Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd) | Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk) | Suullinen kysymys luontokadon pysäyttämisestä (Atte Harjanne vihr) | Suullinen kysymys lähisuhdeväkivallan torjumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok) | Suullinen kysymys Ukrainan siviilien auttamisesta (Christoffer Ingo r) | Suullinen kysymys nuorisorikollisuuden torjumisesta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla eduskunta alkoi käsittelemään uusinta lisätalousarviota. Jälleen tuossa lisätalousarviossa valitettavasti velkaantumista joudutaan entisestään lisäämään. Te, valtiovarainministeri Purra, totesitte osuvasti lähetekeskustelussa, että rahaa ei ole. Olen tästä aivan täysin samaa mieltä. Suomen velkaantuminen on tällä hetkellä EU:n nopeinta. Olemme nyt siellä kuuluisan tarkkailuluokan etupulpetissa, ja alijäämät ovat historiallisen syviä. Rahaa ei pitäisi olla.

Mutta johonkin sitä rahaa silti näyttää olevan. Nimittäin te ajattelette alentavanne yritysten yhteisöveroa ensi vuonna vajaalla miljardilla eurolla. Arvoisa valtiovarainministeri, kun ette vastannut tiistaina, niin kysyn tänään: onko todella Suomella tässä tilanteessa rahaa antaa miljardin veronkevennys suuryrityksille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen noin kymmenen miljardin kokonaisuus sisältää suoria sopeutustoimia, menoleikkauksia, veronkiristyksiä, työllisyys- ja rakennetoimia. Sen lisäksi meillä on kaksi reaalitalouden ongelmaa. Toinen liittyy pitkittyneeseen, vaikeaan suhdanteeseen, ja toinen liittyy pidempiaikaisen kasvun puutteeseen. Näihin me olemme pyrkineet vastaamaan erilaisin kasvutoimin, joita esimerkiksi viime vuonna tehtiin yhteensä noin 2,2 miljardia euroa vuoden 27 tasossa. Nämä sisältävät myös veronalennuksia, joista osa on tullut voimaan tänä vuonna ja osa tulee ensi vuonna.

Jos katsotaan, mitä talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa esimerkiksi ylimpien marginaalien laskemisesta ja toisaalta yhteisöverosta, niin se suhtautuu niihin varsin positiivisesti, ja voin pitää näitä järkevänä ratkaisuna nimenomaan kasvun kannalta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Toivoisin nyt, valtiovarainministeri, että vastaisitte, onko sitä rahaa vai eikö sitä ole. Kun olen ymmärtänyt, että meidän julkinen talous on ihan todella kurjassa tilanteessa — näin heikossa tilanteessa se ei ole ollut miesmuistiin — niin rahaa ei pitäisi olla. Ja olen ymmärtänyt, että kun olemme täällä salissa monia asioita käsitelleet, niin sitä rahaa ei ole yhteiskunnan heikompiosaisille, sitä ei ole julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, sitä ei ole yhtään enempää vanhustenhoivaan eikä moniin muihin tarpeisiin, palveluihin, joita varmasti me kaikki haluaisimme parantaa. Mutta jostain kumman syystä nyt todella näyttää siltä, että teillä on rahaa miljardi euroa keventää yritysten verotusta ensi vuonna — tämä miljardi veroja kevennetään siis velaksi, ja alijäämä pahenee. [Perussuomalaisten ryhmästä: Joskus vähemmän on enemmän!] Siis velkaantuminen pahenee, niin että nyt kysyn: voitaisiinko nyt lyödä kättä päälle ja todeta, että sitä rahaa ei ole ja jätetään tämä yhteisöveron alennus tekemättä, ja sitä kautta julkinenkin talous olisi jonkun verran paremmassa kunnossa? [Jani Mäkelä: Käsi pois taskusta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Sosiaalidemokraatit ovat vastustaneet meidän monia verolinjauksia, [Vasemmalta: Teiltä kysyttiin!] joita tällä kaudella siirretään selvästi sieltä työn ja yrittämisen puolelta kohti kulutusta ja haittaveroja. Vastaavasti te olette vastustaneet meidän tekemiä säästöjä ja muunlaisia uudistuksia. Tämä kokonaisuus on se, millä me pyrimme saamaan tähän maahan lisää yrittämistä, lisää investointeja, parempia työn kannustimia, tulevaa kasvua. Minua kiinnostaa, edustaja Räsänen, vastustatteko te muitakin [Eveliina Heinäluoma: Teiltä on nyt kysytty!] kasvuun tähtääviä hallituksen toimia vai ainoastaan tätä yhtä. [Hälinää — Puhemies koputtaa — Vasemmalta: Vaihdetaanko me paikkoja?]

Jos sitten katsotaan sitä, mitenkä näitä kasvutoimia rahoitetaan vuoden 27 tasolla, [Hälinää — Puhemies koputtaa] niin noin 0,9 miljardia euroa näistä kasvutoimistahan rahoitetaan toisilla menosäästöillä ja tuloja lisäävillä toimilla. Meillä on myös Valtion Eläkerahastosta ylimääräinen tuloutus, jolla pyritään vaikuttamaan siihen, että velka ei kasvaisi tällä siirtymäajalla, kun mitään kokonaistaloudellisia dynaamisia vaikutuksia ei vielä havaita.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! SDP kantaa huolta ja vastuuta Suomen julkisen talouden tilasta. [Välihuutoja] Tämä Orpon—Purran oikeistohallitus on ajanut Suomen Euroopan ennätystyöttömyyteen ja Euroopan unionin talouspolitiikan tarkkailuluokalle. Nyt teiltä kysytään vastuuta, ministeri Purra. Toistaiseksi te olette vain syyttänyt edellistä hallitusta tästä taloustilanteesta, ja nyt olette sysäämässä vastuuta seuraavalle hallitukselle. [Oikealta: Höpö höpö!] Me peräämme teiltä nyt aitoja toimia, joilla julkista taloutta voidaan vakauttaa, ja kaikkein helpointa olisi aloittaa perumalla tehoton yhteisöveron alennus, jota lukuisat asiantuntijatkin ovat kritisoineet. Muun muassa professori Maliranta on pitänyt sitä tehottomana ja kalliina, eikä se vastaa meidän akuutteihin taloutemme ongelmiin. Ministeri Purra, onko teillä nyt rotia tehdä vastuullisia päätöksiä Suomen talouden hyväksi ja perua tämä lähes miljardin euron, lähinnä suuryritysten omistajia hyödyttävä yhteisöveron alennus? Voitteko vastata tähän, kyllä vai ei?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tuppurainen, tämä ei suinkaan ole ensimmäinen asia, jonka te toivotte meidän peruvan. Olette viimeksi viime viikolla kertoneet myös useita meidän tekemiä säästötoimenpiteitä, jotka sosiaalidemokraatit haluavat perua. Näin on käynyt oikeastaan joka ikisen säästötoimenpiteen, veroihin liittyvän ikävän päätöksen, rakenteellisen uudistuksen, työllisyystoimen, kaiken, kohdalla. Sen sijaan te kuulutatte erilaisia kasvutoimia, joita tämä hallitus on päivästä yksi tehnyt ja vienyt täytäntöön, ja tulemme edelleen jatkamaan. Meillä ei ole julkisessa taloudessa sellaisia mahdollisuuksia kuin sillä edellisellä hallituksella oli. Mikäli te pyritte tällä puheenvuorollanne vähättelemään sitä työtä, jota tämä hallitus on julkisen talouden hyväksi tulevaisuutta silmällä pitäen tehnyt, niin minun täytyy kyllä sitä ihmetellä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ei ole synti katua ja muuttaa joskus niitä tehtyjä päätöksiä. Jos asiantuntijat ovat monesti sanoneet, ettei tämä yhteisöveron alennus kannata, [Jani Mäkelän välihuuto] niin kannattaako silloin hallituksessa vaikka harkita sitä?

Muistan viime kaudelta esimerkin, kun keskustalainen ministeri Saarikko lähti pohtimaan tätä länsirataa [Jani Mäkelä: Turun tunnin juna!] eli Turun tunnin junaa, ja sitten teetti asiantuntijaselvityksen, ja sehän sanoi, että ei sitä kannata tehdä, ei sitä kannata tehdä, ja Saarikko tuli lopputulokseen, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että ei tehdä sitä. No nyt, tämä hallitus: Sama tutkimus ja selvitystyö on teidän käytössänne, [Juha Mäenpään välihuuto] ja te silti haluatte tämän Turun tunnin junan ja tässä lisätalousarviossa lähes 400 miljoonaa euroa valtuutta sille.

Kannattaisiko nyt vielä harkita ja panostaa vaikka nykyisen korjausvelan kattamiseen? Meillähän nyt korjausvelka kasvaa tällä vaalikaudella. Eli ihan rohkeasti kannattaa perua, ja miettikää vielä tätä valtion omaisuuden myyntiäkin. On sanottu, että puolitoista miljardia te aiotte myydä valtion omaisuutta. [Vasemmalta: Huh huh!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Minun täytyy ihmetellä kyllä, että jälleen myös keskustan suunnalta näitä yrittämiseen kohdistuvia veronalennuksia kritisoidaan, koska minulla on voimakas muistikuva siitä, että te esititte omassa vaihtoehdossanne vielä suurempaa veronalennusta [Välihuutoja] nimenomaan yhteisöveroon. Onko todella näin, edustaja Ovaska? Kyllä taitaa olla.

No, mitä tulee sitten tähän länsirataan, jos asiaa katsotaan hallitusohjelman kirjausten mukaisesti, tässä ei ole mitään ihmeellistä. Ainoastaan tämä summa on hieman pienentynyt siitä, [Suna Kymäläisen välihuuto] mikä hallitusohjelmassa on kirjattu. Lisäksi haluan muistuttaa, että keskustalaiset itse — keskustalaiset itse, jopa keskustalainen kansanedustaja [Krista Kiurun välihuuto] — äänestävät länsiradan puolesta valtuustossa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Perussuomalaisten ryhmästä: Eikö teitä hävetä?] Teillä ei selvästi ole edes tässä asiassa yhtäläistä, koherenttia linjaa. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten valtiovarainministeriön kansliapäällikkö tuli julkisuuteen ja kertoi, että Suomessa ei ole varaa uusiin suuriin veronalennuksiin. Meni muutama viikko, ja tuo samainen kansliapäällikkö oli hallituksen sisäisessä neuvottelussa esittänyt jopa kahden miljardin yhteisöveroalennusta suuryrityksille. Näin kertoo Teemu Luukka uudessa kirjassaan. No, tämä kaksi miljardia oli liikaa jopa Purralle ja Orpolle: päädyitte miljardin lahjaan Elinkeinoelämän keskusliiton suuryrityksille.

Arvoisa hallitus, kun tutkimukset ja tutkijat ovat monta kertaa osoittaneet, että yhteisöveroalennus ei lisää talouskasvua, se ei paranna työllisyyttä — ja tätä mieltä valtiovarainministeriössäkin oltiin vielä vuosi sitten, ennen kuin jokin muutti heidän kantansa — niin voisitteko nyt myöntää sen, että tässä on kyse ainoastaan lahjasta näille Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksille, ei aidosta kasvutoimesta? Ja jos myönnätte tämän, niin voisitteko perua tämän päätöksen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten kuvasin, talouspolitiikan arviointineuvosto ei varsin uudessa raportissaan suhtaudu lainkaan näin pessimistisesti yhteisöveron alennukseen kuin edustaja Mäkynen. Toisaalta talouspolitiikan arviointineuvosto nostaa positiivisessa valossa esille ylimpien marginaalien laskemisen, kuten hallitus tämän vuoden alusta on tehnyt. Tämä muuten on se toimi, jota sosiaalidemokraatit ovat kaikkein eniten vastustaneet. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Juuri näitä toimia talouspolitiikan arvioneuvosto kuitenkin nostaa positiivisessa valossa esille.

Se, mistä talouspolitiikan arviointineuvosto totesi, että on hieman epäjohdonmukaista, kun sen suhteuttaa julkisen talouden tilan korjaamiseen, oli pieni- ja keskituloisille suunnattavat veronalennukset, mutta niitä hallitus pitää myös erittäin tärkeinä, ja ne ovat historiallisen suuret suhteutettuina tähän sopeutuskokonaisuuteen. Ne parantavat palkansaajan ostovoimaa, ne lisäävät työn kannustimia ylipäätänsä pieni- ja keskituloisille. Erityisesti keskituloisen verotaakka tässä maassa on kyllä liian kova.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kokoomus lupasi vähemmän velkaa, enemmän työtä ja toimeentuloa. Kuitenkin hallituksen johdolla Suomessa on nyt Espoon kaupungin verran työttömiä. Konkursseja ja julkisen sektorin irtisanomisia on nähty tässä mittaluokassa viimeksi surullisen kuuluisan 90-luvun laman aikaan.

No, perussuomalaiset, te lupasitte, että pienituloisilta ei leikata — päätöstenne myötä yli 30 000 suomalaista lasta lisää on pudonnut köyhyyteen. Jos jossakin tämä hallitus on onnistunut, niin siinä, että työtä ja toimeentuloa on vielä vähemmän eikä talous ole kasvanut. Voisi jopa ehkä sanoa, että kokoomus taitaa olla Suomen historian degrowth-myönteisin hallitus, mutta tekee senkin väärin — kakkua kun ei ole yhtään enemmän, mutta se vähäkin jakautuu entistä epäreilummin.

Me vihreät olemme esittäneet, että työn ja toimeentulon verotusta kannattaa keventää mutta vastineeksi haittoja pitää verottaa kovemmin ja saastuttamisella olla hinta. Kysynkin, arvon valtiovarainministeri Purra: miksi tämän suurtyöttömyyden aikaan te olette valinneet sen sijaan tehdä tehottomat yhteisöveron alennukset velaksi ja leikata suomalaisilta työttömiltä, suomalaisilta sairaanhoitajilta ja suomalaisten kouluttautumismahdollisuuksista meidän esittämiemme vaihtoehtojen sijaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Juuri sellaisia muutoksia me tähän verotusjärjestelmään kokonaisuudessaan olemme tehneet, että ne ovat keventäneet työn ja yrittämisen verotusta, mikä on varmasti hyvä suunta kohti tulevaisuutta ja sitä, että tähän maahan talouskasvua saataisiin, ja vastaavasti me olemme tehneet kiristyksiä haittojen ja kulutuksen puolelle. En ole lainkaan ylpeä yleisen arvonlisäveron korotuksesta, ei varmasti kukaan tässä hallituksessa, mutta me olemme joutuneet tekemään myös hankalia päätöksiä.

Mitä tulee sitten haittoihin: me olemme korottaneet alkoholin verotusta, nikotiinipussien, tupakan verotusta ja niin edelleen, ja tämä on varmasti oikea suunta. Mitä tulee sitten esimerkiksi liikennepolttoaineisiin, joihin te yleensä viittaatte, niin hallitus on pitänyt tärkeänä, että niiden hinta ei ainakaan meidän omin toimin nouse. Tiedämme, että tässä epävarmassa ja heiluvaisessa maailmassa esimerkiksi öljyn hintaan kohdistuu paljon paineita myös muualta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja on todennut niin, että valtiontalouden alijäämien hallitsemiseksi pitäisi ruveta leikkaamaan eläkkeitä. Tässähän unohtuu se, että valtiot ja kunnat eivät maksa eläkkeitä muiden kuin kansaneläkkeen ja takuueläkkeen osalta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Auttaisko taitettu indeksi!] Varsinaiset vanhuuseläkkeemme, joita 98 prosenttia yli 65-vuotiaista saa, ovat työeläkkeitä, ja nehän tulevat eläkerahastoista. Keistä on kysymys? He ovat pienituloisia ihmisiä: mediaanieläke Suomessa on 1 850 euroa. Heiltäkö me leikkaisimme?

Ja ennen kaikkea kun puhuttiin, että jäädytettäisiin indeksit, eläkeindeksit, niin siitä voitaisiin saada miljardi euroa, mutta se rahahan ei tule valtiontalouteen vaan kasvattaa eläkerahastoja. Valtiontalous sen sijaan menettäisi 400 miljoonaa euroa verotuloja laskennallisesti. Eikö ole niin, että eläkkeiden korotus itse asiassa [Puhemies koputtaa] olisi tehokkain keino elvyttää kansantaloutta ja synnyttää kysyntää tässä yhteiskunnassa? Oletteko, valtiovarainministeri, sitä mieltä, että eläkkeiden leikkaus ei auta valtiontalouden alijäämien ratkaisemisessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvosto tosiaan käsitteli raportissaan eläkejärjestelmäämme varsin perusteellisesti ja toisaalta selvästi halusi tulevia poliitikkoja sparrata siihen suuntaan, että voidaan tarkastella erilaisia toimia, joita järjestelmän kestävyyden lisäämiseksi voidaan pohtia. Siellä nostettiin esille esimerkiksi tutkinnoista työttömyysajalta ja niin edelleen kertyvä eläke.

Mitä sitten tulee eläkeleikkauksiin tai siihen, mitä tämä hallitus on tehnyt, niin me emme ole leikanneet eläkkeistä, emmekä me leikkaa eläkkeistä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.

Puhemies! Suomen työttömyys on Euroopan pahin. Nykyinen tilanne on seurausta yritysten pitkäaikaisesta, jopa parinkymmenen vuoden investointivajeesta, jonka toinen puoli on ollut merkittävä osinkojen kasvu. Toisin sanoen yrityksiä on tyhjennetty omistajien taskuun sen sijaan, että voitot olisi investoitu, kehitetty uutta ja luotu työpaikkoja. Nämä voitot on tietysti tehty pitämällä työntekijöiden palkat alhaalla. Tämä hallitus on politiikallaan taannut suuryhtiöille helpon voitonteon. Työelämäoikeuksia leikkaamalla on poljettu palkkoja, ja miljardin euron yhteisöveroale sekä listaamattomien yhtiöiden verohelpotukset ovat taanneet, että omistajille jää enemmän jaettavaa jopa taantumassa. Kaikki tämä takaa etenkin suuryhtiöille ja ‑omistajille helppoa rahaa. Tällaiset veroedut tulisi lopettaa. Se kannustaisi investoimaan ja luomaan niitä työpaikkoja, joita pääministeri Orpo jo hattu kourassa yritysjohdolta kerjää. Mitä aiotte tehdä, että suuryhtiöt alkavat investoida omistajien osinkolihottamisen sijaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Minä en ollenkaan näe sitä, että suomalaisessa tilanteessa tai niin sanotussa Suomen taudissa ongelma olisi se, mitä te kuvaatte. Päinvastoin se, että yritykset kykenevät tässä maassa toimimaan, investoimaan ja työllistämään, niin että me saamme tulevaisuudessa kasvua ja me voimme keskittyä meidän omiin vahvuuksiimme, osaamiseen, on nimenomaan tie eteenpäin. Sen sijaan uskon, että vasemmiston ajatus merkittävästä verotuksen kiristämisestä kyllä näivettäisi meiltä ne viimeisetkin mahdollisuudet ja tulevaisuuden.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Suomen talouden suurin ongelma on luottamuksen puute ennen kaikkea täällä kotimarkkinoilla. Ministeri Purra, teille on tarjottu lukuisia eri keinoja tämän luottamuksen vahvistamiseksi. [Välihuuto] — Oppositio. — Esimerkiksi pienet yritykset ovat tarjonneet, kysyneet, olisiko mahdollista helpottaa esimerkiksi pienten yritysten tilannetta tässä tilanteessa nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa. Teidän vastauksenne on, että rahaa ei ole. Kun olemme ehdottaneet, että voisiko, kun usein juuri pienet yritykset tuottavat vaikkapa kotitalous- ja hoivapalveluita, sitä kotitalousvähennystä parantaa — taisi muuten kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Koprakin ehdottaa sitä — niin teidän vastauksenne on, että rahaa ei ole. Kun ehdotimme, että asuntomarkkinat laitettaisiin käyntiin tuntuvilla toimilla — taisi muuten RKP:n Otto Anderssonkin sitä kannattaa — niin teidän viestinne on, että rahaa ei ole. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Mutta sitten kun miljardi euroa pitää laittaa tehottomaan yhteisöveron keventämiseen, niin silloin sitä rahaa kyllä löytyy. Arvoisa valtiovarainministeri, minkä takia sitä rahaa yhtäkkiä onkin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Me olemme, tämä hallitus, täällä kyselytunnillakin useaan kertaan jopa luetelleet oppositiolle meidän tekemiämme kasvutoimia. Osa niistä on rakenteellisia — te ette hirvittävän monia ole tukeneet — osa on selvästi elvyttäviä, esimerkiksi investointeja, osa kohdistuu rakentamiseen ja asuntomarkkinoille, osa kohdistuu verotukseen, yrityksiin ja niin edelleen. Ja tämä kaikki, tämä kaasun painaminen, sen eteen, että meidän tulevaisuutemme olisi parempi samaan aikaan, kun me teemme menosopeutusta ja olemme tehneet myös tulopuolen sopeutusta. Tämä kokonaisuus on se, minkä takana hallitus seisoo. Minä tiedän, että teille se ei kelpaa. Se on todellakin tullut selväksi. Te olette valmiita peruuttamaan sekä säästöjä että selvästikin kasvutoimia että myös veronalennuksia. Edustaja Lindtman, viime viikolla kerroitte, mitä kaikkea hallituksen tekemää te lupaatte peruuttaa. Lupaatteko te yhtä lailla peruuttaa siis yhteisöveron alennuksen? [Eveliina Heinäluoma: Te olette nyt vallassa! — Hälinää]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. Muistutan, että kyselytunnilla edustajat esittävät ministereille kysymyksiä. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Isot konsernit hyötyvät tästä yhteisöveron alennuksesta, pienet ja keskisuuret yritykset eivät siitä hyödy eivätkä ole sitä edes pyytäneet. Kymmenen suurimman verohyötyjän listalla kuudentena on K-ryhmä ja kahdeksantena on S-ryhmä. Heille tämä alennus on vajaat 30 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 nämä yhtiöt pelkästään ovat tehneet yli miljardin — siis yli miljardin — tulosta. Nyt me ollaan tässä viime päivinä kuultu keskustelua ruuan hinnasta ja sen noususta. Ministeri Purra, kysyn teiltä: Onko teidän diili kauppojen kanssa epäonnistunut, kun kaupat nyt sanovatkin, että he aikovat viedä tämän reilujen kauppatapojen muutoksen suoraan hintoihin, vaikka te olette jo tehneet arvonlisäveroalennuksen? Mihinkä, ministeri Purra, nämä rahat valuvat tässä ketjussa? Minä kysyn tätä Purralta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Elintarvikemarkkinalaki kuuluu tietenkin maa- ja metsätalousministeri Essayahille. Teidän kysymykseen, onko meillä diili kaupan kanssa, en tietenkään voi vastata mitään muuta kuin ei. Tiedätte hyvin itsekin, mitä tällä elintarvikemarkkinalain uudistuksella tavoitellaan suomalaisen ruuantuotannon ja maataloustuottajien hyväksi.

Samaan aikaan edellisessä kysymyksessä puhuttiin luottamuksesta ja kotimaisesta kysynnästä. Uskoakseni silläkin on merkittävä vaikutus siihen, mitä kaupan alalla tässä maassa tapahtuu.

Lisäksi ylipäätänsä haluaisin nostaa tämän kyselytunnin tunnelmaa taas hieman johonkin muualle kuin tähän ankeuteen ja ongelmiin, joita oppositio poimii, [Vasemmalta: Oho! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] sillä aivan viime päivinäkin meillä on uutisissa ollut niin paljon hyviä uutisia erilaisista investoinneista, siitä, mitä meidän markkinoilla tapahtuu, vientisektorin yrityksillä, jopa kaupan alalla. Mielestäni tämä on aika hyvä asia, ja toivottavasti oppositionkin mielestä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Annan vielä vastauspuheenvuoron maatalousministeri Essayahille. Olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia erittäin hyvästä kysymyksestä, koska nyt on paljon disinformaatiota liikenteessä sen suhteen, mitä tuolla elintarvikemarkkinalailla ollaan hakemassa. Eli tämä lakimuutos tulee turvaamaan reilut pelisäännöt elintarvikemarkkinoilla, ei tule sääntelemään hintoja eikä myöskään tuotteitten valikoimia. Meillä tulevaisuudessakin tulee olemaan kauppojen omat merkit, mutta epäterveet käytännöt tulee saada pois. Tulee varmistaa se, että niin alkutuottaja kuin myöskin sitten se pieni ja keskisuuri elintarviketeollisuus siinä välissä pärjäävät ja että meidän Euroopan kannattavin kauppa myöskin ymmärtää sen, että tämän koko elintarvikeketjun oikeudenmukainen tulonjako on kaikkien hyödyksi.

Tällä lakiuudistuksella lähdetään nimenomaisesti hakemaan sitä, että meillä ei voida esimerkiksi kauppojen omien merkkien varjolla tuottajaa pakottaa tuottamaan tätä kaupan merkkiä, jotta hän saa oman tuotteensa kaupan hyllyyn, tai esimerkiksi antamaan reseptiikkaa ilman vastinetta, jos siitä ei ole selkeästi kuluttajalle hyötyä. [Puhemies koputtaa] On myöskin näihin tällaisiin epäreiluihin sopimusehtoihin pystyttävä puuttumaan. Tällä kaikella haetaan sitä oikeudenmukaisuutta, ja se on koko meidän suomalaisen elintarvikeketjun kaikkien osapuolten hyöty. [Eveliina Heinäluoma: Entäs se yhteisövero?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Ministeri Purra, te viittasitte ainakin kolmesti talouspolitiikan arviointineuvostoon. Katsotaanpas siis, mitä neuvosto sanoo. Neuvosto sanoo muun muassa, että yhteisöveron laskun yhteydessä olisi esimerkiksi ollut luontevaa kiristää joidenkin listaamattomien yritysten osinkoverotusta alentamalla niin kutsuttuun huojennettuun osinkoverotukseen liittyvää tuottorajaa ja samassa yhteydessä olisi myös voitu karsia verohelpotusten muodossa annettuja yritystukia. No, entäs sitten hallituksen itse asettama Murron kasvutyöryhmä? Se taas totesi, että ryhmä ei katso tarpeelliseksi ehdottaa yhteisöveron yleistä alentamista: ”Sen sijaan ehdotamme t&k-toiminnan verovähennykseen tuntuvaa lisäpanostusta.”

Meneekö Suomen taloudella hallituksen mielestä nyt todella niin erinomaisen hyvin, että teillä on varaa sivuuttaa nämä talouspolitiikan asiantuntijoiden näkemykset?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Se, mitä talouspolitiikan arviointineuvosto erityisesti nostaa esille sekä ylimpien marginaalien laskemisesta että toissijaisesti yhteisöveron alentamisesta, ei suhtaudu niihin lainkaan niin negatiivisesti kuin oppositio antaa ymmärtää. Kuten totesin, se moittii hallituksen veropolitiikkaa osin epäjohdonmukaiseksi siksi, että me olemme tehneet myös historiallisen suuret veronalennukset työhön pieni- ja keskituloisille. Tämä oli talouspolitiikan arviointineuvoston viesti. [Keskeltä: Onko kymppitonni kuussa pieni vai?]

Mitä tulee sitten näihin yritystukiin, myös niitä me tässä hallituksessa olemme pyrkineet haravoimaan läpi. Olemme tehneet sinne säästöjä, ja vieläkin on tulossa uusia, viime vuonna sovittuja, kohdennettuja yritystukisäästöjä. Mutta samaan aikaan on hyvä ymmärtää, että tässä tilanteessa, kun meidän kasvu on niukkaa ja me yritämme sitä kaikin tavoin saada, esimerkiksi tiettyihin yritystukiin tehtävät leikkaukset aiheuttaisivat jo itsessään lisää työttömyyttä ja sitä ongelmaa ylipäätänsä markkinadynamiikkaan. Tämä asia ei ole niin yksinkertainen kuin oppositiossa [Puhemies koputtaa] monesti kuvitellaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ymmärtäisin, että sitä rahaa olisi tähän yhteisöveron alennukseen, jos nämä kaikki mainitsemanne asiat, arvoisa valtiovarainministeri, olisivat toteutuneet ja jos te olisitte tasapainottaneet julkista taloutta 10 miljardilla eurolla. Mutta niin kuin kaikki asiantuntijat ovat todenneet, tämä teidän tavoitteennehan on pienentynyt kuin pyy maailmanlopun edessä ja on vain murto-osa tästä. Senhän takia tämän vuoden alijäämäksi te olette esittäneet meille 13:a miljardia. Siis tänä vuonna tulevien sukupolvien piikkiin te esitätte sieltä, että tulee 13 miljardia uutta velkaa, ensi vuonnakin esitätte yli 10:tä miljardia, siis uutta velkaa. Ja nyt tätä tilannetta tehän pahennatte tällä yhteisöveroalennuksella. Ja niin kuin teidän oma ministeriönnekin on todennut, niin vaikka ottaisimme huomioon kaikki hokkuspokkusjutut, mitä te olette tähän ympänneet, niin silti saldo on se, että tämä pahentaa velkaantumista. Nyt kysyn, ja toivon, että vastaatte: onko todella niin, että rahaa ei ole yhteiskunnan heikompiosaisille mutta rahaa on suuryrityksille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tällä kyselytunnilla olen jo useaan kertaan vastannut syyt sille, miksi me teemme tällaisia veropäätöksiä, [Eduskunnasta: Kyllä vai ei?] toisaalta kuvannut sitä sopeutuskokonaisuutta, joka on tämän ympärillä. En ole koskaan sanonut, että me teemme 10 miljardin sopeutuksia, vaan juuri kuvasin, että tässä 10 miljardin kokonaisuudessa on erilaisia toimia: noin 6 miljardia suoria sopeutuksia meno- ja tulopuolella, [Vasemmalta: Vastatkaa nyt kysymykseen!] sen lisäksi työllisyys- ja rakennetoimia, niiden lisäksi teemme toisaalla kasvutoimia, joihin voidaan laskea myös osa veronalennuksista. [Krista Kiuru: Kyllä vai ei!] Kuten talouspolitiikan arviointineuvostokin toteaa, tämä yhteisöveron alennuskin voi olla järkevä toimi. Kasvutoimia ja veronalennuksia rahoittamaan me olemme tehneet toisenlaisia säästötoimia ja tuloja lisääviä toimia, ja nämä eivät ole kohdistuneet mainitsemiinne kohteisiin.

Arvoisa herra puhemies! Suurtyöttömyys on kansallinen hätätila, ja varmasti meistä jokainen tällä hetkellä tuntee jonkun työttömäksi joutuneen. Ihminen voi lähettää kymmeniä ellei satoja työhakemuksia, eikä tärppää. Työttömyys koskettaa usein koko perhettä, ja Suomi on valitettavasti tällä hetkellä murheellisten työttömyystarinoiden maa.

Arvoisa valtiovarainministeri Purra, teidän vahtivuorollanne paitsi että Suomi velkaantuu ennätysmäisesti, niin valitettavasti meillä on myös Euroopan ennätystyöttömyys — siis tuplamestaruus velkaantumisessa ja työttömyydessä. Nämä konkurssin tehneet yrittäjät tai irtisanotut työntekijät eivät jaksa enää kuunnella selittelyjä, vaan he haluavat tietää, mitä te aiotte tehdä tässä ja nyt tämän työttömyyden nujertamiseksi.

Keskustan mielestä kotitalousvähennys pitää palauttaa ennalleen. Näin vasarat alkaisivat paukkua siellä kotien remonteissa ja ikäihmiset voisivat hankkia siivousta ja hoivaa kotiin. Tämä auttaisi etenkin pienyrittäjiä ja toisi työttömille töitä. Tartutteko, ministeri Purra, tähän?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Suomen ikävät työttömyysluvut johtuvat totta kai monista eri tekijöistä. Meillä on rajojen ulkopuolella meidän oleellisilla vientimarkkinoillamme ollut ongelmia. Kuten tiedetään, Saksa on kärsinyt jopa alemmasta talouden kasvusta kuin Suomi. Meillä on erilaisia kauppapolitiikkaan ja tulleihin lisättyjä epävarmuuksia. Ukrainassa käydään edelleen sotaa, millä erityisesti meille, joilla on myös suuri raja Venäjään, on ollut merkittävä vaikutus.

No, kotimaassa tietenkin oleellisin syy on se, että meillä ei ole talouskasvua. Meillä ei ole yksityistä kysyntää, mikä suoraan vaikuttaa siihen, että työttömyys on korkea. [Antti Kurvinen: Mitä teette sille?] Vastaavasti kun mennään sinne työttömyyslukujen sisälle, niin siellä voidaan havaita, että vuonna 22 alkoivat luvut heikentyä. Vastaavasti työllisyys erityisesti suomalaisten kohdalla ei ole heikentynyt merkittävästi, niin paljon kuin luvut antaisivat ymmärtää, vaan esimerkiksi ulkomaalaisten työttömyys on tällä hetkellä huomattavan korkea.

Mitä tulee sitten kotitalousvähennykseen, johon tehdyt muutokset hallitus on sopeuttamisen osalta tehnyt: esimerkiksi VATTin tutkimus kuvaa, [Puhemies koputtaa] että kotitalousvähennys ei ole hirvittävän oivallinen sen paremmin työllisyyskeino [Antti Kurvisen välihuuto] kuin muutenkaan, ja se on erityisesti parempituloisille kohdistettu toimi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Selittely jatkuu, ja vastuun välttely jatkuu. Vastauksen perusteella valtiovarainministeri Purralle ei kelpaa pienyrittäjyyttä tai työllisyyttä edistävä keino, kotitalousvähennyksen laajentaminen siihen, mitä se oli ennen kuin te leikkasitte sitä.

Työministeri Marttinenkin on ehtinyt jo moittimaan kasvuesitysten tekijöitä. [Välihuuto oikealta] Ministeri sanoo olevansa pahoillaan ja pitävänsä jopa haitallisena ja harmillisena esityksiä varainsiirtoveron helpotuksista, määräaikaisesta poistamisesta, siis sen veron, mitä maksetaan useampi kymmenentuhatta, kun ostetaan oma koti. [Juha Mäenpään välihuuto] Keskusta on tosiaan tehnyt tällaisen esityksen. Emme silti ota näitä ministerin moitteita vastaan. Keskusta on tehnyt itse asiassa esityksiä jo yli 50, mutta hallitus ei ota niitä tosissaan. Toivoisin, että te katsoisitte tämän osalta peiliin, sillä Suomessa on Euroopan suurin työttömyys.

Kysyn valtiovarainministeri Purralta: oletteko te valtiovarainministerinä tai koko hallituksena ottaneet tämän kannan, [Puhemies koputtaa] että varainsiirtoveron määräaikaisesta alentamisesta ei edes neuvotella, [Puhemies koputtaa] vai onko tämä kokoomuksen esitys?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksella ei ole tällä hetkellä tähän liittyviä neuvotteluita käynnissä. Sen sijaan ylipäätänsä tämä työttömyystilanne, se, miten me voimme parantaa kasvun edellytyksiä tulevaisuuteen, miten me pääsisimme tästä ankeudesta ja toisaalta pystyisimme parantamaan kroonisesti taudissa olevaa Suomen mallia, on hallituksessa aivan jatkuvaa työtä. Me emme aloita ja lopeta sitä, vaan me olemme tehneet sitä päivästä numero yksi ja tulemme tarmokkaasti jatkamaan viimeiseen päiväämme saakka. [Eveliina Heinäluoman välihuuto]

On tietenkin hienoa, että oppositio haluaa hallitusta sparrata erilaisilla toimilla, mutta samaan aikaan on hyvä huomata, että meillä on kokonaisuus ja meillä on myös budjettikirjan realiteetit. Silloin kun me lisäämme johonkin menoja, meidän pitää niitä myös jostakin vähentää. Vastaavasti on hyvä huomata, että meidän finanssipolitiikka on edelleenkin elvyttävää, kuten sen kuuluu ollakin. Me olemme tehneet juuri sellaisia toimia, joita tässä tilanteessa tarvitaan. [Jouni Ovaskan välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yle uutisoi keskiviikkona hyvinvointialueiden ja kuntien irtisanomisista. Irtisanottujen määrä on uutisen mukaan yhteensä noin 1 640 henkilöä. Se tarkoittaa eniten potkuja sitten 90-luvun laman. Tänä vuonna hyvinvointialueilla leikkaukset jatkuvat, mikä tarkoittaa lisää irtisanomisia. Hallitus on ollut kyvytön työttömyyskriisin edessä, ja koska täällä mielellään muistellaan Marinin hallitusta, niin muistellaan nyt sitten: Marinin hallitus jätti Orpon—Purran hallitukselle ennätyksellisen hyvän työllisyystilanteen. [Hälinää] Se on nyt sössitty muun muassa näillä mittavilla irtisanomisilla, ja samaan aikaan työttömien asemaa on heikennetty esimerkiksi leikkaamalla työttömyysturvaa useilla eri tavoilla. Varapääministeri Purra, pidättekö kohtuullisena, että työttömiä rangaistaan työttömyydestä, vaikka hallitus ei kykene parantamaan työllisyystilannetta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Annan vastauspuheenvuoron työministeri Marttiselle, olkaa hyvä.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle kysymyksestä. Nyt on tärkeää, hyvät kollegat, muistaa se, että Suomessa on jätetty vuosikymmeniä tekemättä meidän talouteen ja työmarkkinoille kaikki olennaisesti merkittävät uudistukset, joilla on saatu kasvua ja vahvempaa työllisyyttä aikaiseksi muissa Pohjoismaissa. Ja kun katsotaan taas, edustaja Minja Koskela, niitä Marinin hallituksen lukuja — katsotaanpas nyt niitä lukuja sitten — niin työllisten määrä kääntyi kasvuun vuoden 2022 lopulla eli siis Marinin hallituksen aikana. Työllisten määrä kääntyi kasvuun vuoden 22 lopulla, ja tämä on fakta. Me saimme erittäin haastavassa tilanteessa vastaavasti vetovastuun. Minä kannan kyllä joka päivä täyden vastuun omasta ministerityöstäni, ja tiedän, että myös jokainen kollega täällä tekee samoin. Me teemme kymmeniä erilaisia ratkaisuja ja päätöksiä, jotta kasvu nimenomaan saadaan liikkeelle. Tällä hetkellä me näemme jo orastavaa kasvua, hyviä merkkejä, ja muun muassa eilen saatiin hieno uutinen Helsingin telakalle: kahden jäänmurtajan rakennustyöt, 2 000 henkilötyövuotta lisää työtä Suomeen. [Puhemies koputtaa] Tätä lisää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Meillä on tällä hetkellä 500 000 työnhakijaa, joista 355 000 on työttömiä, 100 000 osa-aikaisia työllisiä, jotka hakevat kokopäivätyötä, ja 50 000 on koulutuksessa. Näistä työttömistä 19 prosenttia on ulkomaalaisia. Suomessa on noin 700 000 maahanmuuttajaa, joista 400 000 on työikäisiä, tai pystyvät tekemään töitä, ja näistä 25 prosenttia on työttömiä, eli noin 100 000 hakee töitä tällä hetkellä. Suomeen tulee 50 000 uutta maahanmuuttajaa joka vuosi, eli se työttömyys lisääntyy koko ajan. Mitä te, ministeri Marttinen, meinaatte tehdä tälle asialle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Pahoittelen, edustajat, korjaan: siis vuoden 2022 lopulla työllisten määrä kääntyi laskuun, ei siis nousuun. Pahoittelen tätä.

Joka tapauksessa edustaja Harkimon kysymykseen: On tärkeää myös muistaa se, että jo tällä hetkellä me tarvitsemme useille eri toimialoille eri työtehtäviin myös kansainvälistä työvoimaa. Me emme saisi kuitenkaan kaikkia työpaikkoja täytettyä ilman että voidaan tehdä myös kansainvälisiä rekrytointeja. Samaan aikaan kuitenkin lähtökohta on se, että Suomeen tullaan töihin, mikäli on työsuhde luvassa, ja sen myötä haetaan taas vastaavasti oleskelulupaa Suomeen. Ja vastaavasti mikäli työsuhde päättyy, niin meidän lainsäädännön mukaan täytyy löytää uutta työtä tai sitten oleskelulupa Suomessa päättyy. Näin ollen siis pidän tätä meidän järjestelmää varsin kestävänä. Totta kai on ymmärrettävää, että vaikeassa taloustilanteessa, kyllä, myös kansainvälisen työvoiman työttömyys on kasvanut, mutta haluan korostaa sitä, että me tarvitsemme monenlaista työvoimaa Suomeen. Tällä hetkellä työntekijöitä on hyvin tarjolla, [Puhemies koputtaa] joten se myös antaa meille pohjaa vahvemmalle kasvulle tulevina vuosina.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Silloin kun työttömyys on huipussaan ja valtio velkaantuu valtavasti, pitää tehdä järkevää talouspolitiikkaa. Tapasin oululaisen naisyrittäjän, jonka yritys tuottaa kotiin vietäviä palveluita pääosin ikäihmisille. Hän kertoi, että kun kotitalousvähennystä leikattiin, he joutuivat irtisanomaan kaksi työntekijää ja kolmannen laittamaan puolipäiväiseksi. Samaan aikaan heidän asiakkaansa siirtyivät pääosin julkisen palvelun piiriin. Nyt hän ihmettelee, mitä järkeä oli julkisen talouden kokonaisuuden kannalta, että syntyi lisää työttömiä ja julkinen palvelu lähti kuormittumaan enemmän. Hän lähestyi minua ja kysyi, että voitko kertoa, onko tässä mitään järkeä. Nyt kysyn teiltä, valtiovarainministeri Purra: mitä minä vastaan tälle oululaiselle naisyrittäjälle? [Keskustan eduskuntaryhmästä: Ei ole järkeä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Te voitte vastata hänelle, että tässä tilanteessa hallitus, Suomen hallitus, on valitettavasti joutunut tekemään myös sellaisia päätöksiä, jotka kohdistuvat ihmisiin tai yrityksiin. Julkisen talouden tilanne on sellainen, että maan hallitus on joutunut etsimään säästöjä, ja niiden tekeminen ei välttämättä ole aina ollut helppoa. Samaan aikaan te voitte kertoa siitä, että itse asiassa kotitalousvähennys on muun muassa VATTin arvion mukaan varsin tehoton työllisyystoimi. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Sen lisäksi siihen laitettavat veronmaksajien rahat kohdistuvat erityisesti parempituloisille, mikä ei välttämättä tietenkään tuosta näkökulmasta ole lainkaan huono asia, mutta joskus se tulee mieleen, varsinkin silloin, kun sosiaalidemokraatit esittävät näitä samoja asioita. Me olemme tehneet sinne säästöjä, näitä on tehty myös aiemmilla kausilla.

Tämä on se, minkä te voitte kertoa, mikäli te haluatte olla rehellinen. Jos te ette halua olla rehellinen, te todennäköisesti kerrotte, että keskusta lupaa sen palauttaa siitä huolimatta, että tekin olette velkajarruun sitoutuneet. Ja tällä hetkellä näyttää, että ensi kauden säästötarve on noin kymmenen miljardia euroa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Toimeentulotukiuudistus astui voimaan tämän vuoden alussa, ja sen tarkoituksena on vahvistaa perustoimeentulotuen roolia tilapäisenä apuna. Tiettyjen maahanmuuttajaryhmien työttömyys on Suomessa suurta. Kaikkiaan perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi viime vuonna kolme prosenttia ja kustannukset nousivat viidenneksellä, ja toimeentulotuen saajissa vieraskielisillä on selkeä yliedustus. Jatkossa kotoutumissuunnitelman laiminlyönti voi johtaa toimeentulotuen perustason alentamiseen. Perussuomalaiset kannattavat tätä uudistusta. Sosiaaliturvamenomme paisuvat paisumistaan, ja ne on saatava taittumaan. Aktiivinen sosiaalipolitiikka tarjoaa oikeuksien lisäksi velvollisuuksia.

Arvoisa sosiaaliturvaministeri: miten te arvioitte voimaan tulleiden muutosten vaikuttavan maahanmuuttajien integroitumiseen? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitos. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä uudistus kohtelee aivan samalla tavalla kaikkia riippumatta taustasta. Toimeentulotuen uudistuksen tavoitteena on pyrkiä saamaan ihmiset aktiivisesti palvelujen piiriin ja ennen kaikkea työllistymään ja opiskelemaan, eli pois työttömyydestä, pois syrjäytymiskierteestä. Tämä on erityisesti nuorten kohdalla äärimmäisen tärkeä asia.

Tavoitteena tässä uudistuksessa on se, että myöskin haetaan ensisijaisia etuuksia, koska niihin on kytketty palveluja, kuten velvollisuus hakea työtä tai osallistua kotoutumista edistäviin palveluihin. Tätä pidän hyvin tavoittelemisen arvoisena. Se auttaa ihmisiä hankalista elämäntilanteista eteenpäin.

Sen lisäksi tähän uudistukseen sisältyy julkisen talouden säästöjä, joita tämä hallitus on joutunut tästä erittäin vaikeasta taloustilanteesta johtuen tekemään. Meidän linjana sosiaaliturvan uudistamisessa on aina työhön kannustava pohjoismainen linja.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edellisen hallituksen aikana työllisyys nousi Suomessa ennätyslukemiin, ja voin vakuuttaa teille, ministeri Marttinen, että ajat olivat silloinkin haastavat.

Nyt tilanne on toinen. Tilanne on vaikea, ja tilanne on vakava, ja jokainen ihminen, joka tässä ajassa menettää työnsä, on todella vakavan tilanteen äärellä. Teidän lääkkeenne tähän työllisyystilanteeseen ovat olleet massiiviset leikkaukset sosiaaliturvaan, mutta se lääke ei ole toiminut. Pitäisikö teidän vaihtaa lääkettä? Vasemmistoliitto on esittänyt useita toimia työllisyyden parantamiseksi, esimerkiksi suojaosien palauttamista työttömyysturvaan, mikä kannustaisi ihmisiä vastaanottamaan työtä. Olemme myös esittäneet rakennusalan tukemista sekä koulutusmahdollisuuksien parantamista.

Arvoisa hallitus, kysyn teiltä: Miltä nämä toimet teidän mielestänne kuulostavat? Voisitteko ottaa näistä lääkkeen työllisyystilanteen parantamiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle rakentavasta otteesta tässä keskustelussa.

Haluan muistuttaa teitä, että tämä hallitus on tehnyt kymmeniä erilaisia ratkaisuita, joilla nimenomaan tavoitellaan nyt vahvempaa työllisyyttä ja talouskasvua. Työmarkkinauudistukset ovat yksi niistä, mutta taas toisaalta me aiomme myös parantaa opiskelumahdollisuuksia työttömyysturvalla. Itse asiassa jo tällä hetkellä meillä on varsin laajat mahdollisuudet työttömiksi jääneille henkilöille täydentää omaa osaamistaan tai vaikka suorittaa kesken jäänyt tutkinto loppuun. Se on hyvin järkevää. On totta kai tärkeää, että sen ajan, jonka joutuu olemaan työttömänä, voi käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi siinä, että voi kehittää sitä omaa osaamistaan. Me ilman muuta haluamme näitä mahdollisuuksia kehittää, ja tulen myöhemmin tänä keväänä antamaan eduskunnalle tästä myös oman esityksen.

On myös tärkeää pitää huolta siitä, että työllisyyspalvelut ovat kunnossa, ja sen takia teimme myös lainmuutoksia tämän vuoden alusta, minkä myötä nyt sääntelyä osin keventämällä työllisyysalueet voivat kohdentaa palvelua paremmin heille, jotka tarvitsevat enemmän tukea, neuvontaa ja opastusta. [Puhemies koputtaa] Pidän sitä myös hyvin tärkeänä erityisesti heidän osaltaan, [Puhemies koputtaa] jotka ovat jo pidempään olleet työttöminä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon työttömien määrästä. Tarkka luku on 351 000 ja lisäystä 29 000 vuodessa. Ulkomaalaisten työttömien määrä on 52 000, kasvua 2 500, pitkäaikaistyöttömiä on 137 000 ja kasvua 28 000. Tämä on työttömyyden kova ydin. 40 prosenttia työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä. Meidän työllisyysaste on pudonnut kaksi prosenttia siitä, kun hallitus on aloittanut, eli työllisyyskuoppakin on aika iso, 60 000 noin suurin piirtein. Luvut ovat karmaisevia.

Kysyn arvoisalta ministeri Marttiselta: Mitä aiotte tehdä pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi, koska se kurittaa heitä ja se myös kurittaa kuntia? Kuntien niin sanotuista sakkomaksuista 80 prosenttia on [Puhemies koputtaa] yli 400 päivää työttöminä olleista.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Lylylle hyvästä kysymyksestä, ja kyllä sen näkee teidän kysymyksistänne, että te tiedätte kyllä, mistä te kysymyksiä esitätte. Arvostan teidän... [Välihuuto] — No, eikö se nyt ole ihan hyvä, että välillä myös opposition kansanedustajia kehutaan? Voin jättää sen vähemmälle jatkossa, jos se teitä häiritsee. [Välihuutoja]

Mutta tähän itse vastaukseen: Olen täysin samaa mieltä siitä, että tällä hetkellä vaikean taloustilanteen myötä nimenomaan se, että työttömyys näyttää rakenteellistuvan, on kaikista vaikein kysymys. Sen takia on niin, että meidän täytyy käyttää voimakkaasti myös koulutusta tässä apuna, tukena, muuntokoulutuksia, täydennyskoulutuksia, tukea sitä, että työttömäksi jääneet henkilöt voivat kehittää sitä omaa osaamistaan. Työllisyyspalveluista, niiden roolista, puhuin jo aikaisemmin.

Minulla on käynnissä myös työ palkkatuen kehittämiseksi ja sen hallinnollisen työtaakan vähentämiseksi. Minkä vuoksi? Siksi, että yhä useampi yritys voisi käyttää ketterämmin ja paremmin myös palkkatukea hyödyksi jatkossa.

Ja vielä kaiken päälle: meidän työmarkkinauudistukset ovat olennaisen tärkeitä myös siitä näkökulmasta, että työttömäksi jääneet henkilöt pääsevät töihin [Puhemies koputtaa] ja kynnys palkata uusia työntekijöitä madaltuu.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Honkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Silloin kun rahaa on vähän, on tehtävä viisaita valintoja, ja keinoja, joilla hallitus voi työllisyyttä edistää, niitähän on todella vähän. Yksi keskeinen on todellakin tämä veropolitiikka, ja siinä hallitus on tehnyt omia valintojaan. Arvonlisäveron korotus ei varmasti työllisyyttä parantanut, päinvastoin se lisäsi työttömyyttä. Mitä tulee näihin teidän valintoihinne, niin te olette todellakin päättäneet nyt sitten laskea yhteisöveroa, ja tämähän tulee hyödyttämään kaikista suurimpia yrityksiä. Kesko, Osuuspankkiryhmä, Neste ynnä muut suuryritykset hyötyvät tästä merkittävästi. Sen sijaan te ette ole valinneet auttaa pieniä yrityksiä, joihinka vielä ennen Orpon ja Purran hallitusta vallinneen talouskasvun aikana suurin osa työpaikoista syntyi. Kysyisinkin teiltä, arvoisa valtiovarainministeri: Miksi ette ole esimerkiksi ottaneet käyttöön yrittäjävähennystä, jonka Sipilän hallitus aikanaan loi, ja korottaneet sitä? Miksi olette valinneet auttaa ennen kaikkea suuria yrityksiä? Minkä takia ette ole halunneet auttaa pieniä yrityksiä, joihinka suomalaisten työpaikat ennen muuta syntyvät?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Muistan, että kun arvonlisäveron korotusta vietiin läpi ja keskustakin antoi oman vaihtoehtonsa, olin tyytyväinen siitä, että sielläkin vastuullisuutta löytyi, koska tehän olitte myös sitä arvonlisäveron yleistä kantaa korottamassa, eikö näin? Mutta tänään oli taas aihe kritiikille myös tältä osin. Tuossa aiemmassa vastauksessani jo kuvasin, että varmaan kukaan hallituksessa ei voi olla tyytyväinen tästä päätöksestä, mutta tällaisia vaikeita päätöksiä täällä hallituksessa joutuu tekemään.

No, mitä sitten tulee meidän muihin veroratkaisuihin, niin olen niitä tänään aika tavalla tässä jo puolustanut. Yhteisöveron alentaminen kohdistuu toki huomattavasti laajemmin yrityksiin kuin täällä on ehkä annettu ymmärtää. Me tavoittelemme tulevaisuuteen parempaa kasvua, sitä, että tässä maassa yrityksillä on hyvä toimia ja toimintaedellytykset ovat kunnossa. Tätä tehdään monilla muillakin sektoreilla vastaavasti. Pienemmille yrityksille olemme myös pyrkineet tekemään ja saaneet hyvin tehtyäkin erilaisia toimenpiteitä, [Antti Kurvinen: Mitä?] työmarkkinatoimia, joita tällä hetkelläkin täällä eduskunnassa käsitellään.

Arvoisa puhemies! Luontokadon pysäyttäminen on yksi tämän hallituksen lupauksista, joka on täyttämättä. Hallitusten välinen luontopaneeli IPBES julkaisi maanantaina raportin, jonka keskeinen viesti on, että yrityksillä on tärkeä rooli luonnonsuojelussa ja elvyttämisessä. Myös Suomen Luontopaneeli julkisti maanantaina suosituksia: tarvitaan luontolaki, vahvempi aiheuttaja maksaa ‑periaate ja ympäristölle haitallisten tukien karsimista. Kuolleella planeetalla on vaikea tehdä bisnestä, ja on vaikea tehdä luontoa arvostavaa bisnestä, jos politiikka ohjaa päinvastaiseen suuntaan. Asiantuntijat ja me oppositiossa olemme tehneet hallitukselle monia konkreettisia ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi, sellaisia kuin maankäytön muutosmaksu. Haittojen hinnoittelulla saataisiin myös valtion kassaan lisää kaivattua rahaa ja paljon nykyistä kustannustehokkaampaa luonnonsuojelua. Suomen luontoa voidaan suojella ja vaalia vain Suomessa. Kysynkin asiasta vastaavalta ministeriltä: [Puhemies koputtaa] mitä uusia päätöksiä hallitus on valmis tekemään luontokadon pysäyttämiseksi, kun tiedämme, [Puhemies koputtaa] etteivät nykyiset riitä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä edustajalle, erittäin tärkeä kysymys. Suomalainen luonto on meille kaikille rakas ja tärkeä — se tiedetään erilaisista kyselytutkimuksista. Suomalaiset arvostavat luontoamme.

Yksi uusi päätös, joka on tulossa, on lausunnoilla ollut muutos luonnonsuojelulakiin, jossa edistetään luonnonarvomarkkinoiden syntymistä, ja siinä nimenomaisesti nyt mahdollistetaan tämä yksityisen sektorin mukaantulo luonnontilan parantamiseen aivan uudella keinolla — Suomi on tässä nyt edelläkävijä, edistämme näitä luonnonarvomarkkinoita. Siinä siis ajatuksena on, että yritykset voivat panostaa luonnonarvojen parantamiseen ja ne ovat viranomaisvarmennettuja, ikään kuin luonnonarvohehtaareja, eivät itse keksittyjä asioita, vaan aidosti voidaan mitata sitä, että luonnontila todellisuudessa paranee. Itse näen, että tämä on ihan merkittävä uusi keino, joka me voidaan nyt ottaa näiden vanhojen keinojen lisäksi, joita ovat esimerkiksi ihan lainmukainen pysyvä suojelu tai sitten vaikkapa vapaaehtoinen suojelu Metso-rahoituksen avulla, esimerkiksi. Tarvitaan tämän lisäksi uusia keinoja, ja tämä on nyt sellainen konkreettinen, joka on tulossa tänne eduskuntaan vielä tämän vuoden aikana.

Arvoisa puhemies! Viisi naista Suomessa on surmattu tämän vuoden puolella. Tietojen mukaan surmaajat ovat olleet näiden naisten entuudestaan tuntemia mieshenkilöitä. Viime vuonna tuo luku oli 19. Kaikki nämä naiset ovat olleet jonkun äitejä, siskoja, tyttäriä, ystäviä. Lähisuhdeväkivallan tullessa poliisin tietoon ovat usein tapahtuneet jo paljon. Se ei ole ensimmäinen lyönti, vaan se on elämää pelon ja väkivallan varjossa.

Kiitän hallitusta siitä, että lähisuhdeväkivallan sovittelusta on luovuttu ja turvakotien rahoitusta on lisätty jokaisessa budjetissa. Nämä ovat olleet tärkeitä ja oikeita päätöksiä uhrien turvan kannalta. Uhrien suojaksi määrätyn lähestymiskiellon rikkomisesta seuraa kuitenkin vain sakkoa tai enimmilläänkin vuosi vankeutta. Kokoomuksessa katsomme, että lähestymiskiellon rikkomisen rangaistusasteikkoa tulisi ankaroittaa. Laajentaisimme myös uhrin ja avustajan oikeutta hakea tekijöille sähköistä valvontaa eli jalkapantaa. [Puhemies koputtaa] Arvoisa ministeri Meri, olisitteko valmiita arvioimaan rangaistusasteikkoja ja laajentamaan jalkapannan hakemisoikeutta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies, ja kiitos, edustaja Keto-Huovinen! Kävimme näitä keskusteluja myös samassa pöydässä, kun olimme hallitusneuvotteluissa. Haluan ensin sanoa sen, että tämä hallitus on tehnyt naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi hyvin paljon. Luettelitte jo asiat, joita on tehty, ja lisäksi olemme kiinnittäneet huomiota tyttöjen sukupuolielinten silpomiseen ja pakkoavioliittoihin. Olen käynyt pyöreän pöydän keskustelun maahanmuuttajanaisten kanssa kunniaväkivallasta, joka on osa tätä lähisuhdeväkivaltaa. Olemme korottaneet rikosuhrimaksuja, jotta Rikosuhripäivystys ja Nollalinja saavat lisärahoitusta useita satojatuhansia euroja tänä vuonna. Meneillään on myös rahoituksen hakeminen lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen.

Kuten hallitusneuvotteluissa sovimme, teemme arviomuistion tästä, miten me voisimme kehittää tätä lähestymiskieltoa. Se on ongelma. En tiedä, pitäisikö enemmän määrätä myös näitä poliisin saman tien määräämiä väliaikaisia lähestymiskieltoja, jotka ovat tällä hetkellä jo mahdollisia, [Puhemies koputtaa] mutta minä olen sitä mieltä, että rangaistuksia pitäisi voida kiristää.

Värderade talman! Nästa vecka fortsätter Ukrainas fredsförhandlingar, och just nu är Ukraina i ett riktigt ansträngt läge. Ryssland bombar civila och går hårt åt landets infrastruktur. Hemmen är kalla och elavbrotten, tillsammans med den tuffaste vintern på länge, tvingar det ukrainska folket till tillfälliga lösningar som tält och generatorer, om sådana finns tillgängliga. Ukraina behöver få allt stöd de kan få, och finländarna stöder.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat auttaneet ukrainalaisia hädässä. Viime aikoina tilanne Ukrainassa on kuitenkin pahentunut. Venäjä on kohdistanut Ukrainan siviiliväestöön ja maan energiainfraan aivan järkyttäviä iskuja. Ulkona pakkanen kiristyy, Ukrainassa on kylmin talvi moneen vuoteen, ja sadat tuhannet kotitaloudet ovat ilman sähköä. Kärsimys on lisääntynyt aivan hirvittävästi. Pakkasta ei pääse pakoon, ja kiovalaisilla on hyvin karut oltavat. Kysyn, arvoisa ulkoministeri Valtonen: mitkä ovat rauhanneuvottelujen seuraavat vaiheet, ja mitä Suomi voi tehdä lisää Ukrainan siviiliväestön auttamiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, tack. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Edustaja kuvaa Ukrainan siviilien kärsimystä osuvasti. Todella Venäjä käyttää kylmää talvea hyväkseen tilanteessa, jossa se ei ole esimerkiksi viimeisen vuoden aikana kyennyt rintamalla etenemään, mutta vastaavasti se on lisännyt tuntuvasti suoraan siviili-infrastruktuuriin kohdistuneita iskujaan. Esimerkiksi nyt tämän vuoden aikana, kun presidentti Trump on aivan oikeutetusti ja meidän tukemana tavoitellut rauhaa Ukrainaan, Venäjä on kerta toisensa jälkeen osoittanut, että se ei ole siihen valmis, vaan päinvastoin myös tässä rauhanneuvotteluiden aikana se on kohdistanut iskujaan suoraan energiainfraan. Muun muassa viime yönä Venäjä toteutti yhdistelmäiskun Ukrainan useimpiin kaupunkeihin käyttäen sekä ballistisia ohjuksia että drooneja.

Suomen kanta on selvä: me haluamme, että Ukrainaan saadaan välitön tulitauko aloittaen tietenkin energiainfrastruktuurista, mieluiten kokonainen tulitauko, jonka aikana voitaisiin käydä kestävän rauhan neuvottelut, ja me kannatamme Ukrainaan oikeudenmukaista, kestävää rauhaa. [Puhemies koputtaa] Se on tärkeää koko Euroopalle.

Arvoisa herra puhemies! Nuorten väkivaltarikollisuus on kasvanut, ja kasvu on suurinta alle 15-vuotiailla. Poliisihavaintojen mukaan rikolliseen toimintaan aletaan ajautua jo 10:n ja 12:n vuoden iässä. Nuorten rikosepäilyt keskittyvät erityisesti kaupunkialueille. Keskeisiä rikostyyppejä ovat ryöstöt, pahoinpitelyt ja vahingonteot. Hallitushan on tehnyt monia hyviä toimia nuorisorikollisuuden suitsimiseksi, muun muassa vahvistanut koulupoliisitoimintaa ja kohdennettua katuväkivallan torjuntamallia ja myös tehnyt rangaistavaksi alle 15-vuotiaiden käyttämisen välikappaleena rikosten tekemisessä.

Kysyn teiltä, sisäministeri: miten arvioitte näiden jo nyt tehtyjen päätösten ja toimien purevan, ja onko kenties vielä muita askeleita, joita tällä vaalikaudella on syytä ottaa, jotta tähän erittäin vakavaan ilmiöön voidaan puuttua?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Totta, kuten edustaja Räsänen tässä kuvasi, hallitusohjelmassa jo tunnistettiin nuoriso- ja jengirikollisuus vakavaksi ongelmaksi, johon haluttiin tehdä erilaisia toimenpiteitä. Tähänhän tarvitaan koko yhteiskunta mukaan, ja sen vuoksi tässä on tehty nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaohjelma, joka koskettaa kaikkia sektoreita. Moniviranomaisyhteistyö on erittäin tärkeätä, samoin kuin Ankkuri-toiminta silloin, kun puhutaan nuorisorikollisuudesta. Poliisin resursseja on lisätty, poliisimiesten määrää lisätään, toimivaltuuksia lisätään, tiedonvaihtoa lisätään. Poliisilla on myöskin, kuten totesitte, koulupoliisitoimintaa, pelipoliisitoimintaa. Sitten me teemme tietysti rikoslain puolella muutoksia, lastensuojelulain puolella muutoksia. Lisäksi pyrimme välttämään Ruotsin tietä tekemällä muutoksia maahanmuuttopolitiikkaan, kotoutumispolitiikkaan.

No, sitten on kysymys siitä, pitäisikö vielä jotakin tehdä: Mielestäni kannattaa katsoa, mitä on tapahtunut Ruotsissa, mitä on tapahtunut Tanskassa, minkälaisia toimenpiteitä siellä on tehty. Kyllä nämä ainakin arvioitavaksi tulevat, pitäisikö meidän vielä ottaa seuraavia askeleita eteenpäin.