen vuoteen tehty!]

Mutta kaikista kurjinta on se, että te olette luvanneet, että ruuantuotannon tukiin ei kosketa, ja nyt kuitenkin, kun te, onneksi, lupaatte kylätoiminnan jatkon, kylähankkeitten ja muitten yritystoiminnan hankkeitten jatkon, oli kauhea lukea, että te otatte ne rahat suoraan ruuantuotannon tuista,  [Keskustan ryhmästä:  Ohhoh!] LFA-tuesta, ympäristökor- vauksesta. Jos ne eivät ole kuluneet täysimääräisesti, kyllä entiset hallitukset olisivat palauttaneet [Puhemies koputtaa] ruuantuotannon tuen ruuantuottajille, jotka tekevät [Puhemies: Kysymys!] 6,4 euron tuntipalkalla työtä. Miksi olette tehneet näin? [Ben Zyskowicz: Te ryövärit!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy todeta, että edustaja on nyt jollakin tavalla väärin käsittänyt tämän CAP-rahoituksen siirron. [Perussuomalaisten ryhmästä: Olipa yllätys!] Elikkä tämähän tapahtuu nimenomaan sieltä siirtymäkauden rahoituksista vuodelta 20—21, elikkä niistä rahoista, jotka ovat silloin jääneet käyttämättä. Ja jos me nytten momenttien välisillä siirroilla tällä tavalla pystymme pelastamaan [Keskustan ryhmästä: Maatalouden tuista, jotka on luvattu viljelijöille!] kokonaan paikallisen ja alueellisen rahoituksen, niin eikö tämä ole loistava uutinen? Eikö tämä on erinomainen uutinen? [Anne Kalmari: Eivätkö viljelijät ansaitsisi niitä?] Vuoden 20—21 rahat ovat niin sanotusti förbi, ne ovat ollutta ja mennyttä. Elikkä jos sieltä on jäänyt siirtymäkauden rahoitusta ja ne nyt uudelleen kohdennetaan nimenomaisesti varmistamaan se, että me saamme EU:lta täyden saannon tähän paikalliseen ja alueelliseen maaseudun kehittämiseen, niin tämähän on aivan erinomainen uutinen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin, oikein!] Ja tämä osoittaa sen, millä tavalla tämä hallitus näin kireässä taloudellisessa tilanteessa pitää huolta koko Suomen elinvoimasta, maaseudun elinvoimasta eritoten. Ja uskon, että sydämessään varmasti edustajakin tästä asiasta iloitsee.

Arvoisa puhemies! Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut suojelemaan kaikki valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät. No nyt tästä lupauksesta kiinni pitäminen vaikuttaa olevan erittäin, erittäin huteralla pohjalla. Nimittäin suojelukriteereitä ollaan nyt hilaamassa niin korkeiksi, että varsinkaan Etelä-Suomesta ei välttämättä löydy yhtään suojeltavaa metsää. Etenkin maa- ja metsätalousministeriön kädenjälki näkyy siinä, että lahopuukriteereitä vaaditaan sellaisiksi, että sopivia määriä ei löydy ehkä enää kuin harvoista luonnontilaisista metsistä, jos niistäkään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eikös se ole tarkoituskin?] Se, että te ette sano näistä kriteereistä yhtään mitään julkisuuteen, kertoo ehkä jotain siitä, että ne eivät ole teille täysin poissuljettuja. No luonnon kannalta ne ovat kuitenkin aivan täysin mahdottomia. Nyt tarvittaisiin vastauksia siihen, miksi hallitus edelleen pyörittelee kriteereitä, [Vilhelm Junnila: Valmistelu tehdään huolellisesti!] jotka ovat jopa viisi kertaa tiukempia kuin arvokkaiden metsien vapaaehtoisen suojelun Metso-ohjelmassa — ja Metso-rahojakin te leikkaatte, vaikka niillä aina täällä perustelette suojelutoimia. Kysynkin nyt: aikooko hallitus hyväksyä [Puhemies koputtaa] absurdit satumetsäkriteerit vanhoille metsille, vai aiotteko te varmistaa, että myös Etelä-Suomesta saadaan riittävästi uusia kohteita [Puhemies koputtaa] vanhoille metsille kuuluvaan suojeluun?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti valtion vanhoja, luonnontilaisia metsiä tullaan suojelemaan, ja tämä päätös etenee nyt tarkentamisessa olevalla polullaan. [Tuomas Kettunen: Viherhumppa jatkuu!] Tämä kriteeripäätöshän koskee sinänsä kaikkia metsiä, ja kyllä, se täytyy tehdä tasapainoisesti sekä luonnontieteen kannalta että siltä kannalta, että siinä on kysymys myös omaisuudensuojasta, vaikutuksista siis yksityismetsätalouteen ja puunhankintaan, ja siitä, että saadaan arvokkaita metsiä suojelun piiriin nykyistä enemmän — ei siis nykyistä luonnonsuojelua vähemmän vaan nykyistä enemmän. [Maria Ohisalon välihuuto]

Usein keskustelusta tulee sellainen käsitys, että esimerkiksi sanotaan, että luontopolitiikassa on kestämättömiä rimanalituksia — tilanteessa, jossa tuhansia hehtaareita uutta suojelua tulee vapaaehtoisen Metso-ohjelman kautta, [Maria Ohisalo: Vähemmän kuin aiemmin!] Helmi-ohjelman kautta ennallistetaan — asetelmassa, jossa tehdään historiallisen rajuja valtiontalouden säästöjä. Esimerkiksi kehysriihessä lisäsäästöjä ei luonnonsuojeluun kohdistettu. Eli tämä tasapaino tässä on se, josta itse muistuttaisin. [Jenni Pitkon välihuuto] Jos olisi paljon rahaa, tehtäisiin [Puhemies koputtaa] enemmän, mutta tämä hallitus tekee ihan kohtuullisesti.

Arvoisa puhemies! Israel on tappanut Gazassa jo noin 35 000 ihmistä, [Perussuomalaisten ryhmästä: No nyt!] joista valtaosa on lapsia ja naisia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hamasin mukaan!] Gazan tilanne on niin järkyttävä ja katastrofaalinen, että YK:n palestiinalaisalueiden erityisraportoitsija Francesca Albanese on kirjoittanut raportissaan, että Israel toteuttaa kansanmurhaa Gazassa. Viime perjantaina YK:n yleiskokous hyväksyi ylivoimaisella enemmistöllä päätöslauselman Palestiinan tarkkailijajäsenyyden vahvistamisesta YK:ssa. Tässä äänestyksessä Suomi äänesti tyhjää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oikein!] Samaan aikaan Pohjoismaat, kuten Norja, Tanska ja Islanti äänestivät tämän päätöslauselman puolesta. [Vilhelm Junnila: Entä Ruotsi?] Arvoisa ministeri Valtonen, miksi Suomi haluaa olla toistuvasti historian väärällä puolella tässä kysymyksessä? [Oikealta: Oikealla puolella!] Mihin toimenpiteisiin Suomi ryhtyy Gazan kansanmurhan estämiseksi? [Jani Mäkelä: Oletteko te Hamasin tukena?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me kaikki ollaan jo seitsemän kuukauden ajan seurattu järkyttävää tilannetta Gazassa ja sitä turvattomuutta ja suorastaan kasvavaa nälänhätää, jota siviilit kohtaavat siellä. [Ben Zyskowicz: Tässä Hamasin aloittamassa sodassa!] Nyt on niin, että Suomi kannattaa ja edistää kaikin mahdollisin tavoin kahden valtion mallia Lähi-idässä, ja se edellyttää molemmilta osapuolilta tietenkin vastaantuloa. Me käytämme kaikki keinot, joita meillä käytettävissä on, niin kahdenvälisesti, julkisuuden kautta kuin erityisesti kansainvälisillä foorumeilla, joista Euroopan unioni on tietysti meidän keskeisin viiteryhmä asian edistämisessä. Me tarvitaan välittömästi tulitauko, ja me tarvitaan panttivangit vapaiksi. Tämän pohjalta pitäisi lähteä rakentamaan pysyvää neuvotteluratkaisua kahden valtion mallin ja sitä kautta rauhan osalta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ne edustajat, jotka haluavat tähän aiheeseen liittyen esittää lisäkysymyksiä, voivat ilmoittautua painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Saramo, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä kun kuuntelin tässäkin salissa olevia huutoja, niin kyllä ihmettelen, että kun toistakymmentätuhatta lasta on tapettu, [Vilhelm Junnila: Terroristijärjestön mukaan!] niin tästä tehdään tämmöistä identiteettipolitiikkaa. Me tiedetään, että Länsirannalla on kuollut ennen tätä Hamasin iskua valtavasti ihmisiä koko ajan ja kuolee tälläkin hetkellä, vaikka Hamas ei johda Länsirannalla. [Jani Mäkelä: Miksei Hamas luovuta panttivankeja?] Me tiedetään, että Israelin pääministeri Netanjahu on koko poliittisen uransa vastustanut kahden valtion mallia ja Israel on estänyt, että semmoinen voi tulla. Toisaalta Israel ei hyväksy yhden valtion mallia. Jos olisi yksi demokraattinen — on sen nimi nyt sitten Israel tai Palestiina tai mikä vain — niin siellä olisivat juutalaiset vähemmistössä. Sen takia tietysti Israel ei hyväksy demokraattista yhden valtion mallia, eikä se hyväksy kahden valtion mallia, joten tämähän ei tule ikinä ratkeamaan niin kauan kuin Hamasille ja Netanjahulle annetaan tässä veto-oikeus. Ja siksi ihmettelen, miksi Suomi erottuu tässä. Miksi me olemme, niin kuin edustaja Furuholm sanoi tässä, historian väärällä puolella? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ruotsin kanssa! Oliko Ruotsi?]

