Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vuoden toiseksi lisätalousarvioksi on tasapainoinen kokonaisuus. Suomen talouden kannalta on tärkeää, että esitys vähentää valtion tarvetta ottaa lainaa 136 miljoonalla eurolla. Vastuullinen taloudenpito siis jatkuu. Tuloarvioita korotetaan 298 miljoonalla eurolla. Tähän on vaikuttanut muun muassa ansio- ja pääomatuloveron sekä arvonlisäveron tuottoarvioiden nousu. Menoja esitetään lisättäväksi 162 miljoonalla eurolla.

Lisäbudjetissa painopisteinä ovat elinkeinoelämän edellytyksiä, vientiä ja liikenteen sujuvuutta vauhdittavat useat liikennehankkeet eri puolilla maata. Samalla parannetaan liikenteen turvallisuutta. Ensinnäkin perusväylänpidon 40 miljoonan euron määrärahalla parannetaan etenkin keskeisten rautatieosuuksien kuntoa. Hankkeiden kustannus koko toteutusajalta on yhteensä 259 miljoonaa euroa. Tämä vähentää korjausvelan kasvua. Toiseksi laitamme liikkeelle liikenteen kehittämishankkeita yhteensä 349 miljoonan euron valtuudella ja 71 miljoonan euron määrärahalla. Mukana on rautateiden kehityshankkeita Itä-Suomessa, tiehankkeita lännessä Satakunnan suunnalla ja Oulun meriväylän kunnostus. Aloitamme Helsinki—Tampere-pääradan kehittämisen suunnittelun, johon ehdotetaan 11 miljoonan euron määrärahaa.

Työllisyyttä tukee myös lisätalousarvion 20 miljoonan panostus ammatilliseen koulutukseen. Monella alalla on jo pulaa osaavasta työvoimasta. On tärkeää varmistaa ammatillisen koulutuksen laatu ja työelämälähtöisyys. Tässä kohtaa käynnistämme etunojassa hallitusohjelmassa linjattuja tulevaisuusinvestointeja.

Arvoisa puhemies! Työllisyysasteen nostamisen ohella on julkisen talouden kannalta tarpeen lisätä julkisten palvelujen tuottavuutta. Tässä avainasemassa ovat ikääntyvässä Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäbudjetissa mahdollistetaan pysähdyksissä olleen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustyön jatkaminen. Tämä sama raha, noin 211 miljoonaa, oli jo edellisen hallituksen budjetissa, mutta sen käyttö jäädytettiin sote-uudistuksen kariuduttua maaliskuussa. Nyt uuden esityksen mukaan määrärahaa saa käyttää hallitusohjelmassa mainittujen julkisten palvelujen tuottavuustoimien valmisteluun sekä tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja valtakunnalliseen ict-valmisteluun osana sote-uudistuksen ennakointia.

Eriarvoisuutta vähentääkseen hallitus ottaa ensimmäiset askeleet pienimpien eläkkeiden korottamisessa. Kansaneläkelaitokselle esitetään 5,5:tä miljoonaa euroa, jotta se voi valmistautua eläkkeiden korottamisen toimeenpanoon.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen tavoitteena on vahvistaa tasapainoisesti taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Hallituksen ensimmäinen lisätalousarvio jatkaa vastuullisen ja aktiivisen talouspolitiikan linjaa. On ilo todeta, että valtion velanoton tarve vähenee ennakoidusta, elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat ja työvoiman liikkuvuus helpottuu ratojen ja teiden kunnostuksen ansiosta. Ratahankkeet tukevat ekologista kestävyyttä.

Lievennämme osaajapulaa ammatillisen koulutuksen tulevaisuusinvestoinnilla. Luomme edellytyksiä julkisten palvelujen tuottavuuden kohentamiseen sote-uudistusta jatkamalla. Vahvistamme sosiaalista kestävyyttä valmistelemalla pienten eläkkeiden korotuksen toteutumista.

Arvoisa rouva puhemies! Toivon tälle lisätalousarviolle eduskunnassa ripeää käsittelyä.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Tämän jälkeen myönnän vielä ministeri Marinille puheenvuoron.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää vuoden 2019 toisessa lisätalousarvioesityksessä liikenne- ja viestintäministeriön  hallin-nonalalle runsaan 111 miljoonan euron lisäystä. Hallitusohjelman mukaisesti esityksessä painotetaan perusväylästön kuntoa parantavia ja pullonkauloja poistavia, päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta vahvistavia investointeja, jotka hyödyttävät niin joukkoliikenteen kehittämisen, alueellisen saavutettavuuden kuin elinkeinoelämänkin tarpeita.

Hallinnonalan lisämääräraha käytetään liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen. Perusväylänpidon momentille esitetään 40 miljoonan euron lisäystä korjausvelan vähentämiseen. Väyläverkon kehittämisen momentille esitetään 71 miljoonan euron lisämäärärahaa ja yhteensä 349 miljoonan euron valtuutta. Valtuus mahdollistaa valtion sitoutumisen monivuotisiin hankesopimuksiin. Lisäksi raideliikennehankkeiden valtionavustusmomentille esitetään 0,38 miljoonan euron ajoitusmuutosta liittyen Tampereen raitiotien ensimmäisen vaiheen rakentamiseen. Tämä ajoitusmuutos ei kuitenkaan muuta valtion osuutta hankkeen kokonaiskustannuksista.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää perusväylänpidon määrärahaan 40 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2019, mikä hillitsee korjausvelan kasvua. Määräraha on tarkoitus kohdentaa kahdeksaan eri hankkeeseen, joiden arvioitu kokonaiskustannus koko toteutusajalta vuosina 19—24 on noin 260 miljoonaa euroa.

Tampere—Seinäjoki-rataosalla parannetaan radan käytettävyyttä turvalaitteita uusimalla. Samalla Länsi-Suomen junaliikenteen häiriöherkkyys vähenee. Kokkola—Pietarsaari-rataosalla parannetaan liikenneturvallisuutta ja liikenteenohjausta uusimalla ja asentamalla puuttuvia turvalaitteita. Helsingin ja Turun välisellä rantaradalla uusitaan radan päällysrakennetta, korjataan siltoja ja tunneleita, parannetaan kuivatusta, kunnostetaan Jorvaksen liikennepaikkaa sekä varmistetaan radan vakaus. Oulun ratapihalla on tarkoitus tehostaa liikennöintiä uusimalla vanhentunut turvalaite, muuttamalla raiteistoja ja peruskorjaamalla huonokuntoisimmat osat ratapihasta.

Helsinki—Pietari-välillä routiminen on vaurioittanut rataa ja aiheuttaa liikenteelle häiriöitä erityisesti Kouvolan ja Luumäen välillä. Vaurioiden korjaamiseksi asennetaan routalevyjä, kunnostetaan radan rakennetta ja parannetaan kuivatusta.

Saarijärvi—Haapajärvi-radalla tehdään pieniä korjauksia, esimerkiksi kiskoja ja pölkkyjä vaihdetaan. Rataosan huono kunto on haitannut metsäteollisuuden kuljetuksia.

E18:n Turun kehätietä parannetaan välillä Kausela—Kirismäki. Tie on osa kansainvälistä TEN-T-liikenneverkkoa. Työ on jatkoa jo käynnissä olevalle parantamishankkeelle.

Akaalle rakennetaan uusi raakapuuterminaali, joka kuuluu valtakunnalliseen raakapuun kuormauspaikkaverkostoon, mikä tehostaa raakapuun kuljetusta.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää liikenteen kehittämishankkeiden määrärahaan 71 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2019 ja yhteensä 349 miljoonan euron valtuutta.

Helsinki—Tampere-pääradalla on tarkoitus aloittaa lisäraiteiden suunnittelu Jokelan ja Riihimäen sekä Riihimäen ja Tampereen välille ja lisäksi ohituspaikkojen suunnittelu Riihimäen ja Tampereen välille. Kouvolan sekä Haminan ja Kotkan välistä rataa on tarkoitus peruskorjata tekemällä pehmeikkö-, silta- ja rumpukorjauksia sekä uudistamalla turvalaitteita. Samalla laajennetaan Kotolahden ratapihaa.

Ylivieska—Iisalmi- ja Siilinjärvi—Ruokosuo-ratavälit sähköistetään ja turvalaitteisiin tehdään parannuksia. Lisäksi rakennetaan Iisalmen kolmioraide.

Joensuun ratapihaa parannetaan uusimalla liikenteenohjaus- ja turvalaitteet. Samalla raiteistomalli ja ratatekninen rakenne uusitaan. Lisäksi laitureita korotetaan ja rakennetaan silta välilaiturille.

Valtatie kolmoselle rakennetaan Hämeenkyrön keskikaiteellinen nelikaistainen ohitustie, eritasoliittymiä, kevyen liikenteen järjestelyjä sekä riistasilta ja riista-aitoja. Valtatie 8:lle rakennetaan ohituskaista Turun ja Porin välille. Hankkeessa rakennetaan ohituskaistapari Eurajoen ja Luvian välille sekä Laitilan eteläpuolelle. Lisäksi täydennetään Mynämäen pohjoispuolen ohituskaistoja keskikaiteella, porrastetaan liittymiä ja tehdään pohjavesisuojauksia.

Oulun meriväylän rakentamista jatketaan.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää käynnistettäväksi liikennehankkeita, joiden kustannusvaikutus on yhteensä yli 600 miljoonaa euroa. Toteutus ajoittuu vuosille 2019—2024. Hankkeiden kokonaistyöllisyysvaikutus on noin 7 400 henkilötyövuotta.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Avataan debattikeskustelu. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron debatissa, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Valiokunnan puheenjohtaja Koskinen.

Arvoisa puhemies! Lisäbudjettiesitys on tehty harvinaisen nopeasti, ja se on myös harvinaisen vaikuttava. Kolmessa viikossa hallitus on kasannut tämmöisen paketin: välttämättömiä väyläverkkoinvestointeja on autettu, ammattikoulujen vaikeaa tilannetta tullaan auttamaan tämän lisäbudjetin kautta ja pidetään kasvua yllä kokonaisuutena näillä harkituilla investoinneilla.

Minusta on tärkeää nyt koko eduskunnankin tunnustaa, että tässä nyt on syytäkin tehdä tällainen lisäpanostus, jotta saadaan tasapainoista kasvua, työllisyyden kohenemista edistettyä, kun on kaivettu juuri sen kaltaiset hankkeet, jotka saadaan nopeasti liikkeelle ja myöskin ne positiiviset vaikutukset saadaan nopeasti liikkeelle. Samalla annetaan suuntaa jatkovalmistelulle esimerkiksi väyläverkon 12-vuotissuunnittelulle [Puhemies koputtaa] ja muille tärkeille uudistuskohteille.

Arvoisa puhemies! Kiitän ensin esitteleviä ja esitelleitä ministereitä tästä toisen lisätalousarvion nopeasta esittelystä.

Tähän alkuun toteaisin, että nämä liikennehankkeet, joita tässä on tuotu esille — perusväylänpitoon 40 miljoonaa euroa ja väyläverkoston kehityshankkeisiin 71 miljoonaa euroa — ovat aivan oikeita ratkaisuja, kuten jo viime kaudella perustettu parlamentaarinen seurantaryhmä on esittänyt.

Sitten tämä ammatillisen koulutuksen 20 miljoonan euron lisäpanostus on myös erittäin kannatettava. Toivottavasti koulutukseen on määrärahoja luvassa myös jatkossa.

Haluaisin kuitenkin esittää kritiikkiä muutamiin kohtiin. Tässä lisätalousarviossa näyttää paisutettavan hallintoa ja byrokratiaa, muun muassa Kelan hallinnon paisutus 5,5 miljoonalla eurolla ilmeisen monimutkaisen eläkelupauksen toteuttamiseen. Myös sote-uudistuksen jatkoon varattujen 211 miljoonan euron määrärahojen käyttöä ihmettelen tässä vaiheessa. Uudistuksen [Puhemies koputtaa] varsinaisesta sisällöstä ei ole vielä tietoa, mutta silti näin paljon rahaa käytetään nyt jo tässä vaiheessa.

Arvoisa rouva puhemies! Haluamme antaa kiitosta siitä, että hallitus vie nyt eteenpäin yhdessä jo pitkälle valmisteltuja liikenne- ja ratahankkeita. Hyvä, että myös pääradan suunnittelu jatkuu. Suunnitelmat Helsinki—Riihimäki—Hämeenlinna—Tampere välille pitää olla valmiina, kun EU:n seuraava rahoituskausi alkaa.

Me olisimme kokoomuksessa valmiita laittamaan kuokan ratahankkeiden osalta maahan, vaikka heti. Esimerkiksi Espoon kaupunkirata olisi jo rakentamisvalmis, ja tähän löytyisi rahoitus esimerkiksi nipistämällä hivenen tuosta Kelan hallinnon paisuttamisesta tai, arvoisat ministerit, teidän omasta avustajakunnastanne.

Hyvä, että nyt esitätte ammattikouluihin myös lisäopettajia budjettivaroin. Me annamme tuen sille, että opettajat palkataan pysyvästi. Ja toivomme, että te, arvoisat ministerit, vielä pohditte myös sitä, että tämä ammattikoulun opettajaresurssi palkattaisiin pysyvästi eikä vain muutamaksi vuodeksi.

Mutta kyllä se isoin huoli on siinä, että luvatut työllisyystoimet puuttuvat esityksestänne kokonaan. 75 prosentin työllisyysastetta ei tavoiteta ilman konkreettisia tekoja. Ministeri Harakan pitäisi kyllä istua etupenkissä [Puhemies koputtaa] ja tuoda niitä esityksiä tänne eduskuntaan.

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä kokoomuksen oppositiotaipaleen alku on harvinaisen populistinen. [Eduskunnasta: Ai jaa!] — Harvinaisen populistinen, se on pakko sanoa tässä.

Sen sijaan pitää sanoa, että kyllä hallituksen puolella on kääritty hihat heti välittömästi. Heti, kun hallitusohjelman muste on kuivunutkaan, niin täällä jo tuodaan mittava investointipaketti, jolla saadaan työtä ja toimeentuloa koko Suomeen: tärkeitä liikennehankkeita, joilla voidaan luoda elinvoimaa, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, suoria työpaikkoja ja tulevaisuuden uskoa maakuntiin. Ja sitten tämä ammatilliseen koulutukseen panostaminen. Onhan se hieno asia, että todetaan, että nyt pitää saada lisäpanoksia sinne.

Ja tämä pienten eläkkeiden nostaminen. Täällä moititaan perussuomalaisissa, että täytäntöönpano varmistetaan Kelalle annetuilla rahoilla. Varmistetaan siis se, että ne pienimmät eläkkeet voidaan korottaa sovitulla tavalla, miten hallitusohjelmassa sovittiin. Eli erinomaisen hyvä startti ja kokonaisuus. Teidän pitää vain hyväksyä oppositiossa, että hallitus ei vain puhu, vaan tekee ja saa tuloksia aikaan.

Arvoisa puheenjohtaja! Tässä edustaja Rantakangas nosti jo varsin hyvin näkökulmia esiin. — Ensinnäkin tässä ei olla paisuttamassa Kelan hallintoa tyhjänpäiten, vaan Kela on nostanut esiin, että perustoimeentulotuen hakemiseen liittyvä ajankäyttö on lisääntynyt edellisen hallituksen sosiaaliturvaleikkausten ja muiden heikennysten sekä purkaantuvan vajaakäytön vuoksi. Eli meillä on yhä enemmän ihmisiä, jotka tarvitsevat toimeentulotukea, koska heidän muu sosiaaliturvansa ei riitä, ja sen tähden he hakevat toimeentulotukea Kelalta, ja Kela pyrkii heidän perusoikeutensa takaamaan ja turvaamaan. Tästä on vaikea mitään vääryyttä löytää. Meidän on pidettävä huolta siitä, että kukaan ei Suomessa joudu köyhyyteen hallinnon puutteiden tähden ja että käsittelyaikojen riittävä lyhyys pystytään varmistamaan. Siitä tässä on kyse, ei mistään muusta.

Mitä tulee hallitusohjelman toimeenpanoon, niin kyse on muustakin kuin eläkelupauksen toimeenpanosta, ja totta kai kun ohjelma on tehty, Kelan tehtävä on varmistaa, että sitä pystytään sitten toimeenpanemaan. Eli kyse tässäkään kohtaa ei ole turhasta hallinnon paisuttamisesta. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Kun oli nykyinen hallitus ollut yhden päivän vallassa, niin kokoomuksen Verkkouutiset otsikoi ”missä hallituksen teot” — päivän jälkeen. Ja nyt kokoomus täällä kritisoi kolmen viikon jälkeen, että missä ovat mittavat, vaikuttavat työllisyystoimet. Kun miettii kokoomuksen politiikkaa viime kaudella, jossa leikattiin koulutuksesta, niin selvästi leikattiin myös omassa ryhmässä siitä koulutuksesta, jossa olisi annettu koulutusta siitä, miten tehdään uskottavaa ja johdonmukaista oppositiopolitiikkaa. En näe sitä uskottavana, että päivän jälkeen vaaditaan tekoja ja sitten kritisoidaan kaikkia niitä esityksiä, joita itse ollaan oltu tekemässä. [Välihuutoja]

Täytyy sanoa, että tämä lisätalousarvioesitys näyttää tietä siitä, mitä tämä hallitus tekee. Se laittaa raiteet kuntoon, se laittaa koulutuksen kuntoon, ja siihen täytyy olla todella tyytyväinen.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lisätalousarvion kokonaisuus on hyvä ja tasapainoinen. Haluan kuitenkin nostaa muutaman asian täältä erikseen esiin ja lähinnä tähän liikenneverkkoon keskittyä.

On hyvä, että nyt lisätalousarviolla nopeasti annetaan piristysruisketta niille liikenneinvestoinneille, joita koko maassa tarvitaan mutta erityisesti niillä alueilla, joilla myös suomalaista kasvua tehdään. Liikenneinvestointeja ei pidä, voiko nyt sanoa, roiskia sinne tänne pelkästään aluepoliittisin tavoittein vaan — niin kuin täällä niin hallituksen kuin oppositionkin puolelta on todistettu — antaa niille alueille, joilla niillä panostuksilla saadaan parhaat mahdolliset kasvun eväät.

Samassa yhteydessä tervehdin ilolla tätä MAL-sopimusjärjestelmän käyttöönottoa kaupunkiseuduille. Nyt valtion ja kuntien välillä voidaan tehokkaammin sopia yhdessä niistä toimenpiteistä, joita kunnat omalta osaltaan voivat tehdä, valtio voi omalta osaltaan tehdä ja ennen kaikkea kunnat ja valtio yhdessä.

Lisätalousarvion mieluisa osa, jota täällä myös on kehuttu hallituksen ja opposition toimesta, liittyy tähän ammatillisen koulutuksen opettajien rekrytointiin. Me tarvitsemme sinne ammatilliseen koulutukseen lisää käsipareja, toki moniin muihinkin tehtäviin, mutta itsellenikin äärimmäisen tärkeänä kohteena ja myös suomalaisen kasvun kannalta tärkeänä kohteena näen meillä osaamistason noston, ja nimenomaan ammatillisen koulutuksen puolella on jo vuosia kärsitty opettajien vähyydestä.

Sitten haluan sanoa myös tähän edustaja Meren hyvän puheenvuoron hyvään osaan liittyen opposition rooliin eduskunnassa, että opposition rooli on merkittävä. Oppositio voi nostaa niitä aukkoja, joita hallituksen esityksessä on, esiin ja toisaalta tukea — niin kuin täällä tänäänkin — niitä esityksiä, joista oppositio ajattelee samalla tavalla kuin hallitus. Viime kauden kokemuksella voin ainakin itse sanoa, että isänmaata voi palvella myös oppositiosta käsin, ja edellisen kauden kokemuksella, että ei se aina helppoa ole hallituspuolueenkaan kansanedustajana.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Huttunen tuossa sanoi noiden väylähankkeiden työllistävyydestä, että oppositio etunenässä yrittää vähätellä niitä työllisyyshehkutuksia. No, täytyy nyt kertoa, ettei tässä niin sanotusti vähätellä, mutta jos lähdetään yhteiskunnan rahalla työllistämään porukkaa, niin ei sitä nyt ihan hirveästi pitäisi kyllä hallituksenkaan hehkutella, koska jos sitä on varaa hehkutella, niin minkä takia ei saman tien tuplata sitä rahaa? Jos se on niin loistavaa kauppaa, että me rakennamme infraa tänne 600 miljoonalla, niin miksemme sitten saman tien vedä 1,2 miljardilla? Elikkä nyt on aika paljon kuitenkin puhuttu siitä, kuinka paljon hehkutetaan sen työllistämisen vaikutuksesta versus se, kuinka paljon laitetaan rahaa siihen hommaan.

Edustaja Sarkomaa heitti tuossa, että tänne Uudenmaan suuntaan ja Helsinkiin on tullut enemmän rahaa näihin kaikennäköisiin väylähankkeisiin. No, pakko on sanoa edustaja Sarkomaalle, että totta kai tänne tulee enemmän rahaa sen takia, kun te olette rohmunneet kaiken tänne ja täällä on ihmisiä niin paljon, että tänne tarvitsee rakennella niitä. Tässä täytyy kyllä rehellisesti sanottuna sanoa, että nyt näkyy, onneksi, se tilanne, että maakunnatkin saavat omansa eikä pelkästään vain ja ainoastaan tämä Kehä kolmosen sisäpuoli.

Autoverohommasta haluaisin kyllä mieluusti puhua aika paljonkin — harmittavasti edellinen puhuja vain lähti pois. Todellakin autoverohommassa aika helposti mennään siihen miinaan, että lähdetään purkamaan sitä autoveroa pois todeten, että mikään ei ole muuttunut. Ainoa vain, että meidän raharikkaat ajelevat niillä Rolls-Royceillaan sitten puoli-ilmaiseksi siihen verrattuna, mitä ne nytten ajavat, koska tälläkin hetkellä perusauton autoveron osuus on niin olematon, että kenenkään uuden auton ostaminen ei ole enää kiinni suomalaisen autoveron määrästä. Mutta se autoveron määrä, mikä tulee autoveroista rahaa, otetaan joka tapauksessa liikenteestä jollain tavalla, mikä tarkoittaa sitä, että 500 euron Mondeolla ajava kaveri joutuu maksamaan sen raharikkaan Rolls-Roycen oston, koska se raha otetaan joka tapauksessa liikenteestä. Toivon, että hallitus nyt ihan oikeasti tajuaa sen, että ei kannata näihin tiettyihin satsauksiin lähteä. Edellinen hallitus teki esimerkiksi kaksi kappaletta romutuspalkkiokampanjoita, mitkä olivat täysin järjettömiä yhteiskunnan kannalta: antaa autokauppiaille suoraan rahaa.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lisätalousarvioesitys on todellakin mittava lisätalousarvio liikenneväyliin, ja se on varmasti odotettu ja toivottu. Kun vaalikentillä kiersi, niin erittäin paljon ihmisiltä tuli toiveita nimenomaan liikenneväyliin, ja niissä koettiin olevan isoja ongelmia. Nyt käynnistettävillä liikennehankkeilla paitsi työllistetään ihmisiä — oppositio on arvostellut, etteivät nämä liikennehankkeet työllistä riittävästi, mutta kuitenkin ne ovat työllistäviä hankkeita — myöskin tuetaan alueellista elinvoimaa ja vahvistetaan yritysten toimintaedellytyksiä sekä edistetään elinkeinoelämän vientimahdollisuuksia. Nämä ovat tärkeitä hankkeita.

Kun on kuunnellut opposition puheenvuoroja, niin ensiksi te kehutte näitä liikenneväylähankkeita, se on hyvä asia, mutta sitten te arvostelette, etteivät nämä työllistä riittävästi. Kuitenkin itse olen aikanaan ollut, työelämää tehnyt rakennusalalla ja tiedän, että kyllä maanrakennusala ja tiehankkeet myöskin työllistävät paljon ihmisiä ja yrityksiä, pieniä yrityksiä nimenomaan siellä maakunnissa ja alueilla. Siellä toivotaan tällaisia hankkeita, ja toivon, että näitä tulee myöskin lisää ja myöskin [Puhemies koputtaa] sinne Kaakkois-Suomeen.

Arvoisa rouva puhemies! Hankkeista: Kiitos hallitukselle ripeydestä, mutta kaikilta osin hallitus ei ole vakuuttanut hallitusohjelmassaan eikä tänään keskustelun alla olevassa toisessa lisätalousarviossa vuodelle 2019 sen suhteen, onko rahoitus luotettavalla, vakaalla pohjalla. Suomi elää ainakin vielä talouskasvun aikaa, ja organisaatioilla menee keskimäärin paljon paremmin kuin joitakin vuosia sitten. Eikö nyt olisi viimeinen hetki kiinnittää huomiota kasvuun ja optimismiin?

Yksi Suomen tunnetuimmista johtajuustutkijoista, Pauli Juuti, törmäsi ilmiöön ”huono johtaminen työyhteisöjen vaiettuna ongelmana” kerätessään aineistoa viimeiseen teokseensa. Hän hämmästyi huomatessaan saamastaan materiaalista, 31:stä eri organisaatiosta kerätystä johtajuustarinasta, miten hyvän johtajuuden sijaan aineisto sisälsikin pääosin huonoa johtajuutta. Ilmiön laajuus materiaalissa oli yllättävää.

Työ‑ ja elinkeinoministeriö kysyy julkaisussaan ”Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus” vuodelta 2018: ”Suomalainen johtajuus, onko sitä edes olemassa?” Vastaus: ei ainakaan kansallisessa mielessä. ”Kyllähän suomalainen johtaminen on sellaista ’partiopoikajohtamista’. Eli että tehdään ne asiat, mitä luvataan, ja hyvällä asenteella.” — Näin Tuomas Syrjänen tässä kyselyssä osuvasti todistaa.

Pohjoismaista Ruotsissa käytetään aikaa enemmän luottamuksen rakentamiseen. Ruotsalainen johtajuus sisältää ajattelun isoutta ja kansainvälisyyttä, työyhteisön sisäinen dialogi on parempi kuin Suomessa, ja dialogin avulla syntyy tunne jaetusta työyhteisöllisyydestä eli ”medarbetarskap”.

Arvoisa puhemies! Suomi on valitettavasti EU:ssa aivan kärjessä julkisissa menoissa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisen talouden tasapaino on myös edelleen negatiivinen maassamme: se on 0,8 prosenttia miinusta suhteessa bkt:hen. Yli puolet kuntien käyttökuluista on sosiaali‑ ja terveystoimen kuluja. Tämä tarkoittaa miljarditasolla puhuttaessa yli 20 miljardin euron laskua, jonka veronmaksajat vuosittain maksavat. Yksityisellä puolella ei ole mahdollista, että pelkästään leikataan kuluja, siirretään ongelma jonkun muun huoleksi ja piilotetaan ongelma pöydän alle. Silloin kyllä käy huonosti. Valtio ja kunnat toimivat valitettavasti useasti näin. Verotusoikeus on luonut siihen mahdollisuuden. Vastuun puuttuminen on mahdollistanut huonojen päätösten tekemisen. Aina on löytynyt rahaa, ja veronmaksajat maksavat.

Suurin ongelmamme rahoituksen riittävyyden näkökulmasta ei ole ikääntyvä väestö, ei syrjäytyvät nuoret, ei huono työllisyyden tilanne eikä palkkakehitys. Suurin ongelmamme on se, että palvelutuotantoa ei johdeta riittävän pätevästi eikä sitä johdeta myöskään tuloksellisesti. Johtaminen on taitolaji: on osattava johtaa. Jos oma toiminta on tehotonta ja työkalupakissa on vain säästäminen, johtaa se valitettavan usein työntekijöiden vähentämiseen. Aito johtaja ja aito johtaminen eivät toimi tällä tavoin. On osattava toimia verkostossa ja nähtävä verkoston solmukohdat ja purettava niiden aiheuttamat täysin turhat kustannukset. Tämä taas johtaa siihen, että asiakkaille tuotetaan parempaa palvelua ja samalla vapautuu veronmaksajien rahoja järkevämpään käyttöön.

Valtion ja erityisesti kuntien velkaantumisen kehitys on saatava taittumaan. Verojen ja maksujen korottamisen tie on nyt kuljettu lähes loppuun. Väestörakenteen osalta Suomessa on jo tilanne, että olemme yksi maailman vanhimmista kansoista, ja väestön uusiutumista tilastoitaessa muutosta ei ole näköpiirissä. Suomessa syntyy vuosittain alle 60 000 lasta, mikä ei riitä väestön uusiutumiseen.

Vanhustenhoito pitää pystyä järjestämään laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kaupungistuminen kiihtyy, ja sen myötä harvat kasvukeskukset kamppailevat palvelutarpeen kasvun kanssa. Tyhjenevien alueiden osalta pohditaan, miten kyetään tarjoamaan palveluja alueen vähenevälle väestölle edes jotenkin kestävällä tavalla. Kysymys kuuluu: miten julkinen sektori olisi myös jatkossa yhteiskunnan menestyksen vauhdittaja ja omassa roolissaan tulevan kasvun tekijä — vai onko se enää mahdollista? Julkinen sektori on tällä hetkellä maassamme ison johtamishaasteen edessä. Julkisen sektorin johtajat ja esimiehet luotsaavat isoja uudistuksia, joissa mahdollisesti kymmenet‑ tai jopa sadattuhannet työntekijät vaihtavat työnantajaa yhteiskunnallisessa muutoksessa, ja tämä muutos pitää tehdä nopeasti. Johtamisen ja esimiestyön merkitys korostuu siis kiihtyvällä tahdilla. Kaikki tämä vaatii valmiutta lisätä johtamisen ja esimiestyön kyvykkyyttä ja henkilökohtaista osaamista. Näitä voidaan kehittää uuden ajan johtamis‑ ja koulutuskeinoin.

Arvoisa puhemies! Näihin asioihin pitää uuden hallituksen nyt puuttua kovalla otteella ja panostaa. Nyt tarvitaan lisäpanostusta johtamis‑ ja esimiestaitojen kehittämiseen. Tiedän, että jos ongelman kykenemme hallitusti ratkaisemaan, tulemme tekemään jollakin aikavälillä miljardien säästöt. Samalla vapautuu koulutettua työvoimaa uusien tehtävien hoitoon tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tulemme saamaan Suomen takaisin ja myös Suomen uuteen nousuun. Hallitusohjelmasta olette unohtaneet tämän tärkeän osan suomalaista tulevaisuutta ja hyvinvointia. Ette ole huomioineet sitä myöskään lisätalousarviossa, mutta toivon, että kun syksyllä aloitatte rakentamaan tulevan vuoden budjettia, panostatte tähän meitä kaikkia koskevaan ja ennen kaikkea kansantalouttamme ravistelevaan ongelmaan.

Taloutemme tehokkuus ja palvelujen toimivuus — tässä teille talous‑ ja työllisyyspolitiikkaa. Kansallinen kilpailukykymme on nyt kiinni teistä, arvoisa hallitus, ja hyvistä johtajista yhteiskunnassamme.

Arvoisa puhemies! Tänään keskustelemme täällä lisätalousarviosta, ja ihan tähän loppuun vielä puheenvuoro.

Tuossa tuotiin esiin näitä hyviä puolia. Mielestäni tässä lisätalousarviossa on erittäin paljon hyviä asioita, ja puhun entisenä liikenneministerinä näin, että liikennehankkeet ovat juuri niitä, joilla työllisyyttä saadaan aika nopeasti. Siinäkin tulee tietysti sitten rajansa, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos nopeasti pitää työpaikkoja saada, niin nimenomaan liikennehankkeista.

Nyt kuitenkin muistuttaisin, että viime kaudella me sovimme siitä, että me teemme tällaisen liikennejärjestämissuunnitelman, ja kaikki puolueet ja kaikki ryhmät, jotka tässä talossa olivat, parlamentaarisessa ryhmässä sopivat, että tällainen järjestämissuunnitelma tehdään. Sen tähden minä sanoisin, että se pitäisi katsoa, koska kyllä meidän pitää pitää koko maan liikenneväylät kunnossa, jos ajattelee myöskin perustienpitoa. Tietysti aina pitää katsoa myöskin kustannus—hyöty-indeksiä, ja siihen on oma laskukaavansa. Siinä otetaan huomioon turvallisuus, siihen otetaan matka-aika, elinkeinoelämän tarpeet, ihmisten hyvinvointi ja liikkuvuus. Elikkä myöskin näitä asioita meidän pitää katsoa siinä liikennejärjestämissuunnitelmassa, joka muuten päätettiin toissa kaudella siinä työryhmässä, jota itse johdin silloin ministerinä.

Sitten minun on pakko sanoa edustaja Laaksolle, joka täällä kritisoi romutuspalkkiota, että minä voisin pitää teille ihan kahdenkeskiset harkat siitä, mikä on romutuspalkkion merkitys ollut Suomessa. Sillä on nimittäin saatu autokantaa turvallisemmaksi, on saatu nimenomaan ilmastovaikutuksia ja sillä on saatu vaihtoon nimenomaan vanhempia autoja. Se on katsottu nimenomaan tutkimustenkin mukaisesti erittäin hyväksi ratkaisuksi silloin aikoinansa. Harmi vain, että sitä ei ole pystytty jatkamaan. Suosittelen, että sen hyöty arvioitaisiin.

Mutta sitten vielä ihan lopuksi totean, että ainoa, mitä minä todella vahvasti kritisoin tässä lisätalousarviossa, on nämä opettajien palkkausasiat. Entisenä opettajana sanoisin näin, että ei opettajia valitettavasti voi palkata kertaluontoisesti kertaluontoisilla rahoilla tällaisessa tilanteessa, kun meillä on valtava pula opettajista toisen asteen koulutuksessa. Valitettavasti viime kaudella jouduttiin paljon leikkaamaan. Se oli yhteisesti sovittu, että näin tehdään. Ei se ollut minkään yksittäisen puolueen keksintö, vaan silloin oli taloudellinen tilanne Suomessa heikko. Silloin jouduttiin vähentämään ammatillisen koulutuksen opettajien määrää. Nyt sitä pitää nostaa, se on aivan oikea periaate, mutta valitettavasti sitä ei kyllä voi nostaa millään kertaluontoisilla, kun me tarvitsemme ne opettajat sinne pidempikestoisesti.

Mutta kiittäen hallitusta näistä liikenneinvestoinneista.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen infrahankkeet ovat ilman muuta kannatettavia, ja osaltani olen hyvinkin tyytyväinen, että näihin on ryhdytty. Tosin Pohjanmaa on unohdettu jälleen kerran, ja ihmettelenkin sitä suuresti, koska meillä on Kasitie sekä tie 63, jonka varteen nyt ollaan litiumkaivosta kovasti byggaamassa. Ihmettelen, että valtiovarainministeri istuu lompakon päällä eikä ojenna auttavaa kättään sinne Pohjanmaalle. Toivon, että tällaiseen toimeen ryhdytään.

Kiitän pääministeriä siitä, mitä hän kertoi nyt Suomen kansalle. Siellä on kansaa kuohuttanut tämä ministerien avustajahumppa. Siellä on valtava määrä, ennennäkemätön määrä avustajia ja valtiosihteereitä. Kiitän pääministeriä siitä, että kerroitte, että tässä on kysymys siitä, että on EU:n puheenjohtajakausi ynnä muut. Nyt sitten varmaan ilolla saamme todeta, että kun EU-puheenjohtajakausi on ohi, niin voimme sitten raakata turhat pois. Vai onko näin?

Arvoisa rouva puhemies! Tuosta verohommasta annoin äsken vinkkiä ja vielä sen verran, että on totta, mitä edustaja Risikko sanoi noista tilastoista, mitä autoalan keskusjärjestöt ovat esittäneet. Niitä tulee minullekin sähköpostiin ihan jatkuvalla syötöllä. Minä näen kyllä niistä hienosti — jos niihin vain tuijottaa ja lukee niitä, niin nehän näyttävät juuri siltä — että rahaa on tullut ja autokanta on uudistunut.

Olen itse alalla, 2 000 romuautoa vuosittain otetaan firmaamme vastaan tai kerätään. Meidän yrityksemme on hyötynyt tästä romutuspalkkiosta taloudellisesti paljonkin, mutta siitä huolimatta, kun me näemme siellä kentällä, kuka porukka sitä tuo ja millä tavalla se homma hoituu, olen vain kauhulla katsonut, miten autoalan lobbarit ovat saaneet puhuttua silloisen ministerin ympäri lähtemään tällaiseen humpuukiin mukaan.

Olen kyllä käytettävissä jatkossa aika paljon tämän alan jutuissa ja haluan kyllä mieluusti saada preppausta omaan osaamattomuuteeni alastani, jos siihen on tarvetta, elikkä ilman muuta kahdenkeskisiin tai kolmenkeskisiin tai mihin tahansa olen valmis lähtemään. Tuon mieluusti oman näkemykseni esiin ja näytän ne gäpit, mitä niistä autoalan keskusjärjestön tekemistä tilastoista löytyy. — Ei muuta, kiitos.