Kysynkin nyt: Netanjahuhan on kovin vastustettu omassa maassaan, [Puhemies koputtaa] on korruptiota ja muuta. Hänen intressinsähän [Puhemies koputtaa] on jatkaa sotaa niin kauan, että hän pysyy vallassa. Mitä Suomi voi nyt tehdä, [Puhemies koputtaa] että painostettaisiin Israel lopettamaan tämä tappaminen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee perjantain YK-äänestykseen, niin Suomi oli siinä ihan luontevassa viiteryhmässä ja äänestyspäätös tehtiin tämän kokoluokan kysymyksessä TP-UTVAn johdolla. Silloin esimerkiksi äänestimme yhdessä Ruotsin ja Saksan ja monen muun Euroopan unionin jäsenmaan tavoin, ja se ei mitenkään poissulje sitä, etteikö Suomella olisi valmius ja myös halu aikanaan toisaalta tunnustaa Palestiina YK:n jäseneksi ja sitten tunnustaa Palestiina myös valtiona ja solmia diplomaattisuhteet. Mutta sen aika ei ole nyt.

Mutta nyt on aika sille, että siviilien kärsimys saadaan päättymään. Ja se edellyttää välitöntä tulitaukoa ja siihen rinnalle toki panttivankien vapauttamista. Me ei tiedetä edes, kuinka moni heistä on enää hengissä. Se on ainoa pohja, jolla voidaan lähteä rakentamaan sitä pysyvää kahden valtion mallia.

Arvoisa puhemies! Viime viikkojen aikana olemme joutuneet lukemaan hälyttäviä uutisia lasten ja nuorten keskuudessa tapahtuvista väkivaltatapauksista. Nuorten pahoinvoinnissa ja rikollisuudessa on nähtävissä polarisaatiokehitys: suurin osa nuoristamme kuitenkin voi hyvin, mutta ongelmat keskittyvät pienelle ryhmälle.

Hallitus on ohjelmassaan huomioinut tämän vakavan ongelman ja toteuttaa useita tärkeitä toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tilanteeseen on tärkeää tarttua niin pehmeillä kuin kovilla keinoilla, ja hallitus muun muassa laatii laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi.

Meillä päättäjillä, kaikilla täällä salissa, on vastuu kasvaneen nuorisorikollisuuden ja nuorten pahoinvoinnin pysäyttämisessä. Arvoisa nuorisoministeri Bergqvist, miten hallitusohjelman tärkeät toimet lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi edistyvät?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Bergqvist, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin tärkeästä kysymyksestä. On totta, että suurin osa meidän nuorista voi hyvin ja pärjää hyvin, mutta on myös iso osa nuoria, jotka voivat tällä hetkellä huonosti. Se näkyy myös siinä, mitä on tapahtunut viime aikoina. Tiedetään, että esimerkiksi somella on tässä iso vaikutus siihen, miten nuoret voivat.

Olemme tämän hallituskauden aikana luoneet uuden VANUPOn, siis nuorisopoliittisen ohjelman, ja siellä nostetaan esiin just tämä nuorten hyvinvointi koulussa ja oppilaitoksissa, nuorten osallistumisesta puhutaan ja myös harrastuksista puhutaan. Myös nuorten turvallisuudentunteesta puhutaan, ja se on eri asia kuin se, että puhutaan turvallisuudesta. On tosi tärkeätä, että luodaan paikkoja, missä nuoret voivat tuntea olonsa turvalliseksi.

Tästä harrastamisesta: se on tosi tärkeää, ja siihen panostetaan myös, kun meillä on tämä harrastamisen Suomen malli.

Arvoisa puhemies! Suomen ydinvoimaloiden huollot osuvat suunnitelmien mukaan keväälle ja syksylle tulevina vuosina. Olemme sähkönkuluttajina tyytyväisiä, että Olkiluoto kolmosen vuosihuolto tuli tänään valmiiksi lukuisten viivästysten jälkeen. Valitettavasti saimme nähdä myös tilanteen, missä kaksi ydinvoimalaa oli yhtäaikaisesti huollossa. Tällä oli väistämättä vaikutusta sähkömarkkinahintoihin ja siten asiakkaiden maksaman laskun suuruuteen. Haluan muistuttaa, että myös Ruotsi, toisena merkittävänä pohjoismaisena ydinvoiman tuottajana, toteuttaa vuosihuoltoja. On kummankin maan asiakkaiden kannalta tärkeää, ettei pohjoismaisilla energiamarkkinoilla tule päällekkäisyyksiä huoltojen suhteen. Kansalaisten keskuudessa on ihmetelty oikeutetusti, miksi vuosihuoltoja ei ajoiteta kesälle, jolloin sähkön kulutus ja sen hinta on pienin mahdollinen. Siksi kysynkin asianomaiselta ministeriltä: voiko hallitus yhteistyössä naapurimaiden hallitusten kanssa tiukentaa ohjausta sekä valvontatoimia näissä kysymyksissä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tehoriippuvuus on todella tärkeä asia, ja puhtaan sähkön saatavuus on tietysti sekä tärkeätä suomalaisten arjelle että myöskin itse asiassa aivan avainasemassa teollisuuden ja vihreän energiasiirtymän investoinneille ja meidän koko kansantaloudelle ensi vuosikymmenellä. Sinänsä täytyy sanoa, että onneksi tässä salissa on pitkään tehty melko monipuolista energiapolitiikkaa, ja se mahdollistaa sen, että nytkin sähköntuotantomme on sillä tavalla monipuolista, että sähkön keskihinta vaikkapa viimeisen seitsemän vuorokauden ajan on ollut vain reilu neljä senttiä kilowattitunnilta, siis hyvinkin halpaa, vaikka Olkiluoto kolmonen, suurin ydinreaktorimme, palasi vasta tänään verkkoon todellakin huollosta, joka itse asiassa sattumalta kesti tasan tuplasti päivissä verrattuna siihen, mitä oli arvioitu. No, se oli ensimmäinen huolto, ja täytyy toivoa ja tietysti myöskin Teollisuuden Voiman panostaa siihen, että jatkossa suunnitelmat pitävät paremmin. Yhtiöiden on tietysti syytä panostaa siihen, että nämä huollot jaksotetaan mahdollisimman vähän Suomen kansantaloutta rasittavasti. Se on myös yhtiöiden etu, että ne saavat myytyä sähköä [Puhemies koputtaa] silloin kun on tarvetta. Mutta se ei ole helppo yhtälö, ja tätä keskustelua kyllä käydään jatkuvasti heidän kanssaan.

Arvoisa puhemies! Muutama päivä sitten mediassa uutisoitiin suomalaisen koulun vaatimustason laskusta. Opettajat kertoivat radikaalista laskusta, mitä tulee oppikirjojen vaatimustason alenemiseen. Moni lasten vanhempi on tehnyt saman huomion. Huomioiden taustalla on epäkohtia, joista perussuomalaiset ovat huomauttaneet jo vuosia. Koulujen arjesta ja lasten todellisuudesta erkaantunut opetussuunnitelma on liian idealistinen. Trendikkyys ei tuo tuloksia oppimisessa. Niin sanottu ilmiö-oppiminen — viikot, joiden aikana jokin tietty teema ujutetaan osaksi kaikkien aineiden opetusta — on usein väkinäistä. On myös paljon ajattelua, jonka mukaan oppiminen pitäisi niin sanotusti pelillistää. Pänttäämistä eli asioiden painamista mieleen loppuiäksi pidetään vanhanaikaisena. Sen seurauksena muotisana ”itseohjautuvuus” tarkoittaa huomion ohjautumista älyluurin syövereihin. Haitat taas alkavat olla tutkimustenkin valossa kiistattomat. Kysynkin ministeri Henrikssonilta: onhan nämä havainnot otettu ministeriössä vakavasti, ja onhan muutos tulossa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitushan panostaa, niin kuin kysyjä varmasti tietää, merkittävästi perusopetukseen. Tämä hallitus todella haluaa, että meidän peruskoulumme olisi edelleen maailman parhaita kouluja, ja siihen me tähdätään. Opetussuunnitelma on vuodelta 2014, ja kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin, niin me tiesimme jo silloin, että valitettavasti Pisa-tuloksissa meidän nuorten ja lasten lukutaito on heikentynyt, ja Pisa-tulokset näyttivät sen toteen. Sen takia se, mitä hallitus nyt tekee, on, että me panostetaan lukutaitoon ja me panostetaan matematiikkaan. Syksystä 2025 tulee kaksi vuosiviikkotuntia lisää äidinkieleen ja kirjallisuuteen ja yksi vuosiviikkotunti lisää matematiikkaan alakouluun. Tällä tavalla me haluamme yhdessä sen oppimisen tuen uudistuksen kanssa, joka on hyvin merkittävä ja erittäin tarpeellinen, vahvistaa lasten perustaitoja. Se on tässä hyvin, hyvin tärkeätä, ja tämän eteen hallitus tekee kovasti työtä